YRIT1102 Yrittäjyys

Oppimistehtävä

YRIT1102 Oppimistehtävä

Tiina Kaakinen

0402352

Lapin yliopisto

8.12.2013

2

Sisällys

Johdanto 3

2. Oppimistehtävän johdanto. 3

2.1 Yrittäjämäiset ominaisuudet ja toimintatavat OSAOn Myllytullin yksikössä 3

2.2. Oman elämän diilin ja koko oppimisympäristöni kehittäminen 6

2.1. Innovatiivinen yritys 8

2.2. Miten innovatiivisessa yrityksessä päätöksenteon eri osat painottuvat eri toimijoiden kesken? 10

2.3. Organisaation päätöksenteon muuttuminen 13

2.4. Morganin metaforat pohdintaa 16

2.5. Mekaaninen, orgaaninen ja dynaaminen yritysympäristö 20

2.6. Johtamisen valtavirrat ja työkaluista 22

2.7. Yksilökeskeinen johtaminen 22

3. Yrittäjä ja yrittäjän mahdollisuudet 24

3.1. Tutkimuksia luotsaten 27

3.2. Yrittäjyysilmapuntarin tarkastelua luennoilla esitettyjen tietojen kanssa 28

3.3. Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö innovatiivista yritystä tukemasssa 33

3.4. Kuka tai mikä on yrittäjä 35

3.4.1. Yrittäjän lähellä olevat roolit 36

3.4.2. Yrittäjyystarinoiden yrittäjyysorientaation tyypit 37

3.5. Mitä pienyrittäjän tulee osata? 37

3.6. Millainen yritysmuoto 39

3.7. Perheyrittäjyys 43

3.8. Naisyrittäjyys 45

3.9. Yrittäjyyden oikeudelliset haasteista 46

4. Johtopäätökset 48

Lähteet 49

3

YRIT1102 Yrittäjyys Oppimistehtävä

Johdanto

Oppimistehtävässä käyn läpi yrittäjyyttä siitä näkökulmasta, jonka osallistuminen yrittäjyysluennoille sai aikaan omassa toiminnassani toimintaympäristössäni, innovatiivisessa oppilaitoksessa, Oulun seudun ammattiopistossa, Myllytullin yksikössä. Tarkastelen omaa toimintaympäristöäni tässä tehtävässä sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta. Lisäksi huomioin erikseen kehittämistehtävät, jotka tällä hetkellä koskettavat itseni lisäksi useita toimijoita yrittäjyysnäkökulmasta. Olen huomioinut erikseen tässä koko laajan yrit1102-luentoalueen, koska kiinnostus asiaa on erikseen herännyt. Yrittäjyyden asiat ovat itselleni aivan uusia ja siten tietoa haluan asioista jaettavaksi myös toisille ja toisten kanssa toimintaympäristössäni.

2. Oppimistehtävän johdanto.Oppilaitokseen on perustettu yrittäjyystiimi elokuun 2013 alusta yrittäjyyttä edistämään. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen ajatteluun kasvattaminen ja kouluttaminen on yksi ammatillisen perustutkintokoulutuksen tavoitteista.

2.1 Yrittäjämäiset ominaisuudet ja toimintatavat OSAOn Myllytullin yksikössä

Yhdessä kollegani kanssa olemme tuottaneet kyselyn Webropol-tietokantaan, jonka avulla haluamme selvittää, millaisia yrittäjämäisiä ominaisuuksia tai toimintatapoja on yksikömme opettajilla ja ohjaajilla. Kysely toteutettiin marraskuussa 2013 ennen yrittäjyysaiheista koulutusta, jonka Villinikkarit -yritys piti 29.11.2013 oppilaitoksessamme opettajille sekä ohjaajille.

Yrittäjyystiimissä annettiin siis mahdollisuus edellisen kyselyn toteuttamiseen yhdessä ammattikorkeakoulussa opiskelevan kollegani kanssa. Laadin kysymykset, joiden lopulliseen sisältöön vaikuttivat sekä esimieheni että koulutusjohtajakollegani. Kysymyksissä esimerkiksi hiljaisen tiedon levittämiseen

4

liittyvät kysymykset sekä opiskelijan tietojen parastaminen eivät sopineet tällä hetkellä kyselyyn. Näiden kysymysten avaaminen ei vielä tähän kyselyyn onnistunut. Yrittäjäksi kun mielestäni sopivat kaikenlaiset persoonat ja hiljaisen persoonan tarkastelu kiinnosti erikseen, Seuraavissa tutkimuksissa toivon saavana lisätietoa siitä, miten saada niin sanottu hiljainen tieto näkyviin ja miten se siirtyy yrittäjältä toiselle.

Kyselyn Millaisia yrittäjämäisiä ominaisuuksia tai toimintatapoja on yksikömme opettajilla ja ohjaajilla –tulokset julkistettiin 29.11.2013 yrittäjyysaiheisen koulutuspäivän aluksi. Itse kerroin tuloksista ja Raija Lehtonen avasi millaisia keinoja esimerkiksi Tanskassa oli käytetty verkostoitumiseen yrittäjien ja oppilaitosten välillä työssäoppimisen lisäksi.

Yrittäjyyskyselyn tulokset ovat luettavissa seuraavassa osoitteessa kuvaajineen http://bit.ly/1dM0B20 .

Kävimme läpi koulutustilaisuuden aluksi tulokset kyselystä. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen ajatteluun kasvattaminen ja kouluttaminen on yksi ammatillisen perustutkinto-koulutuksen tavoitteista. OSAOn yrittäjyysjaoksessa, johon kuuluu edustajia 11 ammattiopiston yksiköstä, on edustus omasta oppilaitoksestamme OSAO, Myllytullin yksiköstä. Lisäksi oppilaitoksen oman yksikön sisällä yrittäjyyttä edistetään mm. elokuun alusta perustetun yrittäjyystiimin avulla. Yrittäjyystiimiin kuuluu opettajia eri ammattialoilta ja lisäksi mukana on johdon edustus.

Näin innovatiiviselle yritykselle, oppilaitokselle tiiviimpi sidosryhmäyhteistyö yrittäjyyteen liittyvissä asioissa on mahdollinen. Järven luennoilla esitettiin tämän olevan mahdollisuus työllistymiselle. Sidosryhmäyhteistyön merkitystä avattiin 29.11.2013 koulutuspäivässä erikseen, kun koulutusjohtaja Raija Lehtonen esitti Tanskassa opiskelijoiden, opettajien sekä yrityksen edustajien tavanneen ensin. Yhdessä saatiin tietoa mahdollisista ongelmatilanteista, pulmista joihin yritys tarvitsee opiskelijoiden neuvoja. Opiskelijoille tämä oli aito tilanne, jossa he sitoutuivat työskentelemään heille illalla työnantajan antamien viiden aiheen kanssa illan sekä seuraavan yön, tarvittaessa pyytämään apua opettajilta ja aamulla yrityksen edustajat saapuivat kouluun kuuntelemaan opiskelijoiden esittämiä tuloksia. Valmiita ratkaisuja ei tietysti koulutusjohtaja Raija Lehtosen

5

mukaan tällä tavalla saatu, mutta yrityksen edustajat saivat ideoita, ajatuksia, herätteitä nuorten esittämistä ajatuksista vaikkapa markkinointiin liittyen.

Opiskelijat toimivat Järven luennoilla kuultuna mahdollisuuksien havaitsijoina ja sitoutuivat tekemään työtä yrityksen eteen yhdessä. Innovatiivinen yritys sitouttaa henkilöstön ja koulutuspäivän edellä toteutettu kysely on esimerkki siitä, että proaktiivisesti, ennakoivasti, todennetaan mikä on lähtötilanne oppilaitoksessa ennen koulutusta.

Kyselyyn vastasi 59 henkilöä eri ammattialoilta: kauneudenhoito- ja hiusala, palveluala, tieto- ja tietoliikenneala sekä attotiimi (ammattitaitoa täydentävät aineet).Kyselyn tuloksista pyysin ennen koulutustilaisuutta lyhyttä kommenttia luennoitsijaltamme Helena Tompurilta ja olin tyytyväinen hänen palautteestaan sekä kysymyksistään kiireisten tehtävien keskellä. Hänen mukaansa tulokset näyttivät hyvältä nimenomaan työyhteisön kehittämisen näkökulmasta. Edelleen sain palautetta, jotta kiinnostus asiaa on ja tulos oli myönteinen.

Näiden evästysten avulla oli helpompaa siirtyä esittelemään varsinaisia tuloksia. Kiitos tästä palautteesta erikseen kuuluu Helena Tompurille. Kysymystä, miten opettajat kokivat yrittäjyyden, onko se sisäistä tai ulkoista emme avanneet erikseen. Emme myöskään avanneet erikseen omaehtoista yrittäjyyttä, joka on ollut esillä yrittäjyysluennoilla ja perjantain 29.11.2013 koulutuksessa.

Kyselyn tarkoituksena oli virittää opettajia sekä ohjaajia miettimään, miten yrittäjyyttä lähdetään kehittämään yhdessä ja mitä on jo olemassa.

Helena Tompurin palautteessa tuloksista nousi esille tulosten tasapainottaminen itselle tutussa toimintaympäristössä. Kyselystä nostin esille keskeisinä kehittämiskohteina ja painopistealueina vuorovaikutteisten verkostojen aktiivisen luomisen esimerkiksi yhteistyö yrittäjien kanssa, aikaisemman yrittäjyyteen liittyvän osaamisen esille tuominen, opetussuunnitelman antamat mahdollisuudet, koulutustarpeet yrittäjämäisissä opetusmenetelmissä ja omaperäisten ideoiden esittäminen työyhteisön kehittämiseksi. Järven luennoilla kuulimme asiakaspalautteen merkityksestä innovatiivisessa yrityksessä ja palautteen ottamisesta sekä siihen reagoimisen tärkeydestä. Näin opettajat ja

6

ohjaajat saivat tuoreeltaan tiedon vastaamistaan kyselyistä. Mahdollisiin kehittämistarpeisiin reagoidaan ja koulutuksessa opettajilla sekä ohjaajilla oli mahdollisuus miettiä yrittäjämäistä toimintaa sekä rajoitteita omassa oppilaitoksessa. Realistisia suunnitelmia ulkoisesta yrittäjyydestä pyydettiin toimittamaan yksikön johdolle 18.12.2013 mennessä ja esille nousivat esimerkkeinä muun muassa oman toiminnan laajentaminen, osuuskuntatoiminta käsitteenä ja tapahtuman järjestäminen kehitysvammaisille ystävänpäivänä. Innovatiivisena yrityksenä tulosten pohdintaa ja jatkokehittämistä varten edelläolevia kehittämistarpeita kuten koulutus, verkostoituminen jne. nostetaan esiin myös oppilaitoksen pedagogisessa kehittäjätiimissä sekä yrittäjyystiimissä.

Oppilaitoksellamme on keskeinen sijainti innovatiivisena yrityksenä. Sijaitsemme keskellä kaupunkia ja vieressämme on kehitysvammaisten oppilaitos. Näin yhteistyön luonteva idea syntyi kollegani Arja Savolaisen esittämänä ammattitaitoa täydentävässä aineessa. Tavoitteena on saada toteutettua tapahtuma, jonka avulla oppilaitoksen markkinointi etenee ja saamme opiskelijoita tulevaisuudessakin. Pyrimme saamaan näkyvyyttä mediaan sekä kootut tulot ohjattua hyvinvointitarkoitukseen. Tarkoituksena on luoda tapahtumapohja yleishyödylliselle, voittoa tavottelemattomalle tapahtumalle. Kokemusta erilaisten vuosittaisten tapahtumien järjestämisestä pienillä resursseilla yhteistyössä eri tiimien kesken on usean vuoden ajalta esimerkiksi itse ohjaamissani LUMA-viikoissa oppilaitoksessa.

Eri ammattialojen yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön sitoutuminen paranee. Näin edistämme innovatiivisen oppilaitoksen mahdollisuutta saada uusia opiskelijoita tulevina vuosina, markkinointi on keskeinen osa arkeamme. Teemme yhteistyötä myös kansainvälisesti eri oppilaitosten kesken ja tällä hetkellä harjoittelua johdollani tekee meksikolainen harjoittelija tavoitteenaan tutustua matemaattisten aineiden opetukseen ja oppimiseen kiinnostuksenkohteen a fysiikka erikseen ja samalla oppia suomen kieltä.

2.2. Oman elämän diilin ja koko oppimisympäristöni kehittäminen

7

Oppilaitoksessa on ollut kolmen vuoden ajan opetusjaksona kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille Oman elämän diili -opetusjakso ja sen mukana ovat opiskelijat päässeet kehittämään omaa yrittäjyyttään kaikissa edellä mainituissa muodoissaan. Tämän opetusjakson opetussuunnitelman uudistaminen aloitetaan mahdollisesti keväällä 2014 heti joulun jälkeen. Asiasta on alustavasti keskusteltu tällä hetkellä diilia opettaneiden sekä koulutusjohtajan kanssa. Mukaan tultaneen kutsumaan innovatiivinen opo, jolle opiskelijoiden tunnistaminen on tärkeää. Idean herättänyt monipuolinen erityisopettaja tulee mukaan. Muina toimijoina ovat oman elämän diiliä opettaneet sekä asiasta kiinnostuneet kuten allekirjoittanut. Siten toivon saavani uusia ajatuksia yrittäjyysopinnoissa aikaisemman opetussuunnitelman muokkaamiseen elämänhallintataitoja ja yrittäjyyttä lisääväksi. Olen ollut mukana suunnittelemassa aikaisempaa opetussuunnitelmaa ja mielellään sitä kehittäisin eteenpäin yrittäjyyden näkökulmasta. Opetushallituksen päättyvien valtakunnallisten oppimisympäristöhankkeiden tilaisuudessa ke 4.12.2013 Helsingissä, sain olla mukana viettimässä tulevien opetussuunnitelmien valtakunnallisia painotuksia. Yhtenä esille nousseena asian omassa ryhmässäni oli verkostoituminen yrittäjämäisesti työnantajan kanssa.

Tälle opiskeluperiodille osuneet haasteet sekä kouluttajana someasioissa, että hankkeen loppuraporttien työstäminen, vertaiskehittäminen, pedagogisten mallien luominen ja samaan aikaan osunut koulutus asettivat haastetta millä tavalla voisin toteuttaa oman yritysidean esittelyn, jonka äänitin ja välitin Powerpoint-diaesityksenä äänen kera. En voinut harmillisesti osallistua yhteisesti ryhmässä oleviin liikeidean esittelyihin ja onneksi sain mahdollisuuden tehdä toimintaympäristöanalyysin yhdessä ryhmäni kanssa. Vertaistuen saaminen on keskeistä uusissa asioissa. Toimiminen innovatiivisessa työympäristössäni asettaa haasteita näille opinnoille, olen huomannut jo tämän aiemmin syksyllä, jospa kuitenkin edetään vaikka pienin askelin. Muuttuva toimintaympäristöni on asettanut haasteen.

Tämän yrittäjyysjakson aikana olen alkanut kehittämään kyselylomaketta oppilaitoksessa, jonka avulla saisimme tietoa opiskelijoilta sekä opettajilta millaisia käyttäjäkokemuksia INNOMYLLYstä, yrittäjäkylämäisestä oppimisympäristöstä on saatu. Näin saadaan mahdollisesti lisätietoa

8

oppimisympäristöstä esimerkiksi mitä hyötyä tiloista on ollut tai tiloissa tehdyistä ratkaisuista välitettäväksi eteenpäin. Näiden tulosten toivon auttavan sitten toisia miettimään, mitä vaikutteita INNOMYLLYn esimerkistä saadaan tila-/teknologiasuunnitteluun tai miten pedagogiikkaa ammatillisessa koulutuksessa on mahdollista kehittää esimerkin avulla. (”Oppimisympäristöt, LIPPO-hanke www-sivut <http://urly.fi/9Vz> haettu 21.10.2013).

Opiskelijoiden kokemuksia opiskella INNOMYLLYssä kartoitin muutaman kysymyksen perusteella testimielessä kahdelta ryhmältä google-kyselyn avulla. Sain siten tietää, miten paljon ohjausta pedagogisessa mielessä tarvitaan tilassa olevien teknologisten laitteiden ja eri tilojen käyttämiseen oppimisessa. Näin oppilaitoksen pedagoginen tiimi kokoontuessaan yhdessä it-tuen kanssa tietää mihin asioihin kiinnittää erikseen huomioita. Pidämme palaverin INNOMYLLYn, innovativisessa ympäristössä ja siten toivon mukaan saamme konkreettiset käyttöohjeet sekä APPLETV, iPad ja muiden laitteiden opetuskäytölle. Näin pedagogista oppimistilannetta eivät häiritse asiat kuten tietoturvallisuus esimerkiksi omien tiedostojen siirtämisessä. Laitteet kun on tehty henkilökohtaisiksi ja usean käyttäjän työkaluna käytetään, on mietittävä, millaisia toimintaohjeita tarvitaan.

Opiskelijat vastasivat kyselyyn INNOMYLLYn käyttämisestä oppitunnilla seuraavaa: Kyselyyn vastasi 28 henkilöä, jotka ovat käyttäneet tilaa yrittäjyyteen liittyvän Oman elämän diili -opetusjakson aikana. INNOMYLLYn tilan kehittämiseksi edelleen, olemme kokoontuneet tilaan tulevan virtuaalitilan kehittämisen osalta. Millaisia asioita tilaan tarvitaan? Hanke etenee ja tunnusten pyytäminen aikaisempaan fyysiseen tilaan liitettävään virtuaalitilaan, on ajankohtainen alkuviikosta. Tulevassa, vastaanottovirkailijoiden tutkinnossa pääsemme hyödyntämään peristeisten fyysisten tilojen rinnalle rakennettua virtuaalista tilaa monipuolisine toimintoineen. Lähdemme tutustumaan Oulun yliopiston Cave:n mahdollisuuksiin oppilaitoksen johdon sekä keskeisten toimijoiden kuten äidinkielen opettajan sekä tekniikan alan opettajan kanssa 11.12.2013. Asiat etenevät suunnitelmallisesti ja eivät vielä ole julkistettuja. Siten toivon, ettei tätä asiakirjaa vielä julkisteta kovin laajalle. Kaikki toiminta mitä yrittäjyyden opinnoissa teen on tulevien asiakkaiden parhaaksi ja nykyisiä toimijoita sitouttamaan tarkoitettuja, itseni mukaan lukien.

9

Keskeisenä koko työskentelyssä yrittäjyysopinnoissani on kehittää yrittäjämäisyyttä tukevaa oppimisympäristöä ammatillisessa oppilaitoksessa. Lisäksi tarkoituksena on saada tietoa eri yritysmuodoista itselleni kuten NY-yritys, osuuskuntatoiminta ja edellä mainittua toimintaa oppilaitoksessa on ollut ja viritetään lisää. Lisäksi tietoa muista yritysmuodoista edelleen toivon saavani yrittäjyysopintojen myötä, jotta opiskelijan tukeminen opinnoissa on helpompaa. Näin toivon saavani tuotteesta, tiedosta, jota opiskelijoille tarjotaan erilaisissa tilanteissa, kiinnostavampaa ja mukaansatempaavampaa.

2.1. Innovatiivinen yritys

Taina Järven luennoilla tuli esille, että yrittäjät voivat olla erilaisia. Prototyyppiä etsiessä tulee eteen sellaisia jotka laskevat resursseja, etsivät uusia yhteistyökumppaneita ja yleensä jatkuvuutta. Taina Järven luennoilta jäi mieleen yrittäjyys on innovatiivista ajattelua ja se edellyttää yrittäjäosaamista ja tietoa ja taitoa löytää mahdollisuuksia toimintaan. Tehokas tiedonkäsittely oli Järven mukaan avain menestymisen kannalta.

Kun tein oppilaitoksessa näissä opinnoissa herännyttä kyselyä yrittäjyyteen liittyen oman oppilaitoksen toimijoille sekä yritän liittää tehtyjä tehtäviä lisätä omaan etenemiseen opinnoissa, on myös oltava tehokas, jotta ehtii oppia tuottamaan lomakkeen Webropoliin lyhyessä aikataulussa, miettiä sisällöt kysymyksiin, hankkia palautetta kysymyksisät, hankkia tietoa ohjelman perusteista vain sen verran mitä tarvitsen tuottaakseni tulokset, joita pääsen analysoimaan. Aikataulujen miettiminen, opetuksen toteutuksen suunnittelu, omat harrastukset, arkielämä, kansainvälisen harjoittelijan ohjaaminen sekä valtakunnallisen projektin lopettaminen kaksi kuukautta etuajassa edellyttää yrittäjämäistä suunnittelua ja siten ennakoivaa ajattelua mahdollisiin jo tuleviin muutoksiin. Aikataulujen tarkka suunnittelu ei onnistu samalla tavalla kuin edellisenä keväänä, kun työjärjestykset ovat muuttuneet viikkokohtaiseksi. Näin yrittäjämäisesti yritän siis pohtia, miten ennen toimittiin ja mitkä asiat auttavat nyt monipuolisesti muuttuvassa tilanteessa, ne ovat verkostot, joita omistan niin

10

työpaikalla, arkielämässä kuin sosiaalisessa mediassa. Opiskelijoiden osallistaminen auttaa sekä vertaiskehittäjät projektien vetämisessä.

Järven luennoilla kysyttiin, miten pienet yritykset saadaan kasvamaan? Kansantalouden ja työllisyyden kannalta mainittiin luennoilla elintärkeiksi osaaminen ja kasvuyrittäjyys.

Kasvuyrittäjyyden näkökulmasta pohdin, voiko oppilaitos olla myös kasvuyrittäjä? Voiko pedagoginen oppilaitos olla kasvuyrittäjä. Järven luennoilla kuulin, jotta kasvuyritykset ovat pieniä, nuoria ja alle 10 vuotta vanhoja. Tämä kuvaus ei sovi oppilaitokseemme, joka koostuu useista toimintayksiköistä ja on jo toiminut kauan. Jatkan pohtimista oppilaitoksen näkökulmasta edelleen ja samalla huomioin erikseen niitä asioita, jotka muodostavat kasvuyrittäjyyden Järven luentojen pohjalta.

Järven luennoilla kuultu kasvuyrittäjyyden termi jäi itselleni askartelemaan mieleen, mitä se on? Se ei ehkä tarkoittanut juuri sitä kuin ensiksi ajattelin että yritys on hyvässä kasvussa, tekee tulosta koko ajan. Tähän lähdin hakemaan vastauksia, voiko oppilaitos olla kasvuyritys ja missä mielessä?

Oululaisen toimitusjohtajakoulun www-sivujen avulla lähdin etsimään millainen persoona on yrittäjä ja mikä yhdistää kasvuyrittäjyydessä toimijoita. Kauppatieteen tohtorin Eila Barkmanin väitöskirjaan olisin tässä vaiheessa mielellään tutustunut, kun kasvuyrittäjyys käsitteenä ei ole vielä oikein avautunut. Mikä yhdistää niitä henkilöitä, jotka onnistuneesti ovat kasvattaneet yritystään? Jäin miettimään, jotta mistäköhän saan psychometrics yrittäjän persoonallisuustestin nähtäväksi. Tämä jää vielä tutkittavaksi seuraaville yrittäjyyden jaksoille.

11

2.2. Miten innovatiivisessa yrityksessä päätöksenteon eri osat painottuvat eri toimijoiden kesken?

Innovatiivisen yrityksen päätöksentekoa tarkastelen oman oppilaitokseni näkökulmasta. Millainen mahdollisuus opiskelijoilla on vaikuttaa oppilaitoksessa heitä koskeviin asioihin?

Esimerkkinä on pedagoginen kehittämistiimi, jonka toimintaan osallistuvat eri tiimien jäsenet ja tuovat siten oman kehittämistoiveensa esille. Opetushallituksen hyviin käytänteisiin olen tuottanut yhdessä pedagogisen kehittämistiimin kanssa mallin, joka on esitettynä seuraavassa www-osoitteessa selityksineen https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1674/.

Kuva 1 OPH Hyvät käytännöt Pedagogisen kehittämistiimin malli OSAO, Myllytullin yksikkö

12

Kuvan 1 mallissa kuvataan asioiden hoitaminen omassa toimintaympäristössäni ja näin mahdollisimman moni pääsee vaikuttamaan asioihin. Opiskelijat ovat mukana pedagogisen kehittämistiimin toiminnassa ja sen lisäksi heillä on muitakin vaikuttamiskanavia kuten opetusjaksopalaute, opiskelijafoorumi ja erilaiset kyselyt.

Esimerkki opiskelijoiden vaikuttamisesta innovatiivisessa yrityksessä, oppilaitoksessamme esitetään seuraavassa kaaviossa erikseen. Oppilaitoksessa järjestetään useita tapahtumia esimerkkinä avoimien ovien tapahtumat 9-luokkalaisille ja aikuisopiskelijoille, vanhempainillat, Tuu Mukkaan –päivät kaikille ensimmäisen vuoden jo aloittaneille opiskelijoille opintojen alussa, erilaiset luonnontieteisiin liittyvät tapahtumat jne. Kuvan 2 mallissa on kuvattua opiskelija mahdollisuuksien havaitsijana.

Kuva 2 Oppilaskunnan rooli mahdollisuuksien havaitsijana

13

Kuvassa 2 on kuvattuna, kun innovatiivisessa oppilaitoksessa opiskelijat pääsevät ottamaan vastuuta ja kokeilevat oppimaansa käytännössä. Opiskelijat vaikuttavat kehittämistiimissä ja saavat tuoreeltaan tiedon ajankohtaisista kehittämistarpeista oppilaitoksessa. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa ammattitaitonen ohjaaja. Opiskelijat kantavat vastuuta tekemistään päätöksistä verkostossa. Esimerkki on tämän syksyn avoimien ovien päivästä, jossa koottiin asiakaspalaute vierailleilta opiskelijoilta. Edellisen vuoden palautteista oli havaittu kehittämistarpeita ja opiskelijoiden vuorovaikutustaitoihin panostettiin. Vierailijaryhmiä ohjattiin yhteisö huomioiden ja kerrottiin avoimesti omia kokemuksia opinnoista sekä tavoitteita. Palvelun kehittämistarpeisiin otettiin myös avoimesti kantaa esimerkkinä aikuisten opiskelijoiden kysymykset osaamisen tunnistamisesta sekä opintoaikojen lyhenemisestä.

Opiskelijat sitoutuivat toimimaan koko yhteisön eduksi. Aikataulujen suunnittelussa auttoivat ammattitaitoa täydentävien aineiden opettajat ja ammattiaineissa täydennettiin vuorovaikutustaitojen osuutta. Opiskelijat harjoittelivat ja etsivät aktiivisesti tietoa ohjausreitin varrelta ja tilanteeseen valmistauduttiin etukäteen. Heidän annettiin ottaa vastuuta ryhmien ohjaamisesta yhdessä sisältöjä tarkentaneiden sidosryhmien kanssa. Eri toimintapisteissä oli mahdollista saada tukea vastaavan ammattialan opettajalta. Näin opiskelija pääsi näkemään oman vaikutuksen koko yhteisön toimintaan ja tulevat 1-vuoden opiskelijat mahdollisesti jo ensi vuonna tunnistavat heitä ohjanneen oppaan. Keskeneräisyyttä siedettiin ja vaikka kaikki ei mennyt nuottien mukaan esimerkkinä yhden opasryhmän vaihtuminen nopeassa aikataulussa toiseksi ei lopullista konseptia muokannut olennaisesti.

Opiskelijoiden ja henkilöstön vuorovaikutuksessa on noussut uusia ideioita kehittää toimintaympäristöä esimerkkinä kahvilapalvelukärry tämän syksyn aikana ja tästä sain ideaa itselleni myös tehdä liikeideaa jogurttikahvilasta työkaluineen ikäihmisille sekä maahanmuuttajille. Tarkoitus siis tuottaa myös verkosta tilattavia palveluja kiinteistönhoitoon liittyen jogurtin nauttimisen lomasta. Ikäparkki -idea kahvilassa virisi opiskelijavuorovaikutuksessa. Siitä tarkemmin liikeideassani seuraavassa kurssissa.

14

Opiskelijat pääsivät päätöksenteon systeemisen organisaation kaavion mukaan kehittymään esimerkiksi siten, jos ei ollut huolellisesti valmistautunut ohjaustilanteeseen, saattoi peruskysymyksissä omiin opintoihin liittyen tulla sanottua ns. lapsuksia kuten opiskelu jossain tilanteessa on siten rentoa, ettei oppimista tapahdu. Tilanteita, joissa opiskelija itse pääsi vaikuttamaan omaan oppimiseen, edellyttäisivät joidenkin kohdalla enemmän ohjausta.

15

2.3. Organisaation päätöksenteon muuttuminen

Rauno Ruskon luennoilla tarkasteltiin organisaation päätöksenteon muuttumista. Työtehtävät hälventävät organisaation rajoja. Valtakunnallisessa LIPPO- lisätyn todellisuuden hankkeessa pääsin itse tekemään yhteistyötä useamman oppilaitoksen toimijoiden kanssa siis tekemään tietotyötä sosiaalisen median välityksellä sekä kasvotusten. Organisaatio, jossa toimin ei ollutkaan enää se mihin olin tullut töihin. Toimittiin interaktiivisesti, ilman tiukkoja sääntöjä, jakamalla työtehtäviä keskenään innovatiivisesti.

Toimittiin jälkibyrokraattisesti kuten Rusko luennoillaan kuvasi, työ oli siis näkymätöntä ja esimerkiksi eri työn vaiheissa työtehtävät riippuivat toisistaan vaihtelevasti. Omaan käyntikorttiin liitettiin videokuvaa siten, että se on matkapuhelimen sovelluksen avulla saatavissa toimintaan. Miten toimintaa kehitetään eteenpäin jäi mietintään edelleen ja jatkuuko tekeminen, on se vielä projektin loppuvaiheessa hiukan epäselvää. Toiminta jatkuu, mutta missä muodossa sitä ei ole vielä tarkalleen selvitetty ja työ jota tehtiin oli erittäin monimutkaista luonteeltaan. Työssä tarvittiin dialogisuutta, vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Asiantuntijuus valokuvaukseen saatiin opettaja-ammattikorkeakoululta, lisätyn todellisuuden asiantuntemus Adusal Oy:lta, toiminnalliset laitteet Musta Pekka -tietotekniikan alan yrityksestä sekä pedagoginen tieto eri ammattialojen kiinnostuneilta opettajilta sekä johdolta opetushallituksen sekä Nappipariston tukemana.

Oppilaitoksessa toimimme tiimimäisesti ja työtä on hajautettu. Aloitteita voidaan perustellusti esittää ja ne etenvät. Eteenpäin mennään ja kukin voi olla vaikuttamassa oppilaitoksen brändiin ja tuloksiin omalla resurssillaan. Onko jokin tietty etenemissuunta, johon edetään? Kohti tavoitetta ammattia edetään kannustavassa ilmapiirissä.

Rauno Ruskon luennoilla tarkasteltiin agenttiteoriaa osana johtamisen valtavirtaa ns. taylorismia. Esimerkkinä voisi toimia mielestäni matkapuhelinten valmistus liukuhihnatyönä aiemmin. Työntekijät tuottivat tiettyä suodatinta, työ oli pilkottu osiin ja voitiin helposti mitata paljonko kappaleita syntyi. Työ oli liukuhihnamaista

16

ja työn tehokkuutta tarkasteltiin. Palkkaus tuli suoritusten mukaan, urakkapalkkauksena jota valvottiin. Tämän teorian esitti Taylor 1911.

17

Kuvassa 3 kuvattuna Taylorismi historiassa, nykyaikana ja tulospalkkausjärjestelmän muodot.

Kuva 3 Innovatiivinen yritys, agenttiteoria historiassa, nykyään ja tulospalkkausjärjestelmä

Kuvassa 3 on esitetty, Rauno Ruskon luennoilla kuvaamaa Taylorismia, mitä se oli historiassa: palkanmaksun perusteet olivat selkeitä ja läpinäkyviä, toisin kuin esimerkiksi opettajan työssä tänä päivänä. Tietotyö, kuten opettajan työ, on hankala jakaa tarkasti osiin, kuten Taylor agenttiteoriassa 1911 esitti. Innovatiivisessa oppilaitoksessa, työympäristössäni erilaiset työtehtävät huomioidaan palkkauksessa yhdessä koulutuksen kanssa.

Jos tekisimme Peter Ducke:n 1950-luvulla esittämän tulospalkkausjärjestelmän mukaan töitä oppilaitoksessa urakkapalkalla, voisi tuntipalkka vaihdella joko pienestä palkasta kannustavan suureen. Työtehtävään opiskelijoiden ohjauksessa

18

opinnoissa eteenpäin urakkapalkkaus ei suoraan sopisikaan. Laadun valvonta on keskeistä, kun tehdään urakalla töitä esimerkiksi mansikkamaalla, metsänistutuksessa tai rakennustyömaalla. Palkkakustannuksia voidaan urakkapalkkauksessa yrityksen kannalta etukäteen arvioida ja palkkaa maksetaan vain tehdyn työn perusteella.

Rakennustyömailla muun muassa käytetään osaurakkapalkkausta: osa työtehtävistä tehdään urakalla ja osa tuntitöinä. Julkisella sektorilla kuten oppilaitoksessani oli aikaisemmin palkassani ikälisät, jotka on poistettu nykyisellään. Mistä tulos sitten syntyy? Suotuisat olosuhteet ja ripaus onnea yhdessä hyvän tyypin kanssa voivat saada aikaan toimintaa ja sen mukana syntyy tulosta Manne Pyykön kuvaamassa tilanteessa seuraavassa:

Hyvä tyyppi + onnekas/suotuisa tilanne = (hyvä) toiminta -> (hyvä) tulos

(Pyykkö, Manne, 2011, 21).

Yrityksen tulokseen vaikuttaa päämies-agenttiteorian mukaan sattuma ja olosuhteet ja näistä kuulimme luennolla. Agenttina on yrityksen näkökulmasta toimitusjohtaja, asianajaja ja työntekijä. Päämiestä edustavat yrityksen omistaja, työn tilaava asiakas sekä kunta tai valtio. Sattuma ja olosuhteet vaikuttavat siihen millainen tulos saadaan agentin panoksella. Se, että tekee korkealla panoksella, voi saada aikaan hyvän tuloksen ja hyvän palkan tai vastaavasti samalla tavalla sijoittamalla voi saada huonon tuloksen sekä matalan palkan. Jos työntekijän työpanos on alhainen, voi hän silti onnistua saamaan aikaan hyvän tuloksen ja korkean palkan tai vastaavasi työpanoksen ollessa alhainen voi tuloksena olla myös matala palkka.

Joskus johtajan vaihtuminen voi aiheuttaa tuloksen kasvamisen ja tämä ei johdu henkilöstä vaan vaihtamistilanne saa aikaan tuloksen. Jos toimitusjohtaja vaihtuu ja yhtiön tulos muuttuu olennaisesti kasvuun, voi olla että itse vaihtamistilanne saa sen aikaan ei juuri tämän kuukauden alusta aloittanut uusi johtaja.

Edellinen voi toimia hetkellisesti ja tulos kasvaa johtajan vaihtuessa, mutta todellista muutosta haettaessa esimerkiksi innovatiivisessa oppilaitoksessa, täytyy toteuttaa muutos tasolla, jossa ollaan kosketuksissa tarkoituksen ja arvomaailman osalta. Tyytymättömyys nykytilanteeseen ja tieto siitä, että

19

käytössä olevat työskentelystrategiat eivät nykyisillä resursseilla toimi, aiheuttavat muutostarpeen. Päästäksemme tulosten kannalta huipulle, ei kaikkia asioita voi kerralla muuttaa pois epämukavuusalueelta. (Yli-Luoma, Pertti V.J. 2003, 147 – 148.)

2.4. Morganin metaforat pohdintaa

Rauno Ruskon luennoilla pohdittiin myös Gareth Morganin 8 metaforaa organisaation rakenteiden ja niissä tapahtuvien muutosten kuvaamisessa. Kuvassa 4 näet nämä 8 asiaa esitettynä.

Kuva 4. Metaforat organisaation rakenteen ja muutoksen kuvaajina

Kuvassa 4 on kuvattuna luennoilla esitetyt organisaatioon liitetyt mekaanisuus, konemaisuus. Organisaatio toimii, kuten Taylorismissa edellä esitettiin. Työtehtävät pilkotaan palasiin, ja nämä voivat olla yksitoikkoisia. Organisaatio on tässä tilanteessa valjastettu tekemään tulosta. Jokin osa voidaan vaihtaa ikään kuin varaosa jostakin laitteesta tai koneesta eli henkilö voidaan korvata toisella sujuvasti. Esimerkki tästä voisi löytyä organisaatiosta, joka on byrokraattinen esimerkkinä armeija tai palolaitos. Tällainen organisaatio reagoi muutoksiin erittäin huonosti.

20

Millaista sitten on johtaminen tällaisessa organisaatiossa? Onko organisaatio esimerkki Newton-organisaatiosta? Kaikki on järjestetty fysiikan lakien mukaan. Näin pyritään hallitsemaan ja ennustamaan asioita ja toimintaa lähes täydellisesti ja varmasti kuten Isaac Newton aikoinaan. Mika Aaltonen, Tutkimusjohtaja Aalto-yliopistosta kuvaa Newton -organisaatiota seuraavasti: ”Aina kun olemme tekemisissä koneen kanssa elämme Newtonilaisen maailman oppien mukaan” . (”Valtiotyönantaja. Valtion työmarkkinalaitoksen verkkolehti. <http://www.valtiotyonantaja.fi/lehti/fi/arkisto/2_2010/kolumni/index.jsp> haettu 16.11.2013.)

Jos ajatellaan oppilaitostamme innovatiivista ympäristöä, Newton -johtaminen ei siihen kankeudessaan sovi ja siten oppivassa organisaatiossa käytetään parempia johtamistapoja, esimerkiksi huomioidaan yksilöllisiä eroja tiimiorganisaation kautta. Vastuuta ja valtuuksia annetaan sopivassa suhteessa. Näin voidaan huomioida yksilön koostuminen ainakin kolmesta seuraavasta näkökulmasta: emotionaalinen, henkinen ja älyllinen ulottuvuus.

(Yli-Luoma, Pertti V.J. 2003, 148).

Näitä huomioidessa, ihminen tai toiminta on aika kompleksisessa tilassa, välillä ollaan järjestyksessä ja välillä kaaoksessa sekä usein jossain näiden kahden välimaastossa kuten Mika Aaltonen, Tutkimusjohtaja Aalto-yliopistosta kuvaa edellisessä kappaleessa kuvatussa kolumnissaan Valtiotyönantaja-lehden kolumnissa.

Organisaatiota kuvattiin Rauno Ruskon luennoilla Morganin mukaan elävänä organismina, Muutos on kuten eliöillä sopeutumista ympäristöön. Monimuotoisuus takaa organisaation säilymisen. Esimerkkinä monimuotoisuudesta voisi toimia suomalainen pelifirma Angry Birds, joka toimii usealla alalla. Tämä organisaatio toimii suhteessa ympäristöön, joka määrittelee kuka onnistuu ja kuka ei. Painopisteenä on organisaation elinaika syntymästä kuolemaan toisin kuin tavoitteet, jotka ovat päätepisteenä, mihin pyritään.

Onko toiminta tässä organisaatiossa mallinnettu kuten Business Model Generation -kirjassa kuvataan yhdessä strategisessa liiketoimintamallissa:

21

kartoitetaan asiakkaat, keskeiset kumppanit, avaintoiminnot yrityksen kannalta, avainresurssit, arvolupaukset, asiakassuhteet, toiminnan kannalta olennaiset kanavat kuten verkkokauppa, asiakassegmentit, kustannusrakenne ja tulovirrat. (Osterwalder & Pigneur, 2003, 44).

Tällaiset systeemit vaativat yhä suurempaa reagointikykyä. On osattava elää ajassa, tehdä kokeiluja, luopua jostakin ja opittava jatkuvasti uutta. Kehitys ei ole välttämättä vain kasvua. Jokaisen on osattava ottaa vastuuta itsestään, käyttää valtaa ja toimia itsensä johtajana. Tällaista voisi olla normaali päivä innovatiivisessa organisaatiossa oppilaitoksessa.

Informaatiotulvasta, jota tulee paljon, on osattava poimia merkityksellisin ja neuvoteltava toisten kanssa. Tällainen rakenne edellyttää luottamusta toimijoiden kesken, aikaa sekä osaamista rakentavien ryhmäprosessien ohjaamisessa. Oppilaitoksessa on sovittu suunta, arvot ja pelisäännöt. Johdon ja asiantuntijoiden rajat ovat tässä vaihtoehdossa häilyvät. Mitä enemmän toimijoita on, sitä monimutkaisempi tällainen organisaatio on? (”Valtiokonttori. Valtiokonttori www-sivut < http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/Henkilostohallintoa_ja_johtamista_tukevat_palvelut/Johtamisen_ja_esimiestyon_tuki/Muutosjohtaminen > 16.11.2013.)

Morganin metaforan organisaatio toimii kuten aivot, ajatellaan sen asioiden olevan limittäisiä kuten ihmisaivojen ajatusmaailmassa ja näin saadaan oppiva, tietoa käsittelevä ja tuottava organisaatio. Esimerkkinä tästä voisivat olla organisaatiot, joilla on kyky uusiutua ja muuttaa toimintaansa. Millaisia asioita organisaatio voi oppia? Millaisia uskomuksia sillä on aiemmista kokemuksistaan?

Pystyykö mikään organisaatio toimimaan kuten ihminen muodostamaan mielikuvia menneestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Organisaation toimija on edelleen ihminen itse, persoona. Sosiaaliset ja materiaaliset resurssit organisaatiossa mahdollistavat innovaatioideoiden toteuttamisen. Sitkeydellä innovaattori saa ideansa muille uskottavaksi ja siten organisaatio voi uudistua ja muuttaa toimintaansa (Taatila & Suomala, 2008, 18.)

22

Luennoilla kuulimme, jotta Morganin organisaatio kulttuurina edustaa arvoja jotka on vuosien varrella yhdessä sisäistetty. On yhteinen historia, puhutaan yhteistä kieltä ja toimintatavat ovat yhtenäiset. Säännönmukaisina toistuvat tilaisuudet ohjaavat yhteisön toimintaa ja vahvistavat osallistujien yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteita. Esimerkkinä tästä voisi olla organisaatiot, joissa työskennellään siten, että kaikissa kokouksissa on eri aloilta edustaja , pidetään säännölliset kokousajat ja tällaiset toimintatavat esimerkiksi oppilaitoksen toimintaympäristössä luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Haluttaessa luoda aivan uusi markkinatila tällaisessa kulttuurisessa organisaatiossa, voi esteeksi nousta esimerkiksi motivaation puute. On totuttu toimimaan tietynlaisissa olosuhteissa ja niiden muuttamiseen tarvitaan enemmän motivaatio. Miten motivoida organisaatiossa toimivia henkilöitä, uuden luomiseen, nopeasti ja periksi antamatta. Tähän tarvitaan aikaa ja sitä ei yleensä johtajilla ole. (Kim & Mauborgne. 2009, 176)

Organisaatio poliittisena systeeminä Morganin mukaan saattaa sisältää blokkeja, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Esimerkkinä tästä voisi olla päätöksenteon hidastaminen keskeisissä asioissa siten, että jätetään jotain kertomatta. Voidaan esimerkiksi tyrmätä kokonaan uusien innovaatioiden esittäjä kuten Kim & Mauborgne Sinisen meren strategia-kirjassaan kuvaavat erään yrittäjän toimintaa seuraavasti: ”Meidän organisaatiossamme uuden idean esittäjä tyrmätään, ennen kuin hän ehtii edes nousta seisomaan”. Tämä voisi olla äärimmäinen esimerkki toiminnasta.

Organisaatio Morganin mukaan voi olla psyykkisenä vankilana , toimia jopa sillä tavalla, että sillä on kahlitseva merkitys ihmisen ajattelulle ja henkiselle kasvulle. Esimerkkinä voisi olla, että olemme sisäistäneet organisaation arvot siten, että ne jo kahlitsevat innovatiivista kehittämistä. Strategia ja toimintatavat ovat tärkeitä oppilaitosympäristössä, asiakkaan kohtaaminen kuitenkin edelleen keskeisin.

Ajattelin ensin ajallisena ulottuvuutena näitä Morganin esittämiä teorioita organisaatiosta. Näin ei kuitenkaan olekaan kun olen tutustunut asiaan

23

tarkemmin. Aina kun ihminen ajattelee tässäkin organisaatiossa, joka toimii Morganin mukaan psykologisena vankilana, voi ihminen kuitenkin tehdä jotain toisella tavalla, saada positiivista muutosta aikaa organisaatiossa, toteuttaa asioita toimivalla tavalla, kaikki riippuu minkä päätöksen hän tekee. Päätöksen tekeminen hankaloituu ja siten on oltava vahvempi, että näkee mitkä asiat ovat sen arvoisia, jotta niiden eteen kannattaa ponnistella enemmän. (Taatila & Suomala, 2008, 19.)

Organisaatio toimii Morganin mukaan kuten muutos ja flux, se voi siten sopeutua ja muuttua. Esimerkkinä toimintaympäristössäni voisi olla jonkin aikaisemman toiminnan jättäminen ja uuden syntyminen toiminnon tilalle ns. luova tuho. Esimerkkinä voisi olla aiemmin yksin toiminut yrittäjyysagentti omassa innovatiivisessa oppilaitoksessa, sai elokuun 2013 alusta rinnalleen yrittäjyystiimin ja siten vastuu hajaantui laajemmalle alueelle.

Organisaatio voi toimia vallankäytön välineenä Morganin mukaan. Tällainen nostaa esiin tarpeen vapautua vallankäytöstä, valvonnasta. Esimerkiksi tällaisissa yrityksissä kiinnostuksen kohteena on vallankäyttö ja siihen liittyvät ihmisen alistamiset. Innovatiivinen toimiminen tällaisessa yrityksessä edellyttää toimijalta poikkeuksellista rohkeutta. Tämä ominaisuus on menestyvillä yrittäjillä ja siten organisaatio voi tukahduttaa tekijänsä innovaation. (”Kauppalehti. Yksi ominaisuus yhdistää menestyviä yrittäjiä. <http://www.kauppalehti.fi/omayritys/yksi+ominaisuus+yhdistaa+menestyvia+yrittajia/201307462503?ext=ltr&utm_source=email&utm_medium=19-7-2013&utm_campaign=uutiskirje > luettu 16.11.2013)

2.5. Mekaaninen, orgaaninen ja dynaaminen yritysympäristö

Luennoilla tarkasteltiin kolmea organisaatiotyyppiä mekaaninen, orgaaninen ja dynaaminen yritysympäristö. Käytiin läpi niiden tavoite, tieto, suhteet, tiedon virta ja hallinnan väline.

Yritän tarkastella asiaa myös omassa toimintaympäristössäni oppilaitoksessa, jossa toimin.

24

Nämä kaikki organisaatiotyypit voivat löytyä samasta yrityksestä ja voi olla että kaikkia tarvitaan samanaikaisesti. Omaan innovatiiviseen oppilaitokseeni sopivat nämä kaikki edellä mainittua organisaatiotyyppiä. Mekaanisessa toimintaympäristössäni tavoitteena on hakea pysyvyyttä joillekin ja suorituskyky on keskeisin esimerkiksi valtakunnallisen lisätyn todellisuuden hanketta, LIPPO, vetäessäni sain tukea taloushallinnosta laskutukseen liittyen. Taloudellisissa asioissa tarkkuus on erittäin tärkeää. Orgaanisessa mielessä tavoitteena on hallittu kasvu ja joustava suuntautuminen, joka oppilaitoksessa tarkoittaa uusien koulutusalojen suunnittelua edellisten rinnalle aiemmista kokemuksista oppien. LIPPO-hankkeessa toteutettiin innovatiivinen oppimisympäristö INNOMYLLY (kuvattuna tässä asiakirjassa aiemmin) fyysisesti, jota edelleen kehitetään dynaamisessa toimintaympäristössämme jatkuvasti innovoiden. Tilaan on tulossa virtuaalinen tila, jossa toimintojen harjoittelu ja opiskelu virtuaalisesti on mahdollista.

Tieto mekaanisessa yritysympäristössä on määriteltyä, tunnettua, eksplisiittistä. Orgaanisessa se perustuu kokemukseen, on hiljaista ja kätkettyä tietoa. Dynaamisessa yritysympäristössä se on potentiaalista, intuitiivista.

Mekaanisessa toimintaympäristössä tiedetään selkeästi kuka on johtaja jne. eli toimitaan organisaation hierarkian mukaan kuten aiemmin oppilaitoksessa olleessa selkeässä linjaorganisaatiossa. Tiedettiin kuka päättää asioista. Orgaanisessa yritysympäristössä vuorovaikutussuhteet ovat vastavuoroisia ja pyritään konsensukseen, kompromisseja tehden edetään tavoitteeseen.

Dynaamisessa toimintaympäristössä vuorovaikutussuhde muodostuu spontaanisesti, verkostomaisesti esimerkkinä toimiminen valtakunnallisissa hankkeissa eri oppilaitosten yhteistyössä. Tutustuminen uusiin ihmisiin virtuaaliopetuksen päivillä oli keskeistä, koska eihän tiedä yritystä aloittaessa tai hankkeita tehdessään kenen asiantuntijuus on keskeistä tulevaisuudessa toiminnoissa.

Mekaanisessa yritysympäristössä informaatio kulkee yhteen suuntaan, orgaanisessa edestakaisin kaksisuuntaisesti ja dynaamisessa kaoottisesti. Tietoa

25

dynaamisessa toimintaympäristössä esim. oppimisympäristöhankkeissa toimiessa on saattanut tulla yllättävistä suunnista. Tietoa täytyy yrittäjämäisesti koota sillä tavalla kuin se on hankkeen osalta tarpeellista juuri tietyssä toiminnossa tai hetkellä.

Innovatiivisessa yrityksessä kaikki nämä informaatiovirrat ovat käytössä esimerkkinä johdon tiedotteet, tiimien välinen keskustelu tai sovitut toimintamallit ja toimintaympäristön laajentaminen fyysisen toimintaympäristön ulkopuolelle esimerkkinä oppimisympäristöhankkeet valtakunnallisesti.

Orgaanisen toimintaympäristön osalta keskeistä on miten työtehtävät myötäilevät tilanteita ja niiden tuomia muutoksia ja kaikkiin ei ole selviä vastauksia kuten mekaanisessa toimintaympäristössä. Orgaaniseen toimintaympäristöön kuuluu oman toiminnan arviointi esimerkiksi ja sen mukanaan tuoma kehitys. Oppimisympäristössäni tähän kuuluu opetusjakson päätyttyä, opetusjaksopalautteen ottaminen sekä palautteesta saadun tiedon läpikäyminen oman toiminnan kehittämiseksi.

Dynaamisessa yritysympäristössä eri alojen yritykset voivat yhdistää omat toiminnat yhteistyöprojektiksi ilman että kyseessä on fuusio tai yritysosto. Esimerkkinä voisivat olla AMKIT-konsortio, ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio tai omassa oppilaitoksessa sovitut yhteistyökuviot toisten oppilaitosten kanssa esimerkiksi sopimalla työnjaosta, toimintatavoista ja taloudellisista vastuista niiden asioiden osalta, joita oma organisaatio ei voi toteuttaa omin voimin.

Luennoilla keskusteltiin palkkausjärjestelmän aiheuttamista ongelmista organisaatiolle. Muutamia asioita nostettiin esiin kuten metsänistutuksessa käytetty urakkapalkkaus, esimerkiksi nousi itseään vastaan kun kaikkia taimia ei asianmukaisesti istutettu. Keskustelua syntyi myös tulospalkkausjärjestelmän toimimattomuudesta eri luokka-asteilla olevien opiskelijoiden opiskelijatöiden myynnistä saatujen tulosten jyvittäminen. Tulospalkkausjärjestelmän kannalta tärkeää on toiminnan selkeys ja läpinäkyvyys.

26

2.6. Johtamisen valtavirrat ja työkaluista

Rauno Ruskon luennoilla mietittiin johtamisen valtavirtoja voiton maksimointia, kustannusten minimointia, markkinaosuuden kasvattamista, alalle tulon esteitä ja niiden luomista esim. Porterin mukaan. Mitä tarkoittavat alalle tulon esteet tai voidaanko niitä eliminoida? Miten kustannuksia voidaan etukäteen ennakoida? Miten tavoitteisiin päästään jne. Seppo Särkän luennoilla esitettiin Porterin keskeiset kilpailuvoimat: kilpailu olemassa olevien kesken, kilpailu uusia tulokkaista vastaan, kilpailu korvaavia tuotteita vastaan, kilpailu resursseista ja asiakasneuvotteluvoima. Alalle tuloa voidaan hankaloittaa tahtomattaan, kuulimme luennolla jotta jos jokin yritys on jo ennestään suuri toimija voi pienen yrityksen olla hankala saada jalansijaa, kun yrityksen tunnetuksi tekeminen jo vie rahaa enemmän kuin vastaavasti aiemmin jo tunnetulta yritykseltä.

Toisaalta kun suunnitellaan jo olemassa olevan yrityksen toiminnan laajentamista tai uuden yrityksen tuloa toimintaan, on mielestäni keskeinen työkalu SWTO, tuloskortit ja/tai strategiakartta niin koulutusorganisaatioissa kuin yrityksissäkin. Tuloskorttien avulla halutaan erilaistaa stratergiaa, jotta menestytään kilpailutilanteessa sekä koulutusorganisaatiossa että yrityksissä. Yksi työkaluista, jota käytetään innovatiivisessa oppilaitoksessa, Oulun seudun ammattiopistossa on tasapainotettu tuloskortisto BSC (Balanced Scorecard, BSC), toiminnan suunnitteluun, tavoitteiden asetteluun sekä mittaamisen välineenä.

(”Opetushallitus. Opetushallituksen www-sivusto <http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/leonardo_quality_in_vet_schools/balanced_scorecard/bsc_prosessi/tuloskortin_rakentaminen > luettu 5.12.2013)

2.7. Yksilökeskeinen johtaminen

Mietittiin yksilökeskeistä johtamista valtavirtatutkimuksen ja käytännösteoreettisen johtamistutkimuksen näkökulmasta. Valtavirtatutkimuksessa painotetaan kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusorientaatiota. Yhteistyösuhteissa rakentuva johtaminen on vähäisessä

27

roolissa. Päätöksenteossa ominaista on hierarkkisuus ja siten päätöksenteko keskittyy ylimpään johtoon. Aluksi asetetaan tiukat tavoitteet ja voiton maksimointi on keskeistä. Lähtökohta tässä tilanteessa on byrokraattinen organisaatio jälkibyrokraattisen organisaation sijasta.Tällainen toiminta ei välttämättä ole kovin innovatiivista tietotyötä ajatellen. Dialogisuus puuttuu ja siten työtä ohjaa top-down-ajattelu toisin kuin jälkibyrokraattisessa organisaatiossa edellä kirjoitettiin.

Käytäntöteoreettisessa johtamistutkimuksessa on kvalitatiivinen tutkimusorientaatio esimerkkinä haastattelut, etnografiset menetelmät kuten toimintatutkimus. Tarkoituksena on käsitteellistä tutkittavaa asiaa toimintaympäristössä. Yhteistyö, sosiaalinen konstruktionismi, keskeistä organisaatioissa ja Doing strategy – yhtymäkohtia suhteissa rakentuvaa johtamiseeen. Tieto ja käsitteet rakentuvat sosiaalisesti yhteisöllisesti ja tekeminen on keskeistä näissä myös tutkimuksessa.

Johtamisen kvantitatiiviset suunnittelutyökalut ovat aikasarja-analyyseja esim. PNS (=OLS = ordinary least squares) eli pienimmän neliösumman menetelmä. Miten yrittäjän polku etenee? Tutkitaan yrittäjän polkua siten, että esitetään liikevaihto ajan funktiona koordinaatistossa eli ajatellaan samalla, että tulevaisuus on menneisyyden jatke. Saatujen pisteiden (aika, liikevaihto ajan hetkellä) välille sovitetaan suora. Tällainen toimii, jos mitään yllättäviä, ennalta arvaamattomia tapahtumia ei satu.

Rauno Ruskon luennoilla esiteltiin laadullisempaa lähestymistapaa esittävät polkuriippuvuusmallit. Lähtökohtana ovat tässä aikasarjassa tapahtuvat käännepisteet. Keskeistä on miettiä, miksi käänne tapahtuu? Mitä yhteistä on käännekohdilla? Ovatko käännepisteet yrityksen sisäisiä vai ulkoisia? Tarkastellaan niitä pisteitä, joissa muutos tapahtuu liikevaihdossa, mitkä tekijät aiheittavat yritystoiminnassa liikevaihdon laskua ja entä nousia. Ovatko nämä tekijät sisä- vai ulkosyntyisiä?

Keskustelua liikevaihdon käännepisteistä käytiin luennoilla ja keskusteluissa esiin nousseet asiat poimittuna seuraavassa: Ulkosyntyisiä laskua aiheuttavia tekijöitä

28

olivat omaisuusvahingot, pakolliset laskut, rajoitukset rakentaa (kannattavuus), valuuttamarkkinat, lama, rikokset ja verotus/arvonlisävero. Sisäsyntyisiä laskua aiheuttavia tekijöitä olivat sukupolvenvaihdos yrityksessä, tuotekehitys ei pysy mukana, heikko markkinointi ja liian suuret lupaukset. Ulkosyntyisiä nousua aiheuttavia tekijöitä olivat toimintaympäristön muutos ja nousukausi sekä inflaatio. Sisäsyntyisiä nousua aiheuttavia tekijöitä olivat tuote erinomainen, toimintaympäristön muutos, auditointi, uudistaminen, palvelujen laajentaminen, markkinoinnin tehostaminen, osaava henkilöstö ja innovatiivinen keksintö.

Innovatiivisessa yrityksessä on keskeistä huomioida edellä mainittuja tekijöitä ja ennakoida niiden mahdolliset vaikutukset toimintaan ja toiminnassa käytettäviin resursseihin.

3. Yrittäjä ja yrittäjän mahdollisuudet

Seppo Särkän luennoilla lähdettiin pohtimaan: Kuka tai mikä on yrittäjä? Mitkä asiat vaikuttavat yrittäjyyden määrään? Millaisia asioita pienyrittäjän on osattava? Voiko yrittäjyyteen kasvattaa? Millainen on yrittäjäidentiteetti? Kuuluuko asennekasvatus koulujärjestelmälle ja kuka siitä päättää? Yrittäjyydessä ja yrittäjissä on useita muotoja, mitä ne ovat? Miten saadaan yrittäjyys koko kansan asiaksi? Miten saadaan Suomi jopa muita Euroopan maita pidemmälle?

Esiin nostettiin paljon kysymyksiä ja jo tässä vaiheessa opintoja niitä tulee koko ajan lisää. Mitä itse voin tehdä asian eteen? Ainakin opiskella lisää ja sitä kautta saada rohkeutta muuttaa toimintaympäristöä. Paljon hyödyllistä materiaalia, tutkimusainestoa on esitetty näillä luennoilla. Aikaa niiden läpikäymiseen tulee varmasti jatkettua myös myöhemmin. Tilastojen lukemiseen täytyy harjaantua.

Seppo Särkän luennoilla esitettiin tilastoa, jossa kerrottiin miten suhtaudutaan epäonnistumiseen. Mitä mieltä ollaan siitä, jos joku on aloittanut yritystoiminnan ja ei ole menestynyt. pitäisikö antaa toinen tai uusi mahdollisuus. Vastaavasti tutkittiin, sitä, että jos joku on aloittanut yritystoiminnan ja ei ole menestynyt, ei

29

pitäisi antaa uutta mahdollisuutta ollenkaan. Epäonnistuminen tuomitaan helposti ja uutta mahdollisuutta ei toivottaisi, koska ei ymmärretä uuden yrittäjyyden merkitystä talouselämälle. Eurooppalaista 79 % antaisi toisen mahdollisuuden ja suomalaisista 42 %. Kuka investoisi yritykseen, joka aiemmin on epäonnistunut olisi toinen mielenkiintoinen näkökohta.

(”Euroopan yhteisön komissio. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle <http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2007:0584:FIN:fi:PDF> luettu 6.12.2013)

Kuvassa 5 esitetään yrittäjäksi alkamisen syyt, joita luennoilla esitettiin.

Kuva 5. Yrittäjäksi alkamisen syyt

Kuvan 5 mukaan yrittäjäksi aletaan saadakseen riippumattomuutta, toisen työn ohella, työttömyysuhan alla perustetaan yritys sekä toimeentulon turvaamiseksi. Toisaalta joskus valmistutaan ammattiin ja muita vaihtoehtoja ei ole omalla ammattialalla kuin perustaa yritys itse. Lisäksi on yrittäjiä, jotka asiakkaan tarpeista ovat lähteneet kehittämään yritystä ja asettaneet tavoitteita korkeallekin, kasvusuuntautuneita yrittäjiä. Ammatin vaihtaminen yrittäjäksi voisi

30

olla myös yksi yrittäjäksi alkamisen syy esimerkiksi näkee mahdollisuuden jollakin toimialalla ja haluaa lähteä toteuttamaan sitä joko yksin tai yhdessä toisten toimijoiden kanssa esimerkiksi osuuskuntamuotoisesti.

Kuvassa 6 esitetään yrittäjyyden määrään vaikuttavia tekijöitä Seppo Särkän luennon perusteella.

Kuva 6. Yrittäjyyden määrään vaikuttavat tekijät

31

Se, että syntyy yrityksiä ja mikä vaikuttaa syntyvien yritysten määrään, on esitettynä kuvassa 6. Keskeistä on asennekasvatus niin yrittäjyyskasvatus esim. YVI-hankkeessa toteutettuna kuin asenteiden muokkaaminen yrittämistä kohtaan kannustavammaksi. Tällä hetkellä sosiaaliturvan taso on yrittäjillä heikompi kuin työntekijöillä ja tämä voi vaikuttaa yritysten määrään kuten myös elinkeinopolitiikka, kannustinjärjestelmät ja taloudelliset suhdanteet yhdessä tuotannontekijöiden saatavuuden kanssa.

Omassa aineistossa mietin yrittäjyyttä samalla innovatiivisen oppimisympäristön kannalta omassa oppilaitoksessa, jotta mikä lisäisi yrittäjyyttä eri koulutusalojen opiskelijoille. Harjoitusyritysten, NY-yritysten sekä yrittäjyyskasvatuksetn tuominen lähelle sekä opettajien kouluttaminen auttaa tukemaan nuorta opiskelijaa valitsemaan yrittäjyyden tulevaisuudessa.

3.1. Tutkimuksia luotsaten

Luennoilla esitetyssä GEM-tutkimuksessa (Global Entrepreneurship Monitor) niinsanotussa globaalissa yrittäjyysmonitorissa tutkitaan yrittäjyysaktiivisuutta väestön tasolla ja yrittäjyyttä kansallisesti sekä globaalisti. Satunnaisotoksessa 2000 tai jopa enemmälle henkilöitä tehdään asiantuntijahaastattelu, jonka tulosten perusteella voidaan sanoa, että eri maiden välillä on maailmanlaajuisesti eroja yrittäjyysaktiivisuudessa. Mistä erot johtuvat? Selittäviä tekijöitä oli luentojen mukaan mm. talouksien kehitysaste, rakenne ja väestörakenne. Maita luokiteltiin sen mukaan olivatko ne kädentaitajia/tuotantojohteisia esimerkiksi Algeria, Saudi Arabia jne. tehokkuuteen perustuvia esimerkiksi Venäjä, Kiina, Brasilia jne. tai innovaatiotalouksissa kuten Suomi, Tanska, Saksa, Japani jne. Yli 70 maata oli vastaamassa GEM-tutkimukseen jonka indeksin perusteella voitiin päätellä mitä korkeampi indeksi saatiin, sitä kehittyneempi oli maa yrittäjyyteen liittyen. Suomi kuului tämän tutkimuksen perusteella innovaatiotalouksiin, joiden korkein indeksi oli Irlannilla ja matalin Italialla tässä tutkimuksessa.

Suomessa oli luennoitsija Seppo Särkän mukaan erittäin paljon yrittäjämäista toimintaa. Ei tarvitse olla yrittäjä toimiakseen yrittäjämäisesti. Yrittäjyyspotentiaali oli edelleen Suomessa korkea ja peräti 55 prosenttia

32

aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomi sijoittuu kolmanneksi kansainvälisesti kun verrataan toisiinsa 24 innovaatiotaloutta. Vaikka Suomessa panostetaan paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaan kerrottiin luennolla, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei siitäkään huolimatta vielä synny riittävästi. Suomalaiset yrittäjät haluavat edelleen kasvaa rauhallista tahtia.

Erot maiden välillä yrittäjyysaktiivisuudessa johtuivat seuraavista seikoista 1) talouksien kehitysasteesta, 2) rakenteesta ja 3) väestörakenteesta. Esimerkkinä nostettiin luennoilla esiin yrittäjät, jotka ovat 18 – 34 –vuotiaita: Kiinassa näitä on noin 57 %, Euroopassa EU:n ulkopuolisissa maissa esim. Venäjä ja Turkki noin 50 % yrittäjistä. EU-maissa suurin osa yrittäjistä löytyy 25 – 44 –vuotiaiden joukosta ikärakenteesta johtuen.

Eurooppalaisella ja kansallisella tasolla on lisääntynyt yrittäjyyden painotus. Esimerkkinä Euroopan komission yrityskiihdyttämöt uusin työkalu, jonka avulla suunnitellaan esimerkiksi useita toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan ICT-alan europpalaista ekosysteemiä, erityishuomio niissä yrityksissä jotka kehittävät palveluja ICT-teknologian hyödyntämistä varten. Tarkoituksena on tuottaa maailmanmarkkinoille Rovion ja Spotifyn kaltaisia uusia, nopeasti kasvavia yrityksiä. Kiihdyttämötoimintaa lähellä olevana yrittäjyyttä edistävän yhteisönä mainitaan esimerkiksi Business Kitchen tai Startup-Sauna, jotka voisivat mahdollisesti olla tuen hakijoina (”Työ- ja elinkeinoministeliön www-sivusto. Yrityskatsaus 2013.

<https://www.tem.fi/files/37613/TEMjul_25_2013_web_07102013.pdf>luettu 5.12.2013.)

3.2. Yrittäjyysilmapuntarin tarkastelua luennoilla esitettyjen tietojen kanssa

Taloustutkimuksen yrittäjyysilmapuntarissa oli tutkittuna kuinka houkuttelevana yrittäjyyttä pidetään, kuinka moni on aikeissa alkaa yrittäjäksi ja mitä mieltä suomalaiset ovat suomalaisesta yrittäjyydestä? Miksi alkaa yrittäjäksi -kysymykset nousivat omaan mieleeni?

33

Kohderyhmänä olivat 15 – 79 –vuotiaat suomalaiset lukuunottamatta Ahvenanmaalaisia. Vastaajia oli 1085 ja otos muodostettiin valtakunnallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinläänin mukaan. Lopullisissa tuloksissa painotus oli iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa on hyvä toimia yrittäjänä ja 75 % on sitä mieltä, että Suomessa on hyvä tehdä työtä. Palkkatyö on edelleen kiehtovin ja 2/3 suomalaisista ei pidä yrittäjänä toimimista houkuttelevana. Toisaalta ne, jotka pitivät yrittäjyyttä houkuttelevana, heistä 17 % ovat suunnitelleet yrityksen perustamista lähiaikoina.

Tuloksia tarkasteltaessa huomasin saman kuin luennoitsija Särkkä luennoilla esitti, jotta tyypillinen yritys ei kovin monia tässä ajassa kiinnosta. Yrittäjyyden ytimessä on kuitenkin aina ennakoiva yrittäjä, joka näkee liiketoimintamahdollisuudet ja hyödyntää niitä ns. kirzneriläinen yrittäjyystutkimuksen tulkinta, siten että ylläpitää markkinatasapainoa. Kirznerin mukaan yrittäjä on valpas, haukankatseinen ja huomaa yrittämisen marjat ja sienet luennoitsijan mukaan. Tai Schumpeteriläinen tulkinta, jossa vanhat tavat korvautuvat uusilla toimitatavoilla. Yrittäjän ei tarvitse tässä näkökulmassa olla riskinkantaja eikä omistaja. Oleellista on innovaatiot ja kyky tehdä jotain tavanomaisesta poikkeavalla tavalla, tavanoimaisesta poikkeavaa, poikkeavilla panoksilla ja siten murtaa markkinoilla oleva tasapaino.

Yrittäjyysilmapuntarin taustoja tarkasteltaessa 15-24-vuotiaat miehet ja yli 80 000€:n vuositulojen talouksissa asuvat pitävät yrittäjyyttä muita useammin houkuttelevana kuten myös ne, jotka ovat jo yrittäjiä. 20 prosenttia niistä jotka jo yrittävät, eivät pidä sitä houkuttelevana. Alemmat toimihenkilöt ja työväestö, sekä 50-64-vuotiaat ovat kriittisimmin suhtautuvia. Kun ollaan ajassa, jossa osaamisen merkitystä korostetaan, on ajateltu, että ns. gaselliyritykset tai KIBS-yritykset (KIBS on knowledge intensive business) ovat ne, jotka vastaavat taloutemme kiperiin haasteisiin. Koulutuksen laajuus, jota työväestöllä ja alemmilla toimihenkilöillä tai alhaisimmassa tuloluokassa, ei välttämättä ole ja siten on jääty odottamaa, että ne yritykset, joissa on korkeaa teknologiaa teollisuudessa, voivat tuoda vastauksen kiperään taloudelliseen tilanteeseen, vaikka näiden gaselliyritysten ja muiden osuus on erittäin pieni verrattuna

34

yritysten kokonaismäärään. Gaselliyritys on sellainen, joka kasvaa kolmen vuoden aikana vähintään 20 % vuodessa, jos mitataan työllisyyttä. Tämä edellyttää myös, että yrityksessä työskentelee tarkastelujakson alussa vähintään 10 henkilöä ja se on toiminut enintään kaksi vuotta. (”Kymenlaakson kauppakamari. Kymenlaakson kauppakamarin www.sivusto <http://jasentiedote.kymi.chamber.fi/index.php/jasentiedote_kymi/Kansainvaelisiae-asioita/TEEMA-Gaselliyritysten-on-hyvae-kasvaa-Suomessa> luettu 6.12.2013.)

Seppo Särkän luennoilla nostettiin esiin osaamisintensiiviset palveluyritykset ns. KIBS-yritykset, joiden avulla toivotaan talouden ulkoisen tasapainon turvaamista esimerkkinä näistä muun muassa konsulttipalvelut tai lakimiehet. Osaamisintensiiviset palvelut tarkoittavat toisille yrityksille suunnattuja palveluita, jotka perustuvat tietoon esimerkkinä uuden teknologian hyödyntäminen uudenlaisia ratkaisuja hyödyntäen ja samalla entisten palvelujen kehittäminen tarjoamalla uudenlaisia ratkaisuja. (”Sitran rapotti. Tietointensiiviset palveluyritykset – tutkimuksen nykytila <http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti38.pdf> luettu 6.12.2013.)

Teknologinen kehitys on ollut yrittäjyyttä ja liiketoimintaa leimaamassa jo teollisesta vallankumouksesta (takoraudan valmistuksesta) lähtien, höyryn ja rautateiden aikakautena, teräksen sekä sähkön ja perusteollisuuden kaudella, öljyn ja autoteollisuuden kaudella sekä ICT-alan vallankumouksessa. Ensin valmistettiin takorautaa teollisessa vallankumouksessa, tuotantoketjut vahvistuivat, hevosvoimat otettiin käyttöön, hiiltä ja halpaa terästä saatiin käyttöön vähitellen ja sitten alkoi massatuotannon kausi. Ensimmäinen rautatielinja avattiin Englantiin Stocktonin ja Darlingtonin välille 1825. Henry Ford kokosi polttomoottorilla toimivan auton, T-mallin Fordin vuonna 1909 , joka oli ensimmäisen sarjatuotantona valmistettu auto. (Olipa kerran keksijä DVD pohjalta tuotettu LUMA-viikon 2013 materiaali. Tietoa DVD:stä www-sivusto, <http://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_keksij%C3%A4t > luettu 11.11.2013)

35

Yrittäjyysilmapuntarin tutkimustulosten perusteella itsenäisen yrittäjän ammattia piti erittäin houkuttelevana ainoastaan 6 % vastaajista ja 29 % oli sitä mieltä ettei itsenäisen yrittäjän ammatti lainkaan houkuttele. Melko houkuttelevaa oli 26 prosentille itsenäisen yrittäjän ura. Naisten ja miesten välillä oli eroja vastaamisessa esimerkiksi miehissä kriittisesti suhtautuvia oli vähemmän.

Naisyrittäjyys on ollut pitkään luennoitsija Särkän mukaan kiinnostuksen kohteena. Toisaalta esiin luennoilla nostettiin myös perheyrittäjyys, johon pääosa suomalaisista yrityksistä luokittuu subjektiivisen määrittelyn mukaan. Maatilat ovat perinteisesti olleet pieniä perheyrityksiä ja niiden määrä on luennoitsija Seppo Särkän mukaan vähentynyt. Maatilojen koko on kasvanut ja niiden perinteisten tulonlähteiden rinnalle on noussut muunkinlaista yrittäjätuloa. Nais- ja perheyrittäjyydestä tarkemmin myöhemmin tässä asiakirjassa.

Maahanmuuttajien yrittäjyys on luonnollisesti globalisaation seurausta. Se on luennoitsijan mukaan yksi väylä työllistyä ja siten oma henkilökohtainen asema voi parantua yrittäjyyden kautta. Miten naiset toimivat yrityksessään toisin kuin miehet tai millaista naisyrittäjyys on? Yrittäjyysluennoilla nostettiin esiin myös luovien alojen ja hyvinvointialan yrittäjyys esimerkkinä kulttuuriala ja verkosto-oppiminen.

Yrittäjyysilmapuntarin mukaan puoluekantaa katsottaessa positiivisimmin itsenäisenä yrittäjänä toimiseen suhtautuivat Suomen kristillisdemokraatit ja ei lainkaan houkuttelevana pitivät Vasemmistoliitto 50 % sekä SDP 43 %. Vastaajilta, jotka eivät pitäneet yrittäjyyttä houkuttelevana kysyttiin, onko palkkatyö vai sosiaaliturvan varassa eläminen houkuttelevampi vaihtoehto yrittäjyyteen verrattuna. 94 % piti palkkatyötä houkuttelevampana kuin yrittäjyys ja 1% piti sosiaaliturvaa houkuttelevampana. Nuoret miehet, 15 – 25-vuotiaat valitsivat sosiaaliturvan varassa elämisen olevan yrittäjyyttä tai palkkatyötä houkuttelevamapaa.

Yrityksen perustamista yrittäjyysilmapuntarin mukaan suunnittelivat erityisesti 35-49-vuotiaat ja heistä 30 %. Perussuomalaisten kannattajissa on muita enemmän niitä, jotka suunnittelevat perustavansa yrityksen lähiaikoina.

36

Johtavassa asemassa työskentelevät, ylemmät toimihenkilät ja työttömät ovat muita useammin suunnitelleet yrityksen perustamista lähiaikoina. 17 % vastaajista on suunnittelut yrityksen perustamista lähiaikoina. Miehet ovat tässä aktiivisempia, kuten edellä mainitsin 35-49-vuotiaat erityisesti. Millaisia vaihtoehtoja yrityksen perustamiseen näillä kyselyyn vastaajilla on? Seppo Särkän luennoilla mietittiin aloittavien yritysten ominaisuuksia. Millainen on tyypillinen aloittava yritys? Pieni, lähimarkkinoille suuntautuva palvelualan yritys ja sen merkitys on erityisen suuri käynnistyvillä aloilla?

Miten sitten markkinoille tullaan. Vaihtoehdot ovat seuraavat luennoilla kuultuna Vesperin mukaan: Ensinnäkin on innovaatio, ominaisuuksiltaan uusi tuoteperusta. Toiseksi on rinnakkainen kilpailu esimerkkinä voisi olla tuote joka on jo markkinoilla ja sille synnytetään kilpailija, rinnakkainen, parallelli tuote esimerkiksi toteuttamalla sen muunnos ja/tai toisenlainen toteuttamistapa. Kolmanneksi on luvakeliiketoiminta (franchise-liiketoiminta), missä etukäteen kokeiltu liikekonsepti siirretään toiseen paikkaan maantieteellisesti esimerkkinä Vianor-yritykset ja vastaavat joita edellä esittelin. Neljänneksi on MBO-kauppa (manage by out) eli toimivan yrityksen tai sen osan tai tietyn liiketoiminnan ostaminen. Yritys voitiin luennoitsijan mukaan myydä esimerkiksi toimivalle johdolle.

Kun yrittäjyysilmapuntarissa mietittin mitä mieltä suomalaiset ovat väittämästä ”Suomessa on hyvä yrittää” yhtä mieltä olevien vastaajien määrä on hieman laskenut edellisistä vuosista. Puoluetaustaltaan SDP, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit –äänestäjät ovat muita useammin samaa mieltä väitteen kanssa kuten yrittäjät ja ikäluokat 15 – 24-vuotiaat sekä 65 – 79-vuotiaat. Vastaajien määrä vaihteli ja siten SDP 129 vastaajaa, Kokoomus 208 vastaajaa ja Kristillisdemokraatit 23 vastaajaa. Näin puolueen perusteella vastaukset tutkimusten mukaan eivät kovin tarkkoja, ainoastaan suuntaa antavia. Kriittisesti tähän väitteeseen suhtautuivat erikseen ne, jotka kuuluvat työntekijöihin sekä Vasemmistoliittoon tai Perussuomalaisiin. Suomessa on hyvä yrittää tai Suomessa on hyvä tehdä työtä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa on hyvä tehdä työtä, yrittäminen ei olekaan niin hyvä vaihtoehto. Ammattialoittain muun muassa yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat ja maanviljelijät olivat sitä mieltä, että Suomessa on hyvä yrittää. Jos taloudessa

37

olevat tulot olivat alle 20 000 euroa yrittämistä ei pidetty hyvänä vaihtoehtona. Mielestäni yrittäjyyteen ei innostuta pienillä tuloilla, koska tietoa ei ole riittävästi ja koetaan tärkeämmäksi saada päivittäiset tarpeet toteutettua.

Onko Suomessa hyvä tehdä työtä? Kriittisesti väitteeseen suhtautuivat tutkimuksen mukaan 35-49-vuotiaat ja Perussuomalaiset. Mistä mahdollinen kriittisyys johtuu? Johtuuko väite siitä, että 1980-luvun lopun taloudellisen tilanteen synnyttämät vuokratyöt, pätkätyöt yleistyivät ja vakituisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia ei syntynyt tarvittaessa. Koettiin että epävarmuus työmarkkinoilla lisääntyi. Valmistuessaan nuoret odottivat saavansa pitempiaikaisia työsuhteita ja muutokseen ei oltu valmistauduttu.

Luottamus julkiseen talouteen 1990-luvulla saattoi olla myös yksi asia, joka vaikutti, kun Suomi joutui säilyttääkseen luottokelpoisuuden saneeraamaan julkista taloutta saadakseen talouteen pitkäaikaisia vaikutuksia. Mahdollisesti asenteisiin on vaikuttanut myös se, että 2000-luvulla on suurten työnantajien työpaikat olleet vähennysten kohteena, toimintoja on siirretty edullisempien kustannustason maihin ja siten tulevaisuus on koettu epävarmaksi. Yrittäjyyden tukeminen ei ole vielä ollut kehittynyt siinä mielessä, että nuori olisi rohkaistunut heikomman sosiaaliturvan myötä perustamaan yritystä. Työntekijänä hänellä on ollut suhteellisesti paremmat edut.

Yrittäjäksi haluttiin alkaa saadakseen vapautta, itsenäisyyttä, hyvät ansaintamahdollisuudet sekä päätäntävaltaa asioissa. Miehille ansaintamahdollisuudet olivat tärkeämpiä kuin naisille. Vastaajista muutamilla oli perhetaustana yrittäjyys ja sekin motivoi aloittamaan.

Yrittäjyyttä vastaan oli muutamia asioita: taloudellinen riski yhdessä velkaantumisen ja epäonnistumisen kanssa olivat 40 % vastaajista syynä tähän. 2011 vuoden jälkeen heikentynyt taloudellinen tilanne voi olla yksi asia tähän. Muina asioina vastattiin aikapula, kiire, pitkät työpäivät sekä jaksaminen. Muutamilla vastaajilla ei ollut hyvää liikeideaa ja se esti aloittamisen. Miehet tunnistavat taloudelliset vaikutukset Suomen talouteen yrittäjyydessä naisia useammin. Mielenkiintoinen näkökanta on innostetaanko yrittäjyyteen jo

38

koulussa? Mielestäni tutkimuksen perusteella koulutuksessa on tarvetta edelleen jatkaa yrittäjyyteen innostamista, koska 41 % on jokseenkin eri mieltä jotta heitä kannustettaisiin yrittäjyyteen. Mikä on opettajien todellinen yrittäjäosaaminen? Kuinka paljon yrittäjyyttä on eri luokka-asteiden opettajien koulutuksessa? Suomalainen yrittäjyys on asia johon tutkimuksen mukaan innostetaan 15 % koulussa. Yrittäjys kun kuitenkin on asia, jota suurimman osa mielestä tulisi edistää eli 83 % on sitä mieltä. Miten se ei toteudu koulussa? Syy voisi olla siinä, että koulun antama tietomäärä on laaja-alainen ja yrittäjyys hautautuu opiskelijan näkökulmasta tietomäärän alle.

Suomalainen yrittäjyys koetaan 43 % verotulojen lähteenä ja 38 % Suomen työllisyyden avaimena. Rikastumisen lähteenä suomalainen yrittäjyys ei ole mielipiteissä keskeisin. Yrittäjät eivät koe suomalaista yrittäjyyttä niin riskien täyttämäksi kuin muut ihmiset eli ne, jotka eivät yritä. He suhtautuvat muita kriittisemmin siihen, että yrittäjyys olisi omistajavetoista tai että koulussa yrittäjyyteen innostettaisiin,verrattuna muihin vastaajiin. Sukupuolten välillä syntyi eroja siinä, että miehet kokivat yrittäjyyden Suomen talouskasvun moottoriksi enemmän kuin naiset ja naiset vastaavasti kokivat asiakaslähtöisyyden enemmän kuin miehet.

Yritysideapankista kysyttiin vastaajilta, alentaisiko sellainen yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja etenkin jos se olisi ilmainen. Jos tällainen olisi olemassa 2/3 vastaajista oli sitä mieltä että yrittäjäksi ryhtymisen kynnys alenisi. Kriittisesti suhtautuivat 35-49-vuotiaat muun muassa, jotka olivat kriiittisiä myös edellä, onko Suomessa hyvä tehdä työtä. 15-24-vuotiaat kokivat pankin 71 % merkittäväksi kynnyksen alentajaksi.Puolueista Suomen keskusta 74% ja Kokoomus 70 % olivat myös vahvasti samaa mieltä kuin nuoret.

3.3. Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö innovatiivista yritystä tukemasssa

Millaisia yrittäjämäisiä toimia tarvitaan esimerkiksi innovatiivisessa oppilaitoksessamme, jotta saadaan yrittäjyys koko kansan asiaksi.

39

Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalisessa oppimisympäristössä on tukea ja materiaalia opettajille, opettajien kouluttajille, kotiväelle ja yrityksille. Yrittäjyyskasvatukseen kannustetaan kaikilla ikätasoilla esimerkiksi luovuuden käyttöön, tekemällä oppimiseen, ideointiin ja uusiin kokeiluihin. Näin syntyy uutta ja riskinotto sekä mahdolliset virheet ovat olennainen osa oppimista. Esimerkkeinä ammatillisen opetuksen näkökulmasta materiaaleissa esitetään työssäoppimista, opinnäytetyöaiheiden hakemista yrityksistä, työssäoppimista yrittäjänä, oppilaitososuustoimintaa, opettajien työelämään tutustumista, NY nuori yrittäjänä sekä ohjeita oppilaitosyhteistyöhön (”YVI-hankkeen www-sivusto. Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö. <http://www.yvi.fi/>luettu 5.12.2013.)

Seuraavassa kuvassa 7 on poimittuna muutamia asioita Euroopan yhteisön tukeman YVI-hankkeen sivustolta, miten ammatillisessa oppilaitoksessa voimme tukea opiskelijoita arvojen tai menetelmien avulla saamaan aikaan yrittäjyyttä.

Kuva 7. YVI-sivusto yrittäjyyden tukemisessa ammatillisessa oppilaitoksessa

40

Kuvaan 7 poimin opiskelijaa tukevia asioita yrittäjyyden opetuksessa ja oppimisessa. YVI-sivusto on monipuolinen työkalu kaikille kouluasteille ja kotiin. Sivustolla on opettajien kouluttajille oma osio, jossa on uudenlaisten yritys- ja tuoteideoiden kasvualusta YVI-moottori joka korvaa paperin, kynän ja keskustelun ja sopii kaikille kouluasteille. Kiinnostuin tästä työkalusta erikseen koska esimerkiksi eri puolella Suomea kaksi opettajaa voi antaa saman tehtävän ja näin oppija voi vaihtaa ajatuksia isomman ryhmän kanssa. Toinen keskeinen työkalu on DYNA START, jossa esitetään, miten liikeidea markkinoidaan ja myydään muille visuaalisesti. Sivustolla on myös yrittäjyyskasvatuksen mittaristo, jota voi hyödyntää oman työn arviointiin, kehittämiseen sekä oppilaitoksen yrittäjyyskasvatukseen. Sivusto oli vain nimenä ennestään itselle tuttu ja siten sain tällä kurssilla uuden työkalun toimintaan. Aikaa tutustumiseen tulen käyttämään vielä enemmän.

Seppo Särkän luennoilla esittämä hyvä linkki sai aikaan menoraiteen ja paluu luennoille takaisin YVI-sivustosta kesti hetken aikaa. Miten yrittäjätaitoja voi oppia? Jäin siis pohtimaan tällaista asiaa, kuinka oppisin yrittäjäksi: ammatillisen koulutuksen yhteydessä, suorittamalla yrittäjätutkinnon, yrittäjäkursseilla, itseopiskellen, työssäoppimalla, toisilta yrittäjiltä ja omia kokemuksia hankkimalla, näin kuvattiin luennoilla. Itse jäin miettimään, jotta minulle sopii joko omia kokemuksia hankkimalla, koulutuksen yhteydessä ja yrittäjätutkinnon suorittamalla. Mitä pitäisi tehdä, jotta useampi nuorista alkaisi yrittäjäksi? Tarjota mahdollisuutta yrittäjämäiseen opiskeluun ammatillisen koulutuksen yhteydessä eli opiskeltaisiin koko tutkinto yrittäjämäisesti heti alusta alkaen esimerkiksi perustamalla yritys, jonka puitteissa toimitaan. Näin voisi aloittaa liikeidean suunnittelun jo opintojen alkuvaiheessa yhdessä toisten kanssa, viedä liiketoimintasuunnitelman käytäntöön sekä tehdä jo silloin sidosryhmäyhteistyötä niin asiakkaiden kuin muiden toimijoiden kanssa.

3.4. Kuka tai mikä on yrittäjä

41

Kuka tai mikä on yrittäjä? Yrittäjän identiteettiä hahmotettiin Seppo Särkän luennoilla monipuolisesti.

Yrittäjällä on ensiksikin taloudellinen ulottuvuus A: sidosryhmät on huomioitava, rehti kilpailu, verojen maksaminen, rehellinen, luotettava. Yrittäjän toimintaa ovat tässä tapauksessa pääoman sijoittaminen ja taloudellinen riskinotto. Toiminnan tuloksena syntyy korkoa pääomalle sekä voitto riskinotosta on yrittäjän ansaitsema palkka. Toiseksi yrittäjällä on johtajuusulottuvuus B: Yrittäjän toimintaan kuuluvat tuotannontekijöiden (työ, luonnonvarat, pääoma) yhdistäminen, toiminnan organisointi ja verkostojen koordinointi. Toiminnan tuloksena syntyy tehokasta, tuottavaa toimintaa, organisaatiopääomaa, verkostopääomaa ja siis aineetonta pääomaa. Kolmanneksi yrittäjällä on uutta luova ulottuvuus C: Yrittäjän toimintaa ovat tässä vaiheessa mahdollisuuksien näkeminen, mahdollisuuksiin tarttuminen, innovaatioiden toteuttaminen ja liiketoiminnan kasvattaminen. Toiminnan tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa, innovatiivista liiketoimintaa, lisäarvoa asiakkaalle siitä, että yritys on olemassa sekä arvonlisäys omistajalle.

3.4.1. Yrittäjän lähellä olevat roolit

Taloudellista ulottuvuutta A lähellä olevat sijoittajat, pääomarahoittajat ja salkunhoitajat pyrkivät investointien avulla varmistamaan, että pystyvät tuottamaan pääomaa yrittäjälle. Johtajuusulottuvuutta B lähellä ovat palkkajohtajat, koordinaattorit, esimiehet ja verkostomeklarit (eli yrittäjämäisesti esiintyvät konsultit). Keksijät, tutkijat ja visiönäärit ovat niitä rooleja, joita löytyy uutta luovaa ulottuvuutta C läheltä.

Taloudellisen ulottuvuuden A ja johtajuuden B sisältäviä rooleja ovat omistajajohtaja, ammatinharjoittaja ja Franchising-yrittäjä esimerkkinä viimeisestä Kotipizza, Subway, Makuuni, Hertz, Vianor ja Hesburger. Johtajuuden B ja luovan ulottuvuuden C sisältäviä rooleja ovat tulosyksikön johtaja, projektipäällikkö, muutosagentti, sisäinen yrittäjä esimerkkinä keksijä –

42

tutkijatyyppinen –yrittäjä. Taloudellisen ulottuvuuden A ja luovan ulottuvuuden C sisältäviä rooleja ovat ”Business enkeli”, innovatiivinen pääomarahoittaja, joka sijoittaa rahaa yritykseen ja haluaa hyötyä yrityksestä, muttta ei ole itse toiminnassa mukana operatiivisesti.

Kaikkien ulottuvuuksien taloudellisen A, johtajuuden B ja luovuuden C yhdistelmänä syntyy yrittäjyyden ydin, uusi innovatiivinen kasvuyrittäjyys. Mitä se on? Se on yleistyvä tiimiyrittäjyys esimerkkinä osuuskunta, jossa yrittäjäksi harjoittelu on helpompi aloittaa. Kasvuyrittäjyys on luennoitsijan mukaan spinoffeja, pääomarahoituksella projektoituja yrityksiä, joissa on ulkoinen rahoitus ja uusia tuotteita syntyy koko ajna. Toisaalta kasvuyrittäjyys voi luentojen mukaan olla pitkäkestoista kehitystyötä innovaatioverkoissa. Innovatiivinen kasvuyrittäjyys voi luentojen mukaan syntyä yrityksen sisäisinä projekteina, johdannaisina aikaisemmasta liiketoiminnasta ja sen tuloksena syntyy uusia innovaatioita.

Näillä luennoilla olen oppinut yrittäjyyden eri ulottuvuuksia Vesalaisen mukaan esitettynä. Luennoitsija esitti, että organisaatiotasolla se tarkoittaa: sisäistä yrittäjyyttä, yritysyhteistyötä, perheyrittäjyyttä, franchising-yrittäjyyttä, maaseutu- ja kulttuuriyrittäjyyttä. Henkilön ei siis välttämättä tarvitsekaan olla yrittäjä vaan hän voi toimia yrittäjämäisesti kuten sisäinen yrittäjä. Liiketoimintatasolla puhutaan liiketoimintamahdollisuuksista: liikeideakonseptista (mitä, kenelle, miten ja millä tavalla), innovaatioista ja yrittäjästrategioista. Yksilöulottuvuuden tasolla puhutaan yrittäjäominaisuuksista, yrittäjäksi ryhtymisestä ja yrittäjänä toimimisesta (erilaisista yrittäjätyypeistä).

3.4.2. Yrittäjyystarinoiden yrittäjyysorientaation tyypit

Luennoilla kuulimme, millä eri tavoin on päädytty yrittäjyyteen. Esimerkiksi on aktiivisesti haluttu toteuttaa omaa unelmaa ja etsitty mahdollisuutta aloittaa yrittäjänä. Myös tapayrittäjyys on aina osoitus aktiivisesta pyrkimyksestä yrittäjäksi.Toisaalta on synnytty yrittäjäperheeseen ja kasvettu luonnollisesti yrittäjämäiseen elämäntapaan ja on ollut luontevaa ottaa askel yrittäjyyteen. Joillekin yrittäjyyteen ajatuminen on tullut keskeiseksi toimeentulon lähteeksi

43

esimerkiksi ne, joilla olisi ollut työttömyys toisena vaihtoehtona tai tulojen väheneminen aiemmassa työtehtävässä esimerkkinä maatalous. On myös niitä joille on tarjoutunut tilaisuus alkaa yrittäjäksi esimerkiksi ulkopuolisen aloitteesta. Viimeksi mainitut eivät ole itse aktiivisesti pyrkineet yrittäjäksi, vaikka heidän edellytykset toimia yrittäjänä ovat olleet erityisen hyvät. Teknologiayritykset ovat sitten oma tutkimuksen kohde luennoitsijan mukaan ja niiden omaleimaisuutta ova markkinaepävarmuus, teknologiaepävarmuus ja kilpailuepävarmuus. Oleelliseksi tuleekin miten saadaan tietoa, kysymys osaamisesta sekä hen hankkimisen keinoista.

Lisäksi Seppo Särkän luennoilla kuulimme yrityksistä, jotka voivat kansainvälistyä jopa ennen kotimarkkinoille tuloa niinsanotuista Born Global –yrityksistä. Esimerkkinä tällaisesta voisi olla palkittu Andersinno AndersInno Oy, joka on keskittynyt sähköiseen liiketoimintaan ja useat Born Global-yrityksistä toimivatkin ICT-alalla. (”Turun seudun kehittämiskeskus www-sivusto. <http://www.turunseutu.fi/public/default.aspx?contentid=449080&nodeid=8932 > luettu 7.12.2013). Luennoilla kuulimme, jotta kaupan esteiden häviäminen, kysynnän vähäisyys, tuotteiden elinkaaren lyheneminen ovat olleet vaikuttamassa kansainvälisen toiminnan kasvuun. Nämä yritykset eivät edusta valtaosaa vaan ovat ”tähdenlentoja”.

Yrittäjyys on luennoitsijan mukaan edelleen yksilölähtöistä ja yksilöt ovat kaiken tekemisen ytimessä.

3.5. Mitä pienyrittäjän tulee osata?

Luennoilla Seppo Särkkä esitti, että pienyrittäjä ei voi toimia yksin. Tässä ajassa korostetaan yrittäjän ja yrittäjätiimin merkitystä kuten Timmons ja Spinelli jo vuonna 2004 ovat ajatelleen ja luennoilla esitettiin. Pienyrittäjältä edellytetään jo useita asioita. Hänen tulee osata strateginen suunnittelu (pitkän tähtäimen suunnittelu), toiminnan suunnittelu, valvonta havaintojen ja tunnuslukujen perusteella, visiot, ihmisten johtaminen, valvonta ja uudistavat toiminta sekä suhteet, resurssien hankinta ja käyttö. Hän tarvitsee lisää apua toimiakseen ja

44

sitä on palkattava. Jos alat yksinyrittäjäksi tulee hallista neljä roolia: sijoittajarooli, johtajarooli, tekijärooli ja myyjärooli. (Pyykkö, Manne, 2011, 47).

Yrittäjyys on tullut tällä kurssilla esille useasta näkökulmasta ja sen moniulotteisuuden näkeminen hämmästyttää itseäni. Ennen ajattelin suoraviivaisemmin ja nyt hajautetusti. Ei ole enää tyypillistä yrittäjää eikä tietä yrittäjäksi. Yrittäjäksi ei synnytä vaan yrittäjiä syntyy -ajattelen. Suotuisa tilanne synnyttää yrittäjän. Asiat, joita yrittäjä pitää merkittävänä itselleen omassa elämässä, heijastuu se pienissä ja uusissa yrityksissä yrityksen toimintaan eli yrittäjän omat strategiset tavoitteet ja intentiot. Millä tavalla toimitaan, mikä on strategian sisältö (tuotteet, markkinat, tapa toimia) ja miten strategiaa toteutetaan (millaiset kyvykkyydet ja resurssit yrityksellä on hallinnassa) yhdessä toimintaympäristön ennustettavuuden kanssa. Millainen on yrityksen strateginen orientaatio, yrityskulttuuri. Ollaanko yhteistyöhakuisia, innovatiivisia, otetaanko riskejä tai jaetaako riskejä yhteistyössä sekä mikä on kilpailullinen agressiivisuus?

Seppo Särkän luennoilla tuli esille, jotta pienyrittäjän täytyy osata asioita monipuolisesti kuten visiot. Hän juttelee toisten yrittäjien kanssa ja saa tietoa itselleen. Hän valitsee tunteen, järjen ja aavistuksen mukaan oikean etenemissuunnitelman ja laatii simulaatiot. Simulaation tekeminen onnistuu pitkän tähtäimen suunnittelussa eli strategisessa suunnittelussa, kun on asettanut päämäärän itselle ja yritykselle sekä on tehnyt SWOT-analyysi ulkoisista mahdollisuuksista ja uhkaa aiheuttavista asioista sekä sisäisistä vahvuuksista ja sisäisistä heikkouksista sekä analysoinut ne. Stragiseeen suunnitteluun kuuluvat asiakkaan ja oman hyödyn laskeminen, päätössysteemien valinta (kilpailu-, markkina-, kasvu-, tuote-, tuotanto-, henkilöstö-, tutkimus- ja kehitysstrategia), strategiaprojektit, strategian liittäminen jatkuvan toiminnan suunnitelmiin, päätös strategian muuttamisesta.

Toisaalta pienyrittäjälle kuuluu luennoitsijan mukaan toiminnan suunnittelu: jatkuvan toiminnan ennusteet, ulkoiset ja sisäiset analyysi, tulossuunnittelu, jatkuvan toiminnan suunnittelu, rahoitussuunnittelu, investointisuunnittelu sekä koulutussuunnittelu. Pienyrittäjän työhön kuuluu lisäksi resurssien hankinta ja käyttö: miten rahoitus järjestetetään (rahoitusbudjetti, perintä, myyntisaamiset), materiaalit (niiden toimittajatietokanta) ja tuottavuuden jatkuva parantaminen.

45

Pienyrittäjän oma erikoistyö on asiakaskunnan hankinta, kilpailijoiden jatkuva seuranta, hyödyn tuottaminen asiakkaalle niin että tulee tulosta, kyky pysyä osaamisen alueella ylivoimaisena ja lisäksi hallinto sekä suhteet ulkopuolisiin sidosryhmiin on hoidettava. Ihmisten johtamisen osalta pienyrittäjällä on toimintavapaus tavoitteiden nojalla, motivoivien ja luovien olosuhteiden järjestäminen, rehellinen ja oikeudenmukainen tiedotus ja palaute sekä palkitseminen ansioiden mukaan esimerkkinä bonukset ja palkkalaskelma. Toisaalta työhön pienyrittäjänä kuuluu valvonta, uudistava toiminta ja suhteiden hoitaminen. Yrityksen valvonta havaintojen ja tunnuslukujen perusteella, rahoituksen riittävyys ja tuottavuus, poikkeavuuksien korjaaminen jotta samat virheet eivät toistuisi ja suhteiden hoitaminen viranomaisiin, yhteiskuntaan, perheeseen, asiakkaisiin, kilpailijoihin ja yhteistyökumppaneihin.

3.6. Millainen yritysmuoto

Mikä on yrityksen tyyppi? Se voisi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, jos tekee esimerkiksi pienimuotoista yritystoimintaa yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa. Silloin yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen veloista esimerkkinä vaikka Toiminimi (tmi) Arjan Ratsut Oy.

Toinen yritystyyppi voisi olla Avoin yhtiö (Ay) jossa yhtiömiehet vastaavat kaikista velvoitteista omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Toimijoina voi olla useita yrittäjiä yhdessä, jotka toimivat yhteisen edun nimissä. Pääomayhtiöt voivat olla joko osakeyhtiöitä (Oy), jossa on asetettu minimipääoma, jolla osakeyhtiö voidaan perustaa eli 2500 euroa. Osakas ei vastaa yhtiön veloista ja osakeyhtiön omistavat osakkaat, jotka sijoittavat rahaa yritykseen. Luennoilla kuulimme, jotta osakeyhtiö soveltuu laajaan liiketoimintaan kuten luennoilla kuultu osuuskuntakin. Osuuskuntalaki on muuttumassa 1.1.2014 alkaen ja siinä osuuskunnan voi perustaa mahdollisesti myös yksi henkilö. Osuuskunta tarjoaa mahdollisuuden aloittaa yritystoiminta turvallisesti. Osuuskunta tukee jäseniään tuottamalla palveluja taloudenpitoon ja elinkeinon harjoittamiseen.

(”Suomen yrittäjät. Aina kannataa yrittää. Vinkkejä yrityksen ja koulun yhteistyöhön. www-sivusto http:/www.yrittajat.fi/File/40823a7f-88b5-4e79-9910-365bddffdfa9/Ain_kannattaa_yrittaa.pptx%20> luettu 7.12.2013.)

46

Osuustoiminnasta kuulimme luennoilla esimerkkeinä elintarviketuotannon, metsätalouden ja SOK:n.Osuuskunnan historia alkoi Englannista 1800-luvun lopulta. Se sopii myös aloittelevalle yritykselle ja on laajimmin omistetty yritysmalli Suomessa. Itsekin olen osuuskunnan jäsen esimerkkinä Osuuspankki, jonka asiakkaana olen. Ostan osuuskunnan tuotteita kuten HK eli Helsingin kauppiaiden tuotteita kotiini. Useat vakuutusyhtiöt ovat osuuskuntia ja siten osuuskunta on meidän arjessa. Suomessa osuustoimintaa on ollut jo yli 100 vuoden ajan. Edellä mainitsin suuria osuuskuntia ja pienemmistä osuuskunnista on koulutukseen keskittynyt Tiimiakatemia (”Vipuvoimaa EU:lta hankkeen kotisivut. Yhdessä yrittämään <http://www.yhteistoiminta.fi/suomessa/> luettu 8.12.2013.)

Lisäksi luennoilla mainittiin keskinäinen yhtiö, joka soveltuu esimerkiksi laajaan vakuutusliiketoimintaan ja kommandiittiyhtiö. Kommandiittiyhtiössä on omistaja ja äänetön yhtiömies, jotka vastaavat veloista koko omaisuudellaan. Verotuksen osalta eri yritysmuodot ovat erilaisia ja siihen liittyen eniten verotetaan sitä, joka pyörittää yritystä toiminimellä. Osakeyhtiön perustajalla täytyy alkuvaiheessa jo olla rahaa, siten talous ei liene hänen ongelma. Osuuskunnan verotuksen tarkastelu osoittaa, että valtiovarainministeriö on esittänyt uutisissa lokakuun lopussa verotuksen kiristämistä osuuskuntatoimintaan. Mitä tämä tarkoittaa osuuskunnan toimintaa aloittelevalle tai kannattaako aloittaa?

Lähtökohtaisesti luennolla kuulimme, jotta emme tarvitse suurta pääomaa aloittaessamme osuuskuntaa mutta toiminnan edetessä on osuuskunnan tulojen katettava kuitenkin menot.

47

Kuvassa 8 on koottuna asioita, mitä osuuskunnasta luennoilla kerrottiin

Kuva 8. Osuuskunta yrityksenä

Kuvassa 8 on kuvattuna muutamia osuuskuntaan liittyviä asioita. Osuuskunta on siten laajempi kuin edes tiesinkään. Olen saanut bonusta elintarvikeostoksilla ollessani useasta osuuskuntamuotoisesta kaupasta. Ensimmäisen kerran sain näin laaja-alaisesti tietoa millä tavalla osuuskunnat toimivat ja tiimiakatemia oli esimerkki, jossa pienemmässä mittakaavassa oppilaitosympäristössä osuuskuntaa ylläpidetään. Verotuksellisuus osuuskunnan osalta kiinnostaa, miten se tulee muuttumaan sekä uusi osuuskuntalaki erikseen. Osuuskunnasta jäi sellainen kuva yrityksenä, että se on kannustava muoto, kun alkuun ei tarvitse sijoittaa rahaa niin kovin paljon ja tehdään yhteistyössä demokraattisesti asioita.

Onko toimintaympäristön analyysin laatiminen osuuskuntamuotoisessa yrityksessä samanlainen kuin muissa yritysmuodoissa? Miten kilpailun ylläpitäminen hoidetaan? Miten markkinoidaan? Mitä ovat tarjottavat palvelut?

48

Millainen myyntiprosessi laaditaan, jotta toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti? Tuotteen elinkaari täytyy huomioida: esittelyvaihe kun tuote tuodaan markkinoille, kasvuvaihe kun tuote on hyväksytty markkinoille, kypsyysvaihe kun myynnit tasaantuu, kyllästymisvaihe ja loppuvaihe. Markkinat ovat kyllästymisvaiheessa jo tuotetta kansankielellä pullollaan. Miten kun myynti laskee loppuvaiheessa ja voitot ovat erittäin pieniä? Miten osuuskunta pyörii silloin, kun se ei tuotakaan? Millaisia hintoja tuotteille kannattaa asettaa osuuskunnassa? On tärkeää miettiä millaisella hinnalla myydään ja millaisia määriä, jotta saadaan myyntiä myös euroina. Jos myydään liian alhaisella hinnalla, asiakkaat eivät välttämättä osta, koska he voivat kokea tuotteen toimimattomaksi. Mikä on se alaraja, jolla tuote kannattaa myydä? Tähän vaikuttavat kustannukset myyntiprosesissa. Millainen on tuotteen asemointi? Myydäänkö porakonetta asiakkaalle vai reikää seinään, kuulimme Taina Järven luennoilla aiemmin. Asiakas on tehnyt ostopäätöksen ja sen vahvistaminen on yrittäjän työtä. Osuuskuntatoiminnassa autetaan asiakasta tekemään päätöksiä kuten muissakin yrittäjyysmuodoissa.

Erilaisia tuotekäsitteitä on olemassa useita ja siten markkinointi ja myynti voivat olla erittäin haastavia laatu huomioiden. Kokonaislaatu tulee huomioida ja siten on olemassa erilaisia sertifikaatteja kuten yrityksissä on esimerkiksi 5S-laatujärjestelmä järjestyksen ylläpitämisessä. Omassa innovatiivisessa oppimisympäristössä tämä tarkoittaa luokkatilojen varustelua järjestelmällisellä tavalla kuten kollegani Jari Nurro on opinnäytetyössään kuvannut seuraavassa linkissä http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/handle/10024/63680. Samanlaista järjestelmää olemme luomassa fysiikan opetustilojen osalta yhteistyössä. Tuotekäsitteiden osalta on tavaratuotteita ( puhelin), palvelutuotteita ( ravintolapalvelut), paikkatuotteita (huvipuistot, ostoskeskukset), aatetuotteet (järjestötoiminta), taidetuotteet (sävellykset, veistokset, maalaukset), henkilötuotteet (muusikot, politiikot), tapahtumatuotteet (urheilukilpailut), kulutushyödykkeet (kuluttajalle tarkoitettu tuote esim. koivuhalot huoltoasemalla), tuotantohyödyke (halontekokone, jonka avulla kuluttaja voi tuottaa itse halkoja), tuotepolitiikka (suunnittelu), lajitelma (kaikki tuotteet mitä yritys markkinoi), valikoimat (eri vaihtoehdot eri tuoteryhmien sisällä) ja tuoteryhmät (esim. lomamatkat, maitotaloustuotteet). Laatu on keskeinen osa yritystoimintaa esimerkkinä miten jokin tuote toimii käyttöliittymältään, mikä on yleinen laatu mitä arvostetaan. Entä toiminnallisuus, mitä toimintoja, palveluja

49

asiakas haluaa laadukkaalta tuotteelta, miten palveluprosessi toimii ja mikä on ilmapiiri palvelussa. Mikä on vuorovaikutuslaatu, kaupallinen laatu, mielikuvalaatu, myyvä laatu ja asiakkaan laatu? Miten ensimmäinen tuote saadaan myytyä? Miten osataan hinnoitella tuote oikein? Yritystoimintaa perustettaessa on tärkeää tutustua hinnoitteluun eri näkökulmista: Kate-tuottohinnoittelussa myyntituotot kattavat tuotteen hankinta- ja valmistuskustannukset eli muuttuvat kulut. OKA eli omakustannusrahoitushinnoittelu, jota käytetään teollisissa yrityksissä tarkoittaa, että tuotteiden on maksettava kaikki sen välittömästi aiheuttavat kustannukset sekä tietty osuus yrityksen kustannuksista. Vähittäiskaupassa käytetään hintakertoimia esimerkkinä ruokakaupoissa on oma kerroin, jolla sisäänostohinta kerrotaan ja saadaan suoraan tuotteen ulosmyyntihinta. Erikseen on vielä markkinatilannehinnoittelu, jossa huomioidaan asiakkaisen hintaherkkyys, kysyntä ja tarjonta, kilpailutilanne ja tuotteen asema markkinoilla.

3.7. Perheyrittäjyys

Kuvassa 9 on esitetty perheyrittäjyys, joka luennoilla kerrottiin Suomen talouden selkärangaksi ja moottoriksi. Perheyritykset työllistävät 42 prosenttia yrityssektorin työntekijöistä ja kaikista yrityksistä 80 % on perheyrityksiä ja TOP500-listalla on 20 % perheyrityksiä.

50

Kuva 9. Perheyrityksen ominaisuudet

Kuvassa 9 on kuvattuna perheyrittäjyyden keskeisiä ominaisuuksia. Äänivalta, äänivaltaenemmistö sekä milloin listatut yhtiöt kuuluvat perheyhtiöihin. Keskeistä on luonnollisen henkilön oleminen yrityksessä ja hänen puolisolla tai muulla suvun jäsenellä on äänivalta perheyrityksessä. Perheyrityksen vahvuutena olivat ihmissuhteet, perheen ”henki” tai yhdessä tekeminen kohti yhteistä tavoitetta ja voimakas näkemys mihin pyritään. Perheen nimi saattaa olla tunnettu, omistajuus ja valtasuhteet ovat määritellyt. Toimitaan joustavasti toisten parhaaksi ja jopa toisten puolesta. Sitoudutaan yritystoimintaan ja on sitouduttu pitkällä aikavälillä, siten sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen suunnitellusti voi esimerkiksi onnistua. Omistajuus, ympäristön tarkkailu ja uudistushalu korostuivat perheyrityksessä Seppo Särkän luentojen mukaan. Perheyrityksissä työ, vapaa-aika, ihmissuhteet ja luottamus ovat keskeisiä, tärkeitä voimavaroja kuten oikeassa perheessä. Palkitseminen ja tehty kontribuutio (myönnytys) tapahtuu on tärkeää ja omistaminen on tarkkaavaista ja taloudellinen perusta on vankka. Perheyrittäjyys on sidoksissa talouden rakenteisiin ja palvelusektorilla se on vielä aliedustettuna. Sukulaisten vs. ulkopuolisten palkkaaminen yrityksen eri vaiheissa on keskeistä. Tarvitaan tietoa ja sitä saadaan toimimisesta yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa. Suositaanko sukulaisia, kun palkataan työntekijöitä tai palkataanko asiantuntija suvun ulkopuolelta. Molempia tarvitaan perheyhtiöissä

51

sekä ulkopuolista asiantuntijuutta että sukulaisia. Jotta yritystä voidaan kutsua perheyritykseksi on kuvassa 9 kuvattuna perheyrityksen ominaisuudet.

Perhepääoman teoreettisia lähtökohtia tarkasteltiin luennoilla ja nostettiin esiin agentti-stewardship-teoria, jossa toimitusjohtajat ovat perheyrityksessä esimerkiksi toimiessaan motivoituneita toimimaan yrityksen parhaaksi ja samalla saavat etua itselleen. Mahdollisia muita menestystekijöitä voitaisiin etsiä resurssien käytön liiketaloudellisesta kyvykkydestä tai moraalien ja dynamiikan takaamista resurssien käyttämisestä vastuullisesti ja tehokkaasti.

( Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Perheyritykset kansantaloudessa. <http://www.tem.fi/files/25012/TEM_53_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf>luettu 7.12.2013.)

Toinen teoria, joka nostettiin esiin oli resurssiperusteinen teoria ja siitä voisi nostaa esiin inspiroivan työympäristön ja joustavat työjärjestelyt esimerkkinä saavat henkilöt perheyrityksessä toimimaan toisten parhaaksi ja jopa toisten puolesta. Resursseja ei tarvitse itse omistaa kokonaan ja niitä voivat olla pätevä henkilöstö, menestyvät tuotemerkit, teknologinen erityistaito, patentit, tehokkaat tietojärjestelmät, strategiset kumppanuudet, sopimukset sekä yrityksen hyvä maine. ( Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Perheyritykset kansantaloudessa. <http://www.tem.fi/files/25012/TEM_53_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf>luettu 7.12.2013.)

Kolmas esitetty teoria oli perhepääomateoria, jonka mukaan perhesuhteet luovat omanlaisen, muista yrityksistä poikkeavat toimintatavan työskennellä: organisoida, hallita ja johtaa yritystä.

( Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Perheyritykset kansantaloudessa. <http://www.tem.fi/files/25012/TEM_53_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf>luettu 7.12.2013.)

Luennoilla kuulimme liiketoimintaosaamisesta Neilimon ja Näsin kuvamassa mallissa ja alustavaa tietoa liiketoimintasuunnitelman mallista Timmonsin malli yrittäjyysprosessista. Näitä asioita en vielä ehtinyt pohtimaan näissä tehtävissä ja siten tekemistä jää vielä seuraaviksi kursseiksi. Liiketoiminnan synty prosessina kuvattiin luennoilla seuraavasti: liikeidea - > käynnistyminen -> toteutus ->

52

kehitys. Yrittäjyys on tavoitteellisen toiminnan tulos. Yrityksen pyrkivät kasvamaan. Kasvun aikaansaaminen on vaikeaa. Suotuisan toimintaympäristön piirteitä tulemme miettimään toimintaympäristöanalyysissa seuraavassa kurssissa tarkemmin. Tässä meille esitettiin Maleckin 1997 kehittelemä malli.

3.8. Naisyrittäjyys

Luennoilla esitettiin naisyrittäjyydestä jotta kansainvälisesti kohtuullisella tasolla on naisten yritystoiminta Suomessa. Usein naiset toimivat yhtiömuotoisissa yrityksissä vähemmistöosakkaina tai yrittäjäperheenjäseninä ja siten heidän yrittäjäpanos jää tilastoissa katvealueelle. Naisyrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla jatkuvasti.

Vain joka viides nainen toimii työnantajana ja tämä on harvinaisempaa kuin miehillä. Naiset toimivat tyypillisesti yksinyrittäjinä. Kolmannes kaikista yrittäjistä oli vuoden 2009 lopussa naisia n. 83000 yrittäjää. Naisyrittäjiä on eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa ja vähiten rakentamisen alalla. Kuljetus- ja varastointi eivät myöskään ole naisyrittäjien toimialaa. Majoitus- ja ravitsemustoiminta kuten henkilöpalvelut ja koulutus ovat naisyrittäjien alaa. Yrittäjyys yleensä on keski-ikäisten naisten asia ja eniten oli 45 – 54-vuotiaita naisyrittäjiä

Naisyrittäjien koulutustaso oli kuvattuna ilman alkutuotantoa ja kun katsottiin koulutustasoa, huolimatta korkeasta koulutuksestaan naisten toimivat harvemmin työnantajina kuin miehet. Naisyrittäjien tutkimukset vuodesta 1997 vuoteen 2007 osoittavat, että yksinyrittäjien määrä kasvaa edelleen ja työnantajayritykset säilyvät edelleen samana.

GEM-tutkimuksen mukaan kun tarkastellaan yrittäjyysaktiivisuutta kansainvälisesti sukupuolen mukaan, yrittäjänaisten koulutustaso on korkean tulotason maissa selvästi korkeampi kuin matalamman tulotason maissa. Kun mietitään varhaisen vaiheen yrittäjyysaktiivisuutta , ovat miehet aktiivisempia kuin naiset.

53

(”Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Naisyritysten liiketoimintakäytännöt ja tuloksellisuus http://www.tem.fi/files/27184/33_2010_web.pdf > haettu 7.12.2013).

Naisyrityksiä tutkimalla on saatu selville, jotta naisyritysten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa kehittämällä naisyritysten liiketoimintaosaamista, kuten suunnitelmallisuutta, taloushallintoa, tietotekniikan hallintaa sekä tulosten ja toimintaympäristön seuraamista ja vertailua muihin. Yhteistyön kehittäminen ja verkottuminen naisyrittäjien kesken on erittäin tärkeä kehittämiskohde.

(”Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Naisyritysten liiketoimintakäytännöt ja tuloksellisuus http://www.tem.fi/files/27184/33_2010_web.pdf > haettu 7.12.2013).

3.9. Yrittäjyyden oikeudelliset haasteista

Yrittäjyyden oikeudellisia haasteita avattiin Petri Keskitalon luennoilla ja kuultiin, jotta jokaisella on oikeus käyttää laajasti sopimusvapautta, valita sopimuskumppani. Tiettyjä rajoitteita on olemassa ja ne on yrittäjän tunnettava: ihmisoikeuksia on noudatettava, heikomman osapuolen suojaamisesta johtuvia rajoituksia (kuluttajansuojasäädökset) ja muu pakottava lainsäädäntö. Hyvä liiketapa edellyttää hyvää kiinteistönvälitystapaa, hyvää perintätapaa ja elinkeinoharjoittajat vaikuttavat hyvää liiketapaa edistävästi.

Kotimaassa on huomioitava kotimaiset lait ja jos on tytäryhtiö Ruotsissa, on huomoitava kyseisen maan lait. Kansainvälisessä liiketoiminnassa huomioidaan kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät lait. Oikeusjärjestelmässä on oikeusjärjestys eli oikeudelliset normit ja oikeusjärjestelmä eli oikeudelliset normit ja käytännöt. Erikseen huomioidaan Common law –maat kuten USA ja Iso-Britannia, jossa tuomioistuimessa on tuomarilla keskeinen, erittäin vahva rooli.

Oikeudellisen sääntelyn funktioista kuulimme luennoilla yhteiskunnan pelisäännöt (riitojen ennaltaehkäisy), markkinoiden mahdollistaja/esteenä (esimerkkinä

54

pysäköintivalvontamarkkinoiden järjestelyt Suomessa) ja yritysten toimintaympäristön määrittäjänä (informaation antaminen kuluttajakaupassa palautusoikeudesta postimyynnissä ja heikompien suojaaminen kuluttajansuojalaissa).

Oikeudellisen sääntelyn ulottuvuudet kuten sääntelyn luonne tulee huomioida: hard law, joka on lainasäädäntöön perustuva (ylikansallinen EU ja kansallinen lainsäädäntö - palveluturvallisuus) tai on sopimusperusteinen. Toisaalta sääntelyn luonne voi olla soft law kuten ympäristösertifikaatit (esimerkkinä trooppiset metsät) ja lapsityövoiman kieltävät sertifikaatiot (esimerkkinä vaateteollisuus). Lisäksi soft law on yksipuolinen sopimus noudattaa hyvää liiketapaa yrittäjän näkökulmasta. Sääntely oikeudellisesti on pakottavaa: absoluuttista eli pakottava esimerkkinä kuluttajansuoja tai dipositiivista eli maksuehdoista, maksuajoista sopiminen (näissä voi käyttää sopimus- ja yksilövapautta). Oikeudellisen sääntelyn ulottuvuuksissa on kuvattu myös asiallinen ulottuvuus (soveltamisalan mukaan määriytyvä kauppalaki irtaimen kaupassa), ajallinen (voimassa oleva ulottuvuus tai valmisteilla oleva joka astuu voimaan jonkin ajan kuluttua kun eduskunta hyväksyy) ja kansallinen, alueellinen (regionaalinen, EU) ja kansainvälinen ulottuvuus. Tutustuimme lakikokoelmaan Finlex ja tarkistettin, jotta ensimmäisestä pykälästä nähdään missä lakia sovelletaan ja viimeisestä pykälästä milloin laki tulee voimaan. Nämä olivat uusia asioita itselleni. Tärkeintä on tunnistaa oikeudellinen sääntely, joka omaa toimialaa koskee ja siten ennakoivasti toimien sääntely helpottaa yritystoimintaa. Valmistautuminen etukäteen on yrittäjällä edullisempaa. Saimme tietoa miten alaikäinen voi perustaa yrityksen huoltajien ja holhoojien suostumuksella. Saimme tietoa SQEI eli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista kuten työnvälitys, postipalvelut, sähköinen viestintä. Valtiolla on velvoite järjestää tällaisia palveluilta.

Jos ammattialana olisi yrityksellä esimerkiksi sähköasennus, Finlex-sivustolta saa tietoa mikä on ammattipätevyys, joka edellytetää tämän ammattialan työtehtävissä sekä yrittäjältä. The eu single market –palvelusta yritys voi tarkistaa miten kohdemaassa voi toimia. Tukes-sivusto tuli myös esille luennoila ja kerrottiin, jotta siellä palveluntarjoajalla on ilmoitusvelvollisuus esimerkkinä vaarallisesksi katsotun palvelutoiminnan osalta. Yrittäjyyden oikeudelliset

55

sääntelyt ovat laaja-alainen asia ja siten esimerkiksi ohjelmapalvelutoimintaa järjestävän yrittäjän on tunnettava oman alan oikeudelliset sääntelyt kuten turvallisuusasiakirjat jne. Palveluntarjoajan on myös annettava tietoa palvelun saajalle, kuten oppilaitoksessa teemme ja tiedotamme esimerkiksi opiskelijaa hänen oikeuksistaan. Yrittäjän kannattaa yrittäjänä toimiessaan antaa laaja-alaiset lakiasiat asiantuntijan hoidettavaksi, siten hän toimii yrityksen parhaaksi jo alkuvaiheessa ja proaktiivisesti. Yrittäjää koskevat oikeuden alat kuten vahingonkorvausoikeus, kuluttajansuojaoikeus, esine- ja vakuusoikeus jne. ovat erittäin laaja-alaisia ja niihin kannattaa tutustua yhdessä asiantuntijan kanssa.

4. JohtopäätöksetYrittäjyys on erittäin monipuolinen asia ja vaatii rohkeutta sekä suotuisia olosuhteita aloittamiseen. Liikeidea on keskeinen työkalu yrittäjälle ja sitä tarkistetaan yritystoiminnan kuluessa. Yksin yrittäminen vaihtoehtona on erittäin haasteellinen, kun joutuu tekemään monia asioita itse. Vaihtoehtoisia yritysmuotoja oli mm. osuuskunta, jonka avulla yritystoimintaan pääsee kevyemmin ja osuuksien ei tarvitse välttämättä olla sijoitettua rahaa. Mitkä asiat vaikuttavat toimintaympäristössä, jossa yritys tulee toimimaan? Niiden kartoittaminen on keskeistä tulevassa kurssissa kun yhdessä laaditaan toimintaympäristöanalyysia jonkin esittelemästä liikeideasta. Kun aikanaan edetään liiketoimintasuunnitelmaan, voidaan Timmonsin malli ottaa käyttöön, jossa perustaja luo yrittäjyystiimin. Yrittäjyystiimi, liiketoimintamahdollisuus ja käytettävät resurssit yhteensopivasti tuottavat toimintaympäristön, jossa luovuus, johtaminen ja kommunikaatio on huomioitu. Miten luotu yritys saadaan kasvamaan? Mitä mahdollisuuksia verkkokauppa avaa kansainvälisille markkinoille? Verkkokauppa toimii jo oppilaitosympäristössä jossakin toimintayksikössä ja sen laajentamisesta meidän yksikköön suunnitellaan.

Miten yrityksen tuotteita kannattaa tuottaa? Kiinnostuin Design thinking -ajattelusta tämän kurssin aikana ollessani opetushallituksen koulutuksessa ja siellä Provoke-yrityksen edustaja kertoi, miten tuotteita esimerkiksi sairaaloihin tuotetaan aidossa ympäristössä tuottamalla prototyyppi tuotteen omassa toimintaympäristössä. Videoita tuotteistamiseen opetustarkoitukseen on seuraavassa linkissä http://designthinkingforeducators.com/

56

Tällä kurssilla informaatioähky on yllättänyt itseni ja niin paljon mielenkiintoista ja haastavaa asiaa on esitetty.

57

Lähteet

Euroopan yhteisön komission www-sivusto <http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2007:0584:FIN:fi:PDF> luettu 6.12.2013)

Järvi, Taina. (2013). Yrittäjyyden oppiminen ammatillisella toisella asteella. Lapin yliopisto

Kauppalehti. Kauppalehden www-sivusto

<http://www.kauppalehti.fi/omayritys/yksi+ominaisuus+yhdistaa+menestyvia+yrittajia/201307462503?ext=ltr&utm_source=email&utm_medium=19-7-2013&utm_campaign=uutiskirje > haettu 16.11.2013

Kim, W. Chan & Mauborgne Renée (2009) Sinisen meren strategia. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino oy

Kymenlaakson kauppakamari. Kymenlaakson kauppakamarin www.sivusto <http://jasentiedote.kymi.chamber.fi/index.php/jasentiedote_kymi/Kansainvaelisiae-asioita/TEEMA-Gaselliyritysten-on-hyvae-kasvaa-Suomessa>haettu 6.12.2013

LIPPO-hankkeen www-sivusto < http://urly.fi/9Vz> haettu 21.10.2013

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Naisyritysten liiketoimintakäytännöt ja tuloksellisuus http://www.tem.fi/files/27184/33_2010_web.pdf > haettu 7.12.2013

Olipa kerran keksijä DVD pohjalta tuotettu LUMA-viikon 2013 materiaali. Tietoa DVD:stä www-sivusto, <http://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_keksij%C3%A4t > haettu 11.11.2013

58

Opetushallituksen www-sivusto http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/leonardo_quality_in_vet_schools/balanced_scorecard/bsc_prosessi/tuloskortin_rakentaminen >haettu 5.12.2013

Osterwalder, Alexander & Pigneur Yves (2010). Business Model Generation. United States of America

Pyykkö, Manne. (2011). Minustako yrittäjä. Helsinki. WSOYpro Oy

Suomen yrittäjät. Aina kannataa yrittää. Vinkkejä yrityksen ja koulun yhteistyöhön. www-sivusto<http:/www.yrittajat.fi/File/40823a7f-88b5-4e79-9910-365bddffdfa9/Ain_kannattaa_yrittaa.pptx%20> haettu 7.12.2013

Taatila, Vesa & Suomala, Jyrki (2008). Innovaattorina työkirja. Porvoo. WSOY Oppimateriaalit Oy

Turun seudun kehittämiskeskus www-sivusto.

<http://www.turunseutu.fi/public/default.aspx?contentid=449080&nodeid=8932 > haettu 7.12.2013

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Perheyritykset kansantaloudessa. <http://www.tem.fi/files/25012/TEM_53_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf>haettu 7.12.2013

Työ- ja elinkeinoministeliön www-sivusto. Yrityskatsaus 2013.

<https://www.tem.fi/files/37613/TEMjul_25_2013_web_07102013.pdf>haettu 5.12.2013.

59

Valtiotyönantaja. Valtion työmarkkinalaitoksen verkkolehti. <http://www.valtiotyonantaja.fi/lehti/fi/arkisto/2_2010/kolumni/index.jsp> haettu 16.11.2013.

Vipuvoimaa EU:lta hankkeen kotisivut. Yhdessä yrittämään <http://www.yhteistoiminta.fi/suomessa/> luettu 8.12.2013.

Yli-Luoma, Pertti V.J. (2003). Hyvä opettaja. Sipoo. IMDL Oy Ltd