Kotimainen ruoka ja yhteiskuntavastuu

Johanna Ikävalkoympäristöjohtaja

MTK

Maatalouden ja ruoantuotannon yhteiskuntavastuun taustalla ovat mm. EU:n vesipuitedirektiivi Itämeren suojelukomission (HELCOM) tavoiteohjelma Baltic Sea Action

Plan (BSAP) Valtioneuvoston periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 EU:n uusiutuvien energialähteiden (RES) direktiivi EU:n ilmasto- ja energiatavoitteetValtioneuvoston Ilmasto- ja energiapakettiHallituksen ilmasto- ja energiaselonteko kansanterveyden edistäminen ja ylläpito työllisyyden ylläpito ja varmistaminen maaseudun kehittämisohjelmat viljelijän elinkeinon kannattavuuden varmistaminen …

Yhteiskuntavastuullinen kotimainen ruoka = kestävän kehityksen mukainen tuotanto

viljelijälle jatkuvuus yli sukupolvien on ensisijainen arvo => ympäristöä ei kannata pilata

eläinten hyvinvointi => huonosti tuottaviin eläimiin ei kannata investoida

kuluttajan hyväksyntä = elinkeinon kannattavuus tulee vain tätä kautta

Kuluttajan tietoisuus kotimaisen ruoan yhteiskuntavastuusta on maksuhalukkuutta.

Kuluttajan ajatusmaailmassa haasteellisia ovat mm.: ympäristötuki: odotukset, tavoitteet ja saavutukset ”viljelijöiden syyllistäminen” kotimaisuuden/lähiruuan priorisointi: onko järkevää/kestävää? eläinten hyvinvointi omien valintojen kerrannaisvaikutus

=> oikean tiedon välittämisen tärkeys

Kestävän kehityksen mukaisesti tuotetun ruoan arvoja ovat:

eettisyys (esim. luomu, eläinten hyvinvointi, gmo-kysymykset) terveellisyys (oma, perheen, kansanterveys) työllistävyys (kotimaisuus, maaseudun kehittäminen, yritysten

verkostoituminen) ekonomisuus (mm. lyhyet kuljetusmatkat) ekologisuus (suljettu ravinnekierto, vesien- ja ilmastonsuojelu,

monimuotoisuus, maisemanhoito… + lukuisat muut ympäristöaspektit)

Kotimainen ruoka tuotetaan yhteiskuntavastuullisesti:

TEHOa maatalouden vesiensuojeluun –hanke (www.syke.fi/teho) Järki- hanke (www.bsag.fi) RaHa –hanke Baltic Farmers Award / Itämeren viljelijäkilpailu OECD -tilastot

Kestävä ja yhteiskuntavastuullinen

KIITOS!