FINLAND IS FULL OF HOMOSEXUAL NIGGERSnuorisotyö kohtaa anonyymin verkkokulttuurin

Picasso, Guernica, 1937

Alberto Korda, 1960

Jeff Widener/APTiananmen Incident1989

Kyse on lopulta ”paljon monimutkaisemmasta asetelmasta, jossa toisiinsa kietoutuvat niin nuorisolain (2006) nuorisotyölle määrittämät tehtävät, kaupunkitilan kapeneminen, uuden politiikan ideologiat, kansalaistottelemattomuus sekä mentaliteettien hallinnan ja hallinnon tekniikat”. (Salasuo 2008, 70) Hän näkee, että talonvaltauksessa käydään kädenvääntöä hallinnan ja vapauden välillä jota on vaikea paikantaa. ”Lähtökohtana vallitsevan hallintomallin keskiössä on ajatus siitä, että vallankäyttäjät ohjaavat erilaisin tekniikoin käyttäytymistä. Tavoitteena on vaikuttaa haluihin, pyrkimyksiin ja uskomuksiin siten, että ne muokkaavat ihmisten käyttäytymisen yhtenäiseksi. Yksilöiden käytös ei näin palaudu filosofiaan tai ideologiaan, vaan se ohjautuu ennen kaikkea palvelemaan hallinnon määrittämää ”yleistä yhteiskunnallista hyvää”. Hallintamalli ei kuitenkaan läpäise kaikkea ja kaikkia. Sen ongelma on yksilö. Yksilö on sekä hallinnan kohde että toimija. Yksilö on vapaa, mutta vapaa vain niin kauan, kun hän sopeutuu käyttäytymään yhtenäisesti ja palvelemaan yhteistä hyvää. Kaikki eivät kuitenkaan sosiaalistu hallinnon tarjoamaan näennäisen vapauden itsesäätelyyn, vaan kyseenalaistavat yhteisen hyvän tarkoituksenmukaisuuden filosofisten ja ideologisten kysymysten kautta. Tässä piilee myös talonvaltausten julkishallinnolle sietämätön ydin.” (Salasuo 2008, 70) Lopuksi Salasuo esittääkin kysymyksen siitä, kuinka meidän tulisi suhtautua ilmiöön, joka on samalla hallinnon itse määrittelemän päämäärän, aktiivisen kansalaisuuden ja nuorten osallistumisen muoto, muttei toteudukaan halutun käyttäytymismallin kaulapannassa?

• poliittisten mahdollisuusrakenteiden, mobilisaation ja erilaisten tulkintakehysten kautta. Kyse on yhteiskunnallisen liikehdinnän kannalta uudesta tilanteesta Suomessa.

• valtausta perinteisen ja uuden kansalaisosallistumisen näkökulmasta.

• valtausten roolia kulttuuristen arvojen kyseenalaistamisena ja symbolisen tason toimintana pikemminkin kuin poliittisten päämäärien ajamisena.

• valtausta käytännön toimintana, erityisesti yhteisöllisyyden näkökulmasta.

• Valtaus liikehdintänä kesämökkeilyä vastaavaan, arjesta tapahtuvaan irtiottoon.

• valtausta yhteisölliseen asumiseen ja paikallisuuteen.

• valtauksissa on kyse kaupunkitilan käytöstä ja poliittisista valinnoista. Mikäli tiloja suunnitellaan kaupallisuuden ja kulutuksen ehdoilla, tulee kaupungista tylsä paikka olla ja asua. Autonominen sosiaalikeskus on tällaisessa tilanteessa kulttuurillinen henkireikä.

• Salasuon mukaan kunnallishallinnon ja talonvaltaajien vaatimukset eivät kohtaa, vaan kyse on pikemminkin mentaliteettien ja kulttuurien kamppailusta, johon ei ainakaan retoriikan tasolla halutakaan löytää ratkaisua.

• nuorisoasiainkeskus pyrkii toimimaan aktiivisesti välittäjän roolissa kaupungin ja valtaajien välillä, jotta tiloja nuorille löytyisi. Paavo Arhinmäki pitää hyvänä, että valtaajat ovat osoittaneet kaupungin tila- ja asuntopolitiikan epäonnistuneen sekä herättelevät näin julkista keskustelua samalla laajemmistakin kysymyksistä.

• Kallavuo pohtii demokratiaa, nuorten pahoinvointia ja yhteiskunnan suhtautumista talonvaltauksiin.

Hakkerietiikka• Ei ole olemassa teknologista vallankumousta ilman kulttuurista vallankumousta

• He nostavat "raadannan" yläpuolelle intohimon - passion. Työtä tehdään intohimoisesti ja luovasti. Tai työ on tarpeen, jotta voisi toteuttaa kiinnostavia asioita.

• Ei raha, vaan Hakkerietiikassa korostuvat päinvastoin innovaatioiden jakaminen ja yhteisöllisyys

• hakkerien elämäntavassa aikaa voidaan joustavasti käyttää erilaisiin asioihin: ohjelmointiin, pelien pelaamiseen, päivän surffailuretkeen, perheen kanssa olemiseen, ystävien tapaamiseen - ihan miten tuntuu hyvältä. Tässä suhteessa perjantaista tulee enemmän sunnuntain kaltainen

• Himanen vertaa hakkerien etiikkaa akateemisen maailman sääntöihin. Tieteellinen yhteisö jakaa tulokset ja pohtii niitä kriittisesti yhdessä. Akateeminen maailma on samalla tavalla avoin ja oppiva yhteisö kuin hakkereiden yhteisö

• Nethicin, joka on enemmän kuin netiketti, yksi perusidea on verkon demokraattisuus. Verkon tulee olla avoin ja edistää sananvapautta ja demokratiaa kaikkialla maailmassa. Toinen piirre on yksityisyyden suojelu verkossa. Tässä suhteessa Yhdysvallat eroaa Euroopasta.

• Hakkeripiireissä on hahmoteltu uudentyyppistä internetyhteiskuntaa, jossa ei ole diskriminaatiota ja jossa kaikki saavat oppia uudet verkottumistaidot. Tämän yhteiskunnan eettisenä ytimenä on huoli ja välittäminen (care). Tällainen välittämiseen perustuva yhteiskunta ei synny hallitusten tai yritysten toimesta: tarvitaan rohkeita ja eettisesti valveutuneita ihmisiä.

• Hakkerietiikka osoittaa erityisesti, että muunkinlainen työetiikka on mahdollinen kuin kapitalismille ominainen protestanttinen rahan ja työn itseisarvon etiikka. Hakkerit ovat omassa elämässään toteuttaneet toisenlaisia arvoja kuten luomisen intohimoa, vapautta, avoimuutta ja välittämistä.

• Anonyymi olet sinä• Anonyymi olen minä

• Anonyymi on naapurin isäntä• Anonyymi on sinunkin emäntä• Anonyymi ei ole sinun armeijasi• Anonyymi ei ole pelastajasi• Anonyymi ei koskaan unohda• Anonyymi ei anteeksi anna

• Finland is full of homosexual niggers