Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia ?

Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.2015

Ossi Ikävalko

Kuva:H.Kutvonen, 2013

Panu Nykänen: Teknologian menneisyyttä jahtaamassa, Kirjoituksia Helsingin Insinöörit Ry:n julkaisemassa

Uudenmaan alueen insinööri UAI lehdessä. Humoristinen Tallinnan silta Pölyteknikkojen Kamrat –lehdessä 1871.

1

”Strait crossing” –tekniikat, miten ylittää vuono

jonka leveys on 3700 m ja syvyys 1300 m

Strait Crossing Symposium 2013 Bergen, Norway

Helsinki-Tallinna -tunnelin “historiaa”

• Helsinki – Tallinnatunnelin idea syntyi 1992 (Suomen geotekninen yhdistys), Usko

Anttikoski (Helsingin kaupunki)

• Puolestapuhujia Suomi-Talinna –seura ja Baltic Rail -yhdistys

• Ensimmäinen toteutettavuusselvitys, Usko Anttikoski, 2007

• Keskustelu on ollut vilkasta, kriittisiä mielipiteitä on paljon mutta ajatus on saanut

vähitellen yhä enemmän hyväksyntää. Myöskin poliittista mielenkiintoa on herännyt

• Helsingin ja Tallinnan kaupunginjohtajat 2012 aloittivat yhteistyön aiheen tiimoilta ja

perustivat sitä varten työryhmän 2012

• Helsinki -Tallinn Transport and Planning Scenarios Project (H-TTransPlan),

loppuraportti 2012

• TALSINKIFIX –selvitys 2015 (prefeasibility study, Helsingin kaupunki, Harju -

maakunta)

• Maakunnallinen ja valtakunnallinen ”organisoituminen” käynnissä

Itämeri - Baltia -korridori

Tulevaisuuden matka –

aikavyöhykkeet

6 million yearly passangers

12 000 weakly commuters from Estonia

20 daily connection

Twin City of Talsinki (or Hellinna)

TALSINKIFIX –esiselvitys 2015

• Tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä

• Toteuttamiskelpoisin ratkaisu rautatietunneli nykyisten

joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin (lyhyt matka-aika

kaupunkien keskustojen välillä)

• Edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja nopea

raideyhteys Eurooppaan

• Valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen

• Tunnelin ja liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9-13 mrd.

Kalliorakentamisen osuus n. 3 – 3.5 mrd €

• Tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja

ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista

• Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) tarvittaisiin noin 40-50

prosenttia (Tanskassa rakenteilla olevan Fehmarn Belt Fixed

link –projektissa EU-rahoitus 40 %)

The 1.5 Million International Geological Map of Europe And Adjacent Areas – IGME 5000

East European Craton

Fennoscandian Shield

East Europan Platform

http://www.bgr.de/karten/igme5000/igme5000_finalversion2005_g.jpg

Merenpohjan syvyys ja kambri -muodostumat

10.11.2015 10

Esitykse

n nimi /

Tekijä

”Paljastumia” Estonia

Finland

Blue Caly of Lontova http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html

Photo: http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html

Photo: O. Ikävalko

1 2 3 4 5

G/Cm3 Mpa % m/2 m

Precambrian gneisses A 2.65 - 2.75 110 - 240 0.1 - 0.2 6000 - 6300

Rapakivi granites B 2.65 100 - 200 0.1 6000 - 6500

Weathered crystalline besement C 2.0 - 2.6 1 - 100 1 - 20 2000 - 5000 1 - 20

Sandstones D 2.0 - 2.3 1 - 25 10 - 20 2000 - 3000 n. 60

Siltstone E 2.25 - 2.35 5 - 25 10- 15 2500 - 3500 1 - 2

Sandstones F 2.1 - 2.2 1 - 5 Mpa 20 - 25 2500 - 3000 15

Blue clay G 2.3 - 2.4 2 - 4 Mpa 8 - 10 2000 - 2500 45

Limestone H 2.55 - 2.65 100 - 150 0.1 - 5.5 4000- 5500 20

Glauconite sandstone I 1.95 - 2.1 1 - 20 1 - 10 2500 - 3000 2

Alum shale J 1.9 - 2.0 40 - 50 1 - 10 3500 - 4000 3.5

Sandstones K 2.1 - 2.8 1 - 40 1 - 20 2500 - 3500 3- 8

Quaternary loose sediments L 1.5 - 2.2 < 1 10 - 30 1500 - 2000 0 - 60

A= Rocks of Jägala complex, B= Naissaar and Neeme rapakivi, C= Weathered crystalline rocks. D= Ediacaran

sandstones, E= Ediacaran siltstone, F= Cambrian quartzose sandstones of the Tiskre formation, G= Cambrian

blue clay of the Lontova formation, H= Ordovician limestone, I= Ordovician glauconite sandstone of the

Leetse formation, J= Ordovician alum shale of the Türisalu formation, K= Ordovician sandstones of the

Kallavere and Ülgase formations, L= Quaternary deposits

Physical‐mechanical properties of different formations

along the Tallinn-Helsinki tunnel

1= volumetric weight, 2= compressive strength, 3= porosity,

4= P‐wave velocity ca. 6000‐6500 m/s, 5= thickness of formation.

Ossi Ikävalko 17.11.2008

HT-tunneli ja toteutetut kalliotunnelit Helsingin seudulla

Cross-section of the Gulf of Finland based on

the 3D -model

1.5 %

Merialueen alustavat geologiset tutkimukset

käynnistetään 2016 - 2017

High-frequency multibeam

• Provide for high-resolution bathymetric data

• Coverage is around 6 x depth of water (maximum 12x)

• Recognize topography and individual targets, as well as seabed substrate.

•Kaksi vaihtoehtoa: 70 km (58 km meren alla)

Kirkkonummi-Tallinn tunneli ja 85 km pitkä (73 km

meren alla) Helsinki – Tallinna tunneli

•Toteutuessaan maailman pisin merenalainen

rautatietunneli

•Molemmilla puolilla käytetään hyväksi matalikkoja,

joille rakennetaan pystykuilut (tekosaaria)

•Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 9 – 13 mrd €

(TALSINKIFIX, 2015) josta kalliorakentminen 3 –

3.5 mrd €

•Kaksi raidetunnelia (2 x 80 m2) ja erillinen huolto-

ja ilmastointitunneli (30-40 m2) (yht. n. 200 m2)

•Alin kohta n. 220 meren pinnan alapuolella

(Anttikoski 2007), maksimi kaltevuus 1.2 – 2.0 %.

•TBM –porauksella (120 m/viikko) 6 - 13 vuotta

(pystykuiluja hyödyntämällä jopa 3 – 4 v)

Usko Anttikoski, 2007

Tunneli pähkinänkuoressa

Louhittavat massat

• 3-tunnelin profiili yht. n 200 m2

• Pituus 85 km

• Massat, n. 17 milj. k-m3 , 46 milj. tn

• Vastaa n. puolta koko maan vuosittaisesta tarpeesta

• Vastaa n. 2 v kiviaineskäyttöä Uudellamaalla

• Vastaa n. 50 vuoden kalliotilojen louhintaa Helsingin kaupungissa

• Massat jakautuvat Suomen ja Viron kesken

Ossi Ikävalko

Kiitos!

7.8.2012 19

Ossi Ikävalko

ossi.ikavalko@gtk.fi

Tel: 029 503 2121

GSM: 050-349 2982