kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen tampereen ammattikorkeakoulussa ilkka haukijärvi, tamk
DESCRIPTION
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Tampereen ammattikorkeakoulussa Ilkka Haukijärvi, TAMK Niko Sipilä & Heikki Salo, Valomo Osk. Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa. Ensimmäinen näkyvä kosketus kansallisessa KA-pilotissa Osallistujille kehittyi alustava ymmärrys KA:sta - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Tampereen ammattikorkeakoulussa
Ilkka Haukijärvi, TAMKNiko Sipilä & Heikki Salo, Valomo Osk.
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Ensimmäinen näkyvä kosketus kansallisessa KA-pilotissa- Osallistujille kehittyi alustava ymmärrys KA:sta- Pilotin jälkeen ensimmäisiä toimenpiteitä, jotka voidaan tunnistaa
käynnistyneiksi KA:n myötävaikutuksesta- Resurssihaasteista johtuen KA-työ organisoitumisineen päästiin
käynnistämään loppukeväällä 2013- 2010-2013 KA:iin liittyviä konkreettisia asioita osana muuta toimintaa,
pääasiassa kuvaus -tasolla- Lisäksi erit. korkeakoulujen yhteisissä ICT-hankkeissa KA
(Kartturi) ollut näkyvämmin esillä kussakin kohdearkkitehtuurityössä
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Loppukeväällä 2013 käynnistettiin KA-työn organisoituminen ja määriteltiin kehittämisen ensimmäinen roadmap
- Yhteistyössä Valomo Osk:n kanssa- Organisoituminen käynnistyi KA-työn omistajuuden ja pääarkkitehdin
roolin määrittelyllä- Seuraavassa vaiheessa (kesäkuu) muodostettiin arkkitehtuuriryhmä ja
määriteltiin ryhmän tehtävä- Ryhmässä edustajia ydin- ja tukitoiminnan puolelta
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Tietohallinnon ja kehittämisyksikön yhteistyötä, jaettu asiaomistajuus - TH:lla merkittävä rooli toiminnan jalkauttamisessa käytäntöihin
- esim. projektien toteutus ja hallinta, ict-projektisalkun hallinta, ratkaisujen elinkaaren hallinta, kuvausten ylläpito, asiantuntijatuki suunnittelutyössä (esim. investointien suunnittelu) jne.
- KA-työn kehittämisen koordinointivastuu ollut TAMK:n kehittämisyksiköllä, jonka muita vastuualueita ovat mm:
- toiminnanohjaus ja laadunhallinta- pedagoginen kehittäminen- ammatillinen opettajankoulutus- e-oppimisen tukipalvelut ja kehittäminen
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Työssä on keskitytty ensimmäisessä vaiheessa pääosin hallinta- ja ohjaus -näkökulmiin
- Organisoituminen- Arkkitehtuuriperiaatteiden määrittely ja hyväksyttäminen- KA-työn kytkeminen johtamisen vuosikelloon ja mittarien
tunnistaminen- Kypsyystason arviointi- Osaamisen kehittämistarpeiden määrittely ja kehittämisen suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa- Olemassa olevien toimintamallien ja toimintalinjauksien kehittäminen
- KA osaksi toiminnan suunnittelun ja ohjauksen prosesseja – strategiasta käytäntöön
- TTS-suunnittelun (investoinnit, toiminnalliset tavoitteet) prosessien jatkokehitys
- Vuorovaikutus-/yhteistyömekanismien kehittäminen osaksi keskeisiä suunnittelu -ja ohjausprosesseja
- Projektien ja projektisalkun hallinta- Em. rinnalla lähdetty tunnistamaan nykytilan osalta ydintoimintojen
pääprosesseja ja niihin liittyviä ydintietoryhmiä - Tämän jälkeen ja osittain limittäin ydintietojärjestelmien liittäminen
samaan ”kuvaan”
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
05/13
Pääarkkitehdin roolitus
06/13 Organisoituminen
- omistajuus ja työnjako- ryhmän
kokoaminen ja roolitus
- 1. työpaja: projektin
tavoitteet, arkkitehtuuriperiaa
tteet
08/13- 2. työpaja: tavoitetilan
viitearkkitehtuuri, erit.
arkkitehtuuriperiaatteet
09/13- 3. työpaja: tavoitetilan
viitearkkitehtuuri, erit. rajaukset,
sidosarkkitehtuurit,
arkkitehtuuriperiaatteet,
arkkitehtuurivisio ja yleiskuva
tavoitteista 2016
10/13- 4. työpaja:
toimintamallien suunnittelu erit.
suunnittelu, hallinta- ja
ohjausprosessit-
arkkitehtuuriperiaatteiden
hyväksyntä johtoryhmässä
11/13- 5. ja 6. työpaja:
toimintamallit, erit. projektisalkun ja
projektien hallinta, projektityön menetelmät
12/13- 7. ja 8. työpaja: toimintasuunnitel
ma 2014, 1. sisäinen koulutus
Työn etenemisen päävaiheet 05/13 – 12/13
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Periaatteellisen tason ja käytännön tason yhdistäminen, arkkitehtuuriperiaatteet:
- Osana periaatteiden määrittelyä tunnistettiin prosessien käytäntöjä, jotka ilmentävät periaatteen noudattamisen mukaista toimintaa
- Määriteltiin organisaation em. käytäntöjen nykytila asteikolla 1-5- 1 = ei toteudu lainkaan- 2 = toteutuu osittain ja satunnaisesti- 3 = toteutuu suurelta osin, ei ohjeistettua- 4 = toteutuu, on ohjeistettua- 5 = toteutuu täysin, arvioidaan ja kehitetään jatkuvana prosessina
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Pohjalla ei laajempaa tutkimusta, eikä kaikkia oleellisia käytäntöjä välttämättä ole tunnistettu
- mallia testataan- prosessien käytäntöjen tunnistaminen ja kypsyyden arviointi
auttanut tunnistamaan toiminnan kehittämiskohteita- Toiminnan kypsyyttä (1-5) voidaan verrata periaatteen
painoarvoon/sitovuuteen (1-5)- periaatteen painoarvo vs. toiminnallinen kypsyys (kuilu)- kypsyys voi olla arvoltaan myös suurempi kuin periaatteen
painoarvo- periaatteen painoarvo ei yksinään määrittele vaatimuksia
toiminnan kypsyydelle- ”Beta” -versio!
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
1 Kokonaisarkkitehtuuri koskee koko TAMKia ja sitä on noudatettava 5 22 Kehittäminen on ennakoivaa, suunnitelmallista, läpinäkyvää ja dokumentoitua 5 3
3 Kehittämisessä tavoitellaan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja hyötyjen optimointia 4 3
4 Tietojärjestelmillä, palveluilla ja prosesseilla on omistajat 5 45 Opetuksen tarvitsemien teknologioiden hankinnoissa ja kehittämisessä monimuotoisuutta voidaan tukea, kun monimuotoisuus itsessään on selkeä lisäarvon tuottaja pedagogiikan ja TVT:n opetuskäytön kehittämiselle
3 3
6 Arkkitehtuurien kehittäminen tukee strategioiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumista 5 2
7 Toimintamallia kehitetään asiakaslähtöisesti 3 3
8 Prosessikuvauksia hyödynnetään osana kehittämisprojekteja ja niiden valmistelua 4 2
9 Tietojärjestelmäprojektien laadun- ja KA-mukaisuuden hallinta on systemaattista ja kokonaisvaltaista 3 2
10 Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa 4 311 Tietovarannolla on tietovastuullinen 5 312 Samalla tiedolla on vain yksi päätietolähde 4 3
13 Tietojärjestelmissä hyödynnetään avoimia kansallisia ja korkeakoulusektorin yhteisiä tietojärjestelmäpalveluita, tietomalleja ja tietovarantoja 4 4
14 Kehitettävät ja hankittavat tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä 2 2
15 Yhteentoimivuus varmistetaan, suositaan standardeja ja avoimia rajapintoja sekä keskitettyä integraatioiden toteutustapaa 3 2
16 Käytetään vakaita teknologioita 4 4
17 Vältetään toimittaja- ja tuoteriippuvuutta 2 2
18 Avoimeen lähdekoodiin pohjautuvien ratkaisujen mahdollisuudet tunnistetaan osana projektivalmisteluja 4 3
19 Poikkeustilanteisiin varaudutaan 4 4
20 Tietoturvasta huolehditaan osana toimintaa 4 4
0
5
Periaatteen sitovuusKypsyys
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Dokumentointi ja työmenetelmät- Dokumentaatioympäristönä käytetty Atlassian Confluence wiki-
alustaa- Jäsennetty samalla TAMKin ”arkkitehtuurikäsikirjan” rakennetta
- Lopullinen sijoituspaikka todennäköisesti laatukäsikirja/Intra- Visualisoinnissa ja kuvauksissa MsOffice- Työmenetelmänä työpajat
- Jokaiselle työpajalle konktreettiset tavoitteet- Fokus asioiden tekemisessä yhdessä
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- KA , johtaminen ja laadunhallinta- KA johtamisjärjestelmän osa
- Johtamisen vuosikellolla- Mm. investointien suunnittelu ja hallinta, projektisalkun
sisältöjen määrittely- KA tarjoaa yhtenäisen kehittämisen viitekehyksen ICT:n ja
”liike”toiminnan yhteiskehittämisen kokonaisuuden hallintaan- Mm. resurssien hallinta, pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnittelu ja
kehittäminen, salkun hallinta, operatiivisen tason työskentely
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
Kehittämisen suunnittelu ja ohjaus
Tulosanalyysi
Toiminnalliset tavoitteet
- Toiminnan tarpeet
Investointien suunnittelu, budjetointi
Projektisalkun hallinta
Resursointi, kehittämispolut
jne.
Arvottaminen, salkun
sisältöjen määrittely.
Kehittäminen käytännössä
Projekti 1
- Toteutus ja hallinta
Projekti 2
- Toteutus ja hallinta
Strategia, johtaminen, KA-periaatteet ja tavoitetila, raha, laadunhallinta
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- KA , johtaminen ja laadunhallinta- KA on osa TAMKin laadunhallintaa- Laadunhallintaan liittyvät linjaukset, prosessit ja käytänteet ohjaavat
KA-työtä, KA-linjausten sisältöjä ja toimintamallien kehittämistä- KA:n arviointi, kehittäminen
- KA tukee laatujohtamiseen perinteisesti liitettyjen asioiden tunnistamisessa ja kehittämisessä
- syötettä laatutyölle, esim. prosessinäkökulmasta- Laatutyö ja KA-työ käsi kädessä, myös vastuuroolien näkökulmasta- Laadunhallinta ja KA tiedon tuottajina
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- KA , johtaminen ja laadunhallinta- KA:n hallinta, toteutus ja ohjaus itsessään jatkuva kehittämisen sykli- KA :sta tärkeä osa koko organisaation jatkuvan kehittämisen sykliä
- Implisiittisesti suunnittelun, toteutuksen, ohjauksen, arvioinnin ja päätöksenteon prosesseissa
- Tietoa kehittämisen tueksi- KA arvioinnin kohteena ja arvioinnin välineenä
ENNEN KAIKKEA: Organisoituminen kontekstin ’KA’ ympärille ohjaa eri asiantuntijat ja päättäjät keskustelemaan toiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja suunnittelemaan kehittämistä YHDESSÄ, yhteisen viitekehyksen kautta ja avulla!
Koulutus
TKI-toiminta
Asiakkaiden tarpeet
Strateginen ohjaus ja johtaminen, laadunhallinta ja
KA
Tukiprosessit
Toimintaym
päristö, korkeakoulupolitiikka ja toimialan ohjaus
Oppim
istulokset
Osaam
ista ja osaavaa työvoimaa alueelle
- TAMKin strategia ja
toimeenpanosuunnitelma- OKM-
tavoitesopimus+ tulosten arvioinnin pohjalta nousevat
kehittämistavoitteet
TAMKin yhteiset tavoit-teet
Koulutuk-sen, t&k:n
ja yhteisten toimin-tojen
tavoitteet
MittaritTulosten analyysi
Toiminta- ja
talous-suunnitel
maBudjetin suunnittelu
Toiminnan suunnittelu Toiminnan arviointi
TAMKin SISÄINEN TAVOITESUUNNITTELU
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Havaintoja, jatkotyöstämisajatuksia:- KA tarjoaa yhteisen kehyksen, jonka avulla voidaan tunnistaa
toiminnan kehittämisen kohteita laaja-alaisesti- IT-toiminta, laadunhallinta ja toiminnanohjaus, projektisalkun ja
projektien hallinta, investointien ja hankintojen hallinta, kommunikaatio
- Vahvistanut käsitystä sen asemasta johtamisjärjestelmän osana- Ylhäältä-alas -näkökulmassa korostuvat organisaation
kokonaistuntemus ja strateginen ajattelu sekä johdon osallistaminen
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Ylätason linjausten lisäksi KA:n implementointi normaaliin toimintaan on kriittisen tärkeää onnistumisen kannalta
- Nykytilan määrittelyssä hyödyllistä keskittyä ydintoiminnan näkökulmasta merkittäviin osa-alueisiin (ydinprosessit ja niiden pääprosessit, ydintieto ja ydintietojärjestelmät)
- Strateginen merkittävyys rajauksena- Rajaus vaikuttaa oleellisesti abstraktiotason määrittymiseen
- Yksityiskohdat kuvataan projekti- ja toteutuskohtaisesti
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Keskusteleva ja iteratiivinen suunnittelu ja kehittäminen tärkeää- Keskityttävä myös aktiivista vuorovaikutusta tukevien
toimintakäytänteiden kehittämiseen ja käyttöönottamiseen- osaksi keskeisiä suunnittelun ja ohjauksen prosesseja- yhteistyö ydintoiminnan ja tukitoimintojen asiantuntijoiden
kanssa- luodaan yhdessä laadukkaampia ja kokonaisuuden
paremmin huomioivia kehittämispolkuja ja niistä johdettuja projekteja
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- ....- Tahoja, jotka edustavat ylätason linjauksia ja tahoja, jotka
edustavat konkreettisen tason tarpeita- ylhäältä-alas ja alhaalta-ylös -näkökulmien kohtaaminen
- Toiminnassa on mahdollistettava myös ketterä reagointi yllättäviin tarpeisiin
- Kaiken suunnittelun ja resursoinnin sitominen vuosikelloon ei mahdollista riittävää ketteryyttä
- Prosessien ja tiedon omistajuus -ajattelua edistettävä- Mitä omistajuus tarkoittaa vastuiden näkökulmasta?
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Vuoden 2013 loppu - kevät 2014 – toteutettavia vaiheita:- 2013: KA-kehittämispolku 2014 – 2016- Suunniteltujen toimintamalliuudistusten hyväksyttäminen (2013) ja
käyttöönotto (k. 2014)- Yhteistyössä prosessien omistajien kanssa (esim. ICT,
toiminnanohjaus, laadunhallinta, hankinnat, budjetointi)- Esimiehillä tärkeä rooli- Viestintä tulevista ja käyttöönotettavista uudistuksista
- Päävastuu prosessien omistajilla
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- 2013-2014: Osaamisen (KA) kehittämissuunnitelmat ja niiden toteuttaminen
- Erit. konkretiataso TH:n asiantuntijoille- Esimiesten vastuulla koordinoida
- 2013: Ydintoimintaa koskevien keskeisten kuvausten valmistuminen- Tavoitetilan viitearkkitehtuurin valmiiksi tekeminen