1

KOKO KROPPA PELITTÄÄ!– Kehollisia ja pelillisiä menetelmiä maahanmuuttajienkielenoppimiseen ja kotoutumiseenOhjaajat: Jouni Piekkari ja Eveliina KorpelaPaja 1.Aika: ma 5.9.2016klo 12.30–16.00

Pajan kohderyhmä:Ohjaajat, vertaisohjaajat, suunnittelijat (kouluttajakoulutus)

Menetelmien kohderyhmät:Maahanmuuttajien kieli- ja toimintaryhmät; harjoitteet sopivat soveltaen hyvin eri kielitasoilla oleville.

Osa 1:Lämmitykset ja tutustumiset; yksinkertaisia kehollisia harjoituksia

Peukunnappaus...

Kuvaus: Hauskalämmittelyleikki, joka tuottaanaurua ja jossa opitaanyksinkertaisten ohjeidenseuraamista. Osallistujatasettuvat piiriin seisomaan taiistumaan lähelle toisiaan.Ohjaaja antaa seuraavat ohjeetvaihe kerrallaan rauhallisesti.Samalla ohjaaja näyttäätehtävät kehollisesti jatarkistaa, että kaikki pysyvätmukana. Täysinkielitaidottomissa ryhmissäharjoitteen voi tehdä jopatäysin non-verbaalisti, muttasiihen voidaan liittääyksinkertaista

Tavoitteet: piiriin tuleminen: katsekontakti koko ryhmään;liikkuminen, reaktiot, nauru, yksinkertaisen tehtävänannonseuraaminen liikkeen avulla, koordinaatioharjoitus,keskittyminen, harjoitteen purkaminen: mitä harjoitteessaopitaan; opitun ja koetun sanallistaminen.

Kielenopetuksen tavoite: Kuunnella ja seurata ohjeita,tunnistaa puheenvirrasta käskymuotoja.

Ryhmän lähtötason mukaan opetettavaa kielenainesta voisyventää myös käymällä läpi käskymuotoja:Käskymuoto, yksikön toisen persoonan imperatiivi(muodostetaan yksikön 1. persoonan verbimuodosta): Pane,nosta, yritä, vedä, laita...

HUOM. Mitä vähemmän osallistujat puhuvat suomea, sitävähemmän ohjaajan kannattaa käyttää kielellisiä elementtejä.

2

sanastoa. “Tämä on käsi.Vasen käsi. Nosta nyt vasenkäsi ylös!”. “Pane vasen käsivasemmalla puolella oleneteen. Kämmen (näytä mikäon kämmen) ylös”. “Nostaoikea peukalo ylös! Asetapeukalo oikealla puolellaolevan kämmenelle. Peukalonpää koskettaa kämmentä. Nytlasken 1-2-3-NYT! Kun sinäkuulet nyt-sanan yritä napatanaapurin peukalo kiinni.Samalla hetkellä yritä vetääoma peukalosi pois.” Leikkivoidaan toistaa vaihtamallakädet toisinpäin: “Nosta nytoikea käsi ylös…”. Ihmisiäyleensä naurattaa. Voit sanoasiitä, kuinka nauru jakeskittyminen on tärkeääoppimisessa. Kuuntele myösryhmän omia kommentteja.

Jos ryhmä ei puhu yhtään suomea, voi kielellinen aineskoostua pelkästään asioiden nimeämisestä:Samalla, kun vetäjä nostaa peukun ylös, hän sanoo ”peukku”.Leikin jälkeen osallistujat osaavat laskea kolmeen ja nimetäpeukun.

Tutustumisharjoitus 1:Odotuksetkuvista

Kuvaus: Levitetään lattialleiso määrä lehdistä leikattujakuvia; mielellään symbolisia.Osallistujat kävelevät tilassakuvia katsoen ja valitsevatyhden kuvan, joka kertoo siitä,millaisia menetelmiä ja mihintarpeeseen he haluaisivatsaada vinkkejä näissäpajakoulutuksissa. Osallistujathakeutuvat 3 hengen ryhmiinja kertovat. Sen jälkeenohjaaja listaa taululleavainsanoja keskustelusta:“Millaisia odotuksia ja tarpeitakuulit”?

Näihin odotuksiin palataanmolempienkoulutusiltapäivien lopussa.

Tarvikkeet: Lehdistäleikattuja kuvia.

Tavoitteet:Selvittää osallistujien odotuksia; kuvien käyttö symboleina jakeskustelun avaajina; tuottaa ideoita menetelmienkehittämiseen

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen toteuttaminenvaatii kielenoppijalta jo hyvää lähtötasoa. Kielellinenopiskeltava elementti voisi olla konditionaali ja sen avullaomista toiveista ja tarpeista kertominen: Minä haluaisin, ettäoppisin... Minä toivoisin, että saisin... Näitä rakenteitakerätään taululle, jos osallistujat osaavat lukea ja kirjoittaa.

Tutustumisharjoitus 2:

Kuvaus: Ateneumintaidepakka. Levitetään kuvattaideteoksista lattialle.Jokainen valitsee kuvistasellaisen, johon haluaisimennä sisään. Mitä tunteitakuva sinussa herättää? Mitä

Tavoitteet:Tutustua toisiin, harjoitella kuvien käyttöä toiminnanlähtökohtana ja keskustelun avaajana.

Kielenopetuksen tavoite:Tämä tehtävä on kielellisesti haastava. Jos tehtävä onryhmälle liian vaikea, voi tehtävää helpottaa niin, että

3

tekisit kuvassa, mitä sanoisitkuvassa oleville ihmisille?Mitä sitten tapahtuisi?Puretaan auki pienissä (3 hlöä)ryhmissä.

harjoitellaan vain tunteiden ja tunnelmien nimeämistä.Tässä kuvassa onsurullinen/iloinen/valoisa/murheellinen/jännittävä/innostava/synkkä/hauska tunnelma. Voidaan opetella myöstunnekausatiiveja:Tämä kuva…ihastuttaa/vihastuttaa/suututtaa/ärsyttää/naurattaa/ilahduttaaminua.

Kosketa... Kuvaus: “Niin nopeasti kuinsuinkin, kosketa jotakin mikäon ...mustaa…punaista...pehmeää… puuta…hauskaa….millä voiistua...jne… Osallistujatliikkuvat tarvittaessapaikoiltaan koskettaakseenmainittua asiaa.

Tavoitteet: toimiminen spontaanisti ilman turhaaitsekritiikkiä, psykologisten estojen purkaminen, fyysinenliikkuminen tilassa, tilan havainnointi, sanan ja kosketuksenyhdistäminen, hauskuusSoveltuvuus: eri tyyppiset ryhmät, myös kielitaidottomat.

Kielenopetuksen tavoite: Harjoitellaan adjektiiveja,millainen: värejä (musta, punainen), muotoja (pyöreä,kulmikas, neliö), materiaaleja (puinen, kivinen, muovinen TAIrakenne tehty puusta/kivestä/muovista), ominaisuuksia(pehmeä, kova, piikkinen, sileä, karkea, karvainen).

Atomit jamolekyylit

Tällä harjoituksella voijakautua nopeasti pienryhmiin,mutta sitä voi käyttää myösnumeroiden ja nimienopetteluun. Osallistujatliikkuvat tilassa sikin sokin.Kun ohjaaja huutaa jonkinnumeron, osallistujatkaappaavat itselleen ryhmän,jossa on niin montaosallistujaa. Välissä ryhmäthajoavat ohjaajan käskystä.

Huomioitavaa: Tämäharjoitus on hyvädemonstroida ennenaloittamista. Haluttaessamolekyyleissä voi opetellamyös osallistujien nimet. Kunharjoitus toistetaan riittävänmonta kertaa, nimetkertautuvat eri yhdistelmissä.Toimintaan voi lisätä myösnimen ja verbin preesensissä:“Mitä minusta on mukavatehdä?” Esim. Keijo hiihtää;Liisa lukee jne. (Tarvitaankotätä?)

Tavoitteet:satunnaisten ryhmien muodostaminen spontaanisti;tehtävänannon kuuntelu, keskittyminen; Virittävä ei-kilpailullinen kilpailu, fyysinen liikkuminen, tutustuminen.

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen kielellisenätavoitteena on oppia numerot. Numeroista myös puhekielisetversiot: yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän,kahdeksan, yhdeksän, kymmenen (yks, kaks, kolme, neljä, viis,kuus, seittemän, kaheksan, yheksän, kymmenen,yykaakooneeviikuuseikasiysikymppi) -> Voi myös muistutellasiitä suomen kielen kummallisuudesta, että lukusanan jälkeentulee aina YKSIKÖN PARTITIIVI, viisi kättä, kuusi jalkaa,neljä päätä.

Esineen 100käyttötarkoitusta(pienryhmissä)

Kuvaus: Valitaan jokinneutraali ja moneen taipuva“epäesine” esimerkiksi huivitai teknisen vempaimen osa.Ohjaaja sanoo ja näyttää:

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; sanojen liittäminen toimintaan;hauskuus; keksiminen ja mielikuvitus.

4

“tämä on aivan selvästikesäkatos sateen varalle”.Hän antaa huivin piirissäseuraavalle. Seuraava sanoo janäyttää: “Tämä on aivanselvästi kirja” ja alkaa lukeasitä lattialla taiteltuna.Esineelle keksitään siis ainauusia käyttötarkoituksia.Jokaista ideaa kannustetaanohjaajan johdolla esim.aplodein. Esine voi kiertäämonia kierroksia. Esineiksisopivat esimerkiksi laatikkotai mikä tahansa tilastalöytyvä outo vempain tai roju.Mitä oudompi, sen parempi.Ryhmät voivat etsiä itse nämäesineet.

Harjoituksen voi tehdä useissaryhmissä yhtäaikaisesti.Sopiva ryhmäkoko on 4-5,harjoituskierros voidaan tehdämyös isossa piirissä. Matalanakielitaidon ryhmissäosallistujat voivat vain näyttääesineen käyttötarkoituksen.Ohjaaja tai muut sanovatsanan suomeksi ja sanaatoistetaan useita kertoja.

Tarvikkeet: 3-4 epäesinettä(esim. huivi, vitkutin)

Kielenopetuksen tavoite: Tätä tehtävää voi rajata niin, ettäkysytään: Mitä tällä voi tehdä? Minä tätä voi käyttää? Senjälkeen opiskellaan verbejä ja rektioita:

· Tällä voi kokata/kirjoittaa/istua/hyppiä/· Tätä voi syödä/maistaa/heittää/pompotella/· Opiskellaan rakenne Tätä voi käyttää + essiivi:

katoksena/suojana/kulkuvälineenä/tuolina/kassina/vaatteena/koristeena...

Jos sinä... Kuvaus:Tämä on edellistä haastavampikehollisen tarinankerronnanharjoitus. Osallistujat jaetaankolmen hengen ryhmiin (esim.atomit ja molekyylit -leikilläks. yllä). Ryhmissä päätetäännumerojärjestys: 1, 2, 3.Ykkönen aloittaa tekemällä jasanomalla: “Minä olen puu”(ja tekee puun pysähtyneenäpatsaana). Kakkonen katsoo jasanoo: “Jos sinä olet puu, niinminä olen oksa siinä puussa”(tekee puuhun oksankehollaan). Kolmonen katsooja sanoo: “Jos sinä olet puu jasinä oksa siinä puussa, minäolen lintu siinä oksalla”.

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; ryhmän impulssien kuuntelu;ryhmätyö; sanojen ja kerronnan yhdistäminenkehollistettuihin kuviin; hauskuus; mielikuvitus.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan on-lausetta (eli kopulalausetta): jokin onjotakin/jossakin:Minä olen…sinä olet…Opiskellaan myös virkerakenne jos X niin Y.

5

Ykkönen tulee ulos kuvasta jajatkaa tarinaa: “jos sinä oletoksa siinä puussa ja sinä lintusiinä oksalla, niin minä olenmato sen linnun suussa”,kakkonen jatkaa jne. Harjoitusjatkuu niin kauan kunnesnäyttää, että ryhmiltä loppuvatideat (sitä ei yleensä tapahdu).Kaikki ryhmät työskentelevätharjoituksessa yhtäaikaisesti,mikä vähentää osallistujienjännitystä.Alkeistason oppijoille tässäharjoituksessa vaikeinta onsanoa koko lause, mutta senvoi korvata vain tekemällä jasanomalla asian, esim. oksa,lintu.Aloitusimpulssi voi olla mikätahansa, esim. talo, kivi, tie.Ryhmille voi myös arpoavalmiit impulssisanat hatustaarvottavista lapuista.

Tähän käteenhaluan...

Kuvaus: Tämätutustumisharjoitus yhdistäänopeasti samasta asiastakiinnostuneita ihmisiä.Samalla opitaan osallistujiennimet. Osallistujat asettuvatriviin ja ohjaajaa heitävastapäätä. Ohjaaja aloittaa:“Minun nimeni on… ja tähänkäteen haluan henkilön, jokapitää… (esim. uimisesta)” jatoiseen käteeni haluanhenkilön, joka pitää…(esim.suklaasta)”. Samalla kaikkisuklaasta pitävät ryntäävätohjaajan luo ja yrittävät napatakäden kiinni. Ensiksi ehtinytsaa jäädä pitämään kädestä.Sama toistetaan vuoron peräänkummallakin puolella, kunneskaikki ovat piirissä.Viimeisenä piiri yhdistetään,kun kaksi viimeistä keksivätjotain, mistä toinen pitää. Joskoskettaminen on kulttuurinenkysymys ryhmässä, leikin voitehdä myös juoksemallakysyjän viereen.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten kiinnostuksen aiheisiin;harrastustoverien tunnistaminen; piirin muodostaminen;helppo fyysinen kontakti.

Huomioita: Voidaan tehdä myös ilman kosketusta.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan rakennepitää + jostakinVoi pitää esineistä (vaatteista, autoista), tekemisestä (-minen-muotoiset verbit: laulamisesta, juoksemisesta, nauramisesta)tai henkilöistä (äidistä, Mohammedista).

6

Mieltymysmittari(eri versiot)

Kuvaus: ks. erillinen kuvaushttp://kamu.metropolia.fi/materiaalit/

Mieltymysmittari on verkostaladattava yksinkertainen pelija oppimismateriaali, jotavoidaan hyödyntäätutustumisessa, ammatillisessavalmennuksessa ja omienvahvuuksien ja oppimisenkiinnostusten tutkimisessa jajakamisessa. Peliäkehitettäessä on kiinnitettynimenomaan huomioitavähäistä kielitaitoa omaavienmaahanmuuttajien jaoppimishaasteistenosallistujien osallistumiseen.Lisäksi peliä kehitettäessä onotettu huomioon kulttuuri- jasukupuolikysymyksiä.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten osaamiseen jaosaamistarpeisiin; mallintaa voimaannuttavaa kielenopetusta;vertaisoppiminen; osaamiskartoitukset

Kielenopetuksen tavoitteet:Ryhmän tason mukaan tähän voi nostaa erilaisia kielellisiätavoitteita.

1. Alkeistasolla opitaan uutta sanastoa: opitaannimeämään verbejä, taitoja, harrastuksia.

2. Edistyneemmällä tasolla opitaan kertomaan toiveista,haaveista ja mieltymyksistä (esim. konditionaali,omien ajatusten ilmaisu): Haluaisin oppia…Haluaisin työskennellä… Haaveenani olisi tulla (+joksikin)...

Osa 2:Draama, kielenoppiminen ja kotoutuminen.

Lyhyt draamaprosessi (kuvaus alla harjoitekokonaisuudesta/draamapajasta)

Draamasopimus

Tavoitteet:sopia yhdessä työskentelyn tavoitteista ja työtavoista

Aiheenvalitseminen:mistä aiheestadraamatehdään?

Kuvaus:Lattialle levitetään kuvia eriaiheista (koti, työ, koulu,matkat, toimistot, lääkäri,kaupassa käynti). Käytetäänesim kotoutumiskortteja(ks…). Jokainen saa 3papua/nappia tms. Pavuillaäänestetään kuvista niin, ettäjokainen voi laittaa pavut 1 - 3itselleen tärkeää aihettakuvaavan kuvan päälle.Aihe voidaan myös sopiakeskustelemalla edellisellätapaamiskerralla.

Tavoitteet: Ryhmän itseohjautuvuudesta riippuen ohjaaja tairyhmä voi valita aiheen. Aihe voidaan nostaa esille myöskeskustelemalla etukäteen, ryhmän keskustelujahavainnoimalla tai se voi liittyä kielenopetuksessa esilletuleviin aiheisiin.

Roolihenkilöiden piirtäminen

Kuvaus:Piirretään kuva roolihahmosta.Apuna voi käyttää kirjanpiirroksia. Ympärillekirjoitetaan asioita, joitahenkilöstä tiedetään. Esim.perhe, asuinpaikka, ikä,

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;yhteistoiminnallinen oppiminen; sosiaalinen mielikuvitus;visuaalisuus; sanaston liittäminen kuviin; sosiaaliset suhteet;jaetun ymmärryksen luominen; havainnollistaminen.

7

harrastukset. Jos kirjassa ei olekerrottu kaikkea, voidaankuvitella lisää. Ohjaaja taiavustaja voi tehdä piirroksenryhmän ohjeiden mukaan, taipiirroksen voi toteuttaapienryhmissä eri hahmoista.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan sanastoa,kuvailevia sanoja, ammattisanoja, harrastuksiin liittyvääsanastoa, arjen ympäristöön liittyvää sanastoa.Edistyneemmän ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia. Mitä mieltä muut ovat tästä? Kumpi on parempi?Miksi? Kuka kannattaa X:ää?

Tapahtuma-ympäristönpiirtäminen(ohjaaja piirtääosallistujienehdotuksista)

Kuvaus: Roolihenkilön kodinhuoneista voidaan tehdäpienryhmissä piirrokset.Piirrokseen liitetään sanastoakuvien viereen yhdessäohjaajan opastuksella. Piirrosvoidaan tehdä myös kylästä,kaupungista tai muustatärkeästä paikasta, esimerkiksityöhuoneesta. Mitä esineitäsiellä on? Onko se siisti? Mitähenkilöllä on piilossa?

Huomioitavaa: Ohjaajan eitarvitse osata piirtää, pelkkäviitteellinen piirustus riittää,kun kuvaan liitetään sanastoa. Piirtäminen kuitenkinhavainnollistaa ja kiinnittääosallistujien huomion. Huonopiirtäminen voi jopa tuodahuumoria ja jokupiirustustaitoisempi ryhmästävoidaan nostaa avustajaksi.

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;spatiaalinen (tilallinen) ajattelu, konkretisointi ja liittäminenomaan kokemukseen; yhteistoiminnallinen oppiminen;sosiaalinen mielikuvitus; visuaalisuus; sanaston liittäminenkuviin; sosiaaliset suhteet; jaetun ymmärryksen luominen;havainnollistaminen.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan ympäristöönliittyvää sanastoa, kotiin liittyvää sanastoa, arkisiin asioihinliittyvää sanastoa.Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia.

Roolihenkilönpäivänkuvitteleminenpiirissä

Kuvaus: Osallistujat kertovattarinaa päivästä piirissä.Ensimmäinen aloittaa aamustanäyttämällä ja kertomalla:“Liisa herää sängyssään”.Kaikki toistavat liikkeen jakerronnan yhtäaikaisesti.Seuraava jatkaa: “Sitten Liisamenee keittämään kahvia”.

Tavoitteet: eläytyminen, yhteistoiminnallisuus;kehollistaminen; puhutun liittäminen keholliseen toimintaan;toiston kautta sanaston muistaminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Oppijoille relevantin arkisanaston oppiminen (tutut esineet,tutut verbit), kerronnan rakenteet (ensin, sitten, lopuksi, senjälkeen…).

Kerronta voi olla haastavaa, jos kielitaitoa on vähän. Kielenopiskelun alussa ryhmän kanssa voi kertoa päiväntapahtumista roolihahmojen suulla lyhyiden dialogien avulla.Samalla esitetään pantomiimina toiminta, johon puheenvuoroliittyy.TEHTÄVÄ: Mitä Liisa sanoo?”Huomenta.””Kahvia, ole hyvä!” ”Kiitos!””Koska lähdetään?””Missä avaimet?”

8

Onnellisethetketpysähtyneinäkuvina

Kuvaus: Osallistujat jaetaanneljän 3–4 hengen ryhmiin.Ryhmät suunnittelevatpysähtyneen kuvan kehoillaanpäähenkilöiden arkisenelämän jostakin onnellisestahetkestä.

Kuvat katsotaan yksikerrallaan. Ohjaaja tekeeniistä yleisölle kysymyksiä:Mitä kuvassa tapahtuu? Keitäihmiset ovat? Missä tämätapahtuu? Mikä siinä ononnellista? Mistä näet, ettähetki on onnellinen?

Huomioitavaa: ohjaaja voidemonstroida omallakehollaan tai avustajien avullastill-kuvan tekoa ja jotakiniloista hetkeä. Onnellinen-sanalle voidaan etsiäsynonyymejä.

Tavoitteet: yhteistyö, yhteisöllinen oppiminen, mielikuvitus;arvojen pohtiminen; eläytyminen; teatterillisen esittämisentaidot; kiteyttäminen; visuaalisuus; kinesteettisyys.

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa,mutta kielenopiskelun alkuvaiheessa ryhmän kanssa voinimetä still-kuvasta onnellisia asioita:kevät, ystävyys, yhdessä, rakkaus…

Kerronta(käänne)

Kuvaus: Ohjaaja kertoo:“Eräänä päivänä tapahtuijotain yllättävää. X sai kirjeen(viestin/tekstarin/puhelu/vieraan). X sai tietää, että... “.Ryhmä keksii itse käänteentarinaan, joka nostaa esilleteemaan liittyviä asioita taivalintatilanteita. Käänne voiolla yksinkertainenkin: X saikutsun sairaalaan/työhaastatteluun tms.

Tavoitteet: Tarinan käänteen esittäminen; tarinan kuuntelu;puhutun ymmärtäminen; keskittyminen; jännitteen luominen(mitähän sitten tapahtuu?)

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan opiskelijoidenomaan arkeen ja itselle tärkeisiin tilanteisiin liittyvääsanastoa.

Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella yksinkertaisiadialogeja näytelmän keinoin: Mitä käänteentekevällä hetkelläsanotaan? Miten tilanteesta selvitään?

Ongelmakuvat/ muutoksenkuvat/kohtaukset

Kuvaus: Ryhmä jaetaan 4hengen pienryhmiin esim.atomit ja molekyylit -leikillä.Pienryhmät saavattehtäväkseen pohtia, mitätarinassa tapahtuu seuraavaksi.Pohdinnan jälkeen ryhmätvalmistelevat tilanteestakehoillaan pysähtyneen kuvan(kuin valokuva). Kuvatkatsotaan yksi kerrallaan, niin

Tavoitteet: ongelmien nimeäminen ja konkretisoiminen;ryhmätyö; kinesteettinen ilmaisu; visuaalisuus; erilaisettulkinnat; dialogisuus; yhteistyö ja kompromissit;yhteisöllinen oppiminen; teatterillinen esittäminen jakatsominen

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?

9

että yleisö ensin arvaa, mitäkuvissa tapahtuu. Ohjaajakysyy kysymyksiä (fasilitoi):Mitä näet kuvassa? Keitähenkilöt ovat? Mitä kuvassatapahtuu? Missä tämä voisitapahtua? Kuvat voidaanherättää eloon, jolloin niissävoi puhua ja liikkua.Kohtauksen katsomisenjälkeen ryhmä voi itse kertoaomasta tulkinnastaan. Kuvienavulla saadaan erilaisiavaihtoehtoja siitä, mitä voitapahtua.

Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa.Tehtävän avulla päästään käsiksi oppijoille tärkeisiintilanteisiin ja heille tärkeään sanastoon.

Kuuma tuoli Kuvaus: Päähenkilönhaastattelu. Kuumassa tuolissaosallistujat haastattelevatroolihenkilöä. Roolia voiesittää esimerkiksi opettaja taijoku vapaaehtoinen osallistuja.Roolihenkilöltä voidaan kysyämitä tahansa ja tämä yrittäävastata parhaan mukaan.Rooliin eläytymistä auttaa, josennen sitä on tehty esim.roolikuva tai keskusteltuhenkilöstä. Haastattelussasanasto kertautuu ja siinä voiilmetä uusia asioita.Eläytymistä helpottaa myösjokin roolimerkki (esim. hattutai rooliasu). Kysymyksiäroolihenkilölle voi miettiämyös yhdessä ryhmänä taipareittain. Alkeistasonryhmässä ryhmälle voi arpoalapulla olevia kysymyksiä,jotka toistetaan sopivassakohdassa. esim. “Kuka sinäolet?”, “Missä sinä asut?”

Tavoitteet: Teeman syventyminen; tarinaan eläytyminen;empatia; tunneviestinnän tulkitseminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan kysymysrakenteita, esim. kysymyssanoja (mitä,missä, miksi, milloin, miten, kuinka) ja -kO-kysymyksiä(onko, voiko, tuleeko, pitääkö, osaako). Tässä voisi ollaniinkin, että roolihenkilö (=opettaja) kertoo vastauksenENSIN, ja oppijoiden on keksittävä itse kysymys, mihinvuoro sopisi vastaukseksi.

Purku

Kirjoitustehtävä: tarinanpäättäminen

Kuvaus: Yksilötehtävänäosallistuja kirjoittaa lopuntarinaan. Vaihtoehtoiset loputjaetaan lukemalla.Kirjoitustehtävän voi antaakotitehtäväksi.

Huomioitavaa: vaihtoehtoisetloput voidaan tehdä myös

Tavoitteet: Sosiaalinen mielikuvitus; syy-seuraus-suhteidentutkiminen; teemaan liittyvä ongelmatilanteiden pohdinta;ratkaisukeskeinen ajattelu; tunnereaktioiden pohdintaetäytetyn tarinan avulla.

Kielelliset vaatimukset:Tehtävä voidaan toteuttaa edistyneen ryhmän kanssa, sillä sevaatii suomen kielen perusrakenteiden hallintaa (taivutus,

10

näytelmänä tai yhdessäkertomalla esim. lausekerrallaan piirissä.

lausetyypit) sekä melko sujuvaa kirjoitustaitoa. Tehtävässärohkaistaan persoonalliseen kielen tuottamiseen.

Työtavanpurku:kuvan valinta

Kuvaus: Lattialle levitetääniso määrä erilaisia kuvia (taipostikortteja tai esineitä).Osallistujat valitsevat kukinyhden, joka kertoo heidänkokemustaan siitä, mitä hänon oppinut, oivaltanut,ymmärtänyt tai jäänytmiettimään. Kokemuksetjaetaan pienryhmissä.

Tavoitteet: pohdintaan virittäytyminen; symbolinen ajattelu;konkretisointi kuvan avulla; yksilölliset valinnat

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista ja mielipiteistä kertominen.Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseen tuottamiseen,kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattoman viestinnänkeinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle, jos oppijatosaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään, että…minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin… minä jäinmiettimään, miksi…

Kokotyöskentelynpurku:-kehäarviointi-kuvienvalitseminen japarikerronta

Kuvaus:

Kehäarviointi. Osallistujatasettuvat tasaiseen kehään jakehän keskelle asetetaankeskipisteeksi jokin esine taiteipataan rasti. Käännöstätarvitsevat osallistujatasettuvattulkkinsa/vertaiskääntäjänsälähelle. Ohjaaja esittääopetukseen liittyviä väitteitä:“Minulla oli tänäänmukavaa”, “Osaan nytesitellä itseni” jne.Osallistujat osoittavatmielipiteensäprosentuaalisesti: Kehällejääminen = täysin eri mieltä;Keskipisteen viereenasettuminen = täysin samaamieltä tai asettuvat sillevälille. Omaan paikkaansa voiliittää myös tunnetta kuvaavanasennon. Kustakin väitteestävoidaan käydä lyhytkeskustelu. Harjoituskannattaa ensimmäiselläkerralla demonstroidaselkeästi jollakinharjoitusväitteellä.Kehäarviointi sopii hyvinsäännölliseen loppupalautteenkeruuseen. Usein sen jälkeenosallistujat haluavat vieläkeskustella yleisestipalautteesta. Kehäpalautesopii kuitenkinloppukeskustelua paremmin

Tavoitteet, kehäarviointi: Ilmaista mielipide tai arviokehollisesti; virittää ja rohkaista toiminnan avulla mielipiteenesittämiseen ja kuunteluun; nähdä miten mielipiteetjakautuvat ryhmässä

Kielelliset tavoitteet:Tässä tehtävässä rohkaistaan kuullun ymmärtämiseen, tulkkikääntää vasta, jos oppija niin haluaa. Ohjaajan kannattaatoistaa väitteet moneen kertaan ja korostaa avainsanojaintonaatiolla tms.Oppijoita rohkaistaan ilmaisemaan oma mielipide.

Tavoitteet, kuvien valinta:impulssin etsiminen omien ajatuksille kuvista; symbolinen javisuaalinen ajattelu ja puhe; tunneviestintä

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista, tunteista ja mielipiteistäkertominen. Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseentuottamiseen, kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattomanviestinnän keinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle,jos oppijat osaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään,että… minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin…minä jäin miettimään, miksi…

11

vähäisen kielitaidon omaavilleopiskelijoille.

Kuvien valitseminen.Lattialle levitetään suurimäärä lehdistä leikattujakuvia. Osallistujat kiertelevätkatsomassa kuvia tehtävällä:“Valitse kuva, joka kertoosiitä, mitä olet tänään oppinut,oivaltanut tai jäänytpohtimaan”. Muodostetaan 4hengen ryhmät (ajastariippuen isommat taipienemmät). Kokemuksetjaetaan kuvan avulla.Mahdollisuuksien palautteenydinkohdat dokumentoidaanhankkeen jatkoideointiavarten.

Huomioitavaa: Tehtävätvoivat olla vaihtoehtoisia jane voidaan valitatarpeen/tunnelman/osallistujien kielitaidon tai käytettävissäolevan ajan mukaan. Joskäytetään molempia,kehäarvioinnilla on hyväaloittaa, koska se ei vaadipuhumista: mielipiteen voiilmaista myös kehollisestivalmiiden väitteiden pohjalta.Harjoitteena se on myöskollektiivisempi. Siten setoimii hyvänä virittävänätehtävänä haastavampaanomien ajatusten yksilölliseenjakamiseen.

Välitehtävä ennen seuraavaa koulutusta:

Lue: “Piekkari, Jouni ja Räsänen, Juho: Pelisujuttajan opas ”http://kamu.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/11/Pelisujuttaja_web.pdf ja tutustu sivustolla http://kamu.metropolia.fi/materiaalit oleviinpeleihin ja materiaaleihin. Jaa samasta työyhteisöstä olevan parin kanssa ideasi: Mitä itse haluaisit kokeilla?Nosta esille muutama kiinnostava materiaali ja kerro miksi haluaisit kokeilla sitä. Tee työyhteisössäsi opintopiiri,kokeile harjoitus kerrallaan. Jos ehdit, kirjoita kokeilusta lyhyt palaute suljettuun Facebook-ryhmään.

1

KOKO KROPPA PELITTÄÄ!– Kehollisia ja pelillisiä menetelmiä maahanmuuttajienkielenoppimiseen ja kotoutumiseenOhjaajat: Jouni Piekkari ja Eveliina KorpelaPaja 1.Aika: ma 5.9.2016klo 12.30–16.00

Pajan kohderyhmä:Ohjaajat, vertaisohjaajat, suunnittelijat (kouluttajakoulutus)

Menetelmien kohderyhmät:Maahanmuuttajien kieli- ja toimintaryhmät; harjoitteet sopivat soveltaen hyvin eri kielitasoilla oleville.

Osa 1:Lämmitykset ja tutustumiset; yksinkertaisia kehollisia harjoituksia

Peukunnappaus...

Kuvaus: Hauskalämmittelyleikki, joka tuottaanaurua ja jossa opitaanyksinkertaisten ohjeidenseuraamista. Osallistujatasettuvat piiriin seisomaan taiistumaan lähelle toisiaan.Ohjaaja antaa seuraavat ohjeetvaihe kerrallaan rauhallisesti.Samalla ohjaaja näyttäätehtävät kehollisesti jatarkistaa, että kaikki pysyvätmukana. Täysinkielitaidottomissa ryhmissäharjoitteen voi tehdä jopatäysin non-verbaalisti, muttasiihen voidaan liittääyksinkertaista

Tavoitteet: piiriin tuleminen: katsekontakti koko ryhmään;liikkuminen, reaktiot, nauru, yksinkertaisen tehtävänannonseuraaminen liikkeen avulla, koordinaatioharjoitus,keskittyminen, harjoitteen purkaminen: mitä harjoitteessaopitaan; opitun ja koetun sanallistaminen.

Kielenopetuksen tavoite: Kuunnella ja seurata ohjeita,tunnistaa puheenvirrasta käskymuotoja.

Ryhmän lähtötason mukaan opetettavaa kielenainesta voisyventää myös käymällä läpi käskymuotoja:Käskymuoto, yksikön toisen persoonan imperatiivi(muodostetaan yksikön 1. persoonan verbimuodosta): Pane,nosta, yritä, vedä, laita...

HUOM. Mitä vähemmän osallistujat puhuvat suomea, sitävähemmän ohjaajan kannattaa käyttää kielellisiä elementtejä.

2

sanastoa. “Tämä on käsi.Vasen käsi. Nosta nyt vasenkäsi ylös!”. “Pane vasen käsivasemmalla puolella oleneteen. Kämmen (näytä mikäon kämmen) ylös”. “Nostaoikea peukalo ylös! Asetapeukalo oikealla puolellaolevan kämmenelle. Peukalonpää koskettaa kämmentä. Nytlasken 1-2-3-NYT! Kun sinäkuulet nyt-sanan yritä napatanaapurin peukalo kiinni.Samalla hetkellä yritä vetääoma peukalosi pois.” Leikkivoidaan toistaa vaihtamallakädet toisinpäin: “Nosta nytoikea käsi ylös…”. Ihmisiäyleensä naurattaa. Voit sanoasiitä, kuinka nauru jakeskittyminen on tärkeääoppimisessa. Kuuntele myösryhmän omia kommentteja.

Jos ryhmä ei puhu yhtään suomea, voi kielellinen aineskoostua pelkästään asioiden nimeämisestä:Samalla, kun vetäjä nostaa peukun ylös, hän sanoo ”peukku”.Leikin jälkeen osallistujat osaavat laskea kolmeen ja nimetäpeukun.

Tutustumisharjoitus 1:Odotuksetkuvista

Kuvaus: Levitetään lattialleiso määrä lehdistä leikattujakuvia; mielellään symbolisia.Osallistujat kävelevät tilassakuvia katsoen ja valitsevatyhden kuvan, joka kertoo siitä,millaisia menetelmiä ja mihintarpeeseen he haluaisivatsaada vinkkejä näissäpajakoulutuksissa. Osallistujathakeutuvat 3 hengen ryhmiinja kertovat. Sen jälkeenohjaaja listaa taululleavainsanoja keskustelusta:“Millaisia odotuksia ja tarpeitakuulit”?

Näihin odotuksiin palataanmolempienkoulutusiltapäivien lopussa.

Tarvikkeet: Lehdistäleikattuja kuvia.

Tavoitteet:Selvittää osallistujien odotuksia; kuvien käyttö symboleina jakeskustelun avaajina; tuottaa ideoita menetelmienkehittämiseen

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen toteuttaminenvaatii kielenoppijalta jo hyvää lähtötasoa. Kielellinenopiskeltava elementti voisi olla konditionaali ja sen avullaomista toiveista ja tarpeista kertominen: Minä haluaisin, ettäoppisin... Minä toivoisin, että saisin... Näitä rakenteitakerätään taululle, jos osallistujat osaavat lukea ja kirjoittaa.

Tutustumisharjoitus 2:

Kuvaus: Ateneumintaidepakka. Levitetään kuvattaideteoksista lattialle.Jokainen valitsee kuvistasellaisen, johon haluaisimennä sisään. Mitä tunteitakuva sinussa herättää? Mitä

Tavoitteet:Tutustua toisiin, harjoitella kuvien käyttöä toiminnanlähtökohtana ja keskustelun avaajana.

Kielenopetuksen tavoite:Tämä tehtävä on kielellisesti haastava. Jos tehtävä onryhmälle liian vaikea, voi tehtävää helpottaa niin, että

3

tekisit kuvassa, mitä sanoisitkuvassa oleville ihmisille?Mitä sitten tapahtuisi?Puretaan auki pienissä (3 hlöä)ryhmissä.

harjoitellaan vain tunteiden ja tunnelmien nimeämistä.Tässä kuvassa onsurullinen/iloinen/valoisa/murheellinen/jännittävä/innostava/synkkä/hauska tunnelma. Voidaan opetella myöstunnekausatiiveja:Tämä kuva…ihastuttaa/vihastuttaa/suututtaa/ärsyttää/naurattaa/ilahduttaaminua.

Kosketa... Kuvaus: “Niin nopeasti kuinsuinkin, kosketa jotakin mikäon ...mustaa…punaista...pehmeää… puuta…hauskaa….millä voiistua...jne… Osallistujatliikkuvat tarvittaessapaikoiltaan koskettaakseenmainittua asiaa.

Tavoitteet: toimiminen spontaanisti ilman turhaaitsekritiikkiä, psykologisten estojen purkaminen, fyysinenliikkuminen tilassa, tilan havainnointi, sanan ja kosketuksenyhdistäminen, hauskuusSoveltuvuus: eri tyyppiset ryhmät, myös kielitaidottomat.

Kielenopetuksen tavoite: Harjoitellaan adjektiiveja,millainen: värejä (musta, punainen), muotoja (pyöreä,kulmikas, neliö), materiaaleja (puinen, kivinen, muovinen TAIrakenne tehty puusta/kivestä/muovista), ominaisuuksia(pehmeä, kova, piikkinen, sileä, karkea, karvainen).

Atomit jamolekyylit

Tällä harjoituksella voijakautua nopeasti pienryhmiin,mutta sitä voi käyttää myösnumeroiden ja nimienopetteluun. Osallistujatliikkuvat tilassa sikin sokin.Kun ohjaaja huutaa jonkinnumeron, osallistujatkaappaavat itselleen ryhmän,jossa on niin montaosallistujaa. Välissä ryhmäthajoavat ohjaajan käskystä.

Huomioitavaa: Tämäharjoitus on hyvädemonstroida ennenaloittamista. Haluttaessamolekyyleissä voi opetellamyös osallistujien nimet. Kunharjoitus toistetaan riittävänmonta kertaa, nimetkertautuvat eri yhdistelmissä.Toimintaan voi lisätä myösnimen ja verbin preesensissä:“Mitä minusta on mukavatehdä?” Esim. Keijo hiihtää;Liisa lukee jne. (Tarvitaankotätä?)

Tavoitteet:satunnaisten ryhmien muodostaminen spontaanisti;tehtävänannon kuuntelu, keskittyminen; Virittävä ei-kilpailullinen kilpailu, fyysinen liikkuminen, tutustuminen.

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen kielellisenätavoitteena on oppia numerot. Numeroista myös puhekielisetversiot: yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän,kahdeksan, yhdeksän, kymmenen (yks, kaks, kolme, neljä, viis,kuus, seittemän, kaheksan, yheksän, kymmenen,yykaakooneeviikuuseikasiysikymppi) -> Voi myös muistutellasiitä suomen kielen kummallisuudesta, että lukusanan jälkeentulee aina YKSIKÖN PARTITIIVI, viisi kättä, kuusi jalkaa,neljä päätä.

Esineen 100käyttötarkoitusta(pienryhmissä)

Kuvaus: Valitaan jokinneutraali ja moneen taipuva“epäesine” esimerkiksi huivitai teknisen vempaimen osa.Ohjaaja sanoo ja näyttää:

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; sanojen liittäminen toimintaan;hauskuus; keksiminen ja mielikuvitus.

4

“tämä on aivan selvästikesäkatos sateen varalle”.Hän antaa huivin piirissäseuraavalle. Seuraava sanoo janäyttää: “Tämä on aivanselvästi kirja” ja alkaa lukeasitä lattialla taiteltuna.Esineelle keksitään siis ainauusia käyttötarkoituksia.Jokaista ideaa kannustetaanohjaajan johdolla esim.aplodein. Esine voi kiertäämonia kierroksia. Esineiksisopivat esimerkiksi laatikkotai mikä tahansa tilastalöytyvä outo vempain tai roju.Mitä oudompi, sen parempi.Ryhmät voivat etsiä itse nämäesineet.

Harjoituksen voi tehdä useissaryhmissä yhtäaikaisesti.Sopiva ryhmäkoko on 4-5,harjoituskierros voidaan tehdämyös isossa piirissä. Matalanakielitaidon ryhmissäosallistujat voivat vain näyttääesineen käyttötarkoituksen.Ohjaaja tai muut sanovatsanan suomeksi ja sanaatoistetaan useita kertoja.

Tarvikkeet: 3-4 epäesinettä(esim. huivi, vitkutin)

Kielenopetuksen tavoite: Tätä tehtävää voi rajata niin, ettäkysytään: Mitä tällä voi tehdä? Minä tätä voi käyttää? Senjälkeen opiskellaan verbejä ja rektioita:

· Tällä voi kokata/kirjoittaa/istua/hyppiä/· Tätä voi syödä/maistaa/heittää/pompotella/· Opiskellaan rakenne Tätä voi käyttää + essiivi:

katoksena/suojana/kulkuvälineenä/tuolina/kassina/vaatteena/koristeena...

Jos sinä... Kuvaus:Tämä on edellistä haastavampikehollisen tarinankerronnanharjoitus. Osallistujat jaetaankolmen hengen ryhmiin (esim.atomit ja molekyylit -leikilläks. yllä). Ryhmissä päätetäännumerojärjestys: 1, 2, 3.Ykkönen aloittaa tekemällä jasanomalla: “Minä olen puu”(ja tekee puun pysähtyneenäpatsaana). Kakkonen katsoo jasanoo: “Jos sinä olet puu, niinminä olen oksa siinä puussa”(tekee puuhun oksankehollaan). Kolmonen katsooja sanoo: “Jos sinä olet puu jasinä oksa siinä puussa, minäolen lintu siinä oksalla”.

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; ryhmän impulssien kuuntelu;ryhmätyö; sanojen ja kerronnan yhdistäminenkehollistettuihin kuviin; hauskuus; mielikuvitus.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan on-lausetta (eli kopulalausetta): jokin onjotakin/jossakin:Minä olen…sinä olet…Opiskellaan myös virkerakenne jos X niin Y.

5

Ykkönen tulee ulos kuvasta jajatkaa tarinaa: “jos sinä oletoksa siinä puussa ja sinä lintusiinä oksalla, niin minä olenmato sen linnun suussa”,kakkonen jatkaa jne. Harjoitusjatkuu niin kauan kunnesnäyttää, että ryhmiltä loppuvatideat (sitä ei yleensä tapahdu).Kaikki ryhmät työskentelevätharjoituksessa yhtäaikaisesti,mikä vähentää osallistujienjännitystä.Alkeistason oppijoille tässäharjoituksessa vaikeinta onsanoa koko lause, mutta senvoi korvata vain tekemällä jasanomalla asian, esim. oksa,lintu.Aloitusimpulssi voi olla mikätahansa, esim. talo, kivi, tie.Ryhmille voi myös arpoavalmiit impulssisanat hatustaarvottavista lapuista.

Tähän käteenhaluan...

Kuvaus: Tämätutustumisharjoitus yhdistäänopeasti samasta asiastakiinnostuneita ihmisiä.Samalla opitaan osallistujiennimet. Osallistujat asettuvatriviin ja ohjaajaa heitävastapäätä. Ohjaaja aloittaa:“Minun nimeni on… ja tähänkäteen haluan henkilön, jokapitää… (esim. uimisesta)” jatoiseen käteeni haluanhenkilön, joka pitää…(esim.suklaasta)”. Samalla kaikkisuklaasta pitävät ryntäävätohjaajan luo ja yrittävät napatakäden kiinni. Ensiksi ehtinytsaa jäädä pitämään kädestä.Sama toistetaan vuoron peräänkummallakin puolella, kunneskaikki ovat piirissä.Viimeisenä piiri yhdistetään,kun kaksi viimeistä keksivätjotain, mistä toinen pitää. Joskoskettaminen on kulttuurinenkysymys ryhmässä, leikin voitehdä myös juoksemallakysyjän viereen.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten kiinnostuksen aiheisiin;harrastustoverien tunnistaminen; piirin muodostaminen;helppo fyysinen kontakti.

Huomioita: Voidaan tehdä myös ilman kosketusta.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan rakennepitää + jostakinVoi pitää esineistä (vaatteista, autoista), tekemisestä (-minen-muotoiset verbit: laulamisesta, juoksemisesta, nauramisesta)tai henkilöistä (äidistä, Mohammedista).

6

Mieltymysmittari(eri versiot)

Kuvaus: ks. erillinen kuvaushttp://kamu.metropolia.fi/materiaalit/

Mieltymysmittari on verkostaladattava yksinkertainen pelija oppimismateriaali, jotavoidaan hyödyntäätutustumisessa, ammatillisessavalmennuksessa ja omienvahvuuksien ja oppimisenkiinnostusten tutkimisessa jajakamisessa. Peliäkehitettäessä on kiinnitettynimenomaan huomioitavähäistä kielitaitoa omaavienmaahanmuuttajien jaoppimishaasteistenosallistujien osallistumiseen.Lisäksi peliä kehitettäessä onotettu huomioon kulttuuri- jasukupuolikysymyksiä.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten osaamiseen jaosaamistarpeisiin; mallintaa voimaannuttavaa kielenopetusta;vertaisoppiminen; osaamiskartoitukset

Kielenopetuksen tavoitteet:Ryhmän tason mukaan tähän voi nostaa erilaisia kielellisiätavoitteita.

1. Alkeistasolla opitaan uutta sanastoa: opitaannimeämään verbejä, taitoja, harrastuksia.

2. Edistyneemmällä tasolla opitaan kertomaan toiveista,haaveista ja mieltymyksistä (esim. konditionaali,omien ajatusten ilmaisu): Haluaisin oppia…Haluaisin työskennellä… Haaveenani olisi tulla (+joksikin)...

Osa 2:Draama, kielenoppiminen ja kotoutuminen.

Lyhyt draamaprosessi (kuvaus alla harjoitekokonaisuudesta/draamapajasta)

Draamasopimus

Tavoitteet:sopia yhdessä työskentelyn tavoitteista ja työtavoista

Aiheenvalitseminen:mistä aiheestadraamatehdään?

Kuvaus:Lattialle levitetään kuvia eriaiheista (koti, työ, koulu,matkat, toimistot, lääkäri,kaupassa käynti). Käytetäänesim kotoutumiskortteja(ks…). Jokainen saa 3papua/nappia tms. Pavuillaäänestetään kuvista niin, ettäjokainen voi laittaa pavut 1 - 3itselleen tärkeää aihettakuvaavan kuvan päälle.Aihe voidaan myös sopiakeskustelemalla edellisellätapaamiskerralla.

Tavoitteet: Ryhmän itseohjautuvuudesta riippuen ohjaaja tairyhmä voi valita aiheen. Aihe voidaan nostaa esille myöskeskustelemalla etukäteen, ryhmän keskustelujahavainnoimalla tai se voi liittyä kielenopetuksessa esilletuleviin aiheisiin.

Roolihenkilöiden piirtäminen

Kuvaus:Piirretään kuva roolihahmosta.Apuna voi käyttää kirjanpiirroksia. Ympärillekirjoitetaan asioita, joitahenkilöstä tiedetään. Esim.perhe, asuinpaikka, ikä,

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;yhteistoiminnallinen oppiminen; sosiaalinen mielikuvitus;visuaalisuus; sanaston liittäminen kuviin; sosiaaliset suhteet;jaetun ymmärryksen luominen; havainnollistaminen.

7

harrastukset. Jos kirjassa ei olekerrottu kaikkea, voidaankuvitella lisää. Ohjaaja taiavustaja voi tehdä piirroksenryhmän ohjeiden mukaan, taipiirroksen voi toteuttaapienryhmissä eri hahmoista.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan sanastoa,kuvailevia sanoja, ammattisanoja, harrastuksiin liittyvääsanastoa, arjen ympäristöön liittyvää sanastoa.Edistyneemmän ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia. Mitä mieltä muut ovat tästä? Kumpi on parempi?Miksi? Kuka kannattaa X:ää?

Tapahtuma-ympäristönpiirtäminen(ohjaaja piirtääosallistujienehdotuksista)

Kuvaus: Roolihenkilön kodinhuoneista voidaan tehdäpienryhmissä piirrokset.Piirrokseen liitetään sanastoakuvien viereen yhdessäohjaajan opastuksella. Piirrosvoidaan tehdä myös kylästä,kaupungista tai muustatärkeästä paikasta, esimerkiksityöhuoneesta. Mitä esineitäsiellä on? Onko se siisti? Mitähenkilöllä on piilossa?

Huomioitavaa: Ohjaajan eitarvitse osata piirtää, pelkkäviitteellinen piirustus riittää,kun kuvaan liitetään sanastoa. Piirtäminen kuitenkinhavainnollistaa ja kiinnittääosallistujien huomion. Huonopiirtäminen voi jopa tuodahuumoria ja jokupiirustustaitoisempi ryhmästävoidaan nostaa avustajaksi.

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;spatiaalinen (tilallinen) ajattelu, konkretisointi ja liittäminenomaan kokemukseen; yhteistoiminnallinen oppiminen;sosiaalinen mielikuvitus; visuaalisuus; sanaston liittäminenkuviin; sosiaaliset suhteet; jaetun ymmärryksen luominen;havainnollistaminen.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan ympäristöönliittyvää sanastoa, kotiin liittyvää sanastoa, arkisiin asioihinliittyvää sanastoa.Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia.

Roolihenkilönpäivänkuvitteleminenpiirissä

Kuvaus: Osallistujat kertovattarinaa päivästä piirissä.Ensimmäinen aloittaa aamustanäyttämällä ja kertomalla:“Liisa herää sängyssään”.Kaikki toistavat liikkeen jakerronnan yhtäaikaisesti.Seuraava jatkaa: “Sitten Liisamenee keittämään kahvia”.

Tavoitteet: eläytyminen, yhteistoiminnallisuus;kehollistaminen; puhutun liittäminen keholliseen toimintaan;toiston kautta sanaston muistaminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Oppijoille relevantin arkisanaston oppiminen (tutut esineet,tutut verbit), kerronnan rakenteet (ensin, sitten, lopuksi, senjälkeen…).

Kerronta voi olla haastavaa, jos kielitaitoa on vähän. Kielenopiskelun alussa ryhmän kanssa voi kertoa päiväntapahtumista roolihahmojen suulla lyhyiden dialogien avulla.Samalla esitetään pantomiimina toiminta, johon puheenvuoroliittyy.TEHTÄVÄ: Mitä Liisa sanoo?”Huomenta.””Kahvia, ole hyvä!” ”Kiitos!””Koska lähdetään?””Missä avaimet?”

8

Onnellisethetketpysähtyneinäkuvina

Kuvaus: Osallistujat jaetaanneljän 3–4 hengen ryhmiin.Ryhmät suunnittelevatpysähtyneen kuvan kehoillaanpäähenkilöiden arkisenelämän jostakin onnellisestahetkestä.

Kuvat katsotaan yksikerrallaan. Ohjaaja tekeeniistä yleisölle kysymyksiä:Mitä kuvassa tapahtuu? Keitäihmiset ovat? Missä tämätapahtuu? Mikä siinä ononnellista? Mistä näet, ettähetki on onnellinen?

Huomioitavaa: ohjaaja voidemonstroida omallakehollaan tai avustajien avullastill-kuvan tekoa ja jotakiniloista hetkeä. Onnellinen-sanalle voidaan etsiäsynonyymejä.

Tavoitteet: yhteistyö, yhteisöllinen oppiminen, mielikuvitus;arvojen pohtiminen; eläytyminen; teatterillisen esittämisentaidot; kiteyttäminen; visuaalisuus; kinesteettisyys.

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa,mutta kielenopiskelun alkuvaiheessa ryhmän kanssa voinimetä still-kuvasta onnellisia asioita:kevät, ystävyys, yhdessä, rakkaus…

Kerronta(käänne)

Kuvaus: Ohjaaja kertoo:“Eräänä päivänä tapahtuijotain yllättävää. X sai kirjeen(viestin/tekstarin/puhelu/vieraan). X sai tietää, että... “.Ryhmä keksii itse käänteentarinaan, joka nostaa esilleteemaan liittyviä asioita taivalintatilanteita. Käänne voiolla yksinkertainenkin: X saikutsun sairaalaan/työhaastatteluun tms.

Tavoitteet: Tarinan käänteen esittäminen; tarinan kuuntelu;puhutun ymmärtäminen; keskittyminen; jännitteen luominen(mitähän sitten tapahtuu?)

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan opiskelijoidenomaan arkeen ja itselle tärkeisiin tilanteisiin liittyvääsanastoa.

Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella yksinkertaisiadialogeja näytelmän keinoin: Mitä käänteentekevällä hetkelläsanotaan? Miten tilanteesta selvitään?

Ongelmakuvat/ muutoksenkuvat/kohtaukset

Kuvaus: Ryhmä jaetaan 4hengen pienryhmiin esim.atomit ja molekyylit -leikillä.Pienryhmät saavattehtäväkseen pohtia, mitätarinassa tapahtuu seuraavaksi.Pohdinnan jälkeen ryhmätvalmistelevat tilanteestakehoillaan pysähtyneen kuvan(kuin valokuva). Kuvatkatsotaan yksi kerrallaan, niin

Tavoitteet: ongelmien nimeäminen ja konkretisoiminen;ryhmätyö; kinesteettinen ilmaisu; visuaalisuus; erilaisettulkinnat; dialogisuus; yhteistyö ja kompromissit;yhteisöllinen oppiminen; teatterillinen esittäminen jakatsominen

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?

9

että yleisö ensin arvaa, mitäkuvissa tapahtuu. Ohjaajakysyy kysymyksiä (fasilitoi):Mitä näet kuvassa? Keitähenkilöt ovat? Mitä kuvassatapahtuu? Missä tämä voisitapahtua? Kuvat voidaanherättää eloon, jolloin niissävoi puhua ja liikkua.Kohtauksen katsomisenjälkeen ryhmä voi itse kertoaomasta tulkinnastaan. Kuvienavulla saadaan erilaisiavaihtoehtoja siitä, mitä voitapahtua.

Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa.Tehtävän avulla päästään käsiksi oppijoille tärkeisiintilanteisiin ja heille tärkeään sanastoon.

Kuuma tuoli Kuvaus: Päähenkilönhaastattelu. Kuumassa tuolissaosallistujat haastattelevatroolihenkilöä. Roolia voiesittää esimerkiksi opettaja taijoku vapaaehtoinen osallistuja.Roolihenkilöltä voidaan kysyämitä tahansa ja tämä yrittäävastata parhaan mukaan.Rooliin eläytymistä auttaa, josennen sitä on tehty esim.roolikuva tai keskusteltuhenkilöstä. Haastattelussasanasto kertautuu ja siinä voiilmetä uusia asioita.Eläytymistä helpottaa myösjokin roolimerkki (esim. hattutai rooliasu). Kysymyksiäroolihenkilölle voi miettiämyös yhdessä ryhmänä taipareittain. Alkeistasonryhmässä ryhmälle voi arpoalapulla olevia kysymyksiä,jotka toistetaan sopivassakohdassa. esim. “Kuka sinäolet?”, “Missä sinä asut?”

Tavoitteet: Teeman syventyminen; tarinaan eläytyminen;empatia; tunneviestinnän tulkitseminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan kysymysrakenteita, esim. kysymyssanoja (mitä,missä, miksi, milloin, miten, kuinka) ja -kO-kysymyksiä(onko, voiko, tuleeko, pitääkö, osaako). Tässä voisi ollaniinkin, että roolihenkilö (=opettaja) kertoo vastauksenENSIN, ja oppijoiden on keksittävä itse kysymys, mihinvuoro sopisi vastaukseksi.

Purku

Kirjoitustehtävä: tarinanpäättäminen

Kuvaus: Yksilötehtävänäosallistuja kirjoittaa lopuntarinaan. Vaihtoehtoiset loputjaetaan lukemalla.Kirjoitustehtävän voi antaakotitehtäväksi.

Huomioitavaa: vaihtoehtoisetloput voidaan tehdä myös

Tavoitteet: Sosiaalinen mielikuvitus; syy-seuraus-suhteidentutkiminen; teemaan liittyvä ongelmatilanteiden pohdinta;ratkaisukeskeinen ajattelu; tunnereaktioiden pohdintaetäytetyn tarinan avulla.

Kielelliset vaatimukset:Tehtävä voidaan toteuttaa edistyneen ryhmän kanssa, sillä sevaatii suomen kielen perusrakenteiden hallintaa (taivutus,

10

näytelmänä tai yhdessäkertomalla esim. lausekerrallaan piirissä.

lausetyypit) sekä melko sujuvaa kirjoitustaitoa. Tehtävässärohkaistaan persoonalliseen kielen tuottamiseen.

Työtavanpurku:kuvan valinta

Kuvaus: Lattialle levitetääniso määrä erilaisia kuvia (taipostikortteja tai esineitä).Osallistujat valitsevat kukinyhden, joka kertoo heidänkokemustaan siitä, mitä hänon oppinut, oivaltanut,ymmärtänyt tai jäänytmiettimään. Kokemuksetjaetaan pienryhmissä.

Tavoitteet: pohdintaan virittäytyminen; symbolinen ajattelu;konkretisointi kuvan avulla; yksilölliset valinnat

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista ja mielipiteistä kertominen.Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseen tuottamiseen,kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattoman viestinnänkeinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle, jos oppijatosaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään, että…minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin… minä jäinmiettimään, miksi…

Kokotyöskentelynpurku:-kehäarviointi-kuvienvalitseminen japarikerronta

Kuvaus:

Kehäarviointi. Osallistujatasettuvat tasaiseen kehään jakehän keskelle asetetaankeskipisteeksi jokin esine taiteipataan rasti. Käännöstätarvitsevat osallistujatasettuvattulkkinsa/vertaiskääntäjänsälähelle. Ohjaaja esittääopetukseen liittyviä väitteitä:“Minulla oli tänäänmukavaa”, “Osaan nytesitellä itseni” jne.Osallistujat osoittavatmielipiteensäprosentuaalisesti: Kehällejääminen = täysin eri mieltä;Keskipisteen viereenasettuminen = täysin samaamieltä tai asettuvat sillevälille. Omaan paikkaansa voiliittää myös tunnetta kuvaavanasennon. Kustakin väitteestävoidaan käydä lyhytkeskustelu. Harjoituskannattaa ensimmäiselläkerralla demonstroidaselkeästi jollakinharjoitusväitteellä.Kehäarviointi sopii hyvinsäännölliseen loppupalautteenkeruuseen. Usein sen jälkeenosallistujat haluavat vieläkeskustella yleisestipalautteesta. Kehäpalautesopii kuitenkinloppukeskustelua paremmin

Tavoitteet, kehäarviointi: Ilmaista mielipide tai arviokehollisesti; virittää ja rohkaista toiminnan avulla mielipiteenesittämiseen ja kuunteluun; nähdä miten mielipiteetjakautuvat ryhmässä

Kielelliset tavoitteet:Tässä tehtävässä rohkaistaan kuullun ymmärtämiseen, tulkkikääntää vasta, jos oppija niin haluaa. Ohjaajan kannattaatoistaa väitteet moneen kertaan ja korostaa avainsanojaintonaatiolla tms.Oppijoita rohkaistaan ilmaisemaan oma mielipide.

Tavoitteet, kuvien valinta:impulssin etsiminen omien ajatuksille kuvista; symbolinen javisuaalinen ajattelu ja puhe; tunneviestintä

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista, tunteista ja mielipiteistäkertominen. Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseentuottamiseen, kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattomanviestinnän keinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle,jos oppijat osaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään,että… minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin…minä jäin miettimään, miksi…

11

vähäisen kielitaidon omaavilleopiskelijoille.

Kuvien valitseminen.Lattialle levitetään suurimäärä lehdistä leikattujakuvia. Osallistujat kiertelevätkatsomassa kuvia tehtävällä:“Valitse kuva, joka kertoosiitä, mitä olet tänään oppinut,oivaltanut tai jäänytpohtimaan”. Muodostetaan 4hengen ryhmät (ajastariippuen isommat taipienemmät). Kokemuksetjaetaan kuvan avulla.Mahdollisuuksien palautteenydinkohdat dokumentoidaanhankkeen jatkoideointiavarten.

Huomioitavaa: Tehtävätvoivat olla vaihtoehtoisia jane voidaan valitatarpeen/tunnelman/osallistujien kielitaidon tai käytettävissäolevan ajan mukaan. Joskäytetään molempia,kehäarvioinnilla on hyväaloittaa, koska se ei vaadipuhumista: mielipiteen voiilmaista myös kehollisestivalmiiden väitteiden pohjalta.Harjoitteena se on myöskollektiivisempi. Siten setoimii hyvänä virittävänätehtävänä haastavampaanomien ajatusten yksilölliseenjakamiseen.

Välitehtävä ennen seuraavaa koulutusta:

Lue: “Piekkari, Jouni ja Räsänen, Juho: Pelisujuttajan opas ”http://kamu.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/11/Pelisujuttaja_web.pdf ja tutustu sivustolla http://kamu.metropolia.fi/materiaalit oleviinpeleihin ja materiaaleihin. Jaa samasta työyhteisöstä olevan parin kanssa ideasi: Mitä itse haluaisit kokeilla?Nosta esille muutama kiinnostava materiaali ja kerro miksi haluaisit kokeilla sitä. Tee työyhteisössäsi opintopiiri,kokeile harjoitus kerrallaan. Jos ehdit, kirjoita kokeilusta lyhyt palaute suljettuun Facebook-ryhmään.

1

KOKO KROPPA PELITTÄÄ!– Kehollisia ja pelillisiä menetelmiä maahanmuuttajienkielenoppimiseen ja kotoutumiseenOhjaajat: Jouni Piekkari ja Eveliina KorpelaPaja 1.Aika: ma 5.9.2016klo 12.30–16.00

Pajan kohderyhmä:Ohjaajat, vertaisohjaajat, suunnittelijat (kouluttajakoulutus)

Menetelmien kohderyhmät:Maahanmuuttajien kieli- ja toimintaryhmät; harjoitteet sopivat soveltaen hyvin eri kielitasoilla oleville.

Osa 1:Lämmitykset ja tutustumiset; yksinkertaisia kehollisia harjoituksia

Peukunnappaus...

Kuvaus: Hauskalämmittelyleikki, joka tuottaanaurua ja jossa opitaanyksinkertaisten ohjeidenseuraamista. Osallistujatasettuvat piiriin seisomaan taiistumaan lähelle toisiaan.Ohjaaja antaa seuraavat ohjeetvaihe kerrallaan rauhallisesti.Samalla ohjaaja näyttäätehtävät kehollisesti jatarkistaa, että kaikki pysyvätmukana. Täysinkielitaidottomissa ryhmissäharjoitteen voi tehdä jopatäysin non-verbaalisti, muttasiihen voidaan liittääyksinkertaista

Tavoitteet: piiriin tuleminen: katsekontakti koko ryhmään;liikkuminen, reaktiot, nauru, yksinkertaisen tehtävänannonseuraaminen liikkeen avulla, koordinaatioharjoitus,keskittyminen, harjoitteen purkaminen: mitä harjoitteessaopitaan; opitun ja koetun sanallistaminen.

Kielenopetuksen tavoite: Kuunnella ja seurata ohjeita,tunnistaa puheenvirrasta käskymuotoja.

Ryhmän lähtötason mukaan opetettavaa kielenainesta voisyventää myös käymällä läpi käskymuotoja:Käskymuoto, yksikön toisen persoonan imperatiivi(muodostetaan yksikön 1. persoonan verbimuodosta): Pane,nosta, yritä, vedä, laita...

HUOM. Mitä vähemmän osallistujat puhuvat suomea, sitävähemmän ohjaajan kannattaa käyttää kielellisiä elementtejä.

2

sanastoa. “Tämä on käsi.Vasen käsi. Nosta nyt vasenkäsi ylös!”. “Pane vasen käsivasemmalla puolella oleneteen. Kämmen (näytä mikäon kämmen) ylös”. “Nostaoikea peukalo ylös! Asetapeukalo oikealla puolellaolevan kämmenelle. Peukalonpää koskettaa kämmentä. Nytlasken 1-2-3-NYT! Kun sinäkuulet nyt-sanan yritä napatanaapurin peukalo kiinni.Samalla hetkellä yritä vetääoma peukalosi pois.” Leikkivoidaan toistaa vaihtamallakädet toisinpäin: “Nosta nytoikea käsi ylös…”. Ihmisiäyleensä naurattaa. Voit sanoasiitä, kuinka nauru jakeskittyminen on tärkeääoppimisessa. Kuuntele myösryhmän omia kommentteja.

Jos ryhmä ei puhu yhtään suomea, voi kielellinen aineskoostua pelkästään asioiden nimeämisestä:Samalla, kun vetäjä nostaa peukun ylös, hän sanoo ”peukku”.Leikin jälkeen osallistujat osaavat laskea kolmeen ja nimetäpeukun.

Tutustumisharjoitus 1:Odotuksetkuvista

Kuvaus: Levitetään lattialleiso määrä lehdistä leikattujakuvia; mielellään symbolisia.Osallistujat kävelevät tilassakuvia katsoen ja valitsevatyhden kuvan, joka kertoo siitä,millaisia menetelmiä ja mihintarpeeseen he haluaisivatsaada vinkkejä näissäpajakoulutuksissa. Osallistujathakeutuvat 3 hengen ryhmiinja kertovat. Sen jälkeenohjaaja listaa taululleavainsanoja keskustelusta:“Millaisia odotuksia ja tarpeitakuulit”?

Näihin odotuksiin palataanmolempienkoulutusiltapäivien lopussa.

Tarvikkeet: Lehdistäleikattuja kuvia.

Tavoitteet:Selvittää osallistujien odotuksia; kuvien käyttö symboleina jakeskustelun avaajina; tuottaa ideoita menetelmienkehittämiseen

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen toteuttaminenvaatii kielenoppijalta jo hyvää lähtötasoa. Kielellinenopiskeltava elementti voisi olla konditionaali ja sen avullaomista toiveista ja tarpeista kertominen: Minä haluaisin, ettäoppisin... Minä toivoisin, että saisin... Näitä rakenteitakerätään taululle, jos osallistujat osaavat lukea ja kirjoittaa.

Tutustumisharjoitus 2:

Kuvaus: Ateneumintaidepakka. Levitetään kuvattaideteoksista lattialle.Jokainen valitsee kuvistasellaisen, johon haluaisimennä sisään. Mitä tunteitakuva sinussa herättää? Mitä

Tavoitteet:Tutustua toisiin, harjoitella kuvien käyttöä toiminnanlähtökohtana ja keskustelun avaajana.

Kielenopetuksen tavoite:Tämä tehtävä on kielellisesti haastava. Jos tehtävä onryhmälle liian vaikea, voi tehtävää helpottaa niin, että

3

tekisit kuvassa, mitä sanoisitkuvassa oleville ihmisille?Mitä sitten tapahtuisi?Puretaan auki pienissä (3 hlöä)ryhmissä.

harjoitellaan vain tunteiden ja tunnelmien nimeämistä.Tässä kuvassa onsurullinen/iloinen/valoisa/murheellinen/jännittävä/innostava/synkkä/hauska tunnelma. Voidaan opetella myöstunnekausatiiveja:Tämä kuva…ihastuttaa/vihastuttaa/suututtaa/ärsyttää/naurattaa/ilahduttaaminua.

Kosketa... Kuvaus: “Niin nopeasti kuinsuinkin, kosketa jotakin mikäon ...mustaa…punaista...pehmeää… puuta…hauskaa….millä voiistua...jne… Osallistujatliikkuvat tarvittaessapaikoiltaan koskettaakseenmainittua asiaa.

Tavoitteet: toimiminen spontaanisti ilman turhaaitsekritiikkiä, psykologisten estojen purkaminen, fyysinenliikkuminen tilassa, tilan havainnointi, sanan ja kosketuksenyhdistäminen, hauskuusSoveltuvuus: eri tyyppiset ryhmät, myös kielitaidottomat.

Kielenopetuksen tavoite: Harjoitellaan adjektiiveja,millainen: värejä (musta, punainen), muotoja (pyöreä,kulmikas, neliö), materiaaleja (puinen, kivinen, muovinen TAIrakenne tehty puusta/kivestä/muovista), ominaisuuksia(pehmeä, kova, piikkinen, sileä, karkea, karvainen).

Atomit jamolekyylit

Tällä harjoituksella voijakautua nopeasti pienryhmiin,mutta sitä voi käyttää myösnumeroiden ja nimienopetteluun. Osallistujatliikkuvat tilassa sikin sokin.Kun ohjaaja huutaa jonkinnumeron, osallistujatkaappaavat itselleen ryhmän,jossa on niin montaosallistujaa. Välissä ryhmäthajoavat ohjaajan käskystä.

Huomioitavaa: Tämäharjoitus on hyvädemonstroida ennenaloittamista. Haluttaessamolekyyleissä voi opetellamyös osallistujien nimet. Kunharjoitus toistetaan riittävänmonta kertaa, nimetkertautuvat eri yhdistelmissä.Toimintaan voi lisätä myösnimen ja verbin preesensissä:“Mitä minusta on mukavatehdä?” Esim. Keijo hiihtää;Liisa lukee jne. (Tarvitaankotätä?)

Tavoitteet:satunnaisten ryhmien muodostaminen spontaanisti;tehtävänannon kuuntelu, keskittyminen; Virittävä ei-kilpailullinen kilpailu, fyysinen liikkuminen, tutustuminen.

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen kielellisenätavoitteena on oppia numerot. Numeroista myös puhekielisetversiot: yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän,kahdeksan, yhdeksän, kymmenen (yks, kaks, kolme, neljä, viis,kuus, seittemän, kaheksan, yheksän, kymmenen,yykaakooneeviikuuseikasiysikymppi) -> Voi myös muistutellasiitä suomen kielen kummallisuudesta, että lukusanan jälkeentulee aina YKSIKÖN PARTITIIVI, viisi kättä, kuusi jalkaa,neljä päätä.

Esineen 100käyttötarkoitusta(pienryhmissä)

Kuvaus: Valitaan jokinneutraali ja moneen taipuva“epäesine” esimerkiksi huivitai teknisen vempaimen osa.Ohjaaja sanoo ja näyttää:

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; sanojen liittäminen toimintaan;hauskuus; keksiminen ja mielikuvitus.

4

“tämä on aivan selvästikesäkatos sateen varalle”.Hän antaa huivin piirissäseuraavalle. Seuraava sanoo janäyttää: “Tämä on aivanselvästi kirja” ja alkaa lukeasitä lattialla taiteltuna.Esineelle keksitään siis ainauusia käyttötarkoituksia.Jokaista ideaa kannustetaanohjaajan johdolla esim.aplodein. Esine voi kiertäämonia kierroksia. Esineiksisopivat esimerkiksi laatikkotai mikä tahansa tilastalöytyvä outo vempain tai roju.Mitä oudompi, sen parempi.Ryhmät voivat etsiä itse nämäesineet.

Harjoituksen voi tehdä useissaryhmissä yhtäaikaisesti.Sopiva ryhmäkoko on 4-5,harjoituskierros voidaan tehdämyös isossa piirissä. Matalanakielitaidon ryhmissäosallistujat voivat vain näyttääesineen käyttötarkoituksen.Ohjaaja tai muut sanovatsanan suomeksi ja sanaatoistetaan useita kertoja.

Tarvikkeet: 3-4 epäesinettä(esim. huivi, vitkutin)

Kielenopetuksen tavoite: Tätä tehtävää voi rajata niin, ettäkysytään: Mitä tällä voi tehdä? Minä tätä voi käyttää? Senjälkeen opiskellaan verbejä ja rektioita:

· Tällä voi kokata/kirjoittaa/istua/hyppiä/· Tätä voi syödä/maistaa/heittää/pompotella/· Opiskellaan rakenne Tätä voi käyttää + essiivi:

katoksena/suojana/kulkuvälineenä/tuolina/kassina/vaatteena/koristeena...

Jos sinä... Kuvaus:Tämä on edellistä haastavampikehollisen tarinankerronnanharjoitus. Osallistujat jaetaankolmen hengen ryhmiin (esim.atomit ja molekyylit -leikilläks. yllä). Ryhmissä päätetäännumerojärjestys: 1, 2, 3.Ykkönen aloittaa tekemällä jasanomalla: “Minä olen puu”(ja tekee puun pysähtyneenäpatsaana). Kakkonen katsoo jasanoo: “Jos sinä olet puu, niinminä olen oksa siinä puussa”(tekee puuhun oksankehollaan). Kolmonen katsooja sanoo: “Jos sinä olet puu jasinä oksa siinä puussa, minäolen lintu siinä oksalla”.

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; ryhmän impulssien kuuntelu;ryhmätyö; sanojen ja kerronnan yhdistäminenkehollistettuihin kuviin; hauskuus; mielikuvitus.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan on-lausetta (eli kopulalausetta): jokin onjotakin/jossakin:Minä olen…sinä olet…Opiskellaan myös virkerakenne jos X niin Y.

5

Ykkönen tulee ulos kuvasta jajatkaa tarinaa: “jos sinä oletoksa siinä puussa ja sinä lintusiinä oksalla, niin minä olenmato sen linnun suussa”,kakkonen jatkaa jne. Harjoitusjatkuu niin kauan kunnesnäyttää, että ryhmiltä loppuvatideat (sitä ei yleensä tapahdu).Kaikki ryhmät työskentelevätharjoituksessa yhtäaikaisesti,mikä vähentää osallistujienjännitystä.Alkeistason oppijoille tässäharjoituksessa vaikeinta onsanoa koko lause, mutta senvoi korvata vain tekemällä jasanomalla asian, esim. oksa,lintu.Aloitusimpulssi voi olla mikätahansa, esim. talo, kivi, tie.Ryhmille voi myös arpoavalmiit impulssisanat hatustaarvottavista lapuista.

Tähän käteenhaluan...

Kuvaus: Tämätutustumisharjoitus yhdistäänopeasti samasta asiastakiinnostuneita ihmisiä.Samalla opitaan osallistujiennimet. Osallistujat asettuvatriviin ja ohjaajaa heitävastapäätä. Ohjaaja aloittaa:“Minun nimeni on… ja tähänkäteen haluan henkilön, jokapitää… (esim. uimisesta)” jatoiseen käteeni haluanhenkilön, joka pitää…(esim.suklaasta)”. Samalla kaikkisuklaasta pitävät ryntäävätohjaajan luo ja yrittävät napatakäden kiinni. Ensiksi ehtinytsaa jäädä pitämään kädestä.Sama toistetaan vuoron peräänkummallakin puolella, kunneskaikki ovat piirissä.Viimeisenä piiri yhdistetään,kun kaksi viimeistä keksivätjotain, mistä toinen pitää. Joskoskettaminen on kulttuurinenkysymys ryhmässä, leikin voitehdä myös juoksemallakysyjän viereen.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten kiinnostuksen aiheisiin;harrastustoverien tunnistaminen; piirin muodostaminen;helppo fyysinen kontakti.

Huomioita: Voidaan tehdä myös ilman kosketusta.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan rakennepitää + jostakinVoi pitää esineistä (vaatteista, autoista), tekemisestä (-minen-muotoiset verbit: laulamisesta, juoksemisesta, nauramisesta)tai henkilöistä (äidistä, Mohammedista).

6

Mieltymysmittari(eri versiot)

Kuvaus: ks. erillinen kuvaushttp://kamu.metropolia.fi/materiaalit/

Mieltymysmittari on verkostaladattava yksinkertainen pelija oppimismateriaali, jotavoidaan hyödyntäätutustumisessa, ammatillisessavalmennuksessa ja omienvahvuuksien ja oppimisenkiinnostusten tutkimisessa jajakamisessa. Peliäkehitettäessä on kiinnitettynimenomaan huomioitavähäistä kielitaitoa omaavienmaahanmuuttajien jaoppimishaasteistenosallistujien osallistumiseen.Lisäksi peliä kehitettäessä onotettu huomioon kulttuuri- jasukupuolikysymyksiä.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten osaamiseen jaosaamistarpeisiin; mallintaa voimaannuttavaa kielenopetusta;vertaisoppiminen; osaamiskartoitukset

Kielenopetuksen tavoitteet:Ryhmän tason mukaan tähän voi nostaa erilaisia kielellisiätavoitteita.

1. Alkeistasolla opitaan uutta sanastoa: opitaannimeämään verbejä, taitoja, harrastuksia.

2. Edistyneemmällä tasolla opitaan kertomaan toiveista,haaveista ja mieltymyksistä (esim. konditionaali,omien ajatusten ilmaisu): Haluaisin oppia…Haluaisin työskennellä… Haaveenani olisi tulla (+joksikin)...

Osa 2:Draama, kielenoppiminen ja kotoutuminen.

Lyhyt draamaprosessi (kuvaus alla harjoitekokonaisuudesta/draamapajasta)

Draamasopimus

Tavoitteet:sopia yhdessä työskentelyn tavoitteista ja työtavoista

Aiheenvalitseminen:mistä aiheestadraamatehdään?

Kuvaus:Lattialle levitetään kuvia eriaiheista (koti, työ, koulu,matkat, toimistot, lääkäri,kaupassa käynti). Käytetäänesim kotoutumiskortteja(ks…). Jokainen saa 3papua/nappia tms. Pavuillaäänestetään kuvista niin, ettäjokainen voi laittaa pavut 1 - 3itselleen tärkeää aihettakuvaavan kuvan päälle.Aihe voidaan myös sopiakeskustelemalla edellisellätapaamiskerralla.

Tavoitteet: Ryhmän itseohjautuvuudesta riippuen ohjaaja tairyhmä voi valita aiheen. Aihe voidaan nostaa esille myöskeskustelemalla etukäteen, ryhmän keskustelujahavainnoimalla tai se voi liittyä kielenopetuksessa esilletuleviin aiheisiin.

Roolihenkilöiden piirtäminen

Kuvaus:Piirretään kuva roolihahmosta.Apuna voi käyttää kirjanpiirroksia. Ympärillekirjoitetaan asioita, joitahenkilöstä tiedetään. Esim.perhe, asuinpaikka, ikä,

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;yhteistoiminnallinen oppiminen; sosiaalinen mielikuvitus;visuaalisuus; sanaston liittäminen kuviin; sosiaaliset suhteet;jaetun ymmärryksen luominen; havainnollistaminen.

7

harrastukset. Jos kirjassa ei olekerrottu kaikkea, voidaankuvitella lisää. Ohjaaja taiavustaja voi tehdä piirroksenryhmän ohjeiden mukaan, taipiirroksen voi toteuttaapienryhmissä eri hahmoista.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan sanastoa,kuvailevia sanoja, ammattisanoja, harrastuksiin liittyvääsanastoa, arjen ympäristöön liittyvää sanastoa.Edistyneemmän ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia. Mitä mieltä muut ovat tästä? Kumpi on parempi?Miksi? Kuka kannattaa X:ää?

Tapahtuma-ympäristönpiirtäminen(ohjaaja piirtääosallistujienehdotuksista)

Kuvaus: Roolihenkilön kodinhuoneista voidaan tehdäpienryhmissä piirrokset.Piirrokseen liitetään sanastoakuvien viereen yhdessäohjaajan opastuksella. Piirrosvoidaan tehdä myös kylästä,kaupungista tai muustatärkeästä paikasta, esimerkiksityöhuoneesta. Mitä esineitäsiellä on? Onko se siisti? Mitähenkilöllä on piilossa?

Huomioitavaa: Ohjaajan eitarvitse osata piirtää, pelkkäviitteellinen piirustus riittää,kun kuvaan liitetään sanastoa. Piirtäminen kuitenkinhavainnollistaa ja kiinnittääosallistujien huomion. Huonopiirtäminen voi jopa tuodahuumoria ja jokupiirustustaitoisempi ryhmästävoidaan nostaa avustajaksi.

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;spatiaalinen (tilallinen) ajattelu, konkretisointi ja liittäminenomaan kokemukseen; yhteistoiminnallinen oppiminen;sosiaalinen mielikuvitus; visuaalisuus; sanaston liittäminenkuviin; sosiaaliset suhteet; jaetun ymmärryksen luominen;havainnollistaminen.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan ympäristöönliittyvää sanastoa, kotiin liittyvää sanastoa, arkisiin asioihinliittyvää sanastoa.Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia.

Roolihenkilönpäivänkuvitteleminenpiirissä

Kuvaus: Osallistujat kertovattarinaa päivästä piirissä.Ensimmäinen aloittaa aamustanäyttämällä ja kertomalla:“Liisa herää sängyssään”.Kaikki toistavat liikkeen jakerronnan yhtäaikaisesti.Seuraava jatkaa: “Sitten Liisamenee keittämään kahvia”.

Tavoitteet: eläytyminen, yhteistoiminnallisuus;kehollistaminen; puhutun liittäminen keholliseen toimintaan;toiston kautta sanaston muistaminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Oppijoille relevantin arkisanaston oppiminen (tutut esineet,tutut verbit), kerronnan rakenteet (ensin, sitten, lopuksi, senjälkeen…).

Kerronta voi olla haastavaa, jos kielitaitoa on vähän. Kielenopiskelun alussa ryhmän kanssa voi kertoa päiväntapahtumista roolihahmojen suulla lyhyiden dialogien avulla.Samalla esitetään pantomiimina toiminta, johon puheenvuoroliittyy.TEHTÄVÄ: Mitä Liisa sanoo?”Huomenta.””Kahvia, ole hyvä!” ”Kiitos!””Koska lähdetään?””Missä avaimet?”

8

Onnellisethetketpysähtyneinäkuvina

Kuvaus: Osallistujat jaetaanneljän 3–4 hengen ryhmiin.Ryhmät suunnittelevatpysähtyneen kuvan kehoillaanpäähenkilöiden arkisenelämän jostakin onnellisestahetkestä.

Kuvat katsotaan yksikerrallaan. Ohjaaja tekeeniistä yleisölle kysymyksiä:Mitä kuvassa tapahtuu? Keitäihmiset ovat? Missä tämätapahtuu? Mikä siinä ononnellista? Mistä näet, ettähetki on onnellinen?

Huomioitavaa: ohjaaja voidemonstroida omallakehollaan tai avustajien avullastill-kuvan tekoa ja jotakiniloista hetkeä. Onnellinen-sanalle voidaan etsiäsynonyymejä.

Tavoitteet: yhteistyö, yhteisöllinen oppiminen, mielikuvitus;arvojen pohtiminen; eläytyminen; teatterillisen esittämisentaidot; kiteyttäminen; visuaalisuus; kinesteettisyys.

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa,mutta kielenopiskelun alkuvaiheessa ryhmän kanssa voinimetä still-kuvasta onnellisia asioita:kevät, ystävyys, yhdessä, rakkaus…

Kerronta(käänne)

Kuvaus: Ohjaaja kertoo:“Eräänä päivänä tapahtuijotain yllättävää. X sai kirjeen(viestin/tekstarin/puhelu/vieraan). X sai tietää, että... “.Ryhmä keksii itse käänteentarinaan, joka nostaa esilleteemaan liittyviä asioita taivalintatilanteita. Käänne voiolla yksinkertainenkin: X saikutsun sairaalaan/työhaastatteluun tms.

Tavoitteet: Tarinan käänteen esittäminen; tarinan kuuntelu;puhutun ymmärtäminen; keskittyminen; jännitteen luominen(mitähän sitten tapahtuu?)

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan opiskelijoidenomaan arkeen ja itselle tärkeisiin tilanteisiin liittyvääsanastoa.

Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella yksinkertaisiadialogeja näytelmän keinoin: Mitä käänteentekevällä hetkelläsanotaan? Miten tilanteesta selvitään?

Ongelmakuvat/ muutoksenkuvat/kohtaukset

Kuvaus: Ryhmä jaetaan 4hengen pienryhmiin esim.atomit ja molekyylit -leikillä.Pienryhmät saavattehtäväkseen pohtia, mitätarinassa tapahtuu seuraavaksi.Pohdinnan jälkeen ryhmätvalmistelevat tilanteestakehoillaan pysähtyneen kuvan(kuin valokuva). Kuvatkatsotaan yksi kerrallaan, niin

Tavoitteet: ongelmien nimeäminen ja konkretisoiminen;ryhmätyö; kinesteettinen ilmaisu; visuaalisuus; erilaisettulkinnat; dialogisuus; yhteistyö ja kompromissit;yhteisöllinen oppiminen; teatterillinen esittäminen jakatsominen

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?

9

että yleisö ensin arvaa, mitäkuvissa tapahtuu. Ohjaajakysyy kysymyksiä (fasilitoi):Mitä näet kuvassa? Keitähenkilöt ovat? Mitä kuvassatapahtuu? Missä tämä voisitapahtua? Kuvat voidaanherättää eloon, jolloin niissävoi puhua ja liikkua.Kohtauksen katsomisenjälkeen ryhmä voi itse kertoaomasta tulkinnastaan. Kuvienavulla saadaan erilaisiavaihtoehtoja siitä, mitä voitapahtua.

Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa.Tehtävän avulla päästään käsiksi oppijoille tärkeisiintilanteisiin ja heille tärkeään sanastoon.

Kuuma tuoli Kuvaus: Päähenkilönhaastattelu. Kuumassa tuolissaosallistujat haastattelevatroolihenkilöä. Roolia voiesittää esimerkiksi opettaja taijoku vapaaehtoinen osallistuja.Roolihenkilöltä voidaan kysyämitä tahansa ja tämä yrittäävastata parhaan mukaan.Rooliin eläytymistä auttaa, josennen sitä on tehty esim.roolikuva tai keskusteltuhenkilöstä. Haastattelussasanasto kertautuu ja siinä voiilmetä uusia asioita.Eläytymistä helpottaa myösjokin roolimerkki (esim. hattutai rooliasu). Kysymyksiäroolihenkilölle voi miettiämyös yhdessä ryhmänä taipareittain. Alkeistasonryhmässä ryhmälle voi arpoalapulla olevia kysymyksiä,jotka toistetaan sopivassakohdassa. esim. “Kuka sinäolet?”, “Missä sinä asut?”

Tavoitteet: Teeman syventyminen; tarinaan eläytyminen;empatia; tunneviestinnän tulkitseminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan kysymysrakenteita, esim. kysymyssanoja (mitä,missä, miksi, milloin, miten, kuinka) ja -kO-kysymyksiä(onko, voiko, tuleeko, pitääkö, osaako). Tässä voisi ollaniinkin, että roolihenkilö (=opettaja) kertoo vastauksenENSIN, ja oppijoiden on keksittävä itse kysymys, mihinvuoro sopisi vastaukseksi.

Purku

Kirjoitustehtävä: tarinanpäättäminen

Kuvaus: Yksilötehtävänäosallistuja kirjoittaa lopuntarinaan. Vaihtoehtoiset loputjaetaan lukemalla.Kirjoitustehtävän voi antaakotitehtäväksi.

Huomioitavaa: vaihtoehtoisetloput voidaan tehdä myös

Tavoitteet: Sosiaalinen mielikuvitus; syy-seuraus-suhteidentutkiminen; teemaan liittyvä ongelmatilanteiden pohdinta;ratkaisukeskeinen ajattelu; tunnereaktioiden pohdintaetäytetyn tarinan avulla.

Kielelliset vaatimukset:Tehtävä voidaan toteuttaa edistyneen ryhmän kanssa, sillä sevaatii suomen kielen perusrakenteiden hallintaa (taivutus,

10

näytelmänä tai yhdessäkertomalla esim. lausekerrallaan piirissä.

lausetyypit) sekä melko sujuvaa kirjoitustaitoa. Tehtävässärohkaistaan persoonalliseen kielen tuottamiseen.

Työtavanpurku:kuvan valinta

Kuvaus: Lattialle levitetääniso määrä erilaisia kuvia (taipostikortteja tai esineitä).Osallistujat valitsevat kukinyhden, joka kertoo heidänkokemustaan siitä, mitä hänon oppinut, oivaltanut,ymmärtänyt tai jäänytmiettimään. Kokemuksetjaetaan pienryhmissä.

Tavoitteet: pohdintaan virittäytyminen; symbolinen ajattelu;konkretisointi kuvan avulla; yksilölliset valinnat

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista ja mielipiteistä kertominen.Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseen tuottamiseen,kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattoman viestinnänkeinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle, jos oppijatosaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään, että…minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin… minä jäinmiettimään, miksi…

Kokotyöskentelynpurku:-kehäarviointi-kuvienvalitseminen japarikerronta

Kuvaus:

Kehäarviointi. Osallistujatasettuvat tasaiseen kehään jakehän keskelle asetetaankeskipisteeksi jokin esine taiteipataan rasti. Käännöstätarvitsevat osallistujatasettuvattulkkinsa/vertaiskääntäjänsälähelle. Ohjaaja esittääopetukseen liittyviä väitteitä:“Minulla oli tänäänmukavaa”, “Osaan nytesitellä itseni” jne.Osallistujat osoittavatmielipiteensäprosentuaalisesti: Kehällejääminen = täysin eri mieltä;Keskipisteen viereenasettuminen = täysin samaamieltä tai asettuvat sillevälille. Omaan paikkaansa voiliittää myös tunnetta kuvaavanasennon. Kustakin väitteestävoidaan käydä lyhytkeskustelu. Harjoituskannattaa ensimmäiselläkerralla demonstroidaselkeästi jollakinharjoitusväitteellä.Kehäarviointi sopii hyvinsäännölliseen loppupalautteenkeruuseen. Usein sen jälkeenosallistujat haluavat vieläkeskustella yleisestipalautteesta. Kehäpalautesopii kuitenkinloppukeskustelua paremmin

Tavoitteet, kehäarviointi: Ilmaista mielipide tai arviokehollisesti; virittää ja rohkaista toiminnan avulla mielipiteenesittämiseen ja kuunteluun; nähdä miten mielipiteetjakautuvat ryhmässä

Kielelliset tavoitteet:Tässä tehtävässä rohkaistaan kuullun ymmärtämiseen, tulkkikääntää vasta, jos oppija niin haluaa. Ohjaajan kannattaatoistaa väitteet moneen kertaan ja korostaa avainsanojaintonaatiolla tms.Oppijoita rohkaistaan ilmaisemaan oma mielipide.

Tavoitteet, kuvien valinta:impulssin etsiminen omien ajatuksille kuvista; symbolinen javisuaalinen ajattelu ja puhe; tunneviestintä

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista, tunteista ja mielipiteistäkertominen. Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseentuottamiseen, kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattomanviestinnän keinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle,jos oppijat osaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään,että… minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin…minä jäin miettimään, miksi…

11

vähäisen kielitaidon omaavilleopiskelijoille.

Kuvien valitseminen.Lattialle levitetään suurimäärä lehdistä leikattujakuvia. Osallistujat kiertelevätkatsomassa kuvia tehtävällä:“Valitse kuva, joka kertoosiitä, mitä olet tänään oppinut,oivaltanut tai jäänytpohtimaan”. Muodostetaan 4hengen ryhmät (ajastariippuen isommat taipienemmät). Kokemuksetjaetaan kuvan avulla.Mahdollisuuksien palautteenydinkohdat dokumentoidaanhankkeen jatkoideointiavarten.

Huomioitavaa: Tehtävätvoivat olla vaihtoehtoisia jane voidaan valitatarpeen/tunnelman/osallistujien kielitaidon tai käytettävissäolevan ajan mukaan. Joskäytetään molempia,kehäarvioinnilla on hyväaloittaa, koska se ei vaadipuhumista: mielipiteen voiilmaista myös kehollisestivalmiiden väitteiden pohjalta.Harjoitteena se on myöskollektiivisempi. Siten setoimii hyvänä virittävänätehtävänä haastavampaanomien ajatusten yksilölliseenjakamiseen.

Välitehtävä ennen seuraavaa koulutusta:

Lue: “Piekkari, Jouni ja Räsänen, Juho: Pelisujuttajan opas ”http://kamu.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/11/Pelisujuttaja_web.pdf ja tutustu sivustolla http://kamu.metropolia.fi/materiaalit oleviinpeleihin ja materiaaleihin. Jaa samasta työyhteisöstä olevan parin kanssa ideasi: Mitä itse haluaisit kokeilla?Nosta esille muutama kiinnostava materiaali ja kerro miksi haluaisit kokeilla sitä. Tee työyhteisössäsi opintopiiri,kokeile harjoitus kerrallaan. Jos ehdit, kirjoita kokeilusta lyhyt palaute suljettuun Facebook-ryhmään.

1

KOKO KROPPA PELITTÄÄ!– Kehollisia ja pelillisiä menetelmiä maahanmuuttajienkielenoppimiseen ja kotoutumiseenOhjaajat: Jouni Piekkari ja Eveliina KorpelaPaja 1.Aika: ma 5.9.2016klo 12.30–16.00

Pajan kohderyhmä:Ohjaajat, vertaisohjaajat, suunnittelijat (kouluttajakoulutus)

Menetelmien kohderyhmät:Maahanmuuttajien kieli- ja toimintaryhmät; harjoitteet sopivat soveltaen hyvin eri kielitasoilla oleville.

Osa 1:Lämmitykset ja tutustumiset; yksinkertaisia kehollisia harjoituksia

Peukunnappaus...

Kuvaus: Hauskalämmittelyleikki, joka tuottaanaurua ja jossa opitaanyksinkertaisten ohjeidenseuraamista. Osallistujatasettuvat piiriin seisomaan taiistumaan lähelle toisiaan.Ohjaaja antaa seuraavat ohjeetvaihe kerrallaan rauhallisesti.Samalla ohjaaja näyttäätehtävät kehollisesti jatarkistaa, että kaikki pysyvätmukana. Täysinkielitaidottomissa ryhmissäharjoitteen voi tehdä jopatäysin non-verbaalisti, muttasiihen voidaan liittääyksinkertaista

Tavoitteet: piiriin tuleminen: katsekontakti koko ryhmään;liikkuminen, reaktiot, nauru, yksinkertaisen tehtävänannonseuraaminen liikkeen avulla, koordinaatioharjoitus,keskittyminen, harjoitteen purkaminen: mitä harjoitteessaopitaan; opitun ja koetun sanallistaminen.

Kielenopetuksen tavoite: Kuunnella ja seurata ohjeita,tunnistaa puheenvirrasta käskymuotoja.

Ryhmän lähtötason mukaan opetettavaa kielenainesta voisyventää myös käymällä läpi käskymuotoja:Käskymuoto, yksikön toisen persoonan imperatiivi(muodostetaan yksikön 1. persoonan verbimuodosta): Pane,nosta, yritä, vedä, laita...

HUOM. Mitä vähemmän osallistujat puhuvat suomea, sitävähemmän ohjaajan kannattaa käyttää kielellisiä elementtejä.

2

sanastoa. “Tämä on käsi.Vasen käsi. Nosta nyt vasenkäsi ylös!”. “Pane vasen käsivasemmalla puolella oleneteen. Kämmen (näytä mikäon kämmen) ylös”. “Nostaoikea peukalo ylös! Asetapeukalo oikealla puolellaolevan kämmenelle. Peukalonpää koskettaa kämmentä. Nytlasken 1-2-3-NYT! Kun sinäkuulet nyt-sanan yritä napatanaapurin peukalo kiinni.Samalla hetkellä yritä vetääoma peukalosi pois.” Leikkivoidaan toistaa vaihtamallakädet toisinpäin: “Nosta nytoikea käsi ylös…”. Ihmisiäyleensä naurattaa. Voit sanoasiitä, kuinka nauru jakeskittyminen on tärkeääoppimisessa. Kuuntele myösryhmän omia kommentteja.

Jos ryhmä ei puhu yhtään suomea, voi kielellinen aineskoostua pelkästään asioiden nimeämisestä:Samalla, kun vetäjä nostaa peukun ylös, hän sanoo ”peukku”.Leikin jälkeen osallistujat osaavat laskea kolmeen ja nimetäpeukun.

Tutustumisharjoitus 1:Odotuksetkuvista

Kuvaus: Levitetään lattialleiso määrä lehdistä leikattujakuvia; mielellään symbolisia.Osallistujat kävelevät tilassakuvia katsoen ja valitsevatyhden kuvan, joka kertoo siitä,millaisia menetelmiä ja mihintarpeeseen he haluaisivatsaada vinkkejä näissäpajakoulutuksissa. Osallistujathakeutuvat 3 hengen ryhmiinja kertovat. Sen jälkeenohjaaja listaa taululleavainsanoja keskustelusta:“Millaisia odotuksia ja tarpeitakuulit”?

Näihin odotuksiin palataanmolempienkoulutusiltapäivien lopussa.

Tarvikkeet: Lehdistäleikattuja kuvia.

Tavoitteet:Selvittää osallistujien odotuksia; kuvien käyttö symboleina jakeskustelun avaajina; tuottaa ideoita menetelmienkehittämiseen

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen toteuttaminenvaatii kielenoppijalta jo hyvää lähtötasoa. Kielellinenopiskeltava elementti voisi olla konditionaali ja sen avullaomista toiveista ja tarpeista kertominen: Minä haluaisin, ettäoppisin... Minä toivoisin, että saisin... Näitä rakenteitakerätään taululle, jos osallistujat osaavat lukea ja kirjoittaa.

Tutustumisharjoitus 2:

Kuvaus: Ateneumintaidepakka. Levitetään kuvattaideteoksista lattialle.Jokainen valitsee kuvistasellaisen, johon haluaisimennä sisään. Mitä tunteitakuva sinussa herättää? Mitä

Tavoitteet:Tutustua toisiin, harjoitella kuvien käyttöä toiminnanlähtökohtana ja keskustelun avaajana.

Kielenopetuksen tavoite:Tämä tehtävä on kielellisesti haastava. Jos tehtävä onryhmälle liian vaikea, voi tehtävää helpottaa niin, että

3

tekisit kuvassa, mitä sanoisitkuvassa oleville ihmisille?Mitä sitten tapahtuisi?Puretaan auki pienissä (3 hlöä)ryhmissä.

harjoitellaan vain tunteiden ja tunnelmien nimeämistä.Tässä kuvassa onsurullinen/iloinen/valoisa/murheellinen/jännittävä/innostava/synkkä/hauska tunnelma. Voidaan opetella myöstunnekausatiiveja:Tämä kuva…ihastuttaa/vihastuttaa/suututtaa/ärsyttää/naurattaa/ilahduttaaminua.

Kosketa... Kuvaus: “Niin nopeasti kuinsuinkin, kosketa jotakin mikäon ...mustaa…punaista...pehmeää… puuta…hauskaa….millä voiistua...jne… Osallistujatliikkuvat tarvittaessapaikoiltaan koskettaakseenmainittua asiaa.

Tavoitteet: toimiminen spontaanisti ilman turhaaitsekritiikkiä, psykologisten estojen purkaminen, fyysinenliikkuminen tilassa, tilan havainnointi, sanan ja kosketuksenyhdistäminen, hauskuusSoveltuvuus: eri tyyppiset ryhmät, myös kielitaidottomat.

Kielenopetuksen tavoite: Harjoitellaan adjektiiveja,millainen: värejä (musta, punainen), muotoja (pyöreä,kulmikas, neliö), materiaaleja (puinen, kivinen, muovinen TAIrakenne tehty puusta/kivestä/muovista), ominaisuuksia(pehmeä, kova, piikkinen, sileä, karkea, karvainen).

Atomit jamolekyylit

Tällä harjoituksella voijakautua nopeasti pienryhmiin,mutta sitä voi käyttää myösnumeroiden ja nimienopetteluun. Osallistujatliikkuvat tilassa sikin sokin.Kun ohjaaja huutaa jonkinnumeron, osallistujatkaappaavat itselleen ryhmän,jossa on niin montaosallistujaa. Välissä ryhmäthajoavat ohjaajan käskystä.

Huomioitavaa: Tämäharjoitus on hyvädemonstroida ennenaloittamista. Haluttaessamolekyyleissä voi opetellamyös osallistujien nimet. Kunharjoitus toistetaan riittävänmonta kertaa, nimetkertautuvat eri yhdistelmissä.Toimintaan voi lisätä myösnimen ja verbin preesensissä:“Mitä minusta on mukavatehdä?” Esim. Keijo hiihtää;Liisa lukee jne. (Tarvitaankotätä?)

Tavoitteet:satunnaisten ryhmien muodostaminen spontaanisti;tehtävänannon kuuntelu, keskittyminen; Virittävä ei-kilpailullinen kilpailu, fyysinen liikkuminen, tutustuminen.

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen kielellisenätavoitteena on oppia numerot. Numeroista myös puhekielisetversiot: yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän,kahdeksan, yhdeksän, kymmenen (yks, kaks, kolme, neljä, viis,kuus, seittemän, kaheksan, yheksän, kymmenen,yykaakooneeviikuuseikasiysikymppi) -> Voi myös muistutellasiitä suomen kielen kummallisuudesta, että lukusanan jälkeentulee aina YKSIKÖN PARTITIIVI, viisi kättä, kuusi jalkaa,neljä päätä.

Esineen 100käyttötarkoitusta(pienryhmissä)

Kuvaus: Valitaan jokinneutraali ja moneen taipuva“epäesine” esimerkiksi huivitai teknisen vempaimen osa.Ohjaaja sanoo ja näyttää:

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; sanojen liittäminen toimintaan;hauskuus; keksiminen ja mielikuvitus.

4

“tämä on aivan selvästikesäkatos sateen varalle”.Hän antaa huivin piirissäseuraavalle. Seuraava sanoo janäyttää: “Tämä on aivanselvästi kirja” ja alkaa lukeasitä lattialla taiteltuna.Esineelle keksitään siis ainauusia käyttötarkoituksia.Jokaista ideaa kannustetaanohjaajan johdolla esim.aplodein. Esine voi kiertäämonia kierroksia. Esineiksisopivat esimerkiksi laatikkotai mikä tahansa tilastalöytyvä outo vempain tai roju.Mitä oudompi, sen parempi.Ryhmät voivat etsiä itse nämäesineet.

Harjoituksen voi tehdä useissaryhmissä yhtäaikaisesti.Sopiva ryhmäkoko on 4-5,harjoituskierros voidaan tehdämyös isossa piirissä. Matalanakielitaidon ryhmissäosallistujat voivat vain näyttääesineen käyttötarkoituksen.Ohjaaja tai muut sanovatsanan suomeksi ja sanaatoistetaan useita kertoja.

Tarvikkeet: 3-4 epäesinettä(esim. huivi, vitkutin)

Kielenopetuksen tavoite: Tätä tehtävää voi rajata niin, ettäkysytään: Mitä tällä voi tehdä? Minä tätä voi käyttää? Senjälkeen opiskellaan verbejä ja rektioita:

· Tällä voi kokata/kirjoittaa/istua/hyppiä/· Tätä voi syödä/maistaa/heittää/pompotella/· Opiskellaan rakenne Tätä voi käyttää + essiivi:

katoksena/suojana/kulkuvälineenä/tuolina/kassina/vaatteena/koristeena...

Jos sinä... Kuvaus:Tämä on edellistä haastavampikehollisen tarinankerronnanharjoitus. Osallistujat jaetaankolmen hengen ryhmiin (esim.atomit ja molekyylit -leikilläks. yllä). Ryhmissä päätetäännumerojärjestys: 1, 2, 3.Ykkönen aloittaa tekemällä jasanomalla: “Minä olen puu”(ja tekee puun pysähtyneenäpatsaana). Kakkonen katsoo jasanoo: “Jos sinä olet puu, niinminä olen oksa siinä puussa”(tekee puuhun oksankehollaan). Kolmonen katsooja sanoo: “Jos sinä olet puu jasinä oksa siinä puussa, minäolen lintu siinä oksalla”.

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; ryhmän impulssien kuuntelu;ryhmätyö; sanojen ja kerronnan yhdistäminenkehollistettuihin kuviin; hauskuus; mielikuvitus.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan on-lausetta (eli kopulalausetta): jokin onjotakin/jossakin:Minä olen…sinä olet…Opiskellaan myös virkerakenne jos X niin Y.

5

Ykkönen tulee ulos kuvasta jajatkaa tarinaa: “jos sinä oletoksa siinä puussa ja sinä lintusiinä oksalla, niin minä olenmato sen linnun suussa”,kakkonen jatkaa jne. Harjoitusjatkuu niin kauan kunnesnäyttää, että ryhmiltä loppuvatideat (sitä ei yleensä tapahdu).Kaikki ryhmät työskentelevätharjoituksessa yhtäaikaisesti,mikä vähentää osallistujienjännitystä.Alkeistason oppijoille tässäharjoituksessa vaikeinta onsanoa koko lause, mutta senvoi korvata vain tekemällä jasanomalla asian, esim. oksa,lintu.Aloitusimpulssi voi olla mikätahansa, esim. talo, kivi, tie.Ryhmille voi myös arpoavalmiit impulssisanat hatustaarvottavista lapuista.

Tähän käteenhaluan...

Kuvaus: Tämätutustumisharjoitus yhdistäänopeasti samasta asiastakiinnostuneita ihmisiä.Samalla opitaan osallistujiennimet. Osallistujat asettuvatriviin ja ohjaajaa heitävastapäätä. Ohjaaja aloittaa:“Minun nimeni on… ja tähänkäteen haluan henkilön, jokapitää… (esim. uimisesta)” jatoiseen käteeni haluanhenkilön, joka pitää…(esim.suklaasta)”. Samalla kaikkisuklaasta pitävät ryntäävätohjaajan luo ja yrittävät napatakäden kiinni. Ensiksi ehtinytsaa jäädä pitämään kädestä.Sama toistetaan vuoron peräänkummallakin puolella, kunneskaikki ovat piirissä.Viimeisenä piiri yhdistetään,kun kaksi viimeistä keksivätjotain, mistä toinen pitää. Joskoskettaminen on kulttuurinenkysymys ryhmässä, leikin voitehdä myös juoksemallakysyjän viereen.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten kiinnostuksen aiheisiin;harrastustoverien tunnistaminen; piirin muodostaminen;helppo fyysinen kontakti.

Huomioita: Voidaan tehdä myös ilman kosketusta.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan rakennepitää + jostakinVoi pitää esineistä (vaatteista, autoista), tekemisestä (-minen-muotoiset verbit: laulamisesta, juoksemisesta, nauramisesta)tai henkilöistä (äidistä, Mohammedista).

6

Mieltymysmittari(eri versiot)

Kuvaus: ks. erillinen kuvaushttp://kamu.metropolia.fi/materiaalit/

Mieltymysmittari on verkostaladattava yksinkertainen pelija oppimismateriaali, jotavoidaan hyödyntäätutustumisessa, ammatillisessavalmennuksessa ja omienvahvuuksien ja oppimisenkiinnostusten tutkimisessa jajakamisessa. Peliäkehitettäessä on kiinnitettynimenomaan huomioitavähäistä kielitaitoa omaavienmaahanmuuttajien jaoppimishaasteistenosallistujien osallistumiseen.Lisäksi peliä kehitettäessä onotettu huomioon kulttuuri- jasukupuolikysymyksiä.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten osaamiseen jaosaamistarpeisiin; mallintaa voimaannuttavaa kielenopetusta;vertaisoppiminen; osaamiskartoitukset

Kielenopetuksen tavoitteet:Ryhmän tason mukaan tähän voi nostaa erilaisia kielellisiätavoitteita.

1. Alkeistasolla opitaan uutta sanastoa: opitaannimeämään verbejä, taitoja, harrastuksia.

2. Edistyneemmällä tasolla opitaan kertomaan toiveista,haaveista ja mieltymyksistä (esim. konditionaali,omien ajatusten ilmaisu): Haluaisin oppia…Haluaisin työskennellä… Haaveenani olisi tulla (+joksikin)...

Osa 2:Draama, kielenoppiminen ja kotoutuminen.

Lyhyt draamaprosessi (kuvaus alla harjoitekokonaisuudesta/draamapajasta)

Draamasopimus

Tavoitteet:sopia yhdessä työskentelyn tavoitteista ja työtavoista

Aiheenvalitseminen:mistä aiheestadraamatehdään?

Kuvaus:Lattialle levitetään kuvia eriaiheista (koti, työ, koulu,matkat, toimistot, lääkäri,kaupassa käynti). Käytetäänesim kotoutumiskortteja(ks…). Jokainen saa 3papua/nappia tms. Pavuillaäänestetään kuvista niin, ettäjokainen voi laittaa pavut 1 - 3itselleen tärkeää aihettakuvaavan kuvan päälle.Aihe voidaan myös sopiakeskustelemalla edellisellätapaamiskerralla.

Tavoitteet: Ryhmän itseohjautuvuudesta riippuen ohjaaja tairyhmä voi valita aiheen. Aihe voidaan nostaa esille myöskeskustelemalla etukäteen, ryhmän keskustelujahavainnoimalla tai se voi liittyä kielenopetuksessa esilletuleviin aiheisiin.

Roolihenkilöiden piirtäminen

Kuvaus:Piirretään kuva roolihahmosta.Apuna voi käyttää kirjanpiirroksia. Ympärillekirjoitetaan asioita, joitahenkilöstä tiedetään. Esim.perhe, asuinpaikka, ikä,

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;yhteistoiminnallinen oppiminen; sosiaalinen mielikuvitus;visuaalisuus; sanaston liittäminen kuviin; sosiaaliset suhteet;jaetun ymmärryksen luominen; havainnollistaminen.

7

harrastukset. Jos kirjassa ei olekerrottu kaikkea, voidaankuvitella lisää. Ohjaaja taiavustaja voi tehdä piirroksenryhmän ohjeiden mukaan, taipiirroksen voi toteuttaapienryhmissä eri hahmoista.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan sanastoa,kuvailevia sanoja, ammattisanoja, harrastuksiin liittyvääsanastoa, arjen ympäristöön liittyvää sanastoa.Edistyneemmän ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia. Mitä mieltä muut ovat tästä? Kumpi on parempi?Miksi? Kuka kannattaa X:ää?

Tapahtuma-ympäristönpiirtäminen(ohjaaja piirtääosallistujienehdotuksista)

Kuvaus: Roolihenkilön kodinhuoneista voidaan tehdäpienryhmissä piirrokset.Piirrokseen liitetään sanastoakuvien viereen yhdessäohjaajan opastuksella. Piirrosvoidaan tehdä myös kylästä,kaupungista tai muustatärkeästä paikasta, esimerkiksityöhuoneesta. Mitä esineitäsiellä on? Onko se siisti? Mitähenkilöllä on piilossa?

Huomioitavaa: Ohjaajan eitarvitse osata piirtää, pelkkäviitteellinen piirustus riittää,kun kuvaan liitetään sanastoa. Piirtäminen kuitenkinhavainnollistaa ja kiinnittääosallistujien huomion. Huonopiirtäminen voi jopa tuodahuumoria ja jokupiirustustaitoisempi ryhmästävoidaan nostaa avustajaksi.

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;spatiaalinen (tilallinen) ajattelu, konkretisointi ja liittäminenomaan kokemukseen; yhteistoiminnallinen oppiminen;sosiaalinen mielikuvitus; visuaalisuus; sanaston liittäminenkuviin; sosiaaliset suhteet; jaetun ymmärryksen luominen;havainnollistaminen.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan ympäristöönliittyvää sanastoa, kotiin liittyvää sanastoa, arkisiin asioihinliittyvää sanastoa.Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia.

Roolihenkilönpäivänkuvitteleminenpiirissä

Kuvaus: Osallistujat kertovattarinaa päivästä piirissä.Ensimmäinen aloittaa aamustanäyttämällä ja kertomalla:“Liisa herää sängyssään”.Kaikki toistavat liikkeen jakerronnan yhtäaikaisesti.Seuraava jatkaa: “Sitten Liisamenee keittämään kahvia”.

Tavoitteet: eläytyminen, yhteistoiminnallisuus;kehollistaminen; puhutun liittäminen keholliseen toimintaan;toiston kautta sanaston muistaminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Oppijoille relevantin arkisanaston oppiminen (tutut esineet,tutut verbit), kerronnan rakenteet (ensin, sitten, lopuksi, senjälkeen…).

Kerronta voi olla haastavaa, jos kielitaitoa on vähän. Kielenopiskelun alussa ryhmän kanssa voi kertoa päiväntapahtumista roolihahmojen suulla lyhyiden dialogien avulla.Samalla esitetään pantomiimina toiminta, johon puheenvuoroliittyy.TEHTÄVÄ: Mitä Liisa sanoo?”Huomenta.””Kahvia, ole hyvä!” ”Kiitos!””Koska lähdetään?””Missä avaimet?”

8

Onnellisethetketpysähtyneinäkuvina

Kuvaus: Osallistujat jaetaanneljän 3–4 hengen ryhmiin.Ryhmät suunnittelevatpysähtyneen kuvan kehoillaanpäähenkilöiden arkisenelämän jostakin onnellisestahetkestä.

Kuvat katsotaan yksikerrallaan. Ohjaaja tekeeniistä yleisölle kysymyksiä:Mitä kuvassa tapahtuu? Keitäihmiset ovat? Missä tämätapahtuu? Mikä siinä ononnellista? Mistä näet, ettähetki on onnellinen?

Huomioitavaa: ohjaaja voidemonstroida omallakehollaan tai avustajien avullastill-kuvan tekoa ja jotakiniloista hetkeä. Onnellinen-sanalle voidaan etsiäsynonyymejä.

Tavoitteet: yhteistyö, yhteisöllinen oppiminen, mielikuvitus;arvojen pohtiminen; eläytyminen; teatterillisen esittämisentaidot; kiteyttäminen; visuaalisuus; kinesteettisyys.

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa,mutta kielenopiskelun alkuvaiheessa ryhmän kanssa voinimetä still-kuvasta onnellisia asioita:kevät, ystävyys, yhdessä, rakkaus…

Kerronta(käänne)

Kuvaus: Ohjaaja kertoo:“Eräänä päivänä tapahtuijotain yllättävää. X sai kirjeen(viestin/tekstarin/puhelu/vieraan). X sai tietää, että... “.Ryhmä keksii itse käänteentarinaan, joka nostaa esilleteemaan liittyviä asioita taivalintatilanteita. Käänne voiolla yksinkertainenkin: X saikutsun sairaalaan/työhaastatteluun tms.

Tavoitteet: Tarinan käänteen esittäminen; tarinan kuuntelu;puhutun ymmärtäminen; keskittyminen; jännitteen luominen(mitähän sitten tapahtuu?)

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan opiskelijoidenomaan arkeen ja itselle tärkeisiin tilanteisiin liittyvääsanastoa.

Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella yksinkertaisiadialogeja näytelmän keinoin: Mitä käänteentekevällä hetkelläsanotaan? Miten tilanteesta selvitään?

Ongelmakuvat/ muutoksenkuvat/kohtaukset

Kuvaus: Ryhmä jaetaan 4hengen pienryhmiin esim.atomit ja molekyylit -leikillä.Pienryhmät saavattehtäväkseen pohtia, mitätarinassa tapahtuu seuraavaksi.Pohdinnan jälkeen ryhmätvalmistelevat tilanteestakehoillaan pysähtyneen kuvan(kuin valokuva). Kuvatkatsotaan yksi kerrallaan, niin

Tavoitteet: ongelmien nimeäminen ja konkretisoiminen;ryhmätyö; kinesteettinen ilmaisu; visuaalisuus; erilaisettulkinnat; dialogisuus; yhteistyö ja kompromissit;yhteisöllinen oppiminen; teatterillinen esittäminen jakatsominen

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?

9

että yleisö ensin arvaa, mitäkuvissa tapahtuu. Ohjaajakysyy kysymyksiä (fasilitoi):Mitä näet kuvassa? Keitähenkilöt ovat? Mitä kuvassatapahtuu? Missä tämä voisitapahtua? Kuvat voidaanherättää eloon, jolloin niissävoi puhua ja liikkua.Kohtauksen katsomisenjälkeen ryhmä voi itse kertoaomasta tulkinnastaan. Kuvienavulla saadaan erilaisiavaihtoehtoja siitä, mitä voitapahtua.

Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa.Tehtävän avulla päästään käsiksi oppijoille tärkeisiintilanteisiin ja heille tärkeään sanastoon.

Kuuma tuoli Kuvaus: Päähenkilönhaastattelu. Kuumassa tuolissaosallistujat haastattelevatroolihenkilöä. Roolia voiesittää esimerkiksi opettaja taijoku vapaaehtoinen osallistuja.Roolihenkilöltä voidaan kysyämitä tahansa ja tämä yrittäävastata parhaan mukaan.Rooliin eläytymistä auttaa, josennen sitä on tehty esim.roolikuva tai keskusteltuhenkilöstä. Haastattelussasanasto kertautuu ja siinä voiilmetä uusia asioita.Eläytymistä helpottaa myösjokin roolimerkki (esim. hattutai rooliasu). Kysymyksiäroolihenkilölle voi miettiämyös yhdessä ryhmänä taipareittain. Alkeistasonryhmässä ryhmälle voi arpoalapulla olevia kysymyksiä,jotka toistetaan sopivassakohdassa. esim. “Kuka sinäolet?”, “Missä sinä asut?”

Tavoitteet: Teeman syventyminen; tarinaan eläytyminen;empatia; tunneviestinnän tulkitseminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan kysymysrakenteita, esim. kysymyssanoja (mitä,missä, miksi, milloin, miten, kuinka) ja -kO-kysymyksiä(onko, voiko, tuleeko, pitääkö, osaako). Tässä voisi ollaniinkin, että roolihenkilö (=opettaja) kertoo vastauksenENSIN, ja oppijoiden on keksittävä itse kysymys, mihinvuoro sopisi vastaukseksi.

Purku

Kirjoitustehtävä: tarinanpäättäminen

Kuvaus: Yksilötehtävänäosallistuja kirjoittaa lopuntarinaan. Vaihtoehtoiset loputjaetaan lukemalla.Kirjoitustehtävän voi antaakotitehtäväksi.

Huomioitavaa: vaihtoehtoisetloput voidaan tehdä myös

Tavoitteet: Sosiaalinen mielikuvitus; syy-seuraus-suhteidentutkiminen; teemaan liittyvä ongelmatilanteiden pohdinta;ratkaisukeskeinen ajattelu; tunnereaktioiden pohdintaetäytetyn tarinan avulla.

Kielelliset vaatimukset:Tehtävä voidaan toteuttaa edistyneen ryhmän kanssa, sillä sevaatii suomen kielen perusrakenteiden hallintaa (taivutus,

10

näytelmänä tai yhdessäkertomalla esim. lausekerrallaan piirissä.

lausetyypit) sekä melko sujuvaa kirjoitustaitoa. Tehtävässärohkaistaan persoonalliseen kielen tuottamiseen.

Työtavanpurku:kuvan valinta

Kuvaus: Lattialle levitetääniso määrä erilaisia kuvia (taipostikortteja tai esineitä).Osallistujat valitsevat kukinyhden, joka kertoo heidänkokemustaan siitä, mitä hänon oppinut, oivaltanut,ymmärtänyt tai jäänytmiettimään. Kokemuksetjaetaan pienryhmissä.

Tavoitteet: pohdintaan virittäytyminen; symbolinen ajattelu;konkretisointi kuvan avulla; yksilölliset valinnat

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista ja mielipiteistä kertominen.Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseen tuottamiseen,kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattoman viestinnänkeinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle, jos oppijatosaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään, että…minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin… minä jäinmiettimään, miksi…

Kokotyöskentelynpurku:-kehäarviointi-kuvienvalitseminen japarikerronta

Kuvaus:

Kehäarviointi. Osallistujatasettuvat tasaiseen kehään jakehän keskelle asetetaankeskipisteeksi jokin esine taiteipataan rasti. Käännöstätarvitsevat osallistujatasettuvattulkkinsa/vertaiskääntäjänsälähelle. Ohjaaja esittääopetukseen liittyviä väitteitä:“Minulla oli tänäänmukavaa”, “Osaan nytesitellä itseni” jne.Osallistujat osoittavatmielipiteensäprosentuaalisesti: Kehällejääminen = täysin eri mieltä;Keskipisteen viereenasettuminen = täysin samaamieltä tai asettuvat sillevälille. Omaan paikkaansa voiliittää myös tunnetta kuvaavanasennon. Kustakin väitteestävoidaan käydä lyhytkeskustelu. Harjoituskannattaa ensimmäiselläkerralla demonstroidaselkeästi jollakinharjoitusväitteellä.Kehäarviointi sopii hyvinsäännölliseen loppupalautteenkeruuseen. Usein sen jälkeenosallistujat haluavat vieläkeskustella yleisestipalautteesta. Kehäpalautesopii kuitenkinloppukeskustelua paremmin

Tavoitteet, kehäarviointi: Ilmaista mielipide tai arviokehollisesti; virittää ja rohkaista toiminnan avulla mielipiteenesittämiseen ja kuunteluun; nähdä miten mielipiteetjakautuvat ryhmässä

Kielelliset tavoitteet:Tässä tehtävässä rohkaistaan kuullun ymmärtämiseen, tulkkikääntää vasta, jos oppija niin haluaa. Ohjaajan kannattaatoistaa väitteet moneen kertaan ja korostaa avainsanojaintonaatiolla tms.Oppijoita rohkaistaan ilmaisemaan oma mielipide.

Tavoitteet, kuvien valinta:impulssin etsiminen omien ajatuksille kuvista; symbolinen javisuaalinen ajattelu ja puhe; tunneviestintä

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista, tunteista ja mielipiteistäkertominen. Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseentuottamiseen, kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattomanviestinnän keinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle,jos oppijat osaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään,että… minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin…minä jäin miettimään, miksi…

11

vähäisen kielitaidon omaavilleopiskelijoille.

Kuvien valitseminen.Lattialle levitetään suurimäärä lehdistä leikattujakuvia. Osallistujat kiertelevätkatsomassa kuvia tehtävällä:“Valitse kuva, joka kertoosiitä, mitä olet tänään oppinut,oivaltanut tai jäänytpohtimaan”. Muodostetaan 4hengen ryhmät (ajastariippuen isommat taipienemmät). Kokemuksetjaetaan kuvan avulla.Mahdollisuuksien palautteenydinkohdat dokumentoidaanhankkeen jatkoideointiavarten.

Huomioitavaa: Tehtävätvoivat olla vaihtoehtoisia jane voidaan valitatarpeen/tunnelman/osallistujien kielitaidon tai käytettävissäolevan ajan mukaan. Joskäytetään molempia,kehäarvioinnilla on hyväaloittaa, koska se ei vaadipuhumista: mielipiteen voiilmaista myös kehollisestivalmiiden väitteiden pohjalta.Harjoitteena se on myöskollektiivisempi. Siten setoimii hyvänä virittävänätehtävänä haastavampaanomien ajatusten yksilölliseenjakamiseen.

Välitehtävä ennen seuraavaa koulutusta:

Lue: “Piekkari, Jouni ja Räsänen, Juho: Pelisujuttajan opas ”http://kamu.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/11/Pelisujuttaja_web.pdf ja tutustu sivustolla http://kamu.metropolia.fi/materiaalit oleviinpeleihin ja materiaaleihin. Jaa samasta työyhteisöstä olevan parin kanssa ideasi: Mitä itse haluaisit kokeilla?Nosta esille muutama kiinnostava materiaali ja kerro miksi haluaisit kokeilla sitä. Tee työyhteisössäsi opintopiiri,kokeile harjoitus kerrallaan. Jos ehdit, kirjoita kokeilusta lyhyt palaute suljettuun Facebook-ryhmään.

1

KOKO KROPPA PELITTÄÄ!– Kehollisia ja pelillisiä menetelmiä maahanmuuttajienkielenoppimiseen ja kotoutumiseenOhjaajat: Jouni Piekkari ja Eveliina KorpelaPaja 1.Aika: ma 5.9.2016klo 12.30–16.00

Pajan kohderyhmä:Ohjaajat, vertaisohjaajat, suunnittelijat (kouluttajakoulutus)

Menetelmien kohderyhmät:Maahanmuuttajien kieli- ja toimintaryhmät; harjoitteet sopivat soveltaen hyvin eri kielitasoilla oleville.

Osa 1:Lämmitykset ja tutustumiset; yksinkertaisia kehollisia harjoituksia

Peukunnappaus...

Kuvaus: Hauskalämmittelyleikki, joka tuottaanaurua ja jossa opitaanyksinkertaisten ohjeidenseuraamista. Osallistujatasettuvat piiriin seisomaan taiistumaan lähelle toisiaan.Ohjaaja antaa seuraavat ohjeetvaihe kerrallaan rauhallisesti.Samalla ohjaaja näyttäätehtävät kehollisesti jatarkistaa, että kaikki pysyvätmukana. Täysinkielitaidottomissa ryhmissäharjoitteen voi tehdä jopatäysin non-verbaalisti, muttasiihen voidaan liittääyksinkertaista

Tavoitteet: piiriin tuleminen: katsekontakti koko ryhmään;liikkuminen, reaktiot, nauru, yksinkertaisen tehtävänannonseuraaminen liikkeen avulla, koordinaatioharjoitus,keskittyminen, harjoitteen purkaminen: mitä harjoitteessaopitaan; opitun ja koetun sanallistaminen.

Kielenopetuksen tavoite: Kuunnella ja seurata ohjeita,tunnistaa puheenvirrasta käskymuotoja.

Ryhmän lähtötason mukaan opetettavaa kielenainesta voisyventää myös käymällä läpi käskymuotoja:Käskymuoto, yksikön toisen persoonan imperatiivi(muodostetaan yksikön 1. persoonan verbimuodosta): Pane,nosta, yritä, vedä, laita...

HUOM. Mitä vähemmän osallistujat puhuvat suomea, sitävähemmän ohjaajan kannattaa käyttää kielellisiä elementtejä.

2

sanastoa. “Tämä on käsi.Vasen käsi. Nosta nyt vasenkäsi ylös!”. “Pane vasen käsivasemmalla puolella oleneteen. Kämmen (näytä mikäon kämmen) ylös”. “Nostaoikea peukalo ylös! Asetapeukalo oikealla puolellaolevan kämmenelle. Peukalonpää koskettaa kämmentä. Nytlasken 1-2-3-NYT! Kun sinäkuulet nyt-sanan yritä napatanaapurin peukalo kiinni.Samalla hetkellä yritä vetääoma peukalosi pois.” Leikkivoidaan toistaa vaihtamallakädet toisinpäin: “Nosta nytoikea käsi ylös…”. Ihmisiäyleensä naurattaa. Voit sanoasiitä, kuinka nauru jakeskittyminen on tärkeääoppimisessa. Kuuntele myösryhmän omia kommentteja.

Jos ryhmä ei puhu yhtään suomea, voi kielellinen aineskoostua pelkästään asioiden nimeämisestä:Samalla, kun vetäjä nostaa peukun ylös, hän sanoo ”peukku”.Leikin jälkeen osallistujat osaavat laskea kolmeen ja nimetäpeukun.

Tutustumisharjoitus 1:Odotuksetkuvista

Kuvaus: Levitetään lattialleiso määrä lehdistä leikattujakuvia; mielellään symbolisia.Osallistujat kävelevät tilassakuvia katsoen ja valitsevatyhden kuvan, joka kertoo siitä,millaisia menetelmiä ja mihintarpeeseen he haluaisivatsaada vinkkejä näissäpajakoulutuksissa. Osallistujathakeutuvat 3 hengen ryhmiinja kertovat. Sen jälkeenohjaaja listaa taululleavainsanoja keskustelusta:“Millaisia odotuksia ja tarpeitakuulit”?

Näihin odotuksiin palataanmolempienkoulutusiltapäivien lopussa.

Tarvikkeet: Lehdistäleikattuja kuvia.

Tavoitteet:Selvittää osallistujien odotuksia; kuvien käyttö symboleina jakeskustelun avaajina; tuottaa ideoita menetelmienkehittämiseen

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen toteuttaminenvaatii kielenoppijalta jo hyvää lähtötasoa. Kielellinenopiskeltava elementti voisi olla konditionaali ja sen avullaomista toiveista ja tarpeista kertominen: Minä haluaisin, ettäoppisin... Minä toivoisin, että saisin... Näitä rakenteitakerätään taululle, jos osallistujat osaavat lukea ja kirjoittaa.

Tutustumisharjoitus 2:

Kuvaus: Ateneumintaidepakka. Levitetään kuvattaideteoksista lattialle.Jokainen valitsee kuvistasellaisen, johon haluaisimennä sisään. Mitä tunteitakuva sinussa herättää? Mitä

Tavoitteet:Tutustua toisiin, harjoitella kuvien käyttöä toiminnanlähtökohtana ja keskustelun avaajana.

Kielenopetuksen tavoite:Tämä tehtävä on kielellisesti haastava. Jos tehtävä onryhmälle liian vaikea, voi tehtävää helpottaa niin, että

3

tekisit kuvassa, mitä sanoisitkuvassa oleville ihmisille?Mitä sitten tapahtuisi?Puretaan auki pienissä (3 hlöä)ryhmissä.

harjoitellaan vain tunteiden ja tunnelmien nimeämistä.Tässä kuvassa onsurullinen/iloinen/valoisa/murheellinen/jännittävä/innostava/synkkä/hauska tunnelma. Voidaan opetella myöstunnekausatiiveja:Tämä kuva…ihastuttaa/vihastuttaa/suututtaa/ärsyttää/naurattaa/ilahduttaaminua.

Kosketa... Kuvaus: “Niin nopeasti kuinsuinkin, kosketa jotakin mikäon ...mustaa…punaista...pehmeää… puuta…hauskaa….millä voiistua...jne… Osallistujatliikkuvat tarvittaessapaikoiltaan koskettaakseenmainittua asiaa.

Tavoitteet: toimiminen spontaanisti ilman turhaaitsekritiikkiä, psykologisten estojen purkaminen, fyysinenliikkuminen tilassa, tilan havainnointi, sanan ja kosketuksenyhdistäminen, hauskuusSoveltuvuus: eri tyyppiset ryhmät, myös kielitaidottomat.

Kielenopetuksen tavoite: Harjoitellaan adjektiiveja,millainen: värejä (musta, punainen), muotoja (pyöreä,kulmikas, neliö), materiaaleja (puinen, kivinen, muovinen TAIrakenne tehty puusta/kivestä/muovista), ominaisuuksia(pehmeä, kova, piikkinen, sileä, karkea, karvainen).

Atomit jamolekyylit

Tällä harjoituksella voijakautua nopeasti pienryhmiin,mutta sitä voi käyttää myösnumeroiden ja nimienopetteluun. Osallistujatliikkuvat tilassa sikin sokin.Kun ohjaaja huutaa jonkinnumeron, osallistujatkaappaavat itselleen ryhmän,jossa on niin montaosallistujaa. Välissä ryhmäthajoavat ohjaajan käskystä.

Huomioitavaa: Tämäharjoitus on hyvädemonstroida ennenaloittamista. Haluttaessamolekyyleissä voi opetellamyös osallistujien nimet. Kunharjoitus toistetaan riittävänmonta kertaa, nimetkertautuvat eri yhdistelmissä.Toimintaan voi lisätä myösnimen ja verbin preesensissä:“Mitä minusta on mukavatehdä?” Esim. Keijo hiihtää;Liisa lukee jne. (Tarvitaankotätä?)

Tavoitteet:satunnaisten ryhmien muodostaminen spontaanisti;tehtävänannon kuuntelu, keskittyminen; Virittävä ei-kilpailullinen kilpailu, fyysinen liikkuminen, tutustuminen.

Kielenopetuksen tavoite: Tämän harjoituksen kielellisenätavoitteena on oppia numerot. Numeroista myös puhekielisetversiot: yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän,kahdeksan, yhdeksän, kymmenen (yks, kaks, kolme, neljä, viis,kuus, seittemän, kaheksan, yheksän, kymmenen,yykaakooneeviikuuseikasiysikymppi) -> Voi myös muistutellasiitä suomen kielen kummallisuudesta, että lukusanan jälkeentulee aina YKSIKÖN PARTITIIVI, viisi kättä, kuusi jalkaa,neljä päätä.

Esineen 100käyttötarkoitusta(pienryhmissä)

Kuvaus: Valitaan jokinneutraali ja moneen taipuva“epäesine” esimerkiksi huivitai teknisen vempaimen osa.Ohjaaja sanoo ja näyttää:

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; sanojen liittäminen toimintaan;hauskuus; keksiminen ja mielikuvitus.

4

“tämä on aivan selvästikesäkatos sateen varalle”.Hän antaa huivin piirissäseuraavalle. Seuraava sanoo janäyttää: “Tämä on aivanselvästi kirja” ja alkaa lukeasitä lattialla taiteltuna.Esineelle keksitään siis ainauusia käyttötarkoituksia.Jokaista ideaa kannustetaanohjaajan johdolla esim.aplodein. Esine voi kiertäämonia kierroksia. Esineiksisopivat esimerkiksi laatikkotai mikä tahansa tilastalöytyvä outo vempain tai roju.Mitä oudompi, sen parempi.Ryhmät voivat etsiä itse nämäesineet.

Harjoituksen voi tehdä useissaryhmissä yhtäaikaisesti.Sopiva ryhmäkoko on 4-5,harjoituskierros voidaan tehdämyös isossa piirissä. Matalanakielitaidon ryhmissäosallistujat voivat vain näyttääesineen käyttötarkoituksen.Ohjaaja tai muut sanovatsanan suomeksi ja sanaatoistetaan useita kertoja.

Tarvikkeet: 3-4 epäesinettä(esim. huivi, vitkutin)

Kielenopetuksen tavoite: Tätä tehtävää voi rajata niin, ettäkysytään: Mitä tällä voi tehdä? Minä tätä voi käyttää? Senjälkeen opiskellaan verbejä ja rektioita:

· Tällä voi kokata/kirjoittaa/istua/hyppiä/· Tätä voi syödä/maistaa/heittää/pompotella/· Opiskellaan rakenne Tätä voi käyttää + essiivi:

katoksena/suojana/kulkuvälineenä/tuolina/kassina/vaatteena/koristeena...

Jos sinä... Kuvaus:Tämä on edellistä haastavampikehollisen tarinankerronnanharjoitus. Osallistujat jaetaankolmen hengen ryhmiin (esim.atomit ja molekyylit -leikilläks. yllä). Ryhmissä päätetäännumerojärjestys: 1, 2, 3.Ykkönen aloittaa tekemällä jasanomalla: “Minä olen puu”(ja tekee puun pysähtyneenäpatsaana). Kakkonen katsoo jasanoo: “Jos sinä olet puu, niinminä olen oksa siinä puussa”(tekee puuhun oksankehollaan). Kolmonen katsooja sanoo: “Jos sinä olet puu jasinä oksa siinä puussa, minäolen lintu siinä oksalla”.

Tavoitteet:Kehollisen ilmaisun rohkaisu; ryhmän impulssien kuuntelu;ryhmätyö; sanojen ja kerronnan yhdistäminenkehollistettuihin kuviin; hauskuus; mielikuvitus.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan on-lausetta (eli kopulalausetta): jokin onjotakin/jossakin:Minä olen…sinä olet…Opiskellaan myös virkerakenne jos X niin Y.

5

Ykkönen tulee ulos kuvasta jajatkaa tarinaa: “jos sinä oletoksa siinä puussa ja sinä lintusiinä oksalla, niin minä olenmato sen linnun suussa”,kakkonen jatkaa jne. Harjoitusjatkuu niin kauan kunnesnäyttää, että ryhmiltä loppuvatideat (sitä ei yleensä tapahdu).Kaikki ryhmät työskentelevätharjoituksessa yhtäaikaisesti,mikä vähentää osallistujienjännitystä.Alkeistason oppijoille tässäharjoituksessa vaikeinta onsanoa koko lause, mutta senvoi korvata vain tekemällä jasanomalla asian, esim. oksa,lintu.Aloitusimpulssi voi olla mikätahansa, esim. talo, kivi, tie.Ryhmille voi myös arpoavalmiit impulssisanat hatustaarvottavista lapuista.

Tähän käteenhaluan...

Kuvaus: Tämätutustumisharjoitus yhdistäänopeasti samasta asiastakiinnostuneita ihmisiä.Samalla opitaan osallistujiennimet. Osallistujat asettuvatriviin ja ohjaajaa heitävastapäätä. Ohjaaja aloittaa:“Minun nimeni on… ja tähänkäteen haluan henkilön, jokapitää… (esim. uimisesta)” jatoiseen käteeni haluanhenkilön, joka pitää…(esim.suklaasta)”. Samalla kaikkisuklaasta pitävät ryntäävätohjaajan luo ja yrittävät napatakäden kiinni. Ensiksi ehtinytsaa jäädä pitämään kädestä.Sama toistetaan vuoron peräänkummallakin puolella, kunneskaikki ovat piirissä.Viimeisenä piiri yhdistetään,kun kaksi viimeistä keksivätjotain, mistä toinen pitää. Joskoskettaminen on kulttuurinenkysymys ryhmässä, leikin voitehdä myös juoksemallakysyjän viereen.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten kiinnostuksen aiheisiin;harrastustoverien tunnistaminen; piirin muodostaminen;helppo fyysinen kontakti.

Huomioita: Voidaan tehdä myös ilman kosketusta.

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan rakennepitää + jostakinVoi pitää esineistä (vaatteista, autoista), tekemisestä (-minen-muotoiset verbit: laulamisesta, juoksemisesta, nauramisesta)tai henkilöistä (äidistä, Mohammedista).

6

Mieltymysmittari(eri versiot)

Kuvaus: ks. erillinen kuvaushttp://kamu.metropolia.fi/materiaalit/

Mieltymysmittari on verkostaladattava yksinkertainen pelija oppimismateriaali, jotavoidaan hyödyntäätutustumisessa, ammatillisessavalmennuksessa ja omienvahvuuksien ja oppimisenkiinnostusten tutkimisessa jajakamisessa. Peliäkehitettäessä on kiinnitettynimenomaan huomioitavähäistä kielitaitoa omaavienmaahanmuuttajien jaoppimishaasteistenosallistujien osallistumiseen.Lisäksi peliä kehitettäessä onotettu huomioon kulttuuri- jasukupuolikysymyksiä.

Tavoitteet: Tutustuminen toisten osaamiseen jaosaamistarpeisiin; mallintaa voimaannuttavaa kielenopetusta;vertaisoppiminen; osaamiskartoitukset

Kielenopetuksen tavoitteet:Ryhmän tason mukaan tähän voi nostaa erilaisia kielellisiätavoitteita.

1. Alkeistasolla opitaan uutta sanastoa: opitaannimeämään verbejä, taitoja, harrastuksia.

2. Edistyneemmällä tasolla opitaan kertomaan toiveista,haaveista ja mieltymyksistä (esim. konditionaali,omien ajatusten ilmaisu): Haluaisin oppia…Haluaisin työskennellä… Haaveenani olisi tulla (+joksikin)...

Osa 2:Draama, kielenoppiminen ja kotoutuminen.

Lyhyt draamaprosessi (kuvaus alla harjoitekokonaisuudesta/draamapajasta)

Draamasopimus

Tavoitteet:sopia yhdessä työskentelyn tavoitteista ja työtavoista

Aiheenvalitseminen:mistä aiheestadraamatehdään?

Kuvaus:Lattialle levitetään kuvia eriaiheista (koti, työ, koulu,matkat, toimistot, lääkäri,kaupassa käynti). Käytetäänesim kotoutumiskortteja(ks…). Jokainen saa 3papua/nappia tms. Pavuillaäänestetään kuvista niin, ettäjokainen voi laittaa pavut 1 - 3itselleen tärkeää aihettakuvaavan kuvan päälle.Aihe voidaan myös sopiakeskustelemalla edellisellätapaamiskerralla.

Tavoitteet: Ryhmän itseohjautuvuudesta riippuen ohjaaja tairyhmä voi valita aiheen. Aihe voidaan nostaa esille myöskeskustelemalla etukäteen, ryhmän keskustelujahavainnoimalla tai se voi liittyä kielenopetuksessa esilletuleviin aiheisiin.

Roolihenkilöiden piirtäminen

Kuvaus:Piirretään kuva roolihahmosta.Apuna voi käyttää kirjanpiirroksia. Ympärillekirjoitetaan asioita, joitahenkilöstä tiedetään. Esim.perhe, asuinpaikka, ikä,

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;yhteistoiminnallinen oppiminen; sosiaalinen mielikuvitus;visuaalisuus; sanaston liittäminen kuviin; sosiaaliset suhteet;jaetun ymmärryksen luominen; havainnollistaminen.

7

harrastukset. Jos kirjassa ei olekerrottu kaikkea, voidaankuvitella lisää. Ohjaaja taiavustaja voi tehdä piirroksenryhmän ohjeiden mukaan, taipiirroksen voi toteuttaapienryhmissä eri hahmoista.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan sanastoa,kuvailevia sanoja, ammattisanoja, harrastuksiin liittyvääsanastoa, arjen ympäristöön liittyvää sanastoa.Edistyneemmän ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia. Mitä mieltä muut ovat tästä? Kumpi on parempi?Miksi? Kuka kannattaa X:ää?

Tapahtuma-ympäristönpiirtäminen(ohjaaja piirtääosallistujienehdotuksista)

Kuvaus: Roolihenkilön kodinhuoneista voidaan tehdäpienryhmissä piirrokset.Piirrokseen liitetään sanastoakuvien viereen yhdessäohjaajan opastuksella. Piirrosvoidaan tehdä myös kylästä,kaupungista tai muustatärkeästä paikasta, esimerkiksityöhuoneesta. Mitä esineitäsiellä on? Onko se siisti? Mitähenkilöllä on piilossa?

Huomioitavaa: Ohjaajan eitarvitse osata piirtää, pelkkäviitteellinen piirustus riittää,kun kuvaan liitetään sanastoa. Piirtäminen kuitenkinhavainnollistaa ja kiinnittääosallistujien huomion. Huonopiirtäminen voi jopa tuodahuumoria ja jokupiirustustaitoisempi ryhmästävoidaan nostaa avustajaksi.

Tavoitteet: eläytyminen kuvitteelliseen hahmoon;spatiaalinen (tilallinen) ajattelu, konkretisointi ja liittäminenomaan kokemukseen; yhteistoiminnallinen oppiminen;sosiaalinen mielikuvitus; visuaalisuus; sanaston liittäminenkuviin; sosiaaliset suhteet; jaetun ymmärryksen luominen;havainnollistaminen.

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan ympäristöönliittyvää sanastoa, kotiin liittyvää sanastoa, arkisiin asioihinliittyvää sanastoa.Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella myösneuvottelua, kun keskustelussa tulee esiin kilpaileviaehdotuksia.

Roolihenkilönpäivänkuvitteleminenpiirissä

Kuvaus: Osallistujat kertovattarinaa päivästä piirissä.Ensimmäinen aloittaa aamustanäyttämällä ja kertomalla:“Liisa herää sängyssään”.Kaikki toistavat liikkeen jakerronnan yhtäaikaisesti.Seuraava jatkaa: “Sitten Liisamenee keittämään kahvia”.

Tavoitteet: eläytyminen, yhteistoiminnallisuus;kehollistaminen; puhutun liittäminen keholliseen toimintaan;toiston kautta sanaston muistaminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Oppijoille relevantin arkisanaston oppiminen (tutut esineet,tutut verbit), kerronnan rakenteet (ensin, sitten, lopuksi, senjälkeen…).

Kerronta voi olla haastavaa, jos kielitaitoa on vähän. Kielenopiskelun alussa ryhmän kanssa voi kertoa päiväntapahtumista roolihahmojen suulla lyhyiden dialogien avulla.Samalla esitetään pantomiimina toiminta, johon puheenvuoroliittyy.TEHTÄVÄ: Mitä Liisa sanoo?”Huomenta.””Kahvia, ole hyvä!” ”Kiitos!””Koska lähdetään?””Missä avaimet?”

8

Onnellisethetketpysähtyneinäkuvina

Kuvaus: Osallistujat jaetaanneljän 3–4 hengen ryhmiin.Ryhmät suunnittelevatpysähtyneen kuvan kehoillaanpäähenkilöiden arkisenelämän jostakin onnellisestahetkestä.

Kuvat katsotaan yksikerrallaan. Ohjaaja tekeeniistä yleisölle kysymyksiä:Mitä kuvassa tapahtuu? Keitäihmiset ovat? Missä tämätapahtuu? Mikä siinä ononnellista? Mistä näet, ettähetki on onnellinen?

Huomioitavaa: ohjaaja voidemonstroida omallakehollaan tai avustajien avullastill-kuvan tekoa ja jotakiniloista hetkeä. Onnellinen-sanalle voidaan etsiäsynonyymejä.

Tavoitteet: yhteistyö, yhteisöllinen oppiminen, mielikuvitus;arvojen pohtiminen; eläytyminen; teatterillisen esittämisentaidot; kiteyttäminen; visuaalisuus; kinesteettisyys.

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa,mutta kielenopiskelun alkuvaiheessa ryhmän kanssa voinimetä still-kuvasta onnellisia asioita:kevät, ystävyys, yhdessä, rakkaus…

Kerronta(käänne)

Kuvaus: Ohjaaja kertoo:“Eräänä päivänä tapahtuijotain yllättävää. X sai kirjeen(viestin/tekstarin/puhelu/vieraan). X sai tietää, että... “.Ryhmä keksii itse käänteentarinaan, joka nostaa esilleteemaan liittyviä asioita taivalintatilanteita. Käänne voiolla yksinkertainenkin: X saikutsun sairaalaan/työhaastatteluun tms.

Tavoitteet: Tarinan käänteen esittäminen; tarinan kuuntelu;puhutun ymmärtäminen; keskittyminen; jännitteen luominen(mitähän sitten tapahtuu?)

Kielenopetuksen tavoitteet: Opiskellaan opiskelijoidenomaan arkeen ja itselle tärkeisiin tilanteisiin liittyvääsanastoa.

Edistyneen ryhmän kanssa voidaan harjoitella yksinkertaisiadialogeja näytelmän keinoin: Mitä käänteentekevällä hetkelläsanotaan? Miten tilanteesta selvitään?

Ongelmakuvat/ muutoksenkuvat/kohtaukset

Kuvaus: Ryhmä jaetaan 4hengen pienryhmiin esim.atomit ja molekyylit -leikillä.Pienryhmät saavattehtäväkseen pohtia, mitätarinassa tapahtuu seuraavaksi.Pohdinnan jälkeen ryhmätvalmistelevat tilanteestakehoillaan pysähtyneen kuvan(kuin valokuva). Kuvatkatsotaan yksi kerrallaan, niin

Tavoitteet: ongelmien nimeäminen ja konkretisoiminen;ryhmätyö; kinesteettinen ilmaisu; visuaalisuus; erilaisettulkinnat; dialogisuus; yhteistyö ja kompromissit;yhteisöllinen oppiminen; teatterillinen esittäminen jakatsominen

Kielenopetuksen tavoitteet:Kysymyssanat ja kysymysrakenteet:Mitä kuvassa tapahtuu?Keitä ihmiset ovat?Missä tämä tapahtuu?

9

että yleisö ensin arvaa, mitäkuvissa tapahtuu. Ohjaajakysyy kysymyksiä (fasilitoi):Mitä näet kuvassa? Keitähenkilöt ovat? Mitä kuvassatapahtuu? Missä tämä voisitapahtua? Kuvat voidaanherättää eloon, jolloin niissävoi puhua ja liikkua.Kohtauksen katsomisenjälkeen ryhmä voi itse kertoaomasta tulkinnastaan. Kuvienavulla saadaan erilaisiavaihtoehtoja siitä, mitä voitapahtua.

Mikä siinä on onnellista?Mistä näet, että hetki on onnellinen?Still-kuvasta keskustelu vaatii jo edistyneempää kielitaitoa.Tehtävän avulla päästään käsiksi oppijoille tärkeisiintilanteisiin ja heille tärkeään sanastoon.

Kuuma tuoli Kuvaus: Päähenkilönhaastattelu. Kuumassa tuolissaosallistujat haastattelevatroolihenkilöä. Roolia voiesittää esimerkiksi opettaja taijoku vapaaehtoinen osallistuja.Roolihenkilöltä voidaan kysyämitä tahansa ja tämä yrittäävastata parhaan mukaan.Rooliin eläytymistä auttaa, josennen sitä on tehty esim.roolikuva tai keskusteltuhenkilöstä. Haastattelussasanasto kertautuu ja siinä voiilmetä uusia asioita.Eläytymistä helpottaa myösjokin roolimerkki (esim. hattutai rooliasu). Kysymyksiäroolihenkilölle voi miettiämyös yhdessä ryhmänä taipareittain. Alkeistasonryhmässä ryhmälle voi arpoalapulla olevia kysymyksiä,jotka toistetaan sopivassakohdassa. esim. “Kuka sinäolet?”, “Missä sinä asut?”

Tavoitteet: Teeman syventyminen; tarinaan eläytyminen;empatia; tunneviestinnän tulkitseminen

Kielenopetuksen tavoitteet:Harjoitellaan kysymysrakenteita, esim. kysymyssanoja (mitä,missä, miksi, milloin, miten, kuinka) ja -kO-kysymyksiä(onko, voiko, tuleeko, pitääkö, osaako). Tässä voisi ollaniinkin, että roolihenkilö (=opettaja) kertoo vastauksenENSIN, ja oppijoiden on keksittävä itse kysymys, mihinvuoro sopisi vastaukseksi.

Purku

Kirjoitustehtävä: tarinanpäättäminen

Kuvaus: Yksilötehtävänäosallistuja kirjoittaa lopuntarinaan. Vaihtoehtoiset loputjaetaan lukemalla.Kirjoitustehtävän voi antaakotitehtäväksi.

Huomioitavaa: vaihtoehtoisetloput voidaan tehdä myös

Tavoitteet: Sosiaalinen mielikuvitus; syy-seuraus-suhteidentutkiminen; teemaan liittyvä ongelmatilanteiden pohdinta;ratkaisukeskeinen ajattelu; tunnereaktioiden pohdintaetäytetyn tarinan avulla.

Kielelliset vaatimukset:Tehtävä voidaan toteuttaa edistyneen ryhmän kanssa, sillä sevaatii suomen kielen perusrakenteiden hallintaa (taivutus,

10

näytelmänä tai yhdessäkertomalla esim. lausekerrallaan piirissä.

lausetyypit) sekä melko sujuvaa kirjoitustaitoa. Tehtävässärohkaistaan persoonalliseen kielen tuottamiseen.

Työtavanpurku:kuvan valinta

Kuvaus: Lattialle levitetääniso määrä erilaisia kuvia (taipostikortteja tai esineitä).Osallistujat valitsevat kukinyhden, joka kertoo heidänkokemustaan siitä, mitä hänon oppinut, oivaltanut,ymmärtänyt tai jäänytmiettimään. Kokemuksetjaetaan pienryhmissä.

Tavoitteet: pohdintaan virittäytyminen; symbolinen ajattelu;konkretisointi kuvan avulla; yksilölliset valinnat

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista ja mielipiteistä kertominen.Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseen tuottamiseen,kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattoman viestinnänkeinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle, jos oppijatosaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään, että…minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin… minä jäinmiettimään, miksi…

Kokotyöskentelynpurku:-kehäarviointi-kuvienvalitseminen japarikerronta

Kuvaus:

Kehäarviointi. Osallistujatasettuvat tasaiseen kehään jakehän keskelle asetetaankeskipisteeksi jokin esine taiteipataan rasti. Käännöstätarvitsevat osallistujatasettuvattulkkinsa/vertaiskääntäjänsälähelle. Ohjaaja esittääopetukseen liittyviä väitteitä:“Minulla oli tänäänmukavaa”, “Osaan nytesitellä itseni” jne.Osallistujat osoittavatmielipiteensäprosentuaalisesti: Kehällejääminen = täysin eri mieltä;Keskipisteen viereenasettuminen = täysin samaamieltä tai asettuvat sillevälille. Omaan paikkaansa voiliittää myös tunnetta kuvaavanasennon. Kustakin väitteestävoidaan käydä lyhytkeskustelu. Harjoituskannattaa ensimmäiselläkerralla demonstroidaselkeästi jollakinharjoitusväitteellä.Kehäarviointi sopii hyvinsäännölliseen loppupalautteenkeruuseen. Usein sen jälkeenosallistujat haluavat vieläkeskustella yleisestipalautteesta. Kehäpalautesopii kuitenkinloppukeskustelua paremmin

Tavoitteet, kehäarviointi: Ilmaista mielipide tai arviokehollisesti; virittää ja rohkaista toiminnan avulla mielipiteenesittämiseen ja kuunteluun; nähdä miten mielipiteetjakautuvat ryhmässä

Kielelliset tavoitteet:Tässä tehtävässä rohkaistaan kuullun ymmärtämiseen, tulkkikääntää vasta, jos oppija niin haluaa. Ohjaajan kannattaatoistaa väitteet moneen kertaan ja korostaa avainsanojaintonaatiolla tms.Oppijoita rohkaistaan ilmaisemaan oma mielipide.

Tavoitteet, kuvien valinta:impulssin etsiminen omien ajatuksille kuvista; symbolinen javisuaalinen ajattelu ja puhe; tunneviestintä

Kielelliset tavoitteet:Omista tunnelmista, mielialoista, tunteista ja mielipiteistäkertominen. Jos ryhmäläisten kielitaito ei riitä sanalliseentuottamiseen, kokemuksia voidaan kuvailla myös sanattomanviestinnän keinoin. Yleisiä fraaseja voidaan kerätä taululle,jos oppijat osaavat kirjoittaa ja lukea: minä oivalsin tänään,että… minusta oli hienoa huomata, että… minä uskalsin…minä jäin miettimään, miksi…

11

vähäisen kielitaidon omaavilleopiskelijoille.

Kuvien valitseminen.Lattialle levitetään suurimäärä lehdistä leikattujakuvia. Osallistujat kiertelevätkatsomassa kuvia tehtävällä:“Valitse kuva, joka kertoosiitä, mitä olet tänään oppinut,oivaltanut tai jäänytpohtimaan”. Muodostetaan 4hengen ryhmät (ajastariippuen isommat taipienemmät). Kokemuksetjaetaan kuvan avulla.Mahdollisuuksien palautteenydinkohdat dokumentoidaanhankkeen jatkoideointiavarten.

Huomioitavaa: Tehtävätvoivat olla vaihtoehtoisia jane voidaan valitatarpeen/tunnelman/osallistujien kielitaidon tai käytettävissäolevan ajan mukaan. Joskäytetään molempia,kehäarvioinnilla on hyväaloittaa, koska se ei vaadipuhumista: mielipiteen voiilmaista myös kehollisestivalmiiden väitteiden pohjalta.Harjoitteena se on myöskollektiivisempi. Siten setoimii hyvänä virittävänätehtävänä haastavampaanomien ajatusten yksilölliseenjakamiseen.

Välitehtävä ennen seuraavaa koulutusta:

Lue: “Piekkari, Jouni ja Räsänen, Juho: Pelisujuttajan opas ”http://kamu.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/11/Pelisujuttaja_web.pdf ja tutustu sivustolla http://kamu.metropolia.fi/materiaalit oleviinpeleihin ja materiaaleihin. Jaa samasta työyhteisöstä olevan parin kanssa ideasi: Mitä itse haluaisit kokeilla?Nosta esille muutama kiinnostava materiaali ja kerro miksi haluaisit kokeilla sitä. Tee työyhteisössäsi opintopiiri,kokeile harjoitus kerrallaan. Jos ehdit, kirjoita kokeilusta lyhyt palaute suljettuun Facebook-ryhmään.