KIELTENOPETUKSESTA

KIELIKASVATUKSEEN

OPS/LP2016

koulujen kansainvälistyminen

kotikansainvälisyys

opetusneuvokset

Terhi Seinä

Ingelisa Wikholm

Paula Mattila

KIPPO (kielten asiantuntijat

Opetushallituksessa)

Terhi

Seinä

Ingelisa

Wikholm Kristiina

Ikonen Anu

Halvari

Anna-

Kaisa

Mustaparta

Paula

Mattila

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

OPS- työn lähtökohtia

• toimintaympäristön muutos

• nykytilan analyysi

• tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset

• kansainväliset aineistot

• työtä ohjaavat kansalliset linjaukset tietoperustaisuus

tulevaisuussuuntautuneisuus

Kansallisia linjauksia ovat

• perusopetuslaki ja –asetus

• valtioneuvoston asetus 422/2012

• hallitusohjelma ja KESU normiperustaisuus

4§ Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen

oppimisen edistäminen

• Opetuksen järjestämistä ohjaavat periaatteet • kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä

kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa

koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

• kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja

huoltajien kanssa

• kasvatus ja opetus tulee järjestää siten, että se edistää

oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä

• opetuksessa on otettava huomioon erityisesti

sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot

• opetuksessa vahvistetaan edellytyksiä jatko-opintoihin

ja halua koko elämän kestävään oppimiseen

Perusopetuksen

ops-uudistus,

missä mennään?

Yleissivistävä koulutus uudistuu:

opetussuunnitelmatyö 2012–2017

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Esi-, perus- ja lisä-

opetuksen opsin perusteet

Lukion opsin

perusteet

Aikuisten perusopetuksen

perusteet ja aikuisten

lukiokoulutuksen perusteet

Taiteen

perusopetuksen

perusteet

Paikallinen ops

Paikallinen ops

Paikalli

-nen

ops

Paikalliset

opsit

Lukioon

valmistava Paikallinen

ops

http://www.oph.fi/ops2016

• etusivun

uutiset

• tavoitteet

• aikataulu

• työryhmät

• paikallisen

työn tuki

• luonnokset

• blogi

19.11.2012 julkaistut tekstiluonnokset

Sisällysluettelo

Luku 1: Opetussuunnitelmasta koulutyöhön

Luku 2: Perusopetus yleissivistyksen perustana Opetusta ohjaavat velvoitteet

Opetuksen arvoperusta

Oppimiskäsitys

Luku 3: Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet

Tehtävä

Tavoitteet

Tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen

Luku 4: Oppimisen edistäminen

Oppimisympäristöt

Työtavat

Yhteistyö

Luku 5: Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri

POIMINTOJA PERUSTELUONNOKSISTA

1. Laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja edistävä,

kieli- ja kulttuuritietoinen koulu

2. Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen

MONILUKUTAITO

3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri

KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS ja KIELITIETOISUUS

4. OPPIMISEN ILO !

Nykynäkemyksen mukaan jokainen opettaja on kielen

opettaja, jolloin äidinkielen monipuolista taitoa ei voida

oppia pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla

Monilukutaito on parempi termi vastaamaan

englanninkielistä literacy -sanaa kuin tekstitaidot.

Monilukutaitoon kuuluu erilaisten, eri oppiaineille

ominaisten kielenkäyttötapojen ja -taitojen oppiminen.

Kaikissa aineissa on kyse kielestä ja tavoista käyttää sitä

aineelle ominaisella tavalla. Tätä monilukutaitoa

opitaan ao. aineen yhteydessä, ei erillään siitä.

Aineelle ominaisten tekstilajien lukeminen,

ymmärtäminen, tulkitseminen ja tuottaminen on osa

aineen opetusta.

TUNTIJAON MUUTOKSET KIELISSÄ

12

13

Vieraat kielet, toinen kotimainen kieli ja

saame vieraana kielenä -työryhmän

tehtävä

Vieraiden kielten työryhmä laatii ehdotuksen vuosiluokkien

1−9 vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen ja saame

vieraana kielenä -opetuksen osuudeksi ja siihen liittyväksi

tukiaineistoksi.

Ehdotus jäsennetään vuosiluokkien 1−2, 3−6 sekä 7−9

muodostamiin kokonaisuuksiin.

Työryhmä ottaa työssään huomioon eheyttävän

kielikasvatuksen näkökulman ja toimii sen vahvistamiseksi

yhteistyössä muiden kieliaineiden työryhmien kanssa.

Ryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten vieraiden kielten,

toisen kotimaisen kielen ja saame vieraana kielenä –

opetuksen tavoitteet, sisällöt ja pedagogiset käytänteet voivat

ilmetä esiopetuksessa.

Puheenjohtaja: opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Jäsenet:

rehtori Jari Aarnio, Tampereen yliopiston normaalikoulu

lehtori Anne Ainoa, Viikin normaalikoulu, Helsinki

timlärare i huvudtjänst Sonja Biese, Gymnasiet Lärkan, Helsingfors stad

opetusneuvos Anu Halvari, Opetushallitus

opetusneuvos Kristiina Ikonen, Opetushallitus

professori Heini-Marja Järvinen, Helsingin yliopisto

projektisuunnittelija Annamari Kajasto, Helsingin opetusvirasto

professori Ritva Kantelinen, Itä-Suomen yliopisto

lehtori Sanna Karppanen, Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki

lehtori Irene Kilpi, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteen yksikkö

lehtori Terhi Lahdenpohja, Nummenkylän koulu, Hämeenlinna

espanjan opettaja Carmen Lehtonen, Kartanonkosken koulu, Vantaa

opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus

luokanopettaja Pia Näsman-Hao, Meilahden ala- ja yläaste, Helsinki

professor Michaela Pörn, Åbo akademi, Vasa

ohjaava opettaja Eija Ruohomäki, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

lehtori Olli-Pekka Salo, Jyväskylän normaalikoulu

lehtori Tiina Salomaa, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

opetusneuvos Terhi Seinä, Opetushallitus

lehtori Virpi Seppälä-Pekkanen, Helsingin normaalilyseo

opetusneuvos Ingelisa Wikholm, Opetushallitus

MUUT KIELTEN OPS-RYHMÄT

äidinkieli ja kirjallisuus suomi/ruotsi

muut äidinkielet

suomi ja ruotsi toisena kielenä

maahanmuuttajien oma äidinkieli

suomi toisena kotimaisena kielenä

16

Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten

kielikylpy –ryhmän tehtävä

Vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen työ-

ryhmä laatii ehdotuksen perusopetuksen opetussuunnitelman perustei-

den vieraskielistä opetusta ja kotimaisten kielten kielikylpyopetusta

koskevaksi osuudeksi sekä siihen liittyväksi tukiaineistoksi.

Ehdotuksessa tulee määritellä vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten

kielten kielikylpyopetuksen tarkoitus ja tehtävä sekä pedagogisten

käytänteiden ja arvioinnin erityispiirteet.

Erityistä huomiota työryhmän tulee kiinnittää siihen, miten turvataan

äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteiden saavuttaminen perusopetuksen

loppuun mennessä sekä vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksen

sisältöön ja integrointiin muiden oppiaineiden opetukseen.

Työryhmä ottaa työssään huomioon eheyttävän kielikasvatuksen

näkökulman ja toimii sen vahvistamiseksi yhteistyössä kieliaineiden

työryhmien kanssa.

Lisäksi työryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, mitkä ovat vieraskielisen

opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen tarkoitus ja tehtävä

sekä pedagogiset käytänteet esiopetuksessa.

• työ jäsentyy eri tavoin kuin oppiaineissa.

• otsikoksi ehkä Opettaminen muulla kielellä

• OKM:ltä pyydetty linjausta siitä, voidaanko kaikki

opetus (äidinkieltä ja kirjallisuutta lukuun ottamatta)

järjestää muulla kielellä

• koska jokainen opettaja on kielen opettaja, jolloin

äidinkielen monipuolista taitoa ei voida oppia

pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla on

tämän kanssa ristiriidassa se, että opetus

toteutettaisiin äidinkieltä ja kirjallisuutta lukuun

ottamatta kokonaan esim. englanniksi, kun

tavoitteena on kaikissa tapauksissa, että

äidinkielessä saavutetaan sama taito kuin

muissakin kouluissa.

Opetussuunnitelman merkitys kielitietoisen

koulun rakentamisessa:

1. Asennetasolla

Kielen merkitys ymmärretään ja opettajat jakavat yhteisen ymmärryksen.

Kielitietoisuus on tärkeää sekä suomea ensimmäisenä että toisena (ja kolmantena) kielenä puhuvien kannalta oppilaiden kannalta.

2. Toiminnan tasolla:

Kouluun luodaan kielitietoisuutta edistävät rakenteet ja

käytänteet arjessa.

Koulussa mietitään yhdessä, miten opetusjärjestelyt joustavat

oppilaiden tarpeiden mukaan, onko opettajien yhteistyölle

annetaan aikaa ja tilaa?

Vuosiluokkakokonaisuudet

• Esi- ja perusopetuksen nivelvaihe

• Vuosiluokat 1-2

• Vuosiluokkien 1-2 merkitys ja pedagoginen tehtävä

• Opetuksen eheyttäminen ja sitä tukevat teemat

vuosiluokilla 1-2

• Paikallisesti päätettävät asiat

• Vuosiluokkien 1-2 aikana opiskeltavat oppiaineet

• Kieliä ei useimmiten vielä opeteta: miten luodaan

jatkumoa, miten otetaan huomioon herkkyysvaihe?

• Kielten näkökulmaa ehkä eheyttäviin teemoihin tai

vuosiluokkakokonaisuuden pedagogiseen tehtävään

• Vuosiluokat 3 – 6

• Vuosiluokat 7 – 9

Stämningen i LP2016-arbetet

Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (1)

• kaikkien oppiaineiden yhtenäinen perusta ja linja on

tärkeä

• uskallettava karsia ja keskittyä olennaiseen, hyvään

asiantuntemukseen perustuva priorisointi, mitä

kielissä tulisi karsia? kieliopista kielitietoon

• oppiaineen merkitys ja tehtävä kannattaa selkeyttää

• tuntijaon muutosten ja valinnaisuuteen liittyvien

kysymysten huomioonottaminen ja pohdinta kaikissa

oppiaineissa, miten lisätään valintoja kielissä, jos

tunnit siirtyvät vähimmäistuntien ulkopuolelle?

• oppiaineiden välistä yhteistyötä tulee vahvistaa;

eheyttävät teemat ovat tärkeitä, kielikasvatus saatava

alkamaan jo 1. luokalta (esiopetuksesta)

• ikäkausiajattelu on otettava huomioon

Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (2)

• metakognitiivisten taitojen, oppimaan oppimisen

merkitys kaikissa oppiaineissa

• TVT:n vaikutus kaikkiin oppiaineisiin

• sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolisensitiivisyyteen

liittyvien kysymysten käsittely ja linjaaminen eri

oppiaineissa

• suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen moninaisuus ja

sen ilmentäminen ja huomioonottaminen, mm.

opetusryhmien monikielisyys

• oppiaineiden kulttuurinen ulottuvuus • esimerkiksi saamelaiseen/ahvenanmaalaiseen perinteeseen

tutustuminen

• terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen

liittyvä taitojen kehittäminen eri oppiaineissa tärkeää

23

Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (3)

• Oppilaan arviointi

• hyvän osaamisen kuvaukset tarvitaan ainakin 6.

luokan loppuun

• päättöarvioinnin kriteerejä pohdittava tarkoin ja

selkiytettävä – suhde tavoitteisiin ja erityisesti

laaja-alaiseen osaamiseen

• arvioinnin luonteen on oltava kannustavaa ja

oppilaan oppimista ohjaavaa

Nivå A: Användare på nybörjarnivå

A1: nybörjarnivå

A2: överlevnadsnivå

Nivå B: Självständig användare

B1: tröskelnivå

B2: behärskningsnivå

Nivå C: Avancerad användare

C1: expertnivå

Ajankohtaista:

Peruskoulun vieraiden kielten arviointi 2013

(9.lk) englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä

European Label - Kielten laatuleima vuoden 2013

www.polkka.info

OPH:n Hyvät käytännöt –sivusto

ECML Euroopan kielten keskus

Graz

http://www.ecml.at

Euroopan kieltenpäivä 26.9.

- pks-verkosto KIELIKARAVAANI Caisassa

- materiaalitilaukset terhi.seina@oph.fi

30