KOTI KESKELLÄ KAUPUNKIA

Keskusta lapsiperheen asuinalueena

TukholmaKeskimäärin

1981- 1990

Keskimäärin 1991- 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Keskusta 11,4 12,6 13,1 14,2 15,1 16,4 16,4 16,8

Esikaupungit 12,7 13,2 12,5 13,3 13,7 14 14 14,9

Kokokaupunki 12,2 13 12,7 13,7 14,2 14,9 14,9 15,6

! Alle 5-vuotiaiden määrä kasvoi New Yorkin Manhattanilla 32 prosentilla vuosina 2000–2007

! New Yorkin Manhattanilla pienten lasten määrän kasvu perustuu suurelta osin hyvin toimeentuleviin valkoisiin perheisiin

! Myös Tukholman ja Helsingin keskustassa perheet ovat keskimääräistä hyvätuloisempia

Miksi keskustassa?

! New Yorkissa, Amsterdamissa ja Tukholmassa lapsiperheiden keskeiseksi keskusta-asumisen syyksi on arvioitu työn ja perheen yhteensovittamisen helpottuminen

! Manhattanilla on paljon palveluja, joista työssäkäyvillä äideillä on hyötyä

! Vanhemmat haluavat yhdistää lapsikeskeisen ja aikuiskeskeisen elämän

! Tukholmassa arvostetaan lyhyitä välimatkoja työpaikkoihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Kun matkoihin ei mene aikaa, vanhemmilla on enemmän yhteistä aikaa lastensa kanssa

! Muita laatutekijöitä keskusta-asumisessa on palveluiden kuten kulttuuripalveluiden, ravintoloiden ja kahviloiden läheisyys, viheralueiden läheisyys sekä riippumattomuus autosta

Miksi keskustassa?

! Myös Helsingissä läheisyys kaikkeen, töihin, lasten hoitopaikkoihin ja kouluun, kauppoihin, puistoon ja lasten ystävien luo on keskusta-asumisen laatutekijä

! Myös riippumattomuus autosta oli monessa perheessä tärkeä keskusta-asumisen etu

! Asuinalueella koettu yhteisöllisyys tai kylämäisyys oli usein syynä haluttomuuteen muuttaa muualle

! Kylämäisyyden tunnetta vahvisti haastateltujen mielestä mm. tiivis alue, jossa lähes aina ulkona liikkuessa törmää tuttuihin sekä kivijalkakauppojen tuttu kassahenkilökunta

! Moni koki tärkeäksi sen, että keskusta-asumisessa raja lapsia edeltäneen ja nykyisen elämän välillä oli pienempi kuin mitä he kuvittelivat sen olevan jos he olisivat asuneet muualla

Mutta keskusta lasten kannalta?

! Vaikka asuinpaikan valintaa tavallisesti perustellaan lasten hyvinvoinnilla, keskusta-asumisessa vanhemmat korostavat valinneensa asuinympäristönsä itsensä takia

! Kielteisenä lasten kannalta vanhemmat näyttävät pitävän ennen kaikkea sitä, että keskustassa lasten omatoiminen liikkuminen on liikenteestä johtuen rajoitetumpaa

! Liikenne oli Helsingissä selkeästi se tekijä, jota lasten kannalta pidettiin negatiivisimpana

! Helsingissä monet vanhemmat myös kyseenalaistivat leikkipuistojen virikkeellisyyden

! Tukholmassa ilmansaasteiden vaikutus lasten terveyteen on myös noussut keskusta-asumisessa kielteiseksi tekijäksi

Mutta keskusta lasten kannalta?

• Ympäristön asettamista rajoituksista huolimatta vanhemmilla on vahva olettamus siitä, että lapset hyötyvät keskusta-asumisesta esimerkiksi siten, että heistä kasvaa tietoisia ja suvaitsevaisia kansalaisia

• Helsingissä vanhemmat uskovat myös että keskustassa kasvaneista lapsista tulee tottuneita liikkujia, jotka osaavat hyödyntää julkista liikennettä

Mutta keskusta lasten kannalta?

• Julkisen tilan hyödyntäminen

• Yhdessä tekeminen• Isät

Lopuksi

...Det stora problemet som varken Stockholm eller någon annan stad ännu lyckats lösa är hur rätten till staden ska kunna bli allas, inte bara de välbeställdas. Det är inte bara de som kan slanta upp miljonerna som har glädje och nytta av stadsliv.

(Nyström, Louise 2006. Suburbia en dödsdömd livsform. Svenska dagbladet, 20.7.2006.)

…Frågan är om det är på tiden att också barn får tillgång till stadslivet och på egen hand kan ta till sig och upptäcka den kultur som de är en del av.

(Nyström, Louise 2003. Som man bygger får man barn? om stadsbygden som arena för barn. Teoksessa Blücher Gösta & Göran Graninger (toim). Finns det rum för barn. En antologi, 9-22. Stiftelsen Vadstena forum för samhällsbyggande.)