F Kaynti Kivisalmen kanava-siltatyömaalla 24.2.19 81

Havainnointimatkan tarkoituksena oli hankkia lisätieto ja

klassillisen Kivisalmen lohkareen kulkeutumisolosuhteista.

Outokumpu oy :n tutkijat olivat löytäneet Kivisalmelta

uuden kiisuuntuneen kvartsibreksialohkareen, jonka kulkeu-

tumises ta ja yhteydes ta Kivisalmen lohkareeseen toivottiin.

saatavan selvyys. . . . Maansiirtotöiden yhteydessä Kivisalmen alue on eristetty

ja kuivattu ympäröivästä jänrialueesta maapatjojen avulla.

Tuoreita maaleikkauksia on Kivisalmen lossilaiturin itä-

puolella ja laiturilta 1 km koilliseen Tappolahdella. K m -

massakin leikkauksessa tehtiin suuntauslaskuja ja havain-

noitiin moreenin kerros järjestystä (liite 1) .

'Lossilaiturin maaleikkaus sijaitsee noin 140 m koilliseen

Kivisalmen lohkareen löytöpaikalta. Leikkauksen 3 - 5 m:n

korkeassa törmässä oli löyhää, hiekk'aista, runsaskivistä,

paikoin sepelimaista hiekkamoreenia;.Moreenissa oli run-

saasti hiekkalinsse ja ja raitoja, moreenin kivet .olivat I

pyöristyneitä. Moreeni on kerrostunut jaatikön sulamisvai-

heessa ns. ablaatiomoreenina. Moreenista tehdyt suuntaus-

laskut osoittivat mor'eenin olevan suuntautumatonta, mikä

on tyypillista ablaatiomoreenille. Havainnot vahvistivat

käsitystä, että Kivisalmen lohkare on löydetty jaatikön

sulamisvaiheessa kerrostuneesta ablaatiomoreenista.

Tappolahden noin 4,5 m syvän moreenileikkauksen pohjalla

oli tummanharmaa, betonimaisen tiivis, silttinen hiekka-

moreeni. Tätä moreenia oli näkyvillä 3 m:n paksuinen ker-

ros. Moreenista tehty su~ntauslasku osoitti jaatikön vir- -

ranneen suunnasta 330° moreenin kerrostuessa (liite 2 ) . Suuntauksen ja fysikaalisten ominaisuuksien (tiiviys ja

silttipitoisuus) perusteella moreeni rinnastetaan Rääkky-

län alueella esiintyvään ns. vanhempaan pohjamoreeniin.

Vanhemman moreenin päällki oli noin 1,s m:n vahvuinen ker- . ros ruskeaa, kerrosrakenteista hiekkamoreenia. Moreenin

tarkempi tutkiminen oli moreenin routaantuneisuuden vuoksi

vaikeaa. Kerros on joko nuoremman, länsiluoteesta tapahtu-

neen jäätikön virtauksen kerrostamaa pohjamoreenia tai

sulamisvaiheessa kerrostunutta ablaatiomoreenia.

Outokumpu Oy:n tutkijat olivat löytäneet viimeksimainitus-

ta moreenikerroksesta magneetti- ja kuparikiisua sisältä-

vän' kvartsibreksialohkareen. Lohkare muistuttaa tyypiltään

rnalmiosaston Oravisalossa vuos'ina 19'67~1969 tutkimaa kii-

suuntumaa. Kiisuuntuma liittyy ~ravisalon gneissigraniitti-

sen kupolin keski-osissa oleviin amfiboliittiraitoihin ja

katto-osan arkosiittisiin liuskeisiin. Myös Oravisalon

kupolin.kontaktivyöhykkeessä Reskon alueella tiedetään ole-

van magneettikiisuvaltaisia kiisuuntumia. Kaikesta päättäen

lohkare on lähtöisin jostain näistä paikallisista kiisuun-

tumis ta.

Huomattavan paksun vanhemman moreenikerros turnan esiintymi-

nen Kivisalmen alueella tukee kas itys ta, että Kivisalmen

lohkare on alunperin kulkeutunut Outokummusta. Vanhempi

jaatikön virtaus tapahtui poh joisluoteesta-eteläkaakkoon,

jolloin kiviainesta on voinut kulkeutua Outokummirsta Kivi-

salmen alueelle. Tämän jälkeen Salpausselkävaiheessa vii-

meinen jäätikön virtaus on voinut kuljettaa lohkaretta uu-

delleen lyhyen matkan länsiluoteesta-itäkaakkoon. Jäätikön

sulaessa lohkare kerrostui ablaatiamoreeniaineksen mukana.

Kaivuu työn edis tyessä Kivisalmen lohkareen löytöpaikalle,

päästään tutkimaan lohkareen löytöhorisonttia, jolloin saa-

daan lisätietoutta lohkareen kulkeutumishistoriasta.

Espoossa 5,3.1981 Jg-i$ics~b-/ eij jo Nenonen