Kolmannen sektorin osuus Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan kunnallisen sosiaalipolitiikan

toteuttamisessatoteuttamisessaKunnallisen sosiaalipolitiikan iltapäivä

tiistai 12.11.2013 Projektikoordinaattori Heini Maijanen

MontEri-hanke, Socom Oy

Yhdistysten määrä Kaakkois-Yhdistysten määrä Kaakkois-SuomessaSuomessa

Yhteensä 7 497 rekisteröitynyttä yhdistystä, joista

3 289 toimii Etelä-Karjalassa ja 4 208 Kymenlaaksossa

(Patentti- ja rekisterihallituksen alueen yhdistyslistaus 2013)

Monimuotoinen kolmas sektoriMonimuotoinen kolmas sektori

Perinteinen järjestötoiminta Palveluja tuottava järjestötoiminta

Vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys

Jäsen- ja palveluorientoitunut yhdistys

Palvelutuotantoon suuntautunut yhdistys

Käsitys perus-tehtävästä

Sääntöjen mukaisen toiminnan tarjoaminen jäsenistölle

Säännönmukainen toiminta jäsenistölle + palvelutoimintaa

Asiakaslähtöinen palvelutoiminta

Arvot Arvostetaan jäsenistölle tuottavaa perustoimintaa ja siihen liittyvää osaamista

Jäsenistölle kohdistuva toiminta ja osaaminen sekä palvelutoiminta vastakkainasettelua esiintyy

Asiakkaiden tarpeisiin vastaavat laadukkaat palvelut, joilla riittävä kysyntä

Ohjautuminen

Säännöt, jäsenistön tarpeet ja avustuslinjaukset

Säännöt, jäsenistön tarpeet ja avustuslinjaukset. Toisaalta palvelujen käyttäjien ja tilaajien tarpeet

Palvelujen käyttäjien ja tilaajien tarpeista ja säännöistä

Toiminta-alue

Paikallisesti, koska jäsenistö ohjaa toimintaa

Jäsenlähtöinen toiminta paikallisesti, voi laajentua alueellisesti palveluntuottajan roolissa

Paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti kysyntälähtöisesti

Tulovirrat Jäsen-, osallistumis- ja pääsymaksut sekä erilaiset avustukset, talkoot

Jäsentulot, avustukset, talkootoiminta ja palvelutoiminnan tuotot

Kohdennetut avustukset, yritysyhteistyö ja palveluiden tuotot

Näkemykset tulevaisuuden roolista

Perustoiminnan pysyminen laadukkaana

Perustoiminta yhdistyksen kivijalka. Palvelutoiminta tukee tätä. Mitä suuremmaksi palvelutoiminta kasvaa, sitä vähemmän yhdistys pystyy toimimaan äänitorvena alkuperäisessä tarkoituksessa

Toiminnan tarkoitusta tukevat palvelut ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen

Ammatillinen identiteetti

Motivaation lähteenä yhdistyksen perustarkoitus ja siihen liittyvä osaaminen

Uudet osaamisvaatimukset voivat aiheuttaa epävarmuutta ja tyytymättömyyttä

Kytkeytyy palvelujen tuottamiseen ja siihen liittyvään osaamiseen

Lähde: mukaillen http://www.kolmaslahde.fi/tukea/tyokalut

Miltä kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö näyttää

Kaakkois-Suomessa? •Selvitys pohjautuu yhdistyksille ja kuntatoimijoille suunnattuihin sähköisiin kyselyihin Kaakkois-Suomessa

• Yhdistysvastaajia 196, joista 70 % toimii vapaaehtoisen resurssin varassa

• Kuntavastaajia 7/16

•Raportti luettavissa osoitteessa:

www.socom.fi/julkaisut

Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö

Yhteistyön haasteet järjestöjen näkökulmasta

Yhteiset tavoitteet, mutta erilaiset keinot

JÄRJESTÖT

HYVINVOIVAT JA TERVEET ASUKKAAT

KUNTA

palvelut

Monipuolista arkipäivän tukea: tietoa ja ohjausta, vertaistukea

Yhdessä tekemistä

- Tavoittaa niitä ihmisiä, jotka eivät hakeudu palvelujen piiriin

- ”Ihmisten arjen asiantuntijoita” - tuntee jäsenistön ja myös laajemmin paikallisen yhteisön tarpeet ruohonjuuritasolla

- Asukkaiden äänen esiintuojia

- Alueen kehittäminen: kunnan elinvoima ja viihtyisyys parantunut – kunta tuntuu kokonaiselta

- Monipuolisemmat, täydentävät ja uudet palvelut, jotka lisäävät kunnan vetovoimaisuutta

- Työllistämisvaikutukset

‒ Fyysinen pääoma (resurssit, välineet, toimitilat):

‒ kustannussäästöt, voimavarojen tehokkaampi käyttö, suuremmat tapahtumat

‒ Henkinen pääoma (toimijoiden osaaminen ja osaamisen kartoittaminen):

‒ tiedon jakaminen ja laajentaminen molemmin puolin

‒ Sosiaalinen pääoma (luottamus, varavuoroinen kunnioittaminen ja toisten arvostus):

‒ Päällekkäisyyksien välttäminen‒ Alueen yhteisöllisyys ja yhteishenki

vahvistuu

‒ Symbolinen pääoma (maine ja identiteetti):

‒ Yhteistyöllä enemmän näkyvyyttä‒ Tieto meistä lisääntyy‒ vaikuttaminen

Huomioita yhteistyökyselyn pohjalta Paikoittain yhteistyö kuntien ja järjestöjen välillä vireää,

mutta sitä leimaa sattumanvaraisuus ja riippuu pitkälti henkilötason suhteista

Järjestöt hyvin heterogeeninen joukko ja järjestöjen välinen yhteistyö on myös satunnaista

Laajenevat kunnat ja paikalliset yhdistykset eivät välttämättä kohtaa

On tärkeää erottaa toisistaan vastikkeeton (vapaaehtoistyö) ja vastikkeellinen (palvelutuotanto) järjestötyö

Uusia avauksia Kohtaamispaikat/kansalaistoiminnan keskus tukemaan

seudullisia/kuntakohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja toimintamalleja?

Yhteistyön onnistuminen vaatii koordinoivaa panosta - kenelle se kuuluu – voiko sitä jakaa?

Miten kuntien kirjoitetusta kunta-järjestöyhteistyöstrategioista huomio saataisiin itse prosessiin – eri toimijoiden väliset keskustelut?

Yhteistyön kehittäminen arvoverkon avulla

kokoaa tiedon Kaakkois-Suomen järjestöistä ja yhdistyksistä

YKSIN VAI YHESSÄ? –järjestöpäivä

la 30.11. klo 10-15

• Missä asioissa kansalaisjärjestöjen yhteistyö on tarpeellista? Miten yhteistyöhön päästään? Tarvitaanko tähän rakenteita?

• Mitä konkreettisia välineitä tarvitaan järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiselle ja vahvistamiselle?

Ilmoittaudu mukaan 18.11. mennessä www.socom.fi/ilmoittautuminen

Lappeenrannassa, Saimaan

ammattikorkeakoululla, osoitteessa

Skinnarilankatu 36

Yhteystiedot:

Projektikoordinaattori Heini Maijanen puh. 050 434 2443,

heini.maijanen@socom.fi

www.socom.fi/MontEriwww.yhdistysinfo.fi

www.facebook.com/MonteriHanke