kiinteistoviemaroinnin kasikirja

Uponor-kiinteistöviemäröinti-järjestelmän suunnittelu ja asennus

Palo- ja äänitekninen

tyyppihyväksyntä

02 I 200737003

V I E M Ä R Ö I N T I JÄ R J E S T E L M ÄT

K Ä S I K I R JA

U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA 2 0 0 6 1

Sivu 1. Johdanto 3

2. Uponor ja ympäristö 4

3. Yleistä Uponor-kiinteistöviemäreistä 5

4. Suunnittelun lähtökohdat 6

4.1 Äänitekniset vaatimukset 6 4.2 Suunnittelun perusteet 6 4.2.1 Suunnittelun eteneminen 7 4.2.2 Jätevesiviemärien äänitekninen osastointi 8 4.2.3 Äänitekninen sijoittaminen 9 4.2.4 Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen pikavalintataulukko eristetyllä ja eristämättömällä pystykokoojaviemärillä 10 4.3 Suojarakenteen valinta 36

4.3.1 Valintataulukot 36 4.3.2 Kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien sijoittaminen 37 4.3.3 Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja sivusiirto 43 4.4 Ääni- ja palotekninen suojaus 47

4.4.1 Yleistä 47 4.4.2 Pystyviemärin palotekninen suojaus 48 4.4.3 Vaakaviemärin palotekninen osastointi 54 4.4.4 Palomansetin käyttö paloteknisessä osastoinnissa 56 4.4.5 Osastoimattoman rakenteen läpivienti 57 4.5 Esimerkkipiirustuksia kytkentä- ja kokoojaviemärien sijoittamisesta 58

5. Tekniset tiedot 62

5.1 Standardit ja hyväksynnät 62 5.2 Merkinnät 62 5.3 Tekniset ominaisuudet ja mitat 63 5.4 Viemärimateriaalien kemiallinen kestävyys 64

Sisällysluettelo

Uponor-kiinteistöviemäröintikäsikirja

2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA 2 0 0 6

6 Virtaustekninen suunnittelu ja mitoittaminen 65

6.1 Yleistä 65 6.2 Jäykkyysluokat 65 6.3 Liitostavat 65 6.4 Viemärin suunnanmuutokset 65 6.5 Puhdistusluukut 66 6.6 Normivirtaamat ja mitoitusvirtaama 66 6.7 Kytkentäviemärin mitoittaminen 67 6.8 Kokoojaviemärin mitoittaminen 68 6.9 Tuuletusviemärin mitoittaminen 69 6.10 Alipaineventtiilin mitoittaminen 70 6.11 Sadevesiviemärin mitoittaminen 70

7 Lämpölaajeneminen ja kannakointi 71

7.1 Lämpölaajenemisen huomioiminen 71 7.2 Lämpölaajenemisen hallinta 71 7.3 Kannakointi rakennuksen sisäpuolella 72 7.4 Kannakointi ja jäte- sekä sadevesiviemärin sijoittuminen alapohjan alapuolelle ja rakennuksen ulkopuolelle kaivantoon 73 7.5 Rakennuksen perusmuurin läpiviennit 76

8. Asentaminen 77

8.1 Yleistä 77 8.2 Käsittely, kuljetus ja varastointi 77 8.3 Muhviliitokset ja liittäminen eri viemärimateriaaleihin 78 8.4 Kannakointi 79 8.5 Liittyminen vesi- ja viemärikalusteisiin 81 8.5.1 Yleistä 81 8.5.2 Liittäminen eri kalusteisiin 81 8.5.3 Vesivahinkojen ennalta ehkäisy 85 8.5.4 Viemärien vesi- ja kosteudeneristeen läpiviennit 85 8.6 Uponor-lattiakaivot ja niiden asentaminen (Vieser) 87 8.7 Palomansetin asentaminen 98 8.8 Tuuletusviemärin ja alipaineventtiilin asentaminen 100 8.9 Puhdistusluukkujen sijoittaminen ja viemärien puhdistaminen 101 8.10 Vesilukkojen ja lattiakaivojen huoltaminen 101 8.10.1 Vesilukot 101 8.10.2 Lattiakaivot 102

9. Viemäriasennusten mallityöselostus 104

Oikeudet muutoksiin pidätetään.


1. Johdanto

Viranomaismääräykset ja muut suun-nitteluperusteet sekä muutokset asiakastarpeissa asettavat paineita rakentamisen eri toimintojen sekä valittavien järjestelmien kehittämi-selle. Rakentamisessa käytettäviä tuotteita, materiaaleja sekä talotek-nisiä järjestelmiä ja työmenetelmiä kehitetään rakennusyritysten, tuo-teteollisuuden sekä suunnittelijoi-den että viranomaisten kesken ja yleensä valvonnan alaisena. Uponor Suomi Oy on yhteistyössä muiden tahojen kanssa suorittanut vuosina 1990 ... 2005 laajoja ja kattavia tut-kimuksia asuinkerrostalojen jäteve-siviemärien ääniteknisistä toteutus-tavoista. Tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän päivän asuinkerrostalorakentamisessa ääni-tekniset määräykset eivät yleensä tule riittävästi huomioiduksi. Vie-märijärjestelmien osalta tämä joh-tuu osittain siitä, että ratkaisut ovat perustuneet olettamuksiin tutkitun tiedon puuttuessa. Toinen syy ääni-teknisten määräysten puutteelliseen huomioimiseen on se, että kaikki ovat tyytyneet “näin on aina tehty” ratkaisuihin. On tärkeää, että jokai-nen suunittelusta asennukseen asti vastaa osaltaan siitä, että määräyk-set tulevat täytetyiksi ja tilaaja eli asiakas voi olla varma lopputuot-teen toimivuudesta jo hankkeen alkuvaiheessa, osana laadunvarmis-tusketjua.

Tämä käsikirja on Uponor-viemärien suunnittelua ja asentamista varten. Koska markkinoilla olevien muovi-viemäreiden ominaisuudet poikkea-vat toisistaan, soveltuvat nämä oh-jeet ainoastaan Uponor-viemäreille. Uponor-viemäröintijärjestelmä on polypropeenista valmistettu erilais-ten rakennusten viemäröintiin tar-koitettu täydellinen viemäröintijär-jestelmä. Käsikirjan avulla suunnit-telija, urakoitsija ja viranomainen löy-tävät työssään tarvitsemansa tiedot ja ohjeet helposti.

Tässä käsikirjassa esitetyt ohjeet so-veltuvat kaikenlaisille rakennuksille kuten pien- ja rivitaloille, asuinker-rostaloille, liikerakennuksille, teolli-suusrakennuksille, majoitus- sekä julkisille rakennuksille.

Kuitenkin käsikirjassa esitetyt rat-kaisut ovat ääniteknisesti vaativam-mista rakennuksista kuten esim. asuinkerrostaloista. Myös rivitalora-kentamisessa ääni- ja palotekniset vaatimukset tulee täyttyä. Ratkai-sut saattavat poiketa jonkin verran tässä käsikirjassa esitetyistä ohjeista. Pientaloissa tms. eivät ääni- ja palo-tekniset vaatimukset aina ole yhtä tiukkoja, joten niissä käytettävät ratkaisut valitaan tapauskohtaisesti. Puurakenteisissa rakennuksissa voidaan tämän käsikirjan ohjeita noudattaa soveltuvin osin.

Luonnollisesti joidenkin ohjeiden yksityiskohdissa saattaa olla pieniä tapauskohtaisia eroja, mutta asia-sisällöltään ja pääkohdiltaan ohjeet soveltuvat kaikenlaisille rakennuk-sille. Esitetyt ohjeet soveltuvat uudisrakentamiseen ja peruskor-jaukseen sekä perusparantamiseen. Peruskorjauksessa ja perusparanta-misessa tulee suunnittelu ja asennus aina tehdä ko. rakennuksen edellyt-tämän tason mukaan huomioiden kaikki niihin vaikuttavat asiat.

Mikäli tästä oppaasta ei löydy tar-vittavaa tietoa, ottakaa yhteyttä Uponor Suomi Oy tekniseen neu-vontaan.


2. Uponor ja ympäristö

Useiden vuosien ajan olemme ke-hittäneet toimintojamme niin, että myös ympäristöasioille asetetut ta-voitteet toteutuvat. Vuonna 2000 Uponorissa vahvistettiin uusi ym-päristöohjelma, joka määrittelee uudelleen konsernin ympäristötoi-minnan päälinjat ja tavoitetason sekä asettaa samalla mittarit toi-minnan seurannalle. Ohjelman keskeisenä ajatuksena on sitoutuminen entistä aktiivisemmin huomioimaan oman toiminnan ym-päristövaikutukset. Työympäristön kehittämisessä haluamme tulla johtavaksi ympäristöystävällisten ratkaisujen tarjoajaksi omalla alal-lamme. Päätavoitteitamme:• ympäristötuotteiden kehittä- minen• oman tuotantoprosessin jatkuva kehittäminen• syntyvien jätteiden minimointi• kierrätysmuovien hyödyntä- minen

Ympäristöasiat ovat osa toiminta-järjestelmäämme, joka kattaa laatu-järjestelmän SFS-EN ISO 9001:2000 sekä SFS-EN ISO 14001 -standar-dien vaatimukset Nastolan ja Fors-san tehtailla.

Toimintapolitiikkamme tavoitteena on varmistaa yrityksen asema luotet-tavana korkealaatuisten muovisten putkistojärjestelmien toimittajana valituilla liiketoiminta-alueilla mah-dollisimman ympäristöystävällisellä tavalla. Laatujärjestelmälle olemme saaneet hyväksynnän jo vuodesta 1991 ja vastaavasti ympäristöjärjes-telmälle vuodesta 1999.

Uponorin tavoitteena on viedä ym-päristön huomioiminen viranomais-määräyksiä pidemmälle, ja olla siten alansa edelläkävijä myös tällä alueel-la. Ympäristöohjelman mukaisesti lisäämme henkilöstön tietoisuutta: vastuu toiminnan ympäristövaiku-tuksista on kaikkien yhteinen asia. Työsuojelullemme olemme määritel-leet myös omat tavoitteemme. Lue lisää konsernin ympäristösivuilta www.uponor.fi.


Yleistä

Uponor-viemäröintijärjestelmä on täydellinen kokonaisjärjestelmä, jo-hon kuuluvat putket, yhteet, palo-mansetit, lattiakaivot, vesilukot ja tiivisteet. Uponor-putket ja yhteet valmistetaan polypropeenista (PP), joka on ympäristöystävällinen mate-riaali huomattavasti kehittyneem-millä ominaisuuksilla kuin PVC. Uponor-viemäröintijärjestelmällä on Suomen Ympäristöministeriön myön-tämä tyyppihyväksyntä. Uponor-viemäröintijärjestelmä on tarkoitettu korvaamaan PVC- ja valurautaviemärit. Toteutettaessa oikein suunniteltua ja asennettua viemäröintijärjestel-mää Uponor-viemäreillä tulevat ääni ja palotekniset vaatimukset kilpailukykyisesti huomioiduiksi. Argumentteja Uponor-viemäreistä:• Kestää hyvin kuumaa ja kylmää• Vaivaton asentaa, myös ahtaissa paikoissa• Katkaisu helposti tavallisella käsisahalla, ei tulitöitä• Nopea asennus, taloudellinen lopputulos• Kestää hyvin erilaisia kemikaaleja• Syöpymätön, materiaalipinnat pysyvät sileinä• Tarkat liitokset, virtaus on laminaarista• Materiaali ei johda ääntä• Ääni- ja palosuojaus toteutetta- vissa suojarakenteella

3. Yleistä Uponor-kiinteistöviemäreistä

Milloin käytetään Uponor-viemäriä?

Uponor-viemärit soveltuvat jäte- ja sadevesien poisjohtamiseen erilaisis-sa rakennuksissa (pien- ja rivitalot, asuinkerrostalot, liikerakennukset, teollisuusrakennukset jne.) sekä uu-disrakentamiseen, peruskorjaukseen että perusparantamiseen. Uponor-viemäriputkista ja -osista koostuu kiinteistöviemäröintijärjes-telmä, jota käytetään rakennuksen viemäröintijärjestelmänä yleensä seuraavissa tapauksissa;

- Rakennusten pystykokoojavie- märeinä, kun hormitilan seinära- kenne tai viemärin eristys on ääniteknisesti ns. raskasraken- teinen eli hyvin ääntä eristävä.

- Rakennusten vaakakokooja- ja kytkentäviemäreinä, jos em. vie- märit sijaitsevat ääniteknisesti raskasrakenteisen kerroslattian, kotelon, alakaton, betonivalun tms. sisällä tai viemäri on eristetty ääniteknisesti.

- Rakennusten vaakakokooja- ja kytkentäviemäreinä, kun viemä- rit sijaitsevat maassa, alapohjan alapuolella tms. paikassa, jossa viemärin toiminnasta syntyvä ääni ei aiheuta häiriötä.

- Rakennusten pystykokoojavie- märeinä, kun hormitilan seinära- kenne tai viemärin eristys on ääniteknisesti ns. kevytrakentei- nen eli heikosti ääntä eristävä.

- Rakennusten vaakakokooja- ja kytkentäviemäreinä, jos viemärit sijaitsevat ääniteknisesti kevyt- rakenteisen kerroslattian, kotelon, alakaton tms. sisällä.

- Saneerauskohteissa, joihin perin- teisesti olisi valittu valurauta- viemäri.

- Rakennusten sisäpuolisissa katto- sadevesiviemärijärjestelmissä.


4.2 Suunnittelun perusteet

4. Suunnittelun lähtökohdat

Vesi- ja viemärilaitteiden käyttö ai-heuttaa yleensä aina jonkin verran ääntä. Kokonaisuutta ajatellen on huomattavasti järkevämpää ja edul-lisempaa estää häiritsevän äänen syntyminen ääniteknisesti oikealla suunnittelulla ja toteutuksella kuin yrittää erilaisilla keinoilla vaimentaa syntyvää ääntä. Syntyneen äänen vaimennuskeinot jälkikäteen ovat yleensä hankalia ja kalliita sekä yleensä enemmän tai vähemmän kompromisseja. Lisäksi niiden toi-mivuus ja kunnollinen toteutus on usein epävarmaa. Suoritettujen tutkimusten perusteella todetaan, että kaikki viemärit materiaalista riippumatta tarvitsevat äänitekni-sen suojauksen.

Suomen rakentamismääräyskokoel-man osassa C1 esitetään rakennuk-sien viemärilaitteiden suunnittelus-sa ja asennuksessa noudatettavat akustiset vaatimukset. Keskiäänitasovaatimus LA, eq, T (dB) tarkoittaa laitteen käytöstä aiheu-tuvaa keskiäänitasoa sinä aikana, jonka laite on toiminnassa. Enim-mäisäänitasovaatimus LA, max (dB) tarkoittaa laitteen käytön aikana esiintyvää suurinta äänitasoa.

Käytännössä keskiäänitasovaatimus kohdistuu ensisijaisesti jatkuvasti toimiviin laitteisiin ja enimmäisääni-tasovaatimus hetkellisesti toimiviin laitteisiin.

Viemärilaitteet luetaan yleensä het-kellisesti toimiviin laitteisiin. Tällöin ääniteknisen suojauksen lähtökoh-tana on se, että niiden käytöstä ai-heutuva ääni ei saa ylittää huone-tilan enimmäisäänitasovaatimusta.

H U O M ! Äänitasovaatimukset koskevat toisessa asuinhuoneistossa tapahtuvasta vedenlaskusta aiheutuvaa ääntä mitattavassa asuinhuoneistossa.

Taulukko 1. Asuinrakennuksen LVIS-laitteiden ja muiden niihin rinnastettavien laitteiden aiheuttama suurin sallittu äänitaso sisustetussa asunnossa.

Uponor-viemärit on tarkoitettu ns. normaalien jätevesien ja sadevesien viettoviemämäröintiin, joilla tarkoi-tetaan asuin-, toimisto-, hotelli-, liike- yms. rakennusten jäte- ja sadevesiä. Ongelmajätevesien tms. erikoistapausten kohdalla viemä-röinti selvitetään kohdekohtaisesti. Uponor-viemäröintijärjestelmän suunnittelussa ja asentamisessa

noudatetaan Suomen rakentamis-määräyskokoelman osien C1, C2, D1, E1 ja E7 määräyksiä ja ohjeita sekä tätä käsikirjaa. Uponor-viemäriputkista ja -osista koostuu kiinteistöviemäröintijärjes-telmä, jota käytetään rakennuksen viemäröintijärjestelmänä.

Viemäröintijärjestelmään vaikuttavat oleellisesti pystykokoojaviemärien

sijoituspaikat sekä viemärien ääni-tekninen suojaus.

Uponor-viemäröintijärjestelmä täyt-tää sille asetetut jäykkyysvaatimuk-set maassa ja rakennuksessa. Uponor-viemäröintijärjestelmää yh-teineen voidaan käyttää rakennuk-sen ala- ja välipohjassa, välipohjan ylä- ja alapuolella sekä maahan asennettuna kiinteistön alueella.

Vaikka enimmäisäänitaso on viemärien ääniteknisessä suojauk-sessa määräävämpi kriteeri, tulee myös keskiäänitasovaatimus huomioida. Tässä oppaassa esitetyillä ääniteknisillä suojaus-vaihtoehdoilla myöskään keskiäänitasovaatimusta ei ylitetä.

Tila Keskiäänitasovaatimus Enimmäisäänitasovaatimus

LA, eq,T (dB) LA,max (dB)

Keittiö 33 38

Muut asuin-huoneet 28 33

4.1 Äänitekniset vaatimukset


1. Suunnittelun aluksi LVI-suunnittelija valitsee pystykokoojaviemärien ja hormitilojen paikat ottaen huomioon, että:

1.1 hormitila rajoittuu ääni- tasovaatimuksiltaan toisarvoiseen tilaan (WC, vaatehuone tms.)

2. LVI-suunnittelija valitsee valintataulukoita apuna käyt- täen arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa viemä- rien suojarakenteet ottaen huomioon, että:

3. LVI-suunnittelija laatii kohteen suunnitelmat kohtien 1 ja 2 mukaan valittujen suunnittelu- ja mitoitusohjeiden perusteella.

1.2 hormitila on mahdollisimman etäällä äänitasovaatimuksiltaan vaativista tiloista (makuuhuone, olohuone tms.)

1.3 pystykokoojaviemärissä on mahdollisimman vähän sivusiirtoja ja ne pyritään sijoittamaan varastoon tms. tilaan

1.4 pystykokoojaviemärin pohjakulma pyritään sijoittamaan betonisen alapohjan alapuolelle

1.5 pohjakulma varustetaan betonisella äänen- vaimentimella.

2.1 valintavaihtoehdot vaikuttavat aina toisiinsa

2.2 hyvin ääntä eristävällä hormitilan seinärakenteella voidaan korvata pystykokoojaviemärin äänitekninen mineraalivilla- eristys

2.3 kun käytetään ääniteknisesti mineraalivillaeristettyä pysty- kokoojaviemäriä, ei hormitilan seinärakenteen tarvitse niin paljon äänieristää

2.4 valintaan vaikuttavat myös sen tilan äänitasovaatimukset, johon hormitilan seinärakenne rajoittuu.

3.1 Uponor-viemäröintiijärjestelmä voidaan ääniteknisesti osastoida esim. niin, että äänitekni- sesti vaativissa tiloissa käyte- tään raskaalla mineraalivilla- eristeellä eristettyä viemäriä (esim. pystykokoojaviemärien suorat putkiosuudet ja tarvittaessa kytkentäviemärit).

4.2.1 Suunnittelun eteneminen

Jotta em. asiat tulevat huomioiduiksi oikeassa järjestyksessä, tulisi suunnittelun edetä seuraavasti:

Uponor-viemäreitä voidaan käyttää myös rakennusten sisäpuolisissa kattosadevesijärjestelmissä.

Kattosadevesiviemärien kannakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kohdassa 8.3 (sivu 78) Muhviliitok-set ja liittäminen eri viemärimateri-aaleihin on käsitelty laajemmin sisä-puolisia kattosadevesiputkituksia.


Vaihtoehto 1.

- Hormitilan seinärakenne ääntä eristävänä rakenteena.

4.2.2 Jätevesiviemärien äänitekninen osastointi

Vaihtoehto 2.

- Hormitilaa ympäröivän huonetilan seinärakenne ääntä eristävänä rakenteena.

Tässä käsikirjassa on esitetty viemärin ääniteknisen suojausvaihtoehdon 1 erilaisia rakennevaihto-ehtoja. Käytettäessä ääniteknistä suojausvaihtoehtoa 2 on huonetilan seinärakennetta valittaessa huomioitava kaikki ko. seinärakenteen ääneneristävyyteen vaikuttavat asiat kuten sivutiesiirtymä, liittymät muihin rakenteisiin, saumojen tiivistys, läpivientien tiivistys jne.

Valittaessa äänitekniseksi suojaus-tavaksi vaihtoehto 2 (huonetilan seinärakenne ääntä eristävä raken-ne) tulee huomioida, että ko. huo-netilan seinärakenteessa oleva ovi

(A), siirtoilmalaite tms. rakenneosa/laite ei saa heikentää seinäraken-teen ääneneristävyyttä. Käytännös-sä tämä tarkoittaa sitä, että ko. huo-netilan oven on oltava ns. ääntä-

eristävä ovi ja perinteinen ovirako oven alapuolella ei sovellu siirtoilma-reitiksi. Siirtoilmareitti on toteutet-tava riittävän ääneneristävyyden omaavalla siirtoilmalaitteella.


4.2.3 Äänitekninen sijoittaminen

Viemärien suunnittelun lähtökoh-daksi tulee ottaa viemärien sijoitta-minen niin, ettei häiritsevää ääntä synny eikä tarvita erityisiä äänenvai-mennuskeinoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pystyviemärin sijoit-tamisen lisäksi pohjakulman sijoitta-miseen, sillä pystyviemäri ja pohja-kulma ovat ääniteknisesti suurim-mat ongelmakohdat. Tämän vuoksi pystykokoojaviemäri sijoitetaan ensi-

sijaisesti hormitilaan, joka rajoittuu ääniteknisesti äänitasovaatimuksil-taan toisarvoisiin tiloihin (WC, vaa-tehuone jne.) ja osastoiviin betoni-siin rakenteisiin. Hormitila sijoite-taan mahdollisimman kauas ääni-teknisesti vaativista tiloista (makuu-huone, olohuone jne.). Hormitilan sijoittamisessa tulee lisäk-si huomioida, että vesi- ja lämpöjoh-

tojen tulee olla helposti avattavissa. Myös hormitilaan asennettava vesi- ja lämpöjohtojen vuotovesikaukalon ja sen poistoputken sijoittaminen voivat vaikuttaa hormitilan sijoittamiseen. Jos hormitila on varustettu porras-käytävään avautuvalla huolto-ovella, voidaan huolto suorittaa asukkaita häiritsemättä.

1 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA 2 0 0 6

Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen valinnan helpottamiseksi on laadittu hormi-tilan ääniteknisen seinärakenteen pikavalintataulukko. Pystykokooja-viemärin hormitilan seinärakentee-seen rajoittuvan tilan enimmäisää-nitasovaatimuksen kohdalta näh-dään ääniteknisen suojauksen pe-rusvaihtoehdot symbolisesti esi-tettynä.

4.2.4 Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen pikavalintataulukko eristetyllä ja eristämättömällä pystykokoojaviemärillä

Symbolien avulla voidaan valita ko. kohteeseen ääniteknisesti parhai-ten soveltuva seinärakenteen perus-vaihtoehto. Symbolien yhteydessä hormitilan seinärakenteen ja kote-loinnin rakennevaihtoehtojen nume-rot ja numeroiden selitykset löytyvät taulukosta 2 sekä kuvien numerot, joista löytyvät ko. vaihtoehdon tar-

kemmat rakenteet ja eristykset tark-koine asennuspiirustuksineen. Näi-den piirustusten ja taulukon 2 poh-jalta tehdään lopullinen hormitilan seinärakenteen valinta.

Allaolevassa taulukossa on selvitet-ty esimerkinomaisesti ääniteknisen suojauksen valintatavat.

Esimerkki:

Kuvat 7-9 (sivut 20-22), 19-22 (sivut 32-35)

Vaihtoehdot21➊, 21➋, 22➊,12➋, 23➊, 17➋

25➊, 6➋, 26➊,7➋, 27➊, 11➋

Vaihtoehdot16, 9, 10, 6, 7, 8

Vaihtoehdot28

Vaihtoehdot12➋, 22➊

Vaihtoehdot9

Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen perusvaihtoehdotÄäniteknisesti vaativimman tilan suurin sallittu ääni-taso LA,max

30 dB(A)

Hormitilan seinäraken-teen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka

1. Valitaan tästä sarakkeesta enimmäisäänitasovaatimuksen mukaisesti lähtötilanne. Tässä esimerkissä se on 30 dB(A). Pikavalintataulukot ovat seuraavilla sivuilla.

2. Enimmäisäänitasovaatimuksen viereisillä sarakkeilla on viisi perusvaihtoehtoa, joista valitaan sopiva hormitilan suojarakenne. Tässä esimerkissä valitaan keskimmäinen sarake.

3. Valittuun hormitilaan liittyvät suojarakennevaihtoehdot ovat hormitilakuvan alapuolella olevassa sarakkeessa. Valitun vaihtoehdon tarkemmat rakenteet löytyvät sivulta 13 taulukon 2 osasta C. Rakenteisiin liittyvät piirustukset kuvat 1-22 ovat sivuilla 14-35. Näiden vaihtoehtojen ja niihin liittyvien kuvien perusteella valitaan lopullinen seinärakenne. Tässä esimerkissä se on vaihtoehto 28 ja siihen liittyvä kuva 7, sivu 20. Katso myös kohta 4.4 (sivu 47) Ääni- ja palotekninen suojaus.

U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA 2 0 0 6 1 1


45 dB(A)

Ääniteknisiin vaatimuksiin perustuva Uponor-viemäröintijärjestelmän hormitilan seinärakenteen pikavalintataulukko A

Kuvat 1-22 (sivut 14-35)


40 dB(A)

Kuvat 1 (sivu 14), 4-5 (sivut 17-18) 7-22 (sivut 20-35)

38 dB(A)

35 dB(A)

Kuvat 1 (sivu 14), 4-5 (sivut 17-18), 7-9 (sivut 20-22),12 (sivu 25), 14-22 (sivut 27-35)

Kuvat 7-9 (sivut 20-22), 12 (sivu 25),14-22 (sivut 27-35)

Vaihtoehdot1, 2➊, 3➋, 4➊,5➋, 6, 7, 8

Vaihtoehdot1, 3, 5, 6, 7, 8

Vaihtoehdot28

Vaihtoehdot2➊, 3➋

Vaihtoehdot3

Vaihtoehdot1, 9➊, 2➋, 10➊,4➋, 6, 7, 11➊, 8➋


Vaihtoehdot28


Vaihtoehdot3

Vaihtoehdot1, 12➊, 13➋, 14➊,10➋, 6, 7, 15➊, 8➋



Vaihtoehdot3

Vaihtoehdot16➊, 1➋, 12, 17, 18➊, 6➋, 19➊, 7➋, 20➊, 8➋,

Vaihtoehdot1, 2➊, 3➋, 4➊,5➋, 6, 7, 8

Vaihtoehdot28

Vaihtoehdot12



Vaihtoehdot28



Taulukko 2


Kuvat 7-9 (sivut 20-22), 15-17 (sivut 28-30), 19-22 (sivut 32-35)

Kuvat 7-9 (sivut 20-22), 19-22 (sivut 32-35)

Kuvat 7-9 (sivut 20-22),19-22 (sivut 32-35)

Vaihtoehdot21➊, 16➋, 22➊,12➋, 23➊, 17➋

18➊, 6➋, 19➊,7➋, 20➊, 8➋

Vaihtoehdot1, 9➊, 2➋, 24➊,4➋, 6, 7, 8

Vaihtoehdot28



Vaihtoehdot21➊, 21➋, 22➊,12➋, 23➊, 17➋

25➊, 6➋, 26➊,7➋, 27➊, 11➋

Vaihtoehdot16, 9, 10, 6, 7, 8

Vaihtoehdot28


Vaihtoehdot9

Vaihtoehdot21, 22, 23➊, 17➋, 25➊, 6➋ 26➊, 7➋, 27➊, 11➋

Vaihtoehdot16, 9, 6, 7, 8

Vaihtoehdot28


Vaihtoehdot9


33 dB(A)

Ääniteknisiin vaatimuksiin perustuva Uponor-viemäröintijärjestelmän hormitilan seinärakenteen pikavalintataulukko B


30 dB(A)

28 dB(A)



Taulukko 2


Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka (pikavalintataulukko C)

Vaihtoehto 1 5 mm tasoite + 75 mm tiili, EI 30, kuva 1 (sivu 14)Vaihtoehto 2 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30, kuva 2 (sivu 15) ja kuva 9 (sivu 22)Vaihtoehto 3 rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15Vaihtoehto 4 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm ilmaväli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30, kuva 3 (sivu 16) Vaihtoehto 5 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm ilmaväli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15Vaihtoehto 6 5 mm tasoite + 68 mm kevytsorabetoni, (esim. Aco), EI 30, kuva 4 (sivu 17)Vaihtoehto 7 5 mm tasoite + 70 mm betoni, EI 30, kuva 5 (sivu 18)Vaihtoehto 8 5 mm tasoite + 68 mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 60, kuva 6 (sivu 19)Vaihtoehto 9 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45, kuva 10 (sivu 23)Vaihtoehto 10 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm mineraalivilla + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30, kuva 11 (sivu 24)Vaihtoehto 11 5 mm tasoite + 88 mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 90, kuva 13 (sivu 26)Vaihtoehto 12 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45, kuva 8 (sivu 21), kuva 12 (sivu 25)Vaihtoehto 13 rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30Vaihtoehto 14 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 0,8 mm ohutlevy + 50 mm mineraalivilla + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30Vaihtoehto 15 5 mm tasoite + 100 mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 120Vaihtoehto 16 5 mm tasoite + 85 mm tiili, EI 60, kuva 18 (sivu 31)Vaihtoehto 17 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm mineraalivilla + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45, kuva 14 (sivu 27)Vaihtoehto 18 5 mm tasoite + 92 mm kevytsorabetoni, (esim. Aco), EI 60, kuva 15 (sivu 28)Vaihtoehto 19 5 mm tasoite + 80 mm betoni, EI 60, kuva 16 (sivu 29)Vaihtoehto 20 5 mm tasoite + 150 mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 240, kuva 17 (sivu 30)Vaihtoehto 21 5 mm tasoite + 130 mm tiili, EI 180, kuva 19 (sivu 32)Vaihtoehto 22 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 60Vaihtoehto 23 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm mineraalivilla + 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 60Vaihtoehto 24 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm ilmaväli + 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45Vaihtoehto 25 5 mm tasoite + 120 mm kevytsorabetoni (esim. Aco), EI 60, kuva 20 (sivu 33)Vaihtoehto 26 5 mm tasoite + 100 mm betoni, EI 90, kuva 21 (sivu 34)Vaihtoehto 27 5 mm tasoite + 200 mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 240, kuva 22 (sivu 35)Vaihtoehto 28 Betoninen RB-hormielementti ja kevytbetoninen Aco-seinäelementti, EI 120, kuva 7 (sivu 20)

H U O M !• Ääneneristävyys edellyttää, että seinärakenteen läpiviennit sekä liittymät muihin rakenteisiin ovat ehdottoman tiiviit ja että ääni ei sivutiesiirtymänä esim. ilmastointikanaviston kautta ”kierrä” seinärakennetta.• Seinärakenteen/koteloinnin toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita.• Märkätiloissa käytettävän rakennuslevyn on oltava kyseiseen tilaan soveltuva ja veden-/kosteudenkestävä.• Useampi kerroksisen levyrakenteisen seinämän rakennuslevyt voivat olla eri materiaalia; esim. sisempi levy 13 mm kipsilevy ja ulompi levy vastaavat ääni- sekä palotekniset ominaisuudet omaama levy. Märkätiloissa uloimman levyn on oltava lisäksi vedenkestävä.• Pysty- ja vaakakokoojaviemärien palotekninen suojaus kohdan 4.4 mukaan, mikäli osastoivan välipohjan läpiviennissä ei käytetä palomansettia. Jos viemärit ääni-/paloeristetään mineraalivillalla, äänitekninen suojaus taulukon rakenteiden ja kuvan 34/E (sivu 52) mukaan.• Viemärin eristyksen paino ≥ 100 kg/m3 • Tiilen paino ≥ 1500 kg/m3

• Seinärakenteen eristyksen paino ≥ 40 kg/m3

• Rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy tai rakennuslevy, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet)• Kevytsorabetoni, paino ≥ 1200 kg/m3 (esim. Aco-elementti tai muu kevytsorabetoni, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet)• Kevytbetoni, paino ≥ 500 kg/m3 (esim. Siporex tai muu kevytbetoni, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet)• Hormitilan kaikki seinät valitaan ääniteknisesti vaativinta tilaa vasten olevan seinämän mukaan.• Esitettyjä hormitilan seinärakenteita vastaavat tiili- ja elementtirakenteet on esitetty mainituissa kohdissa.• Varmista, että valittu seinärakenne täyttää vaaditun paloteknisen osastointivaatimuksen kohdasta 4.4 (sivu 47) Ääni- ja palotekninen suojaus.

➊ Pohjakulman kaksi yläpuolista kerrosta. ➋ Pohjakulman kahden yläpuolisen kerroksen yläpuolella olevat kerrokset

Taulukko 2. Uponor pystykokoojaviemärin hormitilan seinärakenteen rakennevaihtoehdot. Pohjakulman ja vaakasiirron äänitekninen suojaus on esitetty kohdassa ”Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja vaakasiirto”.


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Muuratun rakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - ohutsaumamuurattu tiili 75 mm (paino ≥ 1500 kg/m3) Paloluokka EI 30 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 1. Esimerkki kiviaineisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä ≥ 18 kg/m3) Paloluokka EI 30 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 2. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitaso- vaatimuksella 45 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni-ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - Ilmaväli 50 mm - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino ≥ 18 kg/m3) Paloluokka EI 30 2.1 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa ( ≥ 100 kg/m3) 2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437, asennuksen helpottamiseksi 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti

7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro 426137 13. Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla. 14. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 15. Uponor-kulmayhde ø75-45°, nro 421231 16. Uponor-haarayhde ø110/75-45°, nro 422437 17. Uponor-viemäri ø75, nro 401328 18. Uponor-viemäri ø110, nro 401834

Kuva 3. Esimerkki elementtirakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitaso- vaatimuksella 45 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytsorabetoni 68 mm, esim.Aco (paino ≥ 1200 kg/m3) Paloluokka EI 30 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52).

8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 4. Esimerkki kevytsorabetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor -viemärin yhteydessä enimmäisäänitaso- vaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A) ja 38 dB(A).



1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - betoni 70 mm Paloluokka EI 30 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki

4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 5. Esimerkki betonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A) ja 38 dB(A).



1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytbetoni 68 mm, esim. Siporex (paino ≥ 500 kg/m3) Paloluokka EI 60 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putkit 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 6. Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitaso- vaatimuksella 45 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Välipohjan kohdalla ei ole betonista valettua osastoivaa palokatkoa.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE 1.1 Betoninen RB-hormielementti1.2 Kevytbetoninen Aco-seinäelementti Paloluokka EI 120 2. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki

3. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki

4. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 ääni-/palo- eristettynä 50 mm mineraalivillalla (≥ 100 kg/m3) 5. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 6. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) eristettynä 7. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 eristettynä 8. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) eristettynä 9. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 eristettynä 10. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi eristettynä 11. Uponor-palomansetti, nro 428285

Kuva 7. Esimerkki betonisesta RB-hormielementistä/kevytbetonisesta Aco-seinäelementistä eristetyn Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A), 33 dB(A), 30 dB(A) ja 28 dB(A).


1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä ≥ 18 kg/m3) - 50 mm mineraalivilla (paino yhteensä ≥ 40 kg/m3) Paloluokka EI 45 2. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 3. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 5. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 6. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 52-53 (sivut 76-77). 7. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 8. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 9. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 10. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 11. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

12. Betonista valettu osastoiva palokatko

Kuva 8. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A), 33 dB(A), 30 dB(A) ja 28 dB(A).

H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".


1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino ≥ 18 kg/m3) Paloluokka EI 30 2. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 3. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 ääni-/palo- eristettynä 50 mm mineraalivillalla (≥ 100 kg/m3) 5. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 6. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) eristettynä 7. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 eristettynä 8. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) eristettynä 9. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 eristettynä

10. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi eristettynä

11. Betonista valettu osastoiva palokatko

Kuva 9. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristetyn Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A), 33 dB(A), 30 dB(A) ja 28 dB(A).

H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - 3 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä ≥ 27 kg/m3) Paloluokka EI 45 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki


5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 10. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A) ja 40 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - 50 mm mineraalivilla (paino ≥ 40 kg/m3) - rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino ≥ 9 kg/m3) Paloluokka EI 30 21 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa (≥ 100 kg/m3)

2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro 426137 13. Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla. 14. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 15. Uponor-kulmayhde ø75-45°, nro 421231 16. Uponor-haarayhde ø110/75-45°, nro 422437 17. Uponor-viemäri ø75°, nro 401328

18. Uponor-viemäri ø110°, nro 401834

Kuva 11. Esimerkki elementtirakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitaso- vaatimuksilla 45 dB(A) ja 40 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä ≥ 18 kg/m3)

- 50 mm mineraalivilla (paino yhteensä ≥ 40 kg/m3) Paloluokka EI 45 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 12. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A) ja 35 dB(A).



1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytbetoni 88 mm, esim. Siporex (paino ≥ 500 kg/m3) Paloluokka EI 90 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 13. Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A) ja 40 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - 50 mm mineraalivilla (paino ≥ 40 kg/m3 ) - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä ≥ 18 kg/m3) Paloluokka EI 45 2.1 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa (≥ 100 kg/m3 )

2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro 426137 13. Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla.

14. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 15. Uponor-kulmayhde ø75-45°, nro 421231 16. Uponor-haarayhde ø110/75-45°, nro 422437

17. Uponor-viemäri ø75, nro 401328


Kuva 14. Esimerkki elementtirakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A) ja 35 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.

Kuva 15. Esimerkki kevytsorabetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitaso- vaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A) ja 33 dB(A).

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytsorabetoni 92 mm, esim. Aco (paino ≥ 1200 kg/m3) Paloluokka EI 60 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki





1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - betoni 80 mm Paloluokka EI 60 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki



Kuva 16. Esimerkki betonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A) ja 33 dB(A).




Kuva 17. Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A) ja 33 dB(A)..




Kuva 18. Esimerkki kiviaineisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A) ja 35 dB(A).




Kuva 19. Esimerkki kiviaineisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A), 33 dB(A), 30 dB(A) ja 28 dB(A).


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen".• Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviksi.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytsorabetoni 120 mm, esim. Aco (paino ≥ 1200 kg/m3) Paloluokka EI 60 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi

Kuva 20. Esimerkki kevytsorabetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitaso- vaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A), 33 dB(A), 30 dB(A) ja 28 dB(A).


Kuva 21. Esimerkki betonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A), 33 dB(A), 30 dB(A) ja 28 dB(A).

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - betoni 100 mm Paloluokka EI 90 2. Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro 428285 H U O M ! Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 13. Uponor-viemäri ø110, nro 401834 14. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro 425437 asennuksen helpottamiseksi



Kuva 22 Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 dB(A), 40 dB(A), 38 dB(A), 35 dB(A), 33 dB(A), 30 dB(A) ja 28 dB(A)..




Pystykokoojaviemärin ja hormitilan seinärakenne valitaan LVI-suunnit-telijan ja arkkitehdin sekä raken-nesuunnittelijan yhdessä sopiman

4.3 Suojarakenteen valinta

pystykokoojaviemärin sijainnin mukaan (katso kohta 4.2 sivu 6). Hormitilan kaikki seinät valitaan ääni-teknisesti vaativinta tilaa vas-

4.3.1 Valintataulukot

Kohdassa 4.2.4 (sivu 10) esitetyn pikavalintataulukon avulla valitaan kohteeseen soveltuvin seinäraken-teen perusvaihtoehto. Pikavalinta-taulukossa on mainittuna taulukoi-den ja kuvien numerot, joiden avulla löytyy valitulle vaihtoehdolle tar-kemmat rakennepiirustukset. Taulu-koissa on esitettynä tilojen eri enim-mäisäänitasovaatimukset täyttäviä hormitilan seinärakenteita.

Taulukoihin on valittu yleisimpiä seinärakennevaihtoehtoja, joilla vaa-dittu ääneneristävyys saavutetaan. Jos käytetään jotain muuta raken-netta tai materiaalia kuin valinta-taulukoissa esitettyjä, on niiden täy-tettävä taulukossa 3 esitetyt vaati-mukset.

- käytettävän levyn on täytettävä tarvittavat ääni- ja palotekniset vaatimukset (esim. 13 mm kipsilevy tai vastaava)- rakenteessa käytettävän eristeen on oltava mineraalivillaa, jonka ominapaino ≥ 40 kg/m3. Lisäksi eristeen on täytettävä palotekniset vaatimukset.

- käytettävän materiaalin ominaispaino ≥ 1500 kg/m3. Jos käytetään ominaispainoltaan kevyempää materiaalia, on seinämän paksuutta lisättävä vastaavasti, jotta seinämän ominaispainovaatimus täyttyy.

Taulukko 3. Viemärien suojarakenteiden materiaalien ominaisvaatimukset.

Rakennetyyppi Suojarakenteen materiaalin perusvaatimukset

Levyrakenteinen seinämä

Kivirakenteinen seinämä

ten tulevan seinän mukaan, jotta ääni ei pääse ”kiertämään” huonom-min eristävän rakenteen kautta.

Hormitilaan rajoittuvien tilojen ääni-teknisesti vaativimman tilan enim-mäisäänitasovaatimuksen mukaan valitaan rakennevaihtoehto. Valitus-ta taulukosta nähdään eristämättö-mien ja eristettyjen viemärien edel-lyttämät hormitilan seinämäraken-teet ko. äänitasovaatimuksella.

Erityisen tärkeää kaikissa äänitekni-sissä suojauksissa on rakenteen eh-doton tiiviys. Kaikki saumat, saumat muihin rakenteisiin ja läpiviennit on tiivistetävä erikseen joustavalla massalla. Muuten ääni ”karkaa” vuotokohdista pilaten pahimmassa tapauksessa koko ääneneristyksen. Joustavan massan valinnassa on huomioitava rakenteen edellyttä-mä palonkestävyys.

Mahdollinen vuotovesikaukalon pois-toputki on varustettava vesilukolla tms. ääntävaimentavalla laitteella.Vaihtoehtoisesti voidaan poistoput-ki johtaa ääniteknisesti osastoituun tilaan tai muuhun tilaan, jossa se ei aiheuta ääniongelmia. Lisäksi on tär-keää, että ääni ei sivutiesiirtymänä ilmanvaihtokanaviston, sivuavan ra-kenteen tms. kautta ”kierrä” suoja-rakennetta.

Hormitilan seinärakenne merkitään LVI-suunnitelmiin ja arkkitehti- sekä rakennesuunnitelmiin. Eristämättö-mien ja eristettyjen viemärien sekä seinärakenteiden vaihtoehtoja huo-netilojen eri äänitasovaatimuksilla on esitetty taulukossa 2 (sivut 11-13) ja kuvissa 1-22 (sivut 14-35).


Tässä esitetyt ohjeet koskevat aino-astaan yläpuolella olevan huoneis-ton kytkentä- ja vaakakokoojavie-märeiden sijoittamista ja suojausta. Mikäli kytkentä- ja vaakakokooja-viemäreihin liittyy alaslasketussa kattorakenteessa tai kotelossa pys-tykokoojaviemärin pohjakulma tai sivusiirto, tehdään äänitekninen suojaus kuvien 28 ja 29 (sivut 45 ja 46) mukaan.

Yläpuolisen huoneiston kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien ollessa toisen huoneiston puolella alaslaske-tussa kattorakenteessa tai kotelossa (kuva 23, sivu 40), valitaan suojara-kenne taulukoiden 4 ja 5 (sivut 38 ja 39) mukaisesti. Mikäli viemärit si-jaitsevat toisen huoneiston puolella alakattorakenteessa, joka ei ole tii-vis, on viemärit koteloitava katon sisällä taulukoiden 4 ja 5 (sivut 38 ja 39) mukaisilla suojarakenteilla.

Jos em. kytkentä- ja vaakakokoo-javiemärit sijaitsevat betonivalussa niin, että viemärin ympärillä on vä-hintään 15 mm betonia, ei niitä tar-vitse äänieristää (kuva 24, sivu 41).

Jos em. kytkentä- ja vaakakokooja-viemärit sijaitsevat ns. kerroslattias-sa, on kerroslattian rakennustekni-sissä materiaalivalinnoissa huomioi-tava kytkentä- ja vaakakokoojavie-märien muodostaman melun vaimen-taminen tai vaihtoehtoisesti viemärit on kokonaisuudessaan verhoiltava ääniteknisellä suojarakenteella.

Alaslasketun kattorakenteen tai ko-telon yhteydessä pystykokoojavie-märin suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjaraken-teesta aina seuraavaan osastoivaan välipohjaan asti. Alaslasketun katon tai kotelon sekä kerroslattian sisällä suojarakenteeseen tehtävät putki-ja ilmastointikanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi.

Kun alaslaskettu katto- tai kotelo-rakenne on kylpyhuoneessa tai vas-taavassa märkätilassa ja se on ohjei-den mukaan rakennettu ilmatiiviiksi, on huolehdittava kyseisen raken-teen ilmatilan tuuletuksesta esim. viereisen kuivan tilan puolelta.

Tuuletusventtiileiden valinnassa on huomioitava, että venttiilit eivät saa heikentää seinärakenteen äänen-eristävyyttä.

Tuuletusventtiili toimii tarkastusluuk-kuna, jonka kautta on mahdollista tarkistaa, onko alaslasketussa katto-tai kotelorakenteessa olevissa vesi- tai viemäriputkissa vuotoja.

Tuuletusviemärin äänitekninen suo-jaus tehdään asuintiloissa kuten ko. linjan pystykokoojaviemärinkin suo-jaus. Ullakolla tms. ääniteknisesti toisarvoisessa tilassa tuuletusviemä-rin suojaukseksi riittää paloeristys.

Sadevesiviemärin äänitekniseksi suo-jaukseksi riittää 13 mm kipsilevyra-kenne, kun sadevesiviemärin lämpö-eristeenä käytetään 50 mm mineraa-livillaa, jonka paino on ≥ 80 kg/m3. Sadevesiviemärin lämmöneristeen pinnoitteen tulee aina olla höyry-tiivis kondensoitumisen estämiseksi. Sadevesien pystykokoojaviemärin pohjakulma tai sivusiirto ei tarvitse ääniteknistä suojabetonointia (äänenvaimenninta).

4.3.2 Kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien sijoittaminen


Tilan suurin sallittu enimmäisäänitaso LA,max

45 dB(A)

40 dB(A)

38 dB(A)

Vaihtoehto 1: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15

Vaihtoehto 1: rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli

Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30

Vaihtoehto 1 rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli

Vaihtoehto 1: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30

Vaihtoehto 1: rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli

Ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot ja paloluokka Märkätiloissa huomioitava veden-/kosteuden-eristys!

Viemäri-materiaali ja viemärin mahd. eristys

UPONOR+ 50 mm mine-raalivillaeriste

UPONOR

H U O M !

• Ääneneristävyys edellyttää ehdotonta tiiveyttä ja toteutusta niin, että ääni ei sivutiesiirtymänä ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. kautta ”kierrä” suojarakennetta.• Taulukon rakennevaihtoehdoissa paneelikatto on tiivistetty, jolloin se voidaan huomioida ääneneristyksessä. Reunoilta ”auki” olevaa paneelikattoa (yleensä kosteat tilat) ei huomioida ääneneristyksessä vaan ääntä eristävä rakenne on tehtävä omana rakenteena alakaton sisään.• Suojarakenteen/koteloinnin toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita.• Palotekninen suojaus kohdan 4.4 (sivu 47) mukaan, jos osastoivan välipohjan läpiviennissä ei käytetä palomansettia. Jos viemärit ääni-/paloeristetään mineraalivillalla, äänitekninen suojaus taulukon rakenteiden ja kuvan 34 (sivu 52) mukaan.• Pantaliitoksin tehty valurautaviemäri edellyttää vastaavan ääniteknisen suojauksen kuin Uponor-viemäri.• Suojarakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin suojarakenteenkin.• Mikäli alaslasketun kattorakenteen yläpuolelle jäävä tila halutaan tuulettaa, voidaan se toteuttaa niin, että esim. "kuivaan" huonetilaan rajoittuvan väliseinän yläosaan asennetaan riittävän äänenvaimennuskyvyn ja paloluokan omaava läpivienti ja venttiili.

UPONOR

UPONOR

• Viemärin eristyksen paino ≥ 100 kg/m3

• Paneelin paino ≥ 9 kg/m2

• Suojarakenteen eristyksen paino ≥ 40 kg/m2

• Rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy tai muu rakennuslevy, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet.

Taulukko 4. Uponor-kytkentäviemärien sekä vaakakokoojaviemärien ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot alaslasketussa katossa/kotelossa. Mikäli putouskorkeus on ≥ 1 m, äänitekninen suojaus toteutetaan kuten pystykokoojaviemärin ja sen pohjakulman sekä vaakasiirron äänitekninen suojaus.




35 dB(A)

33 dB(A)

30 dB(A)


UPONOR

H U O M !

• Ääneneristävyys edellyttää ehdotonta tiiveyttä ja toteutusta niin, että ääni ei sivutiesiirtymänä ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. kautta ”kierrä” suojarakennetta.• Taulukon rakennevaihtoehdoissa paneelikatto on tiivistetty, jolloin se voidaan huomioida ääneneristyksessä. Reunoilta ”auki” olevaa paneelikattoa (yleensä kosteat tilat) ei huomioida ääneneristyksessä vaan ääntä eristävä rakenne on tehtävä omana rakenteena alakaton sisään.• Suojarakenteen/koteloinnin toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita.• Palotekninen suojaus kohdan 4.4 (sivu 47) mukaan, jos osastoivan välipohjan läpiviennissä ei käytetä palomansettia. Jos viemärit ääni-/paloeristetään mineraalivillalla, äänitekninen suojaus taulukon rakenteiden ja kuvan 34 (sivu 52) mukaan.• Pantaliitoksin tehty valurautaviemäri edellyttää vastaavan ääniteknisen suojauksen kuin Uponor-viemäri.• Suojarakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin suojarakenteenkin.• Mikäli alaslasketun kattorakenteen yläpuolelle jäävä tila halutaan tuulettaa, voidaan se toteuttaa niin, että esim. "kuivaan" huonetilaan rajoittuvan väliseinän yläosaan asennetaan riittävän äänenvaimennuskyvyn ja paloluokan omaava läpivienti ja venttiili.

UPONOR

UPONOR

• Viemärin eristyksen paino ≥ 100 kg/m3

• Paneelin paino ≥ 9 kg/m2

• Suojarakenteen eristyksen paino ≥ 40 kg/m2

• Rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy tai muu rakennuslevy, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet.

Taulukko 5. Uponor-kytkentäviemärien sekä vaakakokoojaviemärien ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot alaslasketussa katossa/kotelossa. Mikäli putouskorkeus on ≥ 1 m, äänitekninen suojaus toteutetaan kuten pystykokoojaviemärin ja sen pohjakulman sekä vaakasiirron äänitekninen suojaus.



28 dB(A) UPONOR


Vaihtoehto 1: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30

Vaihtoehto 1: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15

Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 60Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30

Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) El 45 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) El 30

Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 60Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45 Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30

Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 60Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45 Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30

Tilan suurin sallittu enimmäisäänitaso LA,max

Ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot ja paloluokka Märkätiloissa huomioitava veden-/kosteuden-eristys!

Viemäri-materiaali ja viemärin mahd. eristys


Kuva 23. Esimerkki Uponor-viemärin asennuksesta alaslasketun kattorakenteen sisään, palonkestoaika ≤ 60 minuuttia.

1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 75 mm:n muurattu tiiliseinä + tasoite. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla.2 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 2 x 13 mm kipsilevy + 50 mm mineraalivilla.3 Uponor-viemäri ø110.4 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi.

H U O M ! • Alaslasketun katon rakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Kaksinkertaisen levyrakenteen molempien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Alaslaskettuun kattoon tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin alaslasketun kattorakenteen.• Vaakasuoran osastoivan rakennusosan läpimenokohdassa viemäri on ympäröitävä betonivalulla, joka on leveydeltään vähintään 300 mm.• Alaslasketun kattorakenteen yhteydessä suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjarakenteesta aina seuraavaan osastoivaan välipohjaan asti.• Myös alaslasketun kattorakenteen osalla suojarakenteeseen tehtävät putki- ja kanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi.• Mikäli alaslasketun kattorakenteen yläpuolelle jäävä tila halutaan tuulettaa, voidaan se toteuttaa niin, että esim. ”kuivaan” huonetilaan rajoittuvan väliseinän yläosaan asennetaan riittävän äänenvaimennuskyvyn ja paloluokan omaava läpivienti ja venttiili.


Kuva 24. Esimerkki Uponor-kytkentä- ja vaakakokoojaviemärin asennuksesta betonisen välipohjan sisään, palonkestoaika enintään 60 minuuttia.

1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 75 mm muurattu tiiliseinä. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla.2 Uponor-viemäri ø110.3 Uponor-viemäri ø110.4 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi.5 Uponor-haarayhde ø110/110-45°.6 Uponor-kulmayhde.


Kuva 25. Esimerkki Uponor-kytkentä- ja vaakakokoojaviemärin asennuksesta ns. kerroslattian yhteydessä. Palomansetilla saavutetaan vaadittava palo-osastointiluokka.

1 Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 85 mm:n betoniseinä + tasoite. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla.2 Kerroslattiarakenne; esim.: - lattiapinnoite (esim. muovimatto) - 2 x 15 mm kipsilevy (paino yhteensä ≥ 30 kg/m2) - harvalaudoitus tai metalliorret K ≤ 300 + 20 mm mineraalivilla - puu- tai teräsrunko K ≤ 6003 Uponor-viemäri ø1104 Uponor-palomansetti (voidaan asentaa myös valun alapintaan)5 Uponor-viemäri ø1106 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi7 Uponor-haarayhde ø110/110-45°8 Uponor-kulmayhde ø110-45°

H U O M !

• Lattiarakenteen levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Kaksinkertaisen levyrakenteen molempien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Lattiarakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat äänitekniset vaatimukset kuin lattiarakenteenkin.• Kerroslattiarakenteen yhteydessä suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjarakenteesta aina seuraavaan välipohjaan asti.• Myös kerroslattian osalla suojarakenteeseen tehtävät putki- ja kanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi.• Kerroslattian rakennusteknisissä materiaalivalinnoissa on huomioitava kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien muodostaman melun vaimentaminen tai vaihtoehtoisesti viemärit on kokonaisuudessaan verhoiltava ääniteknisellä suojarakenteella.


Kuva 26. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman loivakaarisesta toteutuksesta betonisen alapohjan alapuolella. Pohjakulman yläpuolista huoneistoa palvelevia viemäreitä ei liitetä pystykokoojaviemäriin, vaan ne johdetaan alapohjan alapuolelle ja liitetään betonisen äänenvaimentimen jälkeiseen vaakaviemäriin.

4.3.3 Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja sivusiirto

Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja sivusiirto ovat kohtia, joissa vir-taavan aineen massasta ja nopeu-desta johtuen syntyy usein voima-kasta ääntä. Tästä johtuen pystyko-koojaviemäri pyritään ensisijaisesti sijoittamaan niin, että pystyosalla

ei ole sivusiirtoja ja pohjakulma tu-lee alapohjan alapuolelle. Alapohjan alapuolella oleva pystykokoojavie-märin pohjakulma tehdään aina mahdollisimman loivana ja varuste-taan betonisella äänenvaimenti-mella kuvan 26 mukaisesti.

Pohjakulman tai sivusiirron beto-nista äänenvaimenninta käytetään, kun rakennuksessa on vähintään kaksi kerrosta.

1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.2 Tiivistys joustavalla massalla.3 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri mineraalivillalla, paino ≥ 100 kg/m3.4 Mineraalivillaeriste betonivalun ja lattiakaivon/kytkentäviemärin V75 välissä.5 Uponor-viemäri ø110 + tarpeenmukainen äänitekninen mineraalivillaeriste.6 Uponor-kulmayhde ø110-30 °7 Uponor-viemäri ø110.8 Uponor-haarayhde ø110/75-45°9 Kylpyhuone-elementin lattia.

H U O M !• Vaakaviemärin sivuilla on oltava vähintään 100 mm betonia.• Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa ”kiertää” seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.• Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni alapohjassa ja se on raudoitettava alapohjasta.


1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.2 Tiivistys joustavalla massalla.3 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri mineraalivillalla, paino ≥ 100 kg/m3.4 Mineraalivillaeriste betonivalun ja lattiakaivon/kytkentäviemärin ø75 välissä.5 Uponor-viemäri ø110 + tarpeenmukainen ääni- ja palotekninen mineraalivillaeriste.6 Uponor-kulmayhde ø110-30 °.7 Uponor-palomansetti.8 Betonin pääsy putken ja mansetin väliin on estettävä tiivistämällä väli joustavalla palosuojamassalla.9 Kylpyhuone-elementin lattia.

H U O M !• Vaakaviemärin sivuilla on oltava vähintään 100 mm betonia.• Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa ”kiertää” seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.• Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni välipohjassa ja se on raudoitettava välipohjasta.

Mikäli pohjakulma tai sivusiirto joudutaan pakottavasta syystä sijoittamaan huonetilaan, tulee se

Kuva 27. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman loivakaarisesta toteutuksesta varaston tms. katossa. Pohjakulman yläpuolista huoneistoa palvelevia viemäreitä ei liitetä pystykokoojaviemäriin, vaan ne johdetaan alapohjan alapuolelle ja liitetään betonisen äänenvaimentimen jälkeiseen vaakaviemäriin. Viemärien palosuojaus kohdan 4.4 (sivu 47) mukaan.

ensisijaisesti sijoittaa ääniteknisesti toisarvoiseen tilaan, esim. varastoon, kuva 27.

Pystykokoojaviemärin sivusiirto huonetilassa


Pystykokoojaviemärin pohjakulman tai sivusiirron sijoittamista asuinhuo-neistoon tulee ehdottomasti välttää. Mikäli pohjakulman tai sivusiirron ainoa sijoituspaikka on asuinhuo-neisto, on pohjakulma sekä sivusiir-to tehtävä mahdollisimman loivana ja varustettava ko. huoneiston osal-la betonisella äänenvaimentimella, kuvat 28 ja 29.

1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.2 Kylpyhuone-elementin lattia.3 Paikallavalu (= suojabetoni).4 Alaslaskettu katto tai vastaava pintaverhous.5 Uponor-viemäri ø110.6 Uponor-kulmayhde ø110-30 °.7 Uponor-palomansetti.8 Betonin pääsy putken ja mansetin väliin estettävä tiivistämällä väli joustavalla palosuojamassalla.9 Uponor-sovitusputki ø110.10 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi.11 Kiintopidin.

H U O M !• Vaakaviemärin sivuilla oltava vähintään 100 mm betonia.• Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni välipohjassa ja se on raudoitettava välipohjasta.

Kuva 28. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman tai sivusiirron toteuttamisesta asuinhuoneiston katossa.

Pohjakulman ja sivusiirron jälkeen pystykokoojaviemäri äänieristetään huonetiloissa vastaavasti kuin ko. linjan pystykokoojaviemäri, alapoh-jan alapuolella se ei tarvitse ääni-eristystä. Pohjakulman betonisen äänenvaimentimen lopullinen to-teutustapa on sovittava yhdessä

rakennesuunnittelijan kanssa ja se on esitettävä LVI- ja rakennesuun-nitelmissa.

Pohjakulma tai sivusiirto väestön-suojan ”paputilassa” on kiinnitettä-vä tukevasti välipohjaan ja väestön-suojan rakenteisiin.

Pystykokoojaviemärin sivusiirto huonetilassa


1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.2 Kylpyhuone-elementin lattia.3 Ontelolaattaan tehdyn asennusuran paikallavalu (= suojabetoni).4 Mahdollinen lisäeristys ja pintaverhous (esim. alaslaskettu katto).5 Uponor-viemäri ø1106 Uponor-kulmayhde ø110-30 °7 Uponor-palomansetti8 Betonin pääsy putken ja mansetin väliin estettävä tiivistämällä väli joustavalla massalla.9 Ontelolaatta10 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi11 Kiintopidin

H U O M !• Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni välipohjassa.• Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.• Ontelolaatan alapuolelle tehdään 50 mm:n lisäeristys, jos viemärin alapuolisen betonin kokonaisvahvuus on 50 - 100 mm ja 100 mm:n lisäeristys, jos alapuolisen betonin kokonaisvahvuus on alle 50 mm. Lisäeristys tehdään betonista tai mineraalivillalevyistä (tiheys ≥ 100 kg/m3).

Kuva 29. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman tai sivusiirron toteuttamisesta asuinhuoneiston katossa.


4.4 Ääni- ja palotekninen suojaus

Osastoivat rakennusosat kerroksissa El 120 El 90 El 60 El 60 El 30 El 30

- osiin jakavat rakennusosat

(majoitushuoneiden seinät ja ovet) El 15 El 15 El 15 X El 15 El 15

Osastoivat rakennusosat ullakoilla El 30 El 30 El 30 El 30 El 30 El 30

- osiin jakavat rakennusosat E 15 E 15 E 15 E 15 E 15 E 15

Osastoivat rakennusosat kellarissa El 120 El 90 El 60 El 120 El 60 El 60

4.4.1 Yleistä

Rakennuksen paloluokka ja palo-osastot ryhmitellään niiden pääkäyt-tötarkoituksen mukaan RakMK:n osassa E1 esitettyjä määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Paloluokat ja palo-osastot esitetään arkkitehti-/rakennepiirustuksissa. Viemärin pa-losuojauksen lähtökohtana on rajoit-taa palon sekä savun kehittymistä ja estää palon leviäminen määrätyn ajan osastosta toiseen viemäriver-koston ja läpivientien kautta. Osas-

toivien läpivientien ja osastoa jaka-vien rakennusosien luokkavaatimuk-set on esitetty taulukossa 6.

Yleensä asuinkerrostalot ovat P1-luokan rakennuksia ja palo-osastoi-tu huoneistoittain.Rivitalot tai vastaavat ovat yleensä P2-luokan rakennuksia ja palo-osas-toitu huoneistoittain.P3-luokan rakennuksia ovat yleensä omakotitalot.

Viemärien ääni- ja palotekninen suojaus toteutuu usein samalla suo-jauksella. Joskus suojauksella on kuitenkin tarkoitus toimia joko vie-märin paloteknisenä suojauksena tai ääniteknisenä suojauksena. Tämän vuoksi viemärin ääni- ja palotekni-nen suojaus tulee aina tehdä suun-nitelmissa esitetyllä tavalla.

yli 1200 600-1200 alle 600 3-4 1-2

Rakennuksen paloluokka P1 (palonkestävä)Palokuorma MJ/m2

P2 (paloa pidättävä)Kerrosluku

P3 (paloa hidastava)

X = ei mahdollinenR kantavuusE tiiviysI eristävyysMerkintöjen R, REI, RE, EI, E jälkeen ilmoitetaan palonkestävyysaika minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 tai 240. Näin muodostuva merkintä on rakennusosan paloluokka.

Tämän käsikirjan ääni- ja palo-tekniset suojausohjeet koskevat vain Uponor-viemäreitä, joiden ulkohalkaisija on 32...110 mm.

Näiden ohjeiden lisäksi tulee noudattaa RakMK:n osissa C1, C2, D1, E1 ja E7 annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Taulukko 6. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset.

Jos viemäri palvelee vain yhtä pa-loteknistä osastoa, ei sitä tarvitse suojata kuin pintakerrosvaatimus-ten täyttämiseksi.

RakMK:n osassa E1 kohdassa 8.2 esitettyjen pintakerrosvaatimusten täyttämiseksi viemärit on yleensä verhoiltava vähintään määräykset

täyttävällä kotelolla (esim. kipsile-vy) tai pinnoitteella (esim. paloluo-kiteltu PVC-pinnoite).

Tuotanto- ja varastotilojen palo-turvallisuusohjeet on esitetty RakMK:n osassa E2 ja autosuojien osassa E4.


Sairaanhoito-, huolto- ja rangaistus-laitosten sekä majoitusliikkeiden huoneistoissa, asuntoloissa ja koko-naan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella olevissa kellarikerroksis-sa viemärien tulee aina täyttää pin-takerrosvaatimukset.

Suojaverhousta ei kuitenkaan vaadi-ta yhden asuinhuoneiston rakennuk-sissa ja huoneistoittain osastoiduis-sa rakennuksissa, joita ei ole suun-niteltu P2-luokan rakennukseksi.

Jos viemärin katsotaan olevan ns. vähäinen rakennusosa, sen ei yleen-sä tarvitse täyttää em. pintakerros-vaatimusta (vrt. E1/8.2.4). Putki-läpiviennit eivät saa olennaisesti heikentää rakennusosan osastoi-vuutta (E1/7.4.1).

Uponor-viemärin palosuojauksessa voidaan käyttää seuraavia vaihto-ehtoja:

1. Viemärin suojaaminen paloluo-kitellulla mineraalivillalla (esim. PV-100 VM, 100 kg/m3).

2. Rakenteellinen suojaus, eli vie-märin kotelointi riittävän palosuojan antavilla materiaaleilla tai viemärin sijoittaminen palamattoman raken-teen (esim. betoni) sisään.

3. Tyyppihyväksyttyjen paloman-settien käyttö osastoivien rakentei-den lävistyksissä.

Viemärien ääni- ja palosuojauksen tarkoituksena on estää äänen ja tu-lipalon siirtyminen suojauksen läpi. Tämän vuoksi suojaus on tehtävä ehdottoman tiiviiksi, sillä pienikin ”vuoto” voi pilata koko suojauksen. Lisäksi suojaus tulee tehdä niin, ettei ääni tai tulipalo pääse kiertä-mään suojausta.

Suojarakennetta valittaessa tulee huomioida myös äänitekniset vaati-mukset.

Läpiviennissä ja sen tiivistyksessä käytettävien materiaalien tulee olla palonkestäviä ja tyyppihyväksyttyjä.

Suojauksen toteuttamisessa on aina noudatettava suojausmateriaalien ja -tarvikkeiden valmistajan ohjeita.

Ääni- ja paloeristysvilla sidotaan sin-kityllä teräslangalla tai ompelemalla verkko sinkityllä teräslangalla valmis-tajan ohjeiden mukaisesti. Oleellista on, että eristykseen ei jää aukkoja tai rajoja ja että eristys pysyy viemä-rin mahdollisesta lämpöliikkeestä huolimatta paikallaan.Ääni- ja/tai paloeristettyjen Upo-nor-viemärien kannakkeiden tulee täyttää myös ääni- ja palotekniset vaatimukset.

4.4.2 Pystyviemärin palotekninen suojaus

Osastoitaessa Uponor-pystykokoo-javiemäri hormi- tai kotelorakenteel-la tulee rakenteen täyttää vähintään palo-osastointia vastaavat palotek-niset vaatimukset.

Suojarakenteen palonkestoaikaa mitoitettaessa tulee muistaa, että osastoivan rakenteen molemmilla puolilla olevien suojarakenteiden pa-lonkestoajat voidaan laskea yhteen.

Rakenteellinen suojaus voi olla kivi-aineinen tai levyrakenteinen, kuvat

1 ja 2 (sivut 14 ja 15). Rakenteen saumat, saumat muihin rakenteisiin ja läpiviennit tulee tiivistää jousta-valla massalla ilmatiiviiksi. Kiviainei-nen seinä pinnoitetaan tasoitteella tai rappauksella.

Hormitila katkaistaan pystysuunnas-sa osastoivan rakennusosan kohdalla vähintään 80 mm paksulla betonista, kevytsorabetonista tai kipsistä vale-tulla palokatkolla. P2- ja P3-luokan rakennuksissa suojakotelon katkaisu osastoivan rakennusosan kohdalla

voidaan tehdä myös palamattomalla mineraalivillalla (esim. PV-100 VM, 100 kg/m3), kuva 31 (sivu 50).

Vaakasuoran osastoivan rakenteen (paloluokka ≤ EI60) läpi menevät kalusteeseen päättyvät viemärit ei-vät tarvitse palosuojausta, kun vie-märi läpimenokohdassa on ympäröi-ty vähintään 200 mm paksulla ja vähintään 300 mm leveällä betoni-valulla (kuva 23, sivu 40).


Kuva 30. Esimerkki Uponor-viemärin ääni- ja paloteknisestä suojauksesta äänitasovaatimuksella 45 dB(A) paloeristysvillalla ja levyrakenteisella elementtihormirakenteella, palonkestoaika enintään 30 minuuttia.

1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino ≥ 9 kg/m3) Paloluokka EI 15 2.1 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa (≥ 100 kg/m3)

2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki

4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta-/liitosyhde ø110, nro 425437, asennuksen helpottamiseksi 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Viemärin palo- ja äänieriste 50 mm mineraalivilla (paino ≥ 100 kg/m3). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro 3221371) eristettynä 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45°, nro 422537 eristettynä 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro 3221371) eristettynä 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro 426137 13. Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla.

14. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421237 eristettynä 15. Uponor-kulmayhde ø110-45°, nro 421231 eristettynä 16. Uponor-haarayhde ø110/75-45°, nro 422437 eristettynä 17. Uponor-viemäri ø75, nro 401328


H U O M ! • Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu.• Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen.• Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta.• Kotelorakenteen toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita.


Kuva 32. Pystykokoojaviemärin läpivienti paloa hidastavan tai paloa pidättävän rakennuksen osastoivan (EI 30) puuvälipohjan läpi.

1 Uponor-viemäri2 Palamaton mineraalivilla (paksuus yhteensä ≥150 mm)3 Suojakotelo ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan4 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan

Kuva 31. Suojakotelon katkaisu osastoivan puurakenteisen välipohjan kohdalla P2-luokan rakennuksessa.

1. Välipohja EI 30.2. Palamaton mineraalivilla.3. Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan.4. Vaakaviemärillä on oltava vähintään EI 15-luokan suojaverhous (esim. 13 mm kipsilevy).

de

≥ de+200

1

32


Kuva 33. Eristämättömän Uponor-viemärin pystyviemärin palo-osastointi.

H U O M ! • Viitenumeroihin liittyvät tekstit seuraavalla sivulla kuvan 34 yhteydessä.

A. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärin suojarakenteella, vaakaviemäri betonivalussa.

B. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärin suojarakenteella, vaakaviemäri betonirakenteisen välipohjan sisällä.

C. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärissä olevalla palomanetilla, vaakaviemärit betonirakenteisen välipohjan sisällä tai välipohjan ylä-/alapuolella.

D. Uponor-viemärin palo-osastointi pysty- kokoojaviemärin suojarakenteella ja suojarakenteen lävistävässä vaaka- viemärissä olevalla palomansetilla. Vaakaviemärit välipohjan ylä- tai alapuolella.


1. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten ja pintakerrosvaatimusten mukaan (taulukko 2, sivut 11-13).2. Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan (taulukko 2, sivut 11-13).3. Osastoiva betonivalu ≥ 80 mm.4. Osastoiva betoninen välipohja, jos välipohjassa viemärien läpivientejä (kuva 23, sivu 40).5. Osastoiva betoninen välipohja ≥ 200 mm, jos välipohjassa viemärien läpivientejä (kuva 23, sivu 40).

E. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokooja- viemärin ja hormissa olevan vaakaviemärin paloeristyksellä. Vaakaviemärit betonirakenteisen välipohjan sisällä tai välipohjan ylä-/alapuolella.

F. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokooja- viemärin suojarakenteella ja vaakaviemärin paloeristyksellä. Vaakaviemäri välipohjan alapuolella.

Kuva 34. Paloeristetyn Uponor-viemärin pystyviemärin palo-osastointi.

6. Vaakaviemärin vaihtoehtoinen sijoituspaikka. 7. Betoninen suojakerros ≥ 15 mm.8. Palomansetti, voidaan asentaa myös välipohjan alapinnan alapuolelle.9. Palomansetti (kuva 106, sivu 99).10. Betonivalu.11. Osastoiva betoninen välipohja.12. Osastoiva betoninen välipohja ≥ 160 mm.13. Osastoiva betoninen välipohja ≥ 200 mm.14. Palo- ja äänieristys 50 mm mineraalivilla (≥ 100 kg/m3).15. Osastoivan betonisen välipohjan läpiviennit (kuva 23, sivu 40).


1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 75 mm:n muurattu tiiliseinä + tasoite. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla.2 Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 2 x rakennuslevy. Levykerrokset on asennettava toisiinsa nähden limittäin ja molempien levykerrosten saumat, läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla.3 Uponor-viemäri4 Uponor-viemäri + palo- /äänieriste 50 mm mineraalivilla ≥ 100 kg/m3.5 Uponor-haarayhde ø110/100-45°.6 Uponor-kulmayhde ø110-45°7 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi.

H U O M !• Alaslasketun katon rakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Kaksinkertaisen levyrakenteen molempien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa.• Alaslaskettuun kattoon tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat äänitekniset vaatimukset kuin alaslasketun kattorakenteen.• Vaakasuoran osastoivan rakennusosan läpimenokohdassa viemäri on ympäröitävä betonivalulla, joka on leveydeltään vähintään 300 mm.• Alaslasketun kattorakenteen yhteydessä suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjarakenteesta aina seuraavaan osastoivaan välipohjaan asti.• Myös alaslasketun kattorakenteen osalla suojarakenteeseen tehtävät putki- ja kanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi.• Suojarakenteen toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita.

Kuva 35. Pystyviemäriin liittyvän kytkentä- ja vaakaviemärin palosuojaus paloeristeellä, palonkestoaika enintään 60 minuuttia.


Kun osastoivan välipohjan lävistävä Uponor-pystykokoojaviemäri on pa-lo-osastoitu suojarakenteella tai palo-eristeellä, tulee myös siihen liittyvä vaakaviemäri palo-osastoida suojara-kenteella tai paloeristeellä, kuvat 23 (sivu 40), 24 (sivu 41) ja 35 (sivu 53).

4.4.3 Vaakaviemärin palotekninen osastointi

Paloa pidättävissä (P2-luokka) ja pa-loahidastavissa (P3-luokan) raken-nuksissa, joissa vaakaviemäri on si-joitettu osastoivan puurakenteisen välipohjan sisään, hyväksytään vaa-kaviemärin suojaukseksi EI 15-luokan suojaverhous.

Osastosta toiseen menevät vaakavie-märit (esim. vaakakokoojaviemäri kellarin katossa) palo-osastoidaan palomansetilla, suojarakenteella tai paloeristyksellä samalla periaatteella kuin pystyviemärikin, kuva 36.

A Palo-osastointi vaakaviemärin suojakoteloinnilla.

B Palo-osastointi vaakaviemärin paloeristyksellä

C Palo-osastointi osastoivassa rakenteessa olevalla palomansetilla.

1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, taulukot 4 ja 5, sivut 38-39.2 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, taulukko 2, sivut 11-13.3 Pystykokoojaviemärin pohjakulman betoninen äänenvai- mennin (kuva 27, sivu 44).4 50 mm mineraalivilla (≥ 100 kg/m3) + paloluokiteltu PVC-pinnoite tai kotelointi 13 mm kipsilevyllä. Lisäkotelointi ääniteknisten vaatimusten mukaan, taulukot 4 ja 5, sivut 38-39.5 Palomansetti (katso ”Palo- mansetin käyttö paloteknises- sä osastoinnissa”).6 Osastoiva välipohja.7 Osastoiva väliseinä.8 Pintakerrosvaatimusten mukainen verhous tarvittaessa esim. rakennuslevyllä.

H U O M !Vaakaviemärin äänitekninen suojaus ko. tilan ääniteknisten vaatimusten mukaan.

Kuva 36. Uponor-vaakaviemärin palo-osastoinnin perusvaihtoehdot, palonkestoaika ≤ 60 minuuttia.


1 Uponor-viemäri max ø1102 Osastoiva pystysuora rakennusosa3 Teräksinen suojaputki s ≥ 1 mm4 Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan5 Tiivistys palamattomalla rakennustarvikkeella

Kuva 37. Vaakaviemärin palokatko teräksisellä suojaputkella osastoivan seinän kohdalla, palonkestoaika ≤ 60 minuuttia, kun ei käytetä palonkestoajaltaan vastaavaa palomansettia tai paloeristystä.

Kuva 38. Esimerkki vaakaviemärin ääni- ja paloteknisestä suojauksesta levyrakenteisella kotelolla, palonkestoaika enintään 90 minuuttia.

H U O M !Kotelorakenteen toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita.

1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, esim. 85 mm muurattu tiili- seinä + tasoite.2 Pohjakulman betoninen äänenvaimennin3 Osastoiva välipohja4 Tiivistys joustavalla massalla5 Levyrakenteinen suojakotelo ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy + 50 mm mineraalivilla (≥ 100 kg/m3).6. Osastoiva väliseinä.


Tyyppihyväksyttyä palomansettia käytetään viemärin läpiviennissä sen lävistäessä paloa osastoivan seinän ala- tai välipohjan. Tyyppihyväksytyl-lä palomansetilla saavutetaan viemä-rin läpiviennille ko. rakennetta vas-taava palonkestoaika, kuitenkin enin-tään 90 minuuttia.

Palomansetin toiminta perustuu man-setissa olevan aineen kuumuudessa tapahtuvaan paisumiseen. Putken ympärillä olevan mansetin massa laa-jenee tulipalossa puristaen putken kasaan ja tukkien läpivientiaukon.

Kun pystykokoojaviemärissä käytetään

4.4.4 Palomansetin käyttö paloteknisessä osastoinnissa

osastoivan ala- tai välipohjan kohdal-la palomansettia, ei pystyviemäri tar-vitse paloeristystä/-suojausta, vaan pintakerrosvaatimusten mukainen suojakotelo tai pinnoite riittää. Täl-löin myöskään pystykokoojaviemä-riin liittyvä osastoivan välipohjan ylä-tai alapuolella oleva vaakaviemäri ei tarvitse paloeristystä (vrt. kuva 33, sivu 51).

Osastoivan välipohjan alapuolella ole-vaan vaakakokoojaviemäriin liittyvi-en kytkentäviemärien välipohjan läpi-vientien tulee kuitenkin täyttää ku-vassa 23 (sivu 40) esitetyt läpivienti-kohdan vaatimukset.

1 Vaakaviemäri voidaan sijoittaa myös osastoivan välipohjan yläpuolelle tai välipohjavaluun.2 Osastoiva välipohja, läpiviennit kuvan 23 (sivu 40) mukaan.3 Palomansetti (voidaan asentaa myös betonivalun alapintaan).4 Palomansetti.5 Seinärakenne äänitek- nisten vaatimusten mukaan.6 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan.7 Osastoiva palokatkovalu ≥ 80 mm.

H U O M !Palomansetin tarkemmat asennusohjeet eri asennus-vaihtoehdoilla on esitetty kohdassa 8.7 (sivu 98)”Palomansetin asentami-nen”.

Kuva 39. Palomansetin sijoitusperiaate Uponor-viemärien yhteydessä.

Palomansetti pystykokoojaviemärissä osastoivan välipohjan kohdalla.

Palomansetti pystykokoojaviemäriin liittyvässä vaakaviemärissä hormitilan osastoivan seinän kohdalla.

Palomansetti asennetaan rakenteen sisään tai sen pintaan. Mansetti asennetaan putken päälle. Tarkem-mat mansetin asennusohjeet ja asennusvaihtoehtoja on esitetty kohdassa 8.7 (sivu 98) ”Palomanse-tin asentaminen”.

Kuitenkin ääniteknisistä syistä viemärit yleensä vaativat eristävyydeltään paremman suojauksen kuin paloteknisessä mielessä. Suojaus valitaan ko. tilan äänitasovaatimusten mukaan.


4.4.5 Osastoimattoman rakenteen läpivienti

Osastoimattoman kevyen rakenteen läpi viemäriputki viedään yleensä ilman eristettä, poikkeuksena kon-densioeristys, joka viedään rakenteen läpi katkeamattomana.

1 seinärakenne2 peitelaippa3 viemäriputki4 tiivistys joustavalla massalla

1 seinärakenne2 peitelaippa3 viemäriputki4 tiivistys joustavalla massalla5 eristys (esim. solukumi)

Kuva 41. Esimerkki osastoimattoman kevyen seinän läpiviennin tiivistämisestä eristeellä.

Kuva 40. Esimerkki osastoimattoman kevyen seinän läpiviennin tiivistämisestä joustavalla massalla.

Putkelle tehdään hieman isompi reikä, joka tiivistetään putken ja rakenteen välistä joustavalla massalla.

Läpivientiin asennetaan putken päälle eristys, joka irrottaa putken seinärakenteesta.

Eristämättömän viemärin läpivienti tehdään niin, että putki ei ole kiinni rakenteessa.


Kuva 42. Asuinkerrostalon talotekniikkatila, osastointi talotekniikkatilan ja huoneiston välisessä seinässä.

TEKNIIKKATILA:1. ovi EI 152. porrastilan seinä EI 30

TALOTEKNIIKKATILA ON SIJOITETTU PORRASTILAN PUOLELLE TAI VAIHTOEHTOISESTI HUONEISTON JA PORRASTILAN VÄLISEN OSASTOIVAN SEINÄRAKENTEEN YHTEYTEEN.

4.5 Esimerkkipiirustuksia kytkentä- ja kokoojaviemärien sijoittamisesta



TEKNIIKKATILA:1. ovi EI 152. porrastilan seinä EI 303. välipohjien kohdalla osastoiva betonivalu TALOTEKNIIKKATILA ON SIJOITETTU PORRASTILAN PUOLELLE TAI VAIHTOEHTOISESTI HUONEISTON JA PORRASTILAN VÄLISEN OSASTOIVAN SEINÄRAKENTEEN YHTEYTEEN.


I

D

B

Tuoteryhmä Laajuus Hyväksynnät Vaatimusstandardit ja määräykset

Uponor putket DN32-75 –> SN4 STF YM74/6221/2004 SFS EN 1451-1, Suomen rakentamismääräyskokoelma

putket DN110 –> SN8 STF YM74/6221/2004 SFS EN 1451-1, Suomen rakentamismääräyskokoelma

yhteet DN32-110 –> SN8 STF YM74/6221/2004 SFS EN 1451-1, Suomen rakentamismääräyskokoelma

Uponor yhteet 32-110 (160) S16 Insta Cert 4010 EN1451-1 SBC 1451

5.1 Standardit ja hyväksynnät

5. Tekniset tiedot

Uponor-viemäriputket ja yhteet valmistetaan ja mitoitetaan euroop-palaisen EN 1451-standardin mukai-sesti. Uponor-viemäröintijärjestel-mällä on Suomen Ympäristöminis-teriön myöntämä palo- ja äänitek-ninen tyyppihyväksyntä.

Tässä osassa on esitetty Uponor-viemäröintijärjestelmien tekniset ominaisuudet, mitat ja kemialliset kestävyydet.

5.2 Merkinnät

Putkissa ja yhteissä olevat merkinnät toteutetaan siten, että ne ovat luet-tavissa varastoinnin, sään, normaalin

Muovisten putkijärjestelmien ja niihin liittyvien tarvikkeiden tuote-kehitys, valmistus ja markkinointi toteutetaan sekä laatu että

ympäristöjärjestelmästandardien, ISO 9001:2000 ja ISO 14001:1996 mukaisesti.

Uponor-viemäriputkien ja yhteiden laatu ja ominaisuudet täyttävät myös NKB-tuotesäännön vaatimukset.Kumitiivisteiden mitoitus ja materi-aalit ovat standardin EN 681-1:n mukaiset. Niiden valmistaja vastaa

osaltaan standardissa esitettyjen vaatimusten täyttymisestä.

Hyväksynnät ja niihin liittyvät stan-dardit Uponor-viemäröintijärjestel-mille Suomessa on esitetty alla.

Merkintöjen selitykset

A valmistajan logoB kansalliset hyväksyntämerkinnätC vaatimusstandardiD tuotenimike, kierrätysmerkki ja valmistusmateriaalitunnusE koko ja seinämävahvuus tai s-sarjaF standardin (C) mukainen jäykkyysluokkaG standardin (C) mukainen käyttöalueen tunnusH muita tuotteessa vaadittavia merkintöjä; kuten MFR-luokka, palonkesto, kelpoisuus kylmään ilmastoon (*)I valmistusajankohta ja tuotantolaitoksen koodiJ EAN-viivakoodi

B C A D E F C H I

Putkissa olevat merkinnät tulostetaan mustesuihkukirjoittimella pysyvästi tuotteeseen. Pienemmät putkipituudet varustetaan keltapohjaisella tarralla, jossa merkinnät kuten alla.

käsittelyn sekä asennuksen ja käy-tön aikana. Merkintöjen perusteella tulee selvitä ainakin standardeissa

Kuva 47. Uponor-yhteiden merkinnät.

Kuva 46. Uponor-viemäriputken merkinnät. CB

J

D

E

I

F G

H

ja hyväksynnöissä määritellyt val-mistaja ja paikka sekä ajankohta, materiaali, koko, hyväksynnät jne.

Yhteiden merkinnät leimataan valmistusvaiheessa pysyvästi tuotteeseen.


5.3 Tekniset ominaisuudet ja mitat

Taulukko 7. Uponor-viemärin tekniset ominaisuudet.

Ominaisuus Uponor-kiinteistöviemärit

Perusraaka-aine Polypropeeni (PP-kopolymeeri)

Väri ø32 = harmaa (myös valkoinen)

ø50, ø75 ja ø110 = harmaa

Tiheys ≈ 900 kg/m3

Vetolujuus ≈ 30 MPa

Kimmomoduli ≥ 1200 MPa

Lämpölaajeneminen 0,1 mm/m°C

Käyttölämpötilat ø32- Jatkuva Hetkellinen

ø110 +85 +100

Jäykkyysluokat ja hyväksyntöjen Putket ø32 - ø75 –> SN 4 ja ø110 –> SN 8

mukainen käyttöalue Yhteet ø32 - ø110 –> S-16 (SN 8)

Koot ø32 - ø50 –> 'B'

Koot ø78 - ø160 –> 'BD'

Pintakerroksen syttymisherkkyysluokka/palonlevittämisluokka

E1/1997 sovelletaan 2/–

rakentamiseen 1.1.2007 asti

Ulko- Sisä- Enimmäis- Seinämän Lämpö- Muhvin halkaisija halkaisija läpimitta paksuus pitenemisvara pituus de (mm) di (mm) do (mm) e (mm) L2 (mm) L1 (mm)

32 28,4 43 1,8 10 1) 38

50 46,4 64 1,8 10 1) 43

75 69,8 90 2,3 15 1) 51

110 102,4 129 3,4 15 1) 58

1) Paisuntavarat oikealla asennussyvyysmerkin mukaisella asennuksella.

B = Hyväksytään vain rakennukseen

BD = Hyväksytään sekä rakennukseen että maahan kiinteistön alueella


Alumiinisulfaatti +20...+80 °C B A B

Ammoniakki, vesipitoinen +20...+60 °C B B B

Aniliinivärit +20 °C C B D

Asetoni +20...+60 °C B B/C D

Bensiini, lyijypitoinen +20 °C C D A

Diesel-polttoaine D A

Boorihappo, vesipitoinen +20...+80 °C B A A

Elohopea, elohopeakloridi +20...+60 °C B A A

Etikka (etikkahappo 3,5-5%) +20...+40 °C B B B

Etyylialkoholi, etanoli +20 °C B A B

Glykoli +20...+60 °C B B B

Hiiva, vesipitoinen +20...+60 °C B A A

Isopropanoli +20...+80 °C B A B

Kalanmaksaöljy C A

Kalsiumkloridi, vesipitoinen +20...+80 °C B A A

Maito +20...+60 °C B A A

Margariini D A

Merivesi +20...+80 °C B A A

Moottoriöljyt +20...+40 °C B D A

Muste A A

Natriumkloridi, vesipitoinen +20...+60 °C B A A

Olut +20...+60 °C B A A

Omenahappo, hydroksimeripihkahappo +20...+60 °C B A A

Pellavaöljy +20...+60 °C B D A

Risiiniöljy C A

Saippualiuokset +20...+60 °C B A A

Tärpätti +20 °C D D A

Viina, viinahappo +20 °C B A A

Voiteluöljyt +20 °C C D A

Polypropeeni-viemäriputken kemial-linen kestävyys yleisimmillä aineilla on esitetty taulukossa 8.Ilmoitetut kestävyydet koskevat 100 % liuoksia. Jos liuospitoisuus on eri kuin 100 %, ota yhteys Uponorin tekniseen neuvontaan.

5.4 Viemärimateriaalien kemiallinen kestävyys

Aine Lämpötila Kestävyys NR/SBR NBR

Uponor-polypropeeni-viemäriputket

Tiivisteet huonelämpötilassa

A = erittäin kestävä B = kestäväC = rajoitetusti kestäväD = ei kestävä

Taulukko 8. Uponor-polypropeeniviemäriputken kemiallinen kestävyys ja tiivisteiden kemiallinen kestävyys huonelämpötilassa.

Tiivisteinä käytettävä materiaali on normaalisti luonnonkumin ja styree-nibutadieemi-kumin seos NR/SBR. Erikoistiivisteen (mainittava tilatta-essa) materiaali on aksyylinitriitti-butdieemikumia NBR, joissa on tun-nisteena keltainen täplä.

Tiedot on tarkoitettu suuntaa-anta-viksi eikä Uponor ota vastuuta niiden oikeellisuudesta yksittäistapauksissa.


Taulukko 9. Viettoviemärin jäykkyysluokkavaatimus eri asennuspaikoissa.

6. Virtaustekninen suunnittelu ja mitoittaminen

6.1 Yleistä

Uponor-viemärit mitoitetaan kuten muoviviemärit yleensäkin oheisia taulukoita apuna käyttäen. Uponor-viemärit mitoitetaan viettoviemärei-nä, paineviemäreiksi ne eivät sovellu.

6.2 Jäykkyysluokat

6.3 Liitostavat

Uponor-viemärin liittäminen tehdään ensisijaisesti kumirengastiivisteliitok-sina. Putkien ja yhteiden muhveissa on tiivisteet valmiina paikoilleen asennettuna. Tiiviste on irrotettavis-sa puhdistusta tai vaihtoa varten.

Vakiotiiviste on luonnonkumin ja styreenibutadieenikumin seosta (NR/SBR). Tilauksesta on saatava-na akryylinitriilibutadieeni-kumista (NBR) valmistettu öljynkestävä tii-viste, jossa on tunnisteena keltainen

Asennuspaikka Asennussyvyys Jäykkyysluokka

Rakennuksen sisällä tai alapuolella SN 4 (M)

Piha-alueella, kevyen liikenteen väylällä tms. 0,8...6 m SN 4 (M)

kevyen kuormituksen alueella > 6 m SN 8 (T)

Tiellä, kadulla, pysäköintialueella, tavaraliikennettä 1...6 m SN 8 (T)

tms. raskaan kuormituksen alueella > 6 m SN 16 (E)

6.4 Viemärin suunnanmuutokset

Viemärin suunnanmuutokset teh-dään tehdasvalmisteisia viemäriyh-teitä käyttäen. Tässä esitettyjen suunnanmuutosohjeiden lisäksi noudatetaan Suomen rakentamis-määräyskokoelman osan D1 mää-räyksiä ja ohjeita.

Vaakakokoojaviemärien ja pystyko-koojaviemärien suunnanmuutokset tehdään 45° yhteillä tai loivemmilla yhteillä. Kytkentäviemärien suunnan-muutokset tehdään pääsääntöisesti 45° yhteillä tai poikkeustapauksissa loivakaarisilla 88,5° yhteillä.

Jyrkkää 88,5°-kulmaa käytetään vain WC-istuimen kytkentäviemärin ensimmäisenä osana.

Vaakaviemärin liitos pystyviemäriin voidaan tehdä 45°-haarayhteen ja 45°-muhvikulman/kulmayhteen avulla tai poikkeustapauksessa käyttämällä 88,5°-loivakaarista muhvihaaraa/haarayhdettä.

Viemärien käytössä tulee aina huo-mioida viemärille asetettavat jäyk-kyysvaatimukset. Viemäriltä vaadit-tava vähimmäisjäykkyysluokka sel-viää taulukosta 9 asennuspaikan ja

-syvyyden perusteella. Todella mata-lilla kaivuusyvyyksillä pitää suunnit-telijan tapauskohtaisesti selvittää kantavuus-, routivuus-, sulanapito-seikat ennen putkistovalintoja.

täplä. Uponor-viemärien liitos voi-daan tehdä myös pusku- tai sähkö-hitsaamalla. Liimausta ei suositella.Uponor-viemärit voidaan liittää lähes kaikkiin eri materiaalia oleviin vie-märiputkiin.


6.5 Puhdistusluukut

puhdistusaukon välinen etäisyys saa olla enintään 20 m- tonttiviemärissä tulee olla vähin- tään yksi puhdistusaukko (tarkastuskaivo)

Jätevesi- ja sadevesiviemärit tulee va-rustaa suljettavilla puhdistusaukoilla, joista viemäriverkosto voidaan kaut-taaltaan puhdistaa. Puhdistusaukot sijoitetaan taulukon 10 mukaan niin, että niiden luo on helppo päästä ja että puhdistusvälineiden käyttö on mahdollista. Lisäksi tulee huomioida hygieeniset ja terveydelliset näkö-kohdat eli puhdistusaukkoa ei sijoi-teta esim. keittiöön tms. tilaan. Puh-distusluukkujen sijoittamisessa tulee huomioida myös palo- ja äänitekni-set reunaehdot.

Lisäksi on huomioitava seuraavaa:

- rakennuksen perusmuurin lävis- tävä viemäri varustetaan välit- tömästi perusmuurin ulko- tai sisäpuolisella puhdistusaukolla- perusmuurin sisäpuolella olevan viimeisen puhdistusaukon ja ulkopuolella olevan ensimmäisen

6.6 Normivirtaamat ja mitoitusvirtaama

Viemäri mitoitetaan siihen liitettyjen viemäripisteiden normivirtaamien summan mukaan. Viemäripisteiden käyttö ei kuitenkaan ole samanai-kaista, joten normivirtaamien sum-ma (taulukko 11) muutetaan mitoi-tusvirtaamaksi (kuva 49, sivu 69). Mitoitusvirtaama huomioi viemäri-pisteiden todennäköisen samanai-kaisen käytön. Jos mitoitusvirtaama on pienempi kuin suurimman yksit-täisen viemäripisteen normivirtaama, käytetään mitoitusvirtaamana ko. normivirtaamaa.Asuinhuoneiston kylpy-, suihku- tai WC-tilassa viemärin mitoituksessa otetaan huomioon vain suurin lattia-kaivoon tuleva viemäripisteen normi-virtaama.

- tonttiviemärin viimeisen puhdistusaukon etäisyys tonttiviemä- rin ja yleisen viemärin liitoskoh- dasta ei yleensä saa olla enem- pää kuin 20 m.

Viemärin sijainti Viemärin laatu Puhdistusaukon Puhdistus- Huomautuksia laatu aukkojen välit enintään

Rakennuksessa Kytkentäviemäri Vesilukko Vesilukot varustetaan

puhdistusmahdollisuuksin.

Pystykokoojaviemäri Puhdistusyhde Asennetaan jokaisen pysty-

viemärin ala- ja yläosaan, li

säksi aina joka 5. kerrokseen.

Vaakakokoojaviemäri Puhdistusyhde 20 m

Alapohjan alla Vaakakokoojaviemäri Puhdistusyhde tai Puhdistusyhteen ympärille

puhdistusputki 20 m asennetaan vähintään.

ø600 mm suojakaivo

Rakennuksen perus- Vaakakokoojaviemäri Tarkastuskaivo 40 m Tarkastuskaivon koon tulee

muurin ulkopuolella olla vähintään DN 400 mm

Taulukko 10. Viemärien puhdistusluukut ja niiden sijoittaminen.

1) Ravintolakäytössä rasvaerottimen kautta.

2) Ei oteta mitoituksessa huomioon viemäröitäessä toisen viemäripisteen vesilukkoon. 3) Virtaamaa ei oteta huomioon mitoituksessa. 4) Viemäröitäessä lattiakaivon kautta mitoituksessa otetaan huomioon vain lattiakaivoon tulevat todelliset viemäripisteiden normivirtaamat. Lattiakaivoon johdettujen virtaamien summa saa olla enintään 1,2 dm3/s DN 75-lattiakaivossa ja 1,5 dm3/s DN 100-lattiakaivossa. Tyyppihyväksytyissä lattiakaivoissa voidaan kuitenkin sallia myös muita, hyväksyntäehdoissa mainittuja virtaamia ja kokoja.

Viemäripiste Normivirtaa- Huomau- ma dm3/s tuksia

Kylpyamme 0,9 Pesuallas 0,3 Pesuistuin 0,3 Suihku 0,6 Suihkuallas 0,9 Tasapohja- tai kaatoallas 0,6 WC-istuin 1,8

Astianpesuallas- kotitalous 0,6- ammattikäyttö, 2-altainen 0,6 1)- ammattikäyttö, 3-altainen 0,9 1)

Pesukone- kotitalous 0,6 2)- pesutupa 1,2 DN 100-lattiakaivoon

Astianpesukone- kotitalous 0,6 2)- ravintola 1,2 DN 100-lattiakaivoon

Virtsalo- huuhteluventtiilillä 0,6- huuhteluhanalla 0,3

Pesukouru/metri 0,6 Samanaikai- suuskerroin = 1

Juoma-allas - 3)

Lattiakaivot - 4)

Taulukko 11. Viemäripisteiden normivirtaamat.


6.7 Kytkentäviemärin mitoittaminen

0,3 Pesuistuin 32 32 32 2 1

50 10 1

Pesuallas 32 32 32 2 1

50 10 1

Virtsalo huuhteluhanalla 2) eh 32 32 2 1

50 10 1

0,6 Astianpesuallas 2)

- kotitalous eh 32 50 3 1

- 2-altainen eh 32 50 3 1

Astianpesukone, kotitalous 32 32 50 3 1

Pesukone, kotitalous 32 32 50 3 1

Pesukouru, ≤1 m eh 32 50 3 1

Pylväsvirtsalo 2) eh 75 75 10 4

Tasapohja- tai kaatoallas 32 32 50 3 1

Virtsalo huuht. venttiilillä 2) eh 32 50 3 1

0,9 Kylpyamme t. suihkuallas 3) 32 32 50 3 1

1,2 Pesukouru ≤ 2 m eh 50 50 10 2

Astianpesukone

- ravintolassa tms. 4)

Pesukone 5)

- pesutuvassa tms. 5)

Lattiakaivo 75 - - 75 10 4

1,5 Lattiakaivo 100 - - 110 10 4

1,8 WC-istuin eh 110 110 10 4

2,7 Pesukouru ≤ 4,5 m eh 50 75 10 4

1) Laskettu vesilukon vedenpinnasta alkaen.

2) Ei lattiakaivoon.

3) Yleensä ei omaa vesilukkoa.

4) Yleensä DN-100 lattiakaivoon ja tar-

vittaessa rasvanerottimen kautta.

5) Kourun kautta lattiakaivoon.

eh = Ei hyväksytty asennus

Normi- Viemäripiste Putkikoko de vähintään Pituus

virtaama tuulettamattomana

dm3/s enintään (m)

putous-

korkeus

1)

toisen

viemäripisteen

vesilukkoon

omaan

vesilukkoon

vesilukon

jälkeen

vaaka-

pituus

Taulukko 12. Tuulettamattoman kytkentäviemärin koko, pituus ja putouskorkeus.

Kytkentäviemäri mitoitetaan yleen-sä tuulettamattomana, taulukko 12. Poikkeustapauksissa esim. sallitun vaakapituuden ylittyessä, voidaan

kytkentäviemäriin liittää tuuletus-viemäri tai alipaineventtiili. Tällöin kytkentäviemäri mitoitetaan kuvan 49 (sivu 69) mitoitusdiagram-

min mukaan. Kaltevuus tuulettamat-tomalle ja tuuletetulle kytkentävie-märille saadaan kuvan 49 diagram-mista.


Rakennuk- Tuuletettu Vaakaviemäri WC 0 0 0 x sessa Astianpesuallas 1 1 3 x

Pystyviemäri, WC 0 0 0 20 jossa vaakaosa Astianpesuallas 1 1 3 x Pysty- WC 0 0 0 20 viemäri Astianpesuallas 1 1 5 Tuulettamaton Vaaka- WC 0 0 0 3 viemäri Astianpesuallas 1 0 3 x Pystyviemäri, WC 0 0 0 3 jossa vaakaosa Astianpesuallas 1 0 3 x Pysty- WC 0 0 0 3 viemäri Astianpesuallas 1 0 3 x Maassa* Tuuletettu - WC 0 0 0 x - Astianpesuallas 1 1 3 x Tuulettamaton - WC 0 0 0 3 - Astianpesuallas 1 0 2 x

de 50 de 75 de 110Sijainti Tuuletus Asento Viemäröitävä

yksikkö Liitäntäkylpy-

ammeelta

Ei liitäntääkylpy-

ammeelta

x = liitäntöjen lukumäärät määräytyvät normivirtaamien mukaan tavallista mitoitusmenetelmää noudattaen.

* Maahan asennettavan viemärin vähimmäiskoko on perusmuurin sisäpuolella de 50 ja sen ulkopuolella de 75.

6.8 Kokoojaviemärin mitoittaminen

Kokoojaviemäri mitoitetaan tuu-letettuna tai tuulettamattomana. Mahdollisimman iso osa viemäriver-kostosta tulisi olla tuuletettua sen moitteettoman toiminnan varmista-

miseksi. Kokoojaviemärin mitoituk-sessa tulee huomioida taulukossa 13 esitetyt rajoitukset. Tuulettamaton kokoojaviemäri mitoitetaan kuvan 48 mukaan.

Kaltevuus tuulettamattomalle ko-koojaviemärille saadaan kuvan 49 (sivu 69) mitoitusdiagrammista.

50 1,2 10 m 2 m75 2,5 10 m 4 m110 6,3 10 m 4 m160 12,6 rajoittamaton 4 m

Koko Suurin sallittu normivirtaamien Suurin sallittu vaakasuora Suurin sallittu putouskorkeus de summa (dm3/s) pituus (L) vesilukon ja tuuletetun (H)vesilukon ja tuuletetun kokoojaviemärin (B) välillä kokoojaviemärin (B) välillä

H

L

D DB

C

A Tuulettamaton kokoojaviemäriB Tuuletettu kokoojaviemäriC Epäedullisin viemäripisteD KytkentäviemäriL Vesilukon ja tuuletetun kokooja-

viemärin välinen suurin sallittuvaakapituus

H Vesilukon ja tuuletetun kokooja-viemärin välinen suurin sallittuputouskorkeus.

Mitoituksessa on otettava huomioonalla esitetty rajoitus.

Huom: WC-laitteen aiheuttama rajoitusliitettäessä muita viemäripisteitäsamaan tuulettamattomaan viemäriin:Jos WC-laitteen tuulettamattomanviemärin (A) putouskorkeus (H)on suurempi kuin 1,5 m, muutkytkentäviemärit saa liittää viemäriin (A)ainoastaan viivoitetulla alueella.

> 1,

5 m

1,0 m

A

B

Vedenpintaylimmässävesilukossa

Kuva 48. Tuulettamattoman kokoojaviemärin mitoitus.

A Tuulettamaton kokoojaviemäriB Tuuletettu kokoojaviemäriC Epäedullisin viemäripisteD KytkentäviemäriL Vesilukon ja tuuletetun kokoojaviemärin välinen suurin sallittu vaakapituus.H Vesilukon ja tuuletetun kokoojaviemärin välinen suurin sallittu putouskorkeus. Mitoituksessa on otettava huomioon alla esitetty rajoitus. H U O M ! Jos WC-laitteen tuulettamattoman viemärin (A) putouskor-keus (H) on suurempi kuin 1,5 m, muut kytkentäviemärit saa liittää viemäriin (A) ainoastaan viivoitetulla alueella.

Taulukko 13. WC-istuinten ja astianpesuallasliitäntöjen sallittu määrä vesilukkojen tyhjentymisvaara ja viemärin kerrostumisvaara huomioituna.


Kuva 49. Uponor-kokoojaviemärin mitoitusdiagrammi.

≤ 5 75

> 5 110

Putkikoko

vähintään (de)

Normivirtaamien summa

(dm3/s)

Taulukko 14. Tuuletusviemärin mitoitus

Jätevesien tuuletettu kokoojavie-märi mitoitetaan kuvan 49 mitoitus-diagrammin mukaan. Mitoitusdiagrammin alapuolella on esitetty normivirtaamien summa-asteikot. Siirtämällä normivirtaami-en summa ko. luokan asteikolta kohtisuoraan diagrammin alareunan mitoitusvirtaama-asteikolle, saadaan normivirtaamien summaa vastaava mitoitusvirtaama.Vaakaviemäri ja sen kaltevuus mi-toitetaan kuvan 49 varsinaisen diagrammin avulla. Pystyviemäri mitoitetaan diagrammin yläpuolella olevan asteikon avulla.

6.9 Tuuletusviemärin mitoittaminen

Rakennuksen viemäriverkosto va-rustetaan tuuletusviemärillä tai vie-märeillä, jotta se toimisi kaikissa olosuhteissa moitteettomasti. Joka rakennuksessa tulee olla vähintään yksi suoraan ulkoilmaan yhteydessä oleva tuuletusviemäri. Tuuletusvie-märi mitoitetaan taulukon 14 mu-kaan.

Lisäksi tulee tuuletusviemärin mitoit-tamisessa huomioida seuraavat asiat:

• Kylmässä tilassa (ullakolla, vesikatolla tms.) tuuletusviemärin on oltava ≥ de 110 ja se on lämpöeristettävä• Enintään kolme tuuletusvie- märiä saa liittää yhteiseksi de 110-kokoiseksi vesikaton lä- pimeneväksi tuuletusviemäriksi• Tuuletusviemärin vaakaosa tulee asentaa nousevaksi• Tuuletusviemärit tehdään hyväk- syttyjä putkimateriaaleja ja liitostapoja käyttäen• Tuuletusviemärin suuaukon vähimmäisetäisyys - vesikatosta 0,5 m - savuhormin suuaukosta ja poistoilma-aukosta 1 m - yläpuolella olevasta avatta- vasta ikkunasta vaakasuunnassa 5 m

Kuva 50. Tuuletusviemärin jääty- missuoja tuuletusviemä- riin asennettuna.

- ilman sisäänottoaukosta vaakasuunnassa 8 m.

Vesikaton yläpuolella olevaan tuu-letusviemärin osaan tiivistyy pak-kasella vettä, joka saattaa jäätyä haitaten tuuletusviemärin toimin-taa. Pitkällä pakkasjaksolla saattaa tuuletusviemäri jäätyä jopa koko-naan umpeen. Tämä jäätymisongel-ma voidaan poistaa asentamalla tuuletusviemärin päälle tuuletus-viemärin jäätymissuoja, kuva 50.

Patentoitu tuuletusviemärin jääty-missuoja toimii tuuletusviemärin suojana, jolloin viemäri ei jäädy. Lisäksi vaakasuora yläosa tehostaa tuuletusviemärin toimintaa.Tuuletusviemärin jäätymissuojasopii de 110-muoviviemärin ja DN 100-valurautaviemärin päälle,

joten se sopii uudisrakennusten lisäksi useimpiin saneerauskohteisiin.


6.10 Alipaineventtiilin mitoittaminen

Alipaineventtiiliä käytetään pää-sääntöisesti suoraan ulkoilmaan yh-teydessä olevan tuuletusviemärin rinnalla. Pienehkö viemäriverkosto voidaan paikallisen viranomaisen luvalla tuulettaa yksistään alipaine-venttiilin avulla. Alipaineventtiilillä voidaan parantaa tuulettamattoman kokooja-/kytkentäviemärin toimin-taa;

- kun viemäri on vaakapituudeltaan lähellä sallittua enimmäispituutta- kun on epäilystä, että viemäri ei ilman tuuletusta toimisi kunnolla ja tuuletusviemärin johtaminen vesikatolle on kohtuuttoman hankalaa (esim. saneerauksissa)

Alipaineventtiili sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole jäätymisvaaraa ja jossa se on helposti huollettavissa. Sitä ei kuitenkaan tule sijoittaa oleskelu-, ruokailu-, keittiö- tms. tiloihin.Alipaineventtiili sopii de 110, 75 ja 50-viemäreihin. Alipaineventtiilejä tulee käyttää ainoastaan poikkeuk-sellisissa tapauksissa.

- jos on vaarana, että esim. WC-istuimen käyttö tyhjentää lähellä olevan kalusteen (esim. lattiakaivo) vesilukon

Alipaineventtiili sijoitetaan kaikkien viemäripisteiden (joita se palvelee) ylimmän vesipinnan yläpuolelle.

8 110 ei rajoituksia

8 75 2,7 m

8 50 2,7 m

Putkikoko de Pituus enintään

Taulukko 15. Alipaineventtiilillä varustetun tuuletusputken koko ja enimmäispituus.

Kerrosten lukumäärä enintään (kellari mukaan lukien)

Tuuletusputki

Q = qs • ( k1 • A1 + k2 • A2 + ... ) dm3/s

Kuva 51. Mitoitusdiagrammi Uponor-sadevesiviemäreille.

6.11 Sadevesiviemärin mitoittaminen

Tässä osassa esitetään viettoviemä-röintiin perustuvan normaalin sade-vesiviemärin mitoitus. Umpivirtaus-järjestelmät mitoitetaan laitevalmis-tajan ohjeiden mukaisesti ja hyväk-sytetään paikallisella viranomaisella.

Sadevesiviemäri mitoitetaan mitoi-tusvirtaaman perusteella, joka saa-daan vieressä olevalla kaavalla. Sa-devesiviemärien koot ja kaltevuudet saadaan kuvan 51 mitoitusdiagram-mista. Pystysadevesiviemäri mitoite-taan diagrammin yläpuolella olevan asteikon avulla.

Sadevesiviemärit varustetaan puh-distusaukoin taulukossa 10 (sivu 66) esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Lämpimään tilaan asennettu sade-vesiviemäri eristetään vähintään lämmöneristeellä kondensoitumisen estämiseksi, ellei sitä palo- tai ääni-eristetä.

jossaQ = mitoitusvirtaama (dm3/s)qs = mitoitussade 0,015 dm3/s•m2

ki = valumiskerroin Ai = pinta-ala (m2), vaakatasoon projisoitunaMitoitussateena qs käytetään yleen-sä 0,015 dm3/s•m2. Tulvimisen hai-tallisuudesta riippuen ja muiden ve-den poistumisteiden ollessa tukittu,

voidaan paikallisen viranomaisen lu-valla käyttää arvoja 0,020 ... 0,010 dm3/s•m2.Valumiskertoimen arvoja:k = 1,0 (katot, asfaltti-, betoni- ja muut tiiviit päällysteet)k = 0,7 (sorapäällysteet)k = 0,3 (nurmikot ja päällystämät- tömät pinnat)


1 ø75- ja ø110 Uponor-

muhvien lämpölaaje-

nemisvara

2 ø32- ja ø50 Uponor-

muhvien sekä Uponor-

paisuntamuhvien

lämpölaajenemisvara

1

2

Uponor-viemäriputken lämpölaaje-neminen kompensoidaan yleensä viemärin muhvissa olevalla paisunta-varalla. Jos muhvin paisuntavara ei riitä (esim. viemäriä käytetään läm-pötilan käyttöalueen max. rajoilla),käytetään ko. viemäriosuudella eril-listä paisuntayhdettä lämpölaajene-misen vastaanottajana. Uponor-vie-märiputken lämpölaajeneminen saa-daan suoraan oheisesta Uponor-vie-märiputken lämpölaajenemisdiagram-mista.

∆t on asennuslämpötilan ja

suurimman käyttölämpötilan

ero. Muista, että asennus tal-

vella kasvattaa lämpötilaeroa.

Mitoitusesimerkki: Putken pituus on 4 m ja viemäröitävän veden lämpö-tilaero 50°C. Pystyasteikolta näh-dään, että lämpölaajeneminen viivo-jen leikkauskohdassa on 12 mm. Uponor-putkissa de 75 ja 110 yhden muhvin lämpölaajenemisvara riittää ottamaan sen vastaan.

7. Lämpölaajeneminen ja kannakointi

7.2 Lämpölaajenemisen hallinta

7.1 Lämpölaajenemisen huomioiminen

Uponor-viemäriputkien lämpöliike kompensoidaan yleensä viemärin muhvissa olevalla paisuntavaralla.Uponor-viemärien paisuntatavarat löytyvät kohdasta 5.3 (sivu 63) Tek-niset ominaisuudet ja mitat.

Jos Uponor-viemärin muhvin

paisuntavara ei jostain syystä

riitä (esim. jos viemäriputkea

käytetään lämpötilan käyttö-

alueen max. rajalla), suositel-

laan ko. putkiosuudella käy-

tettäväksi erillistä paisunta-

yhdettä. Liitos-/paisuntayhde ➀ työnnetään putken muhvin ➁ pohjaan asti.Viemäriputki ➂ työnnetään liitos-/paisuntayhteeseen ➀ asennusmerk-kiin asti. Liitos-/paisuntayhde ➀ lukitaan paikoilleen ohjaavalla kan-nakkeella ➄ ja kiintopitimellä/-pisteellä ➃, joka lukitaan putkeen.

Kuva 52. Uponor-viemärin paisuntayhteen asennus.

a = paisuntavarab = asennussyvyys (vähimmäismitta).


7.3 Kannakointi rakennuksen sisäpuolella

Viemärin värähtely saattaa aiheut-taa viemäriäänien siirtymistä huone-tilojen puolelle.Viemäriputkiston kannakoinnissa saa käyttää ainoastaan muovisille viemäriputkille tarkoitettuja tehdas-valmisteisia kannakkeita, jotka ym-

päröivät putken kokonaan. Koukku-jen tms. käyttäminen on kiellettyä.Lisäksi kannakkeiden tulee olla por-taattomasti säädettävissä kaltevuu-den aikaansaamiseksi. Tarkemmat kan-nakointiohjeet ja suositeltavat kanna-ketyypit on esitetty asennusohjeissa.

Uponor-viemäriputkien kannakointi-välit on esitetty taulukossa 16. Lisäk-si pystyviemäriin tulee asentaa joka kerrosväliin kannake estämään vie-märin värähtelyä ja värähtelyn ete-nemistä rakenteisiin, mikäli kerros-korkeus on 3 metriä tai enemmän.

32 0,50 m 2,00 m 1,00 m 2,00 m 50 0,50 m 2,00 m 1,50 m 2,00 m 75 1,00 m 3,00 m 2,00 m 3,00 m 110 1,00 m 3,00 m 2,00 m 3,00 m 160 2,00 m 3,00 m 2,60 m 3,00 m

L1 L2 L1 L2

Suurin sallittu kannakeväli

Vaakaviemäri Pystyviemäri

Taulukko 16. Uponor-viemäriputkien kannakevälit ja kiintopistevälit rakennuksessa.

= kiintopidin = liukuohjain

L2

L1 L1

H U O M ! Pystyviemäriin asennetaan kannake joka kerrosväliin, mikäli kerroskorkeus on ≥ 3,0 m. Välipohjan kohdalle asennetaan kannake, mikäli välipohjan kohdalle ei asenneta osastoivaa betonivalua, joka samalla toimii viemärin kiintopisteenä.

Putkikoko ø

Viemärin lämpölaajenemista varten jätetään liikevara muhviin tai käyte-tään erillistä paisuntayhdettä. Kiin-topisteiden ja lämpöliikkeen sallivil-la kannakkeilla ohjataan lämpöliike haluttuun kohtaan.

Kannake sijoitetaan muhvin tai yh-teen välittömään läheisyyteen, mie-luiten muhvin juureen. Jatkuva put-kiyhteiden jono kannakoidaan joka toisen yhteen kohdalta. Haarakoh-dat kannakoidaan niin, ettei haara-yhde pääse liikkumaan.

Kuva 53. Esimerkki vaakaviemärin haaroituksen kannakoinnista.

Kattosadevesiputkistojen kannakointiin tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota ja varmistaa kannakoinnin, kiintopisteiden ja lämpölaajenemisesta aiheutuvan paisuntavaran riittävyys.

1 kiintopiste2 liukukannake3 lämpöliikkeen vastaan- ottava muhvi


10... 49 20 90 60 30 110 70 40 130 80 50 150 90 60 170 100 50... 89 30 110 70 40 130 80 50 150 90 60 170 100 80 210 120 90...169 40 130 80 50 150 90 60 170 100 80 210 120 100 260 140 170...324 50 150 90 60 170 100 80 210 120 100 260 140 120 300 170 325...714 60 170 100 80 210 120 100 260 140 120 300 170 140 340 190

s = eristyspaksuusa = eristettävien putkien välib = eristettävän putken ja rakenteen väli

Putken

halkaisija

du

mm

Sarja 21 Sarja 22 Sarja 23 Sarja 24 Sarja 25

s a b s a b s a b s a b s a b mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Taulukko 17. Viemärien eristyspaksuudet ja asennusväli huomioiden eristyksen vaatima tila.

Pystyviemäri kannakoidaan joka kerroksen kohdalta (esim. välipohja-valu). Pystyviemärin pohjakulman tai sivusiirron suojabetonointi kor-vaa ko. kohdan kannakoinnin Kan-nakkeet tulee kiinnittää riittävän massiiviseen rakenteeseen kuten betoninen välisenä tai välipohja. Jos kannakkeita ei voida kiinnittää suoraan massiiviseen rakenteeseen, asennetaan hormitilaan betonisiin välipohjiin tiukasti kiinnitetty tuke-va teräspalkki, johon kannakkeet kiinnitetään.

Kannakoinnissa on ensisijaisesti käy-tettävä ns. järjestelmäkannakointia, jossa lämmitys- ja käyttövesiputkilla, viemäreillä sekä ilmakanavilla on yh-teinen kannatuskisko.Kannakoinnin on kestettävä putkien,nesteen (yleensä veden), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen, virtaavan nesteen ja syövyttävien olosuhtei-den aiheuttamat vaikutukset.Kannakoinnin vaativin kohta ja kiin-nitysalustan asettamat vaatimukset on selvitettävä.

Kannakkeen kiinnitys rakenteisiin tehdään rakennesuunnittelijan ja kannakevalmistajan ohjeiden mukai-sesti.Viemärien kannakoinnissa on huo-mioitava mahdollisen eristyksen vaatimat tilat, taulukko 17.

Lisätietoja kattosadevesiviemärien asennuksesta on kohdassa 8.3 (sivu 78) Muhviliitokset ja liittämi-nen eri viemärimateriaaleihin.

7.4 Kannakointi ja jäte- sekä sadevesiviemärien sijoittuminen alapohjan alapuolelle ja rakennuksen ulkopuolelle kaivantoon

Rakennuksen alle tulevat viemärit tulee valita taulukon 9 (sivu 65) mu-kaan. Rakennuksen alle tulevat vie-märiasennukset jakautuvat kahteen perustapaukseen alapohjan mukaan eli

1. Maanvaraisen, ei-kantavan alapohjan alle asennettavat viemärit

2. Kantavan alapohjan (maanvarai- nen tai perustusten varassa oleva ”tuuletettu” alapohja) alle asennettavat viemärit.

Maanvaraisen, ei-kantavan alapoh-jan alle tulevat viemärit asennetaan yleensä alapohjan tasaussorakerrok-

seen. Tällöin viemäri ei tarvitse eris-tystä eikä kannakointia, vaan viemä-ri asennetaan tasaussorakerroksen oikeaan kaltevuuteen tehdylle ”asen-nuspedille”. Viemärien kannakointi tässäkin tapauksessa parantaa laa-tua ja vähentää työvirheistä aiheu-tuvia pohjaviemäritukoksia.Nykyisin murskeen käyttö täyttö-maana on yleistynyt, jolloin huomio kiinnittyy pohjaveden kapillaarinou-sun katkaisuun.

Heikosti kantavassa maaperässä viemärille tehdään arina kuten ra-kennuksen ulkopuolelle asennetta-

valle viemärille. Kantavan alapohjan (maanvaraisen tai perustustenva-raisen) alle tulevat viemärit kanna-koidaan kantavasta alapohjasta tau-lukon 18 (sivu 74) mukaan, jos niiden päälle tulee peitemaata. Jos kanta-van alapohjan alle tulevat viemärit ovat ns. tuuletetussa alapohjassa ilman peitemaata, tulee ne lämpö-/paloeristää ja kannakoida taulukossa 16 (sivu 72) esitetyillä kannakevä-leillä. Kantavan alapohjan alapuo-lella viemäreiden kannakkeiden ja kiinnitystarvikkeiden kaikkien osien on oltava haponkestävää terästä.


75 ja 110 250 30 2 3 7 2 500 30 2 4 10 3 1000 40 4 7 10 8

160T 250 2 2 5 500 2 3 7 1000 3 5 10 1500 4 8 19

Viemärin koko Suurin sallittu Kannakkeen Kannakkeiden vähimmäis- Kannakkeen (ø mm) peitesyvyys leveys määrä kpl/putkiosan pituus vähimmäis- (mm) (mm) kantavuus 1 m 2 m 5 m kN/putkimetri

Pääsääntöisesti viemärit kannakoidaan, ja myös jokainen viemäriosa tulee kannakoida. Mikäli peitesyvyys ≤ 200 mm, käytetään normaalia vaakaviemärin kannakeväliä ja kiintopisteväliä. Katso taulukko 16 (sivu 72).

Taulukko 18. Uponor-viemäriputkien kannakointivälit kantavan alapohjalaatan alla. Peitemaa hiekkaa, painuva maa, ilman tukiarinaa.

Rakennuksen ulkopuolelle tulevat maahan asennettavat viemärit vali-taan taulukon 9 (sivu 65) mukaan. Jos viemärit asennetaan routarajan yläpuolelle, on viemärit lämpöeris-tettävä eristyskourulla ja/tai eristys-levyllä. Painumattomaan maahan viemärit asennetaan oikeaan kalte-vuuteen tehdyn viemärikaivannon pohjalle tehdyn tasauskerroksen päälle.Maanvaraisen ja maanvastaisen ala-pohjalaatan tasaus- tai täyttöker-roksena käytetään nykyisin usein raekooltaan 6-30 mm murskattua kiviainesta. Jos raekoko halkaisijal-taan alle 200 mm putkille on suu-rempi kuin 16 mm, tulee viemärikai-vannon tasaus- ja alkutäyttökerros olla hienojakoisempi, raekooltaan ≤ 16 mm mursketta tai luonnon kivi-ainesta ≤ 20 mm. Riippuen käytet-

Kuva 54. Viemärikaivannon täytöt ja viemärien etäisyydet kaivannon reunoista sekä muista viemäreistä ja vesijohdoista.

1 Lopputäyttö2 Alkutäyttö3 Tasauskerros4 Vesijohto5 Ei koneellista tiivistystä6 Sadevesiviemäri7 Jätevesiviemäri H U O M !Jos viemärit ja vesijohdot asennetaan routarajan ylä-puolelle, tulee ne lämpö-eristää kaivannon leveydeltä esim. 50+50 mm styrox-levyllä ja/tai styrox-kourulla (eristeet R-luokkaa).

tävistä materiaaleista tulee viemäri-kaivannon tasaus- sekä alapohja-laatan täyttökerroksen välissä käyt-tää suodatinkangasta, jolla estetään hienojakoisemman materiaalin huuh-toutuminen pois ja kaivannon painu-minen. Maa-ainesten toimittajalta saa tarvittaessa tietoa sen kapillaa-risuudesta ja suodatinkankaan tar-peellisuudesta. Maaperätutkimus-raporteissa on yleensä otettu kan-taa viemärikaivantojen ja viemäri-putkien perustamistapoihin. Viemärikaivannon eri osat ovat:• Tasauskerros eli putken alapuo- linen täyttö.• Alkutäyttö eli putken sivuille ja alapuolelle 300 mm tuleva täyttö.• Lopputäyttö eli alkutäytön päälle tuleva täyttö.

Tasauskerros tehdään maapohjan, massanvaihdon tai erilaisten perus-tamisratkaisujen päälle. Halkaisijal-taan alle 200 mm putkille käytetään tasauskerroksena suhteistunutta hiekkaa tai raekooltaan ≤ 20 mm luonnonkiviainesta.

Raekooltaan ≤ 16 mm murskattua kiviainesta voidaan käyttää de ≥ 110 putkille. Halkaisijaltaan 200-600 mm putkille suurin sallittu raekoko on 0,1 x putken ulkohalkaisija.

Alkutäytön materiaalin tulee täyttää samat vaatimukset kuin tasausker-rosmateriaalin. Materiaali ei saa olla jäätynyttä!Lopputäytössä käytetään liikenne-alueilla olosuhteet huomioiden tii-vistyskelpoista materiaalia.Liikennealueiden ulkopuolella voi-daan lopputäytössä käyttää kaivuu-maita.

Lopputäytön vaatimukset ovat:- Putken kohdalta mitattuna ei metrin paksuisessa kerroksessa saa olla halkaisijaltaan yli 300 mm kiviä.- Suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta.- Materiaalin oltava sekarakeista, jotta ei muodostu tyhjätiloja ja epätasaista routanousua.

Jos lopputäyttö ei liikennealueen ulkopuolella tiivistetä, otetaan pai-numinen huomioon jättämällä kai-vannon kohta ympäristöä korkeam-maksi.


Tiivistäminen eri kerrosten osalla tehdään yleensä koneellisesti. Täy-töt tiivistetään kerroksina, joiden paksuus riippuu maalajista ja tiivis-tysmenetelmästä.

Ensimmäinen alkutäyttökerros tii-vistetään, kun se ulottuu enintään putken puoliväliin. Tiivistettäessä tulee varoa, ettei putki siirry pois paikaltaan.

Kuva 55. Putkiarina. Arina voidaan tehdä sinkitystä profiiliteräslevystä, betonista tai sopivasta maa-aineskerroksesta.

Tiivistysmassa tai -tapa Tiivistys- Täyttökerroksen paksuus (cm) ajokerto- jen määrä

Nimitys

Käsijuntta * 15 kg 3 15 10 10Konejuntta * 80 kg 3 30 25 20Täryjuntta * 50 kg 3 30 25 20Tärylevy * 50 kg 4 15 - -Tärylevy * 100 kg 4 20 10 -Tärylevy 400 kg 4 35 25 15Pienjyrät 0,5-2 tn 6 30 20 -

* Käytetään yleensä vain pienissä ja ahtaissa kohteissa sekä täydentämään muita tiivistysvälineitä.

Massa (t) tai staat-tisen viivamassan

suuruus (t/m)

Hiekka, sora, somero ja hieno

murske

Hiekka, moreeni,

soramoreeni

Siltti, kuivakuori- ja kova savi, silttimoreeni

Todella matalilla kaivuusyvyyksillä suunnittelijan tulee selvittää kanta-vuus-, routivuus-, jäykkyys-, sulana-pito yms. seikat tapauskohtaisesti.Jos viemärit asennetaan maahan, joka saattaa painua, on tasauskerrok-sen alapuolelle tehtävä tukirakenne eli kaivanto on perustettava.

Kaivannon perustaminen tehdään maaperätutkimuksen pohjalta laadi-tun perustamissuunnitelman mukaan.Perustuksen päälle tehtävän kaivan-non täytöt yms. tehdään kuten ta-vallisen viemärikaivannon vastaavat työvaiheet.

Jos viemäri joudutaan asentamaan pohjaveden pinnan alapuolelle, on viemäri ankkuroitava niin, ettei pohja-veden noste nosta putkea ”kaarelle”. Pohjaveden noste ja ankkuroimista-pa tulee selvittää tapauskohtaisesti rakennesuunnittelijan kanssa.

1 lämmöneriste, esim. 2 x 50 mm esim. styrox (luokka R)2 hiekkainen sora ø 0 - 8 mm3 muu täyttö maanrakennus- suunnitelmien mukaan4 sadevesiviemäri5 jätevesiviemäri6 tasauskerros7 suodatinkangas8 vesijohto9 kuumasinkitty teräspoimulevy- rakenteinen putkijohtoarina (s ≥ 0,7 m). Levyt vähintään 200 mm limityksellä poikkisuunnassa ja 500 mm pituussuunnassa.

H U O M !Täyttö tulee tehdä kerroksittain.

Putket asennetaan tasauskerroksen päälle niin, ettei muhvi kanna. Muhvien kohdalle tehdään syvennys, jotta putki asettuu koko pituudel-taan tasauskerroksen päälle.Putken muhviin työntämisessä ta-vallisin apuväline on rautakanki, kangen ja putken väliin asennetaan lauta suojaamaan viemärin päätä. Asennuksen yhteydessä on varotta-va, ettei liitokseen pääse hiekkaa.

Asennettaessa viemäreitä alle -15°C:een lämpötiloissa tulee nou-dattaa erityistä varovaisuutta ja alle -20 °C:een lämpötiloissa ei asennusta suositella lainkaan. Jos asennus ja täyttö lykkääntyy, on huolehdittava ettei kaivannon pohja jäädy. Tarvittaessa kaivan-non pohja lämpöeristetään.

Taulukko 19. Viemärikaivannon täyttökerrosten paksuudet ja tiivistystavat eri täyttömateriaaleilla.


Kuva 56. Viemäriputkien ohjeellisia perustamismenetelmiä. Huomioi riittävä peitesyvyys.

7.5 Rakennuksen perusmuurin läpiviennit

Rakennuksen alle asennettavien viemäreiden lävistäessä pystysuora rakennusosa kuten perustus, tulee huolehtia ettei täyttömaan mahdol-linen painuminen tai liikuntasauman liike vahingoita viemäriä. Kuvassa 57 on läpivienti tiivistetty joustavalla eristeellä, joka antaa jous-tovaraa rakenteen liikkumisen tai täyttömaan painumisen varalle. Läpiviennin on vastattava tiiviydel-tään lävistettävän rakennusosan vaatimuksia.Kun varmistetaan ettei viemäri ja ra-kenne pääse liikkumaan ”eri tahtiin” voidaan läpivienti tehdä lävistysyh-teellä, kuva 58.Läpivientiyhde voidaan asentaa suo-raan valuun tai varata valuun aukko, johon läpivienti asennetaan ja aukko jälkivaletaan tiiviisti.

1 viemäriputki2 joustava eriste, esim. solukumi3 perustus4 liikuntasauma/eriste

Kuva 57. Maahan asennetun viemäriputken läpivienti liikuntasaumallisen rakenteen läpi, palo-osastoimaton rakenne.

4

1 3

2

Kuva 58. Maahan asennetun viemärin läpivienti lävistysyhteellä, osastoimaton rakenne.

1 Lävistysyhde2 Villa-, hamppu- tms. täytesuojana hiekalta3 Maa tiivistettävä huolellisesti4 Sisäpuolella tarra, joka osoittaa putken asennussuunnan

1

4

3

2


KVV-työnjohtaja

KVV-työnjohtajaa koskevat mää-räykset on esitetty RakMK:n osassa D6. Erityisesti KVV-työnjohtajan tehtäviin ja vastuuseen kuuluu var-mistaa, että tuotteet, materiaalit ja järjestelmät:

- ovat hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisia- ovat laadultaan ja ominaisuuksil- taan testattuja sekä hyväksyttyjä- soveltuvat kyseessä olevaan asennukseen.

8.2 Käsittely, kuljetus ja varastointi

8. Asentaminen

8.1 Yleistä

Uponor-viemärit ovat hyvin iskun-kestäviä, mutta niidenkin käsitte-lyssä, kuljetuksissa ja varastoinnissa on aina noudatettava riittävää varo-vaisuutta ja huolellisuutta huomioi-den seuraavat asiat:

• Putkia ei saa vetää maata pitkin, heitellä, kolhia tai päästää hankautumaan teräviä reunoja tms. vasten.

• Putkinipun takimmaisenkin kauluksen on oltava kuljetus- lavan sisäpuolella.

• Kuorman purkaminen kippaa- malla on kielletty. Kuorma puretaan trukilla tai nosturilla leveitä nostoliinoja käyttäen.

• Pitkäaikaisessa varastoinnissa on putket suojattava auringon- valolta. Muhvilliset putket varastoidaan niin, ettei muhviin kohdistu kuormitusta (muhvit salkojen ulkopuolelle).

• Putkiin ei saa varastoinnissa kohdistua pitkäaikaista taipumaa ja putkipinon enimmäiskorkeus on 2,2 metriä.

• Päällekkäin olevat putkiniput on pinottava niin, että puukehikot ovat kohdakkain. Puukehikko ei saa painaa alem- man putkinipun putkia.

• Alle -15 °C:een lämpötiloissa on käsittelyssä noudatettava erityistä huolellisuutta alentu- neen iskunkestävyyden vuoksi. Alle -20 °C:een lämpötiloissa ei suositella käsittelyä tai asennusta lainkaan.

Putkitoimitus on aina tarkastettava ja toimituksen vauriot tai puutteel-lisuus on merkittävä rahtikirjaan. Kuljetusvaurioista tehdään vahinko-ilmoitus kuljetusliikkeelle 7 vrk:n kuluessa kuljetuksen päättymisestä.Jos putkeen syntyy naarmuja (sy-vyys yli 10 % seinämävahvuudesta) tai muodonmuutoksia (deformoitu-minen), on vauriot aina tutkittava ja käyttötarkoitus huomioiden putki on jätettävä asentamatta.


8.3 Muhviliitokset ja liittäminen eri viemärimateriaaleihin

Putki katkaistaan kohtisuoraan sa-halla, jonka terän hammasjako on hieno (1-2 mm) tai muovisten viemä-riputkien katkaisuun tarkoitetulla erityisellä katkaisulaitteella. Jos putki katkaistaan kulmahioma-koneen katkaisulaikalla, laikka pyö-räytetään putken ympäri putken liiallisen lämpenemisen estämiseksi.

Katkaisussa syntynyt jäyste poiste-taan putken ulko- ja sisäpinnalta. Samalla tarkastetaan silmämääräi-sesti, ettei putken liitospinnalla ole pituussuuntaisia naarmuja.

Katkaistun pään viistäminen helpot-taa putken asentamista ja tiiviste pysyy varmemmin paikoillaan.

• Puhdista muhvi ja pistopää.• Jos tiiviste on irronnut tai irro- tettu puhdistusta varten, aseta se oikein päin paikalleen.• Tee pistopäähän asennussy- vyysmerkintä ja tarkista, että liitospinta on naarmuton.• Sivele pistopäähän liukuainetta.• Työnnä pistopää muhvin asennusmerkkiin asti.

Kuva 59. Muhviliitoksen tekeminen

Putkien liitokset tehdään ensisijai-sesti putkissa ja yhteissä valmiina olevilla liitosmuhveilla, joissa on teh-taalla paikoilleen asennettu kumitii-viste.

Haaroittaminen valmiista Uponor-viemäristä tehdään helposti Uponor-viemärijärjestelmän liitos- tai pai-suntayhteen avulla, kuvat 60 ja 61..Haaroitusta ja liitoksia tehtäessä tulee huomioida putkiston lämpö-laajeneminen. Liitos- tai paisuntayhde tulee lukita oikealle paikalle kiintopisteenä toi-mivalla kiintopitimellä.

Oleellisia asioita eri viemärimateriaalien toisiinsa liittämisessä ovat; liitos on tiivis, osat ovat puhtaita ja liitoskohtaan ei synny virtausta rajoittavaa haitallista porrastusta.

Kattosadevesiviemäröinnissä tulee käyttää ruostumattomia teräksestä valmistettuja kattokaivoja, joiden ruostumaton viemäriputkiosuus jatkuu yli vaakakulman. Tästä eteenpäin kattosadevesivie-märöinti toteutetaan Uponor-vie-märiputkilla.

Kuva 60. Haaroitus muhvihaaran ja liitos-/paisuntayhteen avulla.

Kat

kais

upitu

us=

L +

b

bL

Kiintopidin

Kat

kais

upitu

us=

a +

L +

b

bL

a

Kiintopidin

Kat

kais

upitu

us=

L +

b

bL

Kiintopidin

Kat

kais

upitu

us=

a +

L +

b

bL

a

Kiintopidin

200 %

Kat

kais

upitu

us=

L +

b

bL

Kiintopidin

Kat

kais

upitu

us=

a +

L +

b

bL

a

Kiintopidin

Kat

kais

upitu

us=

L +

b

bL

Kiintopidin

Kat

kais

upitu

us=

a +

L +

b

bL

a

Kiintopidin

200 %

Kuva 61. Haaroitus haarayhteen, kaksoismuhvin ja liitos- sekä paisuntayhteen avulla.

Putkien liitos voidaan tehdä myös hitsaamalla.

Uponor-viemäri voidaan liittää ylei-sesti käytettyihin viemäreihin (valu-rauta, muut muovit, betoni, Rst. yms.) yleensä Uponor-viemärin muh-vin tai erityisen liitososan avulla.Jos toinen viemärimateriaali on sei-nämävahvuudeltaan tai kooltaan sel-lainen, että liitos ei Uponor-viemä-rin muhvin tai erityisosan avulla on-nistu, tulee ottaa yhteys Uponorin tekniseen neuvontaan.

Valurautaviemärin liitos tehdään - muhvisella jatkoyhteellä - kuppi- ja O-rengastiivisteellä - pantaliittimellä.

Kattosadevesiputkistojen kanna-kointiin tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota ja varmistaa kan-nakoinnin, kiintopisteiden ja lämpö-laajenemisesta aiheutuvan paisun-tavaran riittävyys.


21

21

200 %

1 Valurautaviemäri (ei liukastetta)2 Uponor-viemäri • Valurautaviemäri työnnetään yhteen pohjaan, jolloin tiiviste pyörähtää tarkoitetulla tavalla muhvin sisempään uraan.• Uponor-viemäri työnnetään yhteeseen asennusmerkkiin asti.

Kuva 62. Valurauta- ja Uponor-viemärien liittäminen jatkoyhteellä, jossa on kumitiiviste molemmille putkille (koot 75/70 ja 110/100 putkille).

• O-rengas työnnetään noin 15 mm Uponor-putken päälle ja kuppitiiviste painetaan Uponor- putken päälle. Kuva 63. Uponor-putken liittäminen valurautaviemärin muhviin O-renkaan ja kuppitiivisteen avulla.

• Uponor-putki työnnetään tiivisteineen valurautamuhvin pohjaan. Varmista, että O-rengas on kunnolla paikoillaan. Liitoksen molemmin puolin asennetaan kiintopisteenä toimi- vat kannakkeet, jotta lämpöliike ei tapahdu tässä liitoksessa.

8.4 Kannakointi

Viemärien suositeltavat kannake-mallit on esitetty kuvassa 64.

Kannakkeen ääneneristys toteute-taan asentamalla putken ja kannak-keen väliin sekä yläpään kiinnityk-sen väliin eristekumi. Muttereita ei saa kiristää liian tiukkaan, tarvitta-essa käytetään lukkomutteria kiin-nityksen varmistamiseksi. Jos äänen-eristystä ei tarvita, jätetään eriste-kumit pois.

Irtopidintä käytetään silloin, kun viemäriputken sallitaan lämpöliik-keen vuoksi liikkua putken pituus-suuntaan. Irtopidin saadaan kuvan 64 kannakkeilla asentamalla kan-nakkeen osien väliin ns. korotus-palat, jotka rajoittavat kiinnittymis-tä putken ympärille.

Vaihtoehtoisesti irtopidin voidaan tehdä ns. heilurikannakkeena, jossa kannakkeen varsi sallii putken läm-

pöliikkeen, kuva 67 (sivu 80).

Kiintopidintä käytetään silloin, kun tietyn kohdan tulee pysyä paikoil-laan, esim. muhvi tai haaroituskohta. Kun kiintopitimeen kohdistuva voi-ma on pieni, voidaan kiintokannake tehdä kuvassa 64 esitetyillä kannak-keilla. Jos kiintopidin tehdään kier-retangolla, ei ø10 mm kierretanko saa olla yli 6 cm pidempi.Kiintopidin saadaan kiristämällä kannake tiukasti putkea vasten niin, että kannake ei liiku. Putken ja kannakkeen välissä voi-daan käyttää eristyskumia, mutta

kannakkeen kiinnityksessä kiskoon, rakenteeseen yms. ei eristyskumia käytetä.

Kiintopistettä käytetään silloin, kun kiinnityskohtaan kohdistuu suuri voi-ma, kuvat 68 (sivu 80) ja 69 (sivu 81). Pystyviemärin pohjakulma tai sivu-siirron betoninen äänenvaimennin riittää yleensä pystyviemärin kiinto-pisteeksi, kuvat 26, 27, 28 ja 29 (sivut 43, 44, 45 ja 46).

Pelkkiä metallisia kannakkeita käy-tettäessä niiden sisäkulmien on olta-va pyöristettyjä ja sisäpintojen sileitä.

Seinäkiinnitys KattokiinnitysKuva 64. Vaaka- ja pystyviemärille suositeltavia kannakemalleja.

Seinäkiinnitys Kattokiinnitys


1 viemäriputki2 kannake3 lukitusruuvi

Kiinto/irtopidin LVI-koodi

DN32/M8-kierretanko (= 80 mm) 3221 364DN50/M8-kierretanko (= 80 mm) 3221 366DN75/M8, M10-kierretanko (= 60 mm) 3221 369DN110/M8, M10-kierretanko (= 60 mm) 3221 371DN160/M8, M10-kierretanko (= 60 mm) 3221 373

4 korotuspala5 eristekumi

Kantavan alapohjan alapuolelle vie-märeitä asennettaessa on kannak-keiden ja kiinnitystarvikkeiden kaik-kien osien oltava haponkestävää terästä. Kannakkeet kiinnitetään

1 pintalaatta 2 eriste 3 kantava betonilaatta

Kuva 65. Viemärin tukeminen suojavalun avulla. Suojavalu rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan, kuitenkin a ≥ 50 mm.

4 viemärin suojavalu5 viemäri6 alkutäyttö

Kuva 66. Kannakkeen kiinnitys alapohjaan. Kiinnitys voidaan tehdä myös kiila-ankkurilla.

Kiintopidin Irtopidin

alapohjaan kuvassa 66 esitetyillä tavoilla tai asentamalla viemäri suo-javalun sisään, kuva 65.Jos viemärit asennetaan pohjave-den pinnan alapuolelle, käytetään

kannakoinnissa kuvan 65 mukaista rakenteellista suojausta tai kanna-kointia, joka estää nosteen aiheut-taman viemärin liikkeen.

1 = eriste

Kuva 67. Lämpöliikkeen salliva kierretankokannakointi ∆l = putkiosuuden lämpöpiteneminen (mm).

Kuva 68. Esimerkki vaakaviemärin kiintopisteestä.


1 kiintopisteenä toimiva kannake2 liukuohjaimena toimiva kannake H U O M !Kannakkeen toimiessa liukuoh-jaimena tulee kannake kiinnittää putkeen niin, että se sallii vie-märin pituussuuntaisen liikkeen (esim. korotuspala sankojen väliin).

Kuva 69. Esimerkki vaakaviemärin kiintopisteestä.

8.5 Liittyminen vesi- ja viemärikalusteisiin

8.5.1 Yleistä

Liitettäessä viemäri kalusteeseen tu-lee käyttää tähän tarkoitettuja osia. Liittämisen yhteydessä tulee lisäksi noudattaa läpivienneistä annettuja ohjeita. Liitettäessä viemärikaluste (WC-istuin, lattiakaivo, pesuallas tms.) pystykokoojaviemäriin kytken-täviemärillä, on liitoskohdan alapin-nan ja ko. viemärikalusteen vesilu-kon vesipinnan korkeuseron oltava vähintään 100 mm, katso kuvat 72 ja 73 (sivu 82).

Kuva 70. WC-istuimen liittäminen viemäriin Uponor WC-mansetin ja matalan WC-muhvikulman avulla välipohjassa.

1 osastoiva betoninen välipohja2 Uponor ø 110 H U O M !Matalaa 88,5° -muh-vikulmaa saa käyttää vain WC:n pystykyt-kentäviemämärin suunnanmuutoksena.

8.5.2 Liittäminen eri kalusteisiin

WC-istuin liitetään viemäriin kuvien 70 ja 71 mukaisesti.Kun WC-istuimen yhde on taakse-päin, tehdään liitos kuvien 72 ja 73 (sivu 82) mukaisesti.

1 osastoiva betoninen välipohja2 Uponor-viemäri ø 1103 osastoiva betoninen jälkivalu4 suojarakenne ääni- teknisten vaatimusten mukaan esim. mineraalivilla 50 mm (tiheys ≥ 40 kg/m3) ja 2 x kipsilevy

Kuva 71. WC-istuimen liittäminen viemäriin osastoivan välipohjan alapuolella.


1 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti.2 Uponor-viemäri ø110 + 50 mm palo- ja äänieristys (voidaan korvata palomansetilla, katso kuvat 33 ja 34, sivut 51 ja 52)3 Uponor-haarayhde4 Uponor-kulmayhde5 WC-yhdyskappale a = vesilukon vesipinnan ja liitoskohdan alapinnan väli ≥ 100 mm. H U O M !Kuvan esimerkissä olevan WC-istuimen liitosyhteen kautta saattaa häiritsevä ääni siirtyä huonetilaan,jossa WC-istuin sijaitsee. Tällöin on tarvittaessa kyseinen huonetila ääniteknisesti osastoitava.

Kuva 72. WC-istuimen kytkentäviemärin liittäminen pystykokoojaviemäriin loivakaarisella 88,5 °kulmayhteellä, kun WC-istuimen liitosyhde on taaksepäin.

1 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti.2 Uponor-viemäri + 50 mm palo- ja äänieristys (voidaan korvata palomansetilla, katso kuvat 33 ja 34, sivut 51 ja 52)3 Uponor-haarayhde4 Uponor-kulmayhde5 WC-suorayhde, lyhyt a = vesilukon vesipinnan ja liitoskohdan alapinnan väli ≥ 100 mm. H U O M !Kuvan esimerkissä olevan WC-istuimen liitosyhteen kautta saattaa häiritsevä ääni siirtyä huone-tilaan, jossa WC-istuin sijaitsee. Tällöin on tarvittaessa kyseinen huonetila ääniteknisesti osastoitava.

Kuva 73. WC-istuimen kytkentäviemärin liittäminen pystykokoojaviemäriin 45 ° kulmayhteellä, kun WC-istuimen liitosyhde on taaksepäin.


Pesuallas liitetään viemäriin liitos-yhteen avulla, kuva 74. Jos altaanalla on alasokkelilla varustettu kaa-

pisto, tuodaan viemäri alalevyn läpi ja liitosyhde asennetaan alalevyn yläpuolelle, kuva 75.

Viemärille voidaan tehdä pienehkö sivusiirto kaapiston alasokkelissa.

1. Väli-/alapohja2. Uponor-viemäri ø503. Liitosyhde4. Suojakerros väh. 15 mm betonia

Kuva 74. Pesualtaan liittäminen viemäriin liitosyhteen avulla.

1. Väli-/alapohja2. Uponor-viemäri ø753. Liitosyhde4. Kaapiston alalevy5. Suojakerros väh. 15 mm betonia

Kuva 75. Astianpesualtaan liittäminen viemäriin liitosyhteen avulla.

5

1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti2 Mikäli lattiakaivollisen huonetilan betonilattia toteutetaan uivana rakenteena esim. ontelo- laattaelementin päälle, on var- mistuttava siitä, että uivan lattian lämpöliike ei vaurioita lattiakaivoa.a = vesilukon vesipinnan ja liitoskohdan alapinnan väli ≥ 100 mm.

Kuva 76. Lattiakaivon kytkentäviemärin liittäminen 45 °-haarayhteellä pystykokoojaviemäriin.


Kuva 79. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon pesukonesuppilolla.

Kuva 77. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon viemäröintikulmalla ja kulmaliittimellä.

Kuva 78. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon vesilukollisella pesukonesuppilolla.

< 3m

< 3m

1

2

3

< 3m

< 3m

1

2

3

< 3m

< 3m

1

2

3

1. Uponor-viemäri ø322. Liitosyhde ø32/503. Uponor-viemäri ø50 (max. 3 m)

Pyykinpesukone voidaan liittää viemäriverkostoon seuraavilla tavoilla:

• viemäröintikulmalla, kuva 77• pesukonesuppilolla, kuva 79• vesilukollisella pesukonesuppilolla, kuva 78• viemäröintirenkaalla, kuva 85 (sivu 86).

Pesukoneen poistoviemärin kaltevuuden tulee olla vähintään 10 ‰. Puhdistuksen helpottamiseksi ø32 viemärin suunnan-muutokset tulee tehdä 45° tai sitä loivemmilla yhteillä.Viemärit, suppilot, vesilukot, viemäröintikulmat jne. on tuettava niin, etteivät ne pääse liikkumaan.

Astianpesukone voidaan periaatteessa liittää viemäri-verkostoon kuten pyykinpesukone, mutta yleensä se liitetään astianpesualtaan vesilukkoon, kuva 86 (sivu 86).

Supistusyhteen asennus tehdään niin, että erikokoisten viemärien yläpinnat ovat samalla tasolla ja laajennus tulee alapuolelle, kuva 81(sivu 85). Näin estetään mahdolli-nen takaisinvirtaus.

Tuuletusviemärin liittäminen vaaka-viemäriin tehdään ennen viimeistä viemäripistettä, kuva 82 (sivu 85). Tällä tavalla estetään jätteen kerros-tuminen tuuletusviemärin ”kuivaan” haaraan.

Pyykinpesukone

WC-istuin ja tuuletusviemäri

Lisäksi on suositeltavaa kytkeä tuu-letusviemäri vaakaviemärin keski-linjan yläpuolelle.


Kuva 80. Kytkentäviemärin liittäminen WC-istuimeen tuulettamattomaan viemäriin.

Kuva 81. Supistusyhteen asennus.

Oikein Väärin

Tv Tv

Kuva 82. Tuuletusviemärin liittäminen vaakakokoojaviemäriin.

8.5.3 Vesivahinkojen ennalta ehkäisy

Vahinkojen ennalta ehkäisy tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että niihin tiloihin, joissa sijaitsee pyykin-pesukone, astianpesukone, lämmin-

vesivaraaja, pyykinkuivausrumpu, kurahuoltopiste tms. laite, asenne-taan lattia- tai kuivakaivo. Lisäksi ko. tilan vesieristyksen tulee olla

kaukalomainen, jossa reunat on nos-tettu seinille. Kuraeteisen lattian ja seinien vesieristyksen tulee olla teh-ty kuten märkätiloissa.

8.5.4 Viemärien vesi- ja kosteudeneristeen läpiviennit

Tässä esitettyjen asennuspiirutus-ten rakenteet ovat esimerkkejä, joten rakenteet, vedeneristykset yms. tulee aina tarkentaa kohteen rakennesuunnittelijalta.Viemärien läpiviennit pyritään en-sisijaisesti sijoittamaan hormitilaan,jolloin lattian läpiviennit tehdään hormin sisällä. Vaihtoehtoisesti esim.kylpyhuoneen viemärit voidaan si-joittaa ns. asennusseinän sisään ja lattian läpiviennit tehdään asennus-seinän sisällä. Näin vältytään tekemästä märkä-tilan lattiaan läpivientejä.

1 ø 32 viemäri 2 liitosyhde ø 32/50 3 lattiapinnoitteena ja vedeneristeenä toimiva muovimatto

4 tiivistys joustavalla massalla 5 ø 50 viemäri6 betoninen välipohja 7 lattiapinnoite, esim. laatta8 vedeneristys

Kuva 83. Esimerkki kytkentäviemärin läpiviennistä kostean tilan betonirakenteisessa välipohjassa.


Kuva 84. Esimerkki kytkentäviemärin läpiviennistä kostean tilan puurakenteisessa välipohjassa.

1 ø 32 viemäri 2 liitosyhde ø 32/50 3 lattiapinnoitteena ja vedeneristeenä toimiva muovimatto 4 tiivistys joustavalla massalla

5 Uponor-viemäri ø 506 puurakenteinen välipohja (rakennesuunnitelmien mukaan)7 lattiapinnoite, esim. laatta8 vedeneristys

1 Poistoletkun pysyvä kiinnitys2 Tiivis liitos (esim. letkupitimellä)3 Kaukalomainen edestä avoin vedeneristys, joka on kallistettu kuivakaivoon päin4 Seinämässä aukko, josta mahdollinen vuotovesi pääsee kaivoon5 Kuivakaivo kosteusanturilla tai mahdollisen vuotoveden ohjaus vedeneristyksen avulla näkyville a Poistoletkun ylimmän kohdan ja vesilukonvesipinnan väli ≥ 200 mm

1 Viemäröintirengas2 Vedeneristys3 Tiivis liitos (esim. letkupitimellä)4 ø32 viemäri lattiakaivon sivuliittymään5 Poistoletku, max. 3 m6 Poistoletkun pysyvä kiinnitys a Poistoletkun ylimmän kohdan ja vesilukon vesipinnan väli ≥ 200 mm

Kuva 85. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon pesualtaan vesilukon yhteyteen asennetulla viemäröintirenkaalla.

Kuva 86. Astianpesukoneen liittäminen viemäriverkostoon astianpesualtaan vesilukon pesukoneliitäntään.

1

2 34

5

a

6

4

3

a

2

5

1

Mikäli märkätilan lattiaan pitää kui-tenkin tehdä läpivienti, tuodaan viemäi lattiapinnan yläpuolelle ja vesieristys sekä pinnoite tiivistetään huolellisestiviemärin juureen.Vedeneristeen läpimenevä osa on

yleensä pesualtaan tms. kytkentä-viemäri tai lattiakaivo. Oleellisinta vedeneristeen läpiviennissä on se,että läpivienti täyttää ko. raken-teelle asetetut vedeneristysvaati-mukset. Viemäriputken läpiviennis-

sä veden-/kosteudeneriste liitetään vesitiiviisti viemäriputkeen. Vesitii-viin liitoksen tulee olla myös jousta-va, jotta viemäriputken ja rakentei-den liikkuminen ei heikennä liitoksen tiiveyttä, kuvat 83 (sivu 85) ja 84.


Muovisen lattiakaivon asentaminen ja vedeneristyksen tiivistäminen

Tässä esitetyt asennuspiirustukset ovat esimerkkejä. Lopulliset raken-teet, vedeneristystavat yms. tulee aina tarkentaa kohteen rakenne-suunnittelijalta.Tyyppihyväksytyssä Uponor-lattia-kaivojärjestelmässä saa käyttää vain siihen kuuluvia Uponor-tuotteita.Lattiakaivon roskaantumisen estä-miseksi valusuoja tulee pitää paikal-laan mahdollisimman pitkään. Kun valusuoja on poistettu, tulee kaivon ja ritiläkannen väliin asentaa suojamuovi, joka poistetaan vasta loppusiivouksen yhteydessä. Lattiakaivo liitetään viemäriin sopi-vaa kulmayhdettä tai muhvikulmaa käyttäen, jolloin kaivo saadaan suo-raan ja oikealle paikalle. Sivuliitännät (2 x ø32) ovat tehtaalla toimitetuissa lattiakaivoissa suljetut. Jos ne otetaan käyttöön, ne avataan lyömällä sivuliitäntäputken sisältä tyl-pällä puikolla ja poistamalla jäysteet. Avaaminen tehdään ennen kaivon asentamista paikalleen ja avaamisen jälkeen tulee varmistaa, ettei kaivo ole vahingoittunut avaamisen yhte-ydessä. Vahingoittunutta kaivoa ei tule asentaa.Betonivaluun lattiakaivo asetetaan oikeaan korkeuteen laittamalla kai-von alle sopivan korkuinen ø110-vie-märiputken pätkä tai tiili, kuva 87.H U O M ! Puu- tai styrox-koroketta ei saa käyttää!Kaivo asetetaan vaakasuoraan ja si-dotaan raudoitusverkkoon sidelan-goilla kaivon pitämiseksi sivuttais-suunnassa oikeassa paikassa. Betoni-massan noste ja verkon liikkuminen on huomioitava.

8.6 Uponor-lattiakaivot ja niiden asentaminen (Vieser)

Kuva 87. Sivuliitännän avaaminen ja lattiakaivon tukeminen betonivalun yhteydessä.

Kuva 88. Lattiakaivon tukeminen puulattian yhteydessä.

Kuva 89. Lattialevyn kiinnitys kaivon laippaan ja tukipalkkiin.

Puulattiaan lattiakaivo kiinnitetään laipastaan lattiapalkkeihin oikeaan korkeuteen, kuva 88. Kaivo tulee aina tukea vähintään kolmelta sivulta. Tarvittaessa kaivolle asennetaan puusta tukipalkit, jotta kaivo saadaan oikealle paikalle. Kaivoa ei saa tukea pohjasta puurakenteen mahdollisen painumisen vuoksi.

Lattialevyyn tehdään ø170 mm reikä kaivon kohdalle. Levy asennetaan paikalleen ja kiinnitetään kaivon laippaan sekä tukipalkkeihin 6-8:lla 4 x 30 mm ruuveilla, kuva 89. Varo, etteivät ruuvit osu viemäri-putkiin!Kaivon ja lattialevyn väli täytetään elastisella tiivistys- tai tasoite-massalla.

Uponor-lattiakaivon erikois-vesilukko

Uponor-lattiakaivoihin on saatava-na Uponor-lattiakaivon erikoisvesi-lukko. Uponor-lattiakaivon erikoisvesilu-kon käyttökohteet: Kuva 90. Uponor-lattiakaivon

erikoisvesilukko.

Uponor-lattiakaivon erikoisvesi-lukko on tarkoitettu käytettäväksi lattiakaivoissa, joiden käyttö on vähäistä tai tilapäistä.Esimerkiksi:- vapaa-ajan asunnot- kodinhoitohuoneet- IV-konehuoneet- oppilasasuntolat- toimistot


Muovisen vesitiiviin koroke-renkaan asentaminen

Vesitiiviillä korokerenkaalla voidaan kaivon korkeutta nostaa vesieristyk-sen alapuolella. Asennus aloitetaan poistamalla lattiakaivosta valusuoja, ritiläkansi ja kiilarengas. Korokeren-gas katkaistaan oikeaan mittaan sa-haamalla vaakasuorien merkkiviivo-jen mukaan. Katkaisun suurin sallittu vinous on ± 1 mm. Katkaisupinnasta poistetaan sahausjäysteet ja muka-na tullut tukirengas asennetaan korokerenkaan pohjaan. Tarkista, että kaivon tiiviste on ehjä ja paikal-laan huuli alaspäin. Korokerengas painetaan paikalleen kaivoon jättä-en painaumavara (max. 4 mm) ra-kenteiden mahdollisen painumisen/kutistumisen vuoksi, kuva 91.Korokerenkaan paikallaan ja suoras-sa pysyminen voidaan varmistaa si-tomalla korokerengas ja kaivo lai-poistaan toisiinsa sidontalangalla tai kiinnittämällä ne laipoistaan raken-teeseen (3:sta kohdasta). Lattiakaivon valusuoja, ritiläkansi ja kiilarengas asetetaan takaisin koro-kerenkaaseen. Kuva 91. Vesitiiviin korokerenkaan asennus lattiakaivoon betonilattiassa.

Tuotteessa on patentoitu läppäme-kanismi, joka avautuu vedenvirtauk-sesta ja sulkeutuu virtauksen lakat-tua. Läppä hidastaa voimakkaasti ve-silukossa olevan veden haihtumista. Se estää viemärihajujen pääsyä huo-netilaan jopa kaivon vesilukon ollessa täysin kuiva.

Uponor-lattiakaivon erikoisvesi-lukon virtaamat:Vaakakaivo 50 0,8 l/sVaakakaivo 75 1,2 l/sPystykaivo 2,1 l/sErinomaisten virtaamaominaisuuk-sien vuoksi Uponor-lattiakaivon eri-koisvesilukon voi asentaa huoleti myös päivittäin käytössä oleviin

suihkutiloihin.

Uponor-lattiakaivon erikoisvesilu-kon asennus:Kaivon vakiovesilukko nostetaan pois ja Uponor-erikoisvesilukko pai-netaan tilalle. Tuote soveltuu kaik-kiin mustiin sivuliitännällisiin Upo-nor-lattiakaivoihin.

Matalan korokerenkaan asentaminen

Uponor-matala korokerengas 12 mm voidaan asentaa Uponor-lattiakai-voon tai korokerenkaaseen. Matala korokerengas korottaa lattiakaivoa 12 mm. Matala profiili helpottaa ja nopeut-taa esim. kaatokorjauksien tekoa uudisrakennuksissa ja sähkölattia-lämmityksen asentamista saneeraus-kohteisiin.

Korokerenkaan yläosaan liitetään vedeneristyskerros tuotteen muka-na tulevalla kiilarenkaalla.

Kuva 92. Matalan korokerenkaan asentaminen Uponor-lattiakaivoon.


Muovisen valukorotusrenkaan/neliökannen asentaminen

Valukorotusrengasta tai neliökant-ta käytetään laatoitettavan lattian yhteydessä ja se asennetaan veden-eristyksen yläpuolelle, jonka asen-nus on tarkemmin esitetty kohdassa ”Vedeneristyksen tiivistäminen eri lattiarakenteessa”.

Valukorotusrengas asennetaan pai-kalleen laatoituksen yhteydessä tai kuten neliökansikin. Valukorotus-renkaan koroke katkaistaan tarvitta-essa sopivaan korkeuteen ja sahaus-jäysteet poistetaan.Valukorotusrengas kiinnitetään laas-tilla kuten neliökansikin. Lattialaa-tan saumauksen yhteydessä valu-korotusrenkaan/neliökannen ja laa-toituksen väli saumataan elastisella massalla, kuva 100 (sivu 95).Uponor-lattiakaivot voidaan asentaa betoni- ja puurakenteiseen lattiaan. Tärkeintä on, että vedeneristys liite-tään tiiviisti ja oikein lattiakaivoon.

Uponor-lattiakaivojärjestelmä koostuu seuraavista tuotteista:- lattiakaivot - märkäkaivot - kuivakaivot- korokerengas- valukorotusrengas- neliökansi kehysosalla- vesieristyslaippa

Kuva 93. Lattiakaivon ja vesieristyksen liittäminen.

Pintavalu ja korokerengas

1 Lattiapinnoitteena ja vedeneristyksenä toimiva muovimatto2 Tiiviste3 Kiilarengas4 Lattiakaivo5 Korokerengas6 Lattiakaivon kansi Betonilattia

Puurakenteinen lattia

Tyyppihyväksytyssä Uponor-lattia-kaivojärjestelmässä saa käyttää vain siihen kuuluvia Uponor-tuotteita. Lattiakaivossa ja korokerenkaassa vesieristeenä toimiva muovimatto (paksuus 1-2 mm) asennetaan ku-van 94 mukaisesti. Asennusohjeissa on esitetty tarkem-mat asennuspiirustukset eri lattiara-kennevaihtoehdoilla sekä vedeneris-

tyslaipan asennus. Lattiakaivojen mukana toimitetaan asennusohjeet.

Neliökantta valittaessa ja asennet-taessa tulee huomioida, että kaivon vesilukon irrottaminen puhdistus-ta varten onnistuu neliökannen au-kosta.

1. Lattialaatta 2. Tiivistys joustavalla massalla 3. Kiinnityslaasti 4. Uponor-vedeneristyslaippa + vedeneristysmassa 5. Uponor-valukorotusrengas 6. Tiiviste 7. Kiilarengas8. Uponor-lattiakaivo9. Uponor-kansi pyöreä halkaisija 145 mm tai neliö, jossa sivun mitta 160 mm tai 200 mm 10. Neliökannen kehys11. Uponor-neliökansi

Kuva 94. Lattiakaivon ja vedeneristyksen liittäminen valukorotusrenkaan ja neliökannen yhteydessä.


Kuva 95. UPONOR-lattiakaivon liittäminen vedeneristyksenä toimivaan muovimattoon betonilattiassa.

ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja tiivistehuuli alaspäin3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen H U O M !• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille


Kuva 96. UPONOR-lattiakaivon ja vesitiiviin korokerenkaan liittäminen vedeneristeenä toimivaan muovimattoon betonilattiassa.

ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja tiivistehuuli alaspäin3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen H U O M !• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille


Kuva 97. UPONOR-lattiakaivon liittäminen vedeneristeenä toimivaan muovimattoon puulattiassa.

ASENNUSOHJEET: 1. Levitä tasoite kaivon ympärille ja hio lattialevyn reuna poistaen epätasaisuudet2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja huuli alaspäin3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta.4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen H U O M !• Muista, että puulattia-asennuksissa kaivo tuetaan laipoista. Kaivoa ei saa tukea pohjasta puumateriaalin mahdollisen painumisen vuoksi• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille


Kuva 98. UPONOR-lattiakaivon ja korokerenkaan liittäminen vedeneristeenä toimivaan muovimattoon kipsilevylattiassa.

ASENNUSOHJEET: 1. Levitä kuitulaasti, saumausnauha ja tasoite kaivon ympärille. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja tiivistehuuli alaspäin3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen H U O M !• Muista, että puulattia-asennuksissa kaivo tuetaan laipoista. Kaivoa ei saa tukea pohjasta puumateriaalin mahdollisen painumisen vuoksi• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille• Painumavara max. 4 mm• Korokerenkaan asennus


Kuva 99. UPONOR-lattiakaivon ja neliökannen liittäminen vedeneristysmassaan vedeneristyslaipan avulla betonilattiassa.

ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin5. Asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen6. Levitä laasti, asenna neliökansi korokkeineen paikalleen ja pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen. Saumaa lattialaatan ja neliökannen väli elastisella saumausmassalla H U O M !• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita• Täytä neliökannen korokkeen laipan ja vedeneristyksen väli huolellisesti laastilla täyteen• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille• Neliökannen asennus.


Kuva 100. UPONOR-lattiakaivon ja valukorotusrenkaan liittäminen vedeneristysmassaan vedeneristyslaipan avulla käytettäessä pyöreää kaivon kantta.

ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle.3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin5. Anna massan kuivua ja asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen6. Levitä laasti, asenna valukorotusrengas paikalleen ja vala pintavalu7. Pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen ja saumaa lattialaatan ja valukorotusrenkaan väli elastisella saumausmassalla. H U O M !• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille• Valukorotusrenkaan asennus.


Kuva 101. UPONOR-lattiakaivon ja neliökannen liittäminen vedeneristysmassaan vedeneristyslaipan avulla puulattiassa.

ASENNUSOHJEET: 1. Levitä tasoite kaivon ympärille ja hio lattialevyn reuna poistaen epätasaisuudet2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin5. Anna massan kuivua ja asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen6. Levitä laasti, asenna neliökansi korokkeineen paikalleen ja pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen ja saumaa lattialaatan ja neliökannen väli elastisella saumausmassalla H U O M !• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita• Täytä neliökannen korokkeen laipan ja vedeneristyksen väli huolellisesti laastilla täyteen• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille• Neliökannen asennus.


Kuva 102. UPONOR-lattiakaivon ja valukorokerenkaan liittäminen vedeneristysmassan ja vedeneristyslaipan avulla puulattiassa.

ASENNUSOHJEET: 1. Levitä kuitulaasti, saumausnauha ja tasoite kaivon ympärille. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin5. Anna massan kuivua ja asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen6. Levitä laasti, asenna valukorokerengas paikalleen ja pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen. Saumaa lattialaatan ja neliökannen väli elastisella saumausmassalla H U O M !• Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita• Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille• Painumavara max. 4 mm• Korokerenkaan asennus.


DN 50 82 32,4 2 DN 75 102 32,4 3 DN 110 146 47,4 3 DN 160 236 48,2 4

H U O M !Läpivientiaukko ei saa olla suurempi kuin palomansetin ulkomitta. Asennettaessa palomansetti betonivälipohjaan, tulee laatan paksuus olla vähintään 150 mm. Laattaan asennetaan 1 mansetti laatan alapuolelle. Palomansetin alapinnan etäisyys valun alapinnasta saa olla enintään 40 mm, kun palomansetti on valun sisällä.

Uponor-palomansetti Palomansetti Palomansetti Kiinnitys- putkelle ulkohalkaisija pituus koukkuja mm mm kpl

Taulukko 20. Palomansetin valintataulukko.

Viemärien osastoivien rakenteiden läpivienneissä voidaan käyttää myös palomansetteja. Uponor-viemärien yhteydessä tulee käyttää tyyppihy-väksyttyjä palomansetteja ja niiden asennuksessa tulee tämän oppaan lisäksi noudattaa palomansetin val-mistajan ohjeita. Palomansetti vali-taan putkikoon mukaan, taulukko 20.

Palomansetit soveltuvat käytettä-viksi kaikkien yleisesti käytössä ole-vien rakennusmateriaalien (betoni, kevytbetoni, tiili, kipsilevy jne.) yh-teydessä. Palomansetin kiinnityk-sessä käytetään mansetin valmista-jan esittämiä kiinnitystarvikkeita. Palomansetti asennetaan putken päälle kuvan 103 ohjeiden mukaises-ti. Mansetti soveltuu rakenteen pin-taan tai rakenteen sisään asennetta-vaksi, kuvat 104, 105 ja 106 (sivu 99).

5. Kiinnitä mansetti alustaan. Valitse kiinnike alus- materiaalin mukaan, muovitulppia ei saa käyttää. Jos mansetti asennetaan kipsilevyseinään, on se läpipultattava kierretangoin seinän lävitse.

Kuva 103. Palomansetin asennus. Valuun asennettaessa on mansetti tuettava niin, että se pysyy paikallaan.

2. Puhdista putken pinta roiskeista ja muusta liasta.

4. Aseta kiinnityskoukut paikoilleen, käytä kaikki pakkauksessa olleet koukut

3. Aseta mansetti putken ympärille ja purista se kiinni. Mansetti loksahtaa lukittuessan.

1. Täytä putken ja aukon väli esim. mineraalivillalla ja palomassalla, jotta läpiviennistä tulee kaasutiivis.

6. Merkitse läpivienti ohjeiden mukaisesti.

Asennusohje

Asennettaessa mansetti betonivalun sisään, on mansetti tuettava esim. valumuotilla tai sidelangalla niin, että se pysyy paikallaan. Valun yh-teydessä on mansetin ja putken väli

tiivistettävä joustavalla palonkestä-vällä massalla ilmatiiviiksi, jotta be-tonia ei pääse ko. väliin. Paloman-settia tai sen metallista ulkokuorta ei saa kolota, leikata, taivutella.

8.7 Palomansetin asentaminen


1. Palomansetti2. Osastoiva seinä, paksuus vähintään 100 mm ja enintään mansetin pituus + 80 mm.3. Uponor-viemäriputki4. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy)5. Palomansetin ja putken väli tiivisteään ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä massalla.

Kuva 104. Esimerkki palomansetin asennuksesta viemärin läpivientiin osastoivan betonirakenteisen seinän yhteyteen.

1. Palomansetti2. Osastoiva seinä3. Uponor-viemäriputki4. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy)5. Putken ja rakenteen väli on tiivistettävä ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä massalla. H U O M !Jos seinä on niin paksu, että mansetin etäisyys on yli 40 mm toisesta seinäpinnasta, on käytettävä mansettia seinän molemmilla puolilla.

1. Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti.2. Peitelaippa.3. Palomansetti.4. Mansetin kiinnityskoukku on kiinnitettävä rakenteeseen metallisella levyjen läpi menevällä kipsilevyankkurilla.5. Mansetin ja rakenteen väli on tiivistettävä ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä Uponor palosuojamassalla.6. Uponor-viemäri.7. Uponor-pistoyhde, lukitus kiintopitimellä.8. Uponor-paisuntamuhvi.

Kuva 105. Esimerkki palomansetin asennuksesta viemärin läpivientiin levyrakenteisen osastoivan hormiseinämän sisällä.

1. Palomansetti.2. Osastoiva seinä ≥ 100 mm3. Uponor-viemäriputki4. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy).5. Kierretanko M6 + aluslevy + mutteri M6.6. Putken ja rakenteen väli on tiivistettävä ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä Uponor palosuojamassalla. H U O M !Mansetit kiinnitetään rakenteen läpi M6-kierre-tangolla valmistajan ohjeiden mukaan.

Kuva 106. Esimerkki palomansetin asennuksesta viemärin läpivientiin levyrakenteisen osastoivan seinän pinnalle.

1 0 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA 2 0 0 6

Kerrosten lukumäärä Tuuletusputki (kellarikerros mukaan lukien) enintään koko (mm) pituus enintään (m)

8 110 ei rajoituksia

8 75 2,7

8 50 2,7

8.8 Tuuletusviemärin ja alipaineventtiilin asentaminen

Tuuletusviemäri asennetaan samoja ohjeita, kannakkeita tms. noudatta-en kuin jätevesiviemäritkin. Se asen-netaan jatkuvasti nousevaksi. Kyl-missä tiloissa (ullakolla, vesikatolla tms.) tuuletusviemäri lämpöeriste-tään, jos sitä ei ääni- tai palotekni-sistä syistä ole eristetty.Tuuletusviemärin vesikaton yläpuoli-nen osuus voidaan varustaa Uponor-tuuletusviemäri-jäätymissuojalla, kuva 107. Se katkaistaan sopivan pi-tuiseksi mukana seuraavien tarkem-pien asennusohjeiden mukaisesti.Tuuletusviemärin höyrysulun läpi-vienti on tiivistettävä huolellisesti, jotta kosteutta sisältävä huoneilma ei pääse tiivistymään kosteudeksi kylmän putken pintaan ja aiheutta-maan kosteusvahinkoja. Läpivienti tiivistetään rakenteesta riippuen esim. ilmastointiteipillä tai jousta-valla tiivistysmassalla.

Kuva 107. Uponor-tuuletusviemäri-jäätymissuoja asennettuna tuuletusviemärin vesikaton yläpuolisen osan päälle.

1 Uponor-tuuletusviemäri- jäätymissuoja

2 Tuuletusviemäri

3 Vesikaton läpivientiosa vesikattomateriaalin mukaan.

4 Palo-/lämpöeristetty tuuletusviemäri.

Alipaineventtiili on tarkoitettu käy-tettäväksi pääasiassa suoraan ulko-ilman yhteydessä olevan tuuletus-viemärin rinnalla.Alipaineventtiilillä voidaan parantaa esim. yksittäisen viemärihaaran toi-mivuutta, kun viemärihaara on vai-kea liittää varsinaiseen tuuletusvie-märiin. Alipaineventtiilin käyttöpaik-kojen tulee olla harkittuja. Paikalli-sen viranomaisen luvalla voidaan pienehkö viemäröintitapaus hoitaa pelkästään alipaineventtiilillä.

Alipaineventtiili sijoitetaan:- paikkaan, jossa ei ole jäätymis- vaaraa- paikkaan, jossa alipaineventtiilin mahdollinen hajuvuoto ei aiheuta haittaa- sen palvelemien viemäripistei- den vesilukkojen vedenpinnan yläpuolelle.Alipaineventtiili asennetaan ø110, ø75 ja ø50 Uponor-viemäriputken muhvittomaan päähän tai ø75 put-ken muhviin, kuva 108. Venttiilin hattu voidaan tarvittaessa irrottaa venttiilin puhdistusta tai viemärin huuhtelua varten. Uponor-alipaine-venttiilin tuuletusputken koko ja pituus määräytyvät taulukon 21 mukaan.

Kuva 108. Alipaineventtiilin asennus Uponor-viemäriputkeen.

de 75 muhvi de 75 de 50de 110PPPVC

Taulukko 21. Uponor-alipaineventtiilin tuuletusputken koko ja pituus.

U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA 2 0 0 6 1 0 1

1 Uponor-viemäri ø1102 Tarkastushaara3 Nousuputki ø1604 Muhvitulppa tai vastaava5 Kansisto, tarkennetaan sijoitus- paikan ja lattiarakenteen tai -pinnoitteen mukaan6 Alapohja H U O M !Kantavan alapohjan alla tai heikos-ti kantavassa maaperässä tarkas-tusputki kannakoidaan alapohjasta haponkestävillä teräskannakkeilla.

Kuva 109. Esimerkki rakennuksen sisäpuolisesta puhdistusluukusta ja tarkastusputkesta.

8.9 Puhdistusluukkujen sijoittaminen ja viemärien puhdistaminen

Viemärien puhdistusluukut on esi-tetty suunnitelmissa ja yleensä ne on sijoitettu pystyviemärien ala- ja yläpäihin ja vaakaviemäreihin.

Asennuksen kannalta oleellisinta on, että puhdistusluukku asennetaan:- sellaiseen paikkaan, että sen edes- sä tai päällä on riittävästi tilaa tar- kastusta ja puhdistusta varten- niin, että luukku ei ole rakenteiden, putkien yms. takana vaan helposti saatavilla- sellaiseen paikkaan, että viemä- rin tarkastus ja puhdistus ei aiheuta terveydellistä tai hygi- eenistä haittaa.

Maassa olevan viemärin puhdistus-putki tuodaan maanpinnalle ja varus-tetaan kannella. Alapohjan alapuo-lella oleva viemärin pu hdistusputki tuodaan lähelle alapohjaa ja putken kohdalle asennetaan kaasutiivis kansisto tai kaivo. Myös putki varus-tetaan kaasutiiviillä ja avattavalla

puhdistustulpalla.Padotuskorkeuden alapuolella olevien puhdistusluukku-jen tulee rakennuksessa olla paineen-kestäviä. Viemäriverkoston puhdis-taminen aloitetaan vesihuuhtelulla. Jos vesihuuhtelu ei auta, voidaan viemäritukos avata avausjousella.Avausjousta käytettäessä tulee var-

mistaa, että käytettävä kärkikappa-le soveltuu Uponor-viemäreille. Käytettäessä kemiallisia viemärin avausnesteitä on aina varmistettava aineen soveltuvuus Uponor-viemä-rille sekä kysyttävä lupa paikalliselta viemärilaitokselta.

8.10 Vesilukkojen ja lattiakaivojen huoltaminen

8.10.1 Vesilukot

Vesilukot puhdistetaan, jos veden virtaus hidastuu tai vesilukot on suositeltavaa puhdistaa ainakin ker-ran vuodessa. Puhdistuksen jälkeen tarkastetaan, että vesilukon liitokset eivät vuoda ja tarvittaessa kiristetään liitokset.Uponor pullovesilukon puh-distus suoritetaan kiertämällä run-gon alaosa auki ja puhdistamalla se kertyneestä liasta. Puhdistuksen jäl-keen alaosa kierretään takaisin kiinni. Sihtiosa puhdistetaan kiertämällä se punaisen asennusavaimen avulla irti ja puhdistamalla se kertyneestä lias-ta. Samalla puhdistetaan runko-osa. Puhdistuksen jälkeen sihtiosa asen-netaan takaisin paikoilleen asennus-avaimen avulla. Sihdin lopullinen ki-ristäminen tehdään runkopuolelta kiertämällä. Uponor-pesualtaan eri-koisvesilukon puhdistus suoritetaan nostamalla suppilo-osa kokonaisuu-dessaan ylös tulpan ollessa auki-asen-

nossa (kuvan 111 osoittamalla tavalla) ja puhdistamalla se kertyneestä lias-ta. Vesilukon kuppiosa (harmaa sisä-osa) puhdistetaan altaan sisäpuolelta esim. pulloharjalla suppilo-osan olles-

sa irti. Puhdistuksen jälkeen suppilo-osa asennetaan takaisin paikoilleen.Puhdistuksen jälkeen tarkastetaan, että vesilukon liitokset eivät vuoda ja tarvittaessa kiristetään liitokset.

Kuva 110. Uponor-pullovesilukko Kuva 111. Uponor-pesualtaan erikoisvesilukko.


Kuva 114. S-vesilukko, malli AS-180-A ja AS-180-B

Kuva 112. Uponor-vesilukko, mallit 1-A ja 2-A.

Kuva 113. Saneeraus-vesilukko.

ø50

50–240

R 11/2"

270ϒ

H

ø50

160–455

R 11/2"

H

0–50

100–300

ø50

130

310–

730

ø50

250–

670

100–300

Uponor-vesilukon puhdistus suorite-taan seuraavasti:

- Vesilukko irrotetaan pesupöydän altaista

- Mallit 1-A ja 2-A ruuvimeisselin avulla - Mallit 1-B ja 2-B irrottamalla vesilukon mutteri pohjavent- tiilistä- Vesilukko irrotetaan takana olevasta seinästä- Vesilukkoa taivutetaan ja poistetaan vesilukossa oleva vesi sekä roskat yms. alla olevaan astiaan (esim. pesuvati)- Irrotetaan teleskooppiosat y-haara, jatkokappale ja ylivuoto-osat. Vesilukko-osa jätetään paikoilleen.- Irrotetut osat (myös tiivisteet) puhdistetaan kertyneestä liasta.- Vesilukko-osa puhdistetaan ker- tyneestä liasta, tarvittaessa vesi-

Kuva 115. Uponor-lattiakaivo

Sivuliitäntöjenvirtausohjuri

8.10.2 Lattiakaivot

Muovisten Uponor-lattiakaivojen puhdistus suoritetaan seuraavasti: - Poista lattiakaivon kansiritilä- Irrota hajulukko lattiakaivosta kahvasta nostamalla (Mikäli kai- vossa ei ole kahvallista hajuluk- koa, tartu hajulukon alaosasta kiinni. Taivuta alareunaa hieman lähtö- putkea kohti ja nosta hajulukko vinossa asennossa ulos). Hajulukko voi olla tiukassa, mikä- li se on ollut kauan irrottamatta.- Tartu kaivon sisällä olevan hajulukon alaosasta kiinni, taivuta alareunaa hieman lähtöputkea kohti ja nosta sisäosa vinossa asennossa ulos paikaltaan.- Irrota sivuliitäntöjen virtaus- ohjurit.

lukkoa voidaan taivuttaa puhdistuksen helpottamiseksi.

Puhdistuksen jälkeen vesilukko koo-taan ja kiinnitetään takaisin paikoil-leen. Kokoamisen helpottamiseksi tiivisteet voidellaan astianpesuai-neella tai saippualla. Tarkista myös, että vesilukon kiinnitys on asianmu-kainen. Saneeraus- ja S-vesilukkojen puh-distus suoritetaan avaamalla vesi-lukon mutterit ja valuttamalla vesi alla olevaan pesuvatiin. Tämän jäl-keen irrotetaan vesilukkoosa ja puh-distetaan se kertyneestä liasta, puh-dista myös sihtiosa ja poistoputken yläosa.

- Puhdista irrotetut osat, kaivo ja putkien suut kertyneestä liasta (esim. harjalla ja pesuaineella)- Huuhtele osat ja kaivo huolellisesti- Tarkista, että kaivon sisäosan harmaa huulitiiviste on paikoillaan ja kostuta se esim. saippua- liuoksella- Asenna sivuliitäntöjen virtaus- ohjurit paikoilleen- Kohdista sisäosa oikeaan asen- toon ja paina se paikoilleen- Huuhtele kaivo vedellä, jotta vesilukko täyttyy.

Jos kaivosta tulee puhdistuksen jäl-keen hajua, tarkista seuraavat asiat: - Vesilukko-osa on kunnolla paikoillaan- Vesilukko-osan tiiviste on paikoillaan ja ehjä.

Hajulukko


Kuva 116. Uponor-alipaineventtiili.

Uponor-alipaineventtiili puhdistetaan, kun alipaineventtiili aiheuttaa haju-haittoja. Suositeltavaa on puhdistaa alipaine-venttiili 1-2 vuoden välein.

Puhdistus suoritetaan seuraavasti:- Kierrä hattuosa irti ja poista tiiviste hatun sisältä- Puhdista tiiviste ja vaihda tarvittaessa uuteen- Puhdista muut osat- Laita tiiviste paikoilleen hatun sisään ja kierrä hattuosa paikoilleen

Jos alipaineventtiilistä tulee puhdis-tuksen jälkeen hajua, tarkista että tiiviste on ehjä ja paikoillaan.


9. Viemäriasennusten mallityöselostus

Mallityöselostuksen hyödyntäminen suunnittelussa

Tämä mallityöselostus on tarkoitettu helpottamaan ja nopeuttamaan kohdekohtaisen LVI-työselostuksen laatimista.Mallityöselostuksen numerointi on TalotekniikkaRYL 2002 mukainen ja siinä on esitetty Uponor-viemärien osalta työselostukseen kuuluvat asiat. Mallityöselostus voidaan liittää joko sellaisenaan tai kopioida siitä tietyt asiat kohteen LVI-työselostukseen.

Mallityöselostus

G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT

G2400 Viemäritarvikkeet Vesi- ja viemärijärjestelmän on täytettävä terveydenhoitolain ja terveydenhoitoasetuksen, rakennuslain ja -asetuksen sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, D1 ja E1 vaatimukset.

Materiaalien ominaisuudet on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4.

Ulkopuoliset viemärit tehdään maa-asennus muoviviemäriputkista, kumirengastiivistein (viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan).

Sisäpuoliset viemärit tehdään Uponor-kiinteistöviemäriputkilla ja -osilla. Liitokset tehdään kumirengastiivistein.

Palo- ja ääniteknisen tyyppihyväksynnän voimassaolo edellyttää aina, että käytettävät Uponor-käsikirjan tuotteet ovat saman valmistajan samaa tuotesarjaa.

G2500 Viemäriveden käsittely

Viemärikaivojen, -putkien ja näiden liitosten on oltava tiiviitä. Viemärikaivot ja puhdistusputket tuetaan niin, ettei noste, maan paine, liikenteen aiheuttama rasitus tai muu syy aiheuta liikkumista tai epätiiviyttä.

Jätevesiviemärien pohjaosuudet ja ulkopuoliset putkiosuudet videokuvataan sisäpuolisesti ennen rakennuskohteen luovutusta. Kuvaus tarkastetaan valvojan toimesta ja raportti kuvauksesta luovutetaan rakennuttajalle.

G2600 Viemäriputkistot

G2600.00 Viemäriputkistojen perusvaatimukset

Jäte- ja sadevesiviemärit liitetään kunnalliseen viemäriverkostoon. Asennusraja piirustusten mukaan.

Asennustyö on tehtävä tarkoin RakMK D1 määräyksiä sekä vesi- ja viemärilaitoksen antamia ohjeita noudattaen. Lisäksi noudatetaan LVI-ohjekortissa LVI 20-10348 annettuja ohjeita.


Viemärin katkaisu tehdään kohtisuoraan viemärin akseliin nähden. Katkaisun aiheuttamat epätasaisuudet poistetaan ennen liitoksen tekemistä.

Viemärien on oltava joko kokonaan irti betonivalusta tai kokonaan sen sisällä. Valussa olevan viemärin ympärillä on oltava vähintään 15 mm betonia.

Viemärit varustetaan suojatulpalla välittömästi asennuksen jälkeen. Pystyviemärit varustetaan puhdistusluukulla ennen alapohjan lävistystä.

KVV-työnjohtaja valvoo, että viemärien maakaivannot täytetään riittävää huolellisuutta noudattaen, aluksi kivettömällä täytehiekalla.

Pystykokoojaviemärin pohjakulma varustetaan betonisella äänenvaimentimella. Asennus tehdään Uponor-kiinteistöviemäröintijärjestelmä - käsikirjan ohjeiden mukaisesti.

Viemärien ääni- ja palotekninen suojaus tehdään vaatimusten mukaisella suojarakenteella, mineraalivillalla, palomansetilla tai em. yhdistelmillä.

Piirustuksiin merkityt viemäriosuudet ja hormitiloihin asennettavat jätevesiviemärit äänieristetään 50 mm:n mineraalivillalla (tilavuuspaino väh. 100 kg/m3). Eristystyö tarvikkeineen sisältyy putkiurakkaan. Viemärien asennuksessa sekä ääni- ja paloteknisessä suojauksessa tulee noudattaa tarkoin Uponor-kiinteistöviemäröintijärjestelmä - käsikirjan ja D1:n määräyksiä ja ohjeita.

G2610 Jätevesiviemärit

Jätevesiviemärien on oltava kaasutiiviitä ja kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat.

Viemärikalusteen vesilukon vesipinnan pystykokoojaviemärin liitoskohdan alapinnan korkeusero on oltava vähintään 100 mm. Pystyviemärien ja niihin liittyvien vaakaviemärien liitososina käytetään 45° yhteitä.

Pohjaviemärit asennetaan pohjamaan ja tasauskerroksen päälle niin, etteivät ne jää kantamaan muhvistaan.

Alapohjalaatan alle sijoitetulle viemärille varataan viemärin tarkastamista varten huolto- ja tarkastusluukulla varustettu ryömintätila.

Kannakkeet eivät saa aiheuttaa viemäreihin haitallista puristusta tai leikkausvoimaa.

Viemärien kiinnitys ja kannakointi tehdään LVI-ohjekortin LVI 12-10370 ja Uponor-käsikirjan ohjeiden mukaisesti.

Pystyviemärit kannakoidaan jokaisen kerroksen kohdalta, korkeissa tiloissa vähintään 3 m:n välein. Kerroskorkeuden ollessa yli 3 m asennetaan liukukannake joka kerrosväliin. Kannakkeet tulee kiinnittää riittävän massiiviseen rakenteeseen.

Kantavan alapohjarakenteen alapuolelle asennettavat viemärit kannakoidaan haponkestävillä teräskannakkeilla.

Kannakkeina käytetään standardien SFS 5402 ja SFS 5403 mukaisia kannakkeita.


Läpiviennit

Sokkelin tai liikuntasauman lävistyksessä on viemärin ja rakenteen keskinäinen liikkuminen otettava huomioon siten, että rakenteeseen tehdään riittävän suuri läpivientireikä.

Kun viemäri lävistää paloalueen (palo-osaston) rajan, se paloeristetään RakMk E1 ja/tai Ympäristöministeriön tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaisesti.

Rakenteiden läpiviennit tiivistetään palon-, äänen-, kosteuden- ja paineenkestävyydeltään lävistettävää rakennetta vastaavaksi.

Viemärien liikkeen tasaaminen

Viemäreitä asennettaessa on otettava huomioon viemärien lämpölaajeneminen ja muhviin on jätettävä riittävä paisuntavara.

Kiinto- ja ohjauspisteet tehdään valmistajan ohjeita noudattaen. Jokaisen nousuviemärin yhteyteen asennetaan kiintopiste.

Kiintopiste asennetaan jokaisen haaraviemärin kohdalle niin, ettei haarakohta pääse liikkumaan.

G2620 Sadevesiviemärit

Ulkopuoliset viemärit tehdään maa-asennus muoviviemäriputkista, kumirengastiivistein (viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan).

Sisäpuoliset sadevesiviemärit tehdään kuten jätevesiviemärit. Kattosadevesikaivojen RFe-putkitusen tulee ylettyä virtaussuunnassa vaakakulman yli. Tästä eteenpäin sadevesiviemäröinti toteutetaan Uponor-viemäreillä. Kannakointiin ja paisuntamahdollisuuteen sekä kiintopisteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Pystyviemärit varustetaan puhdistusluukulla ennen alapohjan lävistystä.

Sadevesiviemärin eristykset kohdan G9 mukaisesti.

G2800 Kalusteet

Kaikkien laitteiden tulee olla yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua.

G2860 Lattiakaivot

Lattiakaivoina käytetään muovikaivoja. Tarvittaessa kaivot varustetaan korokerenkaalla. Vedeneristys ja lattiapinnoite kiinnitetään kaivoon kiristysrenkaalla ja varustetaan vedeneristyslaipalla. Tiloihin, joiden lattiat päällystetään laatoilla kaivot varustetaan neliökansilla. Lattiakaivojen betonivalusuoja tulee olla paikallaan vedeneristyksen asennukseen asti. Pääurakoitsija ja LVI-urakoitsija toteuttavat lattiakaivon liittymisen vesieristykseen detaljipiirustusten mukaisesti.


Muistiinpanoja

Uponor Suomi Oy

PL 2115561 Nastola

P 020 129 211 F 020 129 210E [email protected] www.uponor.fi

kiinteistoviemaroinnin kasikirja

Documents