kosteus- ja rakennetekninen kuntotutkimus · kuva 5 ryömintätilan luoteiskulmassa maapohjan...

Tapanilan ala-aste

Alakoulu

Veljestenpiha 7 PROJEKTI: 305954

00730 Helsinki 17.6.2014

Helsingin kaupunki, HKR-Rakennuttaja

KOSTEUS- JA RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

17.6.2014 TÄMÄ ON ALUSTAVA RAPORTTI. Raporttia täydenne-tään mikrobinäytteiden tulosten täsmentyessä.

TAPANILAN ALA-ASTE, ALAKOULU

KOSTEUS- JA RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 17.6.2014

2 (32)

SISÄLLYSLUETTELO

1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3

1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tutkimuksen tausta ja tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 4 1.4 Tutkimuksissa käytetyt mittalaitteet 5

2 ALUERAKENTEET 6

2.1 Aistinvaraiset havainnot 6

3 ALAPOHJARAKENTEET 6

3.1 Aistinvaraiset havainnot 6 3.2 Kosteusmittaukset 9 3.3 Alapohjan rakenneavaukset 9 3.4 Mikrobinäytteet MIKROBITULOKSET OVAT VASTA ALUSTAVIA 11

4 ULKOSEINÄRAKENTEET JA JULKISIVUT 12

4.1 Aistinvaraiset havainnot 12 4.2 Kosteusmittaukset ulkoseinärakenteista 15 4.3 Rakenneavaukset 16 4.4 Mikrobinäytteet MIKROBITULOKSET OVAT VASTA ALUSTAVIA 19

5 YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET 20

5.1 Aistinvaraiset havainnot yläpohjasta ja vesikatolta 20

6 SISÄRAKENTEET 23

6.1 Välipohjarakenteet 23 6.2 Mikrobinäytteet MIKROBITULOKSET OVAT VASTA ALUSTAVIA 26 6.3 Väliseinärakenteet 28

7 MUITA HAVAINTOJA 28

8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 30

8.1 Kesken olevat tutkimukset 30 8.2 Aluerakenteet ja salaojat 30 8.3 Alapohjarakenteet 30 8.4 Ulkoseinät ja julkisivut 30 8.5 Yläpohja ja vesikatto 31 8.6 Välipohjarakenteet 31

LIITTEET

Liite 1 Tutkimuskartta



3 (32)

1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT

1.1 Yleistiedot

Tilaaja: Helsingin kaupunki Rakennusvirasto, HKR- Rakennuttaja

Riitta Harju PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 09 310 39713 [email protected]

Tutkimuksen tekijä: WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Työn vastuuhenkilö Ilkka Piittisjärvi 0207 864 663 [email protected] Kohde: Tapanilan ala-asteen Alakoulu-sivurakennus

Veljestenpiha 7 00730 Helsinki

Tutkimuksen kohteena on Tapanila ala-asteeseen kuuluva Alakoulu-rakennus. Alakerta on opetuskäytössä. Yläkerran asunto sekä opettajien taukotilat ovat pois-tettu käytöstä ja ovat tyhjillään. Rakennus on valmistunut 1914. Rakennus on kaksi-kerroksinen hirsirakennus, jon-ka alapohja on ns. ”rossipohja” ja toisen kerroksen tilojen vierellä on kylmiä ullakko-tiloja. Tutkimuksissa oli käytössä kohteen pääpiirustuksia sekä seuraava kuntoarvioraport-ti:

- Kuntoarvion päivitys, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, v. 2006.

Lähtötietojen perusteella kohteessa on tehty seuraavat korjaukset: - vesikate massattu 1996 - ulkoseinän alimmat hirsikerrat uusittu 1996 - ulkomaalaus 1996 - sokkeli rapattu 1996 - länsilappeen peltikate uusittu 1996-2006 välisenä aikana.

1.2 Tutkimuksen tausta ja tehtävä

Tutkimuksen tarkoituksena on useilla eri tutkimusmenetelmillä selvittää kohteen ra-kennustekninen kunto ja soveltuvuus opetuskäyttöön. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen perusteella ja tutkimusten aikana havaitut seikat huomioon ottaen. Rakennuksessa on samanaikaisesti meneillään myös ilmanvaihdon kuntotutkimus. Tarvittaessa tutkimuksissa huomioidaan myös ilmanvaihdon kuntotutkimuksessa havaittuja asioita rakennuksen ongelmien ja kokonaisuuden selvittämiseksi.

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]



4 (32)

Tulosten perusteella pyritään antamaan alustavat toimenpidesuositukset rakenne-teknisten puutteiden ja mahdollisten terveysriskien poistamiseksi. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Kenttätutkimukset suoritettiin huhti-kesäkuussa 2014. Rakennetekniset tutkimukset teki Ins (Amk) Petri Sippola, Ins (Amk) Paulus Hedenstam ja DI Olli Lipponen WSP Finland Oy:stä.

1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus

Rakenteet tarkastettiin kohteessa kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavaus-kohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakenteille tehtiin aistinva-raisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: - Lyhytaikaisia suhteellisen kosteuden mittauksia ulkoseinä- ja alapohjarakentei-

den eristetiloista - Puun kosteusmittauksia piikkimittarilla puurakenteista - Rakenneavauksia 21 kpl - Rakennusmateriaalinäytteitä rakenneavauskohdista mikrobianalyysia varten 21

kpl Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mik-robipitoisuuksista erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Suhteellisen kosteuden mittauksissa kosteusmittauslaitteiden mittaepätarkkuus on noin +-1,5… 2 % (RH). Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin +-1…3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin +-5 % (RH). Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla mene-telmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakentei-den toimintaa sekä siinä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhtey-dessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutki-muksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin piste-

mäisenä otantana, joka voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. - Rakenteiden kosteusmittausten virhemarginaali aiheuttaa jonkinlaista epätark-

kuutta tuloksiin. Lisäksi kosteusmittaukset ovat hetkellisiä ja edustavat kosteus-pitoisuutta tutkimushetkellä ja kosteus vaihtelee ajallisesti ulkoisen rasituksen mukaan.

- Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat ai-heuttaa kuitenkin terveyshaittoja.

Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytet-tävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Tiloista käytetään seuraavien pohjapiirustuksien mukaisia nimiä.



5 (32)

Kuva 1 Rakennuksen 1. kerroksen pohjapiirustus

Kuva 2 Rakennuksen 2. kerroksen pohjapiirustus

1.4 Tutkimuksissa käytetyt mittalaitteet

Suhteellisen kosteuden mittaukset suoritettiin Rotronic Hygropalm-mittalaitteella. Mittalaitteen Rotronic Hygroclip SC05 -anturit ja mittalaite on kalibroitu 2/2014 tar-kastusvälin ollessa yksi vuosi. Puumateriaalien kosteuspitoisuuksia puurakenteista mitattiin puukosteusmittarilla, joka ilmaisee tutkittavan materiaalin kosteuspitoisuuden painoprosentteina (paino-%). Mittalaitteena käytettiin Tramex PTM 6005 -laitetta.



6 (32)

2 ALUERAKENTEET

2.1 Aistinvaraiset havainnot

Tähän kappaleeseen on koottu aistinvaraiset havainnot rakennusten ulkopuolisista osista sekä piha-alueilta. Mukaan on koottu havainnot, jotka vaikuttavat rakenteiden kosteustekniseen toimintaan.

Kuva 3 Syöksytorvesta valuvia vesiä ei ole koottu sadevesikaivoihin

Kuva 4 Yleisesti ottaen maanpinta vietti rakennuksesta poispäin rakennuksen ympärillä

3 ALAPOHJARAKENTEET


Luokkahuoneiden lattia oli paikoin kalteva. Lattiassa oli havaittavissa kohoumia, jotka olivat todennäköisesti alapohjakannattajien välitukien kohdalla. Arvion mukaan lattian paikoittaisesta kaltevuudesta ei ole merkittävää toiminnallista haittaa koulu-luokkakäytössä. Ensimmäisen kerroksen lattia oli päällystetty muovimatoilla, paitsi pohjoispäädyn luokkahuone, jossa oli lautalattia. Lämpöjohtojen läpiviennit lattiassa olivat paikoin epätiiviitä, jolloin mahdollisia epäpuhtauksia pääsee siirtymään alapohjasta sisäil-maan.



7 (32)

Kuva 5 Ryömintätilan luoteiskulmassa maapohjan hiekka oli kosteaa. Ryömintäti-lan pohjalla oli valkeaa mikrobikasvustoa

Kuva 6 Ryömintätilan pohjalla oli run-saasti orgaanista materiaalia, kuten sa-hanpurua ja puusäleitä.

Kuva 7 Puupalkit kannattivat 1. kerroksen lattiaa. Palkit tukeutuivat teräsbetonisiin välitukiin ja perusmuuriin.

Kuva 8 Ryömintätilassa oli kivilatomuk-sia entisten uunien paikoilla.

Kuva 9 Viemärin tukirakenteet (lautakoola-ukset) estävät liikkumista ryömintätilassa



8 (32)

Kuva 10 Perusmuurissa oli 3 tuuletusaukkoa ryömintätilaan taka-pihan puolella. Havaintojen mukaan kahden oikeanpuoleisen au-kon tukkeena ryömintätilassa oli LVI-teknisiä asennuksia.

Kuva 11 Käytävillä ja kahdessa luokka-tilassa oli muovimatto

Kuva 12 WC-tilojen lattialla oli muovi-matto, joka toimii märkätilan vedeneris-teenä

Kuva 13 Sisääntuloportaat olivat puu-pintaiset. Portaiden maalipinta oli kulu-nut.

Kuva 14 Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevassa luokassa oli lautalattia. Lämpöputkien läpiviennit lattiassa eivät ole tiiviitä.



9 (32)

3.2 Kosteusmittaukset

Alapohjan rakenneavausten yhteydessä mitattiin purueristekerroksen huokosilman suhteellisia kosteuksia. Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteen 1 tutkimuskartas-sa. Mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa. Taulukko 1 Ilman suhteellinen kosteus alapohjan rakenneavauksissa mitta-

uspiste

Pvm. rakenne/tila mittaussy-

vyys

lämpötila oC suhteelli-

nen koste-

us RH%

Abso-

luuttinen

kosteus

g/m3

Sisäilma 2.6.2014 Luokkahuone - 18,8 53,3 8,6

Ulkoilma 2.6.2014 Piha - 17,0 59 7,7

RAK AP1

2.6.2014 Purueriste Alapinta 16,8 55,2 7,9

RAK AP1

2.6.2014 Purueriste Yläpinta 16,8 49,8 7,2

RAK AP2


RAK AP2


RAK AP3


RAK AP3


RAK AP4


RAK AP4


RAK AP4

2.6.2014 Mineraalivil-

laeriste Keskiosa 18,1 53,1 8,2

RAK AP5


RAK AP5


Kosteus vaihtelee rakenteessa ulkoisen rasituksen mukaan. Mittaushetkellä kaikki kosteusmittaustulokset ovat tavanomaisia. Kosteusvaurioriskiä ei todettu.

3.3 Alapohjan rakenneavaukset

Alapohjarakenteeseen tehtiin 5 rakenneavausta ensimmäisestä kerroksesta käsin. Avauskohdat RAK AP1, RAK AP2, RAK AP4 ja RAK AP5 sijaitsivat luokkahuoneis-sa. Avauskohta RAK AP3 sijaitsi siivouskomerossa rakennuksen lounaisnurkassa. Avauskohdat on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Avauksissa havaittiin seuraa-vaa:

- Alapohjan rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuina olivat: - Sahanpurueriste oli silmämääräisesti tarkasteltuna kuivaa. Puru oli paikoin

tummunut ja hieman paakkuuntunut. Purueriste oli painunut siten, että lämmöneristetilan yläosassa oli noin 50 mm ilmakerros.

- Rakenneavauskohdista käsin mitattiin sahanpurukerroksen huokosilman suhteellinen kosteus. Avaushetkellä suhteellinen kosteus oli 45 - 55 RH%. Tulokset eivät viittaa ylimääräiseen kosteuslähteeseen.

- Rakenneavauskohdista käsin mitattiin alimpien ulko- ja väliseinähirsien se-kä lattiapalkkien kosteuspitoisuuksia. Puurakenteiden kosteuspitoisuudet olivat 8 -10 painoprosenttia (p-%). Tulosten perusteella kosteusvaurioriskiä ei ole.

- Puurakenteissa ei havaittu lahovaurioita.



10 (32)

Kuva 15 Alapohjan rakenneavauskohta RAK AP1

Kuva 16 Alapohjan rakeneavauskohta RAK AP2



Kuva 19 Alapohjan rakenneavauskoh-ta RAK AP5



11 (32)

Kuva 20 Alapohjassa oli sahanpurueris-tys. Sahanpurukerroksen paksuus oli 300 – 400 mm, sahanpurukerroksen päällä oli noin 50 mm ilmakerros.

Kuva 21 Purueriste oli paikoin paakkuuntu-nut

3.4 Mikrobinäytteet MIKROBITULOKSET OVAT VASTA ALUSTAVIA

Alapohjan rakenneavauskohdista otettiin yhteensä 6 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet ke-rättiin seuraavasti:

- Näyte M12 RAK AP1: Alapohjan purueriste, Luokka 1 - Näyte M13 RAK AP2: Alapohjan purueriste, Luokka 1 - Näyte M15 RAK AP3: Alapohjan purueriste, Eteinen 1 - Näyte M16 RAK AP4: Alapohjan purueriste, Luokka 2 - Näyte M17 RAK AP4: Alapohjan mineraalivillaeriste, Luokka 2 - Näyte M21 RAK AP5: Alapohjan purueriste, Luokka 3. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumis-terveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden ana-lysointi on tehty Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaa-vana raja-arvona pidetään elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g.



12 (32)

Materiaalinäytteiden tulkinta:

MATERIAALINÄYTTEET

SIENET BAKT. SÄDE- SIE-NET

KOSTEUS-VAURIOLA-JIT

TULOSTEN TULKINTA

RAJA-AR-VOT

10 000 100 000 500

Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0

NÄY-TE

PITOISUUS

M12 - - - - 0

M13 159100 2400 - P. variotii 3

M15 500 4400 - A. versico-lor

0

M16 - - - - 0

M17 1000 - - - 0

M21 400 - - - 1

- Kahdessa näytteessä havaittiin viitteitä mikrobivaurioihin

- Näytteessä M13 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK AP2, joka sijaitsi rakennuksen eteläpäädyn luokan ikkunan edessä.

- Näytteessä M21 havaittiin heikko viite mikrobivaurioon. Näyte on otettu raken-

neavauskohdasta RAK AP5, joka sijaitsi rakennuksen pohjoispäädyn luokka-huoneessa.

4 ULKOSEINÄRAKENTEET JA JULKISIVUT


Tähän kappaleeseen on koottu merkittävimmät aistinvaraiset havainnot tutkimuksen kohteena olevan rakennuksen ulkoseinärakenteista. Havaintoja on tehty rakennuk-sen sisätiloista ja ulkopuolelta. Ulkoseinä on ensimmäisen kerroksen kohdalla hirsirakenteinen. Toisen kerroksen kohdalla ulkoseinä on puurankarakenteinen. Ulkoseinälinjalla sokkelin korkeus vaihtelee maan pinnanmuotojen mukaan sokkelin korkeuden ollessa 20 cm … 100 cm. Ulkoseinä oli pysynyt melko suorassa. Ulkoseinään oli asennettu följareita estä-mään ulkoseinän pullistuminen ja vinoutuminen. Följareissa oli oikeaoppisesti soi-keat reiät, jotka sallivat likkeitä. Soikeissa rei’issä oli paikoin hirsiseinän painumisva-ra lopussa. Julkisivussa on vesilistana toimiva puinen vaakalista ensimmäisen kerroksen koh-dalla ikkuna-aukkojen alapinnan kohdalla sekä 1. ja 2. kerroksen välissä. Vesilistan kohdalle muodostui epäjatkuvuuskohta ulkolaudoituksessa. Julkisivuverhouksena oli pystysuuntainen laudoitus. Alimman vesilistan alapuolella olevan ulkolaudoituksen maalipinta oli hyvässä kunnossa, lisäksi kyseinen laudoitus



13 (32)

vaikutti muuta julkisivulaudoitusta uudemmalta. Laudoituksen alaosissa oli paikoin lahovaurioita.

Kuva 22 Ulkoverhouksena oli pystylaudoitus

Kuva 23 Julkisivulaudoituksen alaosas-sa oli paikoin lahoa, mikä johtuu vaaka-listan ja pystyverhouksen väliin kerään-tyvästä vedestä

Kuva 24 Julkisivua kiersi vesilistana toimi-va vaakalista. Vaakalistan kohdalle muo-dostui epäjatkuvuuskohta ulkolaudoituk-seen.

Kuva 25 Ulkolaudoituksen vaakalistan yläpuolella maalipinta oli yleisesti ottaen heikosti kiinni laudoituksessa. Maali läh-tee suikaleina irti, kun sitä vetää käsin irti.

Kuva 26 Vaakalistan alapuolella maali oli hyvin kiinni ulkolaudoituksessa. Ulko-laudoitus vaikutti vaakalistan yläpuoli-sen osan laudoitusta uudemmalta.



14 (32)

Kuva 27 Maali oli heikosti kiinni följa-reissa

Kuva 28 Ulkoseinän maali oli irronnut laa-jalti takapihan puolella seinän keskiosassa, mikä johtuu todennäköisesti kattovesien valumisesta julkisivulle.

Rakennuksen ikkunat ovat vanhoja. Säärasitetuilla kohdilla ikkunoiden maalipinnat ovat laajasti irtoilleet, mutta ikkunapuitteiden puuosat eivät ole kuitenkaan lahonneet merkitsevästi. Paikoin ikkunoiden ulkopuitteen alaosissa tippanokkalistat halkeilevat ja niitä joudutaan vaihtamaan, mikäli ikkunat kunnostetaan.

Kuva 30 Paikoin ikkunoiden puuupinnat ovat vielä hyväkuntoiset

Kuva 31 Ikkunoiden ulkopuitteiden maa-lipinnat ovat yleisesti hilseilleet.

Kuva 29 Ikkuna-aukkojen välisillä lyhyillä seinäosuuksilla oli följareita estämässä kapeiden seinäosien nurjahtaminen



15 (32)

Kuva 32 Ikkunapuitteiden puuosat eivät ole kuitenkaan lahonneet merkittävästi.

Kuva 33 Ikkunapuitteen ja karmin välissä paikoin leveämpää rakoilua. Lukitussalpo-ja on satunnaisesti uusittu.

Kuva 34 Osittain ikkunat ovat puuosiltaan terveitä ja vain vähäistä kolhiintumista havaittavissa.

Kuva 35 Karmien ja puitteiden tiiviys on heikentynyt karmien ja puitteiden elä-misen seurauksena.

4.2 Kosteusmittaukset ulkoseinärakenteista

Ulkoseinärakenteiden rakenneavausten yhteydessä tehtiin lyhytaikaisia rakenteen huokosilman suhteellisen kosteuden mittauksia. Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa. Suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin seuraavin laittein:

- Rotronic Ag:n Hygroclip SC05 -anturi - Rotronic Ag:n Hygropalm-näyttölaite - Mittalaitteet kalibroitu 2/2014

Taulukko 2 Ilman suhteellinen kosteus ulkoseinien rakenneavauksissa mitta-

uspiste

Pvm. rakenne/tila mittaussyvyys lämpötila oC suhteelli-

nen koste-

us RH%

Absoluutti-

nen kosteus

g/m3

Sisäilma 30.5.2014 2. kerros - 21,0 44,9 8,3

Ulkoilma 30.5.2014 Ulkoilma - 13 82 9,3



16 (32)

RAK US1

30.5.2014 Purueriste 100 mm 20,6 52,7 9,5

RAK US2

30.5.2014 Purueriste eristekerroksen

sisäpinta 17,3 54,3 8,0

RAK US2

30.5.2014 Purueriste eristekerroksen ulkopinta

18,3 54,4 8,5

Kevytrakenteisten seinärakenteiden (puu + sahanpuru) materiaaleissa voi alkaa mikrobikasvua, mikäli RH on yli 75 %. Tutkimusten perusteella mittaushetkellä ulkoseinärakenteiden suhteelliset kosteudet eivät olleet yli RH 75 %. Mittaukset ovat kuitenkin hetkellisiä. Rakenteiden suhteelli-seen kosteuteen vaikuttaa ratkaisevasti vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaihtelu sekä sisällä että ulkona.

4.3 Rakenneavaukset

Ulkoseinärakenteisiin tehtiin yhteensä 7 kpl rakenneavauksia, joista 5 kpl tehtiin si-sältä päin ja 2 kpl ulkoa käsin. Sisäpuolen rakenneavaukset tehtiin ikkunoiden ala-puolella oleviin seinäosiin, koska näiden alueiden katsottiin olevan vaurioalttiita. Si-säpuolen rakenneavauskohdista otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Ulkoa käsin tehdyt rakenneavaukset tehtiin rakennuksen nurkkaan ja seinäosaan, josta maali oli irtoillut voimakkaasti. Ulkopuolelta tehdyistä rakenneavauskohdista ei otettu näytettä mikrobianalyysiin, koska seinähirren ulkopinnan mikrobikasvuston ei katsottu olevan yhteydessä sisäilmaan.

4.3.1Sisäpuolen rakenneavaukset

Ulkoseinärakenteeseen tehtiin sisäpuolelta käsin 5 rakenneavausta; rakenneavauk-set RAK US1 … RAK US3, RAK US6 ja RAK US7. Rakenneavauskohdat on merkit-ty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Ulkoseinän sisäpuolisissa rakenneavauksissa ei havaittu lahovaurioita.

Kuva 36 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US1 sijaitsi ikkunasyvennyksessä

Kuva 37 Rakenneavauskohdan RAK US1 kohdalla ulkoseinä oli puurankarakenteinen ja sahanpurueristeinen.



17 (32)

Kuva 38 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US2 sijaitsi ikkunan yläpuolella

Kuva 39 Rakenneavauskohdan RAK US2 kohdalla oli vanhoja vesivuotojälkiä

Kuva 40 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US3 sijaitsi ulkoseinässä ikkunan alakulman alla

Kuva 41 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US6 sijaitsi ulkoseinässä ikkunan alakulman alla

Kuva 42 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US7 sijaitsi ikkunan alakulman alla

Kuva 43 Avauskohdasta RAK US7 otettiin mikrobinäyte M18 ikkunatilkkeestä

4.3.2 Ulkoseinien ulkopuolen rakenneavaukset

Ulkoseinärakenteeseen tehtiin ulkopuolelta käsin 2 rakenneavausta; rakenneavauk-set RAK US4 ja RAK US5. Rakenneavauskohdat on merkitty liitteen 1 tutkimuskart-taan. Ulkoseinän rakenneavaus RAK US4 Rakenneavauskohta RAK US4 sijaitsi rakennuksen länsijulkisivulla. Rakenneavaus tehtiin kohtaan, jossa ulkolaudoituksen maali hilseili voimakkaasti. Avaus tehtiin poistamalla vesilistan alapuolelta ulkolaudoitusta. Avauksessa huomattiin, että ava-uskohdan ylimmän hirren ulkopinnassa oli valkeaa kasvustoa, joka viittaa mikrobi-kasvustoon. Ylimmässä hirressä oli merkittävää lahovauriota. Hirsi oli pehmennyt, ja siitä pystyi repimään lahonneita puukappaleita. Avauskohdassa RAK US4 ulko-



18 (32)

laudoituksen vaakasuuntaisten kiinnityslautojen kosteuspitoisuus oli 23 … 32 pai-noprosenttia (paino-%), mikä merkitsee suurta kosteusvaurioriskiä puurakenteissa. Mikrobi- ja lahovauriot etenevät rakenteissa. Seinähirsien kosteuspitoisuus oli vas-taavasti 10 … 14 paino-%, joka on tavanomainen lukema. Ulkolaudoitus oli kiinnitet-ty vaakakoolauksella hirsiseinään, jolloin hirsiseinän ja ulkolaudoituksen välissä ei ollut tuuletusta. Rakenneavauksessa huomattiin myös, että alin seinähirsi oli korvat-tu uudella puutavaralla. Vesilistan yläpuolista laudoitusta raotettiin siten, että pystyt-tiin tarkastamaan seinähirren kunto listan yläpuolella. Vesilistan yläpuolella oleva hirsi oli pehmentynyt alaosastaan vain vähän. Alaosasta poiketen vesilistan yläpuo-lella seinähirren ja ulkolaudoituksen välissä oli tervapaperi. Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US 5 Rakenneavauskohta RAK US5 sijaitsi rakennuksen luoteiskulmassa. Kohdasta poistettiin ulkoverhouslautoja, jotta pystyttiin toteamaan nurkkahirsien kunto. Nurk-kahirsissä ei ollut silmämääräisesti tarkasteltuna vakavia lahovaurioita. Seinähirsien kosteuspitoisuus oli 11 … 15 p- %. Nurkkakohdassa alimmat hirret oli vaihdettu ja korvattu uudella puutavaralla.

Kuva 44 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US4 sijaitsi rakennuksen länsiseinäl-lä.

Kuva 45 Rakenneavauskohdassa RAK US4 oli havaittavissa valkeaa mikrobi-kasvustoa seinähirren ulkopinnassa

Kuva 46 Seinähirressä oli lahovaurio avauskohdassa RAK US4

Kuva 47 Ulkolaudoituksen kiinnityslaudan kosteuspitoisuus oli 32 painoprosenttia kohdassa RAK US4.



19 (32)

Kuva 48 RAK US4: Vesilistan yläpuolella ulkolaudoituksen ja seinähirren välissä oli tervapaperi. Vesilistan yläpuolinen hirsi oli pehmennyt pinnastaan vain vähän.

Kuva 49 Ulkoseinän rakenneavauskoh-ta RAK US5 sijaitsi rakennuksen luo-teiskulmassa. Rakenneavauskohdassa ei ollut lahovauriota.

Ulkoseinän ulkopuolisten rakenneavausten perusteella seinähirsissä on lahovau-riota. Lahovaurioiden laajuus on selvitettävä mahdollisen korjauksen yhteydessä. Puumateriaali alkaa vaurioitua, mikäli sen kosteuspitoisuus pysyy pitkiä aikoja yli 20 paino-%:ssa. Jo reilun 15 paino-%:n kosteutta voidaan pitää vähäisenä kosteusvau-rioriskinä. Mittaustuloksista on tulkittavissa, että ulkolaudoituksen kiinnityslaudoissa on ylimääräistä kosteutta. Seinähirret olivat mittaushetkellä kuivia, mikä viittaa sei-nähirsien lahovaurioiden johtuneen mittaushetkeä aiemmin vallinneesta haitallisesta kosteusrasituksesta.


Ulkoseinien rakenneavauskohdista otettiin yhteensä 5 kpl rakennusmateriaalinäyt-teitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet ke-rättiin seuraavasti:

- Näyte M1 RAK US1: Ikkunatilke, Asunto - Näyte M2 RAK US2: Sahanpurueriste, Asunto - Näyte M14 RAK US3: Ikkunatilke, Luokka 1 - Näyte M18 RAK US6: Ikkunatilke. Luokka 2 - Näyte M19 RAK US7: Ikkunatilke, Eteinen 2. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumis-terveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden ana-lysointi on tehty Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje



20 (32)

2003:ssa annettuja viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaa-vana raja-arvona pidetään elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Materiaalinäytteiden tulkinta:

MATERIAALINÄYTTEET

SIENET BAKT. SÄDE- SIE-NET

KOSTEUS-VAURIOLA-JIT

TULOSTEN TULKINTA

RAJA-AR-VOT

10 000 100 000 500


NÄY-TE

PITOISUUS

M1 7454000 1275000 2000

Eurotium Ulociadium Streptomy-ces

3

M2 72800 100 - - 3

M14 - 118000 - - 0

M18 400 9200 - - 0

M19 - - - - 0

- Kahdessa näytteessä havaittiin viitteitä mikrobivaurioihin

- Näytteessä M1 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otet-

tu rakenneavauskohdasta RAK US1, joka oli toisen kerroksen asunnossa itäsei-nällä ikkunan alla.

- Näytteessä M2 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen.. Näyte on otet-

tu rakenneavauskohdasta RAK US2, jossa ulkoseinärakenteen sisäpinnassa oli nähtävissä vanhoja todennäköisesti vesikattovuotoon viittaavia vuotojälkiä.

5 YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET

5.1 Aistinvaraiset havainnot yläpohjasta ja vesikatolta

Vesikatto tarkastettiin silmämääräisesti ulko- ja ullakkotilasta käsin. Ullakkotilasta käsin tarkasteltiin lisäksi yläpohjan kosteusteknistä toimintaa sekä kantavien yläpoh-jarakenteiden kuntoa. Havainnot on esitetty kuvin ja kuvatekstein.



21 (32)

Kuva 50 Katto on muodoltaan mansardinkatto.

Kuva 51 Katon pohjoisen puoleiseen taitekohtaan oli kertynyt runsaasti ha-vunneulasia. Vastaavassa kohtaa 1. ker-roksen katossa oli vesivuotojälkiä (Ra-kenneavauskohta RAK VP6)

Kuva 52 Katon etelän puoleiseen taite-kohtaan oli kertynyt runsaasti havun-neulasia. Vastaavassa kohtaa 1. kerrok-sen katossa oli vesivuotojälkiä (Raken-neavauskohta RAK Palkki)

Kuva 53 Jalkaränniin oli kertynyt paikoin runsaasti havunneulasia. Kuvan länsikat-teen vesikate oli päällisin puolin hyvässä kunnossa. Jalkarännin tulviminen on mahdollisesti aiheuttanut maalin irtoilun ulkoseinällä.

Kuva 54 Itälappeen vesikatteen maali oli hilseillyt paikoin pois.



22 (32)

Kuva 55 Asunnon kohdalla yläpohjassa oli mineraalivillaeristys

Kuva 56 Ristikkojen välillä ei ollut vino-jäykisteitä. Ristikot olivat huomattavasti kallellaan, kuvassa vasemmalle.

Kuva 57 Yläkerran asunnon katto oli notkolla kuvassa olevan kaaren mukaisesti

Kuva 58 Vetotangollinen välipohjan kan-nattaja kylmässä ullakkotilassa

Kuva 59 Peltikatteen alla oli harva lau-doitus ilman aluskatetta. Nuolen kohdalla on katkaistu alapaarre.



23 (32)

Kuva 60 Asunnon kohdalla kattoristikon alapaarteeseen oli tehty heikolta vaikut-tavia jatkosliitoksia

Kuva 61 Ullakkotilassa kulki valurautainen viemärin tuuletusputki. Tuuletusputken lä-pivienti vesikatteessa ei ollut tiivis

Kuva 62 Periaatekuva kattokannattajasta

6 SISÄRAKENTEET

6.1 Välipohjarakenteet

6.1.1 Aistinvaraiset havainnot

Toisessa kerroksessa sijaitsevan entisen asunnon lattia oli silminnähden notkolla.

Alapaarre on katkaistu ja jatkettu, jolloin on muodos-tunut nivel



24 (32)

Kuva 63 Yläkerran asunnon lattia notkui kuvan mukaisesti

Kuva 64 Yläkerran asunnon väliovi ei sulkeutunut kunnolla oviaukon vinoutu-misen takia

Kuva 65 Yläkerran asunnon lattian not-kumista tutkittiin rakenneavauksesta

Kuva 66 Rakenneavauksesta havaittiin, että väliseinää ei ole tuettu alapuolelta. Kuvassa näkyy väliseinän koolauksen naulat.

6.1.2 Rakenneavaukset

Välipohjaan tehtiin 7 rakenneavausta, joista viisi tehtiin toisesta kerroksesta käsin ja kaksi ensimmäisestä kerroksesta käsin. Rakenneavausten sijainti on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa.

Kuva 67 Välipohjan rakenneavauskohta RAK VP1




25 (32)




Kuva 72 Välipohjan rakenneavauskoh-ta RAK VP5

Kuva 73 Aukkopalkin verhoilun raken-neavauskohta RAK Palkki. Palkissa nä-kyi vesivuotojälkiä.

Kuva 74 Aukkopalkin verhoilun raken-neavauskohta RAK Palkki. Hirsitilkkees-tä otettiin mikrobinäyte M10.

Rakenneavausten perusteella selvisi, että toisessa kerroksessa väliseiniä on pysty-tetty kantavien linjojen ulkopuolelle. Väliseinien rungon koolaus oli lattialankkujen varassa, joiden alla oli pelkkä purueriste. Tämä on aiheuttanut taipumaa lattian pin-tarakenteissa. Väli- /yläpohjassa oli alla olevan pohjapiirustuksen mukaan kaksi vetotangollista massiivista välipohjankannattajaa kylmän ullakkotilan puolella. Vastaavissa kohtaa yläkerran lämpimien tilojen puolella ei ollut näitä vetotangollisia kannattajia. Välipoh-jan rakenneavauskohdassa RAK VP5 havaittiin rakenteesta kohta, johon välipohja-kannattajan yläpaarre on ollut kiinnitetty. Havaintojen mukaan on todennäköistä, että muutettaessa yläkerran ullakkotiloja asunto- ja taukotilakäyttöön välipohjakan-nattajista on poistettu vetotanko ja yläpaarre. Kyseisestä avauskohdasta havaittiin myös, että kantavassa välipohjapalkissa oli ulkoseinän liittymän vieressä paikallinen



26 (32)

lahovaurio. Piikki upposi puupalkkiin noin 60...70 mm, joten lahovauriot ovat eden-neet kohtuullisen syvälle.

Kuva 75 Havainnot välipohjakannattajista

Kuva 76 Rakenneavauskohdassa RAK VP5 havaittiin neliöllä merkityltä alueelta merkkejä, että siinä olisi ollut kiinni väli-pohjakannattajan yläpaarre

Kuva 77 RAK VP5: Välipohjapalkissa oli palkin ja ulkoseinän liitoksen kohdalla paikallinen lahovaurio


Välipohjan rakenneavauskohdista otettiin yhteensä 5 kpl rakennusmateriaalinäyttei-tä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet ke-rättiin seuraavasti:

- Näyte M4 RAK VP1: Purueriste viemäriputken vierestä, Taukotilan keittiö - Näyte M5 RAK VP1: Purueriste välipohjan alaosasta, Taukotilan keittiö

Vetotangolliset välipohjakannattajat

Välipohjakannattajista todennäköisesti poistettu vetotanko ja yläpaarre



27 (32)

- Näyte M6 RAK VP2: Purueriste, Asunnon eteinen - Näyte M7 RAK VP3: Purueriste, Ullakkotila - Näyte M8 RAK VP4: Purueriste, Asunnon eteinen - Näyte M9 RAK VP5: Purueriste, Asunnon asuinhuone - Näyte M10 RAK PALKKI Hirsitilke, Eteinen 1 - Näyte M11 RAK VP6 Välipohjan kuitumainen eriste, Eteinen 1 - Näyte M20 RAK VP7 Purueriste, Eteinen 2 Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumis-terveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden ana-lysointi on tehty Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaa-vana raja-arvona pidetään elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Materiaalinäytteiden tulkinta:

MATERIAALINÄYTTEET

SIENET BAKT. SÄ-DE- SIE-NET

KOSTEUS-VAURIOLAJIT

TULOSTEN TULKINTA

RAJA-AR-VOT 10 000 100 000 500


NÄY-TE

PITOISUUS

M4 2272700 234200 - P. variotii 3

M5 - - - - 0

M6 - - - - 0

M7 1800 200 - - 0

M8 - - - - 0

M9 - - - - 0

M10 676000 5727000 91000

Oidiodendron Sporobolo-myces Chaetomium P. variotii Streptomyces

3

M11 309000 14909000 - Sporobolo-myces Eurotium

3

M20 16272700 100 - - 3

- Neljässä näytteessä havaittiin viitteitä mikrobivaurioihin

- Näytteessä M4 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otet-tu rakenneavauskohdasta RAK VP1, joka oli toisessa kerroksessa opettajien taukotilan keittiön lattiassa viemäriputken läpiviennin kohdalla. Näyte otettiin viemäriputken vierestä.



28 (32)

- Näytteessä M10 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen.. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK PALKKI ensimmäisestä kerroksesta eteisau-lan katosta. Rakenneavaus tehtiin kohtaan, jossa oli vanhoja vesivuotojälkiä.

- Näytteessä M11 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on

otettu rakenneavauskohdasta RAK VP6 eteisaulan katosta kohdasta, jonka vie-ressä oli vanhoja vesivuotojälkiä.

- Näytteessä M20 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on

otettu rakenneavauskohdasta RAK VP7 eteisaulan katosta, jossa oli vanhoja ve-sivuotojälkiä.

6.3 Väliseinärakenteet

6.3.1 Aistinvaraiset havainnot

Kuva 78 Väliseinissä oli halkeamia todennäköisesti rakennusrungon liikkeiden seurauksena

7 MUITA HAVAINTOJA

LVI-tekniikka Samanaikaisesti tämän kosteus- ja rakenneteknisen tutkimuksen kanssa tehtiin myös rakennuksen ilmanvaihdon kuntotutkimus. Ilmanvaihdon tutkimukseen sisältyi myös osioita, joilla on merkitystä sisäilmaan ja yhteys rakenteiden toimintaan. Esteettömyys Rakennukseen on kolme sisäänkäyntiä, joista jokaisessa on portaat. Rakennukseen ei ole pääsyä pyörätuolilla. Myös rakennuksen sisällä on portaita ja kynnyksiä, jotka estävät liikuntaesteisen liikkumista. Esteettömyyden huomioiminen vaatii muutos-töitä niin sisäänkäyntien kuin sisätilojen osalta. Siivoushuolto Rakennuksessa oli puutteelliset tilat siivousvälineiden säilytykselle. Siivousvälineitä säilytettiin 1. kerroksessa rakennuksen kaakkoiskulmassa olevassa komerossa, jonka ilmanvaihto vaikutti heikolta. Kuivumassa olevista siivousliinoista voi kulkeu-tua näin epäpuhtauksia sisäilmaan.



29 (32)

Kuva 79 Ulkoportaat rakennuksen pohjoispäädyn sisäänkäynnin edessä



30 (32)

8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

8.1 Kesken olevat tutkimukset

Mikrobinäytteiden tulokset valmistuvat kokonaisuudessaan myöhemmin (alustavan tiedon mukaan 19.6.2014). Lattiamattojen VOC-analyysit valmistuvat noin kuukau-den päästä.

8.2 Aluerakenteet ja salaojat

Alapohjan kosteudenhallinnan kannalta puutteena rakennuksen vierustoilla ovat puuttuvat sadevesien ohjausjärjestelmät ja puuttuvat salaojat. Ne voivat aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta alapohjan ryömintätilaan Toimenpide-ehdotukset

- Suositellaan salaojitusta rakennuksen ympärille pienentämään ryömintätilan maakosteusrasitusta

- Kattosadevesien johtamista pois rakennuksen seinustalta tulee parantaa. Suositellaan rakennettavaksi sadevesikaivot syöksytorvien alle ja pintamai-den muokkauksella ohjataan pintavedet pois rakennuksen vierustalta.

8.3 Alapohjarakenteet

Ryömintätilassa havaittiin runsaasti sahanpurua, puulastuja ja laudankappaleita, jotka tarjoavat kasvualustan mikrobikasvulle. Ryömintätilan luoteisnurkassa todettiin maaperän olevan kostea sekä havaittiin silmämääräisesti viitteitä mikrobikasvusta. Mahdolliset mikrobiperäiset epäpuhtaudet voivat kulkeutua ryömintätilasta sisäil-maan alapohjan epätiiviyskohtien kautta. Toimenpide-ehdotukset

- Ryömintätilan pohjalla olevan orgaanisen materiaalin poisto - Ryömintätilan tuuletuksen tehostaminen - Alapohjarakenteessa olevien lämpöputkien läpivientien tiivistäminen - Paikallisten mikrobivaurioituneiden alapohjarakenteiden purku ja uusiminen.

8.4 Ulkoseinät ja julkisivut

Ulkoseinissä todettiin paikoin kosteus ja lahovaurioita. Merkittävin syy vaurioihin on puuttuva tuuletus lautaverhouksen taustalla. Vaakalistojen kohdalla todettiin merkit-tävimmät kosteusvauriot, jossa vesi pääsee helpoiten seinärakenteeseen. Ylimää-räistä kosteusrasitusta julkisivulle aiheuttaa räystäsrakenne, joka kastelee seinära-kennetta sateella. Toimenpide-ehdotukset

- Julkisivuverhouksen uusiminen niin, että tuuletus toimii taustalla. - Suositellaan että tiukkoihin följareihin porataan hieman lisää pituutta soi-

kioreikiin - Lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen

o Lahovaurioituneet ulkoseinähirret poistetaan ja korvataan uusilla hirsillä. Vaihtoehtoisesti voidaan poistaa hirrestä lahonnut puuaines ja korvata se uudella puukappaleella.

o Lahovaurion laajuus selviää julkisivuverhouksen purkamisen yhtey-dessä.

- Ikkunoiden korjaaminen



31 (32)

o Poistetaan ulkopuitteiden nykyinen hilseilevä maalipinta ja maala-uskunnostetaan

o Sovitetaan puitteet karmeihin, jotta ikkunoiden käynti on asianmu-kainen.

o Tarpeen mukaan uusitaan ruostuneita kulmarautoja o Tarpeen mukaan vaihdetaan yksittäisiä laho-osia ulkopuitteista

esim. alareunojen tippalistoja o Asennetaan ikkunoihin tiivisteet siten että ulkopuite tiivistetään tuu-

lettuvaksi. o Uusitaan ikkunakarmien tilkkeet

8.5 Yläpohja ja vesikatto

Vesikatto on saatujen tietojen mukaan vuotanut useita kertoja. Muutamia vesivuoto-kohtia on edelleen näkyvissä sisätilojen pinnoilla. Toinen puoli katteesta on uusittu mutta toinen puoli on edelleen vanha. Näytteiden perusteella vuotokohdissa on pai-koin mikrobikasvustoa yläpohjarakenteissa. Katon ristikkorakenteiden kantavuus on havaintojen mukaan heikentynyt. Alkuperäi-siä kantavia rakenteita on paikoin katkaistu tai purettu. Tilojen kattorakenteet sekä yläkerrassa ja alakerrassa ovat painuneet paikoin runsaasti. Kaiken kaikkiaan kat-to- ja välipohjan painuneille rakenteille tulee tehdä lisätuenta. Toimenpide-ehdotukset

- Huoltoluonteisena toimenpiteenä suositellaan vesikaton sekä erityisesti sa-devesikourujen ja jalkarännien säännöllistä puhdistamista lehtiroskasta

- Itälappeen vesikatteen uusiminen - Räystäsdetaljin muuttaminen, niin, että vedet eivät kastele julkisivua. Räys-

täsdetaljin suunnittelussa otetaan huomioon seuraavia asioita: o Jalkarännin vedenohjausta parannetaan esim. korottamalla listan

korkeutta, jolla lisätään rännin vesimäärää. o Räystään tippanokan muotoilu niin, että vedet eivät valu julkisivulla

(pidempi tippanokka ja heitto ulos). - Kattoristikoiden jäykistys

o Kattoristikoilla ei ollut nykytilanteessa vinojäykisteitä. Kattoristikoille on tehtävä erillinen jäykistyssuunnitelma.

- Kattorakenteiden vahvistussuunnitelma ja lisätuenta o Notkahtaneiden rakenteiden oikaisu mahdollisuuksien mukaan en-

nen lisätuentaa - Käytännössä yläkerta rakennetaan uusiksi laajojen korjaustarpeiden vuoksi - Vesikaton läpivientien tiivistys

8.6 Välipohjarakenteet

Välipohjarakenteita tutkittiin rakenneavauksin ja avauksista kerättiin tutkimusten yhteydessä materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Rakenneavauksia suoritet-tiin havaittuihin kosteusvauriokohtiin sekä arvioituihin riskipaikkoihin. Mikrobivaurioita havaittiin toisen 1. kerroksen katossa, molempien eteisten kohdalla. Näytteitä kerättiin niin välipohjan täyttömateriaalista sekä alueella olevien hirsien tilkkeestä (rive). Katon vesivauriot ovat peräisin vesikaton taite- / nurkkakohdasta. Tässä kohdin oli runsaasti roskaa, joka on saattanut padottaa sadevedet rivipeltikat-teen saumoista läpi. On myös mahdollista, että monimuotoisessa nurkkataitoksessa on muitakin epätiiveyskohtia.



32 (32)

Välipohjan purueristeen havaittiin olevan vaurioitunut pesualtaan alapuolelle teh-dyssä avauksessa. Näytteiden perusteella viemäriputkien läheisyydessä voi piillä mikrobivaurioita. Välipohjan puupalkissa havaittiin että ulkoseinärakenteen liitoskohdassa on laho-vaurio. Yksittäisen havainnon perusteella lahovaurioita on paikoin välipohjan ja ul-koseinän liitoskohdissa. Lahovaurioiden todellinen laajuus selviää purkuvaiheessa. Rakenneavauksesta havaittiin myös, että palkista on poistettu kuori ja siinä oli nau-lan reikä, joka viittaa siihen että palkista olisi poistettu vetotanko. Toisella puolella ullakkotilaa oli vastaavassa kohdassa alkuperäinen vetotanko paikallaan. Yläkerran väliseinän ja piipun välissä havaittiin voimakassa kallistusta lattiapinnas-sa. Tähän kohdin tehdystä rakenneavauksesta paljastui, että väliseinää ei ole kan-nateltu alapuolelta ollenkaan ja seinärakenne on lattialankkujen varassa. Toimenpiteet välipohjien ja 2.kerroksen väliseinä- ja yläpohjarakenteiden osalta liit-tyvät kattojen yläpohja ja välipohjarakenteiden lisätuentaan, välipohjan mikrobivau-rioihin ja välipohjan kantavien hirsien lahovaurioihin. 2.kerroksen rakenteiden laaja-mittaisempi purku voisi olla perusteltua.

Toimenpide-ehdotukset

- Puretaan välipohja rakenteet niin, että voidaan paikantaa kaikki lahovauriot. - Poistetaan välipohjan eristemateriaali kokonaisuudessaan lisätuennan tiel-

tä, vesi- ja viemärijärjestelmän uusimisen tieltä ja samalla puretaan kaikki mahdolliset mikrobivauriot.

- Purkujen jälkeen desinfioidaan purkupinnat paikallisten mikrobivaurioiden vuoksi

- Korjataan lahovauriot - Välipohjarakenteiden lisätuenta. - Käytännössä yläkerta rakennetaan uusiksi laajojen rakenteellisten korjaus-

ten vuoksi. Helsingissä 17.6.2014 WSP Finland Oy Tarkastanut:

Olli Lipponen Tutkimusinsinööri, DI

Petri Sippola Projektipäällikkö, Ins. (AMK)

ET

LUOKKAHUONELUOKKAHUONE LUOKKAHUONE

WC

VAATEHUONE

1. KERROSTAPANILAN A-AVeljestenpiha 7-9HKI 73

WC

WC

WC

PK RK(SPK)

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Puhekupla

RAK AP/US/VP/VS/PALKKI X MX

FIOL31323

Tekstiruutu

Rakenneavaus ja mikrobinäytteen numero

FIOL31323

Puhekupla

RAK US7 M19

FIOL31323

Puhekupla

RAK AP5 M21

FIOL31323

Puhekupla

RAK US5

FIOL31323

Puhekupla

RAK US4

FIOL31323

Puhekupla

RAK PALKKI M10

FIOL31323

Puhekupla

RAK VP6 M11

FIOL31323

Puhekupla

RAK US7 M3

FIOL31323

Puhekupla

RAK AP1 M12

FIOL31323

Puhekupla

RAK AP3 M15

FIOL31323

Puhekupla

RAK AP2 M13

FIOL31323

Puhekupla

RAK US3 M14

FIOL31323

Puhekupla

RAK US6 M18

FIOL31323

Puhekupla

RAK AP4 M16 ja M17

FIOL31323

Puhekupla

RAK VP7 M20

FIOL31323

Tekstiruutu

Liite 1 Tutkimuskartta Tapanilan ala-aste, Alakoulu 13.6.2014 Olli Lipponen / WSP Finland Oy

ASUINHUONE

KEITTIÖ

ET

KYL. VAR

KH

OPE

TAUKOTILA

KOM.

TSTO

KOM.

KYL. VAR KYL. VAR

KOM.

KH

KOM.

KOM.

2. KERROSTAPANILAN A-AVeljestenpiha 7-9HKI 73

RK 2RK 3

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Monikulmio

FIOL31323

Puhekupla

RAK AP/US/VP/VS X MX

FIOL31323

Tekstiruutu

Rakenneavaus ja mikrobinäytteen numero

FIOL31323

Puhekupla

RAK VP1 M4, M5

FIOL31323

Puhekupla

RAK US1 M1

FIOL31323

Puhekupla

RAK VP2 M6

FIOL31323

Puhekupla

RAK VP4 M8

FIOL31323

Puhekupla

RAK VP3 M7

FIOL31323

Puhekupla

RAK VS1 M3

FIOL31323

Puhekupla

RAK US2 M2

FIOL31323

Puhekupla

RAK VP5 M9

FIOL31323

Tekstiruutu

Liite 1 Tutkimuskartta Tapanilan ala-aste, Alakoulu 13.6.2014 Olli Lipponen / WSP Finland Oy

kosteus- ja rakennetekninen kuntotutkimus · kuva 5 ryömintätilan luoteiskulmassa maapohjan...

Documents