Viipurin reippaatVälirauhan kesä 1940. Siirtoväki saapuu Lahteen. Ensimmäisen kerran.

Kiitos tuesta ja yhteistyöstä!Kiitos yhteistyöstä: Lahden museot ; Lahden kartanon ystävät ry. pukuvuokraamo Kostyymi / Päivi Semeri; Parturi-kampaamo LIIKE / Piia Larinto; Lahden Nuorisopalvelut, Reppupaja / Kari Rantanen; tori-isäntä Timo Arasola, Lahen tori

Esitystä ovat taloudellisesti tukeneet Teatterituki ry, Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto, Karjalan Kulttuuri-rahasto, Lahti Energia Oy sekä Padasjoen Säästöpankkisäätiö.Lisäksi esitystä ovat tukeneet Sinuhe ky, K-Market Kartano, RTV, K-Rauta Holma, Tempotec sekä Viipurilainen Taiteilijaseura.

Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria -työllistä-mishanke on ohjannut nuoria esityksen tuotantosuunnitteluun ja pukujen valmistukseen.

Käsikirjoitus ja ohjaus ....................................... Timo TauloPukusuunnittelu ................................................. Jenni Nousiainen Mira SilvennoinenKoreografi ............................................................. Ida-Maria LiusVoimisteluesitykset ............................................ Riitta SairanenÄänisuunnittelu .................................................. Jukka-Pekka NissinenTarpeistonsuunnittelu ...................................... Aino KallioinenKampaussuunnittelu ........................................ Marianne SiikalampiOmpelijat ............................................................. Jarkko Karppinen Satu Laaksonen Katja Järvinen Sini EskelinenTarpeistonvalmistaja ......................................... Leena Heininen Äänimiehet .......................................................... Samuli Hynninen Teemu Virtanen Visa HellbergTeatteriemäntä .................................................... Leena MäkiJärjestäjät .............................................................. Mari Leinonen Simo VoutilainenLotilan teatterikerhon ohjaajat ................... Virve Puttonen / Taija LehtinenLipunmyyjät ........................................................ Asta Grönlund Tuija KanervaJärjestysmiehet ................................................... Lahden Hiihtoseura / Pekka KuismaKuljetukset .......................................................... Arto MäkiValokuvat ............................................................. Lahden kaupunginmuseo / kuva-arkistoTuottaja ................................................................ Jaana Alaharju

Tuotanto: Ainopuiston teatterin kannatusyhdistys ry

www.ainopuistonteatteri.fi

Kantaesitys Ainopuistossa lauantaina 21.7.2018

HENKILÖT

Viipurin Reippaiden naisvoimistelijatHilma Teräsvirta ........................................ Ida-Maria LiusAnnikki Mankki .......................................... Inka MantsinenIlmi Römpötti .............................................. Venla PekkalaElsa Kannas .................................................. Jenny OrpanaSinikka Lehtovaara .................................... Nita Kekki

Siirtoväkeä ViipuristaViljo Paloposki, rakennusmies ............... Aadolf KärkiSaara Paloposki, vaimo ............................. Päivi ParkkolaEino Paloposki, poika ................................ Karolus Saaristo / Niilo VirtanenLilja Paloposki, tytär .................................. Sara Nurmi / Oili KankaanrinneSassi, vanhamuori ....................................... Pirjo PöllänenErkki Kääpä, kauppias .............................. Juha KekkiAino Perasto, lotta, myymälänhoitaja .. Jalina Kiintola

LahtelaisiaReino Tuominen, alikersantti ................ Niko Hietakunnas Armas Pielonen, asutuslautakunnan pj. ............................. Heikki MoilanenLeelia Pielonen, lautakunnan jäsen ..... Eva SireniMandi Heikkonen, lautakunnan siht. .. Terhi Kainulainen/ Erja SoppiRaija Tasanne, Västeråsin naapuri ........ Jaana KärkiVivika Rinta-Tassi, Västeråsin naapuri . Anneli Iso-Kuortti

Kartanon kansakoulun opettajiaDagmar Sundelin, johtajaopettajatar ... Ulla LaaksoHanna Silvonen, nuor. lehtori ................. Johanna SallménKalervo Kondelin, voim. opettaja .......... Kim Ruuska

KansakoululaisiaKerttu Liukko ............................................... Emilia KuismanenMartta Liukko ............................................... Aino LehtolaAnja Alander ................................................ Ilona KariolaAini Sulonen .................................................. Aada KontinenTerttu Vuorela .............................................. Elsa EresmaaAnnikki Tenhola .......................................... Mea KoskinenPirkko Porri .................................................. Iida PetäjämaaEevi Lyyra ....................................................... Liila KilpiöAino Koivisto ................................................. Susanna NiemiOskari Santaharju ........................................ Sisu AroVilho Virtanen ............................................... Santtu KänkänenPentti Porri ..................................................... Eetu ReijonenLauri Heinonen ............................................. Urho NotkolaRaija Louhi .................................................... Kiia KuusinenAnnikki Tenhola .......................................... Milja BrandtLaina Hiili, viulistityttö ............................. Hilma Virtanen

Karjalaisten kaupunki Lahti

Siirtoväen junalla tuotuja tavaroita Hiihtomäellä 1940 Salpausselän aseman vieressä, taustalla oikealla Lahden kartano ja lyseo. (Kuva: Lahden kaup.museon kuva-arkisto).

”Viipurin perintö näkyi Lahdessa jo so-tien aikana ja heti sotien jälkeen, se nä-kyy tänäänkin.

Lahteen tuli Viipurista kymmenisen-tuhatta evakkoa, ja he toivat kaikki mu-kanaan Lahteen suunnattomat henkiset ja aineelliset voimavarat. Karjalaiset osallistuivat sodasta toipuvan kaupun-gin rakentamiseen yhdessä täällä jo asu-vien kanssa. Viipurilaisten piristysruis-ke näkyi ja näkyy edelleen lahtelaisessa yritystoiminnassa, seurakuntaelämässä, sairaanhoidossa ja diakoniatyössä.

Yhtä lailla vaikutus näkyy kaupun-gin kulttuuri- ja urheiluelämässä sekä Lahden kaupunkikuvassa patsaiden ja rakennusten myötä. Viipurilaisuudesta ja Viipurin perinnöstä tuli erottamaton osa lahtelaisuutta”, kuvaa Lahden kau-punginmuseon tutkimuspäällikkö Han-nu Takala Viipurin perintöä Lahdessa.

Valtaosa Lahteen muuttaneesta siirtoväestä tuli Viipurista ja Viipurin maalaiskunnasta. Evakkoja saapui myös

Käkisalmesta, Sortavalasta, Sortavalan maalaiskunnasta, Terijoelta, Kivenna-valta, Koivistosta, Äyräpäästä, Vahvia-lasta ja Salmista. Erittäin merkittävän ryhmän siirtolaisissa muodostivat yrit-täjät. Pelkästään Viipurista siirtyi Lah-teen 119 kauppaliikettä, 18 teollisuus-laitosta, 43 käsityöläisliikettä sekä 160 palveluammatin harjoittajaa.

Laaja yrityselämäKarjalasta saapuneita yrityksiä oli-vat muun muassa Kannaksen Puku Oy, Karjalan Kukka Oy, Karjalan Kumi Oy, Karjalan Väri Oy, Koiviston Auto Oy, Oy Starckjohann & Co Ab, Torkkelin Paperi Oy, Viipurin Puku Oy ja kauppias Erkki Kääpä. Näistä suurin oli rautakauppa Starckjohann, joka tosin harkitsi vaka-vasti muitakin sijoituspaikkoja. Talviso-dan puhjettua se otti väliaikaiseksi ko-tipaikakseen Pietarsaaren. Karjalaisten yrittäjien joukossa Lahteen tuli ensim-mäinen panttilainaamokin.

Västeråsiin rakentui ruot-salaisten lahjatalojen tuella karjalaisten kaupunginosa.Kuva Ruotsinkadulta vuodelta 1940.(Kuva: Lahden kaup.museon kuva-arkisto).

Kouluja ja terveyttäKarjalaiset paransivat Lahden terveys-palveluja. Viipurin Diakonissalaitos Bee-tel muutti Lahteen talvisodan päätyttyä. Sille valmistui kaupungin avustuksella oma sairaalarakennus vuonna 1950. Viipurissa sijainnut sotilassairaala n:o 8 siirrettiin sodan aikana Lahteen. So-tavuosina siellä hoidettiin myös sivii-lipotilaita. Sodan jälkeen sairaala jäi Lahteen ja sai nimen Lahden Keskusso-tilassairaala 2.

Koulutuksen puolellakin Lahti sai jatkaa Viipurin perinteitä. Lahden kaup-paoppilaitos ja ammattikoulu saivat vahvan perustan viipurilaisista oppilai-toksista siirretyistä opetuskalustosta ja viipurilaisista opettajista.

Välirauhan aikana Lahti sai neljännen oppikoulunsa, kun Terijoen yhteiskoulu siirtyi Lahteen. Koulu aloitti toimintan-sa Lyseon tiloissa ja sille annettiin ni-meksi Kannaksen yhteislyseo. Lyseo sai majoittaa vielä toisenkin luovutetulta alueelta siirretyn koulun.

Lahdenpohjaan vuonna 1943 pe-rustettu oppikoulu siirrettiin Lahteen, jossa se sai ensin nimekseen Lahden keskikoulu ja sittemmin se tunnettiin Launeen yhteislyseona.

Kulttuurielämään potkuaViipurin musiikkiopiston siirtyminen Lahteen oli monella tavoin tärkeä ta-pahtuma. Felix Krohnin johdolla siitä tuli Lahden musiikkielämän johtava instituutio. Krohnin johdolla myös Lahti sai oman konserttitalonsa 1954. Kulttuurielämää rikastuttivat lisäksi Viipurin taidemuseosta ja Viipurin his-toriallisesta museosta Lahteen siirre-tyt kokoelmat. Ne nostivat kaupungin museotoimen aivan uudelle tasolle.

Karjalaiset saivat myös aikaan aivan uutta eloa lahtelaisessa yhdistys- ja järjestöelämässä. Karjalaiset perusti-vat alkuun paljon omia yhdistyksiään eri intressien mukaan.

Viipuri ja Lahti olivat eri kokoluo-kan kaupunkeja. Yhtäläisyyksiä oli kuitenkin sen verran, että erityisesti viipurilaisten oli suhteellisen mutka-tonta asettua Lahteen. Kaupunkien elinkeinopolitiikat olivat samansuun-taisia ja molemmat olivat myös liiken-teellisesti vilkkaita paikkakuntia.

Lähteet: Arkkitehdeista vänkäreihin. Viipurin perintö Lahdessa. Toim. Riitta Niskanen ja Hannu Takala (2013)www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti

Tunnetuin Lahteen siirtyneistä urheilu-seuroista oli Viipurin Reipas. Viipurilaiset urheiluseurat saivat Lahdessa hyvän vas-taanoton. Urheiluelämän vilkastuminen oli monen mieleen ja kaupunkiin saatiin paljon uutta asiantuntemusta eri lajeista.

Syyskuussa 1891 Viipuriin perustet-tu urheiluseura ”Voimisteluyhdistys Reipas” ryhtyi ”säännöllisen voimiste-luaatteen levittämiseen Viipurin suo-malaisen nuorison keskuuteen”. Viipu-rin Reippaaksi pian nimensä muuttanut seura keskittyi aluksi voimisteluun.

Lajivalikoima kasvoi nopeasti. Vilk-kaimmillaan Viipurin Reippaassa har-joitettiin voimistelun lisäksi mm. jalka-palloa (1907), jääpalloa (1907), hiihtoa (1892), yleisurheilua (1902), luistelua

(1894), painia (1898), pyöräilyä (1905), soutua (1892), curlingia (1909), visa-pallonheittoa (1902), hirrensyöksyä (1907) ja jäähockeytä (1927).

Viipurin Reipas kasvoi maamme en-simmäiseksi voimistelun ja urheilun suurseuraksi, jonka ohjelmassa oli tois-takymmentä kesä- ja talvilajia.

Evakkoon LahteenTalvisodan jälkeen 1940 Viipurin Reipas saapui Lahteen. Alusta alkaen seura sai Lahdessa osakseen suurta myötämieli-syyttä lahtelaisten taholta ja jo ensim-mäisen kuukauden aikana jäsenmäärä nousi yli 100 hengen. Myöskin naisia liittyi runsaasti, joten urheiluosastolle muodostui oma naistenosastonsa. Se alkoi pian järjestää toimintaa voimiste-luharjoitusten muodossa.

Viipurin Reipas toi Lahteen liikunnan iloa

Viipurin Reippaan naisvoimisteluesitys 1950-luvulla. (Kuva: Lahden kaup.museon kuva-arkisto).

Voimistelijat esiintyivät Lahdessa heti alkuun perin juhlavasti. Jo Rune-bergin päivänä 1941, seura järjesti hyväntekeväisyysjuhlat Lahden Aseve-liyhdistyksen hyväksi. Juhlan ohjelma oli monipuolinen ja arvokas, jonka ko-hokohdan muodostivat Annikki Louhi-vuori-Laisaaren johtamat naisosaston voimisteluesitykset. Esiintyjiä oli taval-lisuudesta poikkeavasti vain kuusi, sillä ainoastaan näin monta pukua oli saatu Viipurista pelastetuksi.

”Naisellisen viehkeätä”Esitykset herättivät suurta ihastusta. Nämä naisvoimistelijat esittivät ”jotakin erinomaisen kaunista, ihailtavaa ja nai-sellisen viehkeätä”, kuten Etelä-Suomen Sanomat arvioissaan mainitsi. Lahti-leh-ti taas lausui esitystä selostaessaan mm., ”että tämä voimistelu, joka oli mitä ihastuttavin sommitelmaplastillista voi-mistelua ja rytmillistä leikkiä, valtasi katsojat täydellisesti. Pitkää, sattuvan musiikin säestämää ohjelmaa seurattiin

hiiskumattoman hiljaa ja sen lumoissa.”Jatkosodan aikana 1941–1944 Vii-

purin Reipas siirtyi takaisin Viipuriin, kunnes kevättalvella 1944 seuralla oli edessä uusi evakkomatka, mutta jo tut-tuun toiseen kotikaupunkiinsa.

Vahva perintöViipurin Reippaan toiminta Lahdessa laajentui tulevina vuosina. Sen tunnet-tuja jälkeläisiä ovat mm. Lahden Reipas ja FC Reipas jalkapallossa sekä Kiekko-reipas jääkiekossa. Viipurin Reipas jat-kaa edelleen myös voimisteluseurana Lahdessa.Tällä hetkellä Reipas-seurojen toimin-nassa on mukana lähes 2000 nuorta ja seurat tekevät merkittävää lasten- ja nuorten kilpailu- ja liikuntakasvatustyö-tä sekä edustusjoukkuetasoilla menes-tyvää kilpaurheilutyötä koko Päijät-Hä-meessä.

Lähde: Timo Taulo: Reipas 125 -juhlakirja 2016

Viipurin Reipas, myöhemmin Lahden Reippaana tunnettu jalkapalloseura voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden Lahteen 1963.

Viipurin Reippaan jääpallojoukkue nousi mesta-ruussarjaan 1948. Kotikenttänä toimi Kisa-puisto. Jääkiekon Reipas aloitti Lahdessa 1960.

Ainopuisto ja kartano tarjosivat komean luokkakuvataustan monille sukupolville: tässä 1950-luvun kansakoululaisia opettajansa Maija Ikosen kanssa.

Kartanosta kansakouluksi

Kapteeni, valtiopäivämies August Abra-ham Fellman (1839-1912) osti Hollolan pitäjän Lahden kylästä Kartanon tilan vuonna 1867. Kartano (Lahtis Gård) oli kylän suurin talo, joka sijaitsi tiiviistä ja pienimuotoisesta kyläasutuksesta hieman erillään. Tilan maat ulottuivat Vesijärven rantaan saakka.

August Fellman rakennutti vuosina 1897-98 uuden päärakennuksen karta-noonsa. Rakennuksen suunnitteli ark-kitehti Hjalmar Åberg. Fellmanin suku omisti kartanon vuoteen 1919 asti, jolloin he myivät sen maa-alueineen kahdelle liikemiehelle. Nämä puolestaan myivät kartanon edelleen Lahden kaupungille. Vuonna 1920 rakennuksessa aloitti kansa-koulu, seuraavana vuonna kauppakoulu.

Ensimmäisenä lukuvuonna 1920-21 Kartanon alakansakoulussa aloitti 176 en-siluokkalaista. Koulun ensimmäinen joh-tajaopettaja oli Dagmar Sundelin. Hän teki merkittävän pitkän työuran Kartanon

kansakoulussa. Vuodesta 1937 lähtien Kartanon koulussa toimi myös apukoulu erityisopetusta tarvitseville oppilaille. Sodan aikana Kartanon koulussa kävi tilapäisesti oppilaita sotasairaaloina toi-mineista Anttilanmäen, Länsiharjun ja Möysän kouluista.

Sota-ajan koulunkäyntiäKartanossa koulua sodan vuosina käynyt Erkki Hakala muistelee, että opetusta annettiin sota-aikana kahdessa vuorossa. Vuoro vaihtui ruokailun aikaan.

”Puolenpäivän aikaan, kun vuorot vaihtuivat, oli ruokailu puutalossa Ma-riankadun ja Hämeenkadun kulmassa. Sinne marssittiin parijonossa. Jos sattui pommituksia, niin silloin sai juosta va-paasti.

”Kyllä se oli sodan takia kovasti rauha-tonta, se Kartanon kouluaika”, muistelee koulua 1941-42 käynyt Rauno Salmela. ”Hälytyksen tullen koululaiset juoksivat

Kääpän kauppahuoneTerijoella syntynyt Erkki Kääpä oli kauppias jo kolmannessa polvessa. Hän siirtyi 1940 Lahteen jatkamaan kaup-piaan uraa, ja aloitti kauppiasuransa Lah-dessa nykyisen kaupunginteatterin pai-kalla, Kirkkokadulla. Jatkosodan alkaessa Kääpällä oli jo kaksi herkku- ja siirtomaa-tavaraliikettä. Vuorollaan perheen lapset tulivat mukaan yritystoimintaan vuodes-ta 1948 alkaen.

Kääpät toivat kaupunkiin uusia myyn-ti- ja markkinointitapoja. Kääpän liik-keissä otettiin ensimmäisenä käytön ostosten kotiinkuljetus. Uutta oli myös elintarvikekaupan keskittäminen valin-tamyymälöihin. Säästö-Kääpä-kaupoissa kerättiin hyvällä menestyksellä ostohyvi-tyksiä. Ensimmäinen Kääpä-valintamyy-mälä avattiin 1961.

Kääpän suvun kaupat olivat K-ryhmän kauppoja ryhmän perustamisesta alkaen ja kauppiaat toimivat Kesko Oy:n luotta-mustehtävissä. Sitä kautta Erkki Kääpän pojanpoika Markku oli mukana Lahden ja Suomen ensimmäisen K-Citymarketin avaamisessa Paavolaan 1971.

Lähde: Kartanon kertomaa, toim. Eeva Kärki, Maisa Lappi ja Ulla Lilius 2015

koulun pannuhuoneeseen ja puuvaras-toon. Tilaa ei ollut paljon, ja oppilaat sai-vat istua suojassa sylikkäin. Odoteltiin hälytys ohi -merkkiä ja kirkonkellojen soittoa.”

Sota-aikana oli kouluruokaa tarjolla vaikka puutetta oli kaikesta, myös ruoka-tarvikkeista. Erkki Hakalan mieleen par-haiten on jäänyt keitto.”Siinä oli punajuuren ja lantun lohkoja ja vettä ja suolaa. Ei se maistunut hyvältä, mutta syötävä se oli. Punajuuret ja lantut saattoivat olla paleltuneitakin. Muutakin ruokaa saattoi olla, ainakin velliä. Ruoka syötiin emalisista kulhoista.”

Kartano sotatoimissaKartanossa toimi sodan aikana kansa-koulun lisäksi kauppakoulu ja -opisto. Vuosina 1941-44 Kartanossa toimi 8. sotilassairaalan veripalveluryhmä. Luo-vutetun veren pullottaminen aloitettiin melko pian talvisodan syttymisen jäl-keen. Talvisodan aikana verta siirrettiin noin 3000 pulloa.

Kartanon alakerrassa toimi sodan ai-kana kansanhuoltolautakunnan toimisto.

Kansanhuoltolautakunnan toimisto kartanon alakerrassa 1940. (kuva: Lahden kaup.museo /kuva-arkisto)

Kääpän kotiinkuljetus valmiina 1960-luvun alussa.

Lähde: Marja Huovila: Karjalaisyrittäjiä Vesi-järvenkadulla teoksessa 100 askelta Lahdessa, toim. Riitta Niskanen 2017

Maanrakennus- ja kuljetustyöt Päijät-Hämeen alueella hoitaa