1

Tekijät: Martti Immonen, Johanna Junkkari, Antti Kohonen ja Ville Salo.Kuvat: Leirikesän ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kuva-arkistotTaitto: Eeva Kangas

3

Partiolaiset ovat jo 1950-luvulta alkaen retkeilleet ja leireilleet Kiljavalla, jossa on myös koulutettu useita partiojohtajasukupolvia. Ainutlaatuinen toiminta-

keskus ei ole jäänyt pelkästään partiolaisten etuoikeudeksi, sillä myös suuri joukko partioon kuulumattomia lapsia ja nuoria on saanut kokea leirielämää Kiljavan maastoissa. Alkuaan myrskylyhdyin valaistu ja kamiinalla lämmitetty metsäkämppä on muuttunut nykyaikaisen leirikeskuksen sydämeksi – Kiljavan ainutlaatuinen tunnelma ja rauha ovat kuitenkin yhä aistittavissa.

4

5

Kiljava kasvoi Kytäjän hirsistä

Valkeilla istuessa ja tarinoidessa kes-

kusteluihin pulpahti jo 1940-luvun

loppupuolella usein haave omasta

aidosta partiokämpästä. Välillä haa-

ve hautautui, mutta kasvoi samalla

kämpästä koulutuskeskukseksi, jossa

partioperinnettä voitaisiin siirtää su-

kupolvelta toiselle. Haaveet muuttui-

vat todeksi 1950-luvun puolivälissä.

Suomen Partiopoikajärjestön enti-

nen puheenjohtaja Aake Pesonen oli

tutustunut Kytäjän kartanon omista-

jaan, arkkitehti Väinö Vähäkallioon,

lippukuntansa kesäleirillä vuonna

1928. Tällä leirillä Vähäkallion pojat

Aarne ja Kai liittyivät partioon. Pe-

sosen läheiseksi ystäväksi tullut Kai

Vähäkallio kaatui talvisodassa. Ilmei-

sesti Pesonen vaikutti ratkaisevasti

siihen, että Väinö Vähäkallio antoi

Helsingin Partiopoikapiirille vuon-

na 1954 kahden miljoonan markan

lahjoituksen, jonka turvin piiri osti

Vähäkallion vävyltä Tapani Aspia-

lalta viiden hehtaarin maa-alueen

Kiljavannummelta, Märkiö-järven

itäpuolelta.

Tuumasta toimeen

Keväällä 1955 raivattiin tie Märkiön

rantaan ja koulutuskeskuksen raken-

nustyöt käynnistyivät nopeasti. Kämp-

pä saatiin muutaman kirvesmiehen ja

talkooväen voimin harjakorkeuteen jo

kesän 1955 aikana. Nopea rakentami-

nen oli mahdollista, koska Vähäkallio

lahjoitti Kytäjän vanhan seuraintalon

hirret partiolaisille rakennustarpeik-

si. Ylijääneistä hirsistä rakennettiin

vielä saman kesän aikana Korsusau-

na järven rantaan. Alueen avajaisia ja

kämpän vihkiäisiä vietettiin 25.9.1955

yli kahdensadan vieraan voimin.

Leirivalkeiden haaveista tuli totta

6

Alueen rakentamis- ja raivaustyöt

jatkuivat talkoilla. Vuonna 1958 ra-

kennettiin Heikki Castrénin piirus-

tusten mukaisesti keittiö- ja varasto-

rakennus, ja kämppä sai lautavuorin

suojakseen. Seuraavana vuonna vie-

tettiin uuden sairastupa- ja toimisto-

rakennuksen harjannostajaisia.

Yläkämpäksi nimetty rakennus

otettiin käyttöön keväällä 1960. Sa-

maisena kesänä alueelle saatiin säh-

köt, mikä paransi oleellisesti Kiljavan

käyttömahdollisuuksia. 1960-luvun

alussa alakämppään asennettiin öl-

jylämmitys sekä vesi- ja viemärijär-

jestelmä. Alueelle rakennettiin uusi

liiteri- ja varastorakennus. Uusi,

kovasti kaivattu, miehistösauna val-

mistui vuonna 1963. Uusi toimisto-

ja voudinasunto valmistui hieman

myöhemmin.

Ruuhi järvestä, kello VR:ltä

Kiljava on muuttanut ja muuttaa il-

mettään jatkuvasti. Merkkipäivät ja

käyttäjät jättävät jälkensä sekä sisus-

tukseen että alueelle. Kämppien si-

sustus on pääasiassa muistoesineitä,

merkkejä, huiveja ja löytöjä, jotka ku-

vaavat käyttäjiä. Esimerkiksi Alakäm-

pän kattoon ripustetun ruuhen ovat

vaeltajat löytäneet Löytlammista.

Alueen kellotorniin ostettiin VR:ltä

vanha veturin kello, jotta kaikki alu-

eella olijat kuulisivat varmasti sen ää-

nen. Amerikkalaista alkuperää oleva

kello kilkattaa viidestä kymmeneen

kertaan päivässä edelleen myös Lei-

7

rikesän leireillä merkiksi ohjelman

alkamisesta, ruokailusta tai sauna-

vuorosta.

Väinö Vähäkallion muistomerkki

paljastettiin lippuaukealla syyskuus-

sa 1966. Tekijä, kuvanveistäjä Heik-

ki Häiväoja, kuvaa muistomerkin

symboliikkaa seuraavasti: ”Jykevä

kalliopaasi kertoo suuresta Kytäjän

kartanosta, josta versoo uutta elämää,

uusia suuntia kohti tulevaisuutta”.

Poika- ja tyttöpiirien yhdistyminen

vuonna 1975 näkyi viimeistään Kilja-

van 30-vuotisjuhlissa tyttöjen run-

saana osallistumisena juhliin.

Laajennuksia, uudistamista

ja kunnostusta

Vuonna 1976 Alakämpän uhkaava

tulipalonalku saatiin onneksi sam-

mumaan ajoissa, ja vain muutama

hirsi vaurioitui. Uimarantaa ruopat-

tiin 1970-luvun lopulta, ja aikaiseksi

saatiin hyväpohjainen uimaranta. Sa-

moihin aikoihin alueelle raivattiin len-

topallo- ja jalkapallokentät ja saunalle

johtava polku valaistiin. Vuonna 2014

pallokentälle hankittiin uudet valot, ja

samalla koko leirikeskuksen alueen

ulkovalaistus uusittiin.

Vanha liiteri- ja varastorakennus

laajennettiin ajanmukaiseksi sani-

teettirakennukseksi vuonna 1980.

Saniin saatiin myös tekniset tilat, joi-

hin sijoitettiin oma painevesilaitos.

Alakämppä ja saniteettitilat remon-

toitiin vuosina 2012–2013. Vanha sa-

niteettirakennus sai väistyä uuden

yhdistetyn keittiö- ja saniteettira-

kennuksen tieltä. Alakämpän keittiö

ja toimisto purettiin remontin yhte-

ydessä ja tila muutettiin paremmin

kokous-, koulutus- ja majoituskäyt-

töön soveltuvaksi.

Sanin lämmitys päätettiin ratkaista

tuomalla leirikeskukseen nykyaikai-

nen maalämpöjärjestelmä, joka kerää

Märkiö-järven pohjasta energiaa läpi

vuoden käyttöveden lämmittämiseen.

Lämmintä vettä riittääkin tällä hetkel-

lä Sanin lisäksi saunaan pesuvedeksi

ja alakämpän uusitun osan lattialäm-

mitykseen.

Keväällä 2014 yläkämpän pienestä

makuusalista purettiin laverit pois ja

huoneeseen rakennettiin nykyaikai-

nen keittiö ja oleskelutila. Entisestä

keittiöstä tehtiin wc, mitä rakennuk-

sessa ei aikaisemmin ollut.

Partionummelle pystytettiin elo-

kuussa 2015 Matkunsuon länsi-

8

rannalle Hinskalan Yhteismetsältä

lahjoituksena saatu käsin veistetty

hirsikämppä, joka nimettiin Kiljavan

Metsätuvaksi. Tupa on tyyliltään La-

pin autiokämppien tapainen. Siellä

on laveripenkit ja kamiina lämmi-

tystä varten. Tupaa on suunniteltu

käytettäviksi esimerkiksi yöhaikkien

tukikohtana.

Kiljavannummesta

Partionummeksi

Vuonna 1997 Kiljava laajeni 15 heh-

taarin lisämaan hankinnalla. Keskuk-

sen kokonaispinta-alaksi muodostui

silloin noin 25 hehtaaria.

Kiljavannummi liitettiin Natura

2000 -ohjelmaan 1990-luvun lopul-

la. Samanaikaisesti Kiljavalle laadit-

tiin oma ympäristösuunnitelma, jota

toteuttamalla pahoin kuluneita alu-

eita on ennallistettu, leirialueita kun-

nostettu ja Märkiön ympäri kiertävä

ulkoilupolkuverkosto on rakennettu.

Osana ohjelmaa voidaan pitää myös

koulutuskeskuksen liittämistä kun-

nalliseen vesi- ja viemäriverkkoon

vuonna 2001.

Vuonna 2006 Kiljavan leirikes-

kuksen maa-alue laajeni jälleen, kun

Pääkaupunkiseudun Partiosäätiö osti

Aspialan perikunnalta noin 300 heh-

9

taarin alueen. Alue nimettiin Partio-

nummeksi.

Matkunsuon 113 hehtaarin kokoi-

nen alue rauhoitettiin tammikuussa

2011. Rauhoituksella haluttiin saada

kuriin suon kulutus ja turvata par-

tiolaisten retkeilykäyttö. Suon laita-

milla kulkee kunnan virkistysreitte-

jä opaskyltteineen. Toiveena on, että

hieman piilossa oleva Matkunlampi

säästyisi luonnontilaisena.

Maastoltaan Kiljava soveltuu

erinomaisesti leirikäyttöön, sil-

lä hiekkapohjainen honkanummi

kuivuu nopeasti. Lisäksi alueen

moni-ilmeinen luonto ja jääkauden

vetäytymisvaiheessa muodostu-

neet Kiljavannummen harjut, siir-

tolohkareet ja kivimuodostelmat

tarjoavat hienoja luontoelämyksiä.

Kiljavan maasto on toisaalta herk-

kää kulumiselle, mikä on huomioitu

alueen suunnittelussa: liikkuminen

alueella on ohjattu poluille ja telttai-

luun käytettyjä alueita on ajan saa-

tossa vaihdettu.

Vuonna 2014 Partionummen

maastoleirien toiminnan tukemi-

seksi aloitettiin kahden puuvaja- ja

huussirakennuksen rakennustyöt.

Märkiö-järven eteläpäässä sijaitse-

van leirilohko I:n rakennustyöt saa-

tiin valmiiksi ennen talven tuloa.

Matkunsuon länsilaidalla olevan

leirilohko II:n rakennustyöt jatkui-

vat vielä kesällä 2015.

10

Helsingin Partiopoikapiiri jär-

jesti 1950-luvun alussa ylei-

siä poikaleirejä Pyhäjärven

pitäjässä lähellä Karkkilan kauppalaa.

Sosiaaliset poikaleirit siirtyivät Kilja-

valle jo vuonna 1956. Nämä Stadin

kundin kesäleirinä tunnetut leirit kä-

vivät kuitenkin vuosien saatossa ras-

kaiksi piirin taloudelle, jolloin leirien

jatkuvuuden turvaamiseksi oltiin

yhteydessä muun muassa Helsingin

lastensuojeluviranomaisiin.

Tytöt leirille

– Leirikesän syntyhetket

Paavo Holopainen ja Eero Nerelli jär-

jestivät kesällä 1972 omalla vastuul-

laan uudenlaisen leirin, jolle pääsivät

myös tytöt mukaan. Samalla leiriläis-

ten ikärajoiksi muodostui 7–12 vuotta

ja leirimaksu nostettiin vastaamaan

kuluja. Kiljavan leirikesäksi muuttu-

neen toiminnan ohjelmaan otettiin

myös erikoisohjelmia mukaan. Kil-

javan leirikesä vakiinnutti nopeasti

asemansa yhtenä suurimmista Hel-

singin lastensuojeluviraston käyttä-

mistä leirikohteista. Yhteistoiminta

laajeni vuosikymmenen puolivälissä.

Leirikesä ry perustettiin vuonna

1981 vastaamaan leirien järjestä-

misestä. Vuonna 1988 yhdistys osti

Avointa sosiaalista leiritoimintaa

piiriltä noin kahden hehtaarin maa-

alueen, jolle rakennettiin arkkitehti

Tapani Leppälän suunnittelema sata-

paikkainen majoitusrakennus Kassu.

Vuonna 1991 valmistunut rakennus

toimii leirien aikana majoitus-, ohjel-

ma- ja toimistorakennuksena. Muina

aikoina Kassu on suuren kokonsa

vuoksi oivallinen muun muassa par-

tiokurssien ja isompien lippukuntien

viikonloppuretkien järjestämiseen.

Leirikesä ry lahjoitti vuoden 2013 lo-

pussa maa-alueen rakennuksineen

takaisin partiolaisille, Pääkaupunki-

seudun Partiosäätiölle.

11

Suomen suurin avoin

lastenleiri

Vuosien saatossa Leirikesä on kas-

vanut Suomen suurimmaksi kaikille

avoimien lastenleirien järjestäjäksi.

Leirikesän toiminta on laajentunut

myös Kiljavalla pidettäviin talvileirei-

hin sekä vuosina 1998–2013 Bengtså-

rin leirisaaressa Hangossa järjestettyi-

hin kesäleireihin.

Nykyään Leirikesän leireillä nu-

kutaan kolmella teltta-alueella:

jalkapallokentän takana, rannan

tuntumassa Mennimaassa, karussa

maastossa Kassun takana Mekal-

mossa ja metsän siimeksessä Hiisi-

lässä. Muuhun kesäleiriin integroitu

kehitysvammaisten leiritoiminta on

laajuudessaan yksi Suomen suurim-

mista.

Leirikesän leirit ovat nykyisin suu-

rin osa Kiljavan alueen kaikesta toi-

minnasta. Leiriviikkoja on vuosittain

9–11. Leiriläisistä noin 60 prosenttia

tulee pääkaupunkiseudulta, ja lo-

putkin enimmäkseen Etelä-Suomen

alueelta. Leirikesä ry työllistää kesä-

töihin vuosittain noin sata nuorta,

joista suurella osalla on partiotausta.

Pelkästään Kiljavan leirien osallis-

tujamäärä on ollut 90-luvun puoli-

välistä alkaen vuosittain lähes 2000

lasta. Vuonna 2011 leireille osallistui

yhteensä 2341 lasta ja nuorta. Suu-

rimmilla leiriviikoilla on ohjaajien

lisäksi noin 220 lasta.

12

Kiljavan rakentaminen oli ta-

loudellisesti raskas hanke

partiopiirille ja se joutuikin

karsimaan kulujaan, jotta alue saatiin

käyttökuntoon. Apu tilanteeseen tuli

jälleen Väinö Vähäkalliolta, joka tes-

tamentissaan vuonna 1956 määräsi

huomattaman summan Kiljavan par-

tiokämpän ylläpitoon. Vuonna 1958

Vähäkallio perusti edesmenneitten

lastensa nimeä kantavan säätiön, jon-

ka säädekirjassa lukee:

Haluten vaalia ja kunnioittaa las-

teni Kai, Eeva ja Aarne Vähäkalli-

on muistoa sekä tukea ja ylläpitää

Helsingin Partiopoikapiiri ry:n

koulutuskeskuksen toimintaa, olen

päättänyt luovuttaa neljä miljoonaa

markkaa itsenäiseksi Kai, Eeva ja

Aarne Vähäkallion Muistosäätiö -ni-

miseksi säätiöksi.

Säätiön tarkoituksena on tukea ja

ylläpitää Pääkaupunkiseudun Par-

tiosäätiön omistaman partiolaisten

koulutuskeskuksen ja retkeilymajan

kunnossapitoa. Säätiö on myöntänyt

varoja rakennusten ja laitteiden käyt-

tökuluihin sekä uusien rakennusten

ja laitteiden rakentamiseen vuosit-

tain noin 60 000 euroa.

Leirikeskuksen pitkäaikainen ja

kova käyttö vaativat myös korjaus-

toimenpiteitä, ja niinpä kaikki alueen

rakennukset peruskorjattiin 1990-lu-

Korvaamatonta tukea vuosien mittaan

13

vun puolivälissä. Mahdollisuuden

tähän mittavaan projektiin antoivat

taloudellisella tuellaan Raha-auto-

maattiyhdistys, Vähäkallion muis-

tosäätiö ja Helsingin Partiopoikain

kannatusyhdistys. Myös vuonna 1991

valmistunut majoitusrakennus Kas-

su rakennettiin Raha-automaattiyh-

distyksen tuella.

Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion

muistosäätiö ja Helsingin Partiopoi-

kain Kannatusyhdistys avustivat

Pääkaupunkiseudun Partiosäätiötä

Partionummen hankinnan rahoitta-

misessa vuonna 2006.

Uusi Sani otettiin käyttöön

22.5.2013. Juhlallisuuksien aikana

paljastettiin rakennushanketta tuke-

neen Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion

Muistosäätiön toteuttama historiikki-

hanke. Hankkeen tuloksena valmis-

tui neljä seinätaulua, joissa esitellään

Väinö Vähäkallion ja hänen lastensa

tarina sekä Vähäkallion Muistosääti-

ön synty ja tarkoitus. Seinätaulut ovat

nähtävissä Uuden Sanin ruokalassa.

Vähäkallion Muistosäätiön lisäksi Sa-

nin rakennushanketta tukivat Helsin-

gin Partiopoikain Kannatusyhdistys ja

Urlus-Säätiö.

Partiotoimintaa jo pitkään tukenut

Urlus-Säätiö tuki rahallisesti alakäm-

pän remontoimista. Kiljavan uudis-

tettu Alakämppä otettiin juhlallisuuk-

sien saattelemana käyttöön 23.9.2013.

Alakämpän uusi kokoustila nimettiin

Urlus-Säätiön mukaan Urlukseksi.

Avajaisissa oli Pääkaupunkiseudun

Partiolaisten toimivan johdon lisäksi

paikalla Urlus-Säätiön edustajia sekä

Helsingin Partiopoikain Kannatus-

yhdistyksen, Pääkaupunkiseudun

Partiosäätiön ja Kai, Eeva ja Aarne

Vähäkallion Muistosäätiön edustajat.

14

Leiritoimintaa 1955–2015Kiljava vuosi vuodelta

1955

1980

1956

1981

2006 2011

1958

1985

2013

1960

1991

Tontti ja Alakämpän hirret saadaan lahjoituksena

Poikaleirit siirtyvät Kilmulasta Kiljavalle

Vähäkallion muistosäätiö perustetaan

Yläkämppä rakennetaan ja sähköt vedetään alueelle

Saniteetti- rakennus valmistuu

Leirikesä ry perustetaan

Hankitaan 4,3 hehtaaria lisää maata

Leirikesä ry rakennuttaa uudisrakennus Kassun

Leirikeskuksen ympäriltä hankitaan noin 300 ha maata.

Partionummi

Matkunsuo haetaan luonnonsuojelu-alueeksi

Uusi moderni keittiö- ja sani-teettirakennus sekä uusittu Alakämppä otetaan käyttöön

Leirikesä ry lahjoittaa Pääkaupunki-seudun Partio-säätiölle Kesä-ranta-nimisen kiinteistön, jolla Kassu sijaitsee

2013

15

1963

1995

2014

1965

1997

2015

1966

2001

2015

1972

2005

2015

Varasto ja miehistö- sauna rakennetaan

Pallokenttä valmistuu

Vähäkallion muistomerkki paljastetaan

Kiljavan Leirikesä alkaa, tytöt mukaan

Kiljava 40 vuotta

Hankitaan 15 hehtaaria lisää maata

Leirikeskus liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäri-verkkoon

Kiljava 50 vuotta

Partionummen kahden puuvaja- ja huussiraken-nuksen raken-nustyöt alkavat Märkiö-järven eteläpäähän ja Matkunsuon länsipuolelle

Matkunsuon länsilaidalle rakennetaan lahjoituksena saatu Metsätupa jo valmistuneen puuvaja- ja huussirakennuk-sen läheisyyteen

Kassun peruskorjaus aloitetaan

Kiljava 60 vuotta

16