Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen

vesiensuojelukosteikot

Päätavoite kosteikon perustamiselle on vesiensuojelu

Lähialueen peltojen valumavesien puhdistuksen lisäksi perustettavaa kaksiosaista kosteikkoa voidaan käyttää opetus- ja tutkimustarkoituksiin

Kosteikoiden ympärille rakennetaan luontopolku.

Miksi kosteikko Tarvaalaan ?

Suunnittelualue sijaitsee n. 2 km Saarijärven taajamasta etelään/kaakkoon

Kosteikko sijoittuu Summanen-järven rannalle lähes kokonaisuudessaan oppimiskeskuksen

omistaman tilan alueelle.

Eteläisen kosteikon valuma-alueen pinta-ala on noin 139 ha ja siitä on peltoa noin 22 ha

Pohjoisen kosteikon valuma-alueen pinta-ala on noin 29 ha ja siitä on peltoa noin 14 ha.

Kokonaisuudessaan peltojen osuus on noin 23 % valuma-alueesta

Kosteikon valuma-alueet

Puuston raivausKaivu- ja läjitystyöt kosteikkoalueilla ja

kosteikon reuna-alueillaOjastojen kaivu pohjoisen kosteikon

tuloalueelleSuojapenkereiden rakentaminenSettipatojen rakentaminenPajuviljelmien istuttaminen peltoalueille

kosteikon ympärilleLuontopolun rakentaminen kosteikkojen ympäri

Kosteikon rakentamisen työvaiheet

Penkereen poikkileikkaus

Settipadon poikkileikkaus

Settipato

Settipato

Kaivutyöt tehdään mahdollisimman kuivana aikana - joko kesän kuivin aika tai talvi, jolloin routa on maassa.

Lintujen pesintäaika tulee huomioida rakentamisajankohtaa päätettäessä.

Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista vesistöön.

Kaivumassoja käytetään mahdollisuuksien mukaan patopenkereen rakentamiseen ja/tai pellon reuna- alueiden korottamiseen eteläisen kosteikon alueella.

Kaivumassoja arvioidaan eteläisen kosteikon osalta muodostuvan noin 2000 m3 ktr ja pohjoisen kosteikon osalta n. 1300 m3 ktr.

Patopenkereet tehdään osin kosteikon kaivusta syntyvistä kaivumaista ja osin lähistöltä hankittavista sopivista (Si, Mr) kivennäsmaista.

Penkereen lopullinen korkeus painumisen jälkeen on noin 1,0 m.

Penkereen leveys on n. 8 m ja penkereen harjan leveys 4 m.

Kosteikkojen ympäri ja kosteikkoja yhdistämään rakennetaan suunnitelmakartan mukainen luontopolku. Polku noudattelee osin nykyistä kuntopolkua.

Polku yhdistyy patopenkereisiin siten, että kosteikkojen ympäri kulkeminen on mahdollista.

Kasvillisuuden niittoKosteikkoalueen niittämisellä ja niittojätteen

keräämisellä poistetaan kosteikkoalueelta ravinteita.

Niittäminen kannattaa ajoittaa kasvukauteen, jolloin kasvit eivät vielä ole varastoineet suurinta osaa ravinteista maanpäällisistä osista juuristoonsa.

Hoito ja kunnossapito

Niitto parantaa lisäksi kosteikon sedimentin happitilannetta, koska kosteikon pohjalle ei vajoa niin paljon kuollutta kasvillisuutta.

Niittämistä ei tarvitse tehdä vielä kosteikon perustamisen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina.

…kosteikon hoito…

Niitto on hyvä tehdä 2-3 kesänä peräkkäin ja pitää sitten muutaman vuoden tauko.

Varjostavan puuston kasvattaminen vesialuille vähentää alueiden umpeenkasvua, pitää veden viileänä ja vähentää haihduntaa.

Syvännealueet tyhjennetään lietteestä tarvittaessa.

Liete poistetaan esim. kaivinkoneella tai lietepumpulla.

Työ tehdään mahdollisimman kuivana aikana kesällä tai talvella.

Poistettu liete levitetään pellolle tai jos liete läjitetään, läjityspaikka nurmetetaan, jolloin vältetään lietteen valuminen vesistöön.

Kiintoaineksen poisto

Maarakenteita tulee tarkkailla erityisesti ensimmäisten vuosien aikana, jolloin rakenteissa tapahtuu suurinta painumista ja elämistä

Rakenteet tarkastetaan runsaan virtaaman jälkeen eli keväällä lumensulamisen aikana ja kesällä sekä syksyllä kovien sateiden jälkeen.

Rakenteiden kunnon tarkkailu