kokemuksen tutkimus iv oulu 25.4.2013 timo latomaa, ft, kl ... · psykologinen elämäkertatutkimus...

Kokemuksen tutkimus IV

Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Miksi elämäkerta lähestymistapa �  Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian

perusmenetelmä. �  Psykologia tutkii maailmasuhteiden mentaalista merki-tyksellistämistä, joka jäsentyy subjektiiviseksi:

1) kokemukseksi ja 2) toiminnan mielekkyydeksi. �  Merkityksellistäminen tapahtuu aina jostakin horisontista

(näkökulmasta, perspektiivistä) situaatioihin (elämän-tilanteisiinja ja -tapahtumiin) maailmasuhteissa.

�  Yksilön kokemushistoria muodostaan horisonttien kokonaisuuden, josta merkityksellistäminen tapahtuu.

�  Psykologinen ymmärtäminen edellyttää yksilön kokemushistorian ja elämäntilanteiden huomioimista.

25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 2

Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 1 �  Psykologinen elämäkertatutkimus on kokemushistoriallista

tutkimusta, so. tutkitaan: �  Kokemusten historiaa, jossa seurataan yksilön kokemusten

rakentumista tämän elämänkulussa. Tästä tutkimus-asetelma => Elämänkulku ja kokemushistoria.

�  Historiallinen, kehityksellinen ote yksilön elämään: Yksilön kasvun, mielen rakentumisen näkökulma.

�  Ensimmäisen persoonan, minän näkökulma yksilön sub-jektiiviseen kokemukseen ja toiminnan subjektiiviseen mielekkyyteen (mm. elämänvalintoihin).


Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 2

�  Situaation, elämäntilanteiden huomioiminen kokemusten ja toiminnan mielekkyyden ymmärtämisessä, so.: Historiallinen, yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuri, sosi-aaliset muutokset sekä elämäntapahtumat toimivat elämäntilanteisuutena (situaationa, kontekstina).

�  Keskeisiä yksilön elämän etenemistä kuvaavia käsitteitä: Elämänkulku, elämänkaari, urakulku, elämänpolku, elä-mänrata.

�  Keskeisiä yksilön kokemushistoriaa kuvaavia käsitteitä: Elämäntarina, subjektiivinen elämäkerta, kokemus itsestä, itse (minä, minuus, identiteetti), persoonallisuus.


Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 3

�  Psykologinen elämäkertatutkimus voi olla teoreettisesti moninaista lähestymistavaltaan:

�  Tieteenteoreettisesti rekonstruktiivista, normatiivis-analyyttistä (vrt. Weber, Piaget, Habermas).

�  Tavoitteeltaan ymmärtävää, menetelmältään tulkitsevaa.

�  Aineistona, joissa kokemushistoria ja elämänkulu näyttäytyvät, ovat avoimet ja teemahaastattelut, kirjalliset omaelämäkerrat tai muistelmat sekä dokumentit.


Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 4 ja -käsitteitä 1 �  Elämänkulun ja kokemushistorian erottaminen. �  Elämänkulku elämäntilanteinen muutoksina ”toimii”

kokemushistorian situaationa, ruumiillisuuden ohella. �  Elämänkulku kuvaa (ulkoista) tapahtumahistoriaa, ts.:

Mitä elämässä on tapahtunut, miten elämä on edennyt. => Elämänvaiheiden ja –tapahtumien kuvausta.

�  Kokemushistoria kuvaa (sisäistä) itsen, minän, minuuden, subjektin rakentumista, ts.: Miten yksilö on kokenut ja rakentanut itsensä (koke-muksen itsestä) elämänkulussaan (situaatioissaan).


Psykologinen elämäkertatutkimus Peruskäsitteitä 2

�  Kokemus itsestä (minuus), kokemushistoria rakentuu yksilön tulkintoina situaatioissa; so. ruumiillisista muutok-sista, elämäntilanteissa, elämänkulussa, -valinnoissa.

�  Ihminen rakentaa minuutensa (kokemushistoriansa) itse, mutta sen minuuden, jonka ruumiilliset realiteetit ja elämäntilanteet, -tapahtumat ja yhteiskunnalliset realiteetit (situaationa) mahdollistavat ja rajaavat. => Yksilöllä on pyrkimys kokemusmaailman piirissä olevan

hallittavana, ymmärrettävänä ja tarkoituksellisena kokemiseen, so. pyrkimys kokemukseen itsestä.


Psykologinen elämäkertatutkimus Peruskäsitteitä 3 �  Itsen, kokemushistorian rakentumisessa huomioidaan:

1) Ruumiilliset tekijät ja muutokset, 2) Kokemisen ja merkityksenannon ikäsidonnaiset

psyykkiset, kehitykselliset ehdot, 3) Historiallinen aika, kulttuuri ja elämäntapahtumat.

�  Yksilön elämäkerta rakentuu elämänkulusta ja kokemus-historiasta.

�  Käsitteellisesti ja metodisesti tehdään neljä erottelua: 1) Elämänkulku – kokemushistoria. 2) Eletty – koettu elämä (so. tapahtunut – tulkittu).


Psykologinen elämäkertatutkimus Peruskäsitteitä 4

Mitä elämässä on tapahtunut (tapahtumat ja teot) vs. miten elämäntilanteet on koettu, mitä ne ovat mer-kinneet (kokemukset, mielikuvat, tunteet, ajatukset).

3) Kerrottu – muistettu – eletty/koettu elämä.

Mitä toisille kerrotaan vs. mitä muistetaan vs. mitä oi-keasti on tapahtunut ja miten nämä on oikeasti koettu.

4) Elämänvaiheet – elämänrakenne (elämänalueet).

Kokemushistorian muutokset elämänkulussa vs. mitkä asiat milloinkin ovat merkityksellistä elämässä.


Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 1 �  Psykologinen elämäkertatutkimus perustuu kahden

tekstin, elämäkerran ja elämäntarinan, erottamiseen.

�  Elämäkerta on muistettu ja sensuroituna kerrottu kuvaus eletystä ja koetusta elämästä ja elämänkulusta.

�  Kerrottu elämäkerta muodostaa tutkimusaineiston: Tutkittavan kertoman tai kirjoittaman kertomuksen kokemushistoriastaan ja elämänsä kulusta.

�  Elämäntarina on tutkimuskohteena: Tutkittavan kerto-man tai kirjoittaman elämäkerran taustalle oletettu tarina (käsikirjoitus), jonka tutkija rekonstruoi.


Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 2 �  Elämäntarina on ”oikeasti” eletty ja koettu elämä, tutkitta-

van ”elämän ja kokemushistorian käsikirjoitus”, jonka hän on ”dramatisoinut” (ja dramatisoi) ensinnäkin 1) psyykkisen työn ja suojatoimenpiteiden (defenssien)

muokkaamana muistetuksi elämäkerraksi (tuotetaan muistettu elämäkerrallinen minuus, elämäkerrallinen identiteetti; kokemus itsestä)

ja toiseksi sensuroituna kerronta- tai kirjoittamistilanteessa 2) kerrotuksi elämäkerraksi (kerrottu elämäkerrallinen

minuus (itse), elämäkerrallinen subjekti tai identiteetti).


Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 3 Psykologisen elämäkertatutkimuksen tieteenperinteenä on ymmärtävä psykologia ja menetelmänä tulkinta (psykologinen ymmärtäminen): � Psykologian tavoitteena on ymmärtää yksilön koke-

musta ja toiminnan mielekkyyttä, subjektiivista men-taalista merkityksenantoa situaatioissa (elämäntilanteissa maailmasuhteissa; suhteina maail-moihin joita erotetaan: maailma, minä, kulttuuri).

� Keskeistä on kokemus itsestä, johon suhteessa kaikki merkityksenanto (myös esinemaailmaan ja sosiaali-seen maailmaan liittyvä) tapahtuu.


Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 4 �  Psykologinen ymmärtäminen metodina on symbolisen

ilmauksen tuottajan tarkoittaman merkityssisällön tavoit-tamissa, so.

�  Symbolisen ilmauksen sisältämän subjektiivisen merki-tyksen eksplikaatiota (selventämistä) tulkinnan avulla.

�  Ymmärtäminen on mielekkäissä (synty-, esiintymis- ja kehitys-) yhteyksissä ymmärtämistä, so. psykologisesti

�  Ilmauksen subjektiivinen merkitys on yhtä kuin sen ase-ma psyykkisissä yhteyksissä, tietyissä yhteyksissä esiinty-vänä, tietyllä tavalla syntyneenä ja kehittyneenä.


Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 5 Psykologisen elämäkertametodin käsitteitä ja elämäkerral-lisen tulkinnan logiikka:

�  Elämäkerta. Kokemus ilmenee kokemusten kuvauksissa ja ilmauksissa, toiminnassa ja sen ilmauksissa: so. tutkitta-van elämäntarinaa enemmän tai vähemmän kuvaavassa elämäkerrassa, tutkittavan kertomassa tai kirjoittamassa kertomuksessa elämänkulustaan ja kokemushistoriastaan.

�  Kokemushistoria. Kokemus tulee ymmärretyksi osana kokemusten kokonaisuutta, osana tutkittavan kokemus-historiaa, josta käsin kaikki merkityksenanto, itsen tulkinta ja uudelleentulkinta situaatioissa, elämäntilanteissa, elämänkulussa, tapahtuu.


Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 6 �  Kehitysvaiheet. Kokemushistorian, itsen kokemisen

psyykkiset ehdot jäsentyvät itsen kokemisen (ja eri koke-musalueiden) muutosvaatimusten ja siirtymien mukaan vaiheiksi; psyykkisiksi kehitysvaiheiksi.

�  Elämänkulku. Kokemushistoria tulee ymmärretyksi ase-tettaessa se elämänkulun yhteyteen (situaatioihin).

=> Tarkasteluun elämänvaiheet ja elämänalueet. Elämän-kulku tulee ymmärretyksi tarkasteltaessa sitä historial-lisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti jäsentyneinä elä-mänvaiheina, siirtyminä ja elämänalueina.


Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 7 �  Elämänvaiheet ja siirtymät (teollistuneissa länsimaissa):

Lapsuus, kouluikä, nuoruus, aikuisuuteen siirtyminen, varhais-, keski- ja myöhäisaikuisuus, vanhuus.

�  Elämänalueet (vaihtelevat eri elämänvaiheissa):

Itse, vanhemmat, sisarukset, vanhemmuus, lapset, sosi-aaliset suhteet (sukulaiset, ystävät, kaverit, ...), ruumilli-suus, koulunkäynti, opiskelu, työelämä, yhteiskunnallinen toiminta, vapaa-aika, harrastukset, maailmankuva ja arvomaailma (uskonto, politiikka, ...).


Psykologinen elämäkertatutkimus Yhteenveto tutkimusasetelmasta 1

Kertomus Tietoinen Kuvattu, kerrottu Tutkimus- Sensurointi Kerrottu elämäkerta aineisto Tutkittava Muistettu elämäkerta Tutkija re- tuottaa konstruoi Elämäntarina Defenssit Tiedostamaton Eletty, koettu Tutkimus-

Kokemus kohde


Psykologinen elämäkertatutkimus Yhteenveto tutkimusasetelmasta 2

Elämänrakenne Elämänalueet Elämänvaiheet tapahtuma 1, 2, ...

Elämänkulku Kokemushistoria Kehitysvaiheet kokemus 1, 2, ...

Kokemusalueet


kokemuksen tutkimus iv oulu 25.4.2013 timo latomaa, ft, kl ... · psykologinen elämäkertatutkimus...

Documents