ILMASTOTAVOITTEITA

TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS

Kimmo Lylykangas

Aalto-yliopisto

Arkkitehtuurin laitos

02.10.2012

• Energiakaavoituksen mallit –hanke

• Maankäytön suunnittelu CO2-ekv-päästövähennysten ohjauskeinona

• Päästölaskentamalli

• Päästölaskennan hyödyntäminen suunnitteluprosessissa

• Ilmastotavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja

ESITYKSEN SISÄLTÖ

• Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava Aalto-yliopiston

koordinoima tutkimusosio

• Rahoittajana Sitran Energiaohjelma ja Ympäristöministeriö

• Päättyy lokakuussa 2012

• Tavoitteena esittää kansallisesti sovellettavissa olevia malleja Skaftkärr-

hankkeen kokemusten perusteella

• Tarkastelee erityisesti asemakaavoitusta ja asuinalueiden suunnittelua

• Tutkimusosiot:

laskentamalli

kaavoitusprosessin muutos

malliratkaisuja asemakaavoitukseen

ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT -HANKE

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

CO2-ekv-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN

OHJAUSKEINONA

• Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan mm. seuraaviin

kokonaispäästöjen osatekijöihin:

liikenne

rakennusmateriaalivalinnat

rakennusten energiankäyttö

• Merkittävää osaa kaavasuunnitteluratkaisujen päästövaikutuksista

voidaan tarkastella laskennallisesti

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

CO2-ekv-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN

OHJAUSKEINONA

• Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona merkittävästi esim. Rakentamis-

määräyksista

Rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia

Kaavasuunnittelu mahdollistaa vähäpäästöisen rakennetun ympäristön

• Tavoitteena energia- ja päästönäkökulman johdonmukainen huomiointi

suunnittelun eri tasoilla

• Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on vaikuttavuudeltaan

merkittävä keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

CO2-ekv-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN

OHJAUSKEINONA

YLEISKAAVA

ASEMAKAAVA

RAKENNUSSUUNNITTELU

KÄYTTÄJÄN VALINNAT

KESKIMÄÄRÄISET

CO2ekv -PÄÄSTÖT

KORKEAT

CO2ekv -PÄÄSTÖT

MATALAT

CO2ekv -PÄÄSTÖT

MAAPOLITIIKKA

VAT

MAAKUNTAKAAVA

YLEISKAAVA

ASEMAKAAVA

RAKENNUSSUUNNITTELU

KÄYTTÄJÄN VALINNAT

MATALAT

CO2ekv -PÄÄSTÖT KORKEAT

CO2ekv -PÄÄSTÖT

KESKIMÄÄRÄISET

CO2ekv -PÄÄSTÖT

Minkälaiseen CO2-ekv-päästötasoon asemakaavasuunnittelussa tulisi pyrkiä?

• Päästötarkastelujen tavoitteena on:

Tukea suunnitteluratkaisujen kehittymistä vähäpäästöisemmiksi

suunnitteluprosessissa

harkittavissa olevien vaihtoehtojen vertailu

päästölaskennan avulla

yksittäisten suunnitteluratkaisujen kehittäminen

Mahdollistaa kokonaispäästöjen laskeva tendenssi kaava-alueella

kansallisia päästötavoitteita vastaavasti

luodaan varauksia ja mahdollisuuksia kokonaispäästöjä

vähentäviin ratkaisuihin tulevaisuudessa

esim. alueellinen tai tonttikohtainen uusiutuvan energian

tuotanto, täydennysrakentaminen, joukkoliikenne-

palvelujen kehittyminen jne.

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA

ASEMAKAAVOITUS

1

2

ENNAKOIVA ASEMAKAAVASUUNNITTELU

EPBD

Lähes [Netto]nolla-

energiarakentaminen

2020 2050 2030 2040

Kansalliset päästötavoitteet 2020

PÄÄSTÖTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS LUO EDELLYTYKSET

ALUEKOHTAISILLE PÄÄSTÖVÄHENNYKSILLE LÄHITULEVAISUUDESSA

► 2012

RAKENNUKSEN ELINKAARI [≥ 50 vuotta]

KAAVASUUNNITELMALLA PYRITTÄVÄ AIEMPAA ENEMMÄN

OHJAAMAAN RAKENNUSVAIHEEN JÄLKEISTÄ KEHITYSTÄ

►

►

Kansalliset päästötavoitteet

2050

PÄÄSTÖLASKENTAMALLI

• Päästölaskenta verifioi suunnittelussa tehtävien valintojen vaikutuksen

asumisen CO2-ekv-päästöihin

LIIKENNE

MATERIAALIVALINNAT

ENERGIANKÄYTTÖ

rakennusten energiatehokkuus

energianhankinta

• Mittayksikkönä tn CO2-ekv / as, a

PÄÄSTÖLASKENTAMALLI

LASKENNAN

LÄHTÖTIEDOT

KAAVALUONNOKSESTA

LASKENTAMALLIN

OLETUSARVOT

LIIKENNE ENERGIAN-

KÄYTTÖ

RAKENNUS-

MATERIAALIT LIIKENNE

KOKONAISPÄÄSTÖT

tn CO2-ekv / as, a

Laskentamalli:

• Määritellään

Rakennusten energiatehokkuustaso (3 vaihtoehtoa)

Energianhankintatapa (uusiutuva omavaraisenergia: %-osuus)

• Lasketaan standardikäyttöön perustuva ominaisenergiankulutus

• Lasketaan energiankäytön päästöt energiamuotojen päästökertoimien avulla

Huom! Kaukolämmön alueelliset päästökertoimet voidaan

huomioida laskennassa

ENERGIA

Laskentamalli:

• Määritellään kohdealueen sijainti ja luonne

► alueen henkilöliikennesuoritteet kulkutavoittain

• Huomioidaan paikalliset erityispiirteet

• Lasketaan liikenteen kokonaispäästöt liikennemuotojen päästökertoimien

avulla

• Arvioidaan kaavassa tehtävien valintojen vaikutukset (negatiiviset/positiiviset)

-4 -2 -1 +1 +2 +4

toimenpide 1: kävelyn osuus 16 18 19 21 22 24

toimenpide 2: pyöräilyn osuus 6 8 10 12 16 24

toimenpide 3: henkilöautoilun osuus 25 30 40 50 60 75

toimenpide 4: lähijunien osuus 0 2 4 6 8 10

toimenpide 5: kävelyn ja pyöräilyn osuus 22 26 29 33 38 48

toimenpide 6: joukkoliikenteen osuus 0 2 4 6 8 10

toimenpiteen voimakkuusaste

toimenpiteen jälkeen muuttunut

kulkutapajakauma toimenpiteen

voimakkuuden mukaan (%-osuus)

LIIKENNE

Laskentamalli:

• Määritellään rakennustyypit (kerrostalo / rivitalo, paritalo / omakotitalo) ja

kerrosalat

• Muunnetaan kerrosala bruttoalaksi

• Määritellään keskeisten rakennusosien rakennetyypit (runko, julkisivu) ja

uusimisväli rakennuksen elinkaaren aikana

tarkemmassa laskennassa voidaan lisäksi määritellä mm.

perustamistapa

kellarikerrosten määrä

talotekniikkajärjestelmien taso

• Lasketaan materiaalien kokonaismäärät rakennetyyppien perustella

rakennustyypeittäin asetettujen määrälaskentavakioiden perustella

• Lasketaan kokonaispäästöt materiaalien päästökertoimien avulla huomioiden

elinkaaren aikaiset huollot ja uusimiset

RAKENNUSMATERIAALIVALINNAT

SKAFTKÄRR

PORVOO

KRUUNUVUORENRANTA

HELSINKI

HARMAAKALLIO

LOVIISA

SIIRLAAKSO

MÄNTYHARJU

Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana

päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööri-

tieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit –hanke.

45 kgCO2 / brm2 a

• Jos asumisväljyydeksi oletetaan n. 40 htm²/as eli n. 50 brm²/as 45 kg CO2 / brm² / a x 50 brm² / as = 2250 kg CO2 / as / a = 2.25 tn CO2 / as / a

ONKO 45 kgCO2 / brm2 a

MERKITTÄVÄ PÄÄSTÖVÄHENNYS?

1.5 tn CO2ekv/as/a

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

tn CO2-ekv/as,a

IPCC:n ilmastotavoite

1.0 tn CO2ekv/as/a

lähde: www.onetonnelife.se

2.25 tn CO2ekv/as,a

One tonne life -kokeilu

Huom! 2.25 tn CO2ekv/as,a kuvaa rakennusten energiankäyttöön liittyvien aluekohtaisten

suunnitteluvalintojen suurinta mahdollista vaikutusta päästöihin (sähkösopimuksella tai

kulutustapojen muutoksella saavutettava päästövähennys ei sisälly lukuun)

PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN

SUUNNITTELUPROSESSISSA

• Vaihtoehtojen asettaminen

tarkasteltavat vaihtoehdot kartottavat riittävällä tarkkuudella

saavutettavissa olevat päästötasot (liikenne, energiankäyttö,

rakennusmateriaalit)

vaihtoehtojen oltava toteutuskelpoisia

• Kehitettävän vaihtoehdon valinta

laskentatulosta voidaan käyttää valinnan perusteluna

myös kustannukset arvioitava

• Ratkaisumallin kehittäminen

laskentaa hyödyntävä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi

• Suunnitteluprosessin dokumentointi

kaavaehdotuksen perustelut

• Kaavamääräykset, rakennustapaohjeet

vaatimusten / suositusten perustelut

PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN

KAAVASUUNNITTELUPROSESSISSA

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVAN

ASEMAKAAVAN RATKAISUMALLEJA

RAKENNUSPAIKKAKOHTAINEN

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI

Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuutta vähentäviä suunnitteluratkaisuja:

• Laadukkaat jalankulkuympäristöt

• Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat

• Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut (tonttikohtaisten sijaan)

• Lähijunien tai metron asema alueella

• Lähipalvelut korttelissa tai enintään 400 m etäisyydellä

• Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat

LIIKENNE

• Ilmastotavoitteita toteuttava kaavoitus ohjaa vähäpäästöisempään

rakennettuun ympäristöön johdonmukaisesti ja kaikilla kaavatasoilla

• Tavoitteena luoda vähäpäästöisen elämän puitteet

• Maankäytön suunnittelujärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on

luonteeltaan erilaista kuin rakentamismääräysten ohjaus

• Kaavoitus voi ohjata rakentamismääräyksiä hienojakoisemmin ja

moniarvoisemmin, huomioiden alueelliset erityispiirteet

• Luotavien uusien käytäntöjen ja toimintamallien tulee olla pitkäikäisiä,

kehittyviä ja mukautuvia

• Alueiden kehityksen ohjaaminen vastaamaan tulevaisuudessakin

muuttuvia päästötavoitteita edellyttää ennakointia

YHTEENVETO

KIITOS

MIELENKIINNOSTANNE