korkkiruuvi 4-2001

11111

KoRKkiruuvi 4 - 2001KoRKkiruuvi 4 - 2001KoRKkiruuvi 4 - 2001KoRKkiruuvi 4 - 2001KoRKkiruuvi 4 - 2001

K o R K k i r u u v iK o R K k i r u u v iK o R K k i r u u v iK o R K k i r u u v iK o R K k i r u u v i4 - 2001 TTKY KoRK4 - 2001 TTKY KoRK4 - 2001 TTKY KoRK4 - 2001 TTKY KoRK4 - 2001 TTKY KoRK

22222


PääkirjoituksetPääkirjoituksetPääkirjoituksetPääkirjoituksetPääkirjoitukset

Joulu on perinteisesti ihmeiden aikaa.Tutkiskelin Internetistä joulupukkiinliittyviä faktoja ja huomasin, ettäihmeiden aika ei totisesti ole ohi.

Joulupukki on niin vanha, että ei muistaenää itsekään ikäänsä, mutta onkaikkien hyväksymä ja rakastamailman henkilöllisyyskorttiakin. Kuitenkinhän voi liikkua eri maissa ilman passia.Autoahan ei ajokortilla ajeta, muttaluulisi, että noinkin tunnettu henkilö jäisisiitä joskus kiinni..

Minkähän takia joulupukki ylipäätäänkäyttää autoa, lentokonetta taihelikopteria liikkuessaan paikastatoiseen? Hänellä on kuitenkinkäytössään lauma poroja, jotkaliikkuvat niin nopeasti, että nekykenevät rikkomaan aikavallin.

Joulupukilla on eri tehtäviensuorittamista varten tonttuja. Onolemassa saunatonttuja, mehutonttuja,lelutonttuja… Kun joulupukki jajoulumuori tarvitsevat uusia tonttujauusiin tehtäviin, saavat he niitä helpostiaikaiseksi. Joulupukki ja joulumuorilaittavat rautapataan joulukuusenkäpyjä, jonka jälkeen joulumuori lausuutaikasanoja. Padan päälle laitetaanpunainen huopa ja seuraavanaaamuna padasta hyppelee iloisestinauravia ja rupattelevia pikku tonttuja.

Ihmeellistä ja hauskaa joulua toivottaapääkirjoituksen merkeissä viimoistakertaa

JenniJenniJenniJenniJenni

Minä ostin adventtikalenterin. Se onAsterix-aiheinen suklaakalenteri, jossajouluruokaa tarjoo kunnon väki,sarjakuvan henkilöt nauttivat pöydänantimista ja pitopöydän vieressä onjoulukuusi omenoineen ja muinekoristeineen.

Minusta joulukalenterini oli ehkä jopahienompi kuin ne Smurffi-tarrakalenterit,joita harrastin silloin, kun äiti eisuklaakalentereita suostunut ostamaan.Huolimatta siitä, että olen välttynyttäysin Asterixien lukemiselta, sainselville, että kyseiset sarjakuvattapahtuvat silloin, kun ”elettiin vuotta50eKr ja roomalaiset ovat miehittäneetGallian”. Ei tuolloin taidettu paljon jouluaviettää. Eikä kalenterinikaan ollut enääläheskään niin hieno.

Ei tästä lehdestäkään tullut läheskäänniin hieno kuin piti tulla. Mutta jäädäänodottamaan, mitä tapahtuu, kun Aki,Teemu ja Paula alkavat väsätä lehteäensi vuonna. Jos se vaikka ilmestyisiajoissa ;)

Hyvää joulua itse kullekin säädylle.

PaulaPaulaPaulaPaulaPaula

33333


Puheenjohtajan palstaPuheenjohtajan palstaPuheenjohtajan palstaPuheenjohtajan palstaPuheenjohtajan palsta

Vuosi (ja myös vuosijuhlat) rupea(v)a(t) olemaan takanapäin (viimeistenkinjuhlijoiden osalta), ja tässä vaiheessa voisikin katsoa, mitä on tullut tehtyä jamitä on saatu aikaiseksi. Jonkun mielestä tosin on varmasti tärkeämpää katsoatulevaisuuteen ja miettiä, mitä vielä voidaan tehdä. Kehityksen kannaltakummatkin ovat tärkeitä seikkoja.

Kehitystä ei voi tapahtua ilman hyvää historian tuntemusta. Toisaalta kehitystäei voi tapahtua myöskään pelkästään menneisyyteen tuijottamalla. On tärkeää,että organisaatio tuntee perinteensä ja velvoitteensa, mutta myös toiminnanja sen kehittämisen mahdollisuudet.

Tuijottaaksemme hieman siihen edellä mainittuun menneisyyteen, tänä vuonnakillan toiminnan painotusta siirrettiin entistä enemmän atk-palveluidensuuntaan. Nähtiin, että näitä palveluita parantamalla saadaan tuotuahuomattavaa lisäarvoa jäsenistön elämään ja opiskeluun (olipas hienostisanottu). ATK-palveluiden lisäksi killan kopiokoneet saatiin uusittua ja osastonkanssa tehtävää yhteistyötä sen kuin voimistettiin. Lisäksi killan hallintoauudistettiin voimakkaasti, etenkin taloudenhoidon osalta. Hallintoon voidaanlukea myös killan sääntöuudistus, joka on enää yhtä yleis- ja yhtä TTKY:nedustajiston kokousta vailla.

Mitä tulevaisuuteen tulee, niin killan uusi hallitus on valittu. Haluan tässäyhteydessä toivottaa onnea sille ja sen puheenjohtajalle Juhani Hornborgille.Itse en sen paremmin tiedä mitä ensi vuodelle on suunniteltu, paitsi ettäkyseessä on juhlavuosi: kilta täyttää 35 vuotta. Tämän kunniaksi kilta järjestääulkomaan rankan sekä erityisen hienot vuosijuhlat. Seurattuani tällaisen”välivuoden ” (34-v) juhlien järjestelyitä, en voi todeta muuta kuin että edellämainituissa on varmasti riittävästi puuhaa useammalle kuin yhdelle henkilölle.

Mitä niihin vuosijuhliin tulee, niin haluan osoittaa lämpimät kiitokset koko silleporukalle, joka oli killan kulttuurivastaavan johdolla järjestämässä killan 34-vuotisjuhlia. On mukava päättää pj-vuosi ikimuistoisissa tunnelmissa,vaikkakaan juhlat eivät omalta osaltani kovin ikimuistoisiksi muodostuneet,paitsi ehkä ensimmäisen tunnin osalta.

Haluan myös kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat olleet mukana KoRKintoiminnassa kuluneen vuoden aikana. Oltuani kolme vuotta mukana KoRKintoiminnassa ja nyt jäädessäni syrjemmälle voin todeta, että tämä pj-vuosi onollut erityisen ikimuistoinen ja opettavainen sekä ainutkertainen. Pidetään lippukorkealla.

Esko HeinonenEsko HeinonenEsko HeinonenEsko HeinonenEsko Heinonen

44444


SisällysSisällysSisällysSisällysSisällys

Pääkirjoitukset…2Pääkirjoitukset…2Pääkirjoitukset…2Pääkirjoitukset…2Pääkirjoitukset…2Puheenjohtajan palsta…3Puheenjohtajan palsta…3Puheenjohtajan palsta…3Puheenjohtajan palsta…3Puheenjohtajan palsta…3Sisällys…4Sisällys…4Sisällys…4Sisällys…4Sisällys…4Kovalöylyinen saunailta Kovalöylyinen saunailta Kovalöylyinen saunailta Kovalöylyinen saunailta Kovalöylyinen saunailta KoRKkorkeakulttuurin parissa…5…5…5…5…5Hyvät ystävät, juhla voi alkaa!Hyvät ystävät, juhla voi alkaa!Hyvät ystävät, juhla voi alkaa!Hyvät ystävät, juhla voi alkaa!Hyvät ystävät, juhla voi alkaa!Epämääräisiä muistikuviavuosijuhlista…6…6…6…6…6”Ulkomaan” rankka ”Ulkomaan” rankka ”Ulkomaan” rankka ”Ulkomaan” rankka ”Ulkomaan” rankka Sibbe kertoo, mitätodella tapahtui…8…8…8…8…8Bon Appétit! Bon Appétit! Bon Appétit! Bon Appétit! Bon Appétit! Juvenes-ravintolatsyynissä…12…12…12…12…12Uudet edaattorit…14Uudet edaattorit…14Uudet edaattorit…14Uudet edaattorit…14Uudet edaattorit…14KoRKin uudet vallanhenkilöt…15KoRKin uudet vallanhenkilöt…15KoRKin uudet vallanhenkilöt…15KoRKin uudet vallanhenkilöt…15KoRKin uudet vallanhenkilöt…15Koneenrakennuskilta ry lappeenKoneenrakennuskilta ry lappeenKoneenrakennuskilta ry lappeenKoneenrakennuskilta ry lappeenKoneenrakennuskilta ry lappeenRanta…16Ranta…16Ranta…16Ranta…16Ranta…16CL, PVP et DDL eli vaihto-opiskeluaCL, PVP et DDL eli vaihto-opiskeluaCL, PVP et DDL eli vaihto-opiskeluaCL, PVP et DDL eli vaihto-opiskeluaCL, PVP et DDL eli vaihto-opiskeluaRanskassa…18Ranskassa…18Ranskassa…18Ranskassa…18Ranskassa…18Paula tuntee teekkarilaulut …22Paula tuntee teekkarilaulut …22Paula tuntee teekkarilaulut …22Paula tuntee teekkarilaulut …22Paula tuntee teekkarilaulut …22Valmis! Milloinkohan Ollila jääValmis! Milloinkohan Ollila jääValmis! Milloinkohan Ollila jääValmis! Milloinkohan Ollila jääValmis! Milloinkohan Ollila jääeläkkeelle? eläkkeelle? eläkkeelle? eläkkeelle? eläkkeelle? Viemäri kertoo, miten tästäkoulusta valmistuu…24…24…24…24…24

Kilta vuosijuhlien jälkeen

Osa KoRKin saamistahyödyllisistä lahjoista.


TTKYTTKYTTKYTTKYTTKY:n Koneenrakentajakillan julkaisu.:n Koneenrakentajakillan julkaisu.:n Koneenrakentajakillan julkaisu.:n Koneenrakentajakillan julkaisu.:n Koneenrakentajakillan julkaisu.

PäätoimittajatPäätoimittajatPäätoimittajatPäätoimittajatPäätoimittajat Paula Niskasaari (taitto) ja Jenni Laaksonen (tutkivajournalismi)

Jutut ja kuvatJutut ja kuvatJutut ja kuvatJutut ja kuvatJutut ja kuvat:Esko Heinonen, Simo Suolahti, Timo Karvinen, MarkoVuoti, Maiju Markova, Aki Grönblom

TTTTToimitusoimitusoimitusoimitusoimitus: Korkeakoulunkatu 6, 33720 TamperePainopaikkaPainopaikkaPainopaikkaPainopaikkaPainopaikka: Domus-offsetLevikkiLevikkiLevikkiLevikkiLevikki: 200 kpl

55555


Kovalöylyinen SaunailtaKovalöylyinen SaunailtaKovalöylyinen SaunailtaKovalöylyinen SaunailtaKovalöylyinen Saunailta

KoRKin korkeakulttuuritoimikunnan kolmas kohtaaminen tapahtuimarraskuun alussa, kun teatteriexcursio suuntautui Tampereen TeatterinFrenckell- näyttämölle katsomaan Saunailtaa.

Varmalla Kummeli-huumorilla varustettu komedia on Timo Kahilaisen jaHeikki Vihisen uusin hengentuote.

Saunailta kertoo pariskunnista, jotka saapuvat seurustelemaan toistensakanssa Tiian ja PC- Ramin uuteen lukaaliin. Paikalle saapuvat Laura jaPete sekä Lotta uuden miesystävänsä, Masai-soturi Leopold N´Gomonkanssa. Illan aikana puidaan ihmissuhteitä, turkisbisneksiä, saunotaan,ollaan kanamaisia akkoja ja heilutaan hulluna humalassa.

Pariskuntien lisäksi näyttämöllä pyörähtää naapurin leski Vuokko-OrvokkiIsopeekana ja Abu “Kebabjätkä”. Videon avulla saatiin puhelinkeskusteluttoimimaan loistavasti, ja rooleissa nähtiin Aake Kalliala Jampena, ItseKahilainen PC-tukipalveluun soittelevana Teemuna sekä Vihisentakaraivo.

Saunailtaan tuttua pukukoodia olisi hyvin voinut noudattaa myösteatterissa. Harmi, ettemme älynneet pukea hienoja KoRK-kylpytakkejamme, sillä heti aulassa meitä vastassa oli kylpytakkiinkietoutunut nuorukainen, joka myi peflettejä näytelmän käsiohjelmina.

Maiju MarkovaMaiju MarkovaMaiju MarkovaMaiju MarkovaMaiju Markova

66666


Hyvät ystävät,Hyvät ystävät,Hyvät ystävät,Hyvät ystävät,Hyvät ystävät,juhla voi alkaa!juhla voi alkaa!juhla voi alkaa!juhla voi alkaa!juhla voi alkaa!

Koneenrakentaja-killan 34-vuotis-juhlia vietettiin16.11.2001Tampereen ko-media teat ter inJuhlatalossa, tä-mä on faktaa.

Mutta mitä kum-maa me saimme-kaan lahjaksi?Kuka siellä pitij u h l a p u h e e n ?Mihinköhän mi-nun kaulahuivinijoutui? Montakopulloa meidänpöytäämme oikeintilattiin? Kuka sentaksin maksoi?Oliko minullahauskaa? Tässämuutama valo-kuva muistinvirkistykseksi.

Kuvateksteillä eiole mitään teke-mistä todellisuu-den kanssa.

Kuvat: AkiKuvat: AkiKuvat: AkiKuvat: AkiKuvat: AkiGrönblomGrönblomGrönblomGrönblomGrönblom

Koneenrakentajakillan edustajat istuvat asiallisestipöydässä! He eivät ole vielä tehneet välikuolemaa! Heeivät ole pesemässä käsiään! Eivätkä he edes näytähuonovointisilta! Ota äkkiä se kuva ennen kuin tilannemuuttuu!

Juo pois, juo pois, juo pois, juo pois, juo herran tähdenpois, juo pois!

77777


- No höh, ei mulla oo ollut tapana noihin viinaksiinkoskea..- Nyt jätkät kuunnelkaa, kun mä kerron...

- Hei, mikä tuolla menee?!

- Minkä takia me istutaan tässä lattialla ringissä?- Emmä tiedä, mutta ainakin tuossa kiertää pullo.

Akuutin kopiointitarpeenvaralle KoRK sai parikinuutta masiinaa.-Kelles minä nämä ruusut nyt jaan, kun pojat eivät

aivan ole laulukunnossa...?

88888


“Ulkomaan” Rankka“Ulkomaan” Rankka“Ulkomaan” Rankka“Ulkomaan” Rankka“Ulkomaan” Rankka

To 06:30 –Herätyskello pirahti, ja olo oli kuin homeisella juustolla. Päätin poistuasuihkun puolelle. Herääminen tapahtui onnekseni suhteellisen nopeasti, ja pääsinunihiekasta eroon. Repun pakkaamiseen jäi sopivasti aikaa ja edellisenä iltanatekemäni muistilista nopeutti lähtemistä. Ja sitten koululle..To 08:15 –Jannekin kerkesi bussiin ajallaan, vaikka nukkuikin lievästi pommiin.Kaikki 19 maksanuttamatkustajaa oli siis paikalla.Bussikuskille (myöhemminAapee:na kutsuttu)annoimme ohjeeksi lähteävaasaa kohti, ja matka alkoi.To 09:15 –Hasse aloittaahyvällä sykkeellä ja onkintuhonnut jo siksarin verranolutta. Muut ottavat hiemanrauhallisemmin, muttatunnelma on kuitenkin johyvä muutaman unienjatkamisyrityksestä huoli-matta.To 11:05 –Kauppa oliensimmäinen kohteemme, jaAlkokin kaikkien onneksi sattui samaan kopleksiin. Automaattia ei kyseisestäpaikasta löytynyt, mutta onnistuimme täydentämään varastojamme riittävästi.Hassen tilanne alkaa huolestuttaa.To 12:30 –Wärtsilä oli reissun aloituskohde. Vastassa oleva mies vaikutti oikeinmukavalta opastaessaan meitä sisälle. Jokaiselle annettiin mustat olkalaukut,jonka jälkeen suuntasimme ruokailemaan ja kahvittelemaan. Saimme pienenesittelyn firman toiminnasta, jonka jälkeen lähdimme kiertämään kahdessaryhmässä tehtaan tiloja. Horniksen yrityksestä huolimatta esittely sitten viimeinpäätettiin, jonka jälkeen me pojat suuntasimme ensimmäiseen vessaexcu-kohteeseemme.To 16:15 –Saavuimme kauppaan ostamaan aamupalatarvikkeita ja lisäoluita.Aapee vaihtoi yleisön pyynnöstä bussin eteen tekstin “Kirkkokyyti Tampere”, jostaolimme erittäin ylpeitä. Lähdimme ajamaan miljoonaa kohti Oulua, jossayöpyisimme Arkkareiden kiltatalolla.To 21:55 –Onnistuimme saamaan kiltatalon avaimet ja siirtymään majapaikkaan.Hasse oli ollut sammuksissa pidemmän aikaa, eikä hänellä ollut energiaa lähteäjatkamaan bileitä Oulun keskustaan. Muut alkavat pikkuhiljaa valmistautumaankeskustaan lähtöä. Osa lähti suunnistamaan kävellen, mutta taksi tuntui olevansuositumpi vaihtoehto.

99999


To 23:10 –Saavuimme jonkun hotellin karaokebaariin, jossa karaokenlaulamisesta joutui pulittamaan 5 mk, outoa. Laulamaan emme täteneksyneetkään, vaan istahdimme joukolla pöytään keskustelemaan baarimikosta.Siellä oli nimittäin yksi nainen tiskin toisella puolella, ja hänellä oli niin valtavankokoiset tissit, että mietimmekin niitä melkein joka hetki loppureissun ajan.Baarissa ollessamme olin kuitenkin varma, että lennämme koko porukka kohtapihalle koko rinnoista huutamisen johdosta, joten päätinkin siirtyä black jackpöydän ääreen.Pe 03:30 –Keskiyö, oli loppuiltamme baari, jossa sekoilimmekin ja aiheutimmepaheksuntaa varmasti riittävästi. Muutama jopa innostui tanssimaan“Riidankylväjää” ilman itse biisiä. Sitten oli kuitenkin aika löytää yösyötävää, jakoska porukkamme oli aivan täysin pihalla Oulun tarjonnasta, päätimme ahdistellajotain “Ouluaboa”, jotta hän opastaisi meidät syömään. Johonkin pizzeriaanmeidät sitten eksytettiin ja kaiken sekoilun jälkeen me ihme ja kumma saimmepitsamme ja saimme jopa ryöstettyä tilataksinkin pizzerian pihasta. “Pikisaarenpursitie 8” ja taksi lähti huristelemaan. Taksissa Esan onneksi päätimme tehdä“kasan” ja se auttoikin Esaa suorittamaan “suukakan” päästyämme perille.Pe 04:15 –Aloitimme kiltatalon herättämisoperaation, ja onnistuimmekinmuutaman osalta siinä oikein loistavasti, ja saimme jopa Hassen saunomaan.Sitten oikeasti nukkumaanPe 06:40 –Ensimmäiset herätyskellot pirahtivat ja porukkaa ruvettiinherättelemään. Yllättävänkin reippaasti kaikki nousivat ylös ja bussin tullessapihaan saimme lähdettyä liikkeelle. Kommenteista päätellen olin itse yöllä tuonparin tunnin aikana onnistunut kuorsaamaan äänekkäästi, ja puhumaan unissaniabout lontoota. En kuitenkaan voi vahvistaa moisia huhuja..

Pe 08:05 –Ne, joille aamupalamaistui, söivät sitä bussissa. Senjälkeen oli pari tuntia aikaa,ennenkuin saapuisimme perjantainensimmäiseen kohteeseen, AvestaPolarikselle. Monet käyttivätkin ajannukkumiseen, minun siinäepäonnistuessani.Pe 09:40 –Avestan piha häämötti, jaepäilys koko yritysvierailusta valtaabussin. Matkanjohtajamme soitto,kun aiheutti vain hämmennystä kokofirmassa. Portin sisäpuoleltakuitenkin löytyi oikein mukaviaopastajia meille. Aloitimme

kahvitarjoilulla, jonka jälkeen siirryimme esittelyluokkaan.Pe 10:30 –Kalvosulkeiset viimeinkin ohi. Valtavan paha olo esti minua juomastaedes limsaa, ja olinkin helpottunut luokasta poistumisesta. Tässä vaiheessa olitoisen vessaexcu-kohteen aika. Miehet ryntäsivät vessaan, jossa aiheutimmehämmästystä firman työntekijöiden keskuudessa. Jatkuva nauraminen jakommentointi vessassa ei tainnut kuulua duunareiden arkeen. Oli aika siirtyätehdaskierrokselle.

1010101010


Pe 10:50 –“Tuotanto ei ole kovin hyvin automatisoitu”, oli esittelijämmeensimmäinen kommentti, aloittaessamme kierroksen. Tältä asia vaikuttikin,kun aloitimme kierroksen. Kunnes “Tohtori” tuli ensimmäisenä vastaan. Esittelykeskeytyi ja kaikki tuijottivat sulavaa ohitusta. Matka jatkui erinäisinekysymyksineen: “Onko täällä enemmänkin Tohtoreita?” Kuusisataa metriäpitkässä hallissa ehti näkemään kaikenlaista, mutta ei mitään “Tohtoria”vastaavaa. Kunnes vastaan tuli “Jorma” ja sitten tuli “Pastori”, jonka jälkeenjouduimme niiden keskelle. Ne olivat isoja ja pieniä, ja ajellessaan ympäri halliarullia nostellen, ne vielä ärsyttävästi piipittivät. Koko halli oli siis täynnä pieniäautomaattisia trukkikuljettimia nimillä varustettuina, joita sitten väistelimmeparhaan mukaan. Mielenkiintoista.Pe 11:30 –Itse odottelin jo bussiin pääsemistä huonosta olostani johtuen, muttakaikkien yllätykseksi esittelijät alkoivat puhumaan jatko-ohjelmasta ruokailunmuodossa. Tähän muuten niin “innokas” Helmi totesi hihkaisten “JOO!” Kokoporukan revetessä nauruun esittelijät totesivat meidän olevan ruoan tarpeessa.Pe 12:00 –Ruokailu kävi nopeasti ja kolmannen vessaexcu-kohteen jälkeenviimeiset kysymykset heitettiin Avestan edustajille, ja porukka oli valmislähtemään kohti ulkomaankohdetta, Haaparantaa.Pe 12:30 –Turistirintamahaalaripukuisia pellejäsaapui ruotsinpuolelle, jalähdimme juoksentelemaanympäriinsä kaikkeavalokuvaten. Kävimmeensin supermarketissa,jonka jälkeen suunnistimmeruotsalaiseen viina-kauppaan. Hämmästykse-ksi se oli apteekkityylinenpalvelu kauppa, javieroksuimmekin sitä senverran tehokkaasti, ettämoni jätti tehojuomat ostamatta.Pe 14:00 –Ruotsi tuli nähtyä ja Torniotakin on kierrelty ristiin rastiin. Aapeepäätti pistää bussin parkkiin linkkuasemalle, koska ennen Hartwallillepääsemistä oli tunti aikaa. Porukka siirtyi ulos alueeseen tutustumaan ja kaljaaostamaan. Itse otin pienen lepohetken, huikeasta krapulasta johtuen. Tuonaaikana saapui paikalle kuitenkin kaikkien teinibemareiden teinibemari. Sille sittenporukalla naurettiin, ja ottipa Simppa ja Hornis siitä pari loistavaa kuvaakin,eikä taaskaan halveksunnalta säästytty.Pe 15:15 –Hartwallin esitelmöijä paljastuu teekkariksi, ja toivomme kaljastaalkaakin heräillä. Jokaisena aamuna tämä esittelijämme kertoo saavansakymmenen tuoppia olutta eteensä, joutuen maistelemaan niitä arvostelunmerkeissä. Hirvittävä ammatti.

1111111111


Pe 15:40 –Pullolinjat on nähty ja porukka lähtee valumaan kohti oluen maistelua.Matkalle edustustilaan onnistumme kuitenkin löytämään neljännen vessaexcu-kohteemme, jota Hornis sitten myöhemmin onnistuin nukkumispaikkanakinkäyttämään.Pe 17:40 –(About suunnilleen tuo aika, ajantaju sekaisin kaljan määrästä johtuen)Olimme saaneet nautiskella Legendaa ja Lapparia yllin kyllin. Omakin krapula

oli tipotiessään, ja sopivahuppelus oli tullut tilalle. Taisimuutaman muunkin krapulahävitä tuossa tilanteessa.Lopuksi kiitimme tilaisuu-desta, keräsimme pullotkoreihin ja laskimmetuloksen, 168 pulloa.Kenelläkään ei varmastijäänyt huonoa mielikuvaatuosta paikasta. Paitsi ehkäAapeella, joka tosissaan joiHartwallin limpparia kokoajan.

Pe 20:20 –(Yhtä about suunnilleen aika, kuin edellisessäkin kohdassa)Saavuimme Oulun keskustaan nauttimaan illasta ja antamaan Aapeellemahdollisuus nukkua yön rankkaa ajamista varten. Lähdimme kiertämään kaikkieri baareja, mikä ei suinkaan minua miellyttänyt. Onnistuimme kuitenkin lopuksikaikki menemään samaan baariin, 45 Speciaaliin. Siellä sitten tanssittiinRiidankylväjää, ainakin luulen niin, koska paita oli aamulla nurinpäin. Muutenkintaisi ilta hieman lipsua ruotsalaistyttöjen perässä juoksemisen lomassa. Eikäaivan tarkkoja muistikuvia tunnu tässä päässä olevan tuolta ajalta.La 02:00 –Aapee tuli takaisin keskustaan bussinsa kanssa, ja me siirryimmeHesburgerin kautta melkein ajoissa kyytiin. Loppumatka oli Aapeen mukaanerittäin metsäpitoinen kahta liikenneympyrää lukuunottamatta. Olimmekotimatkalla tiputtaneet toisen urheista fukseistamme kotiin, jonnekkinjumalanselän taakse metsään.. minne lie. Suurin osa porukasta nukahtiloppumatkaksi, joten bussissa oli vihdoinkin hiljaisuus.La 08:30 –Matka oli lopussaan, ja aloitimme bussin tyhjentämisen. Kaikki roskaja roina oli helppo poistaa kyydistä. Bussin piti kuitenkin olla edustuskunnossatunnin kuluttua, joten Aapee päätti ajaa takaisin varikolle kattoluukut auki,järkyttävän hajun takia.. mistäköhän sekin sinne tuli? Lopuksi Aapee kiitti meitäreissusta samalla, kun mekin kiitimme häntä. Pienenä ihmetyksen aiheenahänellä kuitenkin oli siitä, että eikö Simppa oikeasti ollut ennen järjestänyt excua,sillä reissu oli mennyt loistavasti. Kiitos Simpalle. (Toim. huom. Jennikin olijärjestämässä excua.)

Simo SuolahtiSimo SuolahtiSimo SuolahtiSimo SuolahtiSimo Suolahti

1212121212


BO

N A

PPÉT

ITB

ON

APP

ÉTIT

BO

N A

PPÉT

ITB

ON

APP

ÉTIT

BO

N A

PPÉT

IT KoRKkiruuvi kokosi asiantuntevan testiryhmän maistelemaan omanravinolamme Juveneksen ruokia. Testiryhmän ravintolakohteinaolivat Edison sähkötalosta, Hermitec Hermiasta ja omastakonetalostamme ravintola Newton. Testiryhmä koostuikonetekniikan naispuolisista opiskelijoista. Arvionsa ruokienmausta ja ulkonäöstä sekä ravintolojen viihtyvyydestä ja toiminnastaantoivat Johanna Iivonen, Katri Virtanen, Mirva Enroos, Miia Korpela,Paula Niskasaari ja Jenni Laaksonen

Arvosteluasteikko onperinteinen 4-10 pistettä.

Hermitec 20.11.2001 klo12.00

Tulinen uunimakkara perunamuusilla:Maku: 8 pistettäUlkonäkö: 9 pistettä”Tulinen uunimakkara on todellakin tulista””Perunamuusi mautonta, mutta hyvää, josottaa kastiketta mukaan””Ei mitään mummonmuusia””Ulkonäkö houkutteleva – ollakseenmakkara”

Kasviskiusaus :Maku: 8 pistettäUlkonäkö: 5 pistettä”Haisee hyvälle, mutta näyttääkummalliselle mössölle””Ulkonäkö on säälittävä””Hirveesti juustoa””Tulee joulu tulee mieleen, maistuu liiansuolaiselle porkkanalaatikolle, ei huonoa”

Pinaattipiiras :Maku: 8- pistettäUlkonäkö: 6 pistettä”Ei hyvännäköistä, mutta hyvänmakuista””Nälkä on aika kova, mikä saattaasumentaa maun arvostelukykyä””Miinus arvosanaan voitaikinasta, voisi ollakevyempikin pohja”

Katkarapukasari muusilla (annokseenolisi kuulunut riisi):Maku: 9 pistettäUlkonäkö: 7 pistettä

”Näytti hyvälle ja maistui hyvälle””Vetistä, mutta ihan kivan näköistä””Eroaa näöltään yleisesti Juveneksessatarjottavasta mössöstä, vähän hienompaa”

Muut plussat:+ Salaattilautaset ihan ykköset jasalaattivalikoima erinomainen.+ Nettikamera ruokajonosta+ Kivoja kukkasia, viihtyisä kaikin puolin,lämpöinen.Muut miinukset:- Ruokalista netissä ei vastannut tarjontaa,raikas kanasalaatti näytti töhkältä, olirasvainen ja tunkkainen- Astioiden palautus keskeltä ruokajonoa- Kaukana kotoa (killasta)

Keskiarvot:Maku: 8,2 pistettäUlkonäkö: 6,8 pistettäYleisarvosana 7,5 Pistettä

Newton 21.11.2001 klo 11.47

Broilerinuijat, makaroni ja kastike:Maku: 7,5 pistettäUlkonäkö: 9 pistettä

”Vähän sekasikiö annos, makaroni ei oikeinsovellu yhteen kanan kanssa””Jännä yhdistelmä, makaronin sijasta saisiolla riisiä tai muusia””Kana on ihan hyvää, ja maku olisi muutenok, mutta ylikypsät makaronit pilasivatkaiken””Aika saman makuisia kanoja kuin kotona”

1313131313


Riistapyörykät, muusia japuolukkahilloa:Maku: 7 pistettäUlkonäkö: 9 pistettä

”Kaunis””Kotiruuan näköistä ja oikeinpuolukkahilloakin””Ilmiselvää mummonmuusia, pahempaakuin Hermitecissä””Laktoositon muusi maistuu totaalisestipuulle, täytyy hakea ketsuppia””Pyörykät hyvin maustettuja, japuolukkahillon kanssa ihan bueno””Vähän maistuu pyöryköissä eltaantunutrasva””Muuten kymmenen pisteen arvoista, muttamuusi alta arvostelun”ulkonäkö: 9

Muut plussat:+ Ei tarvinnut jonottaa ja ruokaa oli+ Uusi systeemi alkaa toimia+ Fusion Kitchen

Muut miinukset:- Salaatti valikoima aika hintsu- Meteli- Suppea valikoima ruokia (kolmevaihtoehtoa)

Keskiarvot:Maku: 7,3 pistettäUlkonäkö: 9 pistettäYleisarvosana 8,2 pistettä

Edison 23.11.2001 klo. 12.00

Kukkaalipastagratiini (todellisuudessaporkkanaa, kesäkurpitsaa ja brokkolia):Maku: 8 pistettäUlkonäkö: 6 pistettä

”Ei ollut kovin lähellä sitä ruokaa mitälistassa sanottiin””Vihannesmössöä””Perunat kökkösiä (kumiperunoita),plussana kuitenkin, että oli normi riisin jamakaronin lisäksi kuitenkin tarjolla””Maku ulkonäköön nähden hyvä””Aika vetistä”

Palermon pastakastike:Maku: 8 pistettäUlkonäkö: 6 pistettä

”Maistuu sille, mille Juveneksenpastakastikkeet yleensäkin, paremmastapäästä kuitenkin. Tää jopa maistuu jollekin””Ulkonäkö - no-joo.. ihan jees kun on nälkä””Näyttää kerran syödyltä”

Muut plussat:+ Salaatteja tarpeeksi monta lajia ja vieläsuolakurkkujakin+ Onnenpäivät, leipäpöytä tulikaupanpääliseksi+ Linjasto toimiva, sai heti lasit ja aterimetmukaan tarjottimelle+ Kukkia pöydässä+ Sali kodikas vaikkakin iso

Muut miinukset:- Tarjolla ollut pasta lillui vedessä ja ei ollutreikäkauhaa, joten vedet siirtyi lautaselle- Ruokalista ja tarjottu ruoka ei todellakaanvastanneet toisiaan

Keskiarvot:Maku: 8 pistettäUlkonäkö: 6 pistettäYleisarvosana: 7 pistettä

Testiryhmän tarkan arvioinnin perusteellavoimme päätellä, että huononäköisten jaulkonäöstä piittaamattomien kannattaamennä syömään Edisoniin. Jos taas ruuanulkonäkö on ruokahetken kohokohtakannattaa lounas nauttia Newtonissa.

Jenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni Laaksonen

1414141414


UUDET EDAAUUDET EDAAUUDET EDAAUUDET EDAAUUDET EDAATTORITTTORITTTORITTTORITTTORIT

Marraskuun alussa järjestetyissäylioppilaskunnan edustajistovaaleissaKoRKeimman oikeuden vaaliliitostatulivat edustajiston varsinaisiksijäseniksi valituiksi Esko Heinonen (24)ja Simo Suolahti (21).

Tavoitteenaan edustaja Heinonenkertoo olevan konetekniikanopiskelijoiden oikeuksista huoleh-timinen niiden asioiden osalta, jotkajotenkin erityisesti koskevat ko.henkilöitä eli he edustavat siellä tältäosin konetekniikan opiskelijoita.Tällaisia asioita on kuitenkinedustajiston päätettävänä vähän.Edustajiston tärkeimmiksi tehtäviksiEsko kertoo ylioppilaskunnanhallituksen nimittämisen ja talousarvionhyväksymisen. Ensimmäistä kertaaedustajistoon valittu Simo Suolahtikertoo pyrkivänsä tarkkailemaan jatutustumaan alussa koko edustajistontoimintaan. Vain muutaman kokouksentätä ennen istuneelle asiat ja aiheetkokouksissa ovat tuntemattomia jauusia. Omat mielipiteet ja linjauksetmuodostuvat sitten tarpeen tullen.

Edustajistossa yo-kunnan hallitus tekeepohjaesitykset eli riippuutapauskohtaisesti, mitä tapahtuu jamihin pystyy vaikuttamaan. Kokoustenesityslistat tulevat edustajiston jäsenilleetukäteen kotiin postitettuina, jotenkäsiteltäviin asioihin kerkiäätutustumaan ennen kokouksia. Ennenedustajiston kokousta kokoontuuhallintovaliokunta, jossa on kukinedustajistoryhmä edustettuna.Hallintovaliokunnan lisäksi

esityslistalla olevia asioita käydään läpioman edustajistoryhmän kesken ennenkokousta, ja kokouksiin mennäänhuolellisesti valmistautuneina.

Vaaliliitto ja edustajistoryhmä menevätusein käsitteinä sekaisin. Vaaliliitto onvoimassa koko edustajistokauden ajanja edustajiston läsnäolevat henkilöttodetaan aina vaaliliitoittain. Ennenkaikkea vaalili ittoja tarvitaanedustajistovaalien äänten laskentaanvaalitavan ollessa suhteellinen.Edustajiston kokouksissamuodostetaan kuitenkin edustajisto-ryhmiä, joiden kokoonpano eivälttämättä riipu lainkaan vaaliliittojenkokoonpanoista. Usein edustajisto-ryhmät muodostetaan kuitenkinvaaliliittojen pohjalta. Esko kertoo, ettäedustajistoryhmän ideana on, senlisäksi, että siihen kuuluu samalla tavoinajattelevia henkilöitä se, että ryhmännimissä voidaan tehdä esityksiä, ja niitäei tarvitse kenenkään erikseenkannattaa. Tämän lisäksiedustajistoryhmä saa asettaaedustajan jo aiemmin mainittuunhallintovaliokuntaan. Edustajisto-ryhmään tulee kuulua vähintään kaksihenkeä. Kaikki muodostavat itse omatryhmänsä, mutta tietysti voi ollakuulumattakin mihinkään ryhmään.KoRKeimman oikeuden edustajatmuodostivat edustajistonjärjestäytymiskokouksessa edustajisto-ryhmän Liittoutuneet yhdessä MiKin-vaaliliiton ja osan Cupolan paluunvaaliliiton edustajien kanssa.

Jenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni LaaksonenEsko HeinonenEsko HeinonenEsko HeinonenEsko HeinonenEsko Heinonen

1515151515


KoneenrakentajakillanKoneenrakentajakillanKoneenrakentajakillanKoneenrakentajakillanKoneenrakentajakillanhallitus 2002hallitus 2002hallitus 2002hallitus 2002hallitus 2002

Koneenrakentajakillan sääntömääräinensyysyleiskokous valitsi suuressaviisaudessaan ensi vuodelle seuraavanhallituksen:

Puheenjohtaja Juhani HornborgTalousvastaava Johanna IivonenRahastonhoitaja Katri VirtanenSihteeri Kaisa JuortamoTeollisuusvastaava, vpj Jenni LaaksonenTietojärjestelmävastaava Pekka AnttilaTiedotusvastaava Paula NiskasaariOpintovastaava Mikko TakalaFuksivastaava I, kulttuurivastaava Hanna SalminenFuksivastaava II, emäntä Hanna HurmeSauna- ja liikuntavastaava Pasi Pajula

1616161616


Koneenrakennuskilta ryKoneenrakennuskilta ryKoneenrakennuskilta ryKoneenrakennuskilta ryKoneenrakennuskilta rylappeen Rantalappeen Rantalappeen Rantalappeen Rantalappeen Ranta

Lalalalappeen rarararantaan, siellä aina kunnonräkäkäkäkännit saa… ja tämän asian kanssa KRK:lla eiole mitään tekemistä, eihän ?

Jäikö vielä epäselväksi keistä on kyse ? No, tietenkin SkinnarilanVapaavaltion lahjasta koko maailmalle, noista oransseista rakkaudenlähettiläistä, aidoista ja oikeista Lappeenrannan koneteekkareista.

Ammoisina aikoina, vielä kun musiikki oli hyvää ja muoti kaunista, lappeenRannallekin saatiin oma konekilta. Vuosi oli tuolloin 1974 ja presidenttinäKekkonen.

KRK on LTKK:n vanhin kilta, vaikkakin kaksimuuta kiltaa samaa väittävätkin. Tästäjohtuen vuosijuhlamme ovat Kolmen Killanvuosijuhlat ja ne järjestetään yhdessäenergiatekniikan Armatuurin jatuotantotalouden killan Kaplaakin kanssa.KRK on LTKK:n killoista myös miehekkäin,jäsenemme ovat 96%:sti täyttätestosteronia, ja vertailu kestää myös kokomaan mittakaavassa.

Ehkä myös tästä syystä olemmemaineikkaita ympäri Suomen. Myöskintästä syystä meidän ei tarvitse esiintyämaailmalla kuin omana itsenämme, eivätpäne kuitenkaan meitä vaikkapaOtaniemeläisiksi uskoisi...

Marko VMarko VMarko VMarko VMarko Vuotiuotiuotiuotiuoti

1717171717


Ettei tule kehuttua vain itseään,kysyin mielipiteitä KRK:laisistamuilta LTKK:n opiskelijoilta, tässämuutama kommentti:

“Ne vie kaikki titeläisten naiset” -Jussi, Tite

“KRK on tsekkiä ja tarkoittaa kurkkua” -Marketta, Kete

“Konepoikiin ei kannata koskea pitkällätikullakaan” -Henna, Tite

“Ai onks ne oranssihaalariset jotaintuolta koulusta vai? Luulin niitäjoiksikin pilemaskoteiks...” -Ville, Ente

Koneenrakennuskilta KRK:

- Perustettu 1974- Jäseniä n. 400- Haalarit tietenkin oranssit- Suomen miehekkäin opintosuunta

http://ltky.lut.fi/krk/

lappeen Rannalla osataan juhlia, kuulemma.

1818181818


CL, PVP et DDLCL, PVP et DDLCL, PVP et DDLCL, PVP et DDLCL, PVP et DDLeli vaihto-opiskelua Ranskassaeli vaihto-opiskelua Ranskassaeli vaihto-opiskelua Ranskassaeli vaihto-opiskelua Ranskassaeli vaihto-opiskelua Ranskassa

Patonki, juustot, katukahvilat japoskisuudelmat ovat sanayhdistelmä,joka tuo Ranskan jokaisen mieleen.Näihin ja moniin muihin tyypillisiinranskalaisiin piirteisiin ja asioihin olentutustunut kolmen kuukauden aikana,jotka olen viettänyt RanskanCompiègnessä, vaihto-opiskelemassaUniversité de Technologie deCompiegnessä (UTC). Ranskalaisestakulttuurista ja gastronomiasta onolemassa valtava määrä kirjoja jakirjoituksia, joten en aio kertoa näistäasioista tarinassani vaan opiskelusta jaopiskelijaelämästä Ranskassa jaminkälaista se on verrattuna TTKK:uun.Onhan se vähän velvollisuuteni KoRKinentisenä opintovastaavana/guruna.

Compiègne ja UTC

Compiègne on pittoreski 50000asukkaan pikkukaupunki Pohjois-Ranskassa 70 km Pariisista koilliseen.Kaupungissa on yksi yliopisto, UTC,joka on tekniikan alan yliopisto.UTC:ssä opiskelee n. 3000 opiskelijaa,joista vajaa kolmasosa on jatko-opiskelijoita, eli koulu on huomattavastiTTKK:a pienempi. UTC on erittäinkorkeatasoinen yliopisto. Se kuuluuRanskan kymmenen parhaimmaninsinöörikoulun joukkoon, ja tämänmyös huomaa. Opiskelijoiden keskitasoon huomattavasti TTKK:ta korkeampi.Kun ranskalainen ilmoittaa tittelikseeninsinööri, kertoo hän samalla myösmistä yliopistosta on valmistunut. Jasama pätee lääkäreihin, ekonomeihinjne.

UTC:n loistokasta arkkitehtuuria.

1919191919


Matematiikkaa

Ranskalaiset ovat Euroopan kärkipäätämatematiikan taidoissa. Kunkeskivertoteekkarille integrointi tuottaavaikeuksia, ranskalaiselle virkaveljelleGreenin ja Besselin funktioidenpyörittely on yhtä arkipäiväistä puuhaakuin patongin pureminen. Kursseillaasioiden käsittelytapa on paljonmatemaattisempaa ja teoreettisempaakuin Suomessa. Asiat, joita Suomessanormaalisti käsiteltäisiin ilmanmatematiikkaa, puetaan täälläyhtälöiksi ja derivaatta, jota käytetään,on aina osittaisderivaatta. Monet vaihto-opiskelijat ovatkin valitelleet, ettäopetettavat asiat ovat heille liianvaikeita, koska he eivät ymmärräkäytettyä matematiikkaa. Itselläni ei oleollut suurempia vaikeuksiamatematiikan kanssa, sillä olenopiskellut TTKK:lla paljon enemmänmatematiikkaa kuin pakollisenoppimäärän.

Opiskelu

Opiskelu on muuten aika samanlaistakuin TTKK:lla. On luennot jaharjoitukset ja laboratoriotöitä.Italialaiset ja espanjalaiset vaihto-opiskelijat ihmettelivät kurssienalkaessa, mistä ihmeen harjoituksistaon kyse. Heidän kotimaassaan kun onainoastaan luennot. Suurin eroTTKK:hon on luentojen ja muidensessioiden kestossa. Täällä kaksi tuntialuentoja ei tarkoita 2x45 min ja vartintauko välissä vaan 1x120 min! Alussaoli vaikea tottua tuohon ja oli vaikeapysyä hereillä, mutta nyt siihen on josopeutunut. Kirjoja ei käytetä lainkaanja läheskään kaikille kursseille ei oleolemassa edes prujuja. Ainoakirjallisuus on luennot!

Hôtel de Ville. Compiègnenkaupungintalo 1500-luvulta.

Ranskassa varsinaiset yliopisto-opinnotkestävät vain kolme vuotta. Ennen sitä,ylioppilastutkinnon jälkeen, onohjelmassa kaksi vuotta kestäväyliopistoon valmistava koulutus, classespréparatoires. Tämän jälkeen pyritäänyliopistoon, ja jos pääsykokeessa eionnistu, kaksi vuotta on mennythukkaan. UTC:ssa on myösmahdollisuus suorittaa nämävalmistavat luokat, jotka aika pitkällevastaavat TTKK:n kahta ensimmäistävuotta, tosin vielä enemmänmatematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa javähemmän tekniikkaa. Tutkinnonlaajuus on hieman suurempi kuinSuomessa, reilut 200 ov (valmistavatluokat mukaan laskettuna) ja suurin osavalmistuu viidessä (kolmessa)vuodessa. Eli täällä opiskelijattodellakin opiskelevat päätoimisesti.Töissä käyminen ja opintojaksojensuorittaminen kirjekursseilla onmahdotonta.

2020202020


Opiskelijat ja opettajat

Toisinaan tulee mieleen, että ollaanvielä lukiossa, kun katsoo UTC:nopiskelijoita. Nuorimmat ovat syntyneetvuonna –84, ja viimeisellä vuosikurssillaopiskelevat ovat 23-vuotiaita, jokunenvähän vanhempikin, joten minä jamonet muut ulkomaalaiset ovatvanhimmasta päästä. Sukupuoli-jakauma on parempi kuin TTKK:lla,varsinkin kemian- ja biotekniikankoulutusohjelmissa, mutta myöskoneella tytöt ovat hyvin edustettuina.Opiskelijoita on n. 60 eri kansallisuutta.Suurin osa ulkomaalaisista on jatko-opiskelijoina tai koko tutkinnonsuorittavina, etenkin Pohjois-Afrikanmaat ovat hyvin edustettuina. Meitävarsinaisia vaihto-opiskelijoita on n. 80ja minä yksin edustan Suomea.Ranskalaisopiskelijat ovat erittäinmukavia ja he suhtautuvat ystävällisestija ymmärtäväisesti ulkomaalaisiin, mikäon vähän yllättänyt meidät vaihtarit. Eliheidän käytöksensä on täysinennakkotiedoista poikkeavaa. Hyväniin. Opetushenkilökunnasta suuri osaon ulkomaista alkuperää. Minullakin onneljä opettajaa, jotka puhuvatäidinkielenään arabiaa. Kaikissavaikeissa aineissa opettaja on ainaarabi. Kaikissa vaikeissa aineissaopettaja on aina arabi.

Opiskelijaelämä

Opiskelijaelämä ja kaikki siihen liittyvätouhuilu on huomattavasti hiljaisempaakuin TTKK:lla. Paikallisenylioppilaskunnan baarissa, Piccolossa,on joka ilta jotain ohjelmaa ja paljonväkeä. Kaupungin halvin kalja-tuoppihan löytyy sieltä. Erityisensuosittuja ovat joka tiistai-ilta Piccolossajärjestettävät ulkomaalaiset teemaillatulkomaalaisten vaihto-opiskelijoidenjärjestämänä, joissa tarjoillaan ko.

Kaikki opintojaksot UTC:ssa ovatlaajuudeltaan samoja eli 5 ECTS-opintoviikkoa (ECTS = European CreditTransfer System), ts. 3,3 suomalaistaopintoviikkoa. Tähänastisellakokemuksellani voin jo sanoa, että tuotyömäärä todellakin vaaditaan kurssinläpäisemiseen, puhumattakaanhyvästä arvosanasta. Opintoviikoissa eiole yhtään ilmaa. Ja kun vielä ottaahuomioon, että opetettavat asiat ovatasteen verran vaikeampia javaatimukset kovempia, täällä eitodellakaan pääse helpolla ja haasteitariittää. Minun alani on akustiikka javärähtelymekaniikka eli sieltävaikeimmasta päästä. Ja kieli on vieläranska!

Ranskan kieli

Ranskassa pärjää Pariisin ja muidenturistirysien ulkopuolella ainoastaanranskalla. Televisiosta ei kuule kuinranskaa, sillä kaikki on dubattua.Radiosta tulee silloin tällöin jotainenglanninkielistä musiikkia.Ranskalaiset opiskelijatkin puhuvatenglantia todella surkeasti. Ainoavaihtoehto on siis puhua ranskaa. Omalähtötasoni tänne tullessa oli ranskanjatkokurssi suoritettuna. Vaikka tuoonkin jatkokurssi, sillä tasolla ei vieläkovin paljon ranskaa osaa. Nyt kolmenkuukauden jälkeen ymmärrän luennottäydellisesti, ranskankieliset tv-ohjelmateivät tuota vaikeuksia ja arkinenkeskustelu muiden vaihtareiden kanssakäy sujuvasti. Ranskalaisia nuoria eikuitenkaan vielä ymmärrä täydellisesti,sillä heidän puhuessaan kirjaimistakatoaa puolet ja vauhti on aivan liikaaverkkaiseen puheeseen tottuneellesuomalaiselle. Edistystä kielitaidossaon tapahtunut valtavasti, mutta vielä onpaljon opittavaa.

2121212121


maan ruokaa ja juomia sekäkuunnellaan tuon maan musiikkia.Suomalainen ilta on varmaankin joskuskeväällä. Harrastekerhoja on samallatavoin kuin Tampereellakin, muttaminkäänlaista kiltatoimintaa taikoulutusohjelmia edustavia järjestöjä eiole olemassa. Vaihtareista huolta pitääEsperanto-järjestö, joka järjestää meillejuhlia ja matkoja ympäri Ranskaa.

Kolme kuukautta on tosiaankin takanaja seitsemän edessä, joten paljon onvielä näkemättä ja kokematta, vaikkakinvoin jo nyt sanoa, että paljosta olisinjäänyt paitsi, jos en olisi tullut tänne.Tutustuminen uusiin kulttuureihin jakansallisuuksiin on todella antoisaa jaavartaa paljon maailmankatsomusta.

Kuten muuallakin maailmassa, täälläkinvaihtarit ovat enimmäkseen keskenäänja tuollainen monikulttuurinen yhteisöon todella hienoa kokea. Opiskeluulkomailla ei todellakaan ole pelkkääopiskelua vaan lisäksi matkustelua jamaan kulttuuriin tutustumista. Useatulkomaalaiset ovat täällä pelkästäännäiden kahden jälkimmäisen takia.Minä opiskelen lisäksi. Hakuaikaulkomaan opintoihin taitaa päättyähelmikuun puolivälissä. Käykäätutustumassa KV-toimistossavaihtokohteisiin ja lähtekää viettämäänopiskeluaikanne parasta vuotta!

Hyvää syksyn (vai onkohan se jo talvi)jatkoa kaikille KoRKkilaisille.

TTTTTimo Karimo Karimo Karimo Karimo KarvinenvinenvinenvinenvinenKoRKin Ranskan kirjeenvaihtajaKoRKin Ranskan kirjeenvaihtajaKoRKin Ranskan kirjeenvaihtajaKoRKin Ranskan kirjeenvaihtajaKoRKin Ranskan kirjeenvaihtaja

P.S. Tarinan nimi ”CL, PVP et DDL”,siksi että nuo sanat kuvaavat erittäinhyvin opintojani ja sitä, että ranskalaisetrakastavat lyhenteitä. Alussa niidenkanssa oli vähän vaikeuksia. CL =conditions aux limites, reunaehdot, PVP= problème aux valeurs propres,ominaisarvoprobleema ja DDL = degréde liberté, vapausaste.

Kirjoittaja ja Eiffel-torni.

2222222222


Paula tuntee teekkarilaulutPaula tuntee teekkarilaulutPaula tuntee teekkarilaulutPaula tuntee teekkarilaulutPaula tuntee teekkarilaulut

YYYYYo-kunnan toimistosihteeri tykkää opiskelijoistao-kunnan toimistosihteeri tykkää opiskelijoistao-kunnan toimistosihteeri tykkää opiskelijoistao-kunnan toimistosihteeri tykkää opiskelijoistao-kunnan toimistosihteeri tykkää opiskelijoistaja neuvoo vaikka faksin käytössäja neuvoo vaikka faksin käytössäja neuvoo vaikka faksin käytössäja neuvoo vaikka faksin käytössäja neuvoo vaikka faksin käytössä

- Työnkuvani on olla mammanaopiskelijoille, TTKY:n toimistosihteeriPaula Nykänen nauraa.- Sen lisäksi toimiston kautta hoidetaankaikki, mikä liittyy opiskelijoiden muihinkuin opiskeluasioihin. Syksyllä ovatopiskelijakorttihakemukset, sittentilataan teekkarilakit, hoidetaanvippilainoja, vuokrataan teekkarisaunaaja pakettiautoa sekä myydään lippujatapahtumiin.

Kotoisin Paula on Kaipolasta(Jämsästä). Perheeseen kuuluu miesja kaksi lasta. Kun nuorimmainenmuksu meni kouluun, Paula halusipuolipäivätöihin ja haki TTKY:ntoimistosihteeriksi. Haastattelu oliperjantaina ja maanantaina soitettiin,että koska aloitat. Työt alkoivatseuraavana aamuna kello kymmenen.Vuosi oli silloin 1990.

Paulalla on omasta kotoa kolme veljeäja yksi sisko. Isät ja kaksi veljeä ovatdiplomi-insinöörejä. Kotoa kierrettiinkinläpi teekkariwaput ja muut, ja isäkavereineen lauloi teekkarilauluja.

- Alussa ihmettelin, että kuinka nämäkaikki voivat osata ne laulut, joita meilläkotona laulettiin, Paula nauraa.

Paula on tuttu näky opiskelija-riennoissa.- Tasapaino säilyy, kun on juhlaa jakoulua.

Hän uskoo, että uuden opiskelijan onhelppo tulla koulun toimintaan mukaan,ja kaikki pitävät yhtä.Parhaana puolena työssään Paulapitää opiskelijoita, ihmiset vaihtuvatkoko ajan ja kaikki ovat hirveänmukavia.

- Mies joskus sanoo, että aina on jotainjuhlimista. Olen yrittänyt opettaa sille 25vuotta isäni mottoa, että mikään syy eiole liian vähäpätöinen tai pienijuhlittavaksi. Nyt ymmärrän, että tämäkaikkien juhlien kiertämispakko –mentaliteetti tulee hänen opiskelija-ajoistaan.

Jos Paula olisi teekkari, hän opiskelisiympäristötekniikkaa, vaikka onkin sitämieltä, että kaikki teekkarit ovatperiaatteessa samanlaisia, eikäihmisistä pysty tietämättä sanomaan,miltä puolelta he ovat.

- Hauskin asia mihin minulta on kysyttyapua, ja ehkä se oli myös kummallisin,kun ajattelee, että kysyjä oli titeläinen.Tulin kerran toimistoon ja siinä oli poikalähettämässä faksia, ja hän sanoi, että”Paula auta mua nyt, kun mä oonlähettänyt tän kymmenen kertaa ja ainase tulee takaisin. Mitä mä teen väärin?”

Paula kertoo, että hänenkorkeakouluaikanaan tämä onensimmäinen syksy, jolloin työssäkäyntion väsyttänyt ja on tosissaan odottanutjoululomaa ja kahden viikon vapaata.

2323232323


- Toivottavasti fuksit, jotka eivät vielätunne, eivät ole saaneet minusta kovinkärttyisää kuvaa tänä syksynä jauskaltavat jatkossakin tulla asioimaantiskille.

Ennen nykyistä työtään Paula asuiEtelä-Afrikassa siirtolaisena. Ensinlukioaikana perheensä ja myöhemminmiehensä kanssa. Lapsetkin ovatsyntyneet siellä.- Sinne on helppo mennä, koska sielläon paljon siirtolaisia, ystävälliset ihmisetja aina kesä. Suomessakin ihmiset ovatkesällä paljon rennompia ja letkeämpiä,siellä se vain on ympärivuotista. Lisäksi

se on hirveän kaunis paikka, jossa onkaikki samassa maassa: vuorilla onlunta ja rannikot ovat hienot.Elämänrytmi on erilainen.

- Mieheni on ollut siellä töissä Suomeenmuuton jälkeen lyhyitä aikoja ja itse olinsiellä toissa kesän. Nyt siellä onrauhatonta, mutta jos sinne tulisiturvallista, niin voisi ajatellamuuttavansa takaisin.- Elämä siellä on hirveän halpaa, jotensinne olisi helppo mennä eläkkeelle

Paula NiskasaariPaula NiskasaariPaula NiskasaariPaula NiskasaariPaula NiskasaariJenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni LaaksonenJenni Laaksonen

2424242424


VVVVValmis!almis!almis!almis!almis! – Milloinkohan Ollila jää eläkkeelle? – Milloinkohan Ollila jää eläkkeelle? – Milloinkohan Ollila jää eläkkeelle? – Milloinkohan Ollila jää eläkkeelle? – Milloinkohan Ollila jää eläkkeelle?

Tällä kertaa opiskelukokemuksistaanKoRKiruuviin pääsi kertomaan erittäinsanavalmis Kari Vänttinen, jonkavarsinkin vanhemmat opiskelijattuntevat myös nimellä Viemäri. Omatarinansa on, mistä tuo kunnianarvoisalisänimi juurensa juontaa, muttaalkoholilla oli osuutta asiaan. Kyseinenalkoholin nauttiminen ei kuitenkaantapahtunut Karstulassa, keskisuomalai-sessa mahtipitäjässä, josta Kari onlähtöisin. Se tapahtui muun muassaWanhassa konekillassa.

Perhe, lemmikit, asuinpaikka?- Eikös tämä ole se KoRKkiruuvinkontaktipalsta? Kaikille kivoille tytöilletiedoksi, että elän sinkkuna, ilmaneläinrasitteita kivassa kaksiossaHervannan Arkkitehdinkadulla.

Miten päädyit opiskelemaankoneelle?Ainakaan minulle ei lukioaikana ollutselvää, mihin jatkaisin. Tähänprobleemiin tuli kuitenkin apu velipojanmuodossa, sillä hän oli siirtynyt kolmevuotta aikaisemmin TTKK:n vapaaseenopiskeluelämään. –Hänen siivelläänpääsin sitten abi-syksynä tutustumaan“Bommarit” –nimiseen tapahtumaan jasiitä (hengissä) selvittyäni olin myyty!“Jumankekka”, tuumin, “täällähän onpaljon rankempaa menoa kuin ajalletyypillisissä teinileffoissa!” Siitä virisihalu hakea TTKK:lle opiskelemaan.Realistina ja kädet_koneöljyssä_kainaloita_myöten-tyyppinä päättelinkonetekniikan koulutusohjelman olevanminulle sopivin ala. Niinpä vuoden 1992keväällä laskettelin hienollakonekillanpunaisella Saabillani

pääsykokeisiin lukio-opit vielä tuoreinamielessä ja itseluottamus kalliotakinvankempana. Ja turhaa reissua entehnyt, sillä ensisijaisuuspisteistäsaamani vahvan lisäpotkun ansiostajoitakin pääsykoepisteitä tai ainakinniiden osia riitti ihan marginaaliksikinsisäänpääsyyn. Opiskelu-urani onnoudattanut tuota perinteistä perskoulu-lukio-korkeakoulu –linjaa, ainakin tännekorkeakouluun saakka.

Pää- ja sivuaineet?Jossakin vaiheessa, hiustenharvetessa, kokeilin vaihtaashampoomerkkiä, mutta ginseng-juuren jätin kokeilematta. -Kantti eikertakaikkiaan kestänyt. Jos taasjätetään puujalkavitsit vähemmälle, niinopiskelun pääaine oli konstruktio-tekniikka. Sivuaineiksi muodostuijoskus n:ntenä vuonna paperin-valmistustekniikka ja tuotekehitys-tekniikka. Opiskeluun muualla kuinTTKK:lla ei ollut aikaa. Toisaaltakaduttaa, sillä kasvatustieteen approolisi kiinnostanut (yliopistotyttöjenlisäksi).

Onko kurssitarjonta mielestäsiriittävä täällä?Minulta on huono kysellä tällaisiavakavaan opiskeluun liittyviä asioita.Opiskelua ei juurikaan tullutsuunniteltua, ja kurssejakin suoritettiin,Mailan mieliksi, opintotuen saanninedellytyksenä olleen minimisuorituksenverran puolivuosittain. Tällöinhänopintorekisteriin kertyy todellisiaklassikkokursseja, kuten 25990Tekniikan historia, 1 ov. Jos nytjonkinlainen mielipide kurssitarjonnasta

2525252525


kuitenkin täytyy antaa, voin vakuuttaasen olleen omalla kohdallani riittävä.

Tuliko kiltatoiminta tutuksiopiskeluaikanasi?Kyllähän siihenkin tuli hiemantutustuttua, vaikka varsinaiseksi kilta-aktiivina ei minua voikaan pitää.Lähinnä fuksivuonna tuli näprättyäkaikenlaista pientä, kuten haalareita,jäyniä ja... öh, taisi sitten jäädä sehärveli rakentamatta (vai mitä Topi?).Enemmänkin killan toimintaan tuliosallistuttua sauna- ja lauluilloissa,KoRK-cruisingeilla, Hi-Lo-Jackpöydässä (Halttusen säännöillä) sekälegendaarisilla Porin oluen excuilla.Näistä voikin sitten jokainen vetää omatjohtopäätöksensä siitä, kuinka toimintahyödytti opiskeluja. Rehellisestisanoen, hyötyä oli varsinkin uusienkavereiden muodossa, eikärentoutumisen positiivisia vaikutuksiasaa aliarvioida opiskelun jatkuessa ylikeskimääräisen valmistumisajan.

Olitko mukana ammattiaine/muussakerhotoiminnassa?No tulihan sitä revettyä useampaankinpaikkaan. Killassa asutun fuksivuoden(8 ov) jälkeen siirryin Remmi-Teaminpariin. Sieltä raahauduin

Moottorikerhoon ja sitä kautta Tea-klubiin. Jossain vaiheessa yritin leikkiäkotiakin, mutta töissä käynnin takia olijostakin päästä pakko alkaa karsimaanharrastuksia. Muutoin olisi opinnotalkaneet kärsimään. Siis eukko mäelle,se kun oli niuho ja valitti kaljanjuonnista.:(

Oliko diplomityöpaikan ja aiheenhankkiminen vaikeaa?Diplomityöpaikan saaminen oliyllättävän helppoa. Osittain se johtuityökokemuksesta, jota oli ehtinyt kertyäopintojen lomassa kolmisen vuotta, jaosittain siitä, että viimeisen vuoden olintyöskennellyt yrityksessä, jonnediplomityöni tein. Kun opintojenloppupuolella siirtyy työelämään ja saajalkaa yrityksen oven rakoon, onyleensä helppo jatkaa esimerkiksikesätöitä diplomityön muodossa.Toisaalta kannattaa kuitenkin ollavarovainen opiskelun ohessa suoritetuntyönteon suhteen, ettei viimeisetopinnot jää ajan puutteen vuoksiroikkumaan...Aiheen löytyminen olikin hankalampijuttu, sillä pomoni halusi työstäsaatavan materiaalitietoutta ja minäressukka kun olen koneensuunnittelija,joka ei juuri mistään mitään tiedä. Taiainakaan materiaaleista.

Mistä teit diplomityösi?Koska materiaalitietous piti sisällyttääD-työhön, tuli sen nimeksi ytimekkäästi“Suunnitteluprosessi hydraulisenhenkilönostimen varsiston yläosanmassojen vähentämiseksi”. Nimensämukaisesti työssä keskityttiin kokosuunnitteluprosessin tarkasteluun siten,että myös pomoni haluamamateriaalitietous saatiin siihensisällytettyä. Laajahan siitä tuli, muttajälkikäteen en osaa harmitella sitäkään.Nykyisin jatkan samassa yrityksessä jasamoissa hommissa, kuin ennendiplomityötäni ja sen aikanakin.

2626262626


Oliko työpaikan saaminen vaikeaa?Alunperin aloitin firmassa kesätyöt, jasyksyllä jatkoin töitä osa-aikaisena.Kesätyöpaikan saanti taas vaati oma-aloitteisuutta sen verran, että ratsastinlumivalkoisella Saabillani linnaan, taisiis Brontolle, jossa esittelin itseni.Pääsin saman tien haastatteluun, jonkajälkeen jätin CV:ni tulevalle pomolleni.Seuraavana päivänä minulta kysyttiin,milloin voin aloittaa työt.

Vastaako DI:n työ sitä mitä kuvittelitsen opiskelut aloittaessasi olevan?Ei vastaa. Ainakin itse märkäkorvaisenakloppina kuvittelin, että valmistuttuaniminulle tullaan tarjoamaan toinentoistaan paremmista yrityksistätoimitusjohtajan paikkaa. Toisaalta,enpä minä nytkään mielestäni diplomi-insinöörin töitä tee, suunnittelijanplanttukun olen... Prkl, milloinkohan Ollila onjäämässä eläkkeelle?

Mikä on ollut hienointa ja kivointaopiskeluaikanasi?Kiireetön ja vapaa elämänrytmi.Nukkumaan menin kun väsytti, taisammuin. Heräsin kun ei enää

nukuttanut. Mitään ei ollut pakko tehdäjos ei halunnut... Se oli vapautta ilmanvastuuta! Ihan niin hienoa ja kivaa eiollut ainainen rahapula.

Mitä haluat kertoa meille rassukoille,jotka vielä vain haaveilemme DI:npapereista?Opiskelusta ei kannata ottaa liikaastressiä, mutta tietyt asiat kannattaakuitenkin hoitaa ajoissa pois alta.Peruskurssit suoritukseen ja sassiin!Ennen diplomityön aloittamistakannattaa suorittaa kaikki muut opinnotalta pois. Ei nimittäin ole kovinmairittelevaa vääntää fysiikan töitädiplomityön ollessa sitomossa. Se kunaiheuttaa turhaa stressiä.Lopuksi haluan vielä muistuttaa, ettäopiskelu ei ole välttämätön paha. Se onelämäntapa, josta tulee nauttia kaikinsiemauksin niin kauan kuin se onmahdollista! Työnteko on tylsääsuurempina annoksina.


Eikö tässä lehdessä ollut TAASKAAN mitään mielenkiintoista? Oliko kuvien laatuala-arvoinen ja eikö yksikään lehden tekijöistä mielestäsi osaa suomea? Pelasta

tamperelaiset koneteekkarit ja muut Konetaloon eksyvät tältä kauheudelta ja

TULE TEKEMÄÄN ENTISTÄ PAREMPAA KoRKkiruuvia!!!

Aloittaa voit vaikkapa yrittämällä ottaa yhteyttä päätoimittajiin telepaattisesti,savumerkein tahi viidakkorummuin TAI meilaamalla osoitteiseen

[email protected].

Julkaisukynnys on tunnetusti matala, jopa olematon ;)

2727272727


TTTTTuotantotekniikan ammattiainekerhouotantotekniikan ammattiainekerhouotantotekniikan ammattiainekerhouotantotekniikan ammattiainekerhouotantotekniikan ammattiainekerho

PullonkaulaPullonkaulaPullonkaulaPullonkaulaPullonkaulaPullonkaula on tuotantotekniikanammattiainekerho, jolla on jäseniä tällähetkellä noin neljäkymmentä.Pullonkaulan jäsenistä lähes kaikkiopiskelevat tuotantotekniikkaa jokopää- tai sivuaineenaan.

Kerho on perustettu vuoden 1990alkupuolella ja vuodesta 1997 se ontoiminut Pullonkaula- nimisenä.Aiemmin tuotantotekniikan ammatti-ainekerho nimi oli Karapylkkä. VälilläPullonkaulan toiminta on hiipunutkantavien voimien valmistuttua jalähdettyä töihin muualle. JuhaKotasesta tuli Pullonkaulanpuheenjohtaja, kun edellinen hallituslopetti toimintansa, ja kaikki kerhoakoskevat paperit kasaantuivat hänentyöpöydälleen.

Pullonkaulan toiminta on virkistynytpienen hiipumisen jälkeen ja yhteistyöteollisuuden kanssa on vilkasta.Jäsenmäärän kasvaessa on erialueiden osaaminen lisääntynyt. Koskakerhon jäsenmäärä on kuitenkinsopivan pieni, tiedetään mitä kukin osaaja pystytään käyttämään resurssitparemmin hyväksi. Erilaisilla projekteillasaadaan rahaa Pullonkaulantoimintaan, ja koska ne liittyvät suoraantuotantotekniikkaan, on niistä hyötyämyös opintojen kannalta. Esimerkkinäerilaisista projekteista ovat erilaisetkoneistukset, webbi-sivut ja mittaukset.

Pullonkaulalla on oma excursioryhmä,johon saa liittyä samalla kun liittyyPullonkaulan jäseneksi. JäseneksiPullonkaulaan pääsee maksamallajäsenmaksun ,30 mk, tuotantotekniikanlaitoksen sihteerille. Kerho järjestäävuodessa jäsenilleen kaksi ilmaistaexcursiota ja pari - kolme saunailtaa.

Hieman puheenjohtaja Juha Kotanenpahoittelee, että hallituksessa vainmiehiä. Hänen mukaansa yllättävänvähän naisia ilmoittautunut Pullon-kaulan jäseneksi ja hän arvelee senjohtuvan siitä, että tuotantotekniikkaaopiskelevat suurimmaksi osaksimiespuoliset henkilöt.

Pullonkaulan pj Juha Kotanen

Yhteistyötä tehdään myös tuotanto-tekniikan laitoksen kanssa. JuhaKotasen mukaan Pullonkaula onlaitoksen suosiossa, koska kerhonprojekteissa tehdään käytännössä sitämitä opiskellaan. Erilaisten työstö-projektien lisäksi Pullonkaula on tehnyttuotantotekniikan laitokselle webbi-sivuprojektin. Projekti tehtiin ABB:lletuotantofilosofioista, ja valmiita sivujasaadaan käyttää opetusmateriaalinaetäopiskelussa.Tuotantotekniikan laitokselle koneiste-taan kappaleita, joita sielä tarvitaanaina. Vastaavasti Pullonkaulan jäsenetovat saaneet tuotantotekniikanlaitokselta apua työnhaussa.


2828282828


KoneenrakentajakiltaKoneenrakentajakiltaKoneenrakentajakiltaKoneenrakentajakiltaKoneenrakentajakiltaKoRKKoRKKoRKKoRKKoRKTTKKTTKKTTKKTTKKTTKKKorkeakoulunkatu 6Korkeakoulunkatu 6Korkeakoulunkatu 6Korkeakoulunkatu 6Korkeakoulunkatu 633720 T33720 T33720 T33720 T33720 Tamperamperamperamperampereeeee

puh: (03) 365 2101puh: (03) 365 2101puh: (03) 365 2101puh: (03) 365 2101puh: (03) 365 2101fax: (03) 365 2034fax: (03) 365 2034fax: (03) 365 2034fax: (03) 365 2034fax: (03) 365 2034

[email protected]@[email protected]@[email protected]://wwwhttp://wwwhttp://wwwhttp://wwwhttp://www.koneenrakentajakilta.or.koneenrakentajakilta.or.koneenrakentajakilta.or.koneenrakentajakilta.or.koneenrakentajakilta.orgggggnews: tut.killat.korknews: tut.killat.korknews: tut.killat.korknews: tut.killat.korknews: tut.killat.kork

korkkiruuvi 4-2001

Documents