kotiseutukosteikko life+viljelijätuki info 2015-pakattu

Viljelijätuki-info 2015

Kosteikkoasiaa

ja vähän riistapelloistakin

Mikko AlhainenErikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus

Viljelijätuki-info 2015

Kosteikot maataloudessa

• Mikä on kosteikko?

• Mitä hyötyä kosteikoista on?

• Valuma-alue

• Kosteikon perustamisen vaiheet

• Esimerkkejä kosteikkorakentamisesta ja erilaisista ratkaisuista

• Kosteikkojen hoito

• Ympäristökorvauksen muut riistamahdollisuudet

Esityksen sisältö:

Esityksen kuva Mikko Alhainen, ellei toisin mainita

3

Mikä on kosteikko?Monenlaisia kosteikkoja

Matalat rehevät järvet, lahdet sekä jokien suvannot- lintuvedet

Tulvaniityt, soiden avovesilampareet

Rakennetut kosteikot patoamalla ja/tai kaivamalla: vesiensuojelu, riistanhoito, maisema

•Isoja, reheviä, matalia

•Pieniä, syviä, kaivettuja

…ja kaikkea siltä väliltä

Kosteikot edistävät vesi- ja tulvasuojelua, koska kosteikoilla•veden virtausnopeus hidastuu ja ravinteita poistuu kierrosta•kiintoaines laskeutuu ja sedimentoituu•kasvillisuus alentaa fosforipitoisuutta•kasvillisuus ja pieneliöt hajottavat typpeä ja sitovat fosforia•ylivirtaamat tasaantuvat.

6

Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi

7Kuva Mikko kohoKuva Mikko koho

8Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

www.riista.fi

Täynnä elämää!


9

Vesilintujen ravinto

• Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille

valkuaista

• Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta

• Aikuisille linnuille– sarat, vidat ja palpakot

• 50 – 50 – 50 muistisääntö- % avovettä- % mosaiikkimaista kasvillisuutta- cm:n syvyistä vesialuetta tai tätä matalampaa

• Rakenteellinen vaihtelu - vaihteleva syvyys - runsaasti rikkonaista rantaviivaa ja hyvä vaihettumisvyöhyke - alavat ja loivapiirteiset rannat (lieterannat) - niemet, saaret, vedenalaiset harjanteet…

• Kalattomuus

• Ympäristön avoimuus suojaa antavaa kasvillisuutta unohtamatta

Hyvän kosteikon ominaisuudet

Syvänneosa,

SaarekkeetAvoimet ja

loivat rannat

Suojavyöhyke

Tulo-oja

Pato ja vedensäätelylaitteisto

Pensaita suojaksi

Luonnonhoito-pelto

Kasvillisuus-mosaiikki

Hyvän kosteikon ominaisuudet

12

Valuma-alue

100 ha V-A10 % peltoa = 10 ha

0,5 % kosteikko = 0,5 ha

Valuma-alue

• Valuma-alueen koko vaikuttaa uomassa virtaavaan vesimäärään, eli kosteikon ja padon mitoitukseen

• Tällä kohteella 69 ha valuma-alueesta– Peltoa n. 20 ha, 28 %– Kosteikkoa 2,5 ha, 3,6 %

Täyttää ehdot

Maanmittauslaitoksen lupanro 159/MML/1013

Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi © Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11

Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11

14

1. Idea kosteikkoalueen perustamisesta/kunnostamisesta1. Yhteydenotto alueen omistajiin

hyväksyntä hankkeelle2. Yhteydenotto mahdollisiin

sidosryhmiin ja hankkeesta kiinnostuneihin tahoihin

3. Idean kiteyttäminen: 1. Mitä ollaan tekemässä? 2. Ketkä ovat mahdollisesti

mukana?3. Päätös hankeidean viemisestä

eteenpäin

1. Yhteydenotto asiantuntijaan, hankesuunnitelma 1. Mitä kannattaa tehdä ja miten?

Lupatarpeet ja rahoitusmahdollisuudet sekä mahdolliset rajoitteet ja haasteet

2. Tarkempi hankesuunnittelu1. Mikä on tavoite? 2. Mitä resursseja on käytössä?3. Mitä haasteita ja rajoitteita?4. Tarvitaanko viranomaislupia

toimenpiteille?5. Haetaanko rahoitusta vai

tehdäänkö talkoilla? Yhteinen visio hankkeen toteuttamisesta

Kosteikkohanke: Ideasta vesilintuparatiisiksi3. Käytännön toimenpiteet

1. Tarvittavien lupien hankinta2. Rahoituksen hakeminen tai

toimenpiteiden aloittaminen talkoilla3. Rahoituspäätös ja toimenpiteiden

aloittaminen 4. Hommat tehty Valmis

vesilintuparatiisi

3. Vesilintuparatiisin hoito1. Jatkuva hoito on huomattavasti

edullisempaa kuin aika-ajoin tehtävä mittava kunnostus

2.

1.

4.

3.

Kosteikon perustamisen vaiheita

1. Mahdollinen kosteikkokohde maastossa

2. Selvitetään kosteikon perustamisen/kunnostamisen edellytyksiä (karttatarkastelu, maastokäynti maanomistaja + asiantuntija + muut kiinnostuneet)

3. Selvitetään hankkeeseen mahdollisesti liittyvät rajoitteet ELY-keskukselta, kunnalta yms.

4. Pidetään paikallistasolla tapaaminen, missä alueen omistajat, hankkeeseen mahdollisesti osallistuva seura yms. on paikalla.

– Käydään läpi mitä:• hanke pitää sisällään • kohteella noin suunnilleen oltaisiin tekemässä • mitä keneltäkin odotetaan.

– Pyydetään omistajien suostumus kohteen tarkempaan suunnitteluun. Tehtävät toimenpiteet tarkentuvat suunnittelun yhteydessä, ja samalla selkenee yhteistyökuviot ja työnjako käytännön toteutuksessa.

• Tavoitteena on kohteen toteuttaminen, mutta jätetään takaportti jos suunnitteluvaiheessa ilmaantuu jotain yllättävää.

1. Suunnitelma, sisältäen käytännön toteutuksen yhteistyökuviot, on valmis. Mahdollinen rahoitushakemus laaditaan.

2. Paikallinen toteuttajataho/maanomistajat hyväksyy ja allekirjoittaa suunnitelman

3. ELY hyväksyy suunnitelman (Ei-tuotannollisissa tekee rahoituspäätöksen)

4. Homma selvä työt käyntiin työnjohto!


16

Esimerkkejä kosteikkorakentamisesta

Kunnostettu kosteikko – luonnonmukaista peruskuivatusta – perustettu kosteikko


17

Kosteikkojen kunnostaminen ja perustaminen


18

– Vedenpinnan nosto

– Kaivaminen

Kosteikkojen kunnostaminen


19

• Kosteikot perustetaan patoamalla ja/tai kaivamalla– Luontaiseen paikkaan– Pato varustetaan

vedenpinnan säätelylaitteistolla

• Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöjä

Vedenpinnan nosto / Patoaminen


20

• Loiva pohjapato

• Patopengertä

Vedenpinnan nosto / Patoaminen


21

Kosteikkojen patorakenteet

• Mitoitus 1:5

• Loivat luiskat tiiviistä maa-aineksesta

• Tiivistesydän tarpeen mukaan

• Ylivirtauskohtaan suodatinkangas ja riittävän järeää kiveä


22

Putken ja säätelylaitteet

• Mitoitus valuma-alueen, tulvavirtaamien ja padotuskorkeuden mukaan

• Säätelylaitteisto asennetaan aina käsittelemättömälle pohjamaalle altaan syvimpään kohtaan, ei koskaan vanhaan uomaan

• Lisää patorakenteista mm. Riistakosteikko-oppaassa ja www.riista.fi -sivuilla

http://www.riista.fi/


23

Padon rakenne

Kuvapari vitikankorpi


24

Vitikankorpi Hämeenlinna3/2013


25



26

TULVAUOMA PATO SÄÄTÖKAIVO


27

TULVAUOMA PATO PUTKI SÄÄTÖKAIVO


28

Härmälä, Sauvo8/2011

Huolella tehty pato kestää ja on helppo hoitaa

© Petri Puolakka © Timo Niemelä

Hyvälaatuisesta savesta on helppo rakentaa vedenpitävä patopenger!

Ruokosuo, Nurmijärvi

© Timo Niemelä

Patopenkereen vedenpitävä ydin voidaan rakentaa tarvittaessa myös rahkaturpeesta

Kiimaneva, Siikainen

© Timo Niemelä

Pienet valuma-alueet: säätösalaojakaivo kosteikon vedenkorkeuden säätelyssä

Ruokosuo, Nurmijärvi

Mutkitteleva, loivapiirteinen ja rikkonainen rantaviiva

© Timo Niemelä

© Petri Puolakka © Timo Niemelä

Kosteikkoalueelle rakennetut saaret tarjoavat vesilinnuille suojaisia pesimä- ja lepäilypaikkoja

Latvotut puuryhmät ja kasvillisuusmättäät saarekkeissa tarjoavat piiloutumispaikkoja ja suojaa pedoilta

© Timo Niemelä

Puunrunkoja ja mättäitä lintujen lepäilypaikoiksi

© Timo Niemelä

• Pohjakynnyksen ja kiveyksen kohtaan poikittaisura kankaan kiinnittämiseksi.

• Normaalisti yksi kangas riittää, mutta tässä haluttiin tuplavarmistus hienojakoisen maalajin vuoksi.

• Muovi kankaan kaveriksi aina kun mahdollista! – parempi kuin kaksi kangasta

04.03.15 © Suomen riistakeskus 36

Kulmala, Ruovesipohjakynnyksen rakentaminen


Kulmala, Ruovesipohjakynnyksen rakentaminen

• Pohjakynnyksen ja kiveyksen kohtaan poikittaisura kankaan kiinnittämiseksi.

• Muovi kankaan kaveriksi aina kun mahdollista! – tai kaksi kangasta, varsinkin jos hienojakoinen maalaji

• Padon sisään tuleva lisäkangas levitettiin kosteikon puolelle ja kankaan reuna asetettiin kaivettuun uraan


• Muotoillaan pohjakynnys

• Korko tarkistetaan: Huom: kiveys ja maan painuminen

• Käännetään kangas rakenteet yli

• Luiskat kivetään alhaalta ylöspäin, ja koneella painetaan rakennetta tiiviiksi kangasta varoen

• Padon harjalle jätetään n. puolen metrin kaistale ilman karkeaa kiveystä tiivis murske


• Murskepatja padon harjalle sekä luiskiin tiivistämään kiveyksen raot

• Pohjakynnys on valmis – vesi viimeistelee ensimmäisessä tulvassa VALVONTA että kaikki toimii


42 © Juha Siekkinen

• Patoon voi rakentaa myös tiivisteseinän pystyyn juntatuista ponttilankuista


43

Pienkohteiden kunnostaminen

Savimontut kuntoon kaivamalla ja raivaamalla!


44

Pienkohteiden kunnostaminen

• Pienialaiset notkot ja savenottoalueet kosteikoksi patoamalla

Pellonreunan savimontun kunnostus

• Pellonreunan savimontut ovat kunnostettuina hyviä paikkoja sorsapoikueille

• Vanhoja ja osin umpeutuneita monttuja myötäilevä pellonreuna on mutkikas ja hankala viljellä

Suomen riistakeskus www.riista.fi 45Kuvat Mikko Alhainen

Pellonreunan savimontun kunnostus

• Savimontut kunnostettiin kaivinkoneella.

• Etummaista monttua laajennettiin ja pellon kulma suoristettiin.

• Takimmainen umpeutunut monttu täytettiin puoliksi ja toinen puoli ruopattiin avovesipintaiseksi.

• Aikaa meni reilu tunti kaivettujen alueiden syvyys n. 30 cm.

Pellon reuna suora ja helppo viljellä, alue kynnettiin samana syksynä

Peltopinta-ala sama Vesipinta

kaksinkertaistuiSuomen riistakeskus www.riista.fi 46

Kuvat Mikko Alhainen


47

Kaivamalla

• Käytetään kohteissa missä vedenpinnan nostolla tai niitolla ei saada haluttua tulosta

• Kaivettu maa-aines läjitetään– Ympäröiville pelloille– Läjitysalueille

Riistapelto– Pesimäsaarekkeiksi

Kiipu, Jokioinen8/2012

Lähtötilanne: notko mihin kosteikkoa suunnitellaan

Hyvää peltoa

Kosteudesta kärsivää peltoaoja

Patoamisen ja kaivun yhdistelmä

• Kaivetaan pintamaa talteen ja nostetaan pohjapadolla vesipintaa Matalaa kosteikkoaluetta kohtuullisiin kustannuksin ja kohtuullisella vedennostolla

PERIAATEKUVA


51

Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen

• Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä:

– Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen

– Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen

– Veden laadun paraneminen

– Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuminen

Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja


52

Luonnonmukaiseksi Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja/purokunnostettu oja/puro

Pohjapato tai –kynnys

Tulvatasanne

Loivat rannat

Mutkitteleva jakapea alivesiuoma

Lietekuoppa

Rantakasvillisuus ja suojaa riistalle


53

• Ojien rajaama terävä pellonkulma muuttuu pienkosteikoksi luontevasti, eikä tehokkaasti viljeltävä ala muutu

• Kaivumailla tasataan peltojen notkopaikkoja ja parannetaan viljeltävyyttä

• Pienkosteikolla viihtyvät mm. tavit, ja se on helppo tyhjentää kiintoaineesta

Suomen riistakeskus www.riista.fi 54Kuvat Mikko Alhainen


55

Hämeen AMK:n OPET-hankkeen kokemuksia

© Petra Korkiakoski © Petra Korkiakoski

© Petra Korkiakoski


56

Hämeen AMK:n OPET-hankkeen kokemuksia

Pohjapato tai –kynnys

Tulvatasanne

Loivat rannat

Mutkitteleva jakapea alivesiuoma

LietekuoppaRantakasvillisuus ja suojaa riistalle

© Petra Korkiakoski


57

Kosteikkojen hoito – pidetään paikat kunnossa

58

Niitto


60Härmälä, Sauvo Kesäkuu 2014

Photos Mikko Alhainen

Pienpetopyynti


62

Vesikasvit ja kalat

Jatkuvaa kannanhallintaa

•Osmankäämi

•Kalat

Ennakoiva toiminta edullisintaToimi nyt!


63

Hoidetusta kosteikosta on iloa

Tehokas ja kannattava maatalous ja riistaelinympäristöt sopivat hyvin yhteen

1. Riista/monimuotoisuuskaista peruslohkon reunoilla

2. Riistapeltoja3. Kerääjäkasvi viljapellossa,

talviaikainen kasvipeitteisyys4. Lintuniitty tai maisemapelto5. Suojakaista tai –vyöhyke

jokivarressa

1.3.2.

5.

4.

2.

2.

1.1.

1.

Ympäristökorvauksen muut riistamahdollisuudet


65

UUTTA riistapelloille •Kylvö myös syksyllä•Vähintään kaksivuotinen niitty nyt myös peltolintuseoksilla

mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan peltoriistanhoitoon

Monimuotoisuuskaista = riistakaista•Enintään 3 m. kaista peruslohkon reunalla, kuuluu satokasvin alaan•Joko riista, peltolintu tai nurmikasvusto TAI•KORJAAMATON SATOKASVIN KAISTA

Ympäristösopimukset

Perinnebiotoopit / luonnonlaitumet, ja reunavyöhykeet,

Kosteikon hoito

67

Ympäristösopimukset


68Piirrokset: Jari Kostet, MKJKuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ

Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko –LifeKotiseutukosteikko –LifeLife+ Return of Rural WetlandsLife+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikot

• Vahvistettuja mallikohteita tällä hetkellä 48 – Kohdelista nettisivuilla

www.kosteikko.fi– Kaikille toimenpidesuunnitelmaa

valmiina

• 43 mallikosteikkoa on jo toteutettu. Kosteikkojen yhteispinta-ala jo 240 hehtaaria!

69© Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

http://www.kosteikko.fi/

Härmälä, SauvoPerustettu 8/2011


70


71Kuva: Mikko Alhainen, Mikko kohoKuva: Mikko Alhainen, Mikko koho

Kiipu, JokioinenKosteikko perustettu 8/2012 – 1/2013


72


73



75

Isoniitty, Karstula3 ha

C Juha Heikkilä


76

Kotouslammit, Kuopio7 ha

C Juha Heikkilä


77

Lampsisuo, Kajaani9 ha

C Juha Siekkinen


78

Välimäki, Sonkajärvi2 ha

C Juha Siekkinen


79

Pikku Nuoluanjärvi, Liminka9 ha

C Juha Siekkinen

MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ

www.kosteikko.fi

80Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

www.riista.fi


Vesilinnut, kalat, ravut

Hirvieläimet, jänikset, pedot

Peltokanalinnut

Maisematason riista- ja luonnonhoito näkyy vahvoina riista-, kala- ja rapukantoina

Elinympäristöjen kunnostamisesta monipuolisiaHYÖTYJÄ

MARJAT – SIENET – PUHDAS VESI – MAISEMA

Metsäkanalinnut

Kannattavaa maa- ja metsätaloutta- tilaa löytyy myös luonnolle -


82http://www.ducks.ca/what-we-do/your-land/

http://www.ducks.ca/what-we-do/your-land/

Kuva: Paavo PorkkaSivun kuvat: Mikko Koho

Kiitokset mielenkiinnosta!

www.kosteikko.fi


kotiseutukosteikko life+viljelijätuki info 2015-pakattu

Documents