korko, sijoituksen arvo ja diskonttaus · korko, sijoituksen arvo ja diskonttaus...

Korko, sijoituksen arvo jadiskonttaus

Talousmentor-blogisarja Kooste kevään 2016 kirjoituksista

talousmentor.com

Elokuu 2016

Talousmentor.comSijoittaminen, talouden ilmiöt, oman talouden hallinta

SisällysKorko ja inflaatio..................................................................................................................................3

Rahan aika-arvo..........................................................................................................................3Esimerkki....................................................................................................................................3Pankkitallettaja häviää aina.........................................................................................................4Syökö inflaatio asuntolainaasi?...................................................................................................5Yhteenveto..................................................................................................................................5

Kun korko nousee, sijoituksen arvo laskee..........................................................................................7Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee.....................................................................7Yhteenveto..................................................................................................................................8

Pörssi toimii, koska ostajan ja myyjän ”r” on eri.................................................................................9Tulevaisuuden diskontatut rahavirrat..........................................................................................9Yhteenveto................................................................................................................................11

Negatiiviset korot...............................................................................................................................12Investointeihin vauhtia..............................................................................................................13Käteisestä tulee arvopaperi.......................................................................................................13Suuret setelit pois kierrosta.......................................................................................................14Negatiiviset korot ovat mahdollisia..........................................................................................14

Negatiiviset korot (jatkoa)..................................................................................................................16Negatiiviset korot vain isoille talletuksille?..............................................................................17Käteisen loppu?.........................................................................................................................17

2/18


Korko ja inflaatioTämä kirjoitus on julkaistu 26.3.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/03/26/inflaatio-ja-korko/

Harmittaako näin nollakorkojen aikaan, että pankkitalletukselle ei saa kunnon tuottoa?Uskotko, että inflaatio voi syödä ja hoitaa asunto-lainaasi? Tässä kirjoituksessa pohditaansitä, mistä korko tulee ja mikä on rahan aika-arvo.

Rahan aika-arvoKun lainaamme rahaa, niin joudumme maksamaan siitä korkoa. Mutta miksi sijoittaja vaatiilainatulle summalle korkoa? Rahalla sanotaan olevan aika-arvoa, ja korko on seurausta tästäaika-arvosta.

Inflaation kautta on helppo ymmärtää se, että 1 000 euroa tänään on arvokkaampi kuinsamainen 1 000 euroa esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Sijoittaja haluaa korvauksen sille,että kun hän saa 1 000 euroa viiden vuoden kuluttua takaisin, niin sen ostovoima onpienentynyt.

Toinen rahan aika-arvon tekijä on se, että sijoittaja joutuu lykkäämään omaa kulutustaanmyöhemmäksi. Kulutuksesta saatava hyöty koetaan suuremmaksi, mitä lähempänä nyky-hetkeä se tapahtuu. Jos kulutusta joutuu siirtämään, niin siitä halutaan korvaus.

Kolmas rahan aika-arvon tekijä on riski siitä, että sovittua korkoa tai lainattua summaa eisaakaan takaisin.

EsimerkkiOlet sijoittaja, jolla on miljoonan euron summa sijoitettavana suomalaisiin keskivertoyrityksiinyhdeksi vuodeksi. Teet 1000 kpl 1000 euron sijoituksia. Mikä olisi sopiva korkoprosentti, jolla em.rahan aika-arvon kriteerit saavutettaisiin. Inflaatio-odotus on 1,0 %.

Keskimäärin 1,1 prosenttia suomalaisista keskivertoyrityksistä joutuu maksuvaikeuksiinvuoden aikana (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luottoluokitus), joten keskimäärin 11 yritystätuhannesta jättäisi sekä 1 000 euron lainan että koron maksamatta.

Sijoittajana haluat, että sinulla on vuoden päästä ainakin inflaatiota suurempi summa eli 10000 euroa enemmän. Mutta, koska otat riskiä lainaamalla rahaa, niin tästä riskistä olisi hyväsaada korvaus (jos inflaatio onkin 1,0 prosentin sijaan 1,2 prosenttia tai 13 yritystä jättäälainan hoitamatta).

3/18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luottoluokitus

https://talousmentor.com/2016/03/26/inflaatio-ja-korko/


Eli tavoitteena voisi pitää sitä, että verojen jälkeen saisit 15 000 euron tuoton. Vero on tällähetkellä 30 prosenttia, mikä tarkoittaisi ennen veroja

15 000 / (1 - 0,30) = 21 430 e

Luottotappioita kertyisi noin 11 000 euron edestä, eli ennen veroja ja luottotappiota saatujentuottojen pitäisi olla

21 430 + 11 000 = 32 430 e

Korko ennen korkotappioita olisi 3,25 prosenttia, mikä tarkoittaisi sitä, että luottotappioiden11 000 euron summan lisäksi sijoittaja menettäisi todennäköisesti näihin liittyvät korot elinämä korkotappiot huomioiden minimituotto olisi:

32 430 + 11 000 * 3,25 % = 32 788 e

Eli sijoittajan minimikorkovaatimuksena voisi pitää 3,28 prosentin korkoa.

1 000 000 * 3,28 % = 32 800 korkotuottoa- 11 000 luottotappioita- 360 korkotappioita 21 440 ennen veroja- 6 430 vero 30 % 15 010 tuotto verojen jälkeen

Mikäli inflaatio-odotus olisikin 2,0 prosenttia, niin silloin tuotto verojen jälkeen pitäisi ollanoin 25 000 euroa, mikä nostaisi korkovaatimuksen noin 4,7 prosenttiin.

Pankkitallettaja häviää ainaEdellinen esimerkki osoittaa hyvin sen, että sijoittajan korkovaatimus on paljon korkeampikuin inflaation vaikutus. Vaikka inflaatio olisi nollassa, niin sijoittajan korkovaatimus on silti ylinollan (edellisessä esimerkissä se olisi noin 1,83 %).

Monet valittavat sitä, että pankkitalletuksille ei enää saa mitään tuottoa, kun korko onnollassa. Voisi melkein väittää, että tavalliselta pankkitalletukselta ei ole koskaan saanutinflaation ylittävää tuottoa – ellei kyse ole ollut erikoistapauksesta, kuten inflaation yllättä-västä ja nopeasta laskusta tai pankin kriisistä, jolla pyritään keräämään rahaa markkinoiltahinnalla millä hyvänsä. Näin kävi islantilaispankeille finanssikriisin aikaan, kun ne tarjosivat yli4,5 prosentin talletuskorkoja.

Tallettaja voi toki ilahtua siitä, että 10 000 euron säästöille on joskus saanut 2 prosentin eli200 euron tuoton ennen veroja eli noin 140 euroa verojen jälkeen. Mutta, jos samaan aikaaninflaatio on 2,5 prosenttia, niin säästöjen ostovoima on pienentynyt aika paljon. Tänään 10

4/18


000 euron hintaiset hankinnat maksaisivat vuoden päästä noin 10 250 euroa, mutta talletta-jalla olisi silloin vain 10 140 euroa.

Itse asiassa näin nollakorkojen ja -inflaation aikaan ostovoima ei pienene samaan tahtiin. 10000 euron talletus olisi vuoden päästäkin noin 10 000 euroa – mutta niin olisivat hinnatkin”halpuutuksen” ansiosta kutakuinkin samalla tasolla.

Tätä vain monet eivät hahmota. 2 prosentin korkoympäristössä saat toki euroja lisää, muttaostovoimasi heikkenee enemmän. Juuri nyt, nollakorkojen aikana, ostovoimasi pysyykutakuinkin samana, vaikka euroja ei tule yhtään lisää.

Syökö inflaatio asuntolainaasi?Jos inflaation taso olisi 2 tai jopa 4 prosenttia, niin uskotko, että silloin inflaatio söisiasuntolainaasi?

Näin ei ole, sillä asuntosi lainakorko määräytyy kansainvälisillä markkinoilla euriborin taimuun vastaavan viitekoron vaikutuksesta. Tämän viitekoron voi normaalioloissa (niin kuintuo 2 – 4 prosentin inflaatio olisi) väittää olevan inflaatiota suuremman.

Näin siksi, että euriborin noteeraus syntyy pankkien välisten lainojen korkojen seurauksena.Tällöin voi aiheellisesti kysyä, että lainaisiko pankki toiselle pankille alle inflaation olevallakorolla. Vastaus on ”ei tietenkään” – ei ainakaan pitkällä aikavälillä, jota pankkilainaluonteeltaan on.

Koron lisäksi asuntolainassa on marginaali, joka vaihtelee markkinatilanteen ja lainanottajantaloudellisen tilanteen mukaan, mutta se on yleensä 0,5 – 1,5 prosentin välillä.

Näin voidaan ajatella, että asuntolainasi korko on suurempi kuin inflaation tason. Tämä joihan sen takia, että a) lainamarginaali pitää siitä huolta ja b) pankki tekee asuntolainoillabisnestä ja tavoittelee inflaatiota suurempaa voittoa. Toki jonain vuonna voi käydä niin, ettäkorko on alle inflaation, mutta saa olla onnekas, jos tilanne kestää niin kauan, että se ”syöasuntolainaasi”.

YhteenvetoTässä kirjoituksessa käytiin läpi se, että sijoittaja (oli se sitten korko- tai osakesijoittaja) haluaakorvauksen ostovoiman heikentymisestä (inflaatio), vastapuoliriskistä eli siitä, että lainaaja eisuoriudukaan maksuvelvoitteistaan sekä oman kulutuksen siirtämisestä myöhemmäksi.

Tämän takia pankkien yms. finanssilaitosten tarjoamat talletuskorot ovat alle inflaation taiasuntoluottojen korot ovat yli inflaation. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että korkotalle-

5/18


tuksilla ei voi parantaa ostovoimaa eikä inflaatio syö asuntolainaa. Finanssilaitosten tarkoi-tuksena on kuitenkin tehdä rahaa omistajilleen – ei asiakkailleen.

6/18


Kun korko nousee, sijoituksen arvo laskee

Tämä kirjoitus on julkaistu 31.3.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/03/31/korko-nousee-arvo-laskee/

Edellisessä kirjoituksessa ”Korko ja inflaatio” kirjoitin rahan aika-arvosta ja sen eri tekijöistä.Tässä kirjoituksessa nähdään se, mitä sijoituksille tapahtuu, kun korot kääntyvät nousuun.

Rahan aika-arvon tekijöitä ovat inflaatio, kulutuksen lykkääminen ja lainan antajan maksu-kyvyttömyyden riski. Korkosijoittaja kohtaa myös toisenlaisia riskejä, joita ovat ns. hintariskisekä uudelleensijoitusriski.

Uudelleensijoitusriski tarkoittaa saatujen korkojen sekä erääntyvien lainojen uudelleensijoittamista. Kymmenen vuotta sitten ostetun lainan korkoprosentti on voinut olla 5 %,jollaista voi tällä hetkellä olla vaikea saada.

Pankin asuntosäästäjille tarjoama vuoden lyhennysvapaa voi olla seurausta tästä: pankin voi ollavaikea sijoittaa saatuja lyhennyksiä paremmalla tuotolla kuin asuntolainan korko on tällähetkellä.

Korkosijoittajan hintariski syntyy siitä, että velkakirjoilla käydään yleensä kauppaa ns. jälki-markkinoilla (pörssi tai vastaava markkinapaikka). Vaikka velkakirjan ostaja tietää tn. saavan-sa korkomaksut sekä lainapääoman takaisin, niin velkakirjan hinta voi heilua jälkimark-kinoilla. Hintaa heiluttaa lainaajan maksukyvyttömyyteen liittyvät seikat.

Kreikan lainojen hinta muuttui markkinoilla, kun sijoittajat pelkäsivät Kreikan lainojen”defaulttaavan” eli lainoista ei saisi sopimuksen mukaisia korkoja tai pääomia takaisin.

Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskeeToinen heiluntaa aiheuttava tekijä on yleiset korkotason muutokset – esimerkkinä EKP:ntaikka FED:n koron nostot tai laskut. Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee – jatoisinpäin.

Toistetaan vielä: Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee.

Myös korkorahastojen arvostus toimii samalla tavalla. Eli jos teet sijoituksia korkorahastoihinjuuri nyt, kun korkotaso on nollassa, niin riski sille, että sijoitus tuottaa lähitulevaisuudessatappiota on varsin todennäköinen. Odotus on, että jossain vaiheessa talous alkaa rullaa-

7/18

https://talousmentor.com/2016/03/31/korko-nousee-arvo-laskee/


maan, jolloin inflaatio kiihtyy. Tämän seurauksena korkotaso nousee, jonka seurauksenakorkorahastojen arvo laskee.

Dominoefektiä parhaimmillaan!

EsimerkkiOlet ostanut vuoden laina-ajalla olevan korkosijoituksen (korko 5 %), jonka hinta oli 1 000 euroa.Vuoden päästä saisit koron 50 euroa ja lainapääoman 1 000 euroa eli yhteensä 1 050 euroa. Hetioston jälkeen korkotaso nousee 6 prosenttiin. Miten korkosijoituksen hinta muuttuu jälki-markkinoilla?

Korkosijoituksen jälkimarkkinahinta laskisi noin 990 euroon. Näin uusi sijoittaja saisi sinunlainapaperillasi vuoden päästä 1 050 euroa eli 990 euron sijoitukselleen noin 6 prosentintuoton. Et voisi oikeastaan myydä sitä toiseen hintaan, sillä ostaja voisi ostaa markkinoiltatoisen lainapaperin, josta hän saisi sen 6 prosentin tuoton.

Tarkka hinta lainapaperillesi olisi 990,57 euroa.

1050/1.06 = 990.57 e

Vastaavasti, jos korkotaso laskisi 4 prosenttiin, niin lainapaperisi hinta nousisi 1 009,62euroon.

1050/1.04 = 1009.62 e

YhteenvetoSijoittajan on hyvä tiedostaa se, että korkotason normalisoituessa 2 – 3 prosentin tuntumaan,niin silloin sijoitusten arvot ja hinnat ovat laskeneet voimakkaasti.

Korkosijoitusten hinnat laskevat edellä esitettyjen esimerkkien periaatteilla. Myös osakkeidenhinnat laskevat samasta syystä.

Osakkeet laskevat myös siitä syystä, että nykyisten nollakorkojen aikana osakkeisiin on valu-nut sellaista rahaa, joka muutoin olisi ollut korkosijoituksissa. Kun korkotaso alkaa nouse-maan, niin tämä raha valuu pois osakkeista korkosijoituksiin. Kun miljardit ja taas miljarditdollarit poistuvat lyhyen ajan sisään osakkeista, niin niiden hinnat laskevat. Myyjiä onmarkkinoilla paljon enemmän kuin ostajia.

Onko tämä seuraavan pörssiromahduksen syy?

8/18


Pörssi toimii, koska ostajan ja myyjän ”r” on eri

Tämä kirjoitus on julkaistu 8.4.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/04/08/porssi-toimii-koska-ostajan-ja-myyjan-r-on-eri/

Tässä kirjoituksessa käydään läpi monia talousopiskelijoita hirvittänyt diskonttauksen käsite.Diskonttaus tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden raha muutetaan nykyrahaksi, jotta eriaikakausien rahamääriä voidaan verrata. Diskonttaus on kuin koron laskentaa, mutta toiseensuuntaan. Eli ei vaikeaa.

Edellisessä kirjoituksessa todettiin, että ”Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee”.Tämä pitää oikeastaan korjata seuraavanlaiseksi:

Jos sijoituksen riskitaso nousee, niin sen arvo laskee

Tulevaisuuden diskontatut rahavirratKun tulevaisuuden rahaa muutetaan nykyhetken rahaksi niin silloin puhutaan diskonttaa-misesta. Itseasiassa harjoittelimme tätä jo kirjoituksessa ”150 e/kk säästämisellä 1500 e/kklisäeläke” (https://talousmentor.com/2016/03/28/150-saastoon-lisaelake-1500/) ja taulukko-laskentaohjelman PV-funktiolla (Present Value, nykyarvo). Itse diskonttauskaava on esitettyalla:

CF = Cashflow eli kassavirta (korko tai muu suoritus)r = diskonttaustekijä

Näillä kaavoilla voimme laskea esimerkiksi valtionlainan, osakkeen tai yrityksensuunnitteleman investoinnin nykyarvon.

9/18

https://talousmentor.com/2016/03/28/150-saastoon-lisaelake-1500/

https://talousmentor.com/2016/04/08/porssi-toimii-koska-ostajan-ja-myyjan-r-on-eri/

https://talousmentor.com/2016/04/08/porssi-toimii-koska-ostajan-ja-myyjan-r-on-eri/


Huomaa, että kaavassa jakajassa oleva ”r” eli diskonttaustekijä ei ole sama kuin lainankorko. Se on sijoittajan määrittelemä riskitekijä, yleinen korkotaso taikka sijoittajan vaihto-ehtoiskustannus.

Näin tälle ”r”:lle ei ole oikeaa arvoa, vaan se vaihtelee sijoittajien kesken. Voidaan siis ajatella,että tästä syystä sijoituksilla käydään kauppaa ja pörssi voi toimia. Ostajalla ja myyjällä on eri”r”, jonka seurauksena toinen haluaa myydä ja toinen ostaa.

Toistetaan: Ostajalla ja myyjällä on eri ”r”, jonka seurauksena toinen haluaa myydä jatoinen ostaa.

EsimerkkiMillä hinnalla sijoittajan kannattaisi ostaa Suomen valtion 3-vuotista lainaa, jos lainannimellisarvo on 1 000 euroa ja kuponkikorko on 2 %? Sijoittajan oma diskonttaustekijä (r) on 4 %.

Lainan hinta voi siis olla eri kuin sen nimellisarvo (tässä 1 000 euroa). Sijoittajan saama korkomääräytyy nimellisarvolle lasketusta kuponkikorosta – ei siis lainan hinnasta. Kuponkikorkotermi on ajalta, jolloin lainapaperit olivat paperimuodossa ja koron maksun aikaan laina-paperista leikattiin ”kuponkeja”, joita vastaan sijoittajalle maksettiin korkosuoritus.

Kuvassa ylempänä on kassavirtojen visualisointi. Eli ensimmäisenä ja toisena vuotenasijoittaja saa korkosuorituksen 20 euroa. Kolmantena vuotena sijoittaja saa koron lisäksialkusijoituksensa eli yhteensä 1 020 euroa.

10/18


Kun edellä mainitut rahavirrat muutetaan nykyrahaksi eli diskontataan, niin vastaus on siis944,50 euroa eli vähemmän kuin lainan nimellisarvo.

Näin siksi, että sijoittajan vaatima diskonttaustekijä oli 4 prosenttia. Sijoittaja halusi sijoituk-selleen 4 prosentin vuosituoton, jonka hän saisi, mikäli 1 000 euron lainapaperin hinta olisi944,50 euroa.

Excelillä tämän laskeminen olisi helpompaa eli käyttämällä kaava ”PV()”. Muista, että käytätsitä kaavaa, jonka tiedon haluat laskea. Tässä tuntematon oli nykyarvo eli PV.

PV (0,04; 3; 20; 1000) = 944,50 e

YhteenvetoTämän kirjoituksen 2 tärkeää asiaa olivat:

• Jos sijoituksen riskitaso nousee, niin sen arvo laskee

• Sijoituksen ostajalla ja myyjällä on eri ”r”, jonka takia toinen päätyi myymään ja toinen

ostamaan

Jos sijoituskohteen omistajan oma ”r” nousee, jolloin hänen sijoituksensa arvo laskee. Mikälihän saa markkinoilta paremman hinnan, kuin sijoituksen arvo on, niin hän päättää myydä.

Ostajalla on eri käsitys sijoituksen oikeasta arvosta. Hänen mukaansa sijoituksen hinta onliian alhaalla suhteessa sen arvoon, jolloin hän päättää ostaa.

Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, ja kauppa kävi. Toinen teki hyvät kaupat – kun vain tietäisikumpi.

11/18


Negatiiviset korotTämä kirjoitus on julkaistu 20.7.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/07/20/negatiiviset-korot/

Vielä muutama vuosi sitten olisin pitänyt negatiivisia korkoja mahdottomina. Tekemällätalletuksen, minun pitäisi maksaa korkoa pankille, ja toisaalta lainaamalla rahaa saisin korkoaitselleni. No, ehkä yksityishenkilöllä lainan (asunto- tai muunkaan lainan) kokonaiskoronkääntyminen yleisesti negatiiviseksi ei ihan heti ole näköpiirissä. Siis niin, että pankit oikeinmainostaisivat negatiivisia lainakorkoja.

Tässä kirjoituksessa katsotaan mitä etuja ja haittaa negatiivista koroista voisi olla. Lisäksikiinnitetään huomiota siihen, miksi EKP pohtii 500 euron setelin poistamista kierrosta.

Pankkien pitää olla myös varovaisia muuttaessaan yksityishenkilöiden talletustilien korkojanegatiiviseksi, ettei syntyisi ns. ”talletuspakoa” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletuspako),joka ajaisi pankin todellisiin taloudellisiin vaikeuksiin ihmisten tyhjentäessä tilejään. Periaate-ja tunnetasolla talletusten negatiivinen korko voi johtaa ylireagointiin – ja ainakin media saisiherkullisia otsikoita:

”Onko Nallen ahneudella mitään rajaa: eläkeläispariskunta joutuu maksamaan pankilletalletuksistaan!”

Tätä kirjoittaessa kaikki euribor-korot ovat negatiivisia (noteeraus 15.7.2016).

1kk = -0,371 %3kk = -0,293 %6kk = -0,187 %12kk = -0,057 %

12/18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletuspako

https://talousmentor.com/2016/07/20/negatiiviset-korot/


Negatiivisista koroista mielenkiintoista tekee se, että hyvin raha-asiansa hoitaneet yrityksetvoisivat saada ottamastaan lainasta korvauksen. Mutta miksi pankki ryhtyisi tähän, miksi semaksaisi jollekin korvausta, joka ottaa lainaa? Lainaamiseen liittyy aina riski, jota kuvasinkirjoituksessa ”Korko ja inflaatio”.

Tässä pitää muistaa, että myös pankilla on negatiiviset korot vastassa, kun se toimii keskus-pankin suuntaan. Jos pankki joutuu maksamaan 100 miljoonan euron talletuksesta esimer-kiksi miinus 2 % korkoa keskuspankille päin, niin pankin kannattaa laittaa raha kiertoonvaikkapa miinus 1 %:n korolla. Näin hyvin hoitanut yritys saa korvauksen siitä, että sillä onjokin investointikohde, johon kannattaa sijoittaa. Yritys saa kahta kautta hyötyä investoin-nilleen: lainan ja investoinnin tuottojen muodossa.

Pankille negatiivisen lainakoron tarjoaminen ei kuitenkaan ole hyvää bisnestä. Vaikka lyhyelläaikavälillä pankin kannattaa valita kahdesta pahasta (edellisen esimerkin miinus 2 ja miinus 1prosentin väliltä), niin pitkässä juoksussa se ei tekisi hyvää pankin tulokselle. Ellei – elleipankki saisi sisääntulleesta 100 miljoonasta suurempaa korkoa – esimerkiksi miinus 1,5prosenttia. Marginaaleillahan pankki pelaa. Se maksaa tallettajille pienempää korkoa, kuin sesaa ulos lainaamastaan rahasta. Tai negatiivisten korkojen maailmassa: pankki saa tallet-tajilta enemmän korkoja, kuin se maksaa uloslainaamastaan rahasta.

Investointeihin vauhtiaNegatiivisissa koroissa on helppo nähdä se, että (liiasta) rahasta tulee ongelma, jos se makaavain pankkitilillä. Jos lottoaja voittaisi lotossa 10 miljoonaa euroa, ja laittaisi sen pankkitilille”turvaan”, niin vanhastaan hän olisi saanut sille jonkun parin prosentin koron. Nyt korko voisiolla miinus 0,5 prosenttia eli lottovoittaja joutuisi maksamaan pankille korkoa 50 000 euroavuodessa. Aika nopeasti hän alkaisi etsimään parempaa paikkaa rahoilleen. Näin raha lähteehakemaan investointikohteita varsin sukkelaan, joka auttaisi talouden elpymisessä. Tätäreaktiota keskuspankit toivovatkin, ja tähän näkemykseen on kadunmiehenkin helppo yhtyä.

Käteisestä tulee arvopaperiSuurena ongelmana negatiivissa koroissa on se, että se ei toimi niin kauan kuin meillä onkäteistä rahaa. Tavallisesti seteliraha on vaihdon väline ja toissijaisesti arvon säilyttäjä. Muttanyt järjestys vaihtuisi.

Käteisen hamstraus hidastaisi taloutta voimakkaasti

Lottovoittaja voisi ottaa 10 miljoonaa euroa käteisenä ja viedä rahat pankin tallelokeroontalteen. Tallelokeron kulut olisivat verraten pieniä negatiivisen koron 50 000 euroon.

13/18


Mielenkiintoista tässähän on se, että ne samat setelit olisivat saman pankin sisällä tallessa.Toisessa setelit olisivat vain lottovoittajan sijoitus ja arvopaperi, jonka ostovoima paranisi niinkauan kuin negatiiviset korot olisivat olemassa. Mutta mikä pahinta, niin raha olisi poiskierrosta, joten se ei auttaisi yhtään investointia eikä siten kiihdyttäisi taloutta. Tästä tulisisuuri ongelma, jos riittävän moni alkaisi hamstraamaan käteistä rahaa.

Ihmisten kannattaisi maksaa kaikki ostoksensa luotolla ja nostaa kaikki yli menevä rahakäteiseksi ja säilyttää niitä ”patjan alla”. Lisäksi miksi ostaa euroalueen korkopaperia tai tehdäkorkorahastosijoituksia, jotka tarjoasivat vain negatiivisia korkoja, kun voisi ostaa seteleitä.

Myös hyvän luottoluokituksen omaava yritys, joka saisi lainaa pankista negatiivisella korolla,voisi nostaa lainan käteisenä, pinota ne lavalle, ja viedä ne takaisin pankkiin tallelokeroon.Koska setelit olisivat varsin hyvä vakuus lainalle, niin yritys saisi lisää lainaa, jota se voisipinota lavalle, ja …

Suuret setelit pois kierrostaJotta käteisen aiheuttama ongelma ratkeaisi, niin keskuspankkien tulisi vetää kierrostaarvoltaan suurimmat setelit. Ja tällaisia uutisia on viime aikoina nähtykin, kun EKP harkitsee500 euron painamisen lopettamista http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455170400209. MyösUSA:ssa keskustellaan ja pohditaan 100 dollarin poistoa (”It’s time to kill the $100 bill”https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2016/02/16/its-time-to-kill-the-100-bill/).Näissä harkinnoissa ja pohdinnoissa syyksi sanotaan rahanpesu, rikollisuus ja huumekauppayms., jotta ihmisten olisi helpompi mieltää se, miksi seteleitä poistetaan markkinoilta.

Kaikkea käteistä ei tarvitse vetää pois markkinoilta, vain arvoltaan suurimmat setelit. En tiedäriittäisikö vielä 500 euron poistaminen, vai pitäisikö myös 200 euron tai jopa 100 euronsetelien määrää vähentää. Joka tapauksessa setelirahaa on yleisestikin varsin vähänkierrossa. Sitä voi kukin itse miettiä, että paljonko on esimerkiksi kuukausitasolla käyttänytkäteistä. Tai milloin on viimeksi pitänyt hallussa 100 euron seteliä? Itselläni ei ole tainnutkoskaan ollut 100 (tai 200 tai 500) euron seteliä hallussa.

Negatiiviset korot ovat mahdollisiaNegatiiviset korot voisivat olla mahdollisia, mikäli riittävän moni pankki riittävän monellamarkkinalla asettaisivat talletuksille negatiivisen koron. Tällöin ainakin yritystasolla alettaisiinetsimään uusia investointeja. Jos investointeja ei löytyisi, niin kaikki ylimenevä rahakannattaisi jakaa sijoittajille osinkoina.

14/18

https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2016/02/16/its-time-to-kill-the-100-bill/

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455170400209


Tällöin näillä sijoittajilla olisi sama ongelma, joten raha lähtisi varsin nopeasti kiertämään jakanavoitumaan kannattaviin investointeihin. Ja kun investointi käyttäisi rahaa palkkoihin taimaksaisi tavarantoimittajille sekä alihankkijoille, niin kaikilla näillä olisi jälleen sama ongelma.Mihin ihmeeseen kaikki raha pitäisi laittaa, jotta siitä ei tarvitsisi maksaa, joten se alkaisijälleen etsimään kannattavaa investointia.

Valitettavasti tämä ei toimi niin kauan kuin käteistä rahaa on riittävästi kierrossa taikka kaikkimerkittävät markkinat eivät ole siinä mukana.

Toinen ongelma on se, että negatiivisista koroista ei ole käytännön kokemuksia. Millaisettalouden teoriat silloin toimivat, ja miten ihmiset todellisuudessa käyttäytyisivät sellaisessamaailmassa.

15/18


Negatiiviset korot (jatkoa)Tämä kirjoitus on julkaistu 25.7.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/07/25/negatiiviset-korot-jatkoa/

Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin negatiivista koroista yleisellä tasolla, ja siitä, miksi nevoisivat auttaa talouden taas nousu-uralle. Kun otin negatiiviset korot puheeksi kaveri-piirissäni, niin keskustelu ajautui nopeasti tunnetasolle. Pankkeja haukuttiin ahneiksi, tilienirtisanomisilla uhattiin ja niin edelleen. Kun kerroin vielä, että EKP suunnittelee 500 euronsetelin poistamista, jotta negatiivisilla koroilla olisi mahdollisuus toimia, niin se kiukun määräoli suunnatonta.

Negatiivisiin korkoihin liittyvä ajatus siitä, että talletuksen arvo tai ostovoima pienenee,nähtiin myös täysin mahdottomana ajatuksena.

Kuten kuvasin jo kirjoituksessa ”Korko ja inflaatio”, niin tähän mennessäkään ei ole saanutinflaatiosuojaa pankin talletuskoroista (joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta). Toki setuntui hienolta, kun aikoinaan pankkitalletuksesta sai esimerkiksi 2 prosentin korkoja.Tuhannen euron talletuksen arvo olisi vuoden päästä 1 020 euroa – tai pikemminkin 1 014,40euroa verojen jälkeen (lähdeverona tässä 28 %).

Mutta samaan aikaan vallitseva inflaatio olisi esimerkiksi 2,5 prosenttia. Se, mitä saisi nyt 1000 eurolla, maksaisi vuoden päästä 1 025 euroa.

Tuotteiden ja palveluiden hinta nyt ja vuoden päästä (inflaatio 2,5 %)* nyt..........: 1 000,00 euroa* vuoden päästä: 1 025,00 euroa

Talletuksen arvo vuoden päästä (korkotuotto 2,0 %, ja lähdevero 28 %)* talletus.....: 1 000,00 euroa* korkotuotto..: 20,00 euroa* lähdevero....: - 5,60 euroa* vuoden päästä: 1 014,40 euroa

Talletuksen arvo olisi vuoden päästä verojen jälkeen edellä mainittu 1 014,40 euroa. Näintalletuksen ostovoima laskisi vuodessa 10,60 euroa eli voidaan sanoa, että talletuksesta saatureaalikorko olisi tuolloinkin ollut negatiivinen eli noin miinus 1 %.

Vastaavasti, jos nyt inflaatio on nollan prosentin tuntumassa, ja pankin tarjoama talletus-korko olisi miinus 1 prosenttia, niin tuhannen euron talletuksen arvo olisi vuoden päästä 990euroa. Eli tuhannen euron ostokset maksaisivat vuoden päästä sen saman tuhat euroa,mutta talletuksen arvo olisi 990 euroa eli ostovoima olisi laskenut 10 eurolla.

16/18

https://talousmentor.com/2016/07/25/negatiiviset-korot-jatkoa/


Tuotteiden ja palveluiden hinta nyt ja vuoden päästä (inflaatio 0,0 %)* nyt..........: 1 000,00 euroa* vuoden päästä: 1 000,00 euroa

Talletuksen arvo vuoden päästä (korkotuotto -1,0 %, ja lähdevero 28 %)* talletus.....: 1 000,00 euroa* korkotuotto..: - 10,00 euroa* lähdeveron maksaa koron saaja eli pankki* vuoden päästä: 990,00 euroa

Niin positiivisen kuin negatiivisen koron tapauksessa lopputulos olisi sama: rahaa pitäisilisätä noin 10 euroa, jotta ostovoima olisi samalla tasolla vuoden päästä kuin se olisi nyt.Ostovoima laski saman verran, vaikka toisessa tapauksessa eurojen määrä kasvoi ja toisessamäärä väheni. Toinen tuntuu kivemmalta ja toinen aivan käsittämättömän kamalalta. Vaikkalopputulos on efektiivisesti sama.

Negatiiviset korot vain isoille talletuksille?Nykyinen lainsäädäntö ei taida sallia henkilöasiakkaille negatiivisia talletuskorkoja. On hyvämyös muistaa, että lainsäädäntö voi muuttua yhdessä hetkessä, joten siihen korttiin eikannata juurikaan luottaa.

Mutta vaikka laki sallisikin pankeille negatiiviset korot, niin todennäköisesti pankit eivät kovinhelposti tarjoaisi niitä tavallisille asiakkailleen, em. tunteita nostavan syyn takia. Tainegatiivisia korkoja sovellettaisiin vain isoihin talletuksiin. Pankit voisivat korottaa myöspalvelumaksujaan, mikä periaatteessa ajaisi saman asian.

S-pankki mainostaa, että ”meillä ei tarvitse maksaa omien rahojen käytöstä”. Mikäli yksipankki pystyisi pitämään asiakkaiden kulut nollassa, niin se keräisi asiakkaita itselleen. Tämäjarruttaisi myöskin negatiivisten korkojen yleistymistä, sillä menetetyn asiakkaan takaisinsaanti voisi olla vaikeaa tilanteen jossain vaiheessa normalisoituessa. Mutta, jos S-pankkiinalkaisi valumaan ”miljarditolkulla” käteistä rahaa, niin silläkin olisi vastassa karu todellisuus.Mihin kerääntynyt ylimääräinen raha pitäisi laittaa, jottei heidän tarvitsisi maksaa negatiivistakorkoa keskuspankkiin päin. Eli liiasta rahasta alkaisi tulemaan ongelma, kuten edellisessäkirjoituksessa, ”Negatiiviset korot”, jo mainitsin.

Käteisen loppu?Keskustelu setelien ja käteisen vetämistä markkinoilta nosti myös tunteita. Myös viime talvenTaloussanomien kirjoituksesta paistaa läpi suuri ärtymys – samoin kuin uutisenkommenteissa.

17/18


Seuraava vedätys on ”operaatio suuret setelit” http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/21/seuraava-vedatys-on-operaatio-suuret-setelit/20161992/170?

Mutta, kun asiaa pohtii analyyttisesti, niin varsin vähän käteistä rahaa tulee käytettyä. Itsekäytän varsin vähän, ja niin käyttävät nämä kiukkuiset ystävänikin.

Toki käteisen täysi poistuminen nostaa esiin mm. yksityisyysnäkökulman. Pankki- tai luotto-kortilla maksamisesta jää aina jälki johonkin rekisteriin, josta sen yhdistäminen juuri sinuunvoi olla ikävää. Vai miltä tuntuisi, jos tulevaisuudessa vakuutusmaksusi nousisi sen takia, ettävakuutusyhtiö olisi analysoinut ostokäyttäytymistäsi ja löytänyt sieltä paljon alkoholia,tupakkaa, makeisia, makkaraa yms. Mutta ei mennä tähän tämän kirjoituksen puitteissa…

Toki nykyäänkin ihmiset käyttävät pankki- ja luottokortteja, joten jälki jää jo nyt. Muttakäteisen poistuminen poistaisi myös anonyymin vaihtoehdon. Mikä periaatetasolla on isoasia.

Pohdittavaksi jää sekin, että voisiko negatiivisten korkojen tulo ja käteisen rahan poistuminennostaa kiinnostusta bitcoin:n tms. virtuaalirahan suuntaan? Toisaalta, ottaisitko asuntolainanbitcoineina?

Joka tapauksessa negatiiviset korot nostattavat tunteita, ja media saa varsin mehevän aiheenpurtavaksi.

18/18

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/21/seuraava-vedatys-on-operaatio-suuret-setelit/20161992/170?

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/21/seuraava-vedatys-on-operaatio-suuret-setelit/20161992/170?

korko, sijoituksen arvo ja diskonttaus · korko, sijoituksen arvo ja diskonttaus...

Documents