Kohti hyvinvointitaloutta

Johtaja Riitta Särkelä

6.11.2013 Helsinki

Seminaarin tavoitteet

• Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja

niiden keskinäisestä riippuvuudesta

• Mahdollisuuksista rakentaa hyvinvointitavoitteiden ja

taloustavoitteiden välille nykyistä parempaa tasapainoa

• Tuoda keskusteluun kansainvälinen näkökulma: economic

and social policies for all

• Tarkastella vaihtoehtoisia tapoja mitata hyvinvointia ja

taloutta sekä

• Nostaa esiin hyvinvointiteot investointeina

Talous itseisarvo vs. väline • Talouskriisi nostanut talouden ja kilpailukyvyn kaikkien

politiikkojen keskiöön, talouspuhe hallitsee

• Kilpailukyky ja taloudellinen kestävyys ovat nousseet

tavoitteiksi sinänsä

• Tasapainotustoimet tapahtuvat helposti huono -osaisim-

pien ja heikkoäänisimpien kustannuksella vrt. 1990- luvun

laman pitkät varjot – merkitys koheesiolle, luottamukselle

• Talous saatava palvelemaan ihmisiä ja ympäristöä

• Ei ole taloudellista kestävyyttä ilman sosiaalista ja

ekologista kestävyyttä

Hyvinvointitalous-ajattelu

• Tavoitteena haastaa talouspuheen ylivalta sekä saada

hyvinvointi ja talous kunnon dialogiin

• Lähestyy Kuusen ja klassisen sosiaalipolitiikan ajattelua:

universaalein palveluin ja tulonsiirroin luodaan ihmisten

hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä vahvistetaan taloudellista

menestystä - molemmat tarvitsevat toisiaan

• Entistä polttavampana haasteena talous- ja hyvinvointi-

tavoitteiden asettaminen ympäristön ja maapallon rajoihin

Hyvinvointiteot investointeina 1/2

• Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja etuudet nähdään

usein kuluina; palvelut valtaosan kuntien budjetista

• Talouden tarkasteluun tarvitaan vuotta pidempi sykli ja

kokonaisvaltaisempi ote vrt. alibudjetointi

• Huolehditaan vain oman hallintokunnan kustannuksista

vrt. kustannusten häviämättömyyden laki

• Hallituksen tavoite kuntien tehtävien karsinnasta sisältää

tässä mielessä ja perusoikeuksien kannalta riskin

• Miten hyvinvointia mitataan? Miten mitataan menestystä?

Hyvinvointiteot investointeina 1/2

• Sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa ja

etuuksissa kyse investoinneista; mihin ja milloin

investoimme?

• Luovat taloudelle edellytyksiä, synnyttävät sosiaalista ja

inhimillistä pääomaa, sosiaalista koheesiota

• Hyvät palvelut kunnan ja alueen menestystekijänä

• Painopistettä vuosia haluttu siirtää promootioon ja

ehkäisevään toimintaan; niiden arvoa ei nähdä ja

investointiajattelu puuttuu

Investoidaanko ajoissa vai korjataanko jälkikäteen?

Case ehkäisevä kodinhoitoapu ja lastensuojelu

Järjestöjen suuri merkitys • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

• Ehkäisevässä toiminnassa

• Yhteisön tarjoamisessa

• Vapaaehtoistoiminnan areenana ( 21 000 htv; 1 euro tuo 6)

• vaikuttamisen kanavana

• Asiantuntijoina

• Palvelujen ja tuen tarjoajina

Mutta:

• Tilastointi ei tuota tietoa näistä

• Tiedämme toiminnan volyymejä, mutta huonosti

taloudellista merkitystä

Hyvinvointitaloustyö käynnistyy • Hyvinvointitalous SOSTEn strategian yksi kolmesta painoalueesta

• Kirkastetaan käsitettä, sen sisältöä ja suhdetta muihin käsitteisiin;

asiantuntijajulkaisun teko käynnistynyt

• Vauhditetaan hyvinvoinnin ja talouden suhteeseen liittyvää keskustelua mm.

vuotuisella hyvinvointitalousfoorumilla

• Tuodaan näkyväksi järjestöjen merkitystä yhteiskunnassa

• Osallistutaan hyvinvointijohtamisen kehittämiseen kunnissa yhteistyössä

Kuntaliiton kansssa

• Vaikutetaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin uudistamiseen sen

nykyvahvuuksia hyödyntäen

Suur yleisö

INCLUSIVE SOCIAL

DEVELOPMENT

LIVING WITHIN

PLANET’S LIMITS

A JUST SUSTAINABLE

WORLD FOR ALL

AN ECONOMY SERVING PEOPLE

AND PLANET

Hyvää ja keskustelevaa

seminaaria!