4.2010

• SSK kanteli EU:lle Suomen terveydenhuolto lakiesityksestä• Kilpailutus ja verkottuminen

• Sepe ja Aslak

Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajo vakauden hallintajär jestelmä, ohjaus pyörän säätö, ohjaamo-ilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjat-tava keskus lukitus ja sähkötoimiset etusivulasit.

www.mercedes-benz.fi /pakettiautot

Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16

Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöi hin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen suku polven ESP®- ajo vakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääri tilanteissa, kuten kaarreajossa liuk kaal la pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää tur vallisiin ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaatti-

vaihteisto mahdollistaa turval lisen ohjaamisen.

Moneen lähtöön. Sprinter.

2 Ambulanssi 4.2010

Ensihoitoa etälamauttimella

Terveydenhuoltolain käsittely edistyy – silmänlumettako vain?

Syksyn aikana terveydenhuoltolaki on ollut eduskunnassa valiokuntakäsit-telyssä. Liiton edustajia on kuultu ja

lausuntoja jätetty. Sekä liiton johto että yksittäiset jäsenyrittäjät ovat keskustelleet monien kansanedustajien kanssa. Nyt kan-nattaakin vielä vaikuttaa, koska tämän jälkeen se on liian myöhäistä. Tätä tärkeä -tä edunvalvontatyötä on tehty rankasti koko vuoden ja monta vuotta ennen sitä. Ovatpahan SSK ja sen jäsenyrittäjät jopa osoittaneet mieltään ja ”marssineet” am-bulansseilla eduskunnan portaiden eteen. Tapahtuma on ollut valtakunnallisissa me-dioissa hyvin esillä.

Koko porukalla tekemämme esimer-killinen edunvalvontatyö on saanut paljon huomiota, ja haluan tässä ja nyt kiittää vuoden lopuksi kaikkia asianosaisia erin-omaisesta jalkatyöstä.

Tätä kirjoittaessani emme vielä tiedä, mihin tuo laajamittainen työ johtaa, mutta joitain valonpilkahduksia on ollut näky-vissä. Eduskunnan hallintovaliokunta on todennut lausunnossaan ensihoitopalve-luista: ”Yksityiset palveluyritykset ovat omalta osaltaan kyenneet tuottamaan sai-raankuljetus-, ensihoito- ja ensivastetoi-

minnan ostopalvelusopimusten edellyttä-mällä tavalla tehokkaasti ja tarkoituksen-mukaisesti toiminta-alueillaan. Lähtökoh-tana onkin pidettävä sitä, että mikäli sairaanhoitopiiri laajentaa yhteistyötä ny-kyisestään pelastuslaitosten kanssa, sen tulee tapahtua hankintalain mukaisen kil-pailutuksen pohjalta. Tämä mahdollistaa yksityisille sairaankuljetusyrityksille tasa-puoliset kilpailulähtökohdat”. Toivomme hartaasti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta huomioi kansanedustajakollegoidensa nä-kemykset omassa lausunnossaan.

Menemättä yksityiskohtiin tai peruste-luihin on myös perustuslakivaliokunnassa otettu kantaa ensihoitopalveluun ja määrä-aikoihin. Valiokunta toteaa lausunnossaan, että ”perustuslain 15 §:ään palautuvan pe-rusteltujen odotusten suojan näkökulmasta on sen vuoksi syytä joko poistaa sopimus-ten päättymistä koskeva säännös lakiehdo-tuksen 79 §:n 1 momentista tai edelleen pidentää siirtymäaikaa siten, että sairaan-kuljetusyrityksille jää enemmän aikaa so-peuttaa toimintansa muuttuviin olosuhtei-siin”.

Jo yllämainituista asioista johtuen pu-humattakaan siitä tosiseikasta, että liitto

on kannellut Euroopan Unionin komissiol-le perusteluin, jotka ilmenevät toisaalta täs-tä lehdestä, on syytä olettaa, että tervey-denhuoltolakiin on tulossa muutoksia ensi-hoitopalveluiden osalta.

Asiahan on nyt kuitenkin niin, että 200 kansanedustajaa Arkadianmäellä tekevät alaamme koskevia suuria päätöksiä lähi-aikoina. Toivomme heidän ymmärtävän, että yksityisen sektorin rooli on erinomai-sen tärkeä ja sen säilyttäminen asettamalla kaikki toimijat samalle viivalle on ainoa järkevä teko.

Haluaisin muistuttaa, että sairaanhoi-topiirien kuntayhtymien tulisi mielestäni ensisijaisesti järjestää ensihoitopalvelu alueellaan tai osassa sitä kilpailuttamalla palvelutuottajat ottaen huomioon kustan-nukset, laadun ja toimintavarmuuden.

Mielestäni sairaanhoitopiirin ensisijai-sena tehtävänä ei tule olemaan palvelun tuottaminen omana toimintanaan. On aivan järjetöntä sijoittaa jo nyt niukat verovarat infrastruktuurin rakentamiseen uudel leen, kun rahat tulisi kohdistaa nykyi-sen järjestelmän tehokkaaseen käyttämi-seen. Tähän tavoitteeseen päästään nimen-omaan kilpailutuksen kautta.

Pääperiaatteenahan julkisissa hankin-noissa on avoimuus, tasapuolisuus, ehdok-kaiden ja tarjoajien syrjimätön kohtelu sekä julkisuus. Kun hankintayksikkö tekee hankintoja, sen on käytettävä hyväksi ole-massa olevat kilpailumahdollisuudet. Kos-ka julkisia hankintoja säädellään tarkoin lailla, julkisen hankinnan toteuttaminen noudattaa aina pääpiirteittäin samaa kaa-vaa ja on siten tae hyvän laadun ja oikean hintatason löytämiseksi. Tämän on poti-laan, mutta myös yksittäisen veronmaksa-jan etu.

Seuraavan lehden ensi vuonna ilmes-tyessä olemme toivottavasti tietoisia siitä, miten tämä vuosi loppui ja voimme sillä tiedolla tehdä järkeviä valintoja mennes-sämme keväällä vaaliuurnille.

Näillä sanoilla toivotan teille lukijoille oikein mukavaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011.

Mikael Söderlund

toiminnanjohtaja

Vuoden viimeisen puheenjohtajan palstan otsikkoon liittyy ärtymys-tä päihtyneiden kuljettamiseen ja

valvontaan perustetun työryhmän mietin-nön lopputulokseen. Mietinnön mukaan päihtyneiden kuljettaminen kuuluisi am-bulansseille ja ensihoitohenkilöstölle. Sa-manaikaisesti esitys herätti hilpeyttä poh-tiessani, mitä kaikkea saavatkaan aikaan viisaat ihmiset lyötyään viisaat päänsä yhteen. Lienee syytä hiukan pohtia, mitä kaikkea esitys mahdollisesti saa aikaan, jos se toteutuu käytännössä.

Ensinnäkin mietin sitä, hoidetaanko tehtävät ensihoitovalmiuksin kalustetulla ”maijalla”, vai osastoidulla ambulanssilla, jossa on tilat sairastuneille tai loukkaan-tuneille, mutta myös oma koppi itsensä änkyräkänniin ryypänneelle pikkujoulu-juhlijalle. Samalla täytynee lisätä hoitajan varustukseen kaiken jo olemassa olevan lisäksi pamppu, etälamautin sekä muuta poliisin työhön kuuluvaa välineistöä, jotta pystymme hoitamaan kaikki ne velvoitteet työryhmän mietinnön mukaisesti.

Oletan, että myös joitain lain pykäliä täytyy rukata toiseen muotoon ennen kuin ensihoitohenkilöstö voi ottaa vastaan hä-täkeskukselta AARNE-putkaankuljetus-tehtävän. 30 vuoden kokemus kentällä on

opettanut, että läheskään kaikissa tilan-teissa rähinäviinaa juoneet kansalaiset eivät ole hoitomyönteisiä telottuaan itsen-sä, tai jouduttuaan pahoinpidellyksi taksi-jonossa. En usko, että myötämielisyys lisääntyy silloinkaan, kun mennään herät-telemään sammunutta, tarkoituksella vie-dä heikossa kunnossa oleva lähimmäinen suojaan nukkumaan humalaansa pois.

Pikkuhiljaa taakse jäävä vuosi on ollut työntäyteinen ja lain valmisteluineen myös hyvin merkityksellinen toimintaedellytys-ten säilymisen kannalta. Olemme tavan-neet kymmenittäin Arkadianmäen väkeä sekä muita tahoja, jotka voivat vaikuttaa alan tulevaisuuteen ja yksityisen ambu-lanssipalvelun säilymiseen muiden rinnal-la. Ajoittain on ollut vallalla syvä epäusko ja jopa toivottomuus asemastamme tule-vaisuuden ensihoitopalvelussa. Kuitenkin pienet myötävireiset viestit ovat anta-neetkin uskoa ja voimia lähteä aina vain uudelle ja uudelle toivioretkelle kohti pää-kaupunkia ja päättäjiä kertomaan ilo-sanomaa yksityisen ensihoitopalvelun laa-dusta, laaja-alaisuudesta ja kustannus-tehokkuudesta.

Myös terveyden- ja hyvinvoinnin lai-toksen terveydenhuollon rahoitusta pohti-nut työryhmä olisi valmis saneeraamaan

yksityisen palveluntuotannon kokonaan Suomen kartalta uuden yksikanavaisen rahoitusjärjestelmän avulla. Toisaalla taas esitetään julkisen toimijoiden tiloja te-hokkaaseen käyttöön mahdollistamalla ti-lojen vuokraaminen yksityisille terveyden-huoltoyrityksille.

Valiokunnat ovat kuulleet kuulemi-sensa ja edessä on jälleen askel eteenpäin terveydenhuoltolain valmistelussa. Jää nähtäväksi, onko esitys muuttunut vielä valiokuntakäsittelyssä, vai tuleeko se edus-kunnan käsittelyyn jo meille niin tutuksi käyneessä, mutta kannaltamme epäedul-lisessa muodossa. Mielenkiintoista on myös seurata, millaisen kannan EU:n ko-missio ottaa tekemäämme kanteluun. Nähtäväksi jää myös, miten kansallisesti suhtaudutaan kantelun lopputulokseen, jos se on yksityisille palveluntuottajille edullinen.

Mitä tuleva vuosi tuo tullessaan? Ai-nakin vaalit ja lukuisan määrän erilaisia gallupeja, joissa puolueet ottavat mittaa toisistaan satunnaisissa kyselyissä. Lopul-lisen tuloksen tiedämme vaalien jälkeen ja varmuudella taas annetut vaalilupaukset vesittyvät vaalikauden aikana kuten ai-kaisemminkin. Vaalien jälkeen yleensä kaikki puolueet tuntevat itsensä voittajiksi.

Aina vain ei käy selville, mitkä niiden mie-lestä ovat häviäjiä, kun mikään puolue ei sitä itse myönnä.

Toivon mukaan me pienet ja vähän suuremmatkin ambulanssiyrittäjät voi-tamme oikeutuksen toimia ja harjoittaa ammattiamme tulevaisuudessa...

...ja ilman etälamautinta.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille lehden lukijoille

Teuvo Kontio

puheenjohtaja

SSK:n kevätkokous Naantalissa

16.–17.4.2011

3Ambulanssi 4.2010

SSK kanteli EU:lle Suomen terveydenhuoltolakiesityksestä

Suomen Sairaaankuljetusliitto ry (SSK) on antanut jo 16.3.2010 lausuntonsa tervey-denhuoltolakiesityksestä ja paheksunut sa-maa asiaa, josta kantelussa EU:lle on kyse. Lausunnossaan liitto korosti, että lakiesi-tyksessä on nykyiset ensihoitopalveluiden tuottajat (pelastuslaitos ja yksityinen sekto-ri) asetettu eriarvoiseen asemaan keske-nään, mikä vaarantaa nimenomaan yksityi-sen sairaankuljetuksen olemassaolon. Lakiesityksessä pelastuslaitoksia ei käsitel-ty samalla tavalla kilpailulainsäädännön alaisina toimijoina kuin yksityisiä palvelun-tuottajia. Sairaanhoitopiireille varattiin mahdollisuus sopia kilpailuttamatta alu-eensa ensihoitopalveluista pelastuslaitoksen kanssa.

SSK näki kyseisen lainkohdan heikentä-vän ratkaisevasti yksityisten palveluntuot-tajien mahdollisuuksia jatkaa toimintaan-sa. Liitto katsoi, ettei ratkaisulla edistetä yrittäjyyttä hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. SSK:n mielestä kyseisen lakiesityk-sen toteutuessa esitetyssä muodossa sillä olisi poikkeuksetta epäedullinen vaikutus

Suomen Sairaankuljetusliitto ry (SSK) on lähettänyt Euroopan Unionin komissiolle 28.10.2010 kantelun hallituksen esityksestä eduskunnalle (HE 90/2010). Esitys koskee terveydenhuoltolakia ja eräiden muiden lakien muuttamista. Kantelu EU:n komissiolle käsittää terveydenhuoltolakiesityksen 39 §:n 2 momentin lausuman, jolla säädetään ensihoitopalvelun järjestämisestä.

potilaan tasavertaiseen asemaan ja potilas-turvallisuuteen koko maassa. Liitto on toi-mittanut tämän vuoden aikana useita lau-suntoja ja tiedotteita sosiaali- ja terveysmi-nisteriölle sekä eduskunnalle.

Kantelun mukaan Suomen valtio ohjaa mainitulla hallituksen esityksellä viran-omaisia toimimaan direktiivin 90/52 ETY vastaisesti. Lakiesityksen kiistanalainen kohta on muotoiltu seuraavasti:

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, jär-jestämällä ensihoitopalvelun yhteistoimin-nassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaan hoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palve-lun tuottajalta.

Kantelussa huomautetaan, ettei kuntien muodostamien pelastuslaitosten lakisäätei-siin tehtäviin kuulu sairaankuljetus tai en-sihoito.

SSK:n mielestä palvelut tulee kilpai- luttaa nykyisen, mutta myös tulevan lain mukaan, eikä antaa esimerkiksi pelastus-

toimelle hoidettaviksi ilman kilpailutusta. Liiton mielestä lakiesityksen toteutuminen esitetyssä muodossa ei ole veronmaksajien tahdon ja edun mukaista.

Kantelussa todetaan hallituksen esityk-sessä viitatun kuntalain 3 §:ssä ja 10 luvus-sa säädettyyn kuntien yhteistoimintaan, sekä kuntalain 10 a luvun säädöksiin kun-tien liikelaitoksista. – Hallituksen esitykses-sä on todettu, että kun kunta tai kuntayh-tymä kilpailee markkinoilla yritysten kans-sa, se on todettu ongelmalliseksi, koska kunnalla ja kuntayhtymällä on konkurssi-suoja ja veroetuja yksityisiin yrityksiin näh-den.

EU-komissio katsoi alustavassa näke-myksessään huhtikuussa 2010, että kun-nallisilla liikelaitoksilla on konkurssisuoja ja siten rajoittamaton valtiontakaus. Lisäk-si komissio katsoi, että kunnalle myönnetyt veroedut ovat valikoivia ja EU-valtiontuki-säännösten vastaisia tukia.

Hallituksen esityksessä on kuitenkin todettu, että esitetty terveydenhuoltolain 39 §:n 2 momentti mahdollistaisi kuntalain 76 §:n kuntien välistä yhteistoimintaa kos-kevan säännöksen ohella perustan sille, et-tei sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten välistä ensihoitopalvelun järjestämistä tar-vitsisi kilpailuttaa. Kilpailutuksesta vapaut-taminen kuitenkin antaisi kunnallisille pe-lastuslaitoksille yksityisiin ensihoitopalve-luja tarjoaviin yrityksiin nähden vielä mer-

kittävämmän kilpailuedun, kuin mitä EU-komissio katsoi kunnallisten liikelaitos-ten saavan huhtikuussa 2010 antamassaan alustavassa näkemyksessään.

SSK:n jo aikaisemmin esittämien näke-mysten mukaan ei ole näytetty toteen, että palveluiden keskittämisellä pelastustoimel-le säästettäisiin mitään tai että uusi järjes-telmä toisi tehokkuutta ilman kustannusten nousua. Kuntien/alueiden talouden ollessa tiukalla on käsittämätöntä, että kilpailutta-misen kautta ei pyritä taloudellisesti edulli-simpiin ratkaisuihin.

SSK:n mielestä kuntien ja sairaanhoito-piirien on tässä tilanteessa ajateltava tule-vaisuutta. Väestön ikääntyessä palveluiden kysyntä vain kasvaa. Kunnat ja sairaanhoi-topiirit eivät voi itse tuottaa kaikkia palve-luja. Esimerkiksi kunnalliset liikelaitokset hidastavat paikallisen yrittäjyyden ja laaja-mittaisen yritystoiminnan kehittymistä. Markkinoille ei voi syntyä tarjontaa, ellei ensin ole kysyntää. Kilpailu on sinänsä hyvä keino parantaa palvelutuotannon te-hokkuutta ja laatua. Ensihoidon ja sairaan-kuljetuksen kustannukset on näin saatu pa-remmin hallittaviksi ja läpinäkyviksi.Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n mielestä lakiesitys on huonosti valmisteltu ja vaja-vainen koska rahoitusta ei samassa yhtey-dessä ratkaistu. Juridiset perustelut ovat osin hataria, jopa virheellisiä, eivätkä lain-mukaisia.

Tulevaisuudessa sairaanhoitopiirit ja vas-taavat kuntayhtymät kilpailuttavat Suomes-sa ensihoitopalvelut, mutta terveydenhuol-tolakiesityksen kiistanalainen 39 § 2 momentti antaisi niille mahdollisuuden myös sopia palveluista pelastuslaitoksen kanssa kilpailuttamatta. Kilpailutettavat alueet tulevat olemaan suurempia kuin tä-hän saakka on totuttu. Keskeinen kysymys on, miten verkottuminen auttaa yksittäisiä toimijoita ympäristössä, jossa sairaanhoito-piirit voivat sopia alueensa ensihoitopalve-luista pelastuslaitosten kanssa jopa kilpai-luttamatta?

Rahikkala sanoo, että palvelutuotannon keskittymistä tapahtuu kaikilla aloilla ja ottaa esimerkin puhelinliikenteestä.

– Suomessa oli 1920-luvulla yli 800 pu-helinyhdistystä ja sen lisäksi valtiollinen ”Tele”.

Miten realistisia menestysnäkymiä mo-nialayrittäjyys ja monen työn osaaminen voisivat merkitä pienemmille yrityksille, joi-den työntekijämäärä omistajien lisäksi on 2–10 henkilöä, kun toisaalta palveluiden ostajat, sairaanhoitopiirit tai muut, suosivat suuremmalla kapasiteetilla varustettuja toi-mijoita?

- Viestintätoimialalla alueelliset puhe-

linyritykset olivat ennen kilpailun vapautu-mista laitoksia, jotka myivät ja vuokrasivat vain puhelinliittymiä ja niiden käyttöön so-veltuvia laitteita. Tänä päivänä ne ovat monitoimialayrityksiä, jotka ovat laajenta-neet toimialaansa esimerkiksi turvalaittei-siin ja -palveluihin. Oleellista on löytää sy-nergiaetuja perinteisen toiminnan ja uusien töiden välillä.

Ensihoitopalvelussa alueellistetut pelas-tuslaitokset ovat valmiita ”ottamaan hal-tuunsa” oman alueensa vaikka kokonaan. Yksityisellä sektorilla on sen vuoksi tarvittu vastapainoksi omia katto-organisaatioita, jotka ovat voineet kilpailutettaessa jättää tarjouksensa suurempina yksikköinä.

- Yksin ei ole tarkoituksenmukaista eikä edullista kilpailla suuremmista kokonai-suuksista, mutta ratkaisu löytyy yhteistar-

jouksista, sanoo Rahikkala.Mitkä ovat tärkeimmät edut siitä, että

pienet yritykset verkottuvat alueellisesti ja osallistuvat kilpailuun yhteisönä samaan aikaan, kun valtakunnalliset toimijat pyrki-vät lisäämään osuuttaan markkinoista ja saamaan ”jalkansa oven väliin” kyseisellä alueella?

- Pienten ja keskisuurten yritysten ver-kottuminen paremman kilpailuaseman saa-vuttamiseksi ei välttämättä edellytä, että ne samalla muuttaisivat yhtiömuotoaan. Ver-kottuminen voi olla kilpailulainsäädännön puitteissa tapahtuvaan yhteisten etujen aja-mista tai voimien yhdistämistä tilapäisesti, kun tarjotaan sellaista palvelukokonaisuut-ta, jota yksi yritys ei pysty toteuttamaan.

- Haluan lisätä vielä sen, että tällä het-kellä ei mielestäni ensihoitopalvelun alalla

Suomessa ole kuin pieniä ja keskisuuria toi-mijoita, jos tilannetta tarkastellaan laajem-massa mittakaavassa.

Lähes jokaisella toimialalla on yhteis-työelin, joka ensihoitopalveluita tuottavilla yrityksillä on Suomen Sairaankuljetusliitto. Rahikkalan mukaan vasta 500 työntekijän yrityksille on järkevää hoitaa edunvalvon-tansa itse. Pienempien yritysten verkottumi-sen tarve ei vähene, vaan esimerkiksi ensi-hoitopalveluiden osalta nykytilanteessa kas-vaa.

- Haluttaessa vaikuttaa lainsäädäntöön ollaan jo myöhässä, kun laki on käsiteltävä-nä eduskunnassa. Yrittäjien näkemysten pi-tää olla jo ensimmäisissä papereissa lakia valmisteltaessa. Pitkäjänteisyys on menes-tyksekkään edunvalvonnan kulmakivi. Ta-voitteena on kilpailuaseman säilyttäminen ja parantaminen, Rahikkala mainitsee.

Mitä alueellinen edunvalvonta voi olla parhaimmillaan, esimerkiksi ensihoitopal-velun tuottajilla, ja mitä huonoimmillaan?

- Edunvalvonta on ehkä liian juhlallinen sana, koska kyseessä on parhaimmillaan luonteva vuorovaikutussuhde sidosryhmien kanssa.

- Alueellinen edunvalvonta ei toimi sil-loin jos osapuolet eivät tiedä mitä odotuk-sia toisella on sopimussuhteen käytännön toteutuksen suhteen.

Rahikkalan mukaan verkko-organisaa-tion haasteena voivat olla yritysten koko-erot, mutta erojen ollessa maltillisia niiden vaikutus jää vähäisemmäksi. Keskustelua voivat herättää äänivaltakysymykset suh-teessa yritysten ”nuppilukuun” tai liike-

Asianajaja Jukka Rahikkala luennoi SSK:n syyskokouksessa kilpailut tamisesta ja verkottumises-ta. Seuraavassa aineistoa kyseisestä luennosta sekä lisäkysymyksiä ja vastauksia samasta aiheesta.

Jukka Rahikkala

Finnet-tietoliikenne-ryhmä 2000 –2006• Johtaja, yhteiskunta- suhteet ja lakiasiatOmanin Sulttaanikunta / Bryssel 2006 –2008• Kansainvälisiä projektejaBardy Rahikkala • Asianajotoimisto 2009 ->

Kilpailutus ja verkottuminen

››

4 Ambulanssi 4.2010

vaihtoon.Mitä asioita kullakin alueella pitempään

toimineiden yritysten kannattaa tuoda kil-pailutuksissa esille, kun samaan aikaan tar-jouksia voivat jättää muut toimijat, joilla ”on varaa” tehdä euromääräisesti edulli-sempia tarjouksia.

- Julkisyhteisön kilpailutustaidossa on monesti toivomisen varaa, koska ei riittä-västi huomioida paikallisten olosuhteiden tuntemuksen mukanaan tuomaa kykyä pal-velun toteuttamiseen. Jos siis tuijotetaan hintaa yksinomaisena ratkaisuperusteena päädytään joskus epäonnistuneeseen sopi-mussuhteeseen.

- Paikallisten yritysten kannattaa hin-nan lisäksi painottaa toiminta-alueen olo-suhteiden tuntemusta ja toiminnan jatku-vuutta. Näillä tekijöillä on alalla erityisen suuri merkitys, koska tehtäviä suoritettaes-sa joudutaan säännöllisesti tukeutumaan muihin paikallisiin toimijoihin kuten viran-omaisiin.

Miten määrittelet perheyrityksen omi-naispiirteet, joilla on merkitystä kilpailuti-lanteissa?

- Etuja ovat päätöksenteon nopeus, vas-tuuhenkilöiden osallistuminen operatiivi-seen toimintaan ja paikallisten toimijoiden ja olosuhteiden tuntemus.

Kiinnostavatko Suomen ensihoitopalvelut ulkomaisia toimijoita?Rahikkalan mielestä peli kovenee kilpailu-tuksissa myös ensihoitopalveluita tarjotta-essa. Pärjäävätkö isot yritykset silloin pie-nempiä paremmin?

- Eivät yksiselitteisesti, hän vastaa. - Vanhat markkinat on helpompi säilyt-

tää kuin vallata uusia. Nykyisten säädösten mukaisesti on mahdollista, että ulkomaiset toimijat tulevat osallisiksi markkinoista, joilla niitä ei perinteisesti ole totuttu näke-mään.

Miten perustelet lauseen ”Peli kovenee”?- On nähtävissä tietynlaisena luonnon-

lakina, että toimiala konsolidoituu, mikä voi tapahtua joko yhteenliittymisinä tai ajan mittaan myös ulkomaalaisen pääoman tulemisena Suomen markkinoille. Sama il-miö on tapahtunut lukuisilla toimialoilla. Tämä kehitys ei suinkaan ole pelkästään ne-gatiivista, mutta siihen kannattaa varautua hyvissä ajoin.

Sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa ei suurten kansainvälisten yritysten uhka ole aikaisemmin ole ollut kovin merkittävä. Pyrkimystä saada ”jalka ovenväliin” on tosin ollut eikä ”jalka” ole aina jäänyt ko-konaan maan rajojen ulkopuolelle. Pyrki-jöiden kiinnostusta kuitenkin vähentänevät suhteellisen pienet markkinat Suomessa. Rajojen takaa tulevien toimijoiden olisi saa-tava hoitaakseen kerralla riittävän väkirik-kaita alueita, jollaisia Suomessa on vähän.

Rahikkala muistuttaa, että useilla aloilla on jo suuria ulkomaisia toimijoita.

- Maailmassa on paljon rahaa, jolle etsi-tään sijoituskohteita.

Miten realistisena näet ulkomaisten toi-mijoiden osallistumisen lähivuosina tarjous-kilpailuihin niin spesialisoituneella alalla kuin esimerkiksi ensihoitopalvelu? Liian pienet markkinatko?

- Näen sen todennäköisenä siitä huoli-matta, että ala on pitkälti spesialisoitunut. Perustelen näkemystäni sillä, että vaikka Suomen markkinat ovatkin melko pienet niin muut seikat kuten vaikka markkina-osuuden kasvattamispyrkimykset saattavat tuoda Suomeen ulkomaalaisomistuksessa olevia kilpailijoita.

- EU:n myötä tullut kilpailun vapautu-minen antaa siihen mahdollisuudet.

AJ

Pelastushelikopterien tukiyhdistykset ovat tähän saakka huolehtineet lento-operaatto-rien kilpailuttamisesta ja niiden palveluita koskevista sopimuksista. Rahat on saatu Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista sekä keräämällä ja erilaisella tarvikemyyn-nillä, jolloin tuotteessa on ollut kyseessä olevan helikopterin logo.

Lääkäri- ja pelastushelikoptereiden yh-teistoimintaelimeksi ja edunvalvontajär-jestöksi on perustettu Suomen Lääkäri- ja pelastushelikopteriyhdistys ry, jonka toi-minnasta on julkisuudessa ollut vain vähän viitteitä.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoimin-taa on pyritty saamaan valtion budjetti-rahoituksen piiriin varsin kauan. Vuodesta 2004 alkaen rahoitus ja toiminta on jär-jestetty sisäasiainministeriön työryhmän laatiman ns. kumppanuusmallin pohjalta. Yhteistyökumppaneina ovat RAY, sairaan-hoitopiirit ja rekisteröidyt tukiyhdistykset. Periaatteena on ollut, että lentotoiminta katetaan pääsääntöisesti valtioneuvoston myöntämillä RAY:n avustuksilla ja tervey-denhuollon lisäkustannukset sisällytetään täysimääräisinä sairaanhoitopiirien valtion-osuuteen.

Siinä vaiheessa, kun sairaanhoitopiirit tulivat mukaan virallisina toimijoina, virisi joskus kiihkeätäkin keskustelua lääkärihe-likopteritoiminnan tarpeellisuudesta. Vas-tustavia kannanottoja on julkisuudessa esiintynyt näihin päiviin saakka, mutta nyt näyttää ilmeiseltä, että lääkärihelikopterit

Lääkäri- ja pelastushelikopterien asema muuttuu ja toimintavarmuus lisääntyy

tulevat olemaan osa yhteiskunnan rahoitta-maa ensihoitopalvelua. Lääkärihelikopterit voivat toimia kullakin alueella ”ensihoito-lääketieteen jatkettuina käsivarsina” ilman, että ne muodostavat minkäänlaista uhkaa maitse toimivien ambulanssien kannatta-vuudelle. Päinvastoin, ajateltaessa potilaan parasta on tullut selväksi, että lääkäri- ja pelastushelikopterit voivat toimia tuloksel-lisessa yhteistyössä saman alueen muiden ensihoitoyksiköiden kanssa. Helikopteri-lääkärit ovat jo vuosien ajan olleet aluei-densa keskeisiä ensihoitokonsultteja ja an-taneet asiantuntemuksellaan lisävarmuutta maitse kulkevan ambulanssihenkilökunnan toiminnalle.

Tähän saakka toiminnassa olleet lääkäri- ja pelastushelikopterit Suomessa ovatMedi-Heli 01: Helsinki-Vantaa (ei operoi Helsingin kaupungin alueella)Medi-Heli 02: Turku Ilmari: Varkaus-Joroinen (siirtyy Kuopioon?)Pete: Vaasa (ei tällä hetkellä toiminnassa, tukiyhdistyksen asiat poliisitutkinnassa), siirtyy Tampereelle?Sepe: OuluAslak: Sodankylä

Viime kesäkuussa perustettiin HEMS Hallinnointi Oy, jonka aputoiminimi on FinnHEMS. HEMS on lyhenne sanoista Helicopter Emergency Medical Services. HEMS Hallinnointi Oy:n perustivat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä ja yhtiön

tarkoitukseksi on määritelty yhdenmukais-taa niin sanottu helikopterialustainen ensi-hoitopalvelu ja hallinnoida helikopteri-lentotoimintaa ensihoitopalvelun tarpeisiin.

FinnHEMS:n on tarkoitus tulevaisuu-dessa hoitaa pitkälti niitä tehtäviä, joita tu-kiyhdistykset ovat tähän saakka hoitaneet. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole varmaa, etteikö tukiyhdistysten panosta siitä huoli-matta tarvittaisi jatkossakin nimensä mu-kaisissa tehtävissä, eli tukemassa lääkäri- ja pelastushelikopterien toimintaa.

Katkoksia lääkintähelikopteritoimin-taan on vuosien mittaan tullut useita. Niitä ovat aiheuttaneet mm. rahoitusvajeet tähän asti vallinneen epävarman järjestelmän ta-kia. Katkoksia ja päätöksenteon vaikeutta on esiintynyt sekä RAY:n että sairaanhoito-piirien osalta. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös ilmailulainsäädännön vaatimusten täyttäminen lento-operaattorien taholta sekä viime talvena tapahtunut maan mer-kittävimmän lento-operaattorin konkurssi.

Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n pu-heenjohtaja Teuvo Kontio toivoo, että lää-käri- ja pelastushelikopteritoimintaa kehi-tettäisiin palvelemaan koko Suomea ja että rahoituskuviot olisivat selvät.

- Samalla loppuisi kyseenalainen kes-kustelu toiminnan rahoituksesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Kaikkien lentävien koptereiden pitäisi olla lääkärijohtoisia, jol-loin niiden toiminnasta saataisiin paras apu maksajille, joita ovat veronmaksajat.

AJ

Pelastushelikopteri Sepen tarina alkaa vuo-desta 1993, jolloin Pohjois-Suomen taivaal-le ilmestyi uusi alus, joka sammutti metsä-paloja, etsi kadonneita, pelasti hätään joutuneita ja jonka miehistö pystyi anta-maan ensihoitoa. Kyse oli monitoimikopte-rista, jonka kannattavuus ja toiminnan mie-lekkyys perustuivat erilaisiin tarpeisiin, joita ilmensivät sen nimessä olevat kirjai-met. SEPE tarkoitti sammuttamista, etsimis-tä, pelastamista ja ensihoitoa. Toiminta al-koi kokeiluluontoisesti eripituisina jaksoina vuosina 1993 ja 1994. Pelastushelikopterin tuki ry perustettiin vuonna 1994 ja se rekis-teröitiin 14.3.1995. Sepen lentosäde rajat-tiin Oulun läänin, Etelä-Lapin ja Keski-Pohjanmaan alueille.

Aluksi Sepen toiminta kohtasi muutos-

Pohjois-Suomessa, jos missä, on pelastus- ja lääkärihelikopteri-toiminnalle ollut perusteita. Aina ei potilaiden luokse päästä autolla ja maasto-olosuhteet voivat muodostaa hoidon aloittamisviiveitä. Rajoitteensa on helikoptereillakin, mutta pääsääntöisesti niiden tuomalle ensihoidon tietotaidolle on opittu antamaan arvoa maan laajuisesti. Pohjois-Suomessa aloitettiin Oulussa pelastushelikopteri-kokeilu jo vuonna 1993 ja Sodankylässä 1998. Kustannusvaikut ta-vuudesta keskusteltaessa on usein takerruttu pelkkään helikopteriin ottamatta huomioon kokonaisvaikuttavuutta alueellisen ensihoito-kulttuurin kehittymiseen.

Se pelastaa

vastarintaa, mikä on ollut tyypillistä myös muille pelastus- ja lääkärihelikoptereille. Sen kustannustehokkuutta epäiltiin eivätkä kaikki maitse tapahtuneen perinteisen sai-raankuljetuspalvelun tuottajat nähneet Se-peä tervetulleena uutuutena. Vuosien mit-taan sen merkitys korkeariskisissä ensihoi-totehtävissä on kasvanut, koska toiminta on sitoutettu Oulun yliopistollisen sairaalan lääketieteelliseen osaamiseen. Eräs lääkäri-helikopterin etu on siinä, että Pohjois-Suo-men pitkissä etäisyyksissä ja osin vaikeakul-kuisissa maastoissa se voi päästä maayksik-köjä nopeammin hätätilapotilaan luokse.

Potilaan kuljettaminen on Sepelle toissi-jainen tavoite. Pääosin muut toimijat hoita-vat kuljetukset maitse, vaikka Sepen lääkäri olisikin ollut antamassa ensihoitoa ja johta-

massa muiden yksiköiden toimintaa poti-laan kohtaamispaikalla. Tarvittaessa Sepen lääkäri voi lähteä maa-ambulanssin mu-kaan matkalle sairaalaan.

Ajan mittaan Sepen tuki ry:ksi muuttu-nut kannatusyhdistys on toiminut näyttä-västi ja kerännyt ansiokkaasti varoja lääkä-rihelikopterin ”pitämiseksi ilmassa”. Omaa lehteä julkaiseva yhdistys on saanut valta-kunnallista näyttävyyttä ja varainkeruussa toiminta-alueena onkin ollut koko Suomi. Vaikka yhdistys on vuosien varrella tehnyt näyttäviä PR-tempauksia, sen toiminnassa on esiintynyt kuluneen vuosikymmenen lo-pulla myös negatiivista valtakunnallista jul-kisuutta saaneita asioita. Lääketieteellinen taso ei kuitenkaan ole siitä kärsinyt, vaan toimintaa on hoidettu vakiintuneesti OYS:n anestesiologian klinikan ja sairaanhoitopii-rin ensihoidon vastuulääkärin johdolla.

Sepen ja muiden lääkärihelikoptereiden merkitys ei rajoitu pelkästään fyysiseen operointiin, vaan niiden laajin hyötysuhde saavutettaneen omilla alueillaan päivittäi-sen ensihoitotoiminnan koordinoijina ja konsultaatiolähteinä. Terveydenhuoltolain voimaan astuminen virallistaa tämän käy-tännön, sillä vaikka ensihoitokeskukset ovat jo nyt jollakin tasolla toiminnassa, niil-le tulee lain myötä virallinen asema myös lääkärihelikopteritoiminnan vastuuyksik-köinä.

5Ambulanssi 4.2010

Pelastushelikopteritoiminta on Lapissa koet-tu luonnonolosuhteista johtuen jo varhaises-sa vaiheessa välttämättömäksi. Niinpä sitä on harjoitettu säännöllisesti jo 1960-luvulta lähtien. Nykymuotoisena Lapin Pelastus-helikopterin Tuki ry käynnisti pelastusheli-kopteritoiminnan vuonna 1998. Vuoden 2000 syyskuusta lähtien pelastushelikopteri Aslak on ollut yhtäjaksoisesti valmiudessa. Lapin Pelastushelikopterin tuki ry:n toimin-nanjohtajana on ollut alusta saakka Eero Anneberg.

Aslakin toiminnan kulmakivenä on ol-lut tukiyhdistys kuten lääkärihelikoptereil-lakin. Miten varainkeruu ja hallinnointi muuttuvat terveydenhuoltolain myötä, riip-puu samoista tekijöistä, joista edellisissä ar-

Sodankylässä asemapaikkaansa pitävä pelastushelikopteri Aslak poikkeaa muualla Suomessa tunnetuista lääkärimiehitteisistä ensihoitohelikoptereista. Sillä ei ole lääkäripäivystystä lainkaan. Hoitotason ensihoidon vieminen Lapin hätätilapotilaille ilmateitse on kuitenkin jo sinänsä ollut koko alueen ensihoitokulttuurin kannalta varsin hyödyllinen edistysaskel.

tikkeleissa tässä lehdessä kerrottiin. Aslakin toiminta-alue on Lapin sairaanhoitopiiri ja miehistön muodostavat kerrallaan kaksi lentäjää, lentoavustaja ja ensihoitaja. Asla-killa on myös maayksikkö, jonka toiminta-alueena on lähinnä Sodankylän kunta.

Eero Anneberg kertoo, että Lapin sai-raanhoitopiiri on ohjannut ja valvonut pe-lastushelikopteri Aslakin ensihoitotoimin-taa alusta alkaen.

- Vuodesta 2006 lähtien sairaanhoito-piiri on rahoittanut Aslakin lääkintäkulut. Toiminnan alkaessa Aslak kuljetti potilaita myös terveyskeskuksiin. Myöhemmin hoi-to- sekä hälytysohjeiden muututtua kulje-tukset on suunnattu aina sairaaloihin tai esi-merkiksi maastosta evakuoitaessa tien var-

ressa odottavan maa-ambulanssiin luokse.

Alussa normaalit käynnistysvaikeudet- Aloittaessamme meillä olivat täällä vas-tassa samat ennakkoluulot, joita muutkin yksiköt kohtasivat aiemmin muualla Suo-messa. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus on osoitettu käytännössä ja ennakkoluulot ovat poistuneet. Tilalle on tullut potilas-lähtöinen ensihoitoyhteistyö. Toimintaam-me rekrytoitu henkilöstö on osaamisellaan näyttänyt potilaiden hyötyvän Aslakista. Molemminpuolinen tutuksi tuleminen mui-den toimijoiden kanssa on sujuvoittanut yhteistyötä.

Aslakin talous oli alussa erittäin tiukal-la, kuten on Suomessa ollut muissakin vas-taavissa helikopterivälitteisissä ensihoitotoi-minnoissa. Anneberg kertoo, että kymme-nen vuoden aikana on toiminnallinen tulos ennen lopullisia avustuspäätöksiä ollut mil-loin yli 200 000 euroa ylijäämäinen ja mil-loin 500 000 euroa alijäämäinen.

- Nyt ollaan suurin piirtein tasapainossa ja tälle vuodelle olemme ensimmäistä ker-

Suorinta tietä yli tunturien

Sepen tehtäväkuva keskittyy nykyisin voittopuolisesti ensihoitoon, vaikka se suo-rittaa joskus myös alussa mainittuja pelas-tustehtäviä.

Sepen tukikohta sijaitsee OYS:n alueella ja lääkäripäivystys on siellä 24 tuntia jokai-sena vuorokautena ympäri vuoden.

Ensihoitajilla kovat taitovaatimuksetSepen tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana 28.10.2010 saakka toiminut Pertti Hannus kertoo, että helikopterilääkärit ovat OYS:n anestesiologian klinikan palkkalistoilla ja kytketty ensihoitoon.

-Jokaisena vuorokautena on kaksi lää-käriä. Toinen on niin sanottu päivälääkäri ja toinen vastaa päivystysajasta eli ilta- ja yötyöstä. Heidän apuaan käytetään tarvit-taessa päivystyspoliklinikalla vaativimpien akuuttipotilaiden hoidossa. Sieltäkin lääkä-rit lähtevät hälytykselle heti, kun käsky käy,

jos tilanne ei vaadi välttämättä heidän läs-näoloaan. Lääkäritkin joutuvat käymään läpi lentotoimintaan kuuluvia koulutuksia esimerkiksi miehistöyhteistyön varmista-miseksi.

Lääkärihelikopterin normaali miehistö koostuu lentäjästä, lääkäristä ja lentoavus-tajasta. Perinteisestä lentoavustaja-nimik-keestä ollaan luopumassa ja sepeläiset pu-huvat mieluiten HCM ensihoitajista (Heli-copter Crew Member = helikopterimiehis-tön jäsen).

Hannus kertoo, että ensihoitajat ovat Sepen tuki ry:n työntekijöitä. Yhdistys maksaa heidän palkkansa, johon on RAY:lta saatu avustusta.

-Heidän koulutus- ja taitovaatimuksen-sa ovat erittäin kovat. Ensihoidon osalta heiltä vaaditaan terveydenhuoltoalan tut-kinto sekä hyväksytyt hoitotason tentit ja tietotaidon varmentamiseksi heidän tulee osallistua ylläpitokoulutuksen.

Lentotoiminnan osalta vaatimuksina ovat muiden muassa yksityislentäjän lupa-kirjan teoriaosuuden suorittaminen, miehis-töyhteistyökoulutus, EC-135 -kopterin teo-riakoulutus, joka on sama kuin lentäjillä, simulaattorikoulutus, joka kerrataan kol-men kuukauden välein sekä NVG- eli pi-meänäkölaitteiden käyttökoulutus teoriassa ja käytännössä. Hannus kertoo, että myös sijaisten on hallittava edellä mainittu tieto- ja taitoarsenaali.

Sepen hälyttäminen tapahtuu vasteen mukaan ja miehistö päättää, onko helikop-terilähdöstä hyötyä, sillä Oulun kaupungin alueella ja jossakin määrin lähikunnissa voidaan operoida maayksiköllä, jonka tun-nus on O 690.

- Periaatteessa maayksikön käyttösätee-nä voidaan pitää 20 kilometrin etäisyyttä. Kuitenkin, jos matkalla tulee toinen hälytys kauemmaksi, on palattava tukikohtaan ja lähdettävä sieltä helikopterilla. Joskus len-

tämiselle voi tulla sääeste, jolloin maayksi-köllä voidaan lähteä maakunnan alueelta tulevaa ambulanssia vastaan kauemmaksi-kin kuin 20 kilometrin päähän, Hannus tar-kentaa.

(Pertti Hannuksen haastattelu tehtiin ennen hänen eroamistaan Sepen Tuki ry:n

hallituksen puheenjohtajan paikalta.)

Sepe ja SSKSepen tuki ry on Suomen Sairaankuljetuslii-ton kannatusjäsen. Yhdistys sai 21.5.2006 SFS EN ISO 9001:2001 -laatusertifi kaatin, joka on osa Suomen Sairaankuljetusliitto ry:lle myönnettyä sertifi kaattia.

- Olemme oppineet elämään kopteriai-kakaudella ja sen merkitystä on turha kiis-tää, sanoo SSK:n puheenjohtaja Teuvo Kontio.

- Suomessa on olosuhteita, joissa kopte-rin rooli kasvaa, kuten Lappi pitkine mat-koineen ja vaikeakulkuisine jopa tiettömine erämaineen. Myös saaristo tarvitsee kopte-ritoimintaa. Toiminta tehostuu, kun liite-tään lähialueella hyvin toimiva samaan lää-kärijohtoiseen systeemiin niveltyvä maayk-sikkö, kuten Oulussa. Esimerkiksi sääolot voivat estää kopterin käytön, jolloin ilman maassa operoivaa yksikköä koko lääkäri-johtoinen ensihoito invalidisoituu tyystin.

- Konsultaatiopalvelun tarve tulee kas-vamaan jatkossa päivystyspisteiden harven-tumisen myötä. Kokenut, kenttätyöhön tot-tunut lääkäri on toiminnan ydin. Kuiten-kaan kopteritoiminta ei riitä yksin, vaan se on tehokasta vasta silloin, kun kullakin alu-eella on hyvä paikallinen toimija. Yhteistyö on tärkeää riippumatta siitä, mikä tai kuka se paikallinen toimija on.

Kontio toimii itse ensihoitopalveluyrit-täjänä Oulaisissa, joten hänellä on henkilö-kohtaista kokemusta Sepestä. Onpa hän kuulunut Sepen tuki ry:n hallitukseenkin.

- Pääosin alkutaipaleen kankeuden jäl-keen yhteistoiminta on ollut hyvää ja sitä helpottaa molemminpuolinen luottamus ja toistemme tunteminen. Olin viime kesänä muutamalla yhteiskeikalla ja tehtävät toi-mivat myös oivana koulutustapahtumana.

Antti Järvinen

taa saaneet hakemamme summan RAY:n avustuksista. Lapin Pelastushelikopterin tuki ry:n omarahoitusosuus on tänä vuonna noin 600 000 euroa.

Näillä näkymillä Lapin sairaanhoitopii-ri tulee vastaamaan jatkossa Aslakin lääkin-täkuluista, kuten se tekee tälläkin hetkellä.

Siirtymäkautta ainakin vuosiEero Anneberg sanoo ainakin seuraavan vuoden olevan siirtymäaikaa, ennen kuin Hems Hallinnointi Oy aloittaa toimintansa itse järjestämällään kalustolla ja organisaa-tiolla. Kaikilla lääkäri- ja pelastushelikop-tereilla on edessään sopeutuminen uuteen hallinto- ja rahoitusmalliin.

- Siirtymäkauden ajaksi Hems Hallin-nointi Oy:n ja tukiyhdistysten on tarkoitus sopia menettelystä, jossa tukiyhdistykset jatkavat toimintaansa kuten ennenkin, vain toiminnan rahoitus siirtyy RAY:ltä Hems Hallinnointi Oy:lle.

- Siirtymäkauden jälkeinen tilanne on sitten avoin. Tukiyhdistykset voivat jatkaa operatiivisen toiminnan suorittamista, jos niin halutaan. Mikäli yhdistykset eivät jat- ››

Potilaan pakkaaminen Kokkolassa OYS:aan siirtoa varten.

6 Ambulanssi 4.2010

Terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu

päivittäin niiden ongelmien hoidolla,

joiden välitön tai välillinen aiheuttaja on

alkoholi. Työelämässä on paljon henki-

löitä, jotka tasapainoilevat säännöllisen

elämäntavan ja ongelmajuomisen välil-

lä. Hoitoon hakeutumisen tietä on työ-

elämässä yritetty tasoittaa. Terveyden -

huollon henkilöstö ja varsinkin ensihoi-

dossa toimivat kohtaavat päivittäin nuo-

riakin potilaita, joiden runsas alkoholin

käyttö on jo johtanut uusiin ja vaikeisiin

terveysongelmiin.

Nuorena aloitettu alkoholin käyttö altistaa ongelmajuomiselle aikuisena. Lisäksi tie muiden päihteiden ja huumeiden käyttöön kulkee usein pahvikuoriin pakattujen keski-olutpattereiden kautta.

Alkoholi altistaa tapaturmille ja suoras-taan lisää vammautumisen ja kuoleman ris-kiä. Ongelman kasvaessa vaanivat masen-nus ja sen seuraukset; nuorilla voi olla edes-sä syrjäytyminen ja itsemurhariskin kasvu. Yhteiskunnassamme on jo 30 – 40 vuoden ikään ehtineiden, ennen kaikkea miesten, kasvava joukko, jolla ei ole kokemusta säännöllisestä työssä käymisestä. Vakitui-nen asiakassuhde sosiaali- ja terveyden-huoltoon, myös mielenterveyshoitoon, al-kaa monilla jo ennen 20 ikävuotta.

Suomen kansalla on niin pitkät perin-teet alkoholin suurkulutuksessa, ettei ”ylei-nen kuivatus” ole mitenkään mahdollista.

Toinen äärimmäisyys, rajaton ymmärtämi-nen ja ongelman ”hyväksyntä” ei ole yh-tään tehokkaampi tapa vaikuttaa alkoholin käyttökulttuurin muutokseen. Taloudellisi-na tekijöinä alkoholipohjainen vajaateho työnteossa ja alkoholista johtuvat työstä poissaolot ovat huomattavia. Pysyvä putoa-minen työ- ja yritystoiminnan rattailta uh-kaa, jos yksilö ei jaksa ottaa vastuuta alko-holin käyttönsä karkaamisesta hallitsemat-tomaksi.

Siinä missä pitää puhua nuorison känni-kulttuurista, on samalla huomattava aikuis-ten naisten alkoholinkäytön kasvusuunta. Muutamia vuosikymmeniä sitten ainakin maaseudulla naisten juominen oli asia, josta puhuttiin vain salaa ja pahek suen. Aika on muuttanut käsitykset ja ikänaisten alkoho-linkulutus on lähes yhtä näkyvää kuin ikä-miestenkin.

Alkoholistin ajatusmaailmaAlkoholiriippuvuus muuttaa ajatusmaail-maa. Alkoholista tulee elämän keskeinen vaikuttaja, jolloin sen luokse mennään, jos sitä ei ole heti saatavilla. Ongelmajuoja vä-hättelee asiaa ja kieltäytyy puhumasta siitä. Läheisten tai työtovereiden huomauttaessa asiasta ongelmainen juo salaa. Kotona voi olla piilopulloja, joista naukkaillaan toisten huomaamatta, tai joista otetaan esille vain kulloinkin juotavana oleva annos.

Alkoholisoitunut näkee ongelmansa yleisenä ilmiönä, mitä se nyky-yhteiskun-

nassa pitkälle onkin, mikä auttaa häntä pi-tämään tilaansa normaalina. Ongelman yleisyys ei kuitenkaan tarkoita, että se tulisi hyväksyä normina. Jostakin syystä Suomen kansa ihailee niitä julkisuuden henkilöitä, joilla on vakavia alkoholiongelmia ja usein myös vakavia käytöshäiriöitä, jopa rikollis-ta toimintaa, alkoholin vaikutuksen alaisi-na. Se taas antaa lapsille vääriä käsityksiä siitä, mikä aikuisten maailmassa on tavoit-telemisen arvoista. Asiaa ei yhtään auta, kun tietty osa lehdistöstä kirjoittaa noista elämäntaiteilijoista useinkin ”kansan rakas-tamina”. Ne eivät kuitenkaan kerro, millä rakastamisen määrä ja laatu on mitattu.

Alkoholisoituneilla henkilöillä on tapa-na hakeutua toistensa seuraan. He eivät myönnä, että he aiheuttavat itselleen ja lä-heisilleen ongelmia, vaan vetoavat oikeu-teensa elää kuten haluavat. Ongelman kas-vaessa kapeutuvat sosiaaliset suhteet, mikä puolestaan tukee pyrkimystä hakeutua sa-manhenkisten seuraan.

Rähinaviinaa…Seurassa riitaiseksi muuttuvasta tuttavasta on tapana sanoa, että hän on juonut rähinä-viinaa. Kyse on vain siitä, missä humalan vaiheessa riitaisuus tulee esille. Se lienee tilannekohtaista, mutta oleellista on juo -dun alkoholin määrä. Verensokeritasolla on myös oma vaikutuksensa ärtyvyyteen, sillä laskuhumalan aikana veren glukoosipitoi-suus putoaa. Erityisen selvä vaara veren-

sokerin laskemisesta kriittiselle tasolle on alkoholia nauttineella lääkitystä käyttävällä diabeetikolla. Monet ovat oppineet hallitse-maan tilannetta syömällä riittävästi ennen alkoholin käyttöä tai sen aikana.

Yleisesti myös puhutaan humalan as-teesta siten kuin alkoholituotteen laatu ja merkki olisivat sitä nostaneet. Jostakin laa-dusta tai merkistä tullaan helpommin hu-malaan ja ”saadaan” kovempi känni kuin toisesta. Niin ei asia ole, vaan humalatilan aste määräytyy siitä, kuinka korkea on ve-ren alkoholipitoisuus. Jos tulee juoduksi se-kaisin useita laatuja kasvaa veren alkoholi-pitoisuus, koska juotu määrä on tarpeeksi suuri.

Toistuvasti alkoholin vaikutuksesta rii-taiseksi muuttuvalla henkilöllä on toden-näköisesti samanlainen taipumus normaa-listikin, mutta se ei selvin päin tule yhtä herkästi esille. Humala vapauttaa estot ja fyysisen väkivallan käyttökynnys ylittyy herkemmin. Kuitenkin usein kuulee sanot-tavan kuinka alkoholisoitunut henkilö on selvin päin erityisen kiltti. Kiltteys saattaa kuitenkin olla juomakausien jälkeistä mo-raalista krapulaa varsinkin, jos muistikuvat omasta humalakäyttäytymisestä ovat hä-märät. Toinen mahdollisuus on se, että al-koholin käyttö on riistäytynyt käsistä ni-menomaan tuota ”liiallista” kiltteyttä tor-juttaessa. Henkilö voi olla perusluonteel-

Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa

JATKUU SIVULLA 10 ››

ka operatiivista toimintaa, ne toimivat siitä huolimatta sääntöjensä mukaisesti. Lapin yhdistyksen osalta se tarkoittaa, että yhdis-tys seuraa toimintansa tarkoituksen toteu-tumista. Toiminnan tarkoitus on, että heli-kopteriavusteinen pelastustoiminta Lapissa toteutuu.

Sodankylä vai joku muu?Annebergin mukaan Aslakin tukikohta on Sodankylässä ainakin siirtymäkauden ajan ja myös siitä eteenpäin, jos lääkintähelikop-teritoimintaa jatketaan ensihoitajavetoisena.

- Sodankylä se voi olla senkin vuoksi, jos Hems Hallinnointi Oy noudattaa Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen lausuntoa. Hems Hallinnointi Oy ei ole esittänyt La-pin lääkintähelikopteria lääkärivetoiseksi eikä lääkäritoiminnan rahoittamisestakaan ole sairaanhoitopiiri päättänyt.

- Yhdistys on tyytyväinen sairaanhoito-piirin hallituksen päätökseen asemapaikas-ta Sodankylässä. Se noudattaa yhdistyksen kymmenen vuoden toiminnasta saamaa kokemusperäistä näkemystä ja on hyvin johdettavissa myös Hems-hallinnointi-hankkeen selvityksistä. Sijoitusvaihtoehtoi-na Oulu ja Rovaniemi ovat epätarkoituk-senmukaisen lähekkäin ja alue, jolla nimen-omaan perustellaan Lapin helikopterin ole-massa oloa, jäisi pahasti syrjään. Kysymys on myös tasapuolisesta palvelun tuottami-sesta tällä alueella. Jos se on joillekin alueil-le turvattavissa helikopterilla ja helikopteri on sitä varten hankittu, pitää sitä myös sii-hen käyttää, painottaa Anneberg.

- Mikäli samasta toiminnasta saadaan sekundaarihyötyjä, ne pitää tietenkin käyt-tää, mutta ne eivät saa ohjata varsinaista toimintaa niin, että se estyy tai viivästyy. Siis esimerkiksi, mikäli jollakin alueella tar-vitaan nimenomaan maayksikkötoimintaa, se kannattaa varmasti hankkia erikseen edullisemmilla kustannuksilla.

Rajavartiolaitos ja naapurimaiden yksiköt kuvassa mukanaVaikka rajavartiolaitos ei suorita Suomessa Hems-lentoja, sillä on sijansa muussa pe-lastuslentotoiminnassa. Niitä se suorittaa myös Lapissa ja lentoihin voi liittyä henki-lökuljetusta.

- Pelastushelikopteri Aslakilla on kiinteä operatiivinen yhteistyö rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnan kanssa. Molemmat yksiköt tukevat toistensa toimintaa. Usein se tarkoittaa käytännössä, että Aslakin pa-nos perustuu sen henkilöstöön ja rajavartio-laitoksen helikopterikalustoon.

- Rajavartiolaitos suorittaa oman toi-mintansa lisäksi virka-aputehtäviä eri viran-omaisille. Samoin Aslak suorittaa tehtäviä eri viranomaisille varsinaisen Hems-toimin-nan ohella. Rajavartiolaitoksella on oma hinnastonsa tehtävistä, jotka eivät kuulu sen perustehtäviin. Aslak laskuttaa sisäasi-ainministeriötä tai toiminnan tilaajia pelas-tustehtävistä, Anneberg täsmentää.

Pelastushelikopteritoiminnasta yli valta-kunnan rajojen ei varsinaisia sopimuksia ole, mutta sitä kuitenkin tapahtuu tehtävä-kohtaisesti vastavuoroisuusperiaatteella hy-vin tuloksin.

- Tehtävä on puolin ja toisin välitetty toiselle yksikölle, mikäli autettava selkeästi hyötyy siitä enemmän – riippumatta siitä, että hyödyllisempi yksikkö tulee eri maasta.

- Kokemusta samoista tehtävistä meillä on Norjan ja Ruotsin yksiköiden kanssa, Anneberg tarkentaa ja sanoo, että venäläis-ten kanssa tehtävästä yhteistyöstä on koke-musta vain virtuaaliharjoituksista.

- Olemme luonnollisesti tutustuneet naapurimaiden yksiköiden toimintamene-telmiin.

Antti Järvinen

7Ambulanssi 4.2010

SAVO-KARJALA

KARTTULAN SAIRAANKULJETUS KY Karttula

KIURUVEDEN SAIRAANKULJETUS OY

Kiuruvesi

LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUS OY

Lapinlahti

MED GROUP LEPPÄVIRTA OY

Leppävirta

MEDSTAR OY, Tuusniemi

PIELAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY

Pielavesi

RAUTALAMMIN SAIRAANKULJETUS OY

Rautalampi

SAIRAANKULJETUS

AARNE TIAINEN OY, Valtimo

SAIRAANKULJETUS ANTTONEN KY

Keitele

SAIRAANKULJETUS

ESKO MIETTINEN KY, Kuopio

SAIRAANKULJETUS

JUHA NUMMINEN, Kaavi

SAIRAANKULJETUS

OSSI VÄÄTÄINEN OY, Kuopio

SONKAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY

Sonkajärvi

TUUSNIEMEN SAIRAANKULJETUS OY

Tuusniemi

VARPAISJÄRVEN ENSIHOITO OY

Varpaisjärvi

VEHMERSALMEN

SAIRAANKULJETUS OY, Vehmersalmi

VESANNON ENSIHOITO JA

SAIRAANKULJETUS OY, Vesanto

VIEREMÄN SAIRAANKULJETUS OY

Vieremä

ETELÄ-SAVO

ENSIHOITO KINNUNEN OY

Sulkava

HARTOLASYSMÄ

SAIRAANKULJETUS OY, Hartola

HEINÄVEDEN SAIRAANKULJETUS OY

Heinävesi

JUVAN SAIRAANKULJETUS AY

Juva

PERTUNMAAN ENSIHOITO JA

SAIRAANKULJETUS AY, Pertunmaa

PUUMALAN ENSIHOITO OY

Puumala

SAIRAANKULJETUS AUVO PARTTI

Kangasniemi

LOUNAIS-SUOMI

AURANMAAN AMBULANSSI OY

Riihikoski

ESPERI SAIRAANKULJETUS OY

Helsinki

EURAN SAIRAANKULJETUS

Kauttua

HARJAVALLAN SAIRAANKULJETUS OY

Harjavalta

HUITTISTEN AMBULANSSIPALVELU OY

Huittinen

HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUS OY

Lieto

KANKAANPÄÄN SEUDUN

SAIRAANKULJETUS OY, Karvia

KARVIAN ENSIHOITOPALVELU OY

Karvia

LOIMAAN AMBULANSSI OY

Loimaa

LUOTEISSATAKUNNAN

SAIRAANKULJETUS SALMISET, Tuorila

PAIMIOSAUVO SAIRAANKULJETUS OY

Preitilä

SAIRAANKULJETUS INNA OY

Nousiainen

SAIRAANKULJETUS KOSKI OY

Hietamäki

SAIRAANKULJETUS KYLLÖNEN TMI

Säkylä

SAIRAANKULJETUS MAAVIRTA KY

Somero

SAIRAANKULJETUS

PEKKA TOIVONEN OY, Kokemäki

SAIRAANKULJETUS TAPANI OY

Laitila

SAIRAANKULJETUS UUSITALO KY

Noormarkku

SALON SAIRAANKULJETUS KY

Salo

HÄME

ASIKKALAN SAIRAANKULJETUS OY

Vääksy

FORSSAN SAIRASAUTOYHTYMÄ

Forssa

HATTULAN SAIRAANKULJETUS OY

Hattula

HOLLOLAN SAIRAANKULJETUS OY

Hollola

LOPEN SAIRAANKULJETUS OY

Loppi

PADASJOEN SAIRAANKULJETUS OY

Padasjoki

PÄIJÄTHÄMEEN ENSIHOITO JA

SAIRAANKULJETUS, Hollola

KESKI-SUOMI

JOUTSAN SAIRAANKULJETUS OY

Joutsa

JYVÄSKYLÄN SAIRAANKULJETUS OY

Jyväskylä

KIVIJÄRVEN SAIRAANKULJETUS KY

Kivijärvi

KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUS OY

Nurmijärvi

MED GROUP JYVÄSKYLÄ OY

Jyväskylä

MED GROUP KESKISUOMI OY

Hankasalmi-Laukaa

Hankasalmi

MED GROUP KESKISUOMI OY

Jämsän toimipiste

Jämsä

MED GROUP MUURAME OY

Muurame

PIRKANMAA

AMBULANSSIPALVELU KOSKIMAA OY

Sastamala

APENSI OY

Punkalaidun

IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY

Hämeenkyrön toimipiste

IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY

Ikaalinen

KANGASALAN POTILASKULJETUS OY

Tampere

KANGASALAN SAIRASAUTOT OY

Kangasala

LAVIAN SAIRAANKULJETUS KY

Lavia

MED GROUP KANTAHÄME OY

Tampere

MED GROUP PIRKANMAA OY

Tampere

MED GROUP TOIJALA OY

Tampere

MED GROUP VIRRAT OY

Virrat

MED GROUP YLÖJÄRVI OY

Ylöjärvi

MÄNTÄN SEUDUN

SAIRAANKULJETUS OY, Mänttä

ORIVEDEN SAIRASAUTOPALVELU KY

Orivesi

SAIRASAUTOPALVELU

AHOMETSÄ&NISKANEN, Vammala

SYDÄNHÄMEEN ENSIHOITO OY

Aitoo

VAMMALAN SAIRAANKULJETUS

EERO KULJU T:MI, Vammala

POHJOIS-SUOMI

AMBULANSSIPALVELU MANNINEN

Yli-Ii

ARCERA OY

Kittilä

ENSIHOITO SIUKKA OY

Ylitornio

HAAPAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY

Haapavesi

JUSSAN TUPA OY, Enontekiö

KALAJOEN SAIRAANKULJETUS OY

Kauhajoki

KIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY

Kiiminki

KUIVANIEMEN SAIRAANKULJETUS OY

Kuivaniemi

KÄRSÄMÄEN SAIRAANKULJETUS AY

Kärsämäki

MED GROUP OULUNSEUTU OY

Kempele

MONIPALVELU APUAVAIN, Utsjoki

OULAISTEN SAIRAANKULJETUS OY

Oulainen

OULUN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY

Muhos

POSION SAIRAANKULJETUS

Posio

PYHÄJÄRVEN SAIRAANKULJETUS AY

SAARANEN & TUIKKA, Pyhäsalmi

REISJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY

Reisjärvi

SAIRAANKULJETUS A.JÄRVENPÄÄ OY

Ii

SAIRAANKULJETUS AHOKAS KY

Utajärvi

SAIRAANKULJETUS HAATAJA OY

Muhos

SAIRAANKULJETUS JUHA LOUET AY

Rantsila

SAIRAANKULJETUS LOUKUSA OY

Pudasjärvi

SAIRAANKULJETUS LUOSTARI KY

Sievi

SAIRAANKULJETUS

PETTERI HÄRKÖNEN, Vihanti

SAIRAANKULJETUS TALVIO KY

Sodankylä

SAIRAANKULJETUS

TAPANI KUKKOLA AY, Ivalo

SALLAN ENSIHOITO AY

Salla

SIIKALATVAN SAIRAANKULJETUS OY

Pulkkila

SIMON SAIRAANKULJETUS OY, Simo

TAIVALKOSKEN SAIRAANKULJETUS OY

Taivalkoski

TUNTURILAPIN ENSIHOITO OY

Muonio

YLIKIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY

Ylikiiminki

POHJANMAA

ALAVUDEN SAIRAANKULJETUS OY

Alavus

HÄRMÄN SAIRAANKULJETUS OY

Kangasto

ILMAJOEN SAIRAANKULJETUS AY

Ilmajoki

ISOJOEN SAIRAANKULJETUS OY

Isojoki

JALASJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY

Jalasjärvi

KAUHAJOEN AMBULANSSI KY

Kauhajoki

KAUSTISEN SAIRAANKULJETUS OY

Kaustinen

KRONOBY SJUKTRANSPORT OCH

SJUKVÅRDSSERVICE AB, Alaveteli

KURIKAN SAIRAANKULJETUS OY

Kurikka

LAPPAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY

Lappajärvi

LOHTAJAN HIMANGAN

SAIRAANKULJETUS AY, Lohtaja

OY VASA AMBULANS VAASA AB

Mustasaari

PERHON SAIRAANKULJETUS

SAMI SYRJÄLÄ OY, Perho

SAIRAANKULJETUS ERKKI AHONEN OY

Vimpeli

SAIRAANKULJETUS HÄMÄLÄINEN OY

Kannus

SAIRAANKULJETUS KARI KOSKINEN OY

Alajärvi

SAIRAANKULJETUS LÄSPÄ KY

Veteli

SAIRAANKULJETUS MIKKOLA OY

Evijärvi

SOININ ENSIHOITO JA

SAIRAANKULJETUS AY, Soini

SUUPOHJAN SAIRAANKULJETUS OY

Kristiinankaupunki

TEUVAN SAIRASAUTO KY, Teuva

TOHOLAMMIN SAIRAANKULJETUS KY

Toholampi

UUSIMAA / KYMENLAAKSO /ETELÄ-KARJALA

TAMMISAAREN SAIRAANKULJETUS AB

Tammisaari

ESPERI SAIRAANKULJETUS OY

Helsinki

ESPOON SAIRAANKULJETUS OY

Espoo

ETELÄSUOMEN ENSIHOITO OY

Nurmijärvi

FALCK FINLAND OY/

PELASTUSPALVELUT, Lappeenranta

HELSINGIN AMBULANSSIPALVELU OY

Nurmijärvi

HELSINGIN ENSIHOITO JA

SAIRAANKULJETUS OY, Helsinki

HELSINGIN SEUDUN

SAIRAANKULJETUS, Helsinki

HES SAIRAANKULJETUS OY / PORVOO

Porvoo

HYVINKÄÄN SAIRAANKULJETUS OY

Hyvinkää

INGÅ SJUKTRANSPORT AB

Ingå

KESKIUUDENMAAN

SAIRAANKULJETUS OY, Järvenpää

LEPPÄVAARAN AMBULANSSI OY

Nurmijärvi

LOHJAN SAIRAANKULJETUS OY

Nurmijärvi

MED GROUP KARKKILA OY

Karkkila

MED GROUP KYMENLAAKSO OY

Hamina

ORIMATTILAN SAIRAANKULJETUS OY

Hollola

PARIKKALAN ENSIHOITOPALVELU OY

Parikkala

RUOKOLAHDEN ENSIHOITO KY

Ruokolahti

SAIRAANKULJETUS

ARI SOININKALLIO OY, Elimäki

UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY

Vantaa

VIHDIN SAIRAANKULJETUS OY

Nummela

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011

8 Ambulanssi 4.2010

Slätis mainitsi erilaisia sairasautomalleja olevan käytössä runsaasti, mutta autojen sairasosaston varusteiden ja mitoituksen olevan epäyhtenäisiä.

– Ainoa voimassaoleva lääkintöhallituk-sen kiertokirje (4373/1956 T) koskee sai-rasautojen tunnusmerkin käyttöoikeutta ja eräitä rakenteellisia seikkoja. Se ei sisällä pa-kollisena vaatimuksena hapenanto- ja imu-laitteen pitämistä autossa, eikä kaikissa sai-rasautoissa ole tällä hetkellä asian mukaisia lastoitus- ja sidontavälineitä. Erityistä huo-miota herättää se, että useim missa sairasau-toissa yksinkertainen elvytys puhallus- ja painelumenetelmällä on vai keaa tai mahdo-tonta riittämättömien sisä tilojen vuoksi ja että korkeus useimmissa autoissa on riittä-mätön tehokkaan nesteensiirron järjestämi-seksi. Vaikeasti loukkaantuneen vitaalitoi-mintojen ylläpitäminen on pitkän kuljetuk-sen aikana erittäin vaikeaa. Ehdotus sisä-tilojen minimimitoiksi on tehty 1965, mutta sitä ei ole vahvistettu, Slätis kirjoitti.

Samassa artikkelissa kirjoittaja kaavaili vaativia kuljetuksia varten suunniteltaviksi erityisiä katastrofi vaunuja, joiden tekninen ja lääketieteellinen varustus antaisivat riit-tävät toimintamahdollisuudet tapahtuma-paikalla ja kuljetuksen aikana. Slätis täh-densi kuljetuskaluston laadun parantami-sen tärkeyttä. Hänen mielestään oli syytä tutkia mahdollisuuksia kehittää suomalais-rakenteinen sairasauto, joka vastaisi alan lääketieteellisen kehityksen asettamia vaati-muksia ja maamme erikoisoloja.

”Katastrofi vaunuiksi” sopivia ambu-lanssiautoja ilmestyikin Suomeen 1970-lu-vulla. Sellainen oli ensinnäkin Helsingin lääkäriambulanssi, joka aloitti toimintansa 16.12.1972.

Kyseessä oli Mercedes Benz 508 -alus-talle rakennettu erikoisajoneuvo. Paarialus-tana oli hydraulisesti nostettava ja lasketta-va, sivusuunnassa siirrettävä teline. Erikois-tapauksissa potilastilaan voitiin sijoittaa kahdet lisäpaarit. Kuljetusalustaksi otettiin käyttöön rutiinisti tyhjiöpatja, minkä lisäk-si potilaan käsittelyssä ja suojana käytettiin aluminoidusta nailonkankaasta tehtyjä peitteitä ja pusseja.

Lääkäriambulanssia edeltäneessä sy-

Ambulanssikaluston kehitysvaiheita sodassa ja rauhassa: osa V

Ambulanssien rakenneuudistukset lisäsivät potilasmukavuutta

dänambulanssikokeilussa ajoneuvona oli toiminut Peugeot-pikkubussi. Erikoissai-raankuljetus Holger Pitkäsellä oli jo sitä ennen valtakunnalliset liikenneluvat ja sai-raalasängyn vetävä auto. Pitkäsestä ja hä-nen toiminnastaan oli erillinen artikkeli Ambulanssi-lehdessä 1/2010. 1970-luvun alussa oli mm. liikenneonnettomuuksien voimakkaan lisääntymisen vuoksi tarvetta tehohoitotasoisiin siirtokuljetuksiin, josta johtuen yksityisellä sektorilla oli mainittuja MB 508 -ambulanssiautoja noin kymme-nen kappaletta.

Tuon suurikokoisen ”Mersun” hank-kivat ainakin seuraavat yrittäjät (muitakin oli, mutta kaikki eivät ole kirjoittajan tie-dossa): Kiira (Oulu), Kemppainen (Kajaa-ni), Jääskeläinen (Sotkamo), Mäki (Turku), Laurikainen (Tampere), Pesola (Helsinki). Keskussairaaloiden välisiä siirtoja oli pal-jon ja potilaat olivat usein monivammaisia. Yhtenä vaikuttimena noiden ambulanssi-autojen hankinnalle oli yrittäjän aseman turvaaminen epäselvässä tilanteessa, sillä kansanterveyslaki oli tulossa voimaan. Yrittäjät kokoontuivat Pertti Kiiran luona ja päättivät autojen yhteishankinnasta, mikä oli kaikille edullisinta. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Erikoiskori Oy:n myynti-päällikkö Arto Soronen, joka teki yhteis-hankintaa koskevan tarjouksen. Samalla kukin ostaja yksilöi erityistarpeensa auton rakenteeseen.

Tuollaisella erikoisajoneuvolla ei tieten-kään ajettu yhtä paljon kuin muilla ambu-lansseilla, sillä ne eivät soveltuneet jokapäi-väiseen lyhytkestoiseen kuljetustoimintaan. Ajoneuvot olivat vankkaa tekoa ja kukin yrittäjä käytti niitä keskimäärin kuusi vuot-ta.

Ajon haittavaikutuksia

ryhdyttiin ehkäisemään

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti touko-kuun 9. päivänä 1969 toimikunnan, jonka yhtenä tehtävänä oli selvittää, minkälaisia erityyppisiä kulkuneuvoja tuli olla käy-tettävissä sairaankuljetusta varten ja mitkä vaatimukset olisi asetettava tarkoitukseen käytettävien kulkuneuvojen laadulle ja varustukselle.

Kovin tarkasti ei kyseinen toimikunta kuitenkaan vielä määritellyt, minkälaisia sairaankuljetusajoneuvojen tuli olla. Mie-tinnössä todettiin, että sairaankuljetuskul-kuneuvojen tulee olla tilojensa ja varustei-densa puolesta mahdollisimman tarkoituk-senmukaisia. Samalla edellytettiin, että sai-raankuljetusautojen asemapaikalla tulee olla lämmin autosuoja. Sijoituspaikan tuli olla oikeassa suhteessa auton huoltomah-dollisuuksiin. Auto piti voida tarvittaessa puhdistaa ulkoa ja sisältä sekä desinfi oida potilastila tarvittaessa.

Kuten tässä kirjoitussarjassa jo aiem-min mainittiin, hoidolliset näkökohdat al-koivat saada 1970-luvulla enemmän tilaa ambulanssiautojen suunnittelussa. Suomes-sa lääkäriambulanssitoiminnan aloittami-nen edisti huomion kiinnittämistä kuljetus-ten potilaaseen kohdistuviin vaikutuksiin. Kyse oli siitä, miltä potilaasta tuntui maata ambulanssipaareilla ja miten auton liikkeet vaikuttivat kuljetuksen aikaisiin tuntemuk-siin. Saksalaistutkimuksen mukaan ambu-lanssipaarien tuli olla rakennettu siten, että ne ovat joko hydraulisesti tai sähkömekaa-nisesti säädeltävissä haluttuun työskentely-korkeuteen aina 80 senttiin saakka ja tai-vuteltavissa tarpeellisiin asentoihin. Ajatel-tiin, että sairaankuljettajan työergonomia vaikutti myös hoidon laatuun.

Kuljetusten aikaiseen tärinään ja heilu-miseen alettiin etsiä potilasystävällisiä rat-kaisuja. Ajon aikaisella ambulanssikorin heilumisella tiedettiin olevan suoria vaiku-tuksia potilaan tilaan eikä ainoastaan tun-temuksiin. Esimerkiksi horisontaalisten eli poikittaisten liikevoimien katsottiin vaikut-tavan epäedullisesti luunmurtumapotilaa-seen käännöksissä ja nopeusvaihteluissa. Murtuneen raajan joutuessa lisäliikkeeseen yltyy kipu ja myös rasvaembolian mahdol-lisuus kasvaa. Vertikaalisten eli pystysuun-taisten liikkeiden katsottiin vaikuttavan ta-sapainoelimiin pahoinvointia ja oksennuk-sia provosoiden ja synnyttäen sitä kautta tajuttoman potilaan aspiraatiovaaran. Ta-juissaankin olevalle potilaalle toki vertikaa-linen liike on epämiellyttävä.

Saksassa pyrittiin mm. edellä mainittu-jen haittojen ehkäisemiseksi ajoneuvon ra-kennetta ja paareja suunniteltaessa normi-tukseen, jolla heiluriliike saataisiin koko-naisuudessaan hitaammaksi kuin 2,5 Hz (heilahdusta sekunnissa) ja vertikaalinen voima alemmaksi kuin 0,15 kertaa paino-voima.

Tiedon lisääntyessä ambulanssikalustoa pystyttiin siis suunnittelemaan paremmin lääketieteellisilläkin perusteilla. Suomessa istui vuosina 1971–73 sairaankuljetuksen yhteistyöryhmä valmistelemassa myöhem-min tehtävää ohjeistoa. Lääkintöhallitus antoi kansanterveyslain 6. § 3. momentin mukaisesti työryhmän työn pohjalta ohjeet sairaankuljetusautojen mitoista ja varus-teista (Dno 2624/02/74) 8.5.1974.

Mitoituksia kansainvälisellä

vertailulla

Varsinainen sairaankuljetuksen kalustotyö-ryhmä mietti ajoneuvojen mittoja paljon myöhemmin, 8.12.1978 –26.6.1981. Työ-ryhmän mukaan sairaankuljetukselle olisi

voitu antaa erityyppisiä tehtäviä silloista enemmän, mikäli ajoneuvokaluston jakoa olisi muutettu tarkoituksenmukaisem mak -si. Kalustoa nähtiin käytetyn siihen saakka ”väärällä tavalla” päällekkäin.

Kaluston vaihtuvuus oli tuolloin suu-rinta yksityisillä ambulanssiyrityksillä ja SPR:llä. Molemmat operoivat eniten maa-seudulla ja useimmiten yhdellä autolla yri-tystä tai toimipistettä kohti. Autot vaihtui-vat 3–5 vuoden välein.

Työryhmämietinnössä verrattiin eri maissa käytettyjä ambulanssiautojen poti-lastilan mittoja. Sen pituus vaihteli verrok-kimaissa 235 cm:n minimivaatimuksesta 280 cm:iin. Vertailussa olivat mukana Suo-mi, Ruotsi, Norja, Saksan Liittotasavalta, Tanska ja Ranska.

Suomessa minimivaatimus potilastilan leveydeksi oli 130 cm ja suositus 160 cm. Ruotsissa minimivaatimus oli vain 120 cm, mutta suosituksena sama 160 cm.

Potilastilan korkeus ”saattajan jalkati-lassa” oli useimmissa maissa 160 cm, mut-ta Ranskassa 170 cm. Saksan Liittotasaval-lassa minimivaatimus oli vain 135 cm ja takaosassa 94 cm. Suomessa takaosan kor-keuden piti olla vähintään 100 cm, mutta suosituksena oli 120 cm.

Paarien yläosasta kattoon vaadittu korkeus oli verrokkimaista suurin Suomes-sa, 95 cm. Matalin suositus oli Saksassa, 80 cm.

Paarien vähimmäisetäisyys väliseinästä Suomessa määriteltiin 50 cm:ksi, mutta suosituksena oli 80 cm. Verrokkimaiden normit olivat samaa luokkaa.

Takaoven aukon korkeus oli määritetty vain kolmessa verrokkimaassa, joista Suo-messa se oli 85 cm.

Kalustotyöryhmän pituusmääritykseksi paareille muodostui 185 cm (pohjapituus selkä- ja jalkanojien ollessa alas laskettui-na) sekä 190 cm:n enimmäispituus (selkä- ja kädensijojen ollessa sisään työnnettyinä). Paarien leveyssuositukseksi jäi 55 cm, mikä myös oli ollut verrokkimaiden yleisin käy-täntö siihenkin saakka.

Työryhmä katsoi, että voimassa olleet määräykset olivat antaneet pohjan sai-rasautojen kehittämiselle, mutta ne olivat siinä tilanteessa jo puutteellisia aiheuttaen tulkintavaikeuksia ja kalustokehityksen vi-noutumista.

Menemättä tässä enää millimetrin tark-koihin kuvauksiin työryhmän suosituksis-ta, koska niillä ei ole tämän päivän kalus-totuotannossa merkitystä, katsomme sen aikaista näkemystä ambulanssien tyypityk-sestä käyttötarkoituksensa mukaisesti.

Autot haluttiin jakaa kolmeen luok-kaan, joista tyypin 1. ambulanssi olisi tar-koitettu kiireettömiin siirtokuljetuksiin. Sel-lainen ambulanssi suositeltiin hankit tavaksi suuriin kuntiin, joiden väestötaso ja sairaa-lakapasiteetti (sen puuttuminen) aiheutta-vat runsaasti pitkiä siirtokuljetuksia.

Tyypin 2. tuli soveltua kaikenlaiseen sairaankuljetukseen. Sen oli tarkoitus täyt-tää lähinnä kansainvälisiä normeja vastaa-vat kalustosuositukset. Se tuli kalustuksel-taan ja mitoitukseltaan suunnitella niin, että sairastuneen tai loukkaantuneen hoito voitaisiin aloittaa jo noutopaikalla ja jat-

Vuonna 1969 totesi Hyksin ortope dian ja traumatologian klinikan apulais-

ylilääkäri Pär Slätis Duodecimissa (1969: 85: 614 – 618) mm. yksityisten

sairasautojen määrän lisääntyneen sairausvakuutuksen astuttua voimaan.

Kokonaisuudessaan kirjoittaja piti puutteena sitä, ettei ollut selviä vaatimuk-

sia sairasautojen varustuksen eikä henkilökunnan koulu tuksen suhteen.

Helsingin ensimmäinen lääkäriambulanssi. Kuva: Markku Murtomaan arkisto

9Ambulanssi 4.2010

kaa kuljetuksen aikana.Tyyppi 3. vastasi alussa mainittuja ka-

tastrofi vaunuja, sillä sen edellytettiin ole-van tyyppiä 2. tilavampi ja sitä täydellisem-pi sairaankuljetusajoneuvo. Suunnittelussa tuli huomioida, että auton henkilökuntaan kuuluisi kahden sairaankuljettajan lisäksi vähintään yksi lääkäri. Tyyppi 2. edelly-tettiin suunniteltavaksi siten, että siihen voitaisiin sijoittaa sairaalasänky takaovesta työntäen. Tyypin 3. määrittely perustui pitkälti siihen olettamukseen, että lääkäri-ambulanssitoiminta yleistyisi useisiin suu-rimpiin kaupunkeihimme. Näin ei kuiten-kaan tapahtunut Helsingin lisäksi muualla kuin Kuopiossa ja Oulussa ja niissäkin vain virka-aikaisena. Kajaanissa kokeilu jäi lyhyeksi, noin vuoden mittaiseksi.

Sydänambulanssin aikoihin oli aneste-sialääkäri Mats Kjellberg osaltaan kaavail-lut Slätiksen vuonna 1969 mainitsemia ka-tastrofi vaunuja. Ulkomaisten esimerkkien mukaan Kjellberg tarkoitti niillä paitsi au-toa, myös helikopteria. Noin kolmen met-rin pituus potilastilassa, lähes kahden met-rin korkeus ja kahden metrin leveys olivat Kjellbergin mukaan edellytyksiä potilaan tehokkaalle hoitamiselle. Tällöin kuitenkin auton koko vaikuttaisi sen liikuteltavuu-teen varsinkin kaupunkioloissa, mutta Kjellberg huomioi, että auton jousitukselle tulisi asettaa suuret vaatimukset. Hän edel-lytti myös potilasosaston korkealaatuista ilmanvaihtoa, lämmitystä ja äänieristystä.

Sairaankuljetuskalustotyöryhmä mää-ritteli poikkeusolojen sairasautotarvetta erityisesti sotatilaa silmälläpitäen. Tulokse-na oli, että normaalit sairasautot kattaisi-vat vain osan tarpeesta. Siten kehittämis-kohteiksi otettiin paketti- ja linja-autot. Eräillä suuremmilla paikkakunnilla tarvit-tava poikkeusolokalusto ajateltiin otetta-vaksi liikennelaitoksilta, mikä myös huo-mioitiin koriratkaisuissa.

Työryhmän mukaan Suomen sairasau-tojen varustetaso oli kansainvälisesti varsin korkea. Ohjeiden puutteellisuuden vuoksi kaluston katsottiin kuitenkin olevan valta-kunnallisesti kirjavaa ja potilaan siirrossa kuljetusmuodosta toiseen olevan sen vuok-si vaikeuksia.

Rakenteellisten muutosten kautta

pysyvämpiin ratkaisuihin

Ns. moduuliambulanssilla ymmärrettiin 1970-luvulla sairaankuljetusajoneuvoa, jonka potilasosasto oli nelikulmainen irro-tettava kontti. Oletettiin, että auton kulu-essa muuten ei kontti ajokilometrimäärän noustessa kuluisi samassa suhteessa. Ajatel-tiin saatavan taloudellista säästöä, kun sama kontti siirrettäisiin seuraavaan au-toon. Näin menetellen kontti piti eri osil-taan kuitenkin uusia noin 30-prosenttisesti. Samalla piti vanhalle alustalle keksiä järke-vää käyttöä. Yhtenä mahdollisuutena oli ottaa se kuorma-autokäyttöön. Luonnolli-

sesti tuollainen idea herätti aluksi kiinnos-tusta, mutta malli ei kuitenkaan yleistynyt siinä vaiheessa laajempaan käyttöön Suo-messa, vaikka muutamilla yrittäjilläkin sellainen oli.

Ensimmäiset konttiambulanssit varusti Erikoiskori Oy 1970-luvun lopulla ja myö-hemmin sen toiminnan jatkaja Iikori, jonka seuraaja Profi le Component on valmistanut niitä ostajien uudelleen virinneen kiinnos-tuksen myötä. Mallin uudella tulemisella on haettu jälleen säästöjä ja tiettyjä syner-giaetuja. Konttiambulansseja harrastetaan erityisesti Ruotsissa, mutta myös muualla Euroopassa. Nykyään eivät kaikki kontit kuitenkaan käytännössä ole irrotettavissa, vaan ne on integroitu auton ohjaamoon.

1980-luvulla kontteja esiintyi myös Chevroletin alustalla, vaikka pääasiassa niitä liitettiin Mercedeksiin. 1970-luvun lo-pulla ensimmäisiä kokeilijoita lienee ollut espoolainen liikennöitsijä Lindgren, jonka ambulanssikori suurine ikkunoineen tuol-loin herätti huomiota.

1970-luku muutti pysyvästi ambulanssi-tuotannon ja korirakenteet, koska sen jäl-keen olivat olemassa normit, jotka autojen piti täyttää. Aluksi oli vaikeuksia siinä, etteivät autojen alustat vielä mukautuneet uusiin tarpeisiin. Samoin moottorien teho tuli saada vastaamaan kuormia, joita ne joutuivat vetämään.

Ennen normitusta ambulanssiautojen ongelmana oli useinkin potilastilan ahtaus, vetoisuus ja valaistuksen heikkous. Vähitel-len potilaiden olotilaa kuitenkin pystyttiin helpottamaan rakenteellisilla uudistuksilla. Aikoinaan paarit eivät taittuneet muualta kuin potilaan olkapäiden korkeudelta. Vä-hitellen taitoksia tuli lisää ja asento saatiin siedettävämmäksi. Luistamista ja liukumis-ta estävät kaiteet paarien päädyssä ja si-vuilla oli yksi edistysvaihe.

Kalustotyöryhmän mietinnön moniin yksityiskohtiin kuului huomion kiinnittä-minen potilastilan valaistukseen ja ajoneu-von muihin valoihin, jotka lisäisivät poti-las- ja työturvallisuutta. Sisävalaistuksen tarvetta korosti tarkkailu- ja hoitotoimen-piteiden lisääntyminen kuljetuksen aikana. Nyt edellytettiin myös ulkopuolista työ-valoa ja varoitusvilkkuja, jotka toimivat takaoven ollessa avattuna. Samalla kiinni-tettiin huomiota potilasosaston pintamate-riaaleihin, jotta ne olisivat riittävän hyvin puhdistettavissa ja desinfi oitavissa.

Antti Järvinen

Haastatellut:

Andersson Markku, Kiira Pertti

Kirjalliset lähteet: Ks. lähdeviitteet kirjasta Hoitaja vai kuljettaja – suomalaisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon historia. Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy, 1998.

Bertel Lindgrenin moduuli-Mercedes. Kuva otettu Helsingin Etelärannassa. Kuva: Kalevi Karusuon arkisto

a division of Medtronic

Uusi Standardi

LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattoriPhysio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli 50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattori. LIFEPAK® 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytän-nöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön tehtyyn LIFEPAK TOUGH™ defibrillaattoriin.

Lisätietoja LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK® -tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme www.physio-control.fi

Transporter T5• Hyväkuntoiset käytetyt moottorit, vaihteistot, korinosat• Osat heti toimitukseen.

Kuopio 017-361 1124

Osat myös MB Sprinter ja Ford Transit -malleihin.

10 Ambulanssi 4.2010

Hermokudos mukautuu alkoholiin ja jo vii-kon kestäneen säännöllisen juomisen seu-rauksena ei humaltuminen enää tapahdu-kaan yhtä helposti. Ensihoidossa tavattavat ”viinakramppipotilaat” ovat pääsääntöises-ti juoneet yhteen menoon viikkoja tai kuu-kausia. Päivittäin alkoholia käyttävän tie sairaalapäivystykseen alkaa usein siitä, kun aine alkaa haihtua verenkierrosta eikä seu-raavaa annosta ole vielä saatu.

Monesti potilaan kävelykyky on men-nyt juomisen seurauksena jo päiviä tai viikkoja aiemmin. Epäsosiaalisen aineksen keskuudessa hyödynnetään usein heikoim-

Otsikon pitäisi oikeastaan kuvata pa-remmin sitä, mitä ongelmia syntyy, kun alkoholia on nautittu runsaita määriä ja se alkaa haihtua verestä. Suomessa ovat alkoholiperäisistä krampeista kärsivät (mies)potilaat jo-kapäiväisiä ”tuttavuuksia” ainakin suurempien kaupunkien päivystys-poliklinikoilla ja ambulansseissa.

massa asemassa olevaa, jolla on rahaa ja huonetilaa tarjottavana. Häntä ”ruoki-taan” alkoholilla. Ambulanssi kutsutaan mahdollisesti siinä vaiheessa, kun mainitun tilanteen tuoma etu jommallekummalle osa-puolelle katoaa, eikä tarjoajasta ole enää hyötyä.

Aina eivät ambulanssihenkilöstön ja kohtaamispaikalla olijoiden näkemykset hoidon tarpeesta ole yhteneviä. Joskus oi-kea viranomainen hoitamaan tilannetta onkin poliisi ja viimeistään siinä vaiheessa, kun ”potilaan” ympärillä pyörivä ryhmä alkaa uhkailla ambulanssihenkilöstöä.

Alkoholistin riski saada epilepsia on kymmenkertainen muuhun väestöön verrat-tuna. ”Kramppaajat” ensihoidon potilaina ovat usein toistuvasti samoja henkilöitä.

Jos epileptinen kohtaus ilmenee yli kah-den päivän kuluttua juomisen lopettamises-ta, on syytä epäillä sekakäyttöä tai kallon-sisäistä syytä. Vieroituskohtaukset ovat ta-vallisesti ensisijaisesti GM (grand mal) -kohtauksia, jotka voivat esiintyä yksittäisi-nä tai sarjana ja myös status epilepticuksen (yli 30 minuuttia kestävä kohtaus) mahdol-

Alkoholitausta ensihoidon potilailla

taan ujo ja estynyt sekä sosiaalisilta taidoiltaan vajavainen. Alkoholi vapauttaa ja vilkastuttaa, mutta vain tilapäisesti.

Kuten terveydenhuollon ammattilaiset hyvin tietävät, alkoholin ongelmallisilla suurkuluttajilla on väkivaltainen käyttäyty-mismalli yleinen. Ensihoidossakin potilas-kontakti voi alkaa sillä, että ammattiautta-jat saavat ensimmäiseksi kuulla uhkailuja. Tämä on sitä todennäköisempää, mitä enemmän ongelmakäyttäjiä on yhtä aikaa potilaan kohtaamispaikalla koolla. Nyky-ajan yleisongelman, huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön tuntenee jokainen ensihoidon ammattilainen.

Epäsosiaalisen persoonallisuuden omaa-vat henkilöt lienevät tavallista taipuvaisem-pia aggressiiviseen käyttäytymiseen alkoho-lin vaikutuksen alaisina. Epäsosiaalisuus ruokkii jo sinänsä taipumusta ajautua alko-holiriippuvuuteen. Alkoholin suurkuluttaja on todennäköisimmin myös selvänä olles-saan impulsiivinen, ärtynyt ja aggressiivi-nen. Selvänä ollessa keskeinen ajatus on seuraavan alkoholiannoksen hankinta ja

ajankohta, jolloin sen voi nauttia.Tutkimuksissa on voitu todeta epäsosi-

aalisen persoonallisuuden omaavien tulevan alkoholin nauttimisen jälkeen muita aggres-siivisemmiksi. Selitykseksi on tarjottu yh-teyttä aivojen serotoniinin tai jonkin sen johdoksen pitoisuuksiin.

Alkoholi muuttaa gamma-aminovoi-hapon (GABA) ja serotoniinin vaikutuksia aivoissa, ja molemmat aineet on liitetty aggressiiviseen käyttäytymiseen.

Suhtautuminen alkoholiongelmaiseenPaheksuva ja moralisoiva suhtautuminen ei auta alkoholisoitunutta parantumisessa. Vielä vähemmän sitä auttaa ongelman hy-väksyminen ja piilottelu kotona tai työelä-mässä. Perhe voi kärsiä vuosikausia alkoho-liongelmaisen arvaamattomuudesta, mutta silti julkisivu yritetään pitää kiiltävänä.

Sairaanhoidon päivystyspisteissä ja liik-kuvissa ensihoitoyksiköissä tavataan pa-hoinpideltyjä naisia, jos kohta vanhuksia ja lapsiakin. Väkivaltainen alkoholisti ei muu-

tu, jos häntä ei saateta vastuuseen teoistaan. Ensihoidon harjaantuneet työntekijät pysty-vät näkemään metsän puilta. Jos vammojen laatu ei ole suhteessa potilaan ja hänen lä-heistensä kertomaan niiden syntytavasta, on asiaan syytä puuttua heti.

Aviovaimot, avovaimot ja tyttöystävät eivät läheskään aina halua saattaa pahoin-pitelijäänsä vastuuseen. Suurena syynä sii-hen on koston ja lyömiskierteen jatkumisen pelko, mikä usein on aiheellinen. Poliisin ei haluta puuttuvan asiaan, vaikka vammat olisivat vakavia. Lyöjä voi heti kohta anella armoa ja luvata parannusta. Siinä vaiheessa lyöjä on hoidon tarpeessa, mutta se ei pois-ta rikosoikeudellista vastuuta pahoinpite-lystä.

Alkoholiongelman vähättely ja salailu kodeissa ja työelämässä johtavat sen kasva-miseen. ”Hiljainen hyväksyntä” saa ongel-maisen itsensä kokemaan asiaintilan pysy-vänä. Vaikeudet alkavat lisääntyä vasta, kun ensimmäinen paha tapaturma on tosi-asia tai liitännäissairaus iskee akuutisti.

Suomalaisten kolme tärkeintä kuolin-syytä, sepelvaltimotauti, syöpätaudit ja ai-voverenkiertosairaudet, ovat kaikki olleet selvässä laskussa, mikä heijastuu myös elin-

iän odotteen merkittävänä pidentymisenä. Tilalle ovat tulossa dementiasta ja alkoho-lista johtuvat kuolemat. Erityisesti alkoho-liperäisten kuolemien lisääntyminen työ-ikäisessä väestössä on hälyttävää.

Alkoholi ja vanhuksetEdellä jo viitattiin ikääntyneiden naisten al-koholinkäytön lisääntymiseen. Ikäihmisten seurustelussa kahvin ja pullan lisäksi voi konjakilla ja liköörilläkin olla osuutensa. Onko siinä mitään pahaa? Moraalisessa mielessä ei, jos siitä ei ole kenellekään hait-taa eikä häiriötä.

Tutkimuksissa on voitu pienillä päivit-täisillä alkoholiannoksilla todeta olevan jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tulok-set ovat kuitenkin ristiriitaiset ja käytännös-sä alkoholin sieto yli 65 -vuotiaalla liittyy paljolti perussairauksiin ja niiden lääkityk-siin.

Iäkäs henkilö voi joutua ”huomaamat-taan humalaan”, koska hänen verensä alko-holipitoisuus nousee korkeammaksi kuin nuoremmalla samasta määrästä. Syynä on iän tuoma elimistön kuivuminen ja rasvoit-tuminen.

Iäkkään liikekoordinaatio ja tasapainon ››

lisuus on suuri. Vieroitusoireet alkavat kuitenkin usein

noin puoli vuorokautta juomisen lopettami-sesta, jolloin alkoholia voi olla vielä veressä yli yhden promillen. Oireet voimistuvat vä-hitellen alkoholin poistuessa. Niiden esiin-tulo ja vaikeusaste riippuvat siitä, kuinka paljon ja minkälaisia määriä alkoholia on edeltävästi käytetty ja kauanko käyttö on yhtäjaksoisesti kestänyt. Potilaan käytettyä samaan aikaan bentsodiatsepiineja ja olles-sa niistä riippuvainen voi vierotusoireiden alku viivästyä.

Vierotustilan tunnistamattomuus saat-taa johtua huomion kiinnittymisestä väli-töntä hoitoa vaativiin vammoihin ja fyysi-siin oireisiin. Jos varsinaista syytä ei aleta hoitaa riittävän nopeasti, voi myöhemmin aloitetun hoidon vaikuttavuus olla huo-nompi. Potilaan tila voi johtaa pitkittyvään ja komplisoituvaan sekavuuteen sekä kes-kushermostovaurioon. Joskus tilanne voi edetä myös toisinpäin, kun vieroitusoireita aletaan hoitaa, mutta ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota muihin akuutteihin tai krooni-siin, hoitoa vaativia sairaustiloihin. Toisin

sanoen aluksi voi olla vaikeuksia hahmot-taa syy-seuraussuhteita.

Pitkän ryyppyputken ja oman tervey-denhoidon laiminlyömisen tai/ja tapatur-man seurauksena potilaan yleistila voi olla hyvin heikko ja oirekuva epämääräinen. Mahdollisia ovat mm. kallovamma, hypo-glykemia, aivokalvotulehdus, keuhkokuu-me, sepsis ja maksakooma sekä myös tiamii-nin puutostila –> aivovaurio –> dementia.

Vieroitustila ei siis välttämättä ole alku-peräinen syy potilaan hakeutumiselle (toi-mittamiselle) hoitoon. Varsinaiset vieroitus-oireet eivät vielä ole välttämättä alkaneet potilaan kohtaamistilanteessa.

Vieroitustilaa ennakoivia riskitekijöitä ovat aikaisempi diagnoosi alkoholiriippu-vuudesta, aikaisemmat vieroitustilat ja al-koholikouristukset, lääkeriippuvuus, hoita-mattomat fyysiset ja psyykkiset terveyson-gelmat sekä sosiaalisen tason lasku.

Juomakauden jälkeinen lisääntyvä vapi-na ja pelokkuus voivat ennakoida vaikeaa juoppohulluuskohtausta (delirium tremens).

Vieroitusoireet tulevat alkoholin haihtu-mista seuraavan hermojen yliärtyvyystilan

›› Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaaJATKUU SIVULTA 6 ››

Päihteitä tarjotaan ja myydään monessa muodossa. Myyjien välinpitämättömyys ja ostajien tietämättömyys voivat johtaa vakaviin seurauksiin.

››

11Ambulanssi 4.2010

Päätoimittaja:Mikael Söderlund

Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki

puh. (09) 587 9390

faksi (09) 587 9905

mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi

Toimitus ja ilmoitukset:Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki

puh. (09) 587 9390 | faksi (09) 587 9905

toimisto@sairaankuljetusliitto.fi

Taitto: Ad Helena Oy | adhelena@adhelena.fi

Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2010

Ilmoitushinnat:Etusivu 1 750 e

takasivu 1 650 e

1/1 sivu 1 590 e

1/2 sivu pysty/vaaka 790 e

1/4 sivu 390 e

1/8 sivu 205 e

1/16 sivu 105 e

Osoitteet ja osoitteenmuutokset:toimisto@sairaankuljetusliitto.fi

Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava lehti 1.2011 ilmestyy viikolla 10.

Aikakauslehtien Liiton jäsen

hallinta voivat pettää pienestäkin alkoholi-määrästä, mikä altistaa onnettomuuksille. Luunmurtumien todennäköisyys kasvaa os-teoporoosin asteesta riippuen. Toisin sa-noen, kun raajojen hallinta ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmalla, syntyy vastaavalla liike-energialla vammoja helpommin kuin nuo-remmalla.

Osteoporoosissa luiden lujuus on vä-hentynyt ja tämän seurauksena murtuma-alttius lisääntyy. Luiden vähittäinen hauras-tuminen on osa normaalia ikääntymistä, mutta tavanomaista runsaampi haurastumi-nen on sairaus.

Suomessa vallitsevan suosituksen mu-kaan yli 65-vuotias ei saisi käyttää kerralla enempää kuin kaksi ravintola-annosta alko-holia. Viikossa ei saisi kertyä enempää kuin seitsemän annosta.

Entä kun henkilöllä on sepelvaltimotau-ti ja hänellä on nitroglyseriinilääkitys? Kon-jakkia on nautittu ja rinnasta on alkanut puristaa. Ystävät ovat suositelleet otetta-vaksi lisää konjakkia, koska sitä on ”aina” pidetty lääkkeenä. Nitrot ja konjakki hu-mauttavat yhdessä verenpaineen alas ja taju lähtee. Ambulanssi kutsutaan paikalle.

Likööri ja diabetes ovat paha yhdistel-mä. Vaikka sokerijuoma sinänsä nostaa ve-rensokeria, alkoholi laskee sitä. Aamulla verensokeri on alhaalla, mutta jos sitä ei mitata, tilaa saatetaan luulla pelkäksi kra-pulaksi. Potilas on todennäköisesti ottanut alkoholin lisäksi kuuliaisesti myös diabetes-lääkkeensä. Tosin krapulassa ilman diag-nosoitua diabetestakin saattaa verensokeri olla liian alhaalla ja aiheuttaa tunnetut oireet.

Nykyisin on vanhuksen akuuttien oirei-den takana useammin alkoholi kuin ennen.

Alkoholi vaikuttaa keskushermostossa voimistaen lääkkeiden väsyttävää vaikutus-ta. Verenpainelääkkeiden teho voi voimis-tua alkoholin verisuonistoa laajentavan ominaisuuden vuoksi. Verenpaineen laskua voi esiintyä myös eturauhasvaivojen sekä potenssilääkkeiden yhteydessä.

Rankka kertajuominen suurentaa kuolemanriskiäKeväällä 2010 todettiin LL Laura Sundellin Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väi-töstutkimuksessa, että alkoholia kerralla runsaasti juovilla oli suurentunut riski kuolla ja sairastua sydänkohtaukseen ja ai-vohalvaukseen verrattuna niihin, jotka ei-vät juoneet alkoholia suuria määriä kerral-la. Lisäksi huomattiin, että alkoholia runsaasti kerralla käyttävillä oli enemmän masennusoireita kuin muilla tutkituilla.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin alkoho-lin runsaan kertakulutuksen merkitystä kuolleisuuden ja sairastavuuden riskitekijä-nä. Runsaan kertakulutuksen määritelmänä käytettiin miehillä kuutta tai useampaa al-koholiannosta nautittuna yhdellä juoma-kerralla ja vastaavasti naisilla neljää tai useampaa annosta. Näitä runsaasti kerralla juovia verrattiin niihin, jotka käyttivät vä-hemmän alkoholia juomakertaa kohti.

Suurentunut riski sairastua ja kuolla sy-dänkohtaukseen ja aivohalvaukseen liittyy todennäköisesti runsaan alkoholin käytön aiheuttamaan verenpaineen nousuun, epä-edulliseen vaikutukseen veren rasvojen ja hyytymistekijöiden osalta sekä alttiuteen saada vakavia rytmihäiriöitä. Lisääntyneen masennusoireilun taas arvioidaan selittyvän humalatilan aiheuttamalla aivojen välittäjä-ainepitoisuuksien muutoksella sekä sosio-ekonomisten tekijöiden vaikutuksella.

Antti Järvinen

Lähteitä:

Aira Marja: Miten suhtautua vanhusten

alkoholinkäyttöön; Suomen Lääkärilehti

Vsk. 62 • Nro 48 / 2007 • s. 4540 – 4541

von der Pahlen Bettina, Eriksson C.J. Peter:

Alkoholi ja aggressiivinen käyttäytyminen;

Duodecim 2003; 119 (2) s. 2488 –2493

PROMO 64, 4/2010: Karvinen Marjatta;

Terveyshaitat osuvat iäkkäisiin

Tiedote: UEF Viestintä 22.5.10

(Itä-Suomen yliopisto)

www.osteoporoosiliitto.fi

johdosta. Tällöin voi esiintyä esiintyä: • levottomuutta• ahdistuneisuutta• vapinaa • tasapainohäiriöitä• tajuttomuus-kouristuskohtauksia• näkö- ja kuuloharhoja tai psykoot- tisuutta • Oireisiin saattaa liittyä myös oksente- lua ja tuntohäiriöitä. Pulssin kiihtymi- nen ja verenpaineen nousu jopa vaaral- lisen korkealle on melko tavallista.

Alkoholisteilla on usein käytössään bentsodiatsepiineja ja/tai he ovat niistä riip-puvaisia. Pelkästään bentsodiatsepiinien äkillinen lopettaminen voi sinänsä johtaa sekä kouristuksiin että vakaviin delirium-tyyppisiin oireisiin.

MyrkytyksetVeren alkoholipitoisuuden kohoaminen yli kolmen promillen aiheuttaa jo myrkytys-kuoleman uhan suurelle osalle ihmisiä. Yksi ravintola-annos tai keskiolutpullo nostaa veren alkoholia 0,2 promillesta al-kaen ihmisen painosta riippuen. Pullo Kos-kenkorvaa nopeasti juotuna voi siis kohot-taa veren alkoholipitoisuutta vaarallisen paljon. Runsas juominen voi lisäksi viedä muistin, ja kyky tarkkailla juomista pet -tää. Valtaosa myrkytyskuolemista onkin tapaturmia. Suomessa kuolee vuosittain

yli 400 ihmistä alkoholimyrkytykseen. (www.paihdelinkki.fi )

Myrkytyskuolemista suurin osa kohtaa runsaasti juovia keski-ikäisiä miehiä.

Toistuvat humalatilat eivät suojele myr-kytyskuoleman vaaralta, vaikka alkoholin sietokyky olisikin kohonnut poikkeukselli-sen suureksi. Erityisen suuri on myrkytys-vaara ensimmäistä kertaa juovilla lapsilla/nuorilla, joilla ei ole käsitystä juomiensa si-sältämästä alkoholimäärästä.

Suurin osa ensihoidon kohteiksi tulevis-ta alkoholimyrkytyspotilaista on sekakäyt-täjiä, jotka ovat ottaneet suun kautta tai pistoksina lääkeaineita/huumeita.

Antti Järvinen

Lähteitä:

Alaja Riitta: Alkoholivieroitustilan hoito. Luento(lyhennelmä). Lääkäripäivät 2010

Hillbom Matti: Mikä on alkoholistin aivovaurio? Luento(lyhennelmä). Lääkäripäivät 2010

Palmio Johanna: Viinakramppiko? Luento(lyhennelmä), Lääkäripäivät 2010.

Salaspuro Mikko: Päihdepotilas päivystyksessä ja hoitoonohjaus; Duodecim 2009;125(8):897–904

www.paihdelinkki.fi

Kauppatieteiden maisteri Katariina Matveinen on nimitetty HES Sairaankuljetus Oy:n talous-johtajaksi 6.10.2010 alkaen. Matveinen on toi-minut aiemmin Gutta Oy:n managerina.

NIMITYSUUTINEN

Tunnelmallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

Suomen Sairaankuljetusliitto

ja Ambulanssi-lehden toimitus

›› Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa

Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti

››

12 Ambulanssi 4.2010

Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat.

Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla.

Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin!

Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten.

Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi

Yhteydenotot:D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore +358 500 591 952

SSK ry: Mikael Söderlund +358 50 439 4773

Yhteistyökumppanit:

Kuva: Jaakko Kyyrönen

tarjoaa laboratorio-, tutkimus- ja lääkintä-laitteiden laatusertifioitua huoltopalvelua koko Suomen alueella. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Tampereella,Kuopiossa ja Oulussa.

Huollamme yleisimmät ensihoitoyksiköiden käyttämät merkit. Olemme lai-tevalmistajien valtuuttama huoltoliike.

Säännöllinen huolto lisää laitteenne toimintavarmuutta - suoritamme vuo-sihuollon yhteydessä vaatimusten mukaiset sähköturvallisuusmittaukset.

Jos määräaikaishuolto ei juuri nyt ole ajankohtainen, ota yhteys asiakas-palveluumme vian tai huoltotarpeen ilmettyä.

Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet:

Sairaankuljetusyrittäjä. Miksi tehdä asioita puolella teholla?Rakennetaan yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva kokonaisuus. Saat vahinko-, työeläke- ja henkivakuutukset pankkipalvelujen kanssa saman katon alta ja voit keskittyä yrittämiseen. Me turvaamme taustan.

Kysy lisää 03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi

Vahinkovakuutukset myöntää A-Vakuutus Oy ja Pohjola Vakuutus Oy, Työeläkevakuutukset myöntää Ilmarinen, Henki- ja lisäeläkevakuu-tukset myöntää OP-Henkivakuutus Oy.

KAIKKEAMIKÄ LIIKKUU