koulunuorisotyöhanke 2012-2014

Koulunuorisotyöhanke 2012-2014

Tomi KiilakoskiKanuuna-seminaari. Kotka 16.11.2012

Koulunuorisotyö hanke: näkökulmia

1. Koulunuorisotyöhankkeen hankekunnat

2. Tutkimuksellisia tulokulmia: millaista nuorisotyötä on koulussa tehtävä työ, mitä on kasvatusalan yhteistyö

3. Hankkeen tutkimuskysymykset

4. Kummihankkeiden asema

21.04.23 Tomi Kiilakoski

Koulunuorisotyö: kiinnostusta, käynnistymisvaikeuksia, vakiintumista

”Koulu on tällä hetkellä paljon, joka vie paljon myös ajatuksissa aikaa … Se alotettiin voi sanoa niinku nollasta… Sieltä tuli enemmän tietoa, tiesi eri nuorista, millaista niillä oli koulussa, millaisia ongelmia on. Sen jälkeen on lähetty hakemaan sitä, mitä se [yhteistyö] vois olla. … On pitänyt löytää, miten opettaja tekee työtä, mitä se niinku ajattelee. Se on ollut aika vaikeeta.”

(Haastattelu. Nuorisotyöntekijä.)


Hankekunnat

1. Hyvinkää. Nupavälkät, tapahtumien järjestäminen, koulun ja nuorisotyön yhteiset sopimukset. Samaa nuorisotyötä kaikilla kouluilla.

2. Kokkola. Nuorisotyön opetussuunnitelma, nuorisotyö koulun arjessa, osallisuusyhteistyö. Nuorisotyön minimitaso määritelty, kouluilla omat ohjaajat.


Hankekunnat

3. Kuopio. Eteläisen alueen kouluyhteistyö, erityisesti Martti Ahtisaaren koulu. Alakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö. Nuorisotyö vaihtelee koulukohtaisesti.

4. Lahti. Nuorisotyön uudet oppimisympäristöt. Yhden kokeilukoulun seuranta (Kivimaan koulu). Laajalti eri toimintoja, mutta vaihtelee myös alueellisesti.


Hankekunnat

5. Oulu. Kastellin monitoimitalon suunnittelun seuranta, Kaakkurin alueen lähiseuranta. Yhteisiä linjauksia nuorisotyön asemasta koulussa, mutta myös koulukohtaista vaihtelua.


Koulunuorisotyö: molemminpuolista kiinnostusta

” Jokin vaan vetää mua sinne.” (Nuorisotyöntekijä.)

” Se on vähän joka paikassa pop tää koulun ja nuorisotyön naittaminen. Mistä se on sitte tullu? Kyllä mä uskon, että nää isot koulut on huomannu, ettei resurssit riitä. … Tarvitaan ulkopuolisia koululle. Se nuorisotyöntekijä on vaan niinku napattu , että hei, se niinku muutenki käy täällä silloin tällöin, sen kans vois tehä vielä enemmän.” (Nuorisotyöntekijä.)


Miksi nuorisotyö ja koulu ovat lähentyneet toisiaan?

Tulkinta 1. Aiemmin koulun ja nuorisotyön tavoitteet olivat erilaiset , vaikka asiakkaat olivat yhteiset. Erilaisten kehityskulkujen kautta (kouluväkivalta, nuorisokulttuurinen muutos) tarpeet ovat muuttuneet ja tämä on aiheuttanut yhteistyön näkemistä hyödylliseksi.

Tulkinta 2. Koululla ja nuorisotyöllä on ollut yhteisiä toimintoja ja nämä kasvatusammattilaiset ovat voineet täydentää toisiaan. Tätä ei ole kuitenkaan aiemmin tunnistettu, mutta viimeisten vuosien aikana tämä on tunnistettu paremmin.

2.1. Nuorisotyö täydentää koulun oppimista ja tuo sinne oman, uuden toimintaympäristön. (Koulu ei ole aiemmin avautunut)

2.2. Nuorisotyöllä ja koululla on paljon yhteisiä kasvatustavoitteita ja –toimintoja. (Yhteistä kasvattajuutta ei ole aiemmin huomattu.)


Nuorisotyön ja koulun yhteistyö

Kohdennettu nuorisotyö Kaikkiin nuoriin kohdistuva nuorisotyö

Painopiste nuoren toimintaan, oppimiseen tai minäkuvaan vaikuttamisessa (nuorten toiminnan tukeminen niin, että hän sopeutuu yhteisöön)

JOPO-luokat, kerhot, yksilötason tukitoimet, nivelvaiheen työ.

Välituntitoiminnot, tapahtuvat, ohjaus ja neuvonta

Painopiste kouluyhteisön toimintaan vaikuttamisessa (yhteisöön vaikuttaminen niin, että se kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.)

Moniammatilliset tiimit, aikuisten kouluttaminen.

Ryhmäyttämiset joissakin tapauksissa, vanhempainillat.


Nuori koulussa: passiivisuus, liikkumattomuus, oman toiminnan

kätkeminen (Piirros Marika Tervahartiala)


Rakenteet ja persoona

• Monissa kunnissa on vuosien varrella ollut kokeiluja koulun kanssa. Näitä ei ole dokumentoitu, ja syystä tai toisesta toiminnot ovat hiipuneet.

• Muutossuuntia:

– Persoonakeskeisyydestä rakenteisiin

– Suunnittelemattomasta suunniteltuun

– Vain tekemiseen keskittymisestä tekemiseen ja sen dokumentointiin

– Ohjaajittain vaihtelevasta työstä yhteisiin suuntaviivoihin

– Koulun tarpeista lähtevistä toiminnoista oman työn priorisointiin ja työn linjaamiseen.


Rakenteet ja persoona

• Toisaalta yksi persoonakeskeisyys tuotetaan rakenteellisesti: rehtorin asema yhteistyössä on keskeinen. Koulutuspolitiikan seurauksena rehtorivetoisuus on lisääntynyt 90-luvulta lähtien (Simola & Rinne 2010), ja rehtorin suhtautuminen on ratkaiseva asia työn onnistumiselle ja laajenemiselle.


Oppilaitokset ja hyvinvointi

• Oppilaitosten toimintaa voidaan katsoa sen mukaan, missä määrin eri kentät oppilaitoksissa lisäävät ihmisten toimijuutta ja auttavat heitä voittamaan kohtaamiaan esteitä.– Nämä esteet voivat liittyä minäkuvaan,

ryhmäsuhteisiin (toisten nuorten kanssa), vanhempiin, yhteiskuntakiinnittymiseen jne.


Mitä koulussa ollaan tekemässä?

• Nuorten väliset suhteet.

– Ryhmäyttäminen ja muu ryhmädynamiikasta huolehtiminen.

• Nuorten ja aikuisten väliset suhteet.

– Kouluyhteisön rakentaminen keskustelevammaksi, ehkä tekevämmäksi.

• Nuorten ja palvelujärjestelmän väliset suhteet.

– Nivelvaiheen ongelmien ratkaisu?

.


Mitä koulussa ollaan tekemässä?

• Nuorten ja lähiyhteistön/alueen suhde.– Vahvistetaan alueellista yhteisöllisyyttä:

vanhempainillat, vanhempien tuki, tiedon tavoittaminen.

• Nuorten suhde yhteiskuntaan (kansalaisuus)– Osallisuuden tuki, aktiivisuuden edistäminen

• Nuorten suhde globaaliin maailmaan– Erilaiset kansalaiskasvatuksen tavoitteet


Motivaatiopohjia koulussa olemiseen

• Kohderyhmän tavoittaminen. ”Suurin huoli itsellä on niistä nuorista, joihin on vaikea ottaa kontaktia, ovat hiljaisia koulussa, eivät käy talolla, eikä heillä ole harrastuksia.”

• Kasvatusalan yhteistyö.

– Samat asiakkaat – mutta missä määrin tavoitteet nuorten kanssa toiminnassa ovat yhtenäiset?

• Toisenlainen tieto nuorisotyöstä.– Saa sieltä aivan erilaista palautetta, että miten niinkö

ymmärretään nuorisotyön nuorten taholta, joka ei käy talolla että se näkee vaan sen mitä mä teen koululla.


Oppilaitosten keskeinen merkitys nuorten maailmassa

1. Oppilaitokset ovat vertaisryhmälatautuneita tiloja: niissä ollaan muitten nuorten kanssa nuorisokulttuurisilla näyttämöillä.

2. Ystävien kanssa vietettävästä ajasta oppilaitos on keskeinen.

3. Oppilaitoksissa kohdataan paitsi virallinen koulu, myös epävirallinen koulu – ja molempiin on luotava suhde.

4. Oma luokka tai ryhmä muodostaa sen elinolon ajan keskeisen vertailukohdan.


Eri yhteisöllisyyksien törmäykset

”Oppilaiden keskinäinen yhteisöllisyys, vaikka se vastaisi hyvin kasvatuksellisia ideaaleja, voi näyttäytyä työrauhaongelmana. Siis, jos yhteisöllisyys hajottaa, ei ole selvää, että koulu tukee yhteisöä. Virallisen koulun on luontevampi olla yhteisöllinen vertikaalisesti [pystysuoraan] kuin horisontaalisesti [vaakatasossa].”

(Paju 2011, 40.)


Nuorten näkökulmaa koulussa käsittelevien tutkimusten teemat


Hankkeen kehittämisen ja tutkimuksen kohteet

1. Toimijuus on oppimista, oppiminen on toimijuutta

1.1. Nuorten demokratia- ja vaikuttamistoiminta.

-

1.2. Nuorisotyössä oppiminen ja nuorten uudet oppimisympäristöt


Hankkeen kehittämisen ja tutkimisen kohteet

2. Koulu on enemmän - Yhteinen vastuu kasvatuksesta ja kasvuympäristöstä

2.1. Yhteinen kasvattajuus.

2.2. Koulun yhteisöllisyyden vahvistaminen


Kummihankkeet

• Hankkeeseen haki kaksitoista kuntaa, näistä valittiin viisi. Muut valittiin kummihankkeiksi.

• Tutkimuksessa tulisi turvata mahdollisuus perehtyä syvemmin viiden kunnan toimintaan. Mutta on myös katsottava, miten kummihankkeen hyötyvät toiminnasta.


Kummihankkeet

• Seminaarit sekä vuoden 2013 alussa, että syksyllä 2013. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille Kanuuna-kunnille.

• On toivottavaa, että kummihankkeet tiedottavat toiminnastaan hankkeen kehittäjä-tutkijalle ja käyvät keskusteluja – tämä parantaa tutkimusta ja voi tuoda uusia näkökulmia kummikuntiin.


Kummihankkeet

• Kummihankekunnilla on mahdollisuus kutsua tutkija omaan kuntaansa ulkopuoliseksi konsultiksi, kouluttajaksi tai osallistumaan kehittämiseen yhden kerran hankekauden aikana (2012-2014).

• Hankkeessa kartoitetaan, onko tarvetta tai mahdollista verkostoida koulun ja nuorisotyön yhteistyötä tekeviä työntekijöitä keskenään. Tällaisiin verkostoihin kummihankkeiden edustajat ovat tervetulleita.


Raportoinnin tavat – miten tietoa eteenpäin

• Seminaarit Kanuuna-kunnille (paikkana hankekunnat?) syksyllä ja keväällä

• Verkkoraportointi työpapereina. Kanuunan sivut? Kommentti?

• Tieteellinen raportointi. Seminaarit ja artikkelit.

• Loppuraportti kirjamuodossa.


Hankkeen aikataulu

• Syksy 2012. Toiminnan käynnistäminen, työntekijähaastattelut.

• Kevät 2013. Osallistuva havainnointi, haastattelut, muu aineistonkeruu. Aineiston analyysi ja välitulosten laatiminen.

• Syksy 2013. 1.7.-31.12. 2013. Kehittämiskokeilujen seuranta. Löydösten ja niiden taustalla olevien prosessien avaaminen. Nuorten tiedon kerääminen. Tulosten analysointia, dialogia tutkimuslöydösten ja kentän välillä.

• Kevät 2014. Tutkimuksen kenttävaiheen loppujakso. Kehittämishankkeiden seuranta ja evaluaatio. Arvioivaa tutkimusta hankkeiden vaikutuksista ja luonteesta. Nuorten tiedon kerääminen. Lisääntyvä dialogi kentän ja tutkimuksen välillä.

• Syksy 2014. tulosten analysointi ja raportointi. Dialogia kentän ja tutkimuksen kanssa.


koulunuorisotyöhanke 2012-2014

Documents