1

BL

UM

EN

IN

-I

KK

AL

AN

T

AL

ON

5

5

VÄ

RI

KÄ

ST

Ä

VU

OT

TA

-

1

95

9–

20

14

BLUMÉNIN TALO5 5 V Ä R I K Ä S T Ä V U O T T A - 1 9 5 9 – 2 0 1 4

BL

UM

ÉN

IN

T

AL

ON

5

5

VÄ

RI

KÄ

ST

Ä

VU

OT

TA

-

1

95

9–

20

14

3

Esipuhe

Kotkan Energia Oy toimii tällä hetkellä neljässä eri toimipisteessä. Pää-

tuotantolaitos sijaitsee Hovin-saarella Liitulahdentie 10:ssä, Hyötyvoimalaitos Korkeakos-kella ja konttori Kotkantie 2:ssa. Heinsuon polttoaineken-tällä on lisäksi pieni toimisto.

Yhtiöllä on ollut jo vuosia vireillä hanke, joka tähtää toi-mintojen keskittämiseen. Yk-kösvaihtoehtona on alusta asti ollut Hovinsaari. Keskittämisen seurauksena toiminnot Kotkantie 2:ssa loppuvat ja Heinsuolle jää konttori vain ti-lapäiskäyttöön. Toimintojen keskittämisellä py-rimme tehostamaan toimintaamme ja toimimaan yhtenäisemmin asiakkaittemme parhaaksi.

Uusien toimitilojen tarve on ollut jo vuosia mitä ilmeisin. Hovinsaaren voimalaitoksella niin toimisto-, korjaamo-, väestönsuoja- kuin sosiaali-tilatkin ovat olleet ahtaat ja puutteelliset.

Uudet toimitilat muodostuvat peruskorjatusta korjaamorakennuksesta sekä sen viereen ja yh-teyteen rakenteilla olevasta toimitalosta. Korjaa-morakennuksessa työskentelee noin 20 henkilöä:

työnjohtajat, asentajat ja pari asiantuntijaa. Viisikerroksi-seen toimitaloon tulee työtilat noin 30 toimihenkilölle.

Tämän historiikin aiheena oleva korjaamorakennus – joka Kotkassa tunnetaan parhaiten entisenä Ikkalan kiinteistönä – valmistui käyttöömme loka-kuussa 2013.

Peruskorjausvaihe ja sitä edeltänyt kuntotutkimus- ja

kaupantekovaihe olivat todella mielenkiintoiset. Tässäkin sattumalla oli oma osuutensa tapahtu-mien kulkuun. Vielä mielenkiintoisempi on talon historia, josta lukijat pääsevät nyt nauttimaan. Tämä historiikki ei ole kaiken kattava, vaan sii-hen on pyritty poimimaan rakennuksen historian tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat vaiheet.

Lämpimiä lukuhetkiä!Risto Mellas kaukolämpöjohtaja

4

SISÄLTÖ

AUTO-KOTKA 1959–1973

ERKOMATIN AIKA 1980–1984

PAINOKOTKA 2000–2012

COMPADRES MC JA POLIISIN KOTIETSINTÄ 1999

JulkaisijaKotkan Energia OyKotkantie 2, 48100 Kotkawww.kotkanenergia.fi

PäätoimittajaRisto Mellas

Toimitus & ulkoasupeak press & productions oyLaivurinkatu 2, 07920 Loviisa019 535 552www.peakpress.net

s.6

s.15

s.24

s.20

5

VUOKRALAISET 1973–1980

IKKALAN KONELIIKE 1984–1997

KOTKAN ENERGIA 2012–

KYYTSÖSEN FEMMATORI 1999–2000

ToimituspäällikköSeppo Iisalo

ADJukka Salminen

ToimittajatSeppo Iisalo, Reija Kokkola, Harri Mannonen

ArkistokuvatElvi Blumenin arkisto, Painokot-kan arkisto, Kotkan Energian ar-kisto, Kotkan Kaupunginkirjasto

KuvatJanne Lehtinen PaperiKansi Art Silk 250 g/m2

Sisus Offset 120 g/m2

s.27

s.22

s.16

s.13

6

7

BL

UM

EN

IE

N

AI

KA

Talon alkuvaiheet – Bloménien aika

Bloménien talon värikäs historia alkoi vuonna 1959. Veljekset rakensivat Hovinsaa-relle isänsä kanssa omin käsin autokorjaamon rakennuksen, jossa harjoitettiin myös

autojen myyntitoimintaa. Yritys toimi tiloissa vuodesta 1960 vuoteen 1973 saakka.

Kotkan kaupunginval-tuusto päättää tontin vuokraamisesta Oiva

ja Toivo Bloménille

23.4.1959

15.5.1959

19621959

1960 1965 8.6.1973

1971

Vuokrasopimus allekirjoitetaan

Yrityksen nimi muuttuu

Auto-Kotkaksi

Autokorjaamo-rakennuksen

ensimmäinen osa valmistuu

Korjaamon laajennus Auto-Kotkan korjaamo- ja liiketoi-

minta lopetetaan

Korjaamon kolmas osa valmistuu

T alon rakennustöitä edelsi kau-punginvaltuuston 23.4.1959 tekemä päätös, jolla Kotkan

kaupunki vuokrasi yhteisesti Oiva ja Toivo Bloménille ”Kotkan kau-pungin VIII kaupunginosan teolli-suuskorttelin nro 3 tontin nro 2, joka on pinta-alaltaan 3 358,7 m2, konttori-, korjaamo- ja tehdasra-kennusten rakentamista varten…”

Bloménien veljeksille annettiin oikeus harjoittaa tontilla muun teollisen toiminnan ohella auto- ja moottorivenekorjaamotoimintaa.

Vuokrasopimuksen allekirjoitti-vat kaupunginjohtaja Martti Vii-

tanen, kaupunginsihteeri Holger Kalve sekä Bloménin veljekset Oi-va ja Toivo.

Vuokra-aika alkoi kesäkuun 1. päivänä 1959, ja kestoksi sovittiin neljäkymmentä vuotta, toukokuun 31. päivään 1999 saakka.

RAKENNUS NOUSI HARTIAPANKILLA

Veljekset rakensivat korjaamon pääosin omin käsin. Rakentaminen aloitettiin tontin yläpäästä pian vuokrasopimuksen allekirjoittami-sen jälkeen. Ensimmäinen osa val-mistui vuonna 1960.

Veljesten isä Oskar, joka oli alan ammattilainen, muurasi ensimmäi-sen osan sekä vuonna 1965 valmis-tuneen laajennuksen tulipalossa palaneen Kalarannan konepajan purkutiiliä käyttäen. Myöhemmin vuokra-aluetta ja korjaamoa laa-jennettiin. Lekaharkoista muurattu kolmas osa valmistui 1971. Veljek-set ostivat tontilla olleen asuinta-lon 25 000 silloisella markalla.

Autokorjaamoyrityksen nimi oli alun perin Veljekset Blomén. Kaikki veljekset olivat mukana toiminnassa, tosin Tauno tuli yhtiömiehenä mu-kaan vasta 1962, jolloin yrityksen

Veljekset alkavat rakentaa autojen

korjaamorakennusta

8

nimi myös muutettiin Auto-Kot-kaksi. Kaikki veljekset – Toivo, Oiva ja Tauno – olivat autoalan ammat-timiehiä. Heistä Tauno valmistui keväällä 1958 autoteknikoksi.

Työnjako oli selkeä: Oiva hoiti automyynnin, Toivo siirtyi diesel-korjaamosta varaosapäälliköksi ja Tauno autoteknikkona vastasi kor-jaamosta.

Perheyrityksessä olivat mukana myös vaimot ja vanhemmat.

AUTOMYYNTI OLI ALAHALLISSA

Auto-Kotka edusti useita arvostet-tuja automerkkejä, kuten Peugeot, Volvo, Datsun, Mazda, Renault, Fiat, BMW ja Wartburg. Isossa

hallissa korjattiin muun muassa kaikki Esson säi-liöautot.

Korjaamon laitteisiin kuuluivat hallinosturit, ohjauksentestauslaite, jarrujentes-tauslaite, moottorintestauslaite, dieselsyöttöpumpun korjaus- ja testauslaite, korin oikaisulaite ja sorvi.

Palkkakortit otettiin käyttöön 1.10.1963 ja palkanmaksu siirtyi kirjanpitäjälle. Henkilökuntaa oli enimmillään 25 työntekijää.

TILAT VUOKRALAISILLE

Auto-Kotkan korjaamo- ja liike-toiminta lopetettiin 8.6.1973. Sen

jälkeen 1970-luvulla tiloissa toimi useampikin vuokralainen, muun muassa Iskun varasto, huonekalu-liike Sukanen ja Kalustetalo Veikko Ahonen (1975–79).

Elokuun lopulla 1980 Blumenit luopuivat lopullisesti kiinteistöstä ja tontin vuokraoikeus siirtyi Er-komat Oy:lle, jossa tämä kotkalai-nen jauheidenkäsittelyn laitteisiin erikoistunut konepajayritys toimi vuoteen 1984 asti.

Veljekset rakensivat korjaamon pääosin omin käsin.

9

Vaikka ikä alkaa lähennellä yhdeksääkymmentä, Elvi Bluménin (ent. Blomén)

muisti pelaa kuin partaveitsi. Hän pudottelee vuosilukuja Veljekset Blomén ja Auto-Kotka -liikkeiden ajoilta. Oli vuosi 1960, kun autokor-jaamo Veljekset Blomén, eli Oiva, Toivo ja Tauno Blomén, asettuivat rakentamaansa korjaamorakennuk-seen, ja Elvikin lopetti työnsä vaat-turina Leo Pylköllä. Kaikki veljekset olivat autoalan ammattimiehiä.

– Valtio koulutti vuonna -44 Hel-singissä autonasentajia. Oiva haki

koulutukseen, ja törmäsi yllättäen siellä myös Toivoon. Tauno valmis-tui autoteknikoksi vuonna -58, El-vi kertoo.

Autokorjaamotoiminta lähti käyntiin hyvin alusta asti. Niinpä Oiva-puoliso pyysi vaimonsa apua, sillä hän ei ehtinyt töiden keskellä vastailla puhelimeen.

– Kävin kirjanpitokurssin työvä-enopistossa ja aloitin työt toimis-tossa. Olin jo sitä ennen iltaisin kirjoittanut käsin laskuja Oivan sa-nelun mukaan. Toimistossa vastai-lin puhelimeen, hoidin palkanlas-

kentaa, kirjanpitoa ja töiden vas-taanottoa. Toivon Eila-vaimokin työskenteli konttorissa ja Taunon Virpi-vaimo osallistui automyymä-län siivoukseen.

Sitten Elvi purskahtaa nauruun. Nuori nainen sai monesti pitää pokkansa asiakaspalvelussa.

– Eräs kuorma-autoilija tuli liik-keeseen henkilöautolla. Hän sanoi, että auto oli juuri huollettu meillä, mutta nyt siitä putosi moottori. Kysyin, miten hän sitten ajoi pai-kalle, johon mies vastasi, että tuota tietä pitkin tietenkin. Kyseessä oli

Asiakaspalvelussa sai pitää pokkansa

Elvi ja Taina Blumén tutkivat vanhoja dokumentteja.

BL

UM

EN

IE

N

AI

KA

10

rikkoutunut pakoputki. Elvin työpiste sijaitsi ikkunoiden

äärellä, joten hän saattoi töiden lomassa katsella uloskin. Kerran hän kiinnitti huomiota autoon, joka ajeli edestakaisin korjaamon edustalla.

– Asiakas oli tuomassa autoa tuhannen kilometrin huoltoon, ja mittari piti saada näyttämään juu-ri tuhatta, Elvi nauraa.

TAKAA-AJO JA LIHAKIRVES

Elvi muistelee, että rakennukseen on murtauduttukin pari kertaa 70-luvulla. Poliisille tuttu mies oli rikkonut ikkunan ja avannut sitten oven. Mukaan lähti Bloménien pa-kettiauto. Bloménin veljekset hyp-päsivät toiseen autoon ja lähtivät

perään. – Takaa-ajon jälkeen auto päätyi

Ruonalan metsään, ja mies pääsi pakenemaan. Takki jäi kuitenkin autoon, ja poliisit tunnistivat takin omistajan. Mutta koska auto oli ehjä, emme vaatineet mitään kor-vauksia.

Toisella kerralla tarvittiin jo kivääriäkin pelotteluun. Pihalla nimittäin nähtiin nuori poika liha-kirves olallaan. Myöhemmin kävi ilmi, että poikia olikin kaksi, ja he olivat rikkoneet korjaamohallis-sa sijainneen Iskun varaston oven ja menneet siitä sisään. He olivat käyneet myös korjaamon alaker-rassa sijainneessa Veikko Ahosen kalusteliikkeessä.

– Oiva nappasi kiväärin pelot-

telutarkoituksessa ja minä soitin poliisit paikalle. Jotain huoneka-lua oli viilletty, mutta pojat saatiin kiinni, Elvi muistelee.

TERVETULOA KOTKAN ENERGIA!

Mikä sai sitten Bloménit lopetta-maan tuottoisan bisneksen vuonna -73? Oiva, vasta 52-vuotias mies, tuli eräänä iltana kotiin ja sanoi, että hänestä tuntuu, että on aika lopettaa. Auto-Kotka sulki ovensa kesäkuussa -73.

– Vain puoli vuotta sen jälkeen Toivo sairastui ja menehtyi pian sen jälkeen. Oiva sanoi, ettei yritys olisi enää sama ilman yhtä veljeä, vaikkei se ollutkaan liikkeen lopet-tamisen syy, Elvi sanoo.

Talo jatkoi kuitenkin elämäänsä

Automyynti oli alahallissa. Edustettuja automerkkejä olivat mm. Peugeot, Volvo, Datsun, Mazda, Renault, Fiat ja BMW.

11

vuokralaisineen. Moni kuitenkin ihmetteli, että he malttoivat lopet-taa kannattavan ja vakavaraisen yrityksen.

– Se oli hyvä päätös. Oiva hoiteli talonmiehen hommia, ja itse ope-tin koulussa musiikkia ja käsitöitä. Onneksi kaikki työntekijämmekin työllistyivät lopettamisen jälkeen. Ehdimme olla Oivan kanssa 55 vuotta avioliitossa, ennen kuin hän kuoli vuonna 2009. Varmasti hänkin toivottaisi Kotkan Energian tervetulleeksi veljesten aikoinaan rakentamaan taloon, Elvi hymyi-lee.

KUN MAAN AUTOSTA SOITETTIIN…

”Korjaamon pihaan ajoi Peugeot 404 ja mies tuli kysymään etupyörien tasapaino-tusta, että saisiko sen nyt heti. ’Kyllä se so-pii’, vastasi Tauno, avasi korjaamon ovet ja mies ajoi autonsa sisälle.

Asiakas oli tyytyväinen palveluun, maksoi ja lähti jatkamaan matkaansa.

Jonkin ajan kuluttua soitettiin Maan Autosta, joka oli Peugeotin maahantuoja, ja kiitettiin hyvästä palvelusta. Olivat näin kokeilleet edustamansa automerkin huolto-korjaamon asiakaspalvelua!”

Lähde: Elvi Bluménin arkisto

Lehti-ilmoitus uudesta edustuksesta sekä Oiva Blomén ja uusi Peugeot-näyteauto.

Henkilöstö yhteiskuvassa Auto-Kotkan lopetuspäivänä 8.6.1973. Kuvasta puuttuvat kirjanpitäjä ja yksi autonmyyjä.

Tauon paikka.

BL

UM

EN

IE

N

AI

KA

12

Tonttijuttu

ASEMAPIIRUSTUSBlomenin-Ikkalan talon tonttirajat ovat muuttuneet moneen kertaan 55 vuoden aikana. Vanhassa kartassa näkyy korjaamon tontilla sijaitseva puutalo punaisella. Tässä vaiheessa korjaamoa ei ole vielä rakennettu.

12

13

Kalustetalo veti väkeä Haminaa myöten

Auto-Kotkan korjaamo- ja liiketoiminta loppui Blumenin kiinteistössä kesäl-lä 1973. Sen jälkeen 1970-luvulla tiloissa toimi useampikin vuokralainen, muun

muassa Iskun varasto, huonekaluliike Sukanen ja Kalustetalo Veikko Ahonen.

Kalustetalo Veikko Ahonen

Huonekaluliike muuttaa Kotkan keskustaanVuokralaisten aika

1973

1975

1979

K alustetalo Veikko Ahonen aloitti keväällä 1975, ja se toi-mi kiinteistössä noin neljän

vuoden ajan.Tilaa myymälässä oli noin 500 ne-

liötä. Lisäksi samassa kiinteistössä oli noin 300 neliön varasto. Ahosen huo-

nekaluliikkeelle tilat sopivat mainiosti. Huonekalut tulivat etupäässä tun-

netuilta lahtelaisilta tehtailta sekä pienehköiltä yksityisiltä valmistajilta. Myös tyylikalusteet kuuluivat liikkeen tuotevalikoimiin.

Kauppa kävi hyvin, joskin syrjäinen

sijainti Hovinsaarella verotti jonkin verran asiakaskuntaa. Vuonna 1979 Ahosen kalustetalo muutti Kotkan keskustaan, ja sen nimeksi tuli nyky-äänkin tunnettu Tyyli-Kotka. Tytär jatkaa isänsä jalanjäljillä Kirkkokadulla sijaitsevassa liikkeessä.

KA

LU

ST

EL

II

KE

A

HO

NE

N

14

– Toimiessamme Blumenin talossa olin jo tuttu henkilö kotkalaisille. Avajaismainoksemme kuuluikin ”tervetuloa tutut ja tuntematto-mat”.

Liikkeenharjoittaja Veikko Aho-sen lisäksi myymälässä työskenteli kaksi palkattua työntekijää.

– Meitä oli kolme henkilöä töissä, ja teimme pitkää päivää. Minulla oli vaimo ja kaksi pientä lasta, jo-

ten onneksi tuohon aikaan sentään sunnuntait olivat vapaat. Tosin sil-loin tein usein paperitöitä.

Kotkan seudulla ei noihin ai-koihin ollut vielä niin sanottuja hallimyymälöitä.

– Asiakkaita tuli paitsi Kotka–Karhula-alueelta, myös Hami-nan ja Pyhtään seudulta, Ahonen muistelee.

Sittemmin huonekaluala on

muuttunut ketjuuntumisen ja val-taisan mainonnan myötä.

– Jotain sentään on säilynyt: Sohvakaluston merkitys kodin si-sustuksessa.

Eläkepäiviä Ahonen ei ole jouta-nut vielä viettämään. Työskentely omassa huonekalujen maahantuon-tiyrityksessä Kouvolassa tarjoaa mielenkiintoista jatkoa pitkälle huo-nekalukauppiaan uralle.

Veikko Ahonen kertoo, että kalusteliikkeen muutaman vuoden jakso Blumenin kiinteistössä on säilynyt hänellä miellyttävänä muistona.

Kävijöitä riitti

Sohvakalustot olivat huonekaluliikkeen myynnin tukijalka.

14

15

Erkomatin visiittiKotkalainen jauheidenkäsittelyn laitteisiin erikoistunut konepajayritys Erko-

mat Oy osti veljekset Bluménin Hovinsaaren liikekiinteistön elokuussa 1980. Sa-malla tontin vuokraoikeus siirtyi Erkomatille.

Erkomat Oy muuttaa kiinteistöön

Erkomat Oy ostaa entisen Bloménien liikekiinteistön Erkomat Oy myy kiinteistön

28.8.1980

29.8.1980

1984

Y ritys pääsi muuttamaan kiinteistön tiloihin syys–lo-kakuun vaihteessa 1980.

Erkomat Oy oli aiemmin toimi-nut Kotkassa parisen vuotta kahdessa eri paikassa. Nyt toi-minnot voitiin keskittää yhteen paikkaan.

Nuori yritys edusti tuolloin kokonaan uutta toimialaa Kot-kassa. Hovinsaaren tiloissa se suunnitteli, valmisti ja asensi jauheiden, lastujen ja rakeiden

käsittelyyn tarkoitettuja koneita ja laitteita. Lisäksi se edusti eräitä ko-timaisia ja ulkomaisia alaan liittyviä tuotteita.

Erkomat Oy:n Hovinsaaren-visiit-ti jäi melko lyhyeksi, sillä jo vuon-na 1984 se myi kiinteistön uudelle

omistajalle. Samalla vuokraoike-us siirtyi kommandiittiyhtiö Ko-neliike Ikkalalle. Vuonna 1977 perustettu Erko-mat Oy toimii edelleen Kotkas-sa Kotkansaarella. Se toimittaa laitteita ja automaattisia järjes-telmiä jauhemaisten aineiden säilytykseen ja lavaukseen.

ER

KO

MA

T

1616

17

IK

KA

LA

N

KO

NE

LI

IK

E

Ikkalan Koneliikkeessä myytiin

melkein miten vaanIkkalan Koneliike Ky toimi entisen Bloménien autokorjaamorakennuksen tilois-

sa kymmenkunta vuotta, kunnes 1990-luvun lama teki tehtävänsä.

Tontin vuokraoikeus siirtyy Ikkalan Koneliikkeelle

Koneliike Ikkala lopettaa toimintansa

6.8.1984 8.12.1997

M onien kotkalaisten mie-liin on jäänyt Ikkalan Ko-neliikkeen melkeinpä le-

gendaarinen maine, jota siivitti yh-tiön omaperäinen, mielikuvituksen rajoja hiponut kaupankäyntitapa.

”Käypää tavaraa” myytiin ”pilkka-hinnalla”, ”ilman mitään korkoa tai kustannuksia” ja myös ”ilman käsi-rahaa”, kuten Ikkalan lehti-ilmoi-tuksissa luvattiin.

Osamaksu- ja vaihtokauppa olivat tämän omintakeisen koneliikkeen tavaramerkki 1980- ja 1990-luvuil-

la. Jos asiakkaalla ei ollut tarpeeksi käteistä, jonkinlaisen rahoitussys-teemi keksittiin aina. Veneen vaihto kävi myös autoon. Vaihdossa saatet-tiin ottaa vastaan heinäseipäitä ja kesämökkejä, jopa tonttimaata.

Uusien ja käytettyjen autojen, asuntovaunujen ja veneiden lisäk-si Ikkalan Koneliikkeessä myytiin veneiden perä- ja keskimoottorei-ta, polkupyöriä ja mopoja, erilaisia kodinkoneita, kuten jääkaappeja ja pesukoneita sekä radioita, tele-visioita, levysoittimia... Tarjolla oli

jos jonkinmoista uutta ja käytettyä vempainta, jolle saattoi kuvitella löytyvän ostaja.

TILAT MUUNTUIVAT KONELIIKKEEN TARPEISIINKommandiittiyhtiö Koneliike Ik-kala oli ostanut kiinteistön vuonna 1984 kotkalaiselta Erkomat Oy:ltä. Alunperin kiinteistö toimi Blumé-nien veljesten autokorjaamona ja sittemmin 1970-luvulla huonekalu-liikkeenä ja -varastona.

Kun Ikkalan Koneliike muutti

Ikkalat vuokraavat lisäalueen veneiden varastointia varten

Konkurssi28.10.1986 30.7.1998

18

1984 Hankkijan talosta Hovinsaa-ren kiinteistöön, se ei aivan sellai-senaan soveltunut uusiin tarpeisiin. Remonttia tehtiin siellä täällä. Esi-merkiksi rakennuksen alakerrasta puhkaistiin suora yhteys yläkertaan tekemällä reikä välikattoon, ja sii-hen laitettiin rappuset.

Kaikki kiinteistön tilat olivat ko-neliikkeen hyötykäytössä pitkälle 1990-lukua. Käytetyt autot ja mat-kailuvaunut olivat näytillä alaker-rassa ja piha-alueella ja veneet ran-talaiturissa. Uusien autojen myynti tapahtui rakennuksen yläkerrassa.

Loput myyntiartikkelit oli sijoi-tettu mikä minnekin, missä tilat vain antoivat periksi. Tavaroiden järjestys muuttui aina kulloisenkin sortimentin mukaan.

VARTIOKOIRAT PARTIOIVAT YÖLLÄ

Koska Ikkaloilla oli huonoja koke-muksia varkaista edellisessä myyn-tipaikassa Kotkansaaren Hankkijan-tiloissa, Hovinsaaren kiinteistön tontin ympärille rakennettiin parin metrin korkuinen ja 7 000 silloista markkaa maksanut aita. Öiseen ai-kaan vartiokoirat partioivat aidatul-la piha-alueella.

Varotoimenpiteet purivat tehok-kaasti. Vorot iskivät vain kerran: leikkasivat aitaan rei´än ja veivät yhden mopon.

Paljon pahempaa tuhoa Ikkalan Koneliikkeelle teki 1990-luvun la-ma, joka lopulta vei siltä toiminta-edellytykset, kuten niin monelta muultakin yritykseltä noihin aikoi-hin.

Koneliike Ikkalan toiminta lakka-si lopullisesti 8.12.1997, ja velkojat veivät sen konkurssiin 30.7.1998.

Koneliike Ikkalan entinen toimitusjohtaja Riitta Ikkala ei enää muista kaikkia liikkeen värikkäisiin 1980- ja 1990-luvun vaiheisiin liittyneitä yksityiskohtia, mutta suuret linjat ovat hyvin hallussa.

– Vuoden 1984 lopulla teimme sukupolvenvaihdoksen, jol-loin minusta tuli toimitusjohtaja. Yrityksen aiempi omistaja, isäni Seppo Ikkala, jatkoi hallituksen puheenjohtajana. Käy-tännössä vedimme toimintaa yhdessä. Molemmille oli työsar-kaa ihan riittävästi.

Parhaimmillaan työntekijöitä oli 17 ja liikevaihto noin 15 miljoonaa markkaa vuodessa. Enemmistö asiakkaista tuli Kotkan ympäristöstä.

– Viikoittain ajoimme kuormaa Haminaan, Loviisaan, Anjalankoskelle ja Kouvolaan. Kauppa kävi vilkkaimmin tili-päivinä ja myös lauantaisin, jolloin ihmisillä oli vapaa-aikaa. Sunnuntaisin olimme kiinni. Siihen aikaan sunnuntaimyynti oli kielletty kokonaan.

OUTO LINTU

Riitta Ikkala myöntää, että Ikkalan Koneliike oli noihin aikoi-

Kauppa kävi vilkkaimmin tilipäivinä

19

KOLMEN KONEEN KÖNTTÄKAUPPA - KERÄÄ VAIKKA PORUKKA!

Näin Ikkalan Koneliikettä muistelivat suomi.24-sivuston keskustelijat 2013.

”Hovinsaarella oli vene-, auto-, moottoripyö-rä-, mopo-, kodinkone- ja polkupyöräkauppaa. Homma kävi kuin pitkäripaisessa vappuaatto-na… Soljuvasti vähän jännittäen mitä tulemana saa.”

”Ostin käytetyn Terhin ja vaihdossa annoin heinäseipäitä. Viikon päästä oli seipäät myyty...”

”Vastaavaa monikauppamiestä kaivattaisiin taas. Polkupyöristä käytettyjen autojen katu-kauppaan. Skaala oli laaja. Hyvä kuva jäi Ikka-lasta.”

”Ikkalasta kuin telakalta, niinhän mainos joskus kertoi. Tulihan sieltä ostettua vähän kai-kenlaista kodintavaraa ja pari perämoottoriakin, vaihdossa kelpasi miltei kaikki. Silleenhän pääsi vanhoista rojuista kätevästi eroon, vaikka olisi saanut samaan hintaan monet tavarat käteis-maksullakin, mutta eipähän jäänyt pihaan rojuja kasaantumaan.”

”Kolme autoa tuli 80-luvulla ostettua. Vaih-dokista sai kohtuukorvauksen ja homma meni muutoinkin hyvässä hengessä.”

”Oli hauska asioida Ikkalan työntekijöiden kanssa. Heistä suurimman osan tunsin ihan si-viilielämästäkin.”

”Mainoksissa kehotettiin tekemään könttä-kauppaa, vaikka porukalla, jos oikein muistan.”

”Kolmen koneen könttäkauppa - kerää vaikka porukka!”

”Ikkala oli parasta ikinä.”

hin – ja miksei olisi nykyäänkin – ”outo lintu” erikoisine osamaksu- ja vaihto-kauppoineen. Kauppa ei kaatunut aina-kaan siihen, etteikö molemmin puolin olisi käytetty mielikuvitusta jonkinlai-sen rahoitussysteemin keksimiseksi.

– Tapamme toimia oli tosiaan eri-koinen, jopa omalaatuinen. Eivät muut liikkeet sillä lailla toimineet. En ihan tiedä miksi sellaiseen päädyimme, ei siihen mielestäni mitenkään tietoisesti pyritty. Toisaalta esimerkiksi autoa os-tettaessa harvalla oli varaa maksaa se kertaheitolla…

Riitta Ikkalan mukaan 1980-luvun ”kultaisina vuosina” koneliike pyöri kannattavasti.

– Töitä oli paljon, mutta kauppa kävi, ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Kauppa kävi vilkkaimmin tilipäivinä

IK

KA

LA

N

KO

NE

LI

IK

E

20

CO

MP

AD

RE

S

MC

Poliisin kotietsintä liivijengin tiloihin

Joukko kotkalaisia perusti alkuvuodesta 1999 Ikkalan kiinteistön vuokrattui-hin tiloihin Bandidos MC:n alakerhon, jonka nimenä oli Compadres MC. Liivijengi ehti toimia tiloissa noin kuukauden, kunnes poliisi suoritti tiloissa kotietsinnän.

1999 7.2.1999

Poliisin kotietsintä kotkalaisen liivijengin tiloissa

Moottoripyöräkerho vuokraa tilat Ikkalan talosta

M oottoripyöräkerhon jä-senet olivat pääosin kotkalaisia nuorehkoja

mieshenkilöitä, mutta mukana oli myös joitakin Kotkan ulkopuolelta tulleita, näissä asioissa kokeneem-pia henkilöitä. Heidän tehtävänään oli ohjata uuden kerhon toimintaa emokerhon eli Bandidos MC:n huo-maan.

Poliisin 7.2.1999 kerhotiloihin te-kemän kotietsinnän yhteydessä ta-kavarikoitiin räjähteitä sekä pieniä määriä patruunoita. Lisäksi takava-rikoitiin hormoneja. Kotietsinnän turvaamiseksi poliisi otti kerhoti-loista kiinni muutaman henkilön.

Tiloista löytyi lähes käyttövalmis,

itse rakennettu pommi, joka oli si-ten toimintavalmis, että nallin aset-taminen paikoilleen ja virtajohdon kytkeminen virtalähteeseen olisi ai-heuttanut räjähdyksen. Tähän pom-mirakennelmaan oli liitetty jonkin-lainen ajastinlaite.

”VÄIJYMIES” TARKKAILI PIHA-ALUETTA

Kerhon vuokratiloissa säilytettiin paria moottoripyörää ja muutamaa autoa. Varsinaista baaria ei vielä ol-lut ehditty rakentaa, mutta asiaan-kuuluva ”väijymiehen” toimisto oli muusta tilasta erillisenä. Tässä tilas-sa oli näyttöruutu, josta käsin ”väi-jymies” saattoi seurata rakennuksen

ulkopuolelle sijoitettujen kameroi-den kautta piha-alueen tapahtumia.

Kerhotilaa rakentamaan ja korjaa-maan oli tuotettu ulkopaikkakunta-lainen mieshenkilö, joka oman ker-tomansa mukaan työskenteli ”täy-den ylläpidon” palkalla.

Kerhon jäsenten asuntoihin suo-ritettiin myös kotietsintöjä. Niiden yhteydessä löydettiin lisää räjähteitä sekä huumausaineita. Nämä yksit-täisten henkilöiden laittomia tekoja koskevat esitutkintapöytäkirjat ete-nivät syyttäjälle syyteharkintaan.

Muualla suoritettujen henkilöiden kiinniottojen yhteydessä takavarikoi-tiin muun muassa käsiaseita.

21

Toiminta loppui lyhyeen

Kotkan poliisi suoritti asiassa esi-tutkinnan.

– Suoritetuissa kuulusteluissa ja teknisessä tutkinnassa ei kuiten-kaan saatu selvyyttä tai riittävää näyttöä, kenelle kerhon jäsenistä tai tiloissa oleskelleista henkilöis-tä räjähteet, pommi ja ampuma-tarvikkeet kuuluivat. Näiltä osin esitutkinta keskeytettiin, kertoo

rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Tuomas Pöyhönen Kymenlaakson poliisilaitokselta.

Pian kotietsintöjen ja esitutkin-nan jälkeen Compadres MC:n edus-tajat kävivät luovuttamassa liivinsä Helsingissä Bandidos MC:lle. Näin Ikkalan kiinteistön vuokratiloissa alkaneen moottoripyöräkerhon toiminta loppui lyhyeen.

21

22

Pusikossa luki ”KIRPPUTORI”

Kyytsösen Femmatori1990-luvun lopulla Markku Kyytsönen piti Kotkan Kauppakadulla kirppu-

toria nimeltä R.e.a.l. Kirppis. Vuonna 1999 hän tarvitsi isommat tilat, vuok-rasi Ikkalan talon Hovinsaarelta ja nimesi liikkeensä Femmatoriksi.

Liikkeenharjoittaja Markku Kyytsö-nen perustaa Ikkalan taloon kirppu-

torin nimeltään Femmatori1999 2000

Rakennuksen omistaja Anton Kiuk-konen myy kiinteistön Painokotkalle

Femmatori joutuu lopettamaan toimintansa

E lettiin markka-aikaa, ja femma viittasi vitoseen eli yleiseen hintaan kirpputoreilla.

Kyytsönen oli aloittanut yrittä-jänä 1990-luvun alussa ja pitänyt kirpputoria nimeltä Femmatori Kotkan lisäksi Kouvolassa. Välillä hän oli ollut mukana puuhaamassa ketsuppitehdasta, mutta kun Venä-jän verotus oli muuttunut, tehdasta ei ollutkaan rakennettu Kotkaan

vaan Ukrainaan. Niin Kyytsönen oli palannut kirpputorialalle.

Ikkalan talo sopi hyvin siihen bis-nekseen, sillä se oli tilava ja avara. Kyytsönen vuokrasi koko kiinteis-tön lukuun ottamatta asuntoa ja pientä autokorjaamoa. Kirpputorin alakerrassa myytiin huonekaluja ja yläkerrassa muuta tavaraa. Työnte-kijöitä oli omistajan lisäksi yksi.

Femmatori menestyi hyvin, ja

Kyytsönen varautui pysymään paikassa pitkään. Omistaja Anton Kiukkonen kuitenkin myi kiinteis-tön Painokotkalle, joten syksyllä 2000 – vain reilun vuoden mittaisen vuokrasuhteen jälkeen – Femmato-ri joutui lähtemään. Kyytsönen vei liikkeensä Kouvolaan ja vaihtoi ni-meksi Reaaliaika-kirppis.

KY

YT

SÖ

SE

N

KI

RP

PU

TO

RI

Kotkalaislähtöinen Markku Kyytsönen on pitänyt kirpputoria laskujensa mukaan yhteensä 17 paikassa Anjalankoskella, Kotkassa, Kouvolassa, Kuusankoskel-la, Lahdessa ja Mikkelissä. Ikkalan talon hän muistaa toimivana tilavana.

– Se oli korkea rakennus. Ilma vaihtui, joten se ei ollut yhtään tunkkainen. Siellä on kuitenkin paljon vaatetta ja muuta, joten ilman pitää vaihtua. Ja kesällä saatiin isot ovet auki.

– Ostimme kuolinpesiä paljon. Siihen aikaan venä-läiset ostivat vielä käytettyä tavaraa. Tänä päivänä he haluavat merkkituotteita.

Ikkalan kiinteistöä Markku Kyytsönen remontoi kirpputorille sopivaksi.

– Kaadettiin väliseinät, maalattiin kaikki sisäseinät ja vaihdettiin valaistus.

Katolle pystyttiin mainoskyltti.– Oliko se 360 senttiä korkea. Teimme valtavat ra-

kenteet sinne katolle. Se näkyi Hyväntuulentielle. Siinä luki ”KIRPPUTORI” niin isolla kuin mahdollista.

Kun kyltin eteen kasvoi pöheikköä, yrittäjä tarttui sahaan.

– Yöllä raivasimme sitä pusikkoa salaa, että kyltti näkyy.

23

Ilmeisesti se näkyi, sillä viikonloppuisin ”parkkipaikat loppuivat kesken”. Kyytsönen viihtyi paikassa itsekin.

– Kun oli hiljainen aika, menit ikkunaan ääreen ja meri näkyi siitä. Se antoi oman henkensä.

Markku Kyytsösen Femmatorin tarina Ikkalan talossa loppui lyhyeen.

– Kyllä meiltä itku pääsi, kun vuokran-antaja ilmoitti myyneensä kiinteistön Pai-nokotkalle. Hänestä näki, että hänkin oli pahoillaan, koska oli aiemmin puhunut muuta, mutta hän sanoi saaneensa hyvän tarjouksen.

Pakkomuutot kuuluvat kirpputorialan luonteeseen. Silti ajolähtö Ikkalasta harmit-taa Kyytsöstä vieläkin.

– Olimme tehneet aika ison remontin, ja menetimme siinä rahaa.

Viimeiset kolme vuotta Markku Kyytsö-nen on ollut poissa kirpparibisneksestä. Hän aikoo kuitenkin palata.

– Olen ajatellut, että eläkepäivinä laitan ihan pienen kirpputorin. Tähän asti ne ovat kaikki olleet hehtaarihalleja.

– Saan rauhassa laitella niitä lappuja.

Markku Kyytsösen työura on kulkenut kirpputorilta luksustavarataloon. Muun muassa Grande Orchi-déen omistavan Atma Trade Oy:n toimitusjohtaja Mohamad Darwich oli aikanaan Kyytsösen työn-tekijä kirpputorilla.

Kuva: Harri Mannonen

Kuva: Kalevi Ketoluoto

24

Painokoneet jyskivät 2000-luvun alussa

Painokotka muutti Ikkalan kiinteistöön vuoden 2001 alussa. Painotöitä tehtiin aina siihen asti kun Kotkan Energia osti kiinteistön vuonna 2012.

Painokotka aloittaa kiinteistön remontoinnin

2000

2001 2012

2011

Painokotka muuttaa tiloihin Painokotka muuttaa Hakamäkeen

Painokotka aloittaa neuvottelut talon myymisestä Kotkan Energialle

V uonna 1991 perustettu Painokotka oli toiminut ai-emmin Eteenpäin-lehden

toimitalossa Kotkantien laidassa. Kirjapainon omistajien Raimo Laineen ja Björn Töttermanin mielestä vuokra oli korkea, ja he al-koivat etsiä kirjapainolleen sopivia omia tiloja. Vinkin myynnissä ole-vasta Ikkalan kiinteistöstä he saivat LVI-insinööri Matti Koskelta, joka työskenteli Oy Insinööri Studiossa. Ikkalan talossa tilaa oli riittävästi, yhteensä noin 1 200 neliötä, eli liki puolet enemmän kuin edellisessä painopaikassa.

Ikkalan talon saneeraustyöt alkoi-vat syyskuussa 2000 ja valmista tuli

tammikuun alussa 2001. Kiinteis-tö peruskorjattiin lähes kokonaan. Vanha tasakattokin vaihdettiin har-jakatoksi ja putkistot ja lämpöeris-tys uusittiin.

TÖITÄ RIITTI KIRJOISTA KÄYNTI-KORTTEIHIN

Painokoneet jyskivät tammikuun puolivälin jälkeen 2001 saneeratun rakennuksen toisessa kerroksessa. Repro sijoittui ensimmäiseen ker-rokseen.

Painokoneita oli käytössä yhteensä kolme, Speedmaster 74 sekä GTO:n 4-väri- ja 1-väripainokone, kaikki Heidelbergin valmistamia. Lisäksi kalustoon kuuluivat muun muassa

Cylinderin stanssaus- ja nuuttaus-kone, Polar 92 -paperinleikkuri, taittokone MBO, levytulostin sekä sarjastiftari – mitä kaikkea kirjapai-notyössä tarvittiinkaan.

Töitä Painokotkalla riitti kirjoista käyntikortteihin, erilaisista esitteitä kalentereihin ja A-4-lehtiin. Asiakkai-na oli urheiluseuroja, esimerkiksi KTP, mutta myös suuria yrityksiä kuten Kymen Puhelin, Kotkan Energia, Ste-veco, Kotkan satama ja Kymdata Oy sekä Kotkan kaupunki – olihan Paino-kotka kaupungin ainoa painotalo, jolla oli isot vehkeet.

Parhaimmillaan Painokotkalla oli työntekijöitä 13. Liikevaihto nousi rei-luun 7 miljoonaan markkaan.

PA

IN

OK

OT

KA

25

Kiinteistö vaati perusteellisen saneerauksen ennen kuin painokoneet pääsivät täyteen vauhtiin. Raimo Lainelle ja Björn Tötterma-nille se oli hyvää aikaa.

25

26

Kaikki tunsivat Ikkalan talon

– Kun kerroimme asiakkaillemme Paino-kotkan muuttaneen Liitulahdentielle, ei se kertonut sijainnista juuri kenellekään mitään. Mutta kun mainitsimme, että se on siinä entisessä Ikkalan koneliikkeen rakennuksessa Hovinsaarella, kaikki rea-goivat heti. ”Ai siinä Ikkalan vanhassa kiinteistössä, kyllähän me sen tiedämme.”

Raimo Laine ja Björn Tötterman muistelevat, miten painotöitä tehtiin kah-dessa vuorossa.

– Ensimmäinen vuoro alkoi kello kuu-delta aamulla ja päättyi kahdelta iltapäi-vällä. Toinen vuoro alkoi heti perään ja jatkui iltakymmeneen asti. Muut kuin painokonetyöntekijät tekivät normaalia työpäivää.

Oman väen lisäksi rakennuksen vin-tillä työskenteli Timo Bork -niminen kirvesmies, joka oli aiemmin ollut re-montoimassa kiinteistöä vuoden 2000 lopulla.

– Hän päätti sitten jäädä vuokralla ti-loihin. Teki kaikenlaisia puusepäntöitä pienistä kaapeista isoihin mökkeihin – ja tekee vieläkin, joskaan ei enää niissä tiloissa.

– Tontilla sijainneeseen omakotita-loon teetimme täyden remontin ennen kuin se siirtyi kahdelle vuokralaiselle.

Kirjapainon käytössä omakotitalo ei ol-lut missään vaiheessa.

KÄTTÄ PÄÄLLE KOTKAN ENERGIAN KANSSA

Kiinteistön siirtyminen Kotkan Energi-an haltuun oli tavallaan sattuman kaup-paa. Siihen vaikutti olennaisesti se, että Kotkan Energian kaukolämpöjohtaja Risto Mellas asui Björn Töttermanin naapurina.

– Jossakin välissä Mellas kyseli, em-mekö voisi myydä Painokotkan kiinteis-töä Kotkan Energialle. Aikamme mie-tittyämme totesimme, että miksipä ei. Ehdoksi asetimme kuitenkin sen, että emme myy osia vaan kokonaisuuden, Tötterman ja Laine kertovat.

Toimitusjohtaja Vesa Pirtilän kanssa väännettiin jonkin aikaa kättä hinnasta.

– Mutta melko nopeasti pääsimme yhteisymmärrykseen vuoden 2012 al-kupuolella, Raimo Laine myhäilee.

Kauppahinnaksi sovittiin 580 000 eu-roa sisältäen sekä ison kiinteistön että omakotitalon. Ne sijaitsivat kaupungin vuokratontilla, jonka Kotkan Energia lunasti sittemmin itselleen.

– Löimme Pirtilän kanssa kättä päälle, ja se oli siinä.

26

27

Rakennus siirtyy Kotkan Energialle

27

2828

29

KO

TK

AN

E

NE

RG

IA

2

01

2–

Perusteellinen remontti ennen muuttoa

Kotkan Energia oli jo vuosia etsinyt uusia yhteisiä tiloja työntekijöilleen. Toi-mipaikat – yhteensä neljä yksikköä – olivat hajallaan: päätuotantolaitos Hovin-saarella, hyötyvoimalaitos Korkeakoskella, toimitilat Kotkansaarella ja lisäksi

vielä polttoainekentän parakki Heinsuolla.

Y htiön hallitus linjasi vuonna 2009, että toimintoja tulee keskittää Hovinsaaren ym-

päristöön. – Neuvottelimme aluksi Hovin-

saaren voimalaitoksen viereisellä tontilla toimivan Danisco Sweete-nersin kanssa lisätilasta, mutta neu-vottelut eivät johtaneet tuloksiin, kaukolämpöjohtaja Risto Mellas kertoo.

Uusien tilojen etsimistä vauhditti se, että erityisesti Hovinsaaren voi-malaitoksella työskentelevien kor-jaamotyöntekijöiden sosiaalitilat olivat puutteelliset, eivätkä vastan-neet ajan vaatimuksia.

VÄLIAIKAISRATKAISU

Kun muuta ratkaisua ei tahtonut löytyä, Hovinsaaren voimalaitoksen tontille, sisäänkäynnin viereen, alet-tiin suunnitella uutta rakennusta.

Siitä tehtiin jopa arkkitehdin luon-nostelma ja kustannusarvio.

– Pian kuitenkin havaitsimme, et-tä uuden rakennuksen myötä voima-laitoksen muutoinkin ahdas tontti olisi käynyt entistä ahtaammaksi, eikä lopputulos kuitenkaan olisi ol-lut kenenkään kannalta häävi.

Jotakin piti kuitenkin tehdä, sillä Kotkan Energian henkilöstömäärä oli 2000-luvulla kasvanut, sosiaa-litilaongelma oli ratkaisematta ja lisäksi viranomaiset huomauttelivat väestönsuojelutilojen puutteista Hovinsaarella.

Väliaikaisratkaisuna sosiaalitilo-jen kurjuuteen turvauduttiin siir-rettäviin kontteihin. Yhdessä toimi työntekijöiden ”porttipubiksi” ni-meämä tila aivan Hovinsaaren pää-portin sisäänkäynnin kupeessa.

– Ratkaisu ei tietenkään voinut olla pysyvä, sillä työntekijät tarvit-

sivat asianmukaiset tilat. Yhdistä-mällä toimitalo- ja korjaamotilat pyrittiin sulavampaan toimintaan.

KUIN SATTUMAN KAUPPAA

Käänne tapahtui melkein sattuman kaupalla, kun Risto Mellaksen naa-puri Björn Tötterman kertoi joulu-kuussa 2011 lähtevänsä Espanjaan pitemmäksi aikaa ja kysyi, voisiko Mellas toimia sinä aikana kotitalon-sa talonmiehenä.

Sehän sopi Mellakselle, joka puo-lestaan kysyi Töttermanilta, miten hommat sujuivat Painokotkan Ho-vinsaarella sijaitsevassa painotalos-sa. Tötterman aprikoi kysymyksen tarkoitusta ja heitti puolivakavissaan vastapallon: ”Haluatko ostaa liiketoi-mintamme?”

– No en liiketoimintaa, mutta kiin-teistön kylläkin! Mellas vastasi.

Se oli käännekohta. Tötterman

30

Tontin vuokraus ja tontilla sijaitsevat rakennukset

siirtyvät Kotkan Energialle

Uuden korjaamoraken-nuksen rakennustyöt

alkavatTontin omistusoikeus siir-

tyy Kotkan Energialle

Kotkan Energian uuden toimitalon rakennustyöt

alkavat tontilla

Kaukolämmön kunnos-sapidon ja tuotantopuo-len työntekijät muutta-

vat uusiin tiloihin

Kotkan Energia ja kaupunki allekirjoittavat kauppa-kirjan, jolla tontti siirtyy

Kotkan Energialle

Korjaamoraken-nuksen vastaan-

ottotarkastus

Painokotkan muutto päätökseen

26.6.2012 Lokakuu 2012 31.12.2012 11.6.2013 Lokakuu 2013

Elokuu 2012 14.12.2012 26.9.2013

ja hänen liikekumppaninsa Raimo Laine syttyivät ajatuksesta, ja jo seu-raavana päivänä käynnistyivät ”liike-neuvottelut” Painokotkan ja Kotkan Energian välillä. Eikä kulunut puol-takaan vuotta, kun sopimus kiinteis-töjen myynnistä ja tontin vuokraoi-keuden siirrosta Kotkan Energialle allekirjoitettiin kesäkuussa 2012.

– Siinä välissä etsimme kaupalle oikeaa hintaa. Teetätimme kiinteis-tössä laajoja kuntotutkimuksia, jotta suurilta yllätyksiltä vältyttäisiin.

Korjaamorakennus osoittautui huonokuntoiseksi. Vesikatto jou-duttiin purkamaan kokonaan. En-simmäisen kerroksen lattia purettiin ja maata kaivettiin lattian alta pois

puolisen metriä. Sisäpuolinen ulko-seinien lämmöneristys purettiin joka paikasta. Tämä aiheutti myös lämmi-tysjärjestelmän purkamisen. Vesi- ja viemärijärjestelmä sen enempää kuin ilmastointikaan eivät vastanneet uutta tarvetta, joten nekin jouduttiin uusimaan.

– Kaiken kaikkiaan vanhasta ra-

31

HENKILÖSTÖ JA TILATKORJAAMORAKENNUS

Tilat noin 20 työntekijälle4 kerrostaKerrosala 1385,5 m2 Rakennuksen tilavuus 6186 m3 Piha- ja putkikatos autoille, polkupyörille,

jätteille ja putkille

Piha-alueen sulanapito

1. kerros: sosiaalitilat ja neuvotteluhuone

2. kerros: korjaamohalli, autojen, koneiden ja

laitteiden pesutila, työnjohtajien ja

asentajien toimistohuoneet,

korkea varastotila

3. kerros: ilmanvaihto-konehuone,

sähköpääkeskus

4. kerros: varastotiloja

Rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2012

Luovutuspäivä/vastaanottotarkastus 26.9.2013

Uuden toimitalon luovutuspäivä

30.7.2014

kennuksesta jäljelle jäivät vain ra-kennuksen runko ja ikkunat, Mellas summaa.

RAKENNUSTÖIHIN ENNEN TALVEA

Painokotka muutti pois tiloista elo-kuun lopulla 2012 ja näin rakennuk-sen tyhjissä tiloissa päästiin syys-kuussa tekemään jatkotutkimuksia.

KO

TK

AN

E

NE

RG

IA

2

01

2–

31

32

– Ne vahvistivat, että vuoden 2000 peruskorjaus oli tehty juuri niin hy-vin, että rakennuksessa oli pystytty työskentelemään kymmenisen vuot-ta. Perusteellisen korjausurakan aika-na ei vältytty uusilta yllätyksiltä.

Jo keväällä 2012 oli aloitettu uu-den korjaamorakennuksen arkkiteh-tisuunnittelu, rakennussuunnittelu, lvi- ja sähkösuunnittelu, pintavesi- ja sulanapitosuunnittelu sekä purku-suunnittelu – eli suunnittelutöitä tar-vittiin tavanomaista enemmän.

Maarakennustyöt sekä ulkopuo-liset viemäri- ja salaojatyöt päästiin aloittamaan ennen talvea lokakuun loppupuolella. Samalla poistettiin tontilta löytyneet pilaantuneet maa-ainekset.

Mellas muistelee, miten iso urak-ka pilaantuneen maa-aineksen pois-vienti oli syksyllä 2012.

– Kolmen viikon ajan kaksi autoa kuljetti tauotta maa-ainesta Lassila-Tikanojan vastaanottopaikalle Hein-suolle, ja myöhemmin piti vielä viedä jokunen kuorma tulevan toimitalon alta löytynyttä pilaantunutta aines-ta.

LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVIN

Vanhan painotalon purkutyöt alkoi-vat joulukuussa 2012. Olosuhteet eivät olleet ihanteelliset, sillä lunta oli satanut Kotkassa ja muualla Ete-lä-Suomessa vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen paljon. Vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi varsinaiset

rakennustyöt voitiin aloittaa vasta tammikuun lopulla.

– Rakennustyöt etenivät keväällä ja kesällä kutakuinkin suunnitellus-ti. Tosin aikataulua jouduttiin muut-tamaan pari kertaa uusien esiin tulleiden yllätysten takia. Lisäksi, kun kesälomat alkoivat, oli työnte-kijöiden saanti työmaalle haastavaa, Mellas muistelee.

Vastaanottotarkastus tehtiin 26.9.2013. Pian sen jälkeen ensin kaukolämmön kunnossapitopuolen työntekijät ja sitten tuotantopuolen väki muuttivat uusiin, ajanmukai-siin tiloihin. Kaiken kaikkiaan uu-teen korjaamorakennukseen siirtyi parikymmentä henkilöä.

REMONTOITU IKKALAN TALO HERÄSI ELOON

”Ikkalan talon” remontti saatiin valmiiksi ennen lokakuun puoltaväliä 2013. Muuttovaiheessa kaukolämpöjohtaja Risto Mellas kävi korjaamorakennuksen työ-porukan kanssa läpi käytännön asioita, kuten kulkukortin käyttöä ja murto- ja paloturvallisuusasioita.

Mellas selvitti myös yhdessä työporukan kanssa kiinteistöhälytysasioita sekä laitteistokoulutuksen järjestämistä.

Hitsausverhoista puhuttaessa keskustelu kääntyi kevyemmälle puolelle.– Me haluamme ylä- ja alakapan sekä jouluverhot. Kesällä ehkä Marimekkoa, työporukka vitsaili.

33

Pommisuojasta merimaisemiin

Tuntuu ihan siltä kuin olisimme uudessa työpaikassa, kun mo-nen vuoden odottelun jälkeen

pääsimme muuttamaan tänne remontoi-tuun Ikkalan taloon. Eikä tämän parem-malla paikalla toimisto voisi olla! Merimai-sema tuntuu aivan luksukselta.

Vielä 90-luvulla toimistomme sijaitsi pommisuojassa. Sieltä meidät siirrettiin sähkökeskukseen, jossa jatkuva surina ja ikkunattomuus kävivät välillä hermoille. Niissä tiloissa työskentelimme neljä vuot-ta, kunnes 2003 valmistui Hovinsaaren Biovoimalaitos, josta saimme uudet toi-mistohuoneet, sekä korjaamotilan. Mutta voimalaitoksellakaan ei ollut kunnollisia tiloja siviili- ja työvaatteille. Niitä säily-tettiin milloin missäkin, vaikkapa putki-en päällä.

Arvostamme paljon sitä, että meillä on nyt erikseen puhdas pukuhuone ja likai-nen pukuhuone, jonne laittaa puhtaat ja

likaantuneet vaatteet. Huoneiden välissä on suihku, jonka kautta siirrytään huo-neesta toiseen. On pyykinpesukone, kui-vaushuone sekä sauna, joka lämmitetään päivittäin.

Biovoimalaitoksella sosiaalitilat olivat vaatimattomat. Portin pielessä sijaitsevaa konttia kutsuimmekin nimellä Porttipu-bi. Nyt meillä on kivat sosiaalitilat, ja me myös huolehdimme tilan ja astioiden siis-teydestä. Kahvin keittää aina se, joka tu-lee ensimmäiseksi töihin, eikä siitä lipsu-ta. Työyhteisömme yhteishenki vahvistuu entisestään, kun olemme samassa tilassa.

Ikkalan taloksi me tätä edelleen kut-summe. Saa nähdä, milloin keksimme ta-lolle uuden nimen. Luultavasti pian, sillä mielikuvitusta ja huumoria porukassam-me riittää.”

Sst-työnjohtaja Tero Partanen

KO

TK

AN

E

NE

RG

IA

2

01

2–

33

34

Uusi toimitalo – toiminnot keskittyvät Hovinsaarelle

Täysin remontoidun korjaamorakennuksen viereen samalle tontille val-mistuu kesällä 2014 Kotkan Energian uusi toimitalo, johon siirtyy noin 30

yhtiön eri toimipisteissä työskentelevää henkilöä.

M uutto huipentaa Kotkan Energian toimintojen keskittämisen Hovinsaa-

relle. Uusi viisikerroksinen toimitalo luo aikaisempaa paremmat puitteet asiakas- ja yrityspalveluille, talous- ja tietohallinnolle ja teknisille tiloil-le.

Myös johdon toimitilat sekä kau-kolämpö- ja tuotantopalvelut löyty-vät Hovinsaaren uuden toimitalon tiloista. Toimitalosta pääsee erityis-

tä yhdyskäytävää myöten viereiseen korjaamorakennukseen, jonne on si-joitettu nykyajan vaatimukset täyt-tävät yhteiset sosiaalitilat.

Aiemmin Kotkan Energian toimi-tilat ovat olleet hajallaan useassa eri osoitteessa Hovinsaarella, Kotkan-saarella ja Korkeakoskella.

Toimintojen keskittämisellä yhtiö tavoittelee entistä tiiviimpää yhteis-työtä eri liiketoiminnoissa työsken-televän henkilöstön välillä.

– Toimitilojen yhdistäminen liit-tyy strategiaamme tehostaa toimin-taamme, toimitusjohtaja Vesa Pir-tilä kiteyttää.

Rakennusvaiheessa erityistä huomiota on kiinnitetty valittujen materiaalien ja ratkaisujen ekolo-gisuuteen ja energiatehokkuuteen. Viisikerroksisen toimitalon katolle sijoitetaan aurinkopaneelit, ja ra-kennuksen väritys on valittu luon-nonmukaisuutta kunnioittaen.

ENERGIATEHOKKUUS OHJENUORANA

• Uuden toimitalon valaistus on pääosin nyky-

aikaista led-valaistusta

• Valaistusta ohjataan läsnäoloantureiden ja

päivänvalon mukaan

• Puhaltimet ja pumput ovat parasta energia-

tehokkuusluokkaa

• Rakennukseen asennetaan useita energia-

mittareita, joilla seurataan reaaliajassa eri

järjestelmien energiankulutusta

• Jäähdytysjärjestelmä toteutetaan niin, että

se on helposti myöhemmin liitettävissä kau-

kojäähdytykseen

Kuva: Laitila Arkkitehdit Oy

35

Kuva

: Oy

Insi

nö

öri

Stu

dio

KOTKAN ENERGIAN UUSI TOIMITALO VALMISTUU KESÄLLÄ 2014

Tilat noin 30 toimihenkilöille5 kerrostaKerrosala 1944,5 m2 Rakennuksen tilavuus 7245 m3 Kattoterassi Aurinkopaneelit katolla

1. kerros: asiakaspalvelu ja tietohallinto

2. kerros: kaukolämpöpalvelut

3. kerros: tuotantopalvelut

4. kerros: taloushallinto ja johto

5. kerros: tekniset tilat, edustustilat

Rakennustyöt alkoivat 11.6.2013

Luovutuspäivä 30.7.2014

Kuva: Oy Insinööri Studio

Kuva: Oy Insinööri Studio

KALUSTEPIIRROS 2. KERROS MK. 1:100Kotkan Energia oy toimitalo 28.03.2013Rev. A 31.12.2013

LUISKA 1:20

SK

TELE

WC/N

WC/M

PORRASH.

KÄYTÄVÄ

KAUKOLÄMPÖ 2 H KAUKOLÄMPÖVARASTO+KOPIO/TULOSTUS KIRJASTO

KÄYTÄVÄ

KAUKOLÄMPÖ 3 H KAUKOLÄMPÖ 1 H NEUVOTTELUHUONE TAUKO JA NEUVOTTELUHUONE

TK

KÄYTÄVÄ

PORR

ASKÄ

YTÄV

ÄPE

SUHU

ONE

+6.600

+6.280

AA

B

+6.185

CC

B

m21.0

m20.5

m24.5

m25.0

m220.5

m239.0

m230.5 m235.5 m228.0

m220.0

m248.5 m217.0 m223.5 m258.5

m26.0

m233.0

m2

m2

261

262

263

264

A

252

258 259 260

253

257 256 255 254

250

251

209

210

EI 60

EI 60

EI 60

EI 60

OSASTOITUULOSKÄYTÄVÄ1200 mm POISTUMISTIE

1200 mm

POISTUMISTIE1200 mm

PPP+

JS

EI 3

0EI

30

EI

60

EI 30

EI 60

21

BA C D FE6000 6000 6000 6000 6000

1170

0

A R C H I T E C T S

1200 1200

1200

1200

TULOSTIMET, KOPIOKONEET,LEIKKURIT, SILPPURIT YM.LAITTEET KESKIALUEELLE

AKUSTOIVA SISUSTUSLEVYTAMMIVIILUPINTAINEN

ESITTELYLAITE

KAAPISTOJEN TAUSTOIHINYKSIVÄRISET ILMOITUSTAULUT

2400

OMAT ENTISET TYÖTUOLIT, UUSITAAN TARPEEN MUKAAN MYÖHEMMIN

TYÖPISTEEN ASIAKASTUOLIT, NYKYISIÄ NEUVOTTELUHUONEEN TUOLEJA

NYKYISIÄ LAATIKOSTOJA RULLILLA, LUKOLLISET, EHJÄT JA SAMANSÄVYISET

NYKYISIÄ MUITA KALUSTEITA

UUDET LIUKUOVELLISET KAAPIT

UUDET TAMMIVIILUPINTAISET PÖYDÄT

SMART BOARD

RAKENUSURAKKAAN KUULUVAT VAATEKAAPIT

H 1

200

H 1

200

H 1

200

H 1

200

H 1

200

H 1

200

UUSI KAAPISTO, SYV. 600, KORK. 2300

AV.KALUSTE PYÖRILLÄ

UUSIA TUOLEJA

LINOLEUM

MOSTONE, MOSAIIKKIBETONILAATTA

POSTITUSKAAPPIPYÖRILLÄ

SÄ 20X12 20X12

SÄ 20X12

20X12 20X12

16X816X816X8

16X8 16X8

NYKYISIÄ LEPOTUOLEJA/VANHOJA YHTEENSOPIVIAKALUSTEITA

H 1100

JALKALAMPPU

MOOTTOROITUVALKOKANGAS

H 1

100

12X6 12X6

12X6 12X6 12X6 12X6

12X6

AKUSTIIKKAPANEELIT

SÄ 20X12

KO

TK

AN

E

NE

RG

IA

2

01

2–

35

36

IK

KA

LA

N

TA

LO

N

55

V

ÄR

IK

ÄS

TÄ

V

UO

TT

A

-

19

59

–2

01

4