KOKEILE EDES KERRAN - KESTÄVÄN

LIIKKUMISEN VAIHTOEHDOT

Hankkeen loppuraportti

LAHDEN

AMMATTIKORKEAKOULU

TKI-, KV- ja Aluekehityspalvelut

Loppuraportti

18.12.2013

Päivi Kärnä & Susanna Vanhamäki

Lahden ammattikorkeakoulu

TKI-, KV- ja Aluekehityspalvelut

KÄRNÄ, PÄIVI & VANHAMÄKI, SUSANNA:

Kokeile edes kerran – Kestävän liikkumisen vaihtoehdot-hankkeen loppuraportti

Joulukuu 2013

TIIVISTELMÄ

Lahdessa toteutettiin paikallisilla työpaikoilla kestävää liikkumista edistävä hanke

alkaen vuoden 2012 lopulla ja päättyen vuoden 2013 loppuun. Kokeile edes ker-

ran – kestävän liikkumisen vaihtoehdot –hankkeessa tavoitteena oli kannustaa

paljon yksin autoilevia, kohderyhmään kuuluvien työpaikkojen työntekijöitä ko-

keilemaan kestävää liikkumista ”edes kerran”. Kestävän liikkumisen muotoja ovat

kävely, pyöräily, julkisten kulkuvälineiden käyttö, kimppakyyti sekä etäneuvotte-

lu ja etätyö. Hankkeessa haluttiin edistää kestävän liikkumisen kokeilemisesta ja

synnyttää hyviä kokemuksia siten, että kestävän liikkumisen määrä työpaikoilla

lisääntyy.

Hankkeeseen osallistui yksiköitä Lahden kaupungilta, Lahden yliopistokampuk-

selta sekä Päijät-Hämeen koulutuskonserni – kuntayhtymästä. Hankkeen tulosten

mukaan kestävää liikkumista lisättiin hieman hankkeen aikana. Hankkeen myötä

kävi ilmi, että kestävän liikkumisen kannustamisessa työpaikoilla korostuvat tiivis

yhteistyö johdon kanssa, itse työntekijöiden tavoittaminen, jatkuva kannustaminen

sekä erilaisten motivaation keinojen käyttäminen. Ulkoista motivaatiota voidaan

synnyttää mm. taloudellisten kannusteiden, henkisen tuen ja kannustuksen sekä

puitteiden parantamisen avulla. Sisäistä motivaatiota, kuten liikunnan tuomaa

mielihyvää ja iloa on haastavampi synnyttää kannustamalla työntekijöitä hank-

keen avulla.

Hankkeen toteutti Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymä, Lahden am-

mattikorkeakoulu. Hanke on saanut tukea osana valtakunnallista Liikenneviraston,

liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja KKI-ohjelman rahoitta-

maa liikkumisen ohjauksen ohjelmaa 2012–2013. Rahoitusta koordinoi Motiva.

Asiasanat: kestävä, liikkuminen, kokeile, edistäminen, vaihtoehdot, työpaikat,

viisas liikkuminen, työntekijä, kävely, pyöräily, julkiset kulkuvälineet, linja-auto,

bussi, juna, kimppakyyti, etätyö, etäneuvottelu

SISÄLLYS

1 JOHDANTO 1

2 YLEISTÄ HANKKEESTA 2

2.1 Hankkeen tavoitteet 2

2.2 Hankkeen ohjausryhmä 3

2.3 Hankkeeseen osallistuneet työpaikat 4

2.4 Työpaikkojen sitouttaminen 5

3 TUTKIMUSMATERIAALIEN KERÄÄMINEN HANKKEESSA 7

3.1 Tietokanta kestävien matkojen kirjaamiseen 7

3.2 Kyselyt henkilöstölle 9

3.2.1 Kattava taustakysely 10

3.2.2 Suppeampi välikysely 10

3.2.3 Päätöskysely 10

4 KAMPANJAT 11

4.1 Toukokuun kampanja 11

4.1.1 UKK-kävelytesti 11

4.1.2 Pyöräilyviikko 12

4.2 Syyskuun kampanja 14

4.2.1 Taloudellisen ajotavan koulutus 14

4.2.2 Liikkujan viikko ja Ympäristöviikko 15

4.2.3 Ympäristökylä 16

4.2.4 Päätöstapahtuma ja UKK-kävelytesti 17

4.3 Kampanjoiden palkitseminen 18

5 VIESTINTÄ 20

5.1 Internet-viestintä 20

5.2 Esitykset ja luennot 22

6 TULOKSET 23

6.1 Kirjattujen matkojen tulokset 23

6.1.1 Kirjattujen matkojen tulokset kulkutavoittain 24

6.1.2 Matkakirjausten tulokset keväällä ja syksyllä 27

6.2 Kyselyiden tulokset 29

6.2.1 Aloituskyselyssä kartoitetut taustatiedot 31

6.2.2 Toisen ja kolmannen kyselyn tuloksia 32

6.3 Fysioterapian opinnäytetyö 35

6.4 Liikkumisen ohjauksen yhteistyö alueella 36

7 TULOSTEN ARVIOINTI 38

8 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 39

9 OPITTUA JA KEHITYSEHDOTUKSIA 41

LÄHTEET 43

LIITTEET 1

1 JOHDANTO

Kokeile edes kerran – Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hankkeen tavoitteena oli

korvata yksin autolla liikkumista kestävämmillä kulkumuodoilla työ- ja vapaa-

ajan matkoilla. Hankkeen avulla kestävää liikkumista tuotiin osaksi osallistuvien

organisaatioiden; Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän, Lahden kau-

pungin ja Lahden yliopistokeskuksen kestävän kehityksen mukaista ja työhyvin-

vointia tukevaa toimintaa.

Reilun vuoden kestäneessä hankkeessa osallistuvien yksiköiden työntekijöitä kan-

nustettiin yksin autoilun korvaamista kestävillä liikkumistavoilla. Kestävästi voi

liikkua kävellen, pyörällä, julkisilla kulkuvälineillä, kimppakyydillä sekä etäneu-

vottelun ja etätyön merkissä. Hankkeessa tehtävän toiminnan keskiössä olivat

kaksi kampanjakuukautta, joiden ajalle suurin osa hankkeen toiminnallisesta

osuudesta keskittyi.

Kampanjoiden aikana yksiköt kilpailivat toisiaan vastaan kestävästi liikutuista

matkoista ja saivat siihen aktiivista kannustusta hankkeen puolesta. Lisäksi hanke

oli mukana useassa tapahtumassa ja tempauksessa, joista osa kohdistettiin kohde-

ryhmälle ja osa toteutettiin yleisölle avoimina tilaisuuksina. Hankkeen toiminnal-

lista osuutta tukemassa ja tuloksien todentamiseksi yksiköissä käytiin johdon kes-

kusteluja, pidettiin henkilöstöinfoja ja tehtiin kyselyitä. Tässä raportissa on esitel-

ty hankkeen toteutus ja tulokset. Lisäksi esitellään kerättyjen aineistojen pohjalta

saadut tulokset.

Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymä, Lahden am-

mattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittivat Liikennevirasto ja Liikenne- ja viestintä-

ministeriö ja se oli osa Liikkumisen ohjauksen ohjelmaa 2012–2013. Rahoituksen

koordinoinnista vastasi Motiva.

2

2 YLEISTÄ HANKKEESTA

Kokeile edes kerran – Kestävän liikkumisen vaihtoehdot –hanke toteutettiin aika-

välillä 1.10.2012-31.12.2013 lahtelaisilla työpaikoilla. Hankkeen tavoitteena oli

korvata yksin tapahtuvaa autoilua muilla, kestävämmillä kulkumuodoilla niin työ-

kuin vapaa-ajan matkoillakin.

Hankkeen budjetti oli 37 150 euroa. Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen koulutus-

konserni –kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu. Hankkeessa työskenteli

osa-aikainen projektipäällikkö sekä pienellä osuudella osa-aikainen projektisihtee-

ri. Projektipäällikön tehtävää hoiti aluksi Susanna Vanhamäki (1.10.2012-

20.8.2013). Hänen jäätyä äitiyslomalle hankkeen loppuun viemisestä vastasi Päivi

Kärnä (21.8.-31.12.2013).

Hankkeen rahoittivat Liikennevirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö, joiden

yhteyshenkilöinä toimivat Tytti Viinikainen (Liikennevirasto) ja Saara Jääskeläi-

nen (LVM). Hanke oli osa valtakunnallista Liikenneviraston, liikenne- ja viestin-

täministeriön, ympäristöministeriön ja KKI-ohjelman rahoittamaa Liikkumisen

ohjauksen ohjelmaa 2012–2013. Rahoitusta koordinoi Motiva, jonka yhteyshenki-

lönä toimi Sara Lukkarinen.

2.1 Hankkeen tavoitteet

Hankkeen yleisenä tavoitteena oli korvata yksin autolla liikkumista kestävämmillä

kulkumuodoilla työ- ja vapaaajan matkoilla. Hankkeen avulla kestävä liikkuminen

oli tarkoitus saada osaksi osallistuvien organisaatioiden kestävän kehityksen ja

työhyvinvoinnin toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli saada viisaalle liikkumiselle

mahdollisimman laajaa näkyvyyttä alueen mediassa sekä eri tapahtumissa. Vies-

tinnän lisäksi hanke pyrki vaikuttamaan kestävän liikkumisen mahdollisuuksien

parantamiseen osallistuvissa organisaatioissa sekä Lahden kaupungin liikenne- ja

kaupunkisuunnittelussa. Jatkotyön tueksi hankkeessa oli tarkoituksena kerätä ja

analysoida liikkumisen ohjaukseen liittyvää tutkimusaineistoa.

3

2.2 Hankkeen ohjausryhmä

Hankkeen seurantaa varten perustettiin ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa

hankkeen aikana. Projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle tehdyistä toimenpi-

teistä. Neljännen ohjausryhmäkokouksen sijasta jäsenet kommentoivat sähköpos-

titse loppuraportin sisältöä.

Ohjausryhmän varsinaisia jäseniä olivat:

Lahden yliopistokampuksen edustajana Juha-Pekka Liljander, Johtaja,

Helsingin yliopisto, Palmenia (varajäsen Satu Parjanen, LUT)

Eija Lantta, Opintoasianpäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu

Päivi Lehtinen, Koulutuspäällikkö, Koulutuskeskus Salpaus (jäi pois ohja-

usryhmästä hankkeen puolivälissä)

Heikki Turunen, Lukiojohtaja, Lahden kaupunki

Saara Vauramo, kehityspäällikkö, Lahden kaupunki (syksyllä hänen tilal-

leen Miia Aaltonen, Projektiassistentti, Lahden kaupunki)

Susanna Vanhamäki, Projektipäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu

Rahoittajaviranomaisen edustajia ohjausryhmässä olivat:

Saara Jääskeläinen, Neuvotteleva virkamies, Liikenne- ja viestintäministe-

riö

Sara Lukkarinen, Asiantuntija, Motiva Oy

Tytti Viinikainen, Henkilöliikenneasiantuntija, Liikennevirasto

Asiantuntijajäseniä ohjausryhmässä olivat:

Heidi Freundlich, Projektipäällikkö Liikettä! -hanke, Lahden Alueen Ke-

hittämisyhtiö Oy

Matti Heikkinen, Suunnitteluinsinööri, Lahden kaupunki Kunnallistek-

niikka

Timo Permanto, Ympäristönsuojelusuunnittelija, Lahden seudun ympäris-

töpalvelut

4

2.3 Hankkeeseen osallistuneet työpaikat

Hankkeen alussa osallistuvia yksiköitä oli kahdeksan: Päijät-Hämeen koulutus-

konserni –kuntayhtymästä Lahden ammattikorkeakoulun Opiskelija- ja opetustek-

nologiapalvelut sekä Koulutuskeskus Salpauksen Hotelli-, Ravintola- ja Catering

–ala, Lahden kaupungilta Konsernipalvelut ja Sivistystoimialan hallinto –yksiköt,

sekä kaikki Lahden yliopistokampuksen yksiköt. Salpauksen Hotelli, Ravintola- ja

Catering –ala jättäytyi hankkeesta pois kesken toteutuksen. Syynä pois jäämiseen

oli yksikössä tapahtuneet muutokset. Osallistuvat yksiköt henkilöstömäärineen on

esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Hankkeeseen osallistuneet työpaikat.

Organisaatio Yksikkö/ Työpaikka Henkilöstö-määrä (3/2013)

Henkilöstö-määrä (8/2013)

Päijät-Hämeen kou-lutus-konserni

Lahden ammattikorkeakoulu, Opiskelija- ja opetusteknolo-giapalvelut

24 21

Päijät-Hämeen kou-lutuskonserni

Koulutuskeskus Salpaus, Hotelli-, ravintola- ja catering -ala

32 -

Lahden kaupunki Konsernipalvelut 77 75

Lahden kaupunki Sivistystoimialan hallinto 38 38

Lahden yliopisto-kampus

Helsingin yliopisto, Palmenia 52 43

Lahden yliopisto-kampus

Helsingin yliopisto, Ympäristötie-teiden laitos

52 47

Lahden yliopisto-kampus

Lappeenrannan teknillinen yli-opisto, Lahti School of Innovation

34 31

Lahden yliopisto-kampus

Muut yksiköt (mm. koordinaa-tioyksikkö, HY avoin yliopisto)

39 29

Yhteensä 344 284

Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi oli asetettu 4-6 yksikön osallistuminen ja osal-

listuvaksi henkilöstömääräksi arvioitu 120-180 työntekijää. Sekä yksiköiden että

5

henkilöstömäärän osalta tavoitteet ylittyivät. Suurempia yksiköitä osallistui seit-

semän ja lisäksi Lahden yliopistokeskuksen pienet yksiköt muodostivat kahdek-

sannen joukkueen. Henkilöstöä hankkeen alussa oli mukana yhteensä vajaa 350 ja

hankkeen loppupuoliskolla reilu 280 henkilöä.

2.4 Työpaikkojen sitouttaminen

Yksiköt valikoituivat mukaan hankkeeseen vapaaehtoiselta pohjalta, lähinnä esi-

miestensä aktiivisuuden perusteella. Johdon sitoutumisen lisäksi tarkoituksena oli

nimetä jokaiselle työpaikalle innostunut, tunnettu ja vaikutusvaltainen ”vetäjä”,

joka omalla toiminnallaan motivoisi henkilöstöä ja lisäisi työpaikan yhteisöllisyyt-

tä. Useimmilla työpaikoilla vetäjän rooliin valikoitui työpaikan yhteyshenki-

lö/esimies joka oli järjestänyt yksikön osallistumisen hankkeeseen.

Helmikuussa 2013 käytiin työpaikoilla aloituskeskustelut, joissa projektipäällikkö

esitteli kestävää liikkumista ja työnantajan mahdollisuuksia vaikuttaa liikkumi-

seen. Lahden yliopistokeskuksen yksiköiden osalta keskustelu käytiin yliopisto-

keskuksen johtoryhmän kokouksessa huhtikuussa. Tilaisuuksissa keskusteltiin

työpaikan puitteista ja sovittiin hankkeen toimintatavoista. Jokainen työpaikka

valitsi myös itselleen kestävän liikkumisen painopisteen keväälle ja syksylle. Li-

säksi keskusteltiin työpaikkakohtaisista, työnantajan tarjoamista kannusteista.

Kannustimiksi sovittiin esim. lahjakortteja palveluihin tai tuotteisiin. Arvontape-

rusteista sovittiin, että kaikkien niiden kesken, jotka kirjasivat kestäviä matkoja

jokaisella kuukauden kampanjaviikolla, arvottaisiin työpaikkakohtaisia palkintoja.

Näin henkilöstö saataisiin paremmin sitoutettua osallistumaan koko kampanja-

kuukauden ajan.

Hankkeen lopussa joulukuussa 2013 työpaikoilla käytiin johdon kanssa lopetus-

keskustelut. Projektipäällikkö esitteli hankkeen tuloksia, minkä lisäksi tilaisuuk-

sissa keskusteltiin hankkeen etenemisestä kyseisessä yksikössä. Keskusteluissa

mietittiin jonkin verran tulevaisuutta ja kestävän liikkumisen työn jatkumista yk-

sikössä.

Työntekijöiden sitoutumisessa ja kiinnostuksessa kestävää liikkumista kohtaan

johdon/esimiehen roolilla oli suuri merkitys. Toisilla työpaikoilla sitouttaminen

6

onnistui hyvin, toisilla heikommin. Sitoutumisen aste näkyy melko selkeästi siitä,

miten aktiivisesti kunkin työpaikan henkilöstö kirjasi kestäviä matkoja sähköiseen

järjestelmään.

Hankkeen puolesta työntekijöitä pyrittiin aktivoimaan kestävien matkojen tekemi-

seen viestinnän, tapahtumien ja palkitsemisen avulla. Jokaisella työpaikalla järjes-

tettiin infotilaisuuksia, jossa projektipäällikkö kertoi kestävästä liikkumisesta,

kampanjasta ja matkojen kirjaamisesta. Niille Lahden yliopistokeskuksen yksi-

köille, jotka toimivat kaupungin keskustassa oli järjestetty erikseen infotilaisuus.

Muutoin infot toteutettiin osana viikko- tai kuukausipalavereja, jolloin suurin osa

henkilökunnasta oli jo valmiiksi koolle kutsuttu.

Työpaikkojen välinen kilpailu perustui siihen, mikä työpaikka teki eniten kestäviä

matkoja suhteessa henkilöstömäärään. Lopputuloksissa sekä toukokuun että syys-

kuun tulokset laskettiin yhteen ja voittanut työpaikka luvattiin palkita rahasum-

malla, jonka saattoi käyttää vapaavalintaisella tavalla henkilöstön kestävän liik-

kumisen edistämiseen.

7

3 TUTKIMUSMATERIAALIEN KERÄÄMINEN HANKKEESSA

3.1 Tietokanta kestävien matkojen kirjaamiseen

Kestävän liikkumisen seuraaminen oli hankesuunnitelmassa määritelty toteutetta-

vaksi sähköisen järjestelmän avulla. Sähköinen järjestelmä toteutui nettisivupoh-

jaisena järjestelmänä, johon hankkeeseen osallistuvien yksiköiden työntekijät

saattoivat kirjata tietoja kestävästi tekemistään matkoista. Tavoitteena oli, että

kukin yksikön työntekijä eli joukkueen jäsen sitoutuisi kampanjan aikana kirjaa-

maan kestävällä liikkumistavalla tehdyt työ- ja vapaa-ajan matkat sähköiseen jär-

jestelmään.

Järjestelmän suunnittelu ja toteutus tehtiin Lahden ammattikorkeakoulun liiketa-

louden alan tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa. Toteutus

tapahtui opettajan ohjauksessa kolmen opiskelijan muodostaman pienryhmän toi-

mesta. Hanke osti Hostingpalvelu.fi:ltä käyttöönsä palvelintilin ja domainin

www.kestavaliikkuminen.net. Osoite jaettiin sähköpostitse osallistuvalle henkilös-

tölle ja heitä ohjeistettiin matkojen kirjaamisessa.

Matkojen kirjaaminen sähköiseen järjestelmään edellytti työntekijöiltä tunnusten

tekemistä. Tunnusten tekovaiheessa työntekijä teki itselleen käyttäjänimen sekä

antoi nimensä, sähköpostiosoitteensa ja yksikkönsä. Taulukossa 2 näkyy mitä tie-

toja itse tietokantaan kerättiin.

Taulukko 2. Kestävän matkan kirjaamisen yhteydessä esitetyt kysymykset.

Päivämäärä Valitaan kalenterista, voi valita useamman päivän ker-

ralla

Matkan pituus Valikko: alle 1km, 1-alle 3km, 3-alle 5km, 5-alle 10km,

10-alle 20km, 20km ja yli

Edestakainen matka Rasti ruutuun, jolloin järjestelmä laskee automaattisesti

matkan kahteen kertaan

Matkan tyyppi Valikko: Työmatka, Työasiamatka, Vapaa-ajan matka

8

Automatka korvattu seuraa-

valla tavalla

Valikko: kävely, pyörä, bussi, juna, kimppakyyti, etätyö,

etäkokous

Kerro kommenttisi matkasta Avoin

Taulukossa 3 on esitettynä työpaikkojen henkilöstön kirjautumismäärät sähköi-

seen järjestelmään. Järjestelmään syötettyjen ”odotettujen käyttäjien” lukumäärik-

si laskettiin hankkeen alussa ja hankkeen puolivälissä selvitettyjen työntekijämää-

rien keskiarvo. Lahden ammattikorkeakoulun Opiskelija- ja opetusteknologiapal-

veluilla oli korkein osallistumisaste. Kokonaisuudessaan järjestelmään rekisteröi-

tyi 112 työntekijää, eli 34 prosenttia kohderyhmästä.

Taulukko 3. Työpaikkojen henkilöstön osallistuminen sähköisen järjestelmän

käyttöön.

Yksikkö/Työpaikka Rekisteröityneet käyttäjät

Odotetut käyttäjät

Osallistumisaste

Lahden ammattikorkeakoulu, Opiskelija- ja opetusteknolo-giapalvelut

16 23 70 %

Koulutuskeskus Salpaus, Ho-telli-, ravintola- ja cateringala

15 32 47 %

Lahden kaupunki, Konserni-palvelut

13 76 17 %

Lahden kaupunki, Sivistystoi-mialan hallinto

20 38 53 %

Helsingin yliopisto, Palmenia 20 48 42 %

Helsingin yliopisto, Ympäristö-tieteiden laitos

13 50 26 %

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Inno-vation

5 33 15 %

Lahden yliopistokampus, Muut yksiköt (mm. koordinaatioyk-sikkö, HY avoin yliopisto)

10 34 29 %

9

Yhteensä 112 334 34 %

Sähköisessä järjestelmässä jokainen kirjautunut käyttäjä näki omien ja työpaikka-

kohtaisten tietojen lisäksi myös työpaikkojen välisen tilanteen viivadiagrammina

(). Järjestelmä laski työntekijöiden tekemiä kestäviä matkoja suhteessa työpaikan

henkilöstömäärään, jolloin koko ajan oli selvillä mikä työpaikka johti kisaa.

Kuvio 1. Työpaikkojen välinen tilanne syyskuun kampanjan jälkeen.

3.2 Kyselyt henkilöstölle

Työpaikoilla suoritettiin vuoden 2013 aikana kolme Webropol -kyselyä. Tietoja

kerättiin työntekijöiden liikkumistottumuksista sekä kestävän liikkumisen esteistä.

Aineiston perusteella seurattiin hankkeen ja sen tavoitteiden toteutumista sekä

selvitettiin liikkumisen ohjauksen keinojen vaikuttavuutta. Kyselyiden tuloksia on

käsitelty luvussa 6.2.

10

3.2.1 Kattava taustakysely

Ensimmäisen kyselyn tavoitteena oli selvittää kattavasti henkilöstön liikkumistot-

tumuksia työmatkoilla, työasiamatkoilla ja vapaa-ajan matkoilla (Liite 1). Ohjaus-

ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida kysymyksiä ja niistä käytiin ak-

tiivista keskustelua.

Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2013 ennen työpaikoilla käytyjä aloitus-

keskusteluja. Kysely toimi keskustelupohjana ja sen tulokset auttoivat johtoa mää-

rittelemään oman työpaikkansa kestävän liikkumisen painopisteet ja ottamaan

huomioon henkilöstön toiveet. Kyselyyn vastasi 188 henkilöä (noin 55 %) eli vas-

tausprosentti oli erittäin hyvä.

3.2.2 Suppeampi välikysely

Toinen kysely oli huomattavasti ensimmäistä lyhyempi (Liite 2). Sen tarkoitukse-

na oli kartoittaa toukokuun kampanjan onnistumista ja mahdollisia syitä siihen,

miksi työntekijä ei ollut kirjannut kestäviä matkoja järjestelmään. Kysely toteutet-

tiin kesäkuun puolivälissä. Siihen vastasi vain 25 henkilöä (noin 7 %). Alhainen

vastausprosentti saattaa osittani selittyä kyselyn ajankohdalla, koska kesälomat

olivat lähestymässä.

3.2.3 Päätöskysely

Viimeinen kysely toteutettiin syyskuun kampanjan jälkeen lokakuun alussa (Liite

3). Päätöskyselyssä tavoitteena oli selvittää, oliko hanke ollut esillä työpaikalla,

oliko sillä ollut vaikutusta työntekijöiden liikkumiseen ja oliko hankkeen aikana

tapahtunut aiheeseen liittyviä muutoksia työnantajan puolesta. Viimeiseen kyse-

lyyn vastasi 53 henkeä, mikä vastasi 19 % silloisesta työntekijämäärästä.

11

4 KAMPANJAT

Aktiiviset kampanjat järjestettiin työpaikoilla toukokuussa ja syyskuussa 2013.

Kampanjakuukausien aikana työntekijät kirjasivat kestävällä tavalla tehtyjä mat-

koja sähköiseen järjestelmään. Työntekijöitä kannustettiin viikoittain kestävään

liikkumiseen projektipäällikön lähettämien motivointiviestien myötä. Viestin tar-

koituksena oli muistuttaa kampanjasta ja matkojen kirjaamisesta sekä tulevista

tapahtumista. Kampanjakuukausien aikana järjestettiin myös työntekijöille tarkoi-

tettuja kestävään liikkumiseen liittyviä tempauksia.

4.1 Toukokuun kampanja

Työpaikkakohtaisissa aloituskeskusteluissa kaikki työpaikat yhtä lukuun ottamatta

valitsivat pyöräilyn kevään painopisteeksi. Lahden kaupungin sivistystoimialan

hallinto valitsi kävelyn. Toukokuun kampanjan pääasialliseksi painopisteeksi

muodostui luontevasti pyöräily. Lisäksi toukokuussa järjestettävä valtakunnalli-

nen Pyöräilyviikko tuki tätä valintaa.

Toukokuun motivointiviesteissä aiheina korostuivat painopisteen mukaisesti pyö-

räily ja kävely. Projektipäällikkö lähetti kerran viikossa työntekijöille suunnatun

motivointiviestin, jonka sanoma oli kannustava. Viestit välitettiin seitsemässä

yksikössä työntekijöille yksiköiden yhteyshenkilöiden kautta ja yhdessä yksikössä

suoraan työntekijöille. Toukokuun kampanjan jälkeen työntekijöiltä tuli muutama

yksittäinen palaute siitä, että viestit eivät olleet tulleet perille ajallaan.

4.1.1 UKK-kävelytesti

Toukokuun kampanja alkoi Pikku-Vesijärven puistossa järjestetyllä UKK-

kävelytestillä 26.4.2013. Testin järjestämisen ajatuksena oli antaa työpaikkojen

henkilöstölle mahdollisuus tarkistaa kuntonsa ennen kampanjan alkamista ja uu-

delleen syksyllä kampanjan jälkeen. Testin järjesti Lahden ammattikorkeakoulun

fysioterapiaopiskelijoiden osuuskunta MOTIONS11. Testiin ilmoittautui 47 hen-

kilöä, joista 37 osallistui. Eniten osallistujia tuli Lappeenrannan teknilliseltä yli-

opistolta (9) ja Lahden ammattikorkeakoululta (8). Osallistujat olivat iloisia tes-

12

tausmahdollisuudesta ja lupasivat tulla syksyllä uudelleen tavoittelemaan parem-

paa tulosta.

Kuvio 2. UKK-kävelytesti järjestettiin koleassa säässä Pikku-Vesijärven puis-

tossa (Kuva: Susanna Vanhamäki).

4.1.2 Pyöräilyviikko

Valtakunnallisen Pyöräilyviikon alkajaisiksi järjestettiin 11.5.2013 Lahdessa

kauppakeskus Triossa kaikille tarkoitettu Pyöräilyn iloa -tapahtuma. Tapahtumas-

sa kerrottiin pyöräilyviikon ohjelmasta, esiteltiin pyöräilyseurojen toimintaa, ker-

rottiin kaupungin pyöräilyä koskevista suunnitelmista, jaettiin pyöräilykarttoja ja

huutokaupattiin polkupyöriä. Kokeile edes kerran hankkeella oli tapahtumassa

yhteinen ständi Lahden kaupungin kanssa.

Osana pyöräilyviikon ohjelmaa järjestettiin hankkeeseen osallistuvilla työpaikoilla

pyöränhuoltotempauksia aamuisin ja iltapäivisin 13–14.5.2013. Päivämäärät valit-

tiin Pyörällä töihin -päivää silmälläpitäen (14.5.). Tempauksissa lahtelaisen pyö-

räilyseura Royal Cycling Teamin Seppo Rantala huolsi sinä päivänä pyörällä töi-

hin tulleiden pyöriä (kuvio 3). Hän myös opasti omatoimista huoltoa sekä vaihtoi

tarvittaessa pyöriin pieniä varaosia.

13

Kuvio 3. Royal Cycling Teamin Seppo Rantala tekee ja opastaa pyöränhuol-

toa Pyörällä töihin -päivänä (Kuva: Susanna Vanhamäki).

Huoltomahdollisuuden hyödynsi kuitenkin vain 15 osallistujaa, joskin heidän li-

säksi paljon työpaikkojen väkeä tuli ulos katselemaan ja keskustelemaan. Suurin

osa pyörän kanssa huoltoon tulleista oli Helsingin yliopiston henkilökuntaa. Pai-

kalle tulleet kiittelivät mahdollisuudesta ja olivat erittäin tyytyväisiä huoltoon.

Liikenneturva lahjoitti satulansuojuksen jokaiselle tempaukseen osallistuneelle.

Huoltotempauksesta kerrottiin myös Etelä-Suomen sanomissa 14.5.2013 (kuvio

4).

Kuvio 4. Etelä-Suomen sanomien juttu pyörähuolloista 14.5.2013.

Kestävän liikkumisen hanke oli esillä myös pyöräilyviikon perjantaina 17.5. Lah-

den tiedepuistossa järjestetyssä Get together -tapahtumassa, jossa keskittymän

14

toimijat esittelivät toimintaansa toisilleen. Liikenneturvan satulansuojuksia jaettiin

myös tässä tapahtumassa.

Pyöräilyviikolla hanke viesti aktiivisesti useampana päivänä myös laajemmalle

yleisölle blogin, Facebookin ja nettisivujen kautta. Hankkeen nettisivujen uutiset

leviävät Ajankohtaista-otsikon alla Päijät-Hämeen koulutuskonsernin, Lahden

ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen pääsivuille.

4.2 Syyskuun kampanja

Syyskuun kampanjan teemaksi Lahden kaupungin konsernipalvelut valitsi etä-

neuvottelujen edistämisen. Lahden kaupungin sivistystoimialan hallinto ja Lahden

ammattikorkeakoulun opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut valitsi teemaksi vii-

saan autoilun. Lahden yliopistokampuksen yksiköt valitsivat teemaksi molemmat,

sekä etäneuvottelun että viisaan autoilun.

Myös syyskuun kampanjassa henkilökunnalle lähetettiin viikoittaiset motivointi-

viestit. Viestit lähetettiin jälleen yhteyshenkilöiden kautta, poikkeuksena Lahden

ammattikorkeakoulun Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut, jonka työntekijöille

viestit lähetettiin suoraan. Syyskuun viesteissä kannustettiin kimppakyyteihin,

etäneuvotteluihin ja syyspyöräilyyn. Lisäksi motivointia pyrittiin tehostamaan

valmistelemalla henkilöstölle sisäisessä viestinnässä, esim. Lync-ohjelmalla lähe-

tettävät päivittäiset lyhyet viestit teemoihin ja tuleviin tapahtumiin liittyen. Yksi-

köistä LAMK/Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut sekä Lahden kaupungin

sivistystoimiala saattoivat käyttää viestejä motivoinnissaan. Muut yksiköt ilmoit-

tivat, että heillä ei ole käytössään mahdollisuutta käyttää pikaviestejä.

4.2.1 Taloudellisen ajotavan koulutus

koko kohderyhmälle suunnattu taloudellisen ajotavan koulutus järjestettiin

11.9.2013 iltapäivällä. Koulutuksen sijainniksi valikoitui Lahden keskustassa si-

jaitseva Tietoportti, jossa sijaitsee osa Lahden yliopistokampuksen yksiköistä.

Ajankohdan valitsemiseksi oli tehty kyselyä yksiköiden yhteyshenkilöiltä, mutta

kommentteja sopivaksi ajaksi saatiin vähän. Lopulta päädyttiin kyseiseen päivään.

15

Taloudellisen ajotavan kouluttajana toimi Petri Tuovinen Ehkäisevä päihdetyö

EHYT ry:stä. Koulutuksessa oli paikalla 5 henkilöä, projektipäällikkö ja koulutta-

ja. Koulutuksen sisältö oli todella hyvä ja innostava. Tilaisuudesta muodostui kes-

kusteleva.

4.2.2 Liikkujan viikko ja Ympäristöviikko

Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietettiin 16-22.9.2013 Samalla viikolla vietet-

tiin Lahden seudulla myös Ympäristöviikkoa. Molemmat aiheet sopivat hyvin

kestävän liikkumisen kampanjaan ja ne tuotiin viestinnässä esiin.

Liikkujan viikolla hanke järjesti yhteistyössä Liikenneturvan ja Lahden kaupungin

kanssa Avaimet arkipyöräilyyn –tilaisuuden. Tilaisuus järjestettiin 17.9.2013 kai-

kille avoimena iltatapahtumana välillä 18-20 Lahden seudun ympäristöpalvelui-

den Ympäristöneuvonnan tiloissa Lahden keskustassa.

Tilaisuutta mainostettiin Uusi Lahti –lehdessä 14.9.2013 ja Etelä-Suomen Sano-

missa 9.9.2013. Internetissä tapahtumaa mainostettiin LAMK:n nettisivujen ta-

pahtumat –osiossa sekä Facebookissa. Lisäksi tilaisuuden sähköinen mainos pyöri

edeltävät kaksi viikkoa Lahden seudun ympäristöpalveluiden Kauppakeskus

Triossa sijaitsevan infopisteen sähköisellä näytöllä.

Avaimet arkipyöräilyyn –tilaisuudessa osallistujille esitettiin tiivis pyöräilyn tie-

topaketti. Illassa käsiteltiin pyöräilyn motivaatiota, liikenteen yleisimpiä sääntöjä

pyöräilyn näkökulmasta ja saatiin ohjeita pyörähuollon tavallisimpiin kohtiin.

Illan lopuksi osallistujat saivat esittää kysymyksiä Lahden kaupungin kävelyn ja

pyöräilyn kehittämissuunnitelmasta. Paikalla oli 10 osallistujaa, kolme puhujaa ja

projektipäällikkö.

16

Kuvio 5. Matti Hoikkanen Lahden kaupungilta ottaa vastaan kysymyksiä

Lahden kävelyn ja pyöräilyn suunnitelmaan liittyen Avaimet arkipyöräilyyn -

tilaisuudessa (Kuva: Päivi Kärnä).

4.2.3 Ympäristökylä

Syyskuussa hanke oli esillä lahtelaisessa katukuvassa. 20.9.2013 keskustassa si-

jaitsevalla Hansatorilla järjestettiin Ympäristökylä –tapahtuma, jossa paikalliset

ympäristötoimijat esittelivät toimintaansa. Kokeile edes kerran –hanke jakoi tilai-

suudessa mökin Lahden ammattikorkeakoulun EcoMill-hankkeen kanssa.

Kuvio 6. Hanke mukana Ympäristökylä –tapahtumassa. Asukkaat saattoivat

merkitä karttaan oman kulkureittinsä ja miettiä, miten matka olisi parasta taittaa

(Kuva: Päivi Kärnä).

17

Ympäristökylän järjestelyissä oli mukana LAMK:n ympäristöteknologian opiske-

lijoita auttamassa kutakin toimijaa. Projektipäällikkö suunnitteli mökissään tapah-

tuvan toiminnan yhdessä viiden opiskelijan kanssa. Osallistujia kutsuttiin mökille,

jossa saattoi piirtää karttaan oman usein kulkemansa reitin. Lisäksi oli mahdollista

laskea omien reittivalintojensa päästöjä ja kustannuksia yhdessä opiskelijoiden

kanssa. Kestävästi matkojaan liikkuville jaettiin Liikenneturvalta saatuja satu-

lasuojia. Ympäristökylässä hankkeen mökillä kävi arviolta 70 kävijää.

4.2.4 Päätöstapahtuma ja UKK-kävelytesti

Hankkeen päätöstapahtumana järjestettiin UKK-kävelytesti, jossa työntekijät saat-

toivat testata, oliko kunto parantunut hankkeen myötä. Harva työntekijä tarttui

mahdollisuuteen ja testiä olikin tekemässä 14 työntekijää. Ennakkoilmoittautunei-

ta oli 19. Projektipäällikkö pyysi yksiköiden yhteyshenkilöitä välittämään vielä

UKK-kävelytestiä edeltävänä päivänä yksiköihin viestiä siitä, että osallistuminen

olisi vielä mahdollista. Tavoitteena oli päästä tapaamaan mahdollisimman monta

kohderyhmäläistä projektipäällikön vaihdoksen jälkeen. Kannustus ei kuitenkaan

poikinut lisäosallistujia. Eniten osallistujia testiin tuli LAMK:n Opiskelija- ja ope-

tusteknologiapalveluilta. Testin järjestivät Lahden ammattikorkeakoulun fysiote-

rapian opiskelijat (8 kpl) osana opintojaksoaan. Testiä järjestettiin 4.10.2013 aika-

välillä 11-17 Pikku-Vesijärven luona. Testin tukikohtana pidettiin Lahden sata-

massa sijaitsevaa Kahvila Karinrantaa.

Ohjelmassa oli UKK-testin lisäksi kahvilan virkistävä tarjoilu, fysioterapian opis-

kelijoiden terveysmittauksia ja -neuvontaa sekä keskustelua hankkeen tuloksista.

Sää oli selkeä ja aurinkoinen. Osallistujilta tuli positiivista palautetta kahvilamil-

jööstä ja opiskelijoiden hyvin vetämästä ohjelmasta.

18

Kuvio 7. Syksyn UKK-kävelytestille sattui kaunis kävelysää. (Kuva: Béla

Gazdag).

4.3 Kampanjoiden palkitseminen

Kampanjakuukausien aikana käydyn kestävien matkojen kirjauskilpailun voitta-

jayksikkö, Lahden ammattikorkeakoulun Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut,

palkittiin hankkeen puolesta 500 €:n kestävän liikkumisen palkinnolla. Palkinto-

raha käytettiin keilaukseen ja oli hyvä tapa yhdistää yksikköä, jonka työntekijät

työskentelevät eri toimipisteissä. Lisäksi yksiköitä kannustettiin palkitsemaan

omia työntekijöitään kampanjakuukausien liikkumisesta.

Lahden ammattikorkeakoulun Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut palkitsi

työntekijöitään arpomalla kutakin kampanjaviikkoa kohden yhden matkoja kirjan-

neen, palkittavan työntekijän. Yhteensä kahdeksan yksikön työntekijää sai palkin-

non Koulutuskeskus Salpauksen hius- tai kauneudenhoitopalveluihin.

Koulutuskeskus Salpauksen Hotelli-, ravintola- ja cateringala palkitsi työntekijöi-

tään osallistumansa ensimmäisen kampanjakuukauden osalta kauneuspuolen lah-

jakortilla.

Lahden kaupungin Konsernipalvelut palkitsi työntekijöitään aktiivisuudesta syys-

kuun kampanjan aikana järjestämällä kahvit etäneuvottelukoulutukseen saapuneil-

19

le. Lahden kaupungin sivistystoimiala palkitsi keväällä taskukokoisella, pieneen

tilaan taitettavalla repulla kuusi työntekijäänsä, jotka olivat kirjanneet kampanja-

kuukausien aikana joka päivä kestävän matkan. Syksyllä yksikkö palkitsi myös

ahkerimmin matkoja kirjanneita työntekijöitään.

Lahden yliopistokampus palkitsi eniten liikkuneet yksikkönsä kevään ja syksyn

osalta hedelmäkorilla. Lisäksi kampanjakuukausina matkoja kirjanneiden joukosta

arvottiin kevään osalta kolme ja syksyn osalta kaksi työntekijää, jotka palkittiin

liikuntapalkinnolla.

20

5 VIESTINTÄ

Hankkeessa toteutettiin viestintää hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen liik-

keelle lähdön tiedotus tapahtui yksiköiden palaverien yhteydessä, minkä jälkeen

kohderyhmää tavoiteltiin mm. sähköpostin ja internet-sivuilla olleiden tiedottei-

den avulla. Hankkeen sisäinen viestintä on kuvattu tarkemmin kappaleissa 4.1. ja

4.2.

5.1 Internet-viestintä

Hankkeen viestintävälineinä toimivat Lahden ammattikorkeakoulun ympäristö-

hankkeiden yhteinen blogi (http://blogit.lamk.fi/paikallisia-tekoja/) ja Facebook -

sivusto (https://www.facebook.com/paikallisiatekoja) sekä hankkeen nettisivut

(http://www.lamk.fi/kestava-liikkuminen/). Hankkeen julkaisemat uutiset nousivat

Ajankohtaista -otsikon alla esiin myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin, Lahden

ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen pääsivulla (Taulukko 4).

Lahden yliopistokeskus julkaisi myös kampanjan alkamiseen liittyvän tiedotteen

(29.4.).

Taulukko 4. Hankkeen julkaisemat tiedotteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin,

Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen verkkosivuilla.

Ajankohta Otsikko

11.12.2012 Lahdessa ja Padasjoella liikutaan viisaasti

29.4.2013 Viisaan liikkumisen kampanja käyntiin lahtelaisilla työpaikoilla

13.5.2013 Pyörät kuntoon Pyöräilyviikolla

7.6.2013 Lahtelaisilla työpaikoilla liikuttiin toukokuussa viisaasti

21.10.2013 Kokeilisitko sinä – edes kerran?

11.11.2013 Kokeile edes kerran Lahden tiedepäivässä

21

Paikallisia tekoja -blogissa julkaistiin Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoi-

den liikkumisaiheeseen liittyviä kirjoituksia, joita he ovat laatineet viestinnän

opintojaksoilla. Blogissa julkaistiin myös tapahtumiin liittyviä lyhyitä kirjoituksia.

Hanke aktivoi myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin intranetsivuilla koko hen-

kilöstöä osallistumaan Talvikilometrikisaan. Viesti tavoitti 1300 henkilökunnan

jäsentä joista kourallinen ilmoittautui mukaan. Talvikilometrikisaan innostettiin

myös laajemmin blogin ja Facebookin kautta.

Lisäksi hankkeen lopuilla julkaistiin juttu ”Työntekijät kokeilivat edes kerran”

Ympäristökasvatus –verkkolehdessä 4/2013 (Kuvio 8).

Kuvio 8. Juttu hankkeen loppumisesta Ympäristökavatus-verkkolehdessä

4/2013.

22

5.2 Esitykset ja luennot

Susanna Vanhamäki piti huhtikuussa luennon Lahden ammattikorkeakoulun ym-

päristöteknologian koulutusohjelman opiskelijoille. Luennon aiheena oli Liikku-

misen ohjaus ja autoistuminen. Lisäksi Susanna Vanhamäki esitteli hanketta Mo-

tivan järjestämässä LIVE-tilaisuudessa Helsingissä 18.4.2013.

Päivi Kärnä esitteli hankkeen tuloksia Lahden tiedepäivässä 12.11.2013 aiheella

Kokeilusta käyttöön –liikkumisen ohjausta lahtelaisilla työpaikoilla. Esityksen

taustalla oli Susanna Vanhamäen ja Päivi Kärnän yhdessä kirjoittama abstrakti.

Päivi Kärnä esitteli hanketta ja saatuja tuloksia myös Motivan järjestämässä

LIVE-tapaamisessa Helsingissä 19.11.2013.

23

6 TULOKSET

Taulukkoon 5 on koottuna hankesuunnitelmassa asetetut numeeriset tavoitteet

sekä niiden toteutuminen. Suluissa olevat luvut ilmaisevat, montako yksikköä ja

paljonko henkilöstöä hankkeessa oli mukana sen alkaessa. Hankkeeseen osallistui

tavoitetta suurempi määrä yksiköitä, jolloin myös työntekijämäärä oli tavoitetta

huomattavasti isompi. Korvattujen matkojen määrä jäi alle puoleen tavoitteesta.

Taulukko 5. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen.

Määre Tavoite Toteuma

Osallistuvat yksiköt (kpl) 4-6 8 (9)

Työntekijät (kpl) 120-180 300 (350)

Korvattujen matkojen määrä (kpl) 10 000 4 641

Sähköisen järjestelmän osallistu-

misaste keskimäärin (%)

ei asetettua tavoitetta 34 %

6.1 Kirjattujen matkojen tulokset

Sähköiseen järjestelmään kirjattiin yhteensä reilu 4600 kestävää matkaa, joista

3047 matkaa (66 % kirjatuista matkoista) kirjattiin kevään ja 1594 matkaa (34 %)

syyskuun kampanjan aikana. Kappalemäärissä tarkasteltuna eniten matkoja kirja-

sivat Lahden kaupungin sivistystoimialan hallinto, Helsingin yliopiston ympäris-

tötieteiden laitos ja LAMK:n opiskelija ja opetusteknologiapalvelut. Voittajayk-

sikkö valikoitui kuitenkin sen mukaan, kuinka paljon matkoja yksiköissä oli kir-

jattu työntekijää kohti.

Kuviossa 9 on nähtävissä, kuinka monta matkaa yksiköissä kirjattiin matkoja

työntekijää kohti keskimäärin kampanjakuukausien aikana. Kampanjoiden aikana

tehtiin keskiarvollisesti noin 14 kestävää matkaa työntekijää kohti. Kestävien

matkojen kirjauskilpailun voittaneessa yksikössä, Lahden ammattikorkeakoulun

Opiskelija- ja opetusteknologiapalveluissa tehtiin 34 matkaa henkilöä kohti. Vähi-

ten kampanja liikutti Lahden kaupungin Konsernipalvelujen henkilöstöä, viidellä

24

matkalla työntekijää kohti. Tuloksissa kävi ilmi, että kolme eniten matkoja kirjan-

nutta yksikköä teki myös suhteellisesti eniten matkakirjauksia.

Kuvio 9. Sähköiseen järjestelmään kirjatut matkat yksiköittäin henkilöä kohti.

6.1.1 Kirjattujen matkojen tulokset kulkutavoittain

Matkakirjausjärjestelmään kirjatuista matkoista suurin osa tehtiin pyörällä ja kä-

vellen. Kuviossa 10 on nähtävissä, että molempien kampanjakuukausien aikana

kirjatuista matkoista pyörällä tehtiin 47 %, kävellen 29 % ja bussilla 13 %. Vähi-

ten kirjattiin etätyöllä ja –kokouksilla sekä junalla korvattuja matkoja.

25

Kuvio 10. Sähköiseen järjestelmään kirjattujen, eri kulkutavoin tehtyjen matko-

jen suhteellinen osuus kaikista matkoista.

Tuloksista kävi ilmi, että myös yksikkötasolla pyöräily ja kävely olivat korvaavis-

ta kulkutavoista suosittuja. Eri yksiköissä ilmeni jonkin verran myös muita kestä-

vän liikkumisen vahvuuksia. Kirjatut matkat yksiköittäin jaoteltuna kävelyyn,

pyöräilyyn, kestävällä ajoneuvolla tehtyihin matkoihin ja etänä korvattuihin mat-

koihin on esitettynä kuviossa 11.

Erityisesti Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksella kirjattiin paljon

pyörämatkoja. Kyseinen yksikkö sijaitsee muutaman kilometrin päässä Lahden

keskustasta ja on sijainniltaan otollinen pyöräilijöille. Käveltyjä matkoja kirjattiin

yksikön sisällä suhteellisesti paljon mm. Lahden ammattikorkeakoulun Opiskeli-

ja- ja opetusteknologiapalveluissa, Salpauksen Hotelli-, Ravintola- ja Catering -

aloilla sekä Lahden yliopistokampuksen muissa yksiköissä.

Lahden ammattikorkeakoulu Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut korvasi pal-

jon matkoja kestävällä ajoneuvolla, eli julkisella kulkuvälineellä tai kimppakyy-

dillä. Lahden ammattikorkeakoulu Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut sekä

Kävely 29 %

Pyörä 47 %

Bussi 13 %

Juna 2 %

Kimppakyyti 7 %

Etätyö 1 % Etäkokous

1 %

Kirjatut matkat kulkutavoittain

26

Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos kirjasivat matkojen korvauksia

etäneuvottelulla ja etätyöllä.

Kuvio 11. Kestävien matkojen määrä eri kulkutavoin työntekijää kohti eri yksi-

köissä.

Jos matkakirjausten tuloksissa verrataan matkan pituutta käytettyyn kulkutapaan,

voidaan todeta kullekin kulkutavalle ominainen optimimatka (kuvio 12). Kirja-

tuista matkoista kävellen tehtiin mieluiten matkoja kolmeen kilometriin asti. Pyö-

räillen korvattuja matkoja tehtiin eniten pituusvälillä 1-10 km. Bussia käytettiin

eniten, kun matka oli 5-10 km tai yli 20 km pitkä. Kimppakyydin käytössä esiin-

tyy sama trendi, vaikka kimppakyytiä käytettiin muuten vähemmän kuin bussia.

Junalla, etäkokouksella ja -neuvottelulla korvattiin eniten yli 100 km pitkiä mat-

koja.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

matkoja/ yksikön

työntekijä

Kestävien matkojen määrä eri kulkutavoilla työntekijää kohti

Kävely

Pyöräily

Kestäväajoneuvo

Etä-

27

Kuvio 12. Sähköiseen järjestelmään tehdyt kirjaukset matkojen pituuksien

mukaan.

6.1.2 Matkakirjausten tulokset keväällä ja syksyllä

Kestävien matkojen kirjaukset vaihtelivat määriltään ja jossain määrin luonteel-

taan keväällä ja syksyllä. Kuviossa 13 on esitetty matkakirjausten määrä henkilöä

kohti kussakin yksikössä keväällä ja syksyllä. Tuloksista on havaittavissa, että

jokaisessa yksikössä kirjattiin enemmän matkoja keväällä ja kun taas kirjausten

määrä on vähäisempi syksyllä.

0 500 1000 1500 2000 2500

Kävely

Pyöräily

Bussi

Juna

Kimppakyyti

Etätyö

Etäkokous

Matkoja (kpl)

Kestävästi korvatut matkat pituuksien mukaan

<1 km

1-3 km

3-5 km

5-10 km

10-20 km

> 20 km

28

Kuvio 13. Kestävien matkojen kirjaukset yksiköittäin henkilöä kohti keväällä ja

syksyllä.

Kuvioissa 14 ja 15 on kuvattu matkakirjausjärjestelmään kirjatut kestävästi tehdyt

matkat eri kulkutavoilla matkatyypeittäin kevään ja syksyn osalta. Kaksi kolmas-

osaa kirjatuista matkoista tehtiin keväällä. Syksyllä kävellen ja bussilla kirjattujen

matkojen määrä oli alle puolet kevään määrästä. Toisaalta etäkokousten määrä

kasvoi syksyn kampanjan aikana: keväällä etäkokouksia kirjattiin 14 kappaletta ja

syksyllä 43 kappaletta.

Kuvaajista 14 ja 15 on nähtävissä, että kävelemällä ja pyöräillen korvatuista mat-

koista vain murto-osa on vapaa-ajalla tehtyjä. Suurin osa matkakirjauksista on

työmatkoja.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Kestävien matkojen kirjaukset yksiköittäin henkilöä kohti keväällä ja syksyllä

Matkoja/henkilö kevät

Matkoja/henkilö syksy

29

Kuvio 14. Keväällä matkakirjausjärjestelmään kirjatut matkat matkatyypeit-

täin.

Kuvio 15. Syksyllä matkakirjausjärjestelmään kirjatut matkat matkatyypeittäin.

6.2 Kyselyiden tulokset

Osallistuvat työpaikat lähtivät innolla mukaan hankkeeseen. Vastausprosentti en-

simmäiseen kyselyyn vaihteli 32-96 % välillä. Toinen kysely tehtiin kesäkuussa,

0 500 1000 1500

Kävely

Pyörä

Bussi

Juna

Kimppakyyti

Etätyö

Etäkokous

Matkoja (kpl)

Kestävästi korvatut matkat keväällä matkatyypeittäin

Työmatka

Työasiamatka

Vapaa-ajan matka

0 500 1000 1500

Kävely

Pyörä

Bussi

Juna

Kimppakyyti

Etätyö

Etäkokous

Matkoja (kpl)

Kestävästi korvatut matkat syksyllä matkatyypeittäin

Työmatka

Työasiamatka

Vapaa-ajan matka

30

mikä selittänee hiipuneen vastausinnon. Parhaimmillaankin vastausprosentti oli 22

%. Osassa yksiköissä kesän kyselyn välittäminen jäi viime tinkaan, minkä takia

kyselyyn ei tullut ollenkaan vastauksia. Hankkeen lopetuskyselyn vastausmäärissä

on nähtävissä, että aihe ei ole ollut enää niin mielenkiintoinen kuin hankkeen alus-

sa: vastausprosentti on keskimäärin 19 %. Osallistuvien yksiköiden vastausinnok-

kuus hankkeessa tehtyihin kyselyihin on koottuna taulukkoon 6.

Taulukko 6. Vastausprosentit hankkeessa tehtyihin kyselyihin yksiköittäin.

Yksikkö Vastaus-prosentti kysely 1

Vastaus-prosentti kysely 2

Vastaus-prosentti kysely 3

Lahden ammattikorkeakoulu, Opiskelija- ja opetusteknolo-giapalvelut

96 % 22 % 48 %

Koulutuskeskus Salpaus, Hotelli-, ravintola- ja catering -ala

84 % 13 % -

Konsernipalvelut 52 % 4 % 13 %

Sivistystoimialan hallinto 84 % 0 21 %

Helsingin yliopisto, Palmenia 48 % 15 % 30 %

Helsingin yliopisto, Ympäristötie-teiden laitos

35 % 0 15 %

Lappeenrannan teknillinen yli-opisto, Lahti School of Innovation

32 % 3 % 6 %

Muut yksiköt (mm. koordinaa-tioyksikkö, HY avoin yliopisto)

33 % 10 % 10 %

Kyselyt yhteensä 54 % 7 % 19 %

Kyselyiden vastausprosentit keskustelevat jossakin määrin matkakirjausten määri-

en kanssa. Matkakirjauskilpailun voittanut yksikkö, Lahden ammattikorkeakoulun

Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut oli aktiivisin myös vastaamaan kyselyihin.

Paljon matkoja kirjasivat myös aloituskyselyyn hyvin vastanneet Lahden kaupun-

gin sivistystoimialan hallinto ja kevään osalta Salpauksen Hotelli-, ravintola- ja

Catering –ala.

31

6.2.1 Aloituskyselyssä kartoitetut taustatiedot

Aloituskyselyn mukaan vastaajien keskimääräinen työmatka oli 10,6 kilometriä.

Vastaajista suurimmalla osalla oli keskiarvoa lyhyempi työmatka ja osalla huo-

mattavasti pidempi. Keskimäärin vastaajat ilmaisivat voivansa kulkea 2,3 kilomet-

rin työmatkan kävellen ja 5,1 kilometrin työmatkan pyörällä. Työasiamatkoina

vastaajat olivat keskimäärin valmiita kävelemään 1,2 kilometrin matkan ja pyöräi-

lemään 2,4 kilometrin matkan. Vastausten perusteella kohderyhmässä on potenti-

aalia lisätä kestävää liikkumista etenkin kävellen ja pyöräillen.

Aloituskyselyssä tuli ilmi, että vastaajat kokivat liikkuvansa kestävästi mahdolli-

suuksien mukaan. Esimerkiksi 34 % vastaajista korvasi omalla autolla tehtyjä työ-

asiamatkoja mahdollisuuksien mukaan sähköpostilla ja 53 % kävellen. Taulukossa

7 on esitettynä laajemmin vastaajien valmius korvata yksin autoilua työasiamat-

koilla.

Taulukko 7. Kohderyhmän valmius korvata yksin autoilua työasiamatkoilla eri

kulkutavoilla ensimmäisen kyselyn mukaan.

Kysely 1. Voisitko korvata omalla autolla kulkemiasi työasiamatkoja?

korvaan jo mahdol-lisuuksien mukaan

mahdollisesti käytännössä mahdotonta

en osaa sanoa

linja-autolla 16 % 20 % 18 % 1 %

kävellen 28 % 14 % 15 % 1 %

pyörällä kesäisin 20 % 15 % 20 % 3 %

pyörällä talvisin 7 % 10 % 32 % 3 %

kimppakyydillä 26 % 11 % 16 % 2 %

puhelinneuvotte-lulla

23 % 18 % 12 % 3 %

sähköpostilla 34 % 9 % 14 % 1 %

videoneuvotte-lulla

16 % 20 % 15 % 4 %

32

Aloituskyselyssä kysyttiin, käyttäisikö vastaaja erilaisia kestävän liikkumisen

mahdollisuuksia, jos työnantaja tai kotikunta tarjoaisi niitä. Vastausten perusteella

työntekijät käyttäisivät työntekijöiden yhteiskäytössä olevaa matkakorttia työasi-

ointiin (65 % vastaajista), lisäisi etätyötä (64 % vastaajista), osallistuisi etäneuvot-

telujärjestelmän käyttökoulutukseen (57 % vastaajista) tai liikkumiseen liittyviin

tempauksiin ja kilpailuihin (56 % vastaajista). Lisäksi kannatettiin lainattavia pyö-

riä työasiamatkoille (53 % vastaajista), pitkiä työmatkoja joukkoliikenteellä osaksi

työaikaa (53 % vastaajista), sekä puhelinneuvottelujen käyttökoulutusta (52 %

vastaajista).

Aloituskyselyssä 46 % vastaajista kannatti kotia lähellä olevalle linja-

autopysäkille järjestettyä pyörän säilytysmahdollisuutta, vaikka ei sellaista käyt-

täisikään. 40 % aloituskyselyyn vastanneista ei käyttäisi itse, mutta kannatti työ-

paikan tai kotikunnan tarjoamana lainattavia varusteita (esim. sadevaatteet, liu-

kuesteet, askelmittari) työpaikalle ja 39 % parempia suihku- ja pukeutumistiloja.

Aloituskyselyyn vastanneista 35 % ei kannattanut kotia lähellä olevalle linja-

autopysäkille järjestettyä pyörän säilytysmahdollisuutta ja 34 % ei kannattanut

taloudellisen ja turvallisen ajotavan kurssia (vertaa: 32 % osallistuisi, jos tarjottai-

siin).

6.2.2 Toisen ja kolmannen kyselyn tuloksia

Toisen kyselyn vastausprosentti oli hyvin pieni, 7 % kohderyhmästä. Näin ollen

toisesta kyselystä saatuja tuloksia ei voida luotettavasti käyttää kuvaamaan kohde-

ryhmän näkemyksiä. Kyselyn harvoissa vastauksissa tuli esiin, että työpaikoilla ei

oltu tehty kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä kevään aikana eikä aihe

ollut tullut esiin esimiehen taholta. Yli puolet vastaajista oli huomannut kestävän

liikkumisen viestinnän ja pohtinut omaa liikkumistaan.

Kolmannen kyselyn vastaukset edustavat kohderyhmästä yhden viidesosan mieli-

piteitä. Loppukyselyyn vastanneista (21 %) luonnehti lisänneensä kestävää liik-

kumista hankkeen aikana. 68 % loppukyselyyn vastanneista ei kokenut lisänneen-

sä kestävää liikkumistaan, sillä oli liikkunut jo ennestäänkin kestävästi. 11 % vas-

tanneista ei ollut lisännyt kestävää liikkumistaan. Siitä vastaajien ryhmästä, joka

33

vastasi lisänneensä kestävää liikkumista, 19 % lisäsi kestävää liikkumistaan pyö-

räillen työmatkoilla, 9 % kävellen vapaa-ajan matkoilla ja 8 % teki työmatkan

sijasta etäneuvottelun.

Kolmannen kyselyn mukaan yli puolet vastaajista oli eri mieltä tai ei osannut sa-

noa, oliko työpaikalla keskusteltu kestävästä liikkumisesta syyskuun aikana. Yli

puolet oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että esimies olisi tuonut syyskuussa

kestävää liikkumista. 25 % kyselyyn vastanneista vastasi, että työpaikalla on edis-

tetty ja 30 %, että työpaikalla ei ole edistetty kestävää liikkumista hankkeen aika-

na. Mitä tulee viestintään, 45 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä

siitä, että kestävän liikkumisen viestintää oli syyskuussa sopivasti.

Kolmannessa kyselyssä kysyttiin, mitä mieltä vastaaja on erilaisista kestävän liik-

kumisen edistämistoimista työpaikallaan. Vastaukset on koottu taulukkoon 8.

Vastauksissa tulee ilmi, että työntekijöitä kiinnostaa työpaikan järjestämä/tukema

liikunta tai kestävä liikkuminen osana työaikaa, pyöräilyn tai kävelyn palkitsemi-

nen eri tavoin tai matkustamisen tukeminen työsuhdematkalipun keinoin. Kehitys-

tä kaivataan pyörien pysäköintiin sekä suihku- ja pukeutumistiloihin.

”Ei tarvetta” esiityy työpaikan sisäiselle kimppakyytijärjestelmän, työnantajan

osittain kustantamalle matkakortin ja työpaikalla työajan ulkopuolella järjestetyn

liikunnan osalta. Kolmannes vastaajista koki, työpaikalla on olemassa ja vastaajal-

la käytössä etäneuvottelumahdollisuus sekä liikuntaseteli.

Taulukko 8. Kyselyssä 3 saatuja vastauksia kestävän liikkumisen edistämistoi-

miin työpaikoilla.

Mitä mieltä olet seuraavista kestävän liikkumisen edistämistoimista työpaikallasi?

On ja käytän

Olemassa, mutta ke-hitystä kaivataan

Voisin käyt-tää, jos täl-lainen tulisi meille

Ei tarvetta

Pyörien pysäköinti 34 % 49 % 4 % 13 %

Suihku- ja pukeutumistilat 11 % 36 % 25 % 28 %

34

Lainattavia pyöriä työasiamat-koille

8 % 21 % 34 % 38 %

Lainattavia varusteita työ-asiamatkoille (esim. sadevarus-teet, liukuesteet, askelmittari)

- 2 % 60 % 38 %

Työnantajan järjestämä pyörän-huoltopäivä esim. keväisin

6 % 8 % 55 % 32 %

Pyöräilyn ja kävelyn palkitsemi-nen, esim. rahallisesti välinei-tä/huoltoa varten

- - 75 % 25 %

Työpaikan sisäinen kimppakyyti-järjestelmä

6 % 6 % 43 % 45 %

Työsuhdematkalippu 11 % - 57 % 32 %

Työnantajan osittain kustantama matkakortti työasioihin

17 % 9 % 34 % 40 %

Mahdollisuus tehdä etätöitä 23 % 9 % 42 % 26 %

Etäneuvottelumahdollisuus 36 % 28 % 13 % 23 %

Kestävä liikkuminen ainakin osit-tain osaksi työaikaa

4 % 2 % 74 % 21 %

Liikuntaseteli 32 % 9 % 53 % 6 %

Työpaikalla liikuntaa työaikana esim. 1 h/vko

2 % - 79 % 19 %

Työpaikalla järjestettyä liikuntaa työajan ulkopuolella esim. 1h/vko

- 4 % 57 % 40 %

1. ja 3. kyselyn tuloksissa korostuivat erilaiset toiveet kestävän liikkumisen

edistämisessä. 1. Kyselyssä matkakortti, erilaiset koulutukset ja pahahtumat

saivat kannatusta. 3. kyselyssä nousee esiin työpaikan puolesta tapahtuva kan-

nustaminen resurssien avulla.

35

6.3 Fysioterapian opinnäytetyö

Hankkeen tuottaman tutkimusaineiston (kyselyt, matkakirjaukset, haastattelut)

pohjalta valmistuu Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelman

opiskelijoiden opinnäytetyö. Elisa Harjun ja Mira Kankaanpään työ liittyy siihen,

miten liikkumisen ohjauksen kampanjalla voidaan vaikuttaa hyötyliikuntatottu-

muksiin. Opinnäytetyö valmistuu lopullisesti keväällä 2014 ja löytyy sen jälkeen

ammattikorkeakoulujen Theseus- julkaisuarkistosta.

Seuraavassa esitellään Harjun ja Kankaanpään opinnäytetyöhönsä tuottamaa ma-

teriaalia. Tutkimusaineistoa on analysoitu yhdessä projektipäällikön kanssa. Työn

tarkoituksena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka motivoivat hyötyliikkumaan sekä

kuvata hankkeeseen osallistuneiden hyötyliikuntatottumuksia hankkeen alussa ja

sen aikana. Tuloksissa lähestytään hankkeen aineistoa hyötyliikunnan, eli kävelyn

ja pyöräilyn näkökulmasta.

Harju & Kankaanpää totesivat, että kampanjaan osallistuneiden aikaisemmat hyö-

tyliikuntatottumukset vaihtelivat aktiivisista liikkujista vähemmän liikkuviin hen-

kilöihin. Matkakirjausjärjestelmään kirjattujen matkojen kävellen ja pyöräillen

tehtyjen matkojen osuuden (77 % korvatuista matkoista) ja haastattelujen perus-

teella kampanjaan osallistuneet ovat olleet aktiivisia liikkujia jo ennen kampanjaa.

Tehtyjen haastattelujen perusteella kampanja ei motivoinut ennestään aktiivisia

ihmisiä liikkumaan enempää.

Henkilöstölle tehdyn ensimmäisen kyselyn perusteella ihmiset ovat vapaa-ajalla

aktiivisempia ja kulkevat pidempiä matkoja hyötyliikkuen kuin työmatkoilla.

Matkakirjausjärjestelmään kirjattujen matkojen perusteella sen sijaan työntekijät

korvasivat hyötyliikkuen enemmän työmatkoja kuin vapaa-ajanmatkoja. (Harju &

Kankaanpää 2013). Edellytyksiä suurempaan määrään matkakirjauksia olisi voi-

nut olla kävellen ja pyöräillen tehdyissä vapaa-ajan matkoissa.

Harju & Kankaanpää totesivat työssään, että hankkeessa tapahtuva motivointi

tapahtui pääosin ulkoisen motivoinnin kautta. Ulkoisen motivoinnin keinoja hyö-

tyliikkkumiseen olivat mm. palkinnot ja oman liikkumisen konkreettinen näkemi-

nen esimerkiksi UKK-kävelytestin ja matkakirjausten myötä. Tuloksissa tuli ilmi

36

sosiaalisen ympäristön positiivinen vaikutus hyötyliikunnan motivoijana. Yhdessä

tekeminen, hyvä yhteishenki ja kannustava ilmapiiri koettiin liikkumisen aktivoi-

jana. Tuloksissa nousi esiin sosiaalisen tuen merkitys motivoivana keinona lähteä

liikkumaan. Kannustava työyhteisö sekä esimies vaikuttavat positiivisesti työnte-

kijöiden liikuntakäyttäytymiseen. (Harju & Kankaanpää 2013).

Harjun & Kankaanpään mukaan moni vastanneista liikkuu ylläpitääkseen omaa

terveyttään. Lisäksi vastaajat kokivat liikunnan tuottaman ilon ja virkistävän vai-

kutuksen motivoivan liikkumaan. (Harju & Kankaanpää 2013). Hankkeessa todet-

tiin, että näihin sisäisen motivaation syihin on vaikea päästä vaikuttamaan kam-

panjan avulla.

Harju & Kankaanpää kokosivat hankkeen aloituskyselyn perusteella tietoja siitä,

miksi työntekijät eivät kulje työmatkoja kävellen tai pyöräillen. Hankkeen aloi-

tuskyselyyn vastanneista melkein puolet vastanneista kertoo matkan olevan liian

pitkä. Lähes kolmannes vastanneista sanoo työmatkaansa liittyvän perheenjäsen-

ten kuljettamista, jolloin työmatkat on pakko tehdä autolla. Joka kolmas vastan-

neista tarvitsee autoa asiointiin ennen työpäivää tai sen jälkeen. Vastanneista vajaa

kolmannes tarvitsee autoa työtehtävissä työpäivän aikana. Kyselyyn osallistuneis-

ta noin joka viides vastaa auton käyttämisen syyksi mukavuudenhalun ja sen, mi-

ten omalla autolla kulkeminen on helpointa. Muita esiinnousseita syitä olivat, että

matka on turvaton, terveys ei salli kävelyä tai pyöräilyä, aikataululliset syyt tai sää

on huono. (Harju & Kankaanpää 2013).

6.4 Liikkumisen ohjauksen yhteistyö alueella

Hankkeessa pyrittiin kokoamaan hankkeen aikana seudullinen yhteistyöverkosto,

jonka tavoitteena on edistää kestävää liikkumista Päijät-Hämeessä. Lisäksi tavoit-

teena oli suunnitella yhdessä laajempi hanke vuoden 2013 aikana.

Toteutuksen aikana kävi ilmi, että seudulla toimii jo nykyisellään kolme työryh-

mää, joiden toiminta on verrattavissa yhteistyöverkoston toimintaan. Työryhmät

ovat Lahden kaupungin pyöräilyn yhteistyöryhmä, Lahden liikenneturvallisuus-

työryhmä ja Päijät-Hämeen seudullinen liikenneturvallisuustyöryhmä. Työryh-

missä käsitellään myös kestävään liikkumiseen liittyviä aiheita.

37

Projektipäällikkö esitteli hanketta Lahden kaupungin pyöräilyn yhteistyöryhmän

kokouksessa 16.4.2013. Lisäksi projektipäällikkö esitteli hankkeen etenemistä

16.9.2013 Lahden kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmän kokouksessa, jossa

mainittiin idea lähteä suunnittelemaan yhdessä tarkoituksenmukaista kestävän

liikkumisen hanketta. Projektipäällikkö kävi edelleen esittelemässä hanketta Päi-

jät-Hämeen seudullisen liikenneturvallisuustyöryhmän kokouksessa 16.10.2013.

Myös täällä projektipäällikkö kutsui toimijoita mukaan suunnittelemaan kestävän

liikkumisen hanketta laajemmalla kokoonpanolla.

Uusista hankeideoista on keskusteltu hankkeen aikana Lahden seudun ympäristö-

palvelujen, Lahden kaupunkisuunnittelun, Liikenneturvan ja Royal Cycling Tea-

min edustajan sekä muutaman muun tahon kanssa. Uutta hankeideaa lasten pyö-

räilyn edistämiseen liittyen kokoonnuttiin suunnittelemaan 9.12.2013 edellä mai-

nittujen kanssa.

38

7 TULOSTEN ARVIOINTI

Sähköiseen järjestelmään kirjautui 34 % kohderyhmästä ja siihen kirjattiin yhteen-

sä reilu 4 600 kestävästi liikuttua matkaa. Todellisten tehtyjen matkojen määrä on

luultavasti jonkin verran suurempi: kyselyiden ja suullisen palautteen perusteella

osa kohderyhmästä ei kirjannut matkoja sähköiseen järjestelmään, vaikka niitä

kestävästi tekikin.

Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa kirjatuista matkoista oli työmatkoja. Eri kes-

tävän liikkumisen liikkumistavoilla tehtyjä vapaa-ajan matkoja ei tulosten perus-

teella kirjattu työn kautta osallistuttavaan järjestelmään juuri ollenkaan. Mahdolli-

suuksia kirjausten lisäämiseen olisi voinut olla erityisesti vapaa-ajan matkojen

suhteen.

Tulosten mukaan kaksi kolmasosaa kirjatuista matkoista tehtiin keväällä. Tähän

selityksenä voi olla esimerkiksi, että keväällä hankkeeseen mukaan lähtö on ollut

innokasta ja syksyä kohti into on laantunut. Kyseinen syksy oli sään puolesta hyvä

ja lämmin, mutta kirjausten vähenemiseen voi silti olla syynä se, että syksyllä ei

olla niin valmiita liikkumaan pyöräillen ja kävellen (suosituimmat kestävän liik-

kumisen kulkutavat). Sopivalla motivoinnilla myös matkakirjauksia olisi voinut

tulla yhtä paljon kuin keväällä.

Tuloksissa tuli ilmi pientä kasvua etänä tehtyjen matkatyyppien kirjauksissa. Etä-

työn ja –neuvottelun lisäämisen mahdollisuuksia siis olisi myös yksiköissä, joissa

liikkumista ei nykyisellään korvata etänä. Kimppakyytien määrä väheni huomat-

tavasti syksyn kampanjassa. Tämä viestii siitä, että kimppakyytiä kokeiltiin ke-

väällä, mutta ei todettu hyväksi sillä ei jatkettu enää syksyllä.

Kyselyiden ja matkirjausten tulokset ovat linjassa keskenään. Molempien perus-

teella hankkeeseen osallistuminen oli aktiivista keväällä, mutta jossain vaiheessa

into lopahti.

39

8 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

Hankkeen yleisenä tavoitteena oli korvata yksin autoilua kestävämmillä kulku-

muodoilla työ- ja vapaa-ajan matkoilla. Numeeristen tavoitteiden osalta hankkees-

sa ylitettiin odotukset osallistuvien yksiköiden ja sitä myötä kohderyhmän koon

puolesta. Kirjattujen matkojen osalta tavoite jäi alle 50 %:in. Aiottua suuremman

kohderyhmän myötä työntekijät mm. Lahden yliopistokampuksen yksiköissä saa-

vutettiin vain pinnallisesti, mikä saattoi vaikuttaa haitallisesti tuloksiin.

Hankkeen avulla kestävä liikkuminen oli tarkoitus saada osaksi osallistuvien or-

ganisaatioiden kestävän kehityksen ja työhyvinvoinnin toimintaa. Hankkeessa

todettiin, että työpaikkojen toimintatapoja ei voida muuttaa elleivät johto ja henki-

löstö sitoudu. Hanke oli mahdollisesti liian kevyt saadakseen aikaan selvää pysy-

vyyttä. Yksiköiden itsensä päätettäväksi jää tehdä toimenpiteitä saatujen tulosten

perusteella.

Lahden kaupungin Konsernipalveluiden osalta yhdyshenkilö vaihtui kesken hank-

keen. Yhdyshenkilö ei ollut yksikön esimies, jolloin hänen roolinsa muiden kan-

nustajana oli työkaverilta toiselle. Rooli ei tarjonnut kannustamiseen tarvittua vi-

puvoimaa, jolloin myös tulokset olivat yksikössä melko niukat. Tämä näkyy myös

matkakirjausten palkitsemisessa yksikössä. Lahden kaupungin Sivistystoimialan

hallinnon työntekijät olivat aktiivisia kirjaamaan matkoja sähköiseen järjestel-

mään, heiltä tuli toiseksi eniten kirjauksia työntekijää kohti.

Hankkeen aikana Lahden ammattikorkeakoulun Opiskelija ja opetusteknolo-

giapalvelut lisäsi erilaisten liikkumismuotojen tukemista (viikottaisen liikkumisen

opiskelijavoimin pyöritetty projekti) yksikössään. Mitä tulee Koulutuskeskus Sal-

pauksen yksikköön, kestävän liikkumisen edistäminen oli yksikössä lupaavaa

hankkeen alussa. Matkakirjauksia oli kevään kampanjan jälkeen sähköisessä jär-

jestelmässä kolmanneksi eniten, minkä lisäksi yksikkö palkitsi kirjanneitaan en-

simmäisen kampanjakuukauden jälkeen. Valitettavasti yksikkö jättäytyi hankkees-

ta pois.

Lahden yliopistokampuksen osalta tuli ilmi, että työntekijöiden saavuttamiseksi

jokaisesta yksiköstä olisi ollut hyödyllistä valita yhteyshenkilö. Toisaalta kuhun-

40

kin yhteyshenkilöön yhteyden pitäminen olisi ollut hankkeen koko huomioon ot-

taen mahdotonta. Yksiköiden johto oli tulosten esittelyssä edelleen kiinnostunut

aiheesta, mutta varsinaisia toimenpideaikeita ei noussut esille.

Hankkeen tavoitteena oli saada viisaalle liikkumiselle mahdollisimman laajaa

näkyvyyttä alueen mediassa sekä eri tapahtumissa. Näkyvyydeltään hanke oli ak-

tiivisesti esillä lähinnä internetin kautta minkä lisäksi hankkeen aikana järjestettiin

tai oltiin mukana useassa tapahtumassa. Työntekijöiden saavuttamisen kannalta

tapahtumiin osallistuminen osoittautui tehottomaksi keinoksi. Positiivisimman

vastaanoton kyselyiden perusteella saivat pyöränhuoltotempaukset.

Hankkeessa kerättiin ja analysoitiin jatkotyön tueksi liikkumisen ohjaukseen liit-

tyvää tutkimusaineistoa. Tulokset on toimitettu osallistuneille yksiköille, minkä

lisäksi ne on esitelty pääpiirteissään tässä raportissa. Tulokset toimitetaan lisäksi

Lahden seudun Ympäristöpalvelut -yksikköön.

Tavoitteena oli edelleen pyrkiä vaikuttamaan kestävän liikkumisen mahdollisuuk-

sien parantamiseen osallistuvissa organisaatioissa sekä Lahden kaupungin liiken-

ne- ja kaupunkisuunnittelussa. Kestävän liikkumisen mahdollisuuksia pyrittiin

parantamaan esittämällä organisaatioille kyselyiden tulokset ja se, mihin kestävän

liikkumisen mahdollisuuksiin työntekijät kaipaisivat parannuksia. Yhteys Lahden

kaupungin liikenne- ja kaupunkisuunnitteluun muodostui ohjausryhmän jäsenen

kautta, minkä lisäksi yhteyttä pidettiin osallistumalla alueella toimivien liikenne-

turvallisuus- ja pyöräilytyöryhmien kokouksiin.

Hankkeen aikana oli tavoitteena koota seudullinen yhteistyöverkosto, jonka ta-

voitteena on edistää kestävää liikkumista Päijät-Hämeessä. Hankkeen edetessä

kävi ilmi, että seudulla toimii jo nykyisellään kolme työryhmää. Työryhmien toi-

mintaan osallistuttiin projektin resurssien puitteissa. Edelleen hankkeen tavoittee-

na oli suunnitella yhteistyöverkoston kanssa laajempi hanke vuoden 2013 aikana.

Verkostojen luominen on siis aloitettu, hankkeesta on keskusteltu, neuvoteltu ja

ideaa lähemmin suunniteltu. Asiaan palataan lähemmin kevään mittaan vuonna

2014. Hankkeen aikana projektipäällikkö osallistui Liikkumisen ohjauksen ohjel-

man tapaamisiin ja verkottui muiden kestävän liikkumisen hanketoimijoiden

kanssa.

41

9 OPITTUA JA KEHITYSEHDOTUKSIA

Hankkeen myötä esiin tuli useita kohtia, joissa voisi vastaisuudessa toimia toisin.

Kehitysehdotukset ja opitut asiat on listattu taulukoon 9.

Taulukko 9. Hankkeessa opittua ja kehitysehdotuksia.

Opittua Kehitysehdotus

Hankkeen alkamisajankohta muuttui suunnitellusta rahoittajasta johtuvista syistä. Hankkeessa suunnitelluille toimen-piteille jäi aiottua vähemmän aikaa.

Selkeämmät sävelet rahoitusta haettaes-sa: tieto siitä, milloin rahoituspäätös tulee ja mikä on käytännössä se aika, jonka si-sällä hanketta voi toteuttaa.

Sähköisessä järjestelmässä oli vikoja, esim.

järjestelmä ei toiminut ipadilla

käyttäjä ei voinut korjata kirjattua matkaa, jos tuli kirjoitusvirhe ylläpitäjän piti poistaa matkaa ja käyttäjä joutui käymään kirjaa-massa matkan alusta alkaen uu-destaan

järjestelmässä näkyvillä olleet kil-pailun tilastot näyttivät kummalli-silta

käyttäjät saattoivat laittaa ylläpi-täjälle viestin, mutta ylläpitäjä ei voinut vastata järjestelmän kautta yhteystieto piti kaivaa kyseisen käyttäjän tiedoista

käyttätietoja hakiessa oli mahdol-lista hakea vain yhden käyttäjän tietoja kerrallan, eli listauksia ei voitu saada ulos järjestelmästä

Testausmielessä tehtyjä tilejä ei voinut poistaa vaan ne vääristivät kirjautumisastetta

Varataan enemmän aikaa testaamiselle.

Työ tehtiin opiskelijatyönä. Vastaisuudes-sa järjestää niin, että muutoksia voidaan hyvin tehdä myös järjestelmän käytön aikana opiskelijoiden sitouttaminen

Kampanjan käyminen pitkälti sähköposti-vetoisesti ei ole hyvä juttu. Kohderyhmä ei ehdi lukea ja turhautuu postin määrästä.

Enemmän ihmisten kohtaamista. Työajan käyttö henkilöstöinfoihin ennemmin kuin sähköpostikannustuksen pyörittämiseen.

42

Opittua Kehitysehdotus

Työssäkäyviä on vaikea tavoittaa tapah-tumien avulla.

ajoitus ja ehtiminen ylipäätänsä ongelma

Vähemmän tapahtumia, mutta panoste-taan enemmän niihin muutamaan tapah-tumaan, jotka järjestetään: toiminnalli-suus, mielenkiinto, ajoitus ja sijainti koh-dalleen.

Läheisempi yhteistyö osallistuvien yksiköi-den kanssa tapahtumien ajankohtiin liitty-en. Ilmapiirin synnyttäminen: ”mennään sinne porukalla”.

Toimintaehdotuksia: kävelykokous, pala-verien pitäminen seisoen tai työpaikan itse järjestämä pieni tempaus, jossa oma väki mukana suunnittelemassa.

Työntekijöitä, etenkin paljon autoilevia ei tavoitettu toivotulla tavalla.

Huomioidaan paremmin työpaikan omi-naisuudet, räätälöidään toiminta tarpeita vastaaviksi.

Esim. työpaikalla ei ole yhteisölli-siä kahvitiloja tai kokouksia, joihin voisi mennä pitämään infoa jär-jestetään info, esimiehen velvoitus osallistumisesta.

Selvitetään työpaikan infotaulut ja muut totutut viestintäkäytännöt voiko niitä hyödyntää?

Kasaan saatiin tutkimusaineistoa, mutta analysointiin oli varattu liian vähän resurs-seja.

Varataan enemmän työaikaa tulosten analysoinnille. Ymmärretään, että henki-löstön vaihtuminen aiheuttaa hidasteita hankkeen etenemiselle.

Työpaikkojen sitoutuminen ja jatko hank-keen jälkeen: ei mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä hankkeen tulosten perusteella tehdään.

Pidempi hanke, jossa voidaan seurata vaikutuksia.

Kaikkiin yksiköihin ei saatu henkilökontak-tia

Otetaan mukaan vain sen kokoinen koh-deryhmä, kuin hankkeen yllä pitämisen kannalta on mahdollista. Liian isolla koh-deryhmällä voi olla haittaa tuloksille.

43

LÄHTEET

Harju, E. & Kankaanpää, M. 2013. Työikäisten hyötyliikunta ja liikuntamotiivit.

Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Fysioterapian julkaisemat-

toman opinnäytetyön käsikirjoitus. Saatavissa julkaisemisen jälkeen:

http://theseus.fi/.

Kärnä, P. 2013. Kysely 3. Lopetuskysely osallistuvien yksiköiden työntekijöille

lokakuu 2013.

Kärnä, P. 2013. Työntekijät kokeilivat ”edes kerran”. Ympäristökavatus-

verkkolehti 4/2013. Saatavissa: http://www.ymparistokasvatus.fi/ykverkkolehti4-

2013/483-tyontekijatkokeilivatedeskerranyk42013.

Vanhamäki, S. 2013. Pyöräilyviikolla kiinnitetään huomiota ajopelin kuntoon.

Etelä-Suomen Sanomat 14.5.2013.

Vanhamäki, S. 2013. Kysely 1. Aloituskysely osallistuvien yksiköiden työnteki-

jöille tammi-helmikuu 2013.

Vanhamäki, S. 2013. Kysely 2. Välikysely osallistuvien yksiköiden työntekijöille

kesäkuu 2013.

LIITTEET

Liite 1. Ensimmäinen kysely

Liite 2. Toinen kysely

Liite 3. Päätöskysely

LIITE 1. Ensimmäinen kysely henkilöstölle. (Vanhamäki 2013) 1/7.

Kokeile edes kerran -Kestävän liikkumisen vaihtoehdot

Henkilöstökysely

1. Sukupuoli *

Nainen

Mies

2. Syntymävuosi *

Valikko: 1941 - 1995

3. Kotikunta *

Lahti

Hollola

Nastola

Orimattila

Heinola

muu, mikä? ________________________________

4. Työpaikka *

Lahden kaupunki, Konsernipalvelut

Lahden kaupunki, Sivistystoimialan hallinto

PHKK LAMK/Opiskelijakeskus

PHKK Salpaus/Hotelli- Ravintola- ja Catering-alat

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation

Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos

Helsingin yliopisto Avoin yliopisto, Lahden toimipiste

Lahden yliopistokeskus, muu yksikkö

5. Työntekijäryhmä *

Työntekijä/Toimihenkilö

LIITE 1. 2/7.

Esimies

Johtaja

6. Onko Sinulla auto käytettävissä? *

kyllä

satunnaisesti

ei

Työmatkat

7. Kuinka pitkä työmatkasi on kotoa töihin yhteen suuntaan kilometreinä? *

________________________________

8. Mitä liikkumismuotoa käytät kodin ja työpaikan välisillä matkoilla (pääasiallinen väline)?

oma

auto linja-auto kävely pyöräily juna

kimppa-

kyyti etätyö

Ensisijaisesti kesällä/sulan maan

aikaan

Toissijaisesti kesällä/sulan maan

aikaan

Ensisijaisesti talvella

Toissijaisesti talvella

9. Jos et yleensä pyöräile tai kävele työmatkoja, onko syynä jokin/jotkin seuraavista? (valitse

enintään kolme tärkeintä)

Käytän joukkoliikennettä

Matka on liian pitkä

Matka on turvaton

Tarvitsen autoa työtehtävissäni työpäivän aikana

Tarvitsen autoa asiointiin ennen työpäivää tai sen jälkeen

Työmatkaani liittyy perheenjäsenten kuljettamista

Mukavuudenhalu, omalla autolla kulkeminen on helpointa

Terveyteni ei salli kävelyä tai pyöräilyä

Muu syy, mikä? ________________________________

LIITE 1. 3/7.

10. Kuinka pitkän työmatkan voisit enimmillään kulkea (km/suunta):

kävellen? ________________________________

pyörällä? ________________________________

11. Jos haluat kuvaile vielä sanallisesti pääasialliset motiivisi nykyisiin työmatkakäytäntöihisi

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Työasiamatkat (työpäivän aikana tehtävät matkat)

12. Teetkö työssäsi työpäivän aikana työasiamatkoja, joilla käytät autoa?

Päivittäin

Muutaman kerran viikossa

Kuukausittain

Harvemmin

En lainkaan (siirry kysymykseen 17)

13. Voisitko korvata omalla autolla kulkemiasi työasiamatkoja?

korvaan jo

mahdollisuuksien

mukaan

mahdollisesti käytännössä

mahdotonta en osaa sanoa

linja-autolla

kävellen

pyörällä kesäisin

pyörällä talvisin

kimppakyydillä

puhelinneuvottelulla

sähköpostilla

videoneuvottelulla

14. Miten liikut pääsääntöisesti työasiamatkoilla? (km/suunta)

LIITE 1. 4/7.

omalla autolla linja-autolla kävellen pyörällä junalla kimppakyydillä taksilla

alle 1 km

1-3km

3-5 km

5-10 km

yli 10 km

15. Muulla kulkuneuvolla, millä ja mitkä matkat?

________________________________

16. Kuinka pitkän työasiamatkan voisit enimmillään kulkea (km/suunta):

kävellen? ________________________________

pyörällä? ________________________________

Puitteet työpaikalla

17. Miten työpaikallasi on mielestäsi hoidettu seuraavat asiat

hyvin keskinkertaisesti huonosti en tiedä

autojen pysäköinti

pyörien pysäköinti

vaatteidenvaihtotilat

suihkutilat

vaatteiden säilytys- ja kuivatustilat

18. Jos työpaikkasi/kotikuntasi tarjoaisi seuraavia mahdollisuuksia käyttäisitkö niitä?

en

en itse,

mutta

kannatan

kyllä

Paremmat suihku‐ ja pukeutumistilat

Lainattavia pyöriä työasiamatkoille

Lainattavia varusteita työasiamatkoille (esim. sadevarusteet,

liukuesteet, askelmittarit)

Työpaikan sisäinen kimppakyytijärjestelmä

LIITE 1. 5/7.

Työsuhdematkalippu (veroton etu 300€/v )

Työnantajan osittain kustantama joukkoliikennelippu

Työntekijöiden yhteiskäytössä oleva matkakortti työasioin-

tiin

Kotia lähellä olevalle linja-autopysäkille järjestetty pyörän

säilytysmahdollisuus

Pitkät työmatkat joukkoliikenteellä osaksi työaikaa

Taloudellisen ja turvallisen ajotaidon kurssi

Etätyön lisääminen

Etäneuvottelujärjestelmän käyttökoulutus

Puhelinneuvottelujen järjestämisen käyttökoulutus

Liikkumiseen liittyviä tempauksia ja kilpailuja, esim. pyö-

ränhuoltopäivä

Vapaa-ajan matkat koskien arki-iltoja ja viikonloppuja

19. Kuinka monta edestakaista matkaa teet vapaa-ajallasi keskimäärin yhden viikon aikana?

________________________________

20. Miten liikut pääsääntöisesti vapaa-aikana tekemilläsi matkoilla? (km/suunta)

omalla autolla linja-autolla kävellen pyörällä junalla kimppakyydillä taksilla

alle 1 km

1-3km

3-5 km

5-10 km

yli 10 km

21. Muulla kulkuneuvolla, millä ja mitkä matkat?

________________________________

22. Teetkö seuraavia asioita?

en en vielä, kyllä

LIITE 1. 6/7.

mutta

harkitsen

jatkossa

Teen asiointimatkoja vapaa-ajalla kävellen/pyörällä

Harrastan hyötyliikuntaa siirtymissä, esim. pyöräily kuntosalille,

lasten saattaminen pyörällä harrastuksiin

Harrastan hyötyliikuntaa rakennusten sisällä, esim. portaiden

käyttäminen hissin sijasta

Yhdistän matkoja, esim. kaupassakäynti työmatkalla

Hyödynnän/järjestän kimppakyytejä, esim. lasten kuljettaminen

harrastuksiin

23. Millä keinoilla olisi mielestäsi eniten vaikutusta kestävän liikkumisen, kuten joukkolii-

kenteen, pyöräilyn, kävelyn tai kimppakyytien käytön lisäämiseen?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

24. Minkälaisia kestävän liikkumisen tapahtumia/tilaisuuksia toivoisit hankkeen järjes-

tävän työntekijöille?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

25. Terveisiä/kehittämistoiveita työnantajalle kestävän liikkumisen suhteen

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

26. Muuta palautetta

________________________________________________________________

LIITE 1. 7/7.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

27. Jos haluat osallistua mahdolliseen haastatteluun loppukesästä, voit jättää tähän nimesi ja

sähköpostiosoittesi/puhelinnumerosi

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Kiitos osallistumisestasi!

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kokeile edes kerran - Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hankkeessa työpaikkojen matkustuskäytäntöjen kehittämisessä. Hankkeeseen osallistuvien työpaikkojen henki-löstömäärä on yhteensä 330.

LIITE 2. Toinen kysely henkilöstölle (Vanhamäki 2013). 1/4.

Kokeile edes kerran -Kestävän liikkumisen vaihtoehdot

2. Henkilöstökysely, kesä 2013

1. Sukupuoli *

Nainen

Mies

2. Syntymävuosi *

Valikko: 1941 - 1995

3. Kotikunta *

Lahti

Hollola

Nastola

Orimattila

Heinola

muu, mikä? ________________________________

4. Työpaikka *

Lahden kaupunki, Konsernipalvelut

Lahden kaupunki, Sivistystoimialan hallinto

LAMK/Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut

Salpaus/Hotelli- Ravintola- ja Catering-alat

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation

Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos

LIITE 2. 2/4.

Lahden yliopistokeskus, muu yksikkö (HY Avoin, Koordinaatioyksikkö, Pake, Tietotekniik-

ka, Aalto-yliopisto)

5. Työntekijäryhmä *

Työntekijä/Toimihenkilö

Esimies

Johtaja

6. Onko Sinulla auto käytettävissä? *

kyllä

satunnaisesti

ei

7. Oletko seuraavien väittämien kanssa samaa vai eri mieltä?

1=täysin eri mieltä, 2=osittain eri mieltä, 3=sekä samaa että eri mieltä, 4=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä

1 2 3 4 5

Työpaikallani on keskusteltu kestävästä liikkumisesta

toukokuun aikana

Esimieheni on tuonut esiin kestävää liikkumista touko-

kuun aikana

Työpaikallani on kevään aikana tehty kestävää liikku-

mista edistäviä toimenpiteitä

Kestävän liikkumisen viestintää oli mielestäni touko-

kuussa sopivan paljon

Hanke on saanut minut pohtimaan omaa liikkumistani

enemmän

LIITE 2. 3/4.

Olen lisännyt kestävää liikkumista toukokuun aikana

(pyöräily, kävely, joukkoliikenne, kimppakyydit, etä-

neuvottelut jne.): työmatkoilla

työasiamatkoilla

vapaa-ajan matkoilla

8. Jos et kirjannut toukokuun aikana kestäviä matkoja tietojärjestelmään kestavaliikkumi-

nen.net, niin miksi?

________________________________________________________________

______________________________________________________________

________________________________________________________________

9. Toivomuksia syyskuun kampanjan suhteen

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

10. Terveisiä/kehittämistoiveita hankkeelle

________________________________________________________________

LIITE 2. 4/4.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

11. Terveisiä/kehittämistoiveita työnantajalle kestävän liikkumisen suhteen

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

12. Muuta palautetta

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Kiitos osallistumisestasi!

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kokeile edes kerran - Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hankkeessa työpaikkojen matkustuskäytäntöjen kehittämisessä. Hankkeeseen osallistuvien työ-paikkojen henkilöstömäärä on yhteensä 350.

LIITE 3. Kolmas kysely henkilöstölle (Kärnä 2013). 1/6.

Kokeile edes kerran – Kestävän liikkumisen vaihtoehdot 3.

Henkilöstökysely, syksy 2013

1. Työpaikka *

Lahden kaupunki, Konsernipalvelut

Lahden kaupunki, Sivistystoimialan hallinto

PHHK LAMK/Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation

Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos

Lahden yliopistokampus, muu yksikkö

2. Sukupuoli *

Nainen

Mies

3. Syntymävuosi *

Valikko: 1940 - 1995

4. Kotikunta *

Lahti

Hollola

Nastola

Heinola

Muu, mikä? ________________________________

5. Työntekijäryhmä *

Työntekijä/toimihenkilö

Esimies

Johtaja

LIITE 3. 2/6.

6. Onko sinulla auto käytettävissä? *

Kyllä

Satunnaisesti

Ei

SYYSKUUN KAMPANJA

7. Oletko seuraavien väittämien kanssa samaa vai eri mieltä? (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin

samaa mieltä)

1 2 3 4 5

Työpaikallani on keskusteltu kestävästä liikkumisesta syyskuun aikana

Esimieheni on tuonut esiin kestävää liikkumista syyskuun aikana

Kestävän liikkumisen viestintää oli mielestäni syyskuussa sopivan paljon

8. Osallistuitko syyskuun kampanjakuukauden tapahtumiin (taloudellisen ajotavan koulutus,

Avaimet arkipyöräilyyn, joissakin yksiköissä etäneuvottelukoulutus)? *

kyllä, kommentti ________________________________

en, miksi?________________________________

9. Osallistuitko hankkeen päätöstapahtumaan, UKK-kävelytestiin *

kyllä

en, miksi? ________________________________

10. Jos osallistuit UKK-kävelytestiin, mikä tapahtumassa oli hyvää ja missä kaipasit parannuk-

sia?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

11. Kirjasitko syyskuun aikana kestäviä matkoja tietojärjestelmään kestavaliikkuminen.net? *

kyllä, kommentti ________________________________

en, miksi? ________________________________

LIITE 3. 3/6.

HANKE KOKONAISUUTENA - Oletko muuttanut hankkeen aikana liikkumistottumuksiasi?

12. Oletko lisännyt hankkeen aikana (vuoden 2013 keväästä lähtien) kestävää liikkumistasi? *

Kyllä

En, mutta liikuin jo hankkeen alussa kestävästi

En, miksi? ________________________________

13. Miten olet lisännyt hankkeen aikana kestävää liikkumistasi? Jätä kohta avoimeksi, jos liik-

kumistottumuksesi eivät ole muuttuneet.

työmatkoilla työasiamatkoilla vapaa-ajan matkoilla

kävellen

pyöräillen

linja-autolla

junalla

kimppakyydillä

etäneuvottelu

etätyö

14. Kokeilitko kestävää liikkumista "edes kerran" ja millaisia kokemuksia kokeilusta sait?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

15. Hankkeen alussa pääasiallinen liikkumismuotoni oli *

oma auto

linja-auto

kävely

pyöräily

juna

kimppakyyti

etätyö

16. Nykyisin pääasiallinen liikkumismuotoni on *

LIITE 3. 4/6.

oma auto

linja-auto

kävely

pyöräily

juna

kimppakyyti

etätyö

17. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet/voisivat vaikuttaa liikkumismuodon valintaan? Mikä moti-

voi sinua liikkumaan kestävästi?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

18. Aiotko jatkaa kestävää liikkumista hankkeen jälkeen? *

18. Aiotko jatkaa kestävää liikkumista hankkeen jäl-

keen? *

kyllä, miten?

en

en osaa sanoa

________________________________

KESTÄVÄ LIIKKUMINEN JA TYÖPAIKAN TUKI

19. Onko työpaikallasi edistetty hankkeen aikana kestävää liikkumista? *

kyllä, miten? ____________________

ei

en osaa sanoa

20. Onko työpaikan ilmapiirillä ollut vaikutusta kestävän liikkumisen käyttäytymiseesi hank-

keen aikana? *

kyllä, miten? ? ____________________

ei

en osaa sanoa

LIITE 3. 5/6.

21. Mitä mieltä olet seuraavista kestävän liikkumisen edistämistoimista työpaikallasi? *

On ja

käytän

Olemassa,

mutta kehi-

tystä kaiva-

taan

Voisin käyttää,

jos tällainen tulisi

meille

Ei tar-

vetta

Pyöräily ja kävely:

Pyörien pysäköinti

Suihku- ja pukeutumistilat

Lainattavia pyöriä työasiamatkoil-

le

Lainattavia varusteita työasiamat-

koille (esim. sadevarusteet, liu-

kuesteet, askelmittari)

Työnantajan järjestämä pyörän-

huoltopäivä esim. keväisin

Pyöräilyn ja kävelyn palkitsemi-

nen, esim. rahallisesti välinei-

tä/huoltoa varten

Kimppakyyti ja julkiset

Työpaikan sisäinen kimppakyyti-

järjestelmä

Työsuhdematkalippu

Työnantajan osittain kustantama

matkakortti työasioihin

Etätyö ja -neuvottelu

Mahdollisuus tehdä etätöitä

Etäneuvottelumahdollisuus

Muu jaksamista edistävä toimi

Kestävä liikkuminen ainakin osit-

tain osaksi työaikaa

Liikuntaseteli

Työpaikalla liikuntaa työaikana

esim. 1 h/vko

Työpaikalla järjestettyä liikuntaa

työajan ulkopuolella esim. 1h/vko

LIITE 3. 6/6.

22. Millä muulla tavoin kestävää liikkumista voisi edistää työpaikallanne (terveiset ja kehit-

tämistoiveet työnantajalle)?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

23. Terveisiä/palautetta hankkeelle

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

24. Muuta palautetta

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________