kotiseutuni perniÖ - obi!...kotiseutuni perniÖ oma koti kullan kallis olen asunut koko ikäni...
TRANSCRIPT
-
KOTISEUTUNI PERNIÖ
Oma koti kullan kallis
Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon.
Salon koordinaatit ovat 60,5°N 23°E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen
maakunnassa, joka kuuluu Lounais-Suomeen. Suomi on yksi Pohjoismaista, ja
sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehyskoordinaatit ovat 60° – 70°N, 19°-31°E.
Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Pohjoismaihin kuuluvat näiden
maiden lisäksi myös Islanti ja Tanska. Suomen ”oma” meri on Itämeri, joka ympäröi
Suomea etelässä, lännessä ja lounaassa.
Haluaisin asua Perniössä myös aikuisena. Minusta Perniö on mukava, pieni
paikkakunta, ja täällä järjestetään minusta paljon erilaista toimintaa ja
harrastusmahdollisuuksia riittää. Täällä on myös kaikki tärkeät ystäväni ja paljon
mukavia ihmisiä. Moni lähisuvustanikin asuu Salon alueella. Perniössä asuu paljon
lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Ostoksille pääsee vaikka Saloon vajaan puolen
tunnin ajomatkalla, ja löytyyhän niitä kauppoja täältä Perniöstäkin. Moni pitää
Perniötä tylsänä paikkana, ja tykkäisivät asua kaupungissa. Tämä on minun lisäksi
-
monen muun kotiseutu, ja kaiken kaikkiaan Perniö on minusta ihanteellinen paikka
asua, sen hyvät ja huonot puolet huomioon ottaen.
1. Suomen kartta. Punaisella on merkitty Perniö.
2. Perniön vaakuna
-
3. Kotiseutuni. ( Kartta on vihkossa)
Kylmä ilmasto ja neljä vuodenaikaa
Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti, Golf-virta, länsi – ja
lounaistuulet, meret ja Euraasian manner. Tärkein vaikuttaja on pohjoinen sijainti.
Koska maapallo on pallonmuotoinen, auringonsäteilyn määrä on pienempi pinta-
alaa kohden pohjoisessa kuin etelässä, jolloin säteet tulevat pohjoiseen viistosti.
Ilman Golf-virtaa Suomessa olisi paljon kylmempi, koska Golf-virta siirtää
päiväntasaajalta meriveteen sitoutunutta lämpöä Norjan rannikolle asti, ja siitä
länsi- ja lounaistuulet kuljettavat lämpöä pohjoiseen Suomeen.
Suomen ilmastoon vaikuttavat myös meri-ilmasto, sekä Euraasian mantereen
-
mannerilmasto. Suomessa on väli-ilmasto, jossa meri- ja mannerilmaston piirteet
vaihtelevat tuulensuunnan mukaan.
Maapallon suurilmastoista Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen. Ilmastolla
tarkoitetaan millainen sää kyseisellä alueella tyypillisesti on. Vuosien ajan mitataan
lämpötilojen ja sademäärien keskiarvoa, jonka avulla voidaan kuvata ilmastoa. Koska
Suomi on pitkä valtio, sää voi olla hyvin erilainen etelässä kuin pohjoisessa. Perniön
paikallisilmasto on pohjoisen ilmastoon
verrattaessa paljon lämpimämpi. Siihen vaikuttaa muun muassa sijaintimme
rannikkoseudulla. Meri kerää kesällä lämpöä ja talvella luovuttaa sitä rannikolle,
tasoittaakseen lämpötilaeroja. Meren läheisyys vaikuttaa myös sademäärään.
Rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa, koska kosteus tiivistyy rannikolla
sateeksi.
Keskilämpötila Salossa on noin 5 C°. Talvella etelän ja pohjoisen keskilämpötilojen
ero voi olla jopa 12 C°. Kesällä lämpötilojen ero on pienempi. Paikallisilmasto
määrää myös sademäärien erot.
Kasvukausi on ajanjakso, jolloin kasvit pystyvät kasvamaan. Silloin lämpötilan on
oltava pysyvästi päälle 5 C°. Myös kasvukauden pituuden määrää paikallisilmasto.
Perniössä kasvukausi kestää 180 vuorokautta. Pohjois-Suomessa kasvukausi saattaa
olla jopa 80 vuorokautta lyhyempi.
Sääennusteet kahdelle seuraavalle päivälle:
Saloon ennustetaan keskiviikkona 28.11.2012 noin +1..-2 astetta, pilvistä ja vähän
lunta. Navakkaa itätuulta. Päiväksi luvataan lumipyryä lounaasta. Pimeys päättyy klo
8:05, ja aurinko nousee 9:00. Aurinko laskee 15:30 ja pimeys alkaa 16:25.
Torstaille 29.11.2012 Saloon ennustetaan -3 asteen pakkasta, lunta tulee enemmän
kuin keskiviikkona. Pimeys päättyy klo 8:07 ja aurinko nousee 9:02. Aurinko laskee
15:28 ja pimeys alkaa 16:23.
Suomi sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, mikä mahdollistaa neljä selkeästi
erottuvaa vuodenaikaa. Talvet ovat Suomessa lumisia ja kylmiä, lämpömittari menee
miinuksen puolelle. Kesät ovat melko viileitä, mutta lumettomia ja huomattavasti
-
lämpimämpiä. Talven ja kesän väliin jää selkeästi vielä kaksi vuoden aikaa; syksy ja
kevät. Suomessa on siis neljä vuoden aikaa, mikä on minusta todella hienoa. Talvella
voi harrastaa lumilajeja, kesällä voi uida ja makoilla rannoilla, keväällä lumet sulavat
ja luonto alkaa herätä, ja syksyllä kaivetaan villapaidat esiin kaapista ja nautitaan
kauniinvärisestä luonnosta.
4. Kevät 5. Kesä
6. Syksy 7. Talvi (Teijon retkeilyalueelta 2010)
Ilmasto muuttuu
Ilmasto muuttuu; luonnollisesti, ja ihmisten aiheuttamana.
Luonnollisen ilmaston muutoksen syitä ovat kasvihuoneilmiö, maankiertoradan ja
akselin kaltevuuden muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus,
etäisyys auringosta, ja merivirtojen muuttuminen. Luonnollinen ilmaston muutos
mahdollistaa elämän ja pitää lämmön maapallolla, se mahdollistaa myös jääkausien
-
ja lämpökausien vuorottelun.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voimistaa kasvihuoneilmiötä. Energian
tuotanto, teollisuus, sekä liikenne ja asuminen lisäävät hiilidioksidin ja
kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon
keskilämpötila kohoaa, ja eliölajien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska ne eivät
välttämättä sopeudu muutoksiin.
Ilmastonmuutoksesta puhutaan kansainvälisestikin. Se koskee niin Suomea, Perniötä
kuin meitäkin. Sen minkä olemme itse aiheuttaneet, tulisi myös meidän korjata.
Ilmastonmuutos on minusta suuri asia, niin kuin Itämeren saastuminen, luonnon
turmeleminen ja roskaaminenkin. Luonto on minulle tärkeä ja pyrin pitämään siitä
hyvää huolta muun muassa ajattelemalla ekologisesti ja kannustamalla muita
tekemään hyviä valintoja. Pyrin huomauttamaan kavereilleni jos he roskaavat, ja itse
pyrin tekemään yhden hyvän teon luonnolle ainakin kerran päivässä. Uskon että
tulevaisuudessa yhä useammat oppivat ajattelemaan ekologisesti ja ymmärtämään
maapallon tilanteen.
Pinnalla
Salon seutu on pinnanmuodoltaan alankoa, eli maa-alue on 0-200 metriä
merenpinnan yläpuolella. Varsinais-Suomen korkein paikka on Saramäki Kiikalassa.
Saramäki on vähän päälle 169 metriä pitkä.
-
8. Olen itse käynyt Saramäellä ja voin todeta, että olihan se melko korkea paikka, vaikkakin hyvin
pieni pohjoisen huippuihin verrattuna. (Kuva otettu 26.6.2010)
Jalat maassa
Maankamara muodostuu kallio- ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista,
maaperä taas maalajeista.
-
Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä suurin osa muodostui 1 900 miljoonaa vuotta
sitten vuorenpoimutuksessa. Suomen kallioperää sanotaan peruskallioksi, koska se
muodostaa maallemme perustan. Nykyisin peruskallio on vakaa. Peruskalliomme on
osa Fennoskandian kilpeä, joka ulottuu Etelä-Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta
Kuolan niemimaalle ja Karjalaan. Fennoskandian kilven kallioperä on koko Euroopan
paksuinta, jossain jopa 65 kilometrin paksuista.
Kallioperä koostuu kivilajeista, joita on useita. Ne ovat kaikki syntyneet eri tavoin.
Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti, jota on myös Perniön seudulla.
Graniitti on syntynyt jähmettymällä magmasta, hitaasti syvällä maankuoressa.
Graniitti on jähmettynyt kivilaji, eli magmakivilaji ja syväkivilaji. Graniitti koostuu
kolmesta mineraalista, joita on kiille, kvartsi ja maasälpä.
9. Suomalaista graniittia
Maaperä muodostuu irtaimista maalajeista, kuten moreenista, hiekasta ja mullasta.
Maaperän paksuus vaihtelee paikoitellen, mutta tavallisimmin kiinteä kallioperä
tulee vastaan 3-4 metrin päässä.
Jääkausiaika
Jääkausiajalla mannerjäätiköt ja vuoristojäätiköt peittävät suuren alueen maapallon
pinnasta. Nykyiset mannerjäätiköt ovat Etelämantereella ja Grönlannissa.
Jääkausiajalla lämpö- ja jääkaudet vuorottelevat. Jääkaudella lumi alkaa kerrostua
jääksi, koska kesät ovat niin viileitä, ettei lumi ehdi sulaa. Lämpökaudella lumi alkaa
sulaa, koska ilmasto on niin lämmin. Jääkausiajalla jääkausien ja lämpökausien
vuorotteluun vaikuttaa auringon säteilyn määrän muutokset. Säteilyn määrään
vaikuttaa akselin kaltevuus ja radan soikeus.
Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, joka päättyi 11 600 vuotta sitten.
-
Auringon säteilyn määrään vaikuttavat tekijät. Säteilyn määrän muutokset vaikuttavat jääkausien
ja lämpökausien vaihteluun jääkausiajalla.
Jääkauden jälkeen
Jääkausi jätti jälkeensä ainutlaatuisia merkkejä. Mannerjäätikkö muokkasi
maisemamme tällaiseksi kuin se on.
Mannerjäätikkö hioi liikkuessaan kalliomme paikoin sileäksi ja matalaksi silokallioksi.
Jäätikön pohjassa oli kiviä, jotka rouhivat kallioon uurteita, joiden avulla voi päätellä
jäätikön liikkeen suunnan.
-
10. Silokalliota Hangossa. (Kuva otettu oBi:sta)
Liikkuessaan jäätikkö murskasi kallioperästä erikokoista kiviainesta. Soraa, hiekkaa,
savea ja kiviä kulkeutui jäätikön mukana, ja kasautui kallioperän päälle moreeniksi.
Moreeni on Suomen yleisin maalaji.
Moreenissa on sekaisin eri raekokoja, savesta kulmikkaisiin kiviin.
Jäätikön sulaessa syntyi jäätikköjokia, joissa virtasi sulamisvesiä. Jäätikköjoet
lajittelivat maalajeja. Ne kuljettivat ja kasasivat hiekkaa ja soraa jään sisällä, jäätikön
railoihin ja tunneleihin. Jäätikön reunan perääntyessä kasaantuneesta hiekasta ja
sorasta muodostui harjuja.
Jäätikön reuna-alueille kulkeutuneet yksittäiset, suuret kivet voivat olla
siirtolohkareita. Ennen vanhaan siirtolohkareita sanottiin pirun kiviksi, koska
-
uskottiin pirun heittäneen ne taivaalta pellolle. Silloin ei vielä tiedetty mistä ne ovat
keskelle peltoa kulkeutuneet.
11. Siirtolohkare ja minä, Perniössä, Sydän-Saurussa
Jäätikköjokien virtauksen vähentyessä, jokisuihin kasaantui hiekkaa ja soraa, jotka
muodostivat tasaisia suistoja, eli deltoja.
Jäätikköjoet muodostivat Suomen lajittuneet kivennäismaalajit: sora, hiekka, hieta,
hiesu ja savi.
12. Delta kolmannella salpausselällä, Tuohitussa, Perniössä. (Kuva otettu oBi:sta)
-
Savikot syntyivät, kun kevyemmät ainekset: hieta, hiesu ja savi laskeutuivat pohjaan
kauempana jokisuista. Savikot ovat erinomaisia viljelyyn, joten niistä on muokattu
peltoja.
13. Savikkoa Perniössä
14. Osa ensimmäistä Salpausselkää. Hangossa, Tullinrannassa, Suomen eteläisimmällä rannalla.
Kiviä jäi usein pyörimään jäätikköjokien voimakkaisiin pyörteisiin tai putouksiin.
Kivet hioivat ja porasivat kallioon sileäpintaisia hiidenkirnuja. Ne voivat olla jopa yli
100 000 vuotta vanhoja.
-
15. Hiidenkirnu, joka on murtunut. Perniössä. (Kuva otettu oBi:sta)
16. Karpinmäeltä. Paikallaan pyörinyt kivi on hionut kalliota
Maankohoaminen
Paksu mannerjäätikkö painoi maankamaraa alasäin, jopa kilometrin verran. Jään
sulaessa maa alkoi kohota, koska sen taakka keveni. Aluksi kohoaminen oli hyvin
nopeaa, mutta nyt se on hitaampaa. Maa kohoaa silti jatkuvasti.
-
Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi, jolloin merien
eläimiä jää loukkuun, saarten pinta-ala kasvaa ja ne kasvavat kiinni mantereeseen,
vesistöt madaltuvat tai soistuvat, muinaiset rannat kohoavat mäkien rinteille, jokien
virtaussuunta muuttuu ja nykyiset rannikkokaupungit siirtyvät sisämaahan. Vedestä
nousee koko ajan uutta maata. Rantaviiva muuttuu huomattavasti, sillä maan
arvellaan kohoavan vielä 100-125 metriä. Kotiseudullani maankohoamisen olen
huomannut esimerkiksi Salon Teijon retkeilyalueen Ancylus-järven muinaisrantana
ja Karpinmäkenä, joka ennen oli saari.
17. Karpinmäellä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka on pronssikauden alkuvuosina
Skandinaviasta siirtolaisten mukana Suomen rannikolle tullut uusi hautausmenetelmä.
Kiviröykkiöön haudatun vainajan mukaan laitettiin arvoesineitä. Myöhemmin polttohautaus tuli
vallitsevaksi hautausmenetelmäksi.
Itämeren muinaiset rannat meri- ja järvivaiheiden ajalta näkyvät nykyään mäkien
rinteillä. Maisemassa muinaisrannat näkyvät maavalleina ja kivivyöhykkeinä.
-
18. Kaunista maisemaa Förbyssä.
-
19. ja 20. Kalliomaalauksia Ulkoluodossa, Förbyssä
Metsät
Suomen etelärannikolla on tammivyöhyke. Tammivyöhyke on havumetsän ja
lehtimetsän vaihettumisalue. Tammivyöhykkeellä viihtyvät tammet, kuten muutkin
jalot lehtipuut, sekä havupuut. Myöhemmin jaloille lehtipuille sopivat maa-alueet on
otettu käyttöön maanviljelyssä. Luonnontilaisia metsiä on enää harvassa, koska
suurin osa metsistä on otettu metsätalouskäyttöön. Luonnontilaiset metsät ovat
monimuotoisempia kuin talousmetsät, koska niissä asuu enemmän eliölajeja ja
elinympäristöjä on enemmän. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa eri-ikäisiä, eri
lajeja, kuolleita ja lahoja puita. Metsien monimuotoisuudesta käytetään käsitettä
biodiversiteetti.
Minulle metsät ovat hyviä vapaa-ajan viettopaikkoja, paikkoja joissa voi nauttia
luonnosta ja hiljaisuudesta. Käyn perheeni kanssa melko usein Teijon retkeilyalueella
kävelemässä.
-
21. Kaunis ja rauhallinen kuva Teijon retkeilyalueelta (2011)
Kotiseutuni suot ovat keidassoita, eli kohosoita. Keidassoilla turve muodostaa
paksuja kerroksia. Turve on eloperäinen maalaji, jossa on osittain hajonneita
kasvinosia. Soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöä ylemmäs, jonka
takia keidassuot saavat ravinteita vain sadevedestä.
Luonnontilaiset metsät ja suot ovat uhanalaisia. Soiden määrää on vähentänyt
niiden muuttaminen pelloiksi, energiaturpeen nostaminen ja tekoaltaiden
rakentamien. Soista enää 10 % on luonnontilaisia. Metsistä vain 4 % on
luonnontilaisia. Metsien monimuotoisuus on vähäisempää talousmetsien takia. Osa
metsistä on myös hakattu mataliksi esimerkiksi autoteiden vuoksi.
Luonnontilaisia metsiä ja soita voi suojella. Ilman suojelua ne voivat kadota
Suomesta kokonaan. Metsien mukana myös eliölajeja on vaarassa kuolla
sukupuuttoon. Perintömetsän perustaminen on uusimpia tapoja suojella metsiä.
Metsän annetaan kasvaa luonnontilaisena.
Aalloilla keinun
Perniön seudulla on useita hyviä uimapaikkoja. Tässä muutamia kuvia järvistä, joissa
käyn uimassa kesäisin..
-
22. Naarjärvi
23. Kirakanjärvi
24. Vähäjärvi
Järvet sijaitsevat vähän syrjäisemmässä, mutta Perniön joki virtaa keskustassa. Se on
kaunis, mutta tulvii varsinkin keväällä.
-
25. Perniön joen pinta on noussut korkealle. (9.4.2011)
26. Kaikki muistavat toukokuussa 2010 kun Perniön keskustassa lammen vesi kasteli jalat ja
muutaman rakennuksen.
-
27. Perniön Kebabille tuli suurimmat vahingot.
28. Perniön joki joulukuussa 2012
Perniön talousvetenä käytetään pohjavettä. Pohjavesi on vettä, joka on imeytynyt
maaperään, matkalla suodattunut maalajien läpi ja vajonnut, kunne se kohtasi
läpäisemättömän maan. Perniön pohjavesi on todella hyvää. Pohjavettä uhkaa
kuitenkin lannoitteet, ja niiden nitraatit, huoltoasemien öljytuotteet ja tiesuolan
kloridit. Pohjavettä on suojeltava. Pohjavesialueet on merkitty kylteillä.
-
Väestö
Perniön pinta-ala on 419,12 km2. Perniössä asuu noin 5 900 ihmistä. Perniön
asukkaista noin 15 % on alle 15-vuotiaita, eli lapsia. Työikäisiä, eli 15-64-vuotiaita on
noin 63% ja asukkaista eläkeikäisiä on melkein 23 % Työikäisiä on kaikista eniten.
Salon väestöä koskettanut ikävä tapahtuma oli, kun Nokia lopetettiin Salosta
kokonaan. Työttömiä tuli paljon yhdellä kertaa, joten työpaikoista on ollut nyt kova
kysymys. Tämän seurauksena ihmisiä saattaa muuttaa pois Salosta, työn perässä
jonnekin muualle, jos täältä ei työtä löydy. Minun tätini oli töissä Nokialla, mutta on
löytänyt nyt uuden työn, väliaikaisen tosin.
Kotiseudullani on muutamia vuosittaisia tapahtumia, jotka kuuluvat kotiseutuuni.
Salossa on joka vuosi syysmarkkinat, jonne menen aina kavereideni kanssa. Käymme
laitteissa ja syömme lakuja sekä suukkoja. Myös Tammisaarella pidetään syksyisin
markkinat, jotka ovat mielestäni monipuolisemmat, siellä on enemmän kojuja ja
myyjiä.
29. Tammisaaren syysmarkkinoilta. Laitteet ovat kaikista paras juttu (Kuvassa pikkusiskoni)
-
Maahanmuuttajat
Tunnen muutaman perheen, jotka ovat muuttaneet tänne Kosovosta. Osa on ollut
täällä jo kauemmin, osa on tullut tänne vasta pari vuotta sitten. Mummoni
naapurissa asuu yksi 3-luokkalainen tyttö, hänellä ei ole omia sisaruksia, mutta minä
ja minun siskoni olemme hänelle kuin isosiskoja. Nämä keitä tunnen, tai tiedän,
eivät kaikki osaa puhua suomea. Nuoret maahanmuuttajat oppivat mielestäni kielen
helpommin. Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan samat palvelut, ja minusta on
mukavaa kun koulussamme on vähän muitakin kansalaisuuksia rikastuttamassa
kulttuuriamme.
Perniö on maakuntakeskus
Paikka, johon on keskittynyt paljon työpaikkoja, asutusta ja palveluita, on keskus.
Perniötä lähin oleva valtakunnanosakeskus on Turku. Lähin kauppakeskus, Plaza,
sijaitsee Salossa. Turusta ja Helsingistä löytyy enemmän julkisia ja kaupallisia
palveluita. Julkisia palveluita ovat esimerkiksi hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut,
koulutuspalvelut ja julkinen liikenne. Kaupallisia palveluita ovat muun muassa
tukkukauppa, ravintolat, rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut.
30. Kartta on Perniön keskuksesta. (On myös vihossa)
-
Perniön keskuksesta löytyy S-market, K-supermarket, R-kioski, Siwa, ABC, Mili,
kirjasto, suutari, kirpputoreja, Kebab-ravintola, sekä muita palveluja.
Perniössä on myös mahdollisuuksia urheilulle. Meillä on urheilukenttä ihan
keskustassa ja liikuntahalli mäessä. Hallilla on mahdollisuus hiihtoon ja luisteluun,
siellä on iso hiekkakenttä, iso sali ja kuntosali. Liikuntahallilla järjestetään
monenlaista liikuntaa ja pelejä. Myös ilmaista liikuntaa on.
Maaseudun rauha
Suurin osa Suomesta on maaseutua. Maaseutuja on erilaisia. Perniö on kaupunkien
lähimaaseutua. Valtaosa asukkaista käy töissä kaupungissa. Maatilat saavat
lisätuloja sivuelinkeinosta, joka on harjoitettavaa yritystoimintaa.
Elämä täällä on rauhallista ja luonnonläheistä, jota arvostavat myös muut ihmiset.
31. Perniössä viljellään paljon viljoja, kuten kauraa ja ohraa. Täällä on myös tiloja, joilla on sikoja
tai lehmiä.
Maanviljely ja karjanhoito ovat maataloutta. Niitä kutsutaan alkutuotannoksi, koska
ne tuottavat raaka-aineita teollisuuteen. Myös maa- ja metsätalous ovat
alkutuotantoa.
-
Teollisuutta ja liikennettä
Salonseutu ja Perniö ovat Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Suurin osa teollisuudesta
keskittyy teollisuusvyöhykkeen suuriin kaupunkeihin Etelä-Suomessa. Teollisuus
jalostaa alkutuotannon tuottamista raaka-aineista tuotteita.
Perniössä olevia teollisuudenliikkeitä ovat esimerkiksi Wipro ja Lemminkäinen. Niitä
on enemmänkin, mutta tässä oli muutama.
Kotiseudullani on minusta hyvät liikennemahdollisuudet. Linja-autoja kulkee, Salosta
pääsee junalla Turkuun puolessa tunnissa ja Helsinkiin. Helsingissä ja Turussa on
myös satamat, joista lähtee laivoja mm. Ahvenanmaalle, Viroon ja Ruotsiin.
Helsingissä on lentokenttä, josta lähtee lentoja niin sisämaahan, kuin ulkomaille.
Koska Suomi on harvaanasuttu maa, yksityisautoilun määrä Suomessa on suuri.
Joukkoliikenne olisi kannattavampaa luonnon kannalta, mutta myös meidän
kannalta, sillä pahinta ruuhkaa voi välttää käyttämällä joukkoliikennettä.
Liikenne ja teollisuus kuluttavat paljon energiaa. Energian tuottaminen vapauttaa
ilmakehään kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja siten
ilmastonmuutosta. Teollisuus ja liikenne tuottavat ilmaan myös haitallisia hiukkasia,
raskasmetalleja ja happamia yhdisteitä. Kaikki nämä päästöt huonontavat
kaupunkien ilmanlaatua, haittaavat ihmisten terveyttä ja pilaavat luontoa.
Energiankulutus
Suomalaiset kuluttavat paljon energiaa. Suomessa asukasta kohden energiankulutus
on maailman suurimpia. Ekologisella jalanjäljellä kuvataan kuinka paljon maata ja
vettä tarvitaan tuottamaan käyttämämme energia, ruoka, kuluttamamme tavarat ja
palvelut. Elämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä
paljon energiaa kuin me. Oman ekologisen jalanjäljen kokoon voi vaikuttaa itse
omilla valinnoillaan. ekologinen jalanjälki laskuri
Suurin osa energiankulutuksesta menee teollisuuteen. Toiseksi eniten energiaa
kuluu rakennusten lämmittämiseen. Kylmän ilmaston ja kylmien talvien vuoksi
rakennuksia joudutaan lämmittämään. Koska Suomessa on talvella myös pimeää,
valaistukseen käytetään paljon energiaa.
Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään koko ajan. Tuulivoimalat lisääntyvät
tulevaisuudessa myös yksityiskäytössä.
http://www2.turkuamk.fi/keke/ekofeet2/index.php?page=laskuri
-
Suunnitelmii
Kotiseudulleni on suunniteltu uutta S-markettia, ABC:tä vastapäätä olevalle pellolle.
En kauheasti pidä siitä kun S-market siirtyy kauemmas, mutta sijainti onkin parempi
Perniöntien varressa tuottavuuden kannalta. Sijainti on ajateltu mökkiläisten
mukaan. Tästä ”ässästä” on tulossa kuulemma suurempi, joten uskon valikoimankin
laajentuvan.
Näsen kartanon alueelle ollaan rakentamassa tuulivoimalaa. Se on minusta hieno
juttu, ja kannatan sitä. Miten se vaikuttaa maisemaan, sitä en tiedä.
Näsen kartanon Tuulivoimapuisto
OMA ARVIOINTI:
Olisin voinut suunnitella aikataulun paremmin, ja aloittaa aikaisemmin. Loppua kohden tuli vähän
kiire, ja kone temppuili, enkä ole kovinkaan taitava koneiden käyttäjä. Olen kuitenkin tyytyväinen
itseeni, toivottavasti tämä riittää ja saan hyvän numeron päättötodistukseen.
Lähteet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perni%C3%B6
http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/vilma-valjanen-kotiseututyc3b6-11.pdf
http://openbiomi.com/suomi-2/jaakausiaika-ja-jaakausi-suomessa/#
http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/pauliinan-kotiseutututkimus-pernic3b6stc3a42.pdf
Tärkein lähde oli pääasiassa vihko ja ysiluokan maantiedon kirja Avara Suomi. Myös Obista on ollut
suuri apu!
Kuvat
Suurin osa on itse, vuosien takaa, otettuja. Jotkut kuvat ovat Obista.
Kuvat 1 ja 2 ovat Wikipediasta.
Kuvat 7,8,11,14,25,26, ja 27 ovat äitini ottamia, mutta sain luvan käyttää niitä.
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireilla/energia/Documents/TuuliWattiSalo/nasenkartano_Arviointiohjelma.pdfhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Perni%C3%B6http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/vilma-valjanen-kotiseututyc3b6-11.pdfhttp://openbiomi.com/suomi-2/jaakausiaika-ja-jaakausi-suomessa/%23http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/pauliinan-kotiseutututkimus-pernic3b6stc3a42.pdf
-
Ja lopuksi tärkein asia: Perniössä on kaikki kaverit
Kuvia olisi vielä paaaaaljon enemmän!
-
Enni Vuoriranta 9b 2012