koulutuksen paikallinen arviointi vuonna 2004arviointi vuonna 2004 eeva löfström, jari...

KOULUTUKSEN PAIKALLINEN ARVIOINTI VUONNA 2004

Eeva Löfström, Jari Metsämuuronen, Eero K. Niemi, Kaija Salmio, Kirsti Stenvall

Arviointi 2/2005

OPETUSHALLITUS

Taitto: Sirpa Ropponen

ISBN 952-13-2425-2 (nid.)ISBN 952-13-2426-0 (pdf)

ISSN 1238-4453

Hakapaino Oy, Helsinki 2005

SISÄLTÖESIPUHE ................................................................................5TIIVISTELMÄ ...........................................................................6SAMMANDRAG .....................................................................8

1 JOHDANTO ......................................................................102 KYSELYN TOTEUTUS ..........................................................113 KOULUTUKSEN PAIKALLINEN ARVIOINTI ...............................13

Eero K. Niemi3.1 YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS .............................................13

Eeva Löfström3.2 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS ....................................21

Kirsti Stenvall 3.3 AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS ...................................31

Kaija Salmio3.4 VAPAA SIVISTYSTYÖ .......................................................394 YHTEENVETO TULOKSISTA .................................................54

LÄHTEET ..............................................................................57

Jari MetsämuuronenLIITE 1. KYSELYN MENETELMÄLLISIÄ NÄKÖKOHTIA ...............58

LIITE 2. KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO ..................................68LIITE 3. KYSELYLOMAKKEET ...................................................70

5

ESIPUHEKoulutuksen rakenteet muuttuivat 1990-luvulla nopeasti, melkein huomaa-mattomasti. Rahoitusjärjestelmät tulivat laskennallisiksi, tarkastustoiminta loppui, opetussuunnitelmien perusteiden ohjaavuus keveni sekä valta ja vas-tuu koulutuksen toimeenpanosta siirtyivät järjestäjille.

Koulutuksen tuloksellisuuden edistäminen tuli Opetushallituksesta annet-tuun lakiin 1991. Tämä merkitsi mm. sitä, että alettiin selvittää, mitä tulok-sellisuus opetustoimessa voisi tarkoittaa. Kansalliseen arviointiin kehitettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa koulutuksen tuloksellisuuden arviointi-malli. Nopeasti ryhdyttiin arvioimaan myös järjestelmien toimivuutta ja vai-kutuksia, mistä esimerkkinä on lukion tilaa koskeva arviointi vuodelta 1994. Vuonna 1999 voimaan tulleeseen lainsäädäntöön tuli määräys siitä, että kou-lutuksen järjestäjillä on velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

Vuonna 2000 Opetushallituksessa tehtiin selvitys paikallisen tason arvi-oinnin tilasta. Nyt on käsillä seurantaselvitys siitä, kuinka paljon tilanne on muuttunut. Selvitys tehtiin Opetushallituksen arviointiryhmässä siten, et-tä kullakin pääkoulumuodolla oli oma vastuuhenkilönsä. Kyselyt toteutet-tiin Internet-pohjaisesti, ja samalla saatiin hyödyllisiä kokemuksia verkko-kyselyjen teosta.

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjät ja oppilaitosten ylläpitäjät saavat rapor-tista kuvan siitä, missä vaiheessa heidän arviointitoimintansa on suhteessa koko maan tilanteeseen. Kiitos vastaajille ja työryhmälle.

Helsingissä 26.4.2005

Pentti Yrjölä

6

TIIVISTELMÄSelvityksen tavoitteena oli kartoittaa koulutuksen järjestäjien arviointitoimin-nan tilaa ja sitä, miten paikallinen arviointi on kehittynyt vuonna 2000 teh-dyn selvityksen (Rajanen 2000) jälkeen perusopetuksessa, lukiokoulutukses-sa, ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Selvitykseen osallistuivat Opetushalli-tuksen toimialaan kuuluvat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset. Niillä on lakisääteinen velvollisuus arvioida anta-maansa koulutusta ja osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin.

Kyselyn avulla oli tarkoitus hankkia tietoa paikallisen arvioinnin kehittämis-tä varten. Kyselyn tuloksia käytetään myöhemmin myös koulutuksen arvi-ointia koskevassa kehittämistyössä laajemminkin, kuten hyvien käytäntöjen levittämisessä.

Kyselyn keskimääräinen vastausprosentti oli 83. Mahdollista on, että kyselyn ajoittuminen kesäaikaan vaikutti jonkin verran vastaajien määrään. Siitä huo-limatta käytettävissä on ollut niin suuri aineisto, että sen perusteella on mah-dollista saada hyvä kokonaiskäsitys paikallisen arviointitoiminnan tilasta ja sen kehittymisestä vuodesta 2000, jolloin edellisen kerran selvitettiin asiaa.

Kyselyn tulokset osoittavat kuitenkin kaikissa vastaajaryhmissä, että koulu-tusta arvioidaan paikallisesti ja että arviointia pidetään yhtenä keinona var-mistaa koulutuspalvelujen laatu.

Toimiva koulutuksen arviointijärjestelmä oli pääosalla opetuksen/koulutuk-sen järjestäjistä sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksista. Vastaavasti järjes-telmä puuttui keskimäärin yli neljäsosalta vastaajista. Arviointijärjestelmien yleistyminen vuodesta 2000 merkitsee sitä, että lakisääteinen koulutuksen arviointi toteutuu itsearvioinnin osalta aikaisempaa paremmin. Arviointijär-jestelmä tai –ohjelma on pääosin vahvistettu opetuksen/koulutuksen järjes-täjien toimielimissä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Opettajat ja koulutuksen järjestäjien johtavat viran- ja toimenhaltijat ovat osallistuneet arvioinnin suunnitteluun aktiivisesti. Opettajien osuus on ar-viointia koskevassa suunnittelutyössä selvästi lisääntynyt vuoden 2000 jäl-keen.

7

Arvioinnin kohteet painottuvat koulutusmuodoittain hieman eri tavoin. Yleissivistävän opetuksen ja koulutuksen järjestäjät arvioivat eniten rahoi-tusta sekä opetukseen ja oppimiseen liittyviä asioita kuten opetuksen tavoit-teita, sisältöä ja oppimistuloksia. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäji-en arviointi kohdistuu useimmiten opiskelijoiden opiskelupolkuun eli opin-tojen keskeytymiseen, koulutuksen läpäisyyn ja opiskelijoiden työelämään ja jatko-opintoihin sijoittumiseen. Myös opiskelijoiden oppimista arvioi-daan säännöllisesti. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät arvioivat ak-tiivisesti muun muassa koulutuksen tavoitteita sekä opiskelijoiden oppimis-ta ja työskentelyä. Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa arvi-oidaan niin ikään hyvin. Vapaan sivistystyön oppilaitokset arvioivat erityi-sesti opetussuunnitelmien toimivuutta, oppimista, henkilöstöresursseja se-kä rahoitusta.

Arvioinnin tukena käytetyt laadunhallinnan mallit vaihtelevat koulutusmuo-doittain. Yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaan sivistystyön oppilaitok-sissa käytetään hyvin vähän yleisesti tunnettuja laadunhallinnan työkaluja; Balanced Scorecard ja Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli (Ope-tushallitus, 1998) ovat olleet jonkin verran käytössä, mutta valtaosa käyt-tää omia sovelluksiaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa laadunhallinnan mallit ovat selvästi tunnetumpia, ja niitä on alettu hyödyntää itsearvioinnis-sa yhä enemmän. Vuodesta 2000 on erityisesti EFQM:n käyttö lisääntynyt paljon. Ammatillisen aikuiskoulutuksen laadunhallinta on samansuuntais-ta kuin ammatillisessa peruskoulutuksessakin; EFQM ja Balanced Score-card erottuvat selkeästi muista laadunhallinnan välineistä. Valmiiden malli-en ohella käytetään kaikessa ammatillisessa koulutuksessa myös eri tavoin muodostettuja omia sovelluksia.

Arvioinnin esteistä mainittiin useimmiten henkilöstön vähyys ja taloudel-listen resurssien riittämättömyys. Opetushallitukselta toivottiin tukea erityi-sesti erilaisille kehittämishankkeille.

Arviointien tuloksia oli eniten hyödynnetty koulutuksen yleisessä kehittä-misessä, oppimistavoitteiden saavuttamisessa sekä opetussuunnitelmien ja opetuksen sisällön kehittämisessä. Useimmat vastaajat pitävät koulutuksen arvioinnin valtakunnallista ohjaustasoa sopivana, mutta osa vastaajista pi-tää ohjauksen lisäämistä tarpeellisena.

8

SAMMANDRAGSyftet med utredningen var att kartlägga läget inom utbildningsanordnar-nas utvärderingsverksamhet och att undersöka på vilket sätt den lokala ut-värderingen har utvecklats inom den grundläggande utbildningen, gymna-sieutbildningen, den grundläggande yrkesutbildningen, den yrkesinrikta-de vuxenutbildningen och vid läroanstalterna inom det fria bildningsarbe-tet efter utredningen år 2000 (Rajanen, 2000). I utredningen deltog alla ut-bildningsanordnare som hör till Utbildningsstyrelsens verksamhetsområ-de samt läroanstalterna inom det fria bildningsarbetet. Lagen ålägger dem att utvärdera utbildningen och att delta i utomstående utvärdering av verk-samheten.

Syftet med enkäten var att skaffa information som underlag för att utveck-la den lokala utvärderingen. Enkätens resultat används senare när utvärde-ringen av utbildningen utvecklas, t.ex. när goda förfaranden sprids.

Den genomsnittliga svarsprocenten på enkäten var 83. Det är möjligt att enkätens tidpunkt (sommaren) i någon mån inverkade på antalet svarare. Trots detta var materialet så stort att det har varit möjligt att få en god hel-hetsuppfattning av det lokala utvärderingsläget och hur det har utvecklats efter år 2000, då den senaste utredningen gjordes. Enkätresultaten är för vissa frågor något för positiva; många hade låtit bli att svara på i synner-het den fråga som gällde kvalitetsledningen och det faktiska resultatet ha-de kanske därför varit lägre än det nu konstaterade.

Enkätens resultat i alla svarargrupper visar dock att utbildningen utvärde-ras lokalt och att utvärderingen uppfattas som ett sätt att säkra utbildnin-gens kvalitet.

Största delen av utbildningsanordnarna och läroanstalterna inom det fria bildningsarbetet hade ett fungerande utvärderingssystem, men mer än en fjärdedel av svararna saknade helt ett sådant. Det faktum att det har bli-vit vanligare med utvärderingssystem efter år 2000 visar att den lagstadga-de utvärderingen av utbildningen förverkligas bättre än tidigare åtminsto-ne då det gäller självvärderingen. Utvärderingssystemet eller utvärderings-programmet fastställs i allmänhet i utbildningsanordnarens organ och i lä-roanstalterna för det fria bildningsarbetet.

Lärarna och utbildningsanordnarnas ledande tjänsteinnehavare och befatt-ningshavare har deltagit aktivt i planeringen av utvärderingen. Lärarnas an-del i planeringen av utvärderingen har ökat tydligt efter år 2000.

9

Vad som utvärderas varierar något från en utbildningsform till en annan. Utbildningsanordnarna inom den allmänbildande utbildningen utvärderar mest frågor som ansluter sig till undervisningen och inlärningen, såsom undervisningens mål och innehåll samt inlärningsresultaten. Utbildning-sanordnarna inom den grundläggande yrkesutbildningen fokuserar oftast på studerandena studiestig, d.v.s. studieavbrott, slutförande av studierna och etablering i arbetsliv och i fortsatta studier. Utbildningsanordnarna inom den yrkesinriktade vuxenutbildningen utvärderar bl.a. utbildningens mål och studerandenas inlärning och arbete. Även samarbetet med andra utbild-ningsanordnare utvärderas aktivt. Läroanstalterna inom det fria bildningsar-betet utvärderar i synnerhet läroplanernas funktion, inlärningen, personal-resurserna och fi nansieringen.

De modeller för kvalitetsledning som användes som stöd för utvärderin-gen varierar från en utbildningsform till en annan. Inom den allmänbildan-de utbildningen och i läroanstalterna inom det fria bildningsarbetet används mycket sällan allmänt kända kvalitetsledningsverktyg; Balanced Scorecard och Hur utvärdera utbildning? – modell för utvärdering av utbildningens resultat (Utbildningsstyrelsen, 1999) har använts i någon mån, men största delen använder egna tillämpningar. Inom den grundläggande yrkesutbild-ningen känner man klart bättre till olika kvalitetsledningsmodeller och ut-nyttjar dem i tilltagande grad i läroanstalternas självvärdering. I synnerhet användningen av EFQM har efter år 2000 ökat kraftigt. Kvalitetsledningen inom den yrkesinriktade vuxenutbildningen är ganska lik kvalitetsledningen inom den grundläggande yrkesutbildningen; EFQM och Balanced Score-card används klart oftare än övriga kvalitetsledningsverktyg. Inom all yrke-sutbildning används förutom färdiga modeller egna tillämpningar.

Otillräckligt personal och otillräckliga resurser angavs oftast som faktorer som hindrar utvärderingsverksamheten. Utbildningsstyrelsens stöd önska-des i synnerhet för olika slags utvecklingsprojekt.

Utvärderingsresultaten användes oftast för att utveckla utbildningen i all-mänhet, för att uppnå inlärningsmålen och för att utveckla läroplanernas och undervisningens innehåll. Största delen av svararna ansåg att den rik-somfattande handledningen av utvärderingen är tillräcklig, men en del av svararna önskade mera handledning.

10

1 JOHDANTONykyisen lainsäädännön mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien se-kä vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee arvioida antamaansa koulutus-ta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen koulutuksen arvioin-tiin. Valtioneuvoston vahvistamaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-missuunnitelmaan (Kesu) vuosille 2003– 2008 sisältyy tavoitteita, jotka kos-kevat koulutuksen paikallisen arvioinnin edellytysten kehittämistä. Suunni-telman mukaan arviointia on tarkoitus kehittää niin, että sen avulla pystyt-täisiin turvaamaan koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteu-tuminen ja niin, että arviointi tukisi koulutuksen kehittämistä ja parantaisi oppimisen edellytyksiä.

Paikallisen arvioinnin edellytysten kehittämiseksi Opetushallitus on tehnyt vuoden 2004 kesän ja syksyn aikana kyselyn siitä, miten paikallinen arvi-ointitoiminta on kehittynyt Opetushallituksessa vuonna 2000 tehdyn selvi-tyksen jälkeen (Rajanen 2000). Kysely lähetettiin Opetushallituksen toimi-alaan kuuluville opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä vapaan sivistys-työn oppilaitoksille.

Selvityksen tavoitteisiin kuului arviointitoiminnan tilan selvittämisen ohel-la hyvien arviointikäytäntöjen kartoittaminen. Opetushallitus kerää kyselyn jälkeen otannalla joukon niitä suunnitelmia tai ohjelmia, joihin koulutuksen ja opetuksen järjestäjät sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ilmoit-taneet kirjanneensa arviointitavoitteensa. Suunnitelmia ja ohjelmia on tar-koitus hyödyntää hyvien arviointikäytäntöjen levittämisessä ja niiden kehit-tämisessä edelleen.

Selvitystyötä varten Opetushallitus asetti keväällä 2004 projektiryhmän, jo-hon kuuluivat puheenjohtajana opetusneuvos Eero K. Niemi ja jäseninä ylitarkastaja Eeva Löfström, erikoistutkija Jari Metsämuuronen, opetus-neuvos Kaija Salmio ja erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall. Toimeksianton-sa mukaisesti työryhmä selvitti koulutuksen paikallisen arviointitoiminnan toteutumista ja vertasi saatuja tuloksia edellä mainittuun vuoden 2000 sel-vitykseen.

11

2 KYSELYN TOTEUTUSOpetushallitus toteutti kyselyn kesän ja syksyn 2004 aikana internet-poh-jaisena yhteistyössä Oy Fountain Park Ltd:n kanssa. Kyselylomakkeet (lii-te 3) lähetettiin Opetushallituksen laskentapalvelujen rekisterissä oleville yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutuksen yhdyshenkilöille. Ky-selyn ohjeissa yhdyshenkilöitä pyydettiin toimittamaan lomakkeet kyseises-tä koulutuksesta vastuussa oleville henkilöille. Kysely toteutettiin Oy Foun-tain Park Ltd:n Survette -ohjelmalla.

Kyselyn keskeisiä teemoja olivat paikallisen arvioinnin asema, itsearvioin-ti ja oman toiminnan laadun kehittäminen, arvioinnin hyödyntäminen ja haitat sekä arvioinnin tuki. Kyselyn taustamuuttujina olivat vastaajan lää-niä, maakuntaa, kuntaryhmitystä ja opiskelijamäärää koskevat tiedot. Yhte-ystietojen lisäksi muut vastaajia koskevat tiedot koskivat heidän päätoimi-suuttaan ja virkanimikkeitään sekä koulutuksen/opetuksen järjestäjätieto-ja. Vapaan sivistystyön koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen osal-ta kysyttiin lisäksi niiden edustamia oppilaitostyyppejä ja koulutusta, kos-ka niiden toiminnan heterogeenisuudella oletettiin olevan vaikutusta tulok-siin. Varsinaisiin arviointitoimintaa koskeviin kysymyksiin vastaukset pyy-dettiin joko neliportaisen, positiivisen likert-asteikon tai dikotomisen on/ei ole -asteikon mukaisesti.

Kyselylomakkeita lähetettiin sähköisesti yhteensä 1410. Vastauksia palau-tui keskimäärin 83 %. Osa lomakkeista oli niin puutteellisesti täytettyjä, et-tä niitä ei voitu ottaa huomioon. Lopulliseksi keskimääräiseksi vastauspro-sentiksi tuli siten 78,4 (taulukko 1). Saatu aineisto käsiteltiin Opetushallituk-sessa tilastollisesti SPSS -ohjelmalla. Liitteessä 1 on selostettu kyselyn me-netelmällisiä näkökohtia.

12

TAULUKKO 1. Lähetetyt ja palautetut lomakkeet sekä vastausprosentit kyselyssä.

AINEISTO LÄHETETTY 2004

PALAUTUNUT VASTAUSPROSENTTI

ALKU- PERÄINEN N

LOPULLINEN N

ALKU-PERÄISESTÄ

LOPULLISESTA

Yleissivistävä koulutus 574 473 445 82,4 77,5

Ammatillinen peruskoulutus 202 176 161 87,1 79,7

Ammatillinen aikuiskoulutus 267 219 209 82,0 78,3

Vapaa sivistystyö 367 302 290 82,3 79,0

YHTEENSÄ 1410 1170 1105 83,0 78,4

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjät sekä vapaan sivistystyön oppilaitok-set saivat vastattavakseen useampia lomakkeita, mikäli ne olivat vastuussa useammasta kuin yhdestä kyselyn kohteena olleesta koulutuksesta. Kyselyn käytännön toteutusta haittasi jonkin verran se, että salasanojen ja käyttäjä-tunnusten toimivuudessa oli joidenkin vastaajien mukaan ongelmia. Lop-putuloksiin sillä ei liene vaikutusta, sillä kyselyn tekijöille ilmoitetut ongel-mat pyrittiin selvittämään.

13

3 KOULUTUKSEN PAIKALLINEN ARVIOINTI Eero K. Niemi

3.1 YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUSYleissivistävän koulutuksen vastauksia tuli yhteensä 473. Niistä voitiin kä-sitellä 445 vastausta, joten lopullinen vastausprosentti oli 77,5. Vastaajat ja-kaantuivat lääneittäin ja kuntaryhmittäin seuraavasti:

TAULUKKO 2. Vastaajat lääneittäin (%).

Lapin lääni 4

Oulun lääni 13

Itä-Suomen lääni 15

Länsi-Suomen lääni 41

Etelä-Suomen lääni 27

YHTEENSÄ 100

TAULUKKO 3. Vastaajat kuntaryhmittäin (%).

Maaseutumainen 59

Taajamamainen 10

Kaupunkimainen 31

YHTEENSÄ 100

Vastaajista 39 % ilmoitti olevansa päätoimisesti yleissivistävästä koulutuk-sesta vastaava viranhaltija. Yleisin tällaisten vastaajien virkanimike oli sivis-tystoimenjohtaja, sivistysjohtaja tai koulutoimenjohtaja. Rehtorin, perus-koulun rehtorin, lukion rehtorin, vuosirehtorin tai johtajan nimike pelkäs-tään tai yhdistettynä sivistystoimenjohtajan, koulutoimenjohtajan tai vas-taavaan nimikkeeseen oli 48 %:lla vastaajista. Muita yksittäisiä virkanimik-keitä olivat muun muassa kunnansihteeri, hallintojohtaja, talouspäällikkö, kirjastotoimen johtaja, sivistystoimen sihteeri, suunnittelija, koulutussuun-nittelija, luokanopettaja, opistosihteeri, toimistonhoitaja, toimistosihteeri,

14

kanslisti. Vuoden 2000 kyselyssä vastaajien virkanimikkeet perusopetuk-sessa ja lukiokoulutuksessa olivat pääasiallisesti sivistys- tai opetustoimen-johtaja ja rehtori.

Vastaajista lähes 77 % edusti kuntia. Yksityisiä opetuksen järjestäjiä oli vas-taajista lähes 17 %. Vastaajista 2 % edusti kuntayhtymää yleissivistävän kou-lutuksen järjestäjänä. Neljä prosenttia edusti valtion oppilaitoksia.

Arvioinnin tavoitteet ja suunnittelu

Yleissivistävän koulutuksen arvioinnin tavoitteet oli kirjattu useimmiten opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sekä toiminta- ja taloussuunni-telmaan. Erilliseen opetus- tai sivistystoimen strategiaan oli perusopetuksen tavoitteet kirjannut koulutuksen järjestäjistä 30 % ja lukion tavoitteet 22 % koulutuksen järjestäjistä (kuvio 1).

KUVIO 1. Arvioinnin tavoitteet asiakirjoissa.

Avovastauksissa vastaajat ilmoittivat, että yleissivistävän koulutuksen arvi-oinnin tavoitteita on kirjattu myös koulujen työsuunnitelmiin ja erillisiin ar-viointisuunnitelmiin. Näyttää siltä, että arvioinnin tavoitteet on kirjattu use-ampaan asiakirjaan. Vuonna 2000 perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ar-vioinnin tavoitteet oli kirjattu opetussuunnitelmaan, vuotuiseen suunnitel-maan sekä taloussuunnitelmaan.

15

Opetuksen järjestäjistä 74 %:lla oli toimiva opetustoimen arviointijärjestel-mä tai -ohjelma. Se puuttui 26 %:lta opetuksen järjestäjistä. Tilanne on kui-tenkin parantunut vuodesta 2000. Tuolloin perusopetuksen järjestäjistä noin 32 %:lla ja lukiokoulutuksen järjestäjistä noin 35 %:lla oli koulutuksen arvi-ointijärjestelmä tai -ohjelma.

Opetustoimen arviointijärjestelmän tai –ohjelman oli vahvistanut perus-opetuksen (54 %) ja lukiokoulutuksen (38 %) osalta lautakunta. Myös muut toimielimet ovat vahvistaneet arviointijärjestelmän tai –ohjelman. Niitä oli-vat muun muassa valtuusto, hallitus, johtokunta tai koulujen opettajat. Vas-taajista osa ilmoitti, ettei mikään toimielin ole vahvistanut opetustoimen ar-viointijärjestelmää tai –ohjelmaa. Perusopetuksessa 10 % ja lukiokoulutuk-sessa 6 % mikään toimielin ei ole vahvistanut sitä (kuvio 2).

Vuonna 2000 perusopetuksessa 21 %:lla ja lukiokoulutuksessa 26 %:lla oli jossakin toimielimessä vahvistettu koulutuksen arviointijärjestelmä tai –oh-jelma.

KUVIO 2. Arviointijärjestelmän tai –ohjelman vahvistaminen.

16

Vastaajista 90 % ilmoitti opettajien osallistuneen perusopetuksen arvioinnin suunnitteluun (kuvio 3). Vastausten mukaan seuraavaksi eniten suunnittelus-sa oli mukana kunnan/muun järjestäjäyhteisön johtavat viranhaltijat (64 % vastaajista). Lähes saman verran olivat myös luottamushenkilöt osallistuneet perusopetuksen arvioinnin suunnitteluun (63 % vastaajista). Oppilaat, muu henkilöstö ja vanhemmat osallistuivat huomattavasti harvemmin arvioinnin suunnitteluun perusopetuksessa.

Lukiokoulutuksen vastausjakaumat noudattelivat perusopetusta (kuvio 3). Vastaajista noin 57 % ilmoitti opettajien olleen mukana arvioinnin suun-nittelussa. Toiseksi eniten olivat mukana olleet kunnan/muun järjestäjäyh-teisön viranhaltijat (44 % vastaajista). Luottamushenkilöt, muu henkilös-tö ja työelämän edustajat olivat olleet suunnittelussa mukana harvemmin. Avovastauksissa muiksi osallistujatahoiksi mainittiin muun muassa rehtorit, konsultit ja yliopiston edustajat.

Vuonna 2000 vastaajista noin 70 % ilmoitti perusopetuksen ja lukion arvi-oinnin suunnittelussa olleen eniten mukana opettajia ja hallintohenkilöstä.

KUVIO 3. Arvioinnin suunnitteluun osallistuneet henkilöryhmät perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

17

Oman toiminnan arviointi ja arviointikohteetKyselyllä kerättiin tietoa siitä, miten usein opetuksen järjestäjät arvioivat omaa toimintaansa (kuvio 4).

Kuviossa arvot tarkoittavat seuraavaa: 1 = ei arvioitu vielä kertaakaan, 2 = arvioitu vain ker-ran, 3 = arvioitu harvemmin kuin vuosittain ja 4 = arvioitu vähintään kerran vuodessa.

KUVIO 4. Oman toiminnan arviointi.

18

Oppimistuloksia ja rahoitusta oli vastaajien mukaan arvioitu eniten. Koulu-tuksen järjestäjistä 69 % oli arvioinut niitä vähintään kerran vuodessa. 60 % koulutuksen järjestäjistä oli arvioinut vuosittain opetuksen tavoitteita sekä henkilöstöresursseja. Opetuksen sisältöä oli arvioitu lähes yhtä usein. Sen si-jaan tuntijakoa ja tukiopetusta on arvioitu selvästi harvemmin kuin opetuk-sen tavoitteita ja sisältöä. Opetusjärjestelyjä ja opetusryhmän kokoa oli jär-jestäjistä arvioinut vuosittain noin 55 %. Enemmän kuin puolet (60 %) jär-jestäjistä oli arvioinut kouluverkostoa kerran lukuvuodessa tai harvemmin. Kuitenkin noin kolmannes koulutuksen järjestäjistä vastaajien mukaan ei ol-lut arvioinut kouluverkostoa kertaakaan.

Yli 40 % oli arvioinut vähintään kerran vuodessa erityisopetusta (47 %), op-pilashuoltoa (49 %), opiskelu- ja oppimisympäristöä (43 %) ja henkilöstön täydennyskoulutusta (46 %). Noin puolet oli arvioinut jatko-opintoihin si-joittumista vähintään kerran vuodessa. Samoin kodin ja koulun yhteistyö-tä sekä koulutuksen keskeytymistä oli vuosittain arvioinut puolet koulutuk-sen järjestäjistä.

Koulumatkoja ja kurinpitoa oli arvioitu varsin vähän. Vajaa kolmannes ei ollut arvioinut koulumatkoja lainkaan ja 34 % järjestäjistä ei ollut arvioinut kurinpitoa vielä kertaakaan.

Koulutuksellista tasa-arvoa oli arvioitu varsin harvoin. Vähän vajaa puolet (47 %) koulutuksen järjestäjistä ei ollut arvioinut sitä ollenkaan.

Itsearviointia haitanneet asiat

Arviointisuunnitelman tai –ohjelman puuttuminen oli haitannut itsearvioin-tia vähiten (47 % vastaajista). Vajaa puolet vastaajista ilmoitti, että henkilös-tön vähyys on haitannut joko paljon tai erittäin paljon opetuksen järjestäjän itsearviointia. Yli 80 %:lla vastaajista itsearviointia oli haitannut arviointi-taidon puutteellisuus, arviointitiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmat se-kä arviointikoulutuksen puute.

19

Laadunhallinnan mallien käyttö

Eniten koulutuksen järjestäjät ovat käyttäneet omaa sovellusta, esimerkik-si eri malleja yhdistäen. Erittäin vähän on käytetty erilaisia valmiita malleja, joista vähiten olivat olleet käytössä ISO-standardit (Suomen standardisoi-misliitto, 2000). Runsas 90 % vastaajista ilmoitti, että Euroopan laatupalkin-tomallin (EFQM), Suomen laatupalkinnon arviointiperusteiden (SLP) käyt-tö oli tuntematonta. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallia (Opetus-hallitus, 1998) oli käyttänyt 25 % koulutuksen järjestäjistä (kuvio 5).

Muita käytettyjä laadunhallinnan malleja olivat olleet muun muassa arvioin-nin kehittämisen kansiot sekä Suomen Kuntaliiton Oppi ja Laatu (Efektia Oy) -projektissa käytetyt työvälineet.

KUVIO 5. Arvioinnissa käytetyt laadunhallinnan mallit.

20

Ulkoinen arviointi

Kyselyllä haluttiin selvittää, mitkä tahot ovat suorittaneet opetuksen järjestä-jän ulkoista arviointia viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastaajista noin puo-let ilmoitti, että Opetushallitus oli tehnyt opetuksen/koulutuksen järjestäjää koskevaa koulutuksen ulkoista arviointia. Ulkoisia arviointeja olivat tehneet myös lääninhallitukset tai jokin muu ulkopuolinen organisaatio tai taho.

Arvioinnin hyödyntäminen

Arviointien tuloksia on yleissivistävässä koulutuksessa hyödynnetty eniten koulutuksen kehittämisessä, oppimistavoitteiden saavuttamisessa, resurssien suuntaamisessa, opetussuunnitelmien kehittämisessä, opetuksen sisällön ke-hittämisessä, kodin ja koulun yhteistyössä sekä oppilashuollossa. Vastaajien mukaan koulutuksen järjestäjistä vajaa 50 % oli hyödyntänyt arvioinnin tu-loksia näissä asioissa paljon tai erittäin paljon. Selvästi vähiten arviointitietoa on hyödynnetty alueellisen yhteistyön parantamisessa muiden koulujen ja op-pilaitosten kanssa sekä yhteistyön lisäämisessä luottamushenkilöiden kanssa. Avovastauksissa muita hyödyntämiskohteita olivat muun muassa koulun fyy-sisen ja henkisen työympäristön kehittäminen.

Arvioinnin ohjaus

Koulutuksen arviointia ohjataan vastaajien enemmistön mukaan sopivasti. Runsas neljännes vastaajista totesi, että ohjausta on liian vähän. Vastaajista 6 % totesi, että ohjausta on nykyisin liikaa.

Arviointiin tarvittava tuki

Opetushallituksen tukea kehittämishankkeille vastaajista 42 % piti melko tar-peellisena ja 35 %:ssa erittäin tarpeellisena. Opetushallituksen tukea oppimis-tulosten arvioinneille piti vastaajista 33 % erittäin tarpeellisena ja 37 % mel-ko tarpeellisena. Yli 70 % vastaajista piti opetustoimen tilastollisen vertailu-tiedon saamista melko tai erittäin tarpeellisena. Yli puolet vastaajista piti tu-ki- ja virikemateriaalin, paikallisten koulutustilaisuuksien järjestämistä ja tut-kimustiedon välittämistä melko tai erittäin tarpeellisena. Vähiten tarpeellise-na vastaajat (30 %) pitivät määräyksien tai ohjeiden antamista. Avovastauk-sissa toivottiin valtakunnallista tukea arviointijärjestelmän tai -strategian ke-hittämiseen.

21

Eeva Löfström

3.2 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Kysely lähetettiin 202 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjälle, joista kyselyyn vastasi 176 koulutuksen järjestäjän edustajaa. Vastausprosentiksi muodostui tämän mukaan 87,1 %. Selvityksen pohjana on liitteessä 1 selos-tettujen tarkennusten jälkeen käytetty 161:n vastaajan antamia vastauksia.Todellisena vastausprosenttina voidaan tämän mukaan pitää 79,7.

Yksittäisten kysymysten osalta ilmenee jonkin verran vastausprosentin vaih-telua. Vastauksia on aineistossa kuitenkin niin paljon, että niiden perusteella on mahdollista tehdä johtopäätöksiä itsearvioinnin tilan kehittymisestä vuo-desta 2000, jolloin selvitys koulutuksen paikallisen tason arvioinnin tilasta laadittiin edellisen kerran. Vastauksia vuoden 2000 selvityksessä oli käytet-tävissä sama määrä kuin tässä selvityksessä. Nyt toteutetun kyselyn tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan verrata aikaisempaan selvitykseen erilaisen kysy-myksenasettelun vuoksi, mutta selvitysten perusteella on mahdollista kuva-ta kehitystrendejä koulutuksen järjestäjien arviointitoiminnasta.




Lapin lääni 6


Oulun lääni 10

YHTEENSÄ 100


Kaupunkimainen 59

Maaseutumainen 24

Taajamamainen 17

YHTEENSÄ 100

22

Maakunnista eniten vastauksia tuli Uudeltamaalta (18 %), Pohjois-Pohjan-maalta (12 %) ja Varsinais-Suomesta (11 %). Vastaajista yksikään ei ollut merkinnyt Pohjanmaata maakunnakseen. Etelä- ja Pohjois-Karjalan osuus oli vain 1 % kaikista vastaajista. Vastausaktiivisuutta ei kuitenkaan voi pää-tellä ko. luvuista, sillä joissakin maakunnissa ammatillisen koulutuksen jär-jestäjät ovat useita kuntia kattavia suuria kuntayhtymiä, joiden lisäksi maa-kunnissa saattaa olla vain vähän muita koulutuksen järjestäjiä, jotka ylipää-tään olisivat voineet vastata kyselyyn.

Valtaosa vastanneista koulutuksen järjestäjistä on yksityisiä (47 %), kuntayh-tymiä on 32 % ja kuntia 17 %. Valtio on ilmoitettu koulutuksen järjestäjäk-si 4 prosentissa tapauksia. Kyselyyn vastanneilla koulutuksen järjestäjillä on toimintansa piirissä useimmiten 100–499 opiskelijaa. Neljännes on kuiten-kin yli 1000 opiskelijan yhteisöjä (ks. taulukko 6).

TAULUKKO 6. Koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärä (%).

1–99 21

100–499 39

500–999 16

1000–5000 19

5000–10 000 3

yli 10 000 2

YHTEENSÄ 100

Vastaajista 80 % ilmoitti olevansa päätoiminen ammatillisesta peruskoulu-tuksesta vastuussa oleva viranhaltija. Edellisessä selvityksessä päätoimisten osuus oli pienempi, noin 60 %. Virkanimikkeeltään vastaajien joukossa on eniten rehtoreita ja sellaisia, joiden virkanimike on yhdistetty rehtori – kun-tayhtymän johtaja (69 %). Laatupäälliköitä vastaajista on 3 %. Näiden lisäk-si muita johtaja - päällikkö –nimikkeitä on 14 prosentilla.

23

Arvioinnin tavoitteet ja suunnittelu Kyllä-vastausten (n = 327) perusteella arvioinnin tavoitteet on kirjattu taval-lisimmin koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin (73 %) ja seuraavak-si eniten toiminta- ja taloussuunnitelmiin (42 %). Noin viidennes vastaajista ilmoitti, että arvioinnin tavoitteet on kirjattu erilliseen opetus- ja sivistystoi-men strategiaan. Erillisessä opetus- ja sivistystoimen strategiassa ne ovat 19 prosentissa tapauksia. Muita asiakirjamainintoja on 30 % (laatukäsikirja, toi-mintakäsikirja, arviointisuunnitelma, johtosääntö yms.). Ks. kuvio 6.

Edellisen perusteella on todettavissa, että arvioinnin tavoitteita kirjataan useisiin asiakirjoihin, koska kyselyyn vastanneiden koulutuksen järjestäji-en määrä (n = 161) on vähemmän kuin kyllä-vastausten määrä. Tilanne on muuttunut viidessä vuodessa niin, että opetussuunnitelmien merkitys arvi-oinnin tavoitteiden kirjaamisessa on tullut keskeiseksi. Viisi vuotta sitten puolet vastaajista ilmoitti arvioinnin tavoitteiden löytyvän toiminta- ja ta-loussuunnitelmasta.


Koulutuksen järjestäjistä 72 % prosentilla on toimiva arviointijärjestelmä tai –ohjelma. Vuoden 2000 selvitykseen verrattuna tilanne on muuttunut huo-mattavasti, sillä aiemmin vastaava asiakirja oli vain neljänneksellä vastaajia.

24

Useimmiten arviointijärjestelmän tai -ohjelman on vahvistanut koulutuk-sen järjestäjää edustava johtokunta (37 %), mikä on luontevaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien enemmistön ollessa yksityisiä organisaatioita (kuvio 7). Lautakunnat, kuntien tai kuntayhtymien valtuustot ja hallitukset ovat ku-kin saaneet vastauksista noin 9–14 %:n osuuden. Noin 20 % ilmoittaa asia-kirjan vahvistajaksi organisaatioiden johtoryhmät ja säätiöiden hallitukset. Myös yksittäiset toimihenkilöt, kuten rehtorit, ovat vahvistaneet ko. asiakir-joja. Kaikista vastaajista 13 % ilmoittaa, ettei asiakirjaa ole vahvistanut mi-kään elin. Tässä joukossa on kuitenkin niitä vastaajia, joiden organisaatiois-sa ei ole lainkaan arviointisuunnitelmaa tai -ohjelmaa.

KUVIO 7. Arviointijärjestelmän tai -ohjelman vahvistaminen.

Arvioinnin suunnittelussa (kuvio 8) on annettujen vastausten mukaan ollut mukana henkilöitä yleisyysjärjestyksessä seuraavista henkilöryhmistä: opet-tajat (vastaajista 96 % ilmoitti näin, n = 158), johtavat viran- tai toimen-haltijat (86 %), muu henkilöstö (63 %), työelämän edustajat (57 %), luot-tamushenkilöt (52 %) ja opiskelijat (51 %). Näiden lisäksi on jonkin verran yksittäisiä mainintoja erilaisten kokoonpanojen, kuten saman alan oppilai-tosten keskinäisten yhteistyöryhmien, ja yksittäisten henkilöiden osallistu-misesta suunnitteluun. Luvut ovat kasvaneet edellisestä selvityksestä kautta linjan, mutta tarkkaan ottaen siinä oli kyse koulutuksen arvioinnista, ei ar-vioinnin suunnittelusta.

25

KUVIO 8. Arvioinnin suunnitteluun osallistuneet henkilöryhmät.

Oman toiminnan arviointi ja arviointikohteet

Kyselyllä on kerätty tietoa keskeisistä arviointikohteista ja niitä koskevien arviointien suorittamiskerroista. Alla olevassa kuviossa on kuvattu käyränä arviointien toteutumista.

26



Opiskelijoiden keskeyttämistä ja koulutuksen läpäisyä arvioidaan jo mel-ko aktiivisesti (kuvio 9). Vastanneista 80–86 % arvioi niitä vähintään ker-ran vuodessa. Opiskelijoiden työelämään ja jatko-opintoihin sijoittumista ar-vioi noin 70 % vastaajista vähintään kerran vuodessa. Suurin osa vastaajis-ta (70 %,) arvioi ainakin kerran vuodessa myös oppimistuloksia ja työssäop-pimista. Opetussuunnitelmia ja opetusta arvioi vuosittain yli puolet vastaa-jista. Erityisopetuksen arviointi poikkeaa selkeästi viime mainitusta, sillä sen arviointi ei ole vielä kovin vakiintunutta: 35 % vastaajista ei ole arvioinut si-tä vielä kertaakaan.

27

Koulutuksen järjestäjän erilaisia yhteistyösuhteita arvioidaan huomattavan vähän, 35 % ei ole esimerkiksi arvioinut kodin ja oppilaitoksen keskinäistä yhteistyötä vielä lainkaan. Työelämäsuhteet on kuitenkin poikkeus, yli puo-let arvioi niitä vähintään kerran vuodessa. Opintososiaalisten etujen arvioin-ti on myös vähäistä, 34 % ei ole koskaan arvioinut niitä. Vastaajista 27 % ei ollut myöskään koskaan arvioinut koulutuksen rahoitusta.

Näiden lisäksi arviointikohteina ovat avointen vastausten mukaan olleet muun muassa organisaation toiminta kokonaisuudessaan, asiakas- ja opis-kelijatyytyväisyys, oppimis- ja työssäoppimisvalmiudet ja toiminnan kan-sainvälisyys.

Vuoden 2000 selvityksen kysymyksenasettelu oli siinä määrin erilainen, et-tei ole mahdollista seurata edellä mainittujen asioiden arvioinneissa tapah-tunutta kehitystä. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kannalta merkittä-vistä opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista koskevis-ta arvioinneista siinä ei ollut kysymyksiä.


Kyselyn avulla haluttiin saada vastauksia siihen, mitkä seikat ovat koulu-tuksen järjestäjien mielestä haitanneet eniten itsearvioinnin toteuttamista. Kaikkiin kysymyksessä valmiiksi annettuihin vaihtoehtoihin annettiin hyvin samansuuntainen vastaus; noin 40–70 % vastaajista katsoi vaihtoehtoina ol-leiden seikkojen haitanneen itsearviointia jonkin verran.

Paljon tai erittäin paljon olivat itsearviointia haitanneet seuraavat syyt: henki-löstön vähyys 41 %, arviointitiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmat 33 %, taloudellisten resurssien riittämättömyys 23 %, arviointikoulutuksen puute 19 %, arvioinnin toteutuksen puutteellinen johtaminen 16 %, arvioin titaidon puutteellisuus 15 % ja arvioinnin virike- ja tukimateriaalin puute 15 %. Muik-si haittaaviksi syiksi on mainittu muun muassa aikapula, organisaatiomuutok-set ja yhtenäisten arviointimallien puute.

Vuoden 2000 selvitykseen verrattuna haitoiksi koettujen asioiden keskinäi-nen järjestys on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Vuoden 2000 selvityksessä ei kuitenkaan ollut mahdollista ottaa kantaa henkilöstön vähyys –vaihtoeh-toon, joka tässä selvityksessä nousi selkeästi muita haittoja suuremmaksi.

28

Laadunhallinnan mallien käyttöLaadunhallinnan mallien käyttöä koskevaan kysymykseen jätti osa (12–21 %) vastaamatta ilmeisesti sen vuoksi, ettei sopivaa vaihtoehtoa ollut tarjolla. Vastauksensa antaneet ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat käyttäneet laadunhallintansa tukena seuraavia Opetushallituksen laatimia arviointimal-leja ja suosituksia sekä yleisimpiä laadunhallinnan malleja seuraavasti (ku-vio 10): Yleisimmin käytössä on ollut EFQM (36 %), Opetushallituksen laatima Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli (34 %), Suomen laatu-palkinnon arviointiperusteet (34 %), Balanced Scorecard –tuloskortti (30 %), Opetushallituksen laatimat julkaisut Ammatillisen koulutuksen laadun-hallinta (30 %) ja Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta (21 %) sekä Suo-men Standardisoimisliiton julkaisemat ISO-standardit (20 %).

Näiden lisäksi käytössä on ollut koulutuksen järjestäjien omia sovelluksia, joita on ollut 73 %:lla vastaajista. Koulutuksen järjestäjät ovat toimintansa arvioinnissa hyödyntäneet myös tulos- ja tavoitekeskusteluja ja erilaisia pa-lautekyselyjä. Lukujen perusteella on todettavissa, että vastaajat ovat käyt-täneet usein muitakin kuin vain yhtä mallia.

Vuodesta 2000 tilanne on muuttunut huomattavasti, sillä EFQM:n silloinen 4 prosentin käyttö on kasvanut lähes kymmenkertaiseksi. Sille on luonteva-na selityksenä muun ohessa se, että malli on ollut pohjana EU:n jäsenval-tioissa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan viitekehystä kehitettäes-sä. EFQM:ää käytetään Suomessa myös ammatillisen koulutuksen laatupal-kintokilpailun kriteeristönä, mikä omalta osaltaan on lisännyt mallin käyt-töä ja tuntemusta ammatillisessa koulutuksessa. Oletettavaa on myös Balan-ced Scorecardin yleistynyt käyttö viiden vuoden takaiseen tilanteeseen ver-rattuna. Silloin sitä ei sisällytetty kysymyksen vaihtoehtoihin. Yleisesti voi-taneen todeta kaikkien edellä mainittujen mallien käytön lisääntyneen, mi-kä on osoitus koulutuksen laadunhallintaan liittyvästä kiinnostuksesta ja sen merkityksen ymmärtämisestä.

29


Ulkoinen arviointi

Kyllä-vastausten perusteella ovat koulutuksen järjestäjät tai niiden ylläpitä-mät oppilaitokset osallistuneet kolmen viime vuoden aikana ulkoiseen arvi-ointiin seuraavasti: Opetushallituksen toteuttamiin arviointeihin on osallis-tunut vastaajista 55 %, lääninhallitusten arviointeihin 11 % ja jonkin muun organisaation (tai henkilön) suorittamiin 37 %. Opetushallituksen luku se-littynee joiltakin osin ammatillisen koulutuksen eri koulutusalojen kokonais-arviointien perusteella. Vuoden 2000 osalta ei ole suoraan tähän rinnastet-tavaa vertailutietoa, mutta 37 % koulutuksen järjestäjistä ilmoitti silloin ti-lanneensa ulkoisen arvioinnin joltakin organisaatiolta.

30

Arvioinnin hyödyntäminenArviointia on hyödynnetty erityisesti opetuksen sisällön kehittämisessä (pal-jon tai erittäin paljon 68 %). Opetussuunnitelmien kehittämisessä vastaa-va prosenttiluku on 65. Lähelle sitä pääsee koulutukselle asetettujen ta-voitteiden saavuttaminen (63 %). Sen sijaan erityisen vähän arviointia näy-tään hyödynnettävän yhteistyön kehittämisessä luottamushenkilöstön kans-sa (paljon tai erittäin paljon 17 %), alueellisen yhteistyön kehittämisessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa (29 %) ja koulutustarjonnan alueel-lisessa suunnittelussa (33 %). Muutama avovastaus sisälsi strategiaan liitty-viä kohteita. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös vuoden 2000 selvityk-sessä hieman erilaisin kysymyksenasetteluin.

Arvioinnin ohjaus

Valtaosa vastaajista pitää nykyistä arvioinnin ohjaustasoa sopivana; 79 % katsoo nykytilanteen vastaavan tarvetta. Vastaajista 18 % haluaisi kuiten-kin ohjausta vielä lisättävän. Vain 3 % ilmoittaa ohjauksen liialliseksi. Vuo-den 2000 selvityksessä 78 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä katsoi valtakunnallisia arviointeja järjestettävän riittävästi. Nyt puheena oleva ar-vioinnin ohjausta koskeva kysymys ei ole sisällöltään yhtenevä valtakunnal-listen arviointien kanssa, ja siksi mainittuja lukuja ei voi rinnastaa. Voidaan kuitenkin todeta, että nykytilanne on ammatillisen koulutuksen järjestäjien mielestä kohtuullisen hyvä.


Kyselyn avulla hankittiin myös koulutuksen järjestäjien näkemyksiä arvi-ointitoiminnan kehittämisestä. Vastaajat saivat ottaa kantaa siihen, minkä-laista tukea ne tarvitsisivat Opetushallitukselta toimintansa arviointiin. Yli-voimaisesti tarpeellisimmaksi on koettu kehittämishankkeille annettava tu-ki (melko tai erittäin tarpeellisena tukea pitää 84 % vastaajista). Myös ope-tustoimen tilastollinen vertailutieto, arvioinnin tuki- ja virikemateriaali sa-moin kuin myös tutkimustiedon välittäminen katsottiin tarpeelliseksi (noin 67 % vastaajista). Vähiten tarvetta näyttää oleva määräysten ja ohjeitten muodossa annettava tuki, vastaajista 70 % ei pidä niitä juuri tarpeellisena. Muutamassa avovastauksessa tuotiin esille alueellisten koulutustilaisuuksi-en ja hankkeiden tarpeellisuus. Tulos on samansuuntainen kuin edellises-sä selvityksessä.

31

Kirsti Stenvall

3.3 AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS

Ammatillisen aikuiskoulutuksen kyselylomakkeet lähetettiin ammatillisen aikuiskoulutuksen ja aikuisten yleissivistävän koulutuksen järjestäjille. Am-matillisen aikuiskoulutuksen kyselyyn vastasi yhteensä 209 henkilöä. Lopul-linen vastausprosentti oli 78,3 %.

Vastaajista oli päätoimisia ammatillisen aikuiskoulutuksen viranhaltijoita 67 %. Muita kuin päätoimisia viranhaltijoita oli vastaajista runsas 30 %. Ai-kuiskoulutuksen vastaajien virkanimikkeitä olivat muun muassa rehtori, apu-laisrehtori, koulutusjohtaja ja kuntayhtymän johtaja.

Suuri osa vastaajista oli Uudeltamaalta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pirkanmaal-ta ja Varsinais-Suomesta (noin 47 %). Loput vastaajista jakautuivat tasaises-ti muihin maakuntiin. Oppilasmäärä vastaajien taustayhteisöissä vaihteli pie-nistä koulutuksen järjestäjistä suuriin järjestäjäyhteisöihin.


Kaupunkimainen 62

Maaseutumainen 26

Taajamamainen 12

YHTEENSÄ 100




Lapin lääni 6


Oulun lääni 14

YHTEENSÄ 100

32

Vastaajien pääasiallisin järjestäjäyhteisö oli yksityinen järjestäjä (43 %). Vas-taajien muita järjestäjäyhteisöjä olivat kunta (32 %), kuntayhtymä (24 %) ja valtio (1 %). Vastaajissa oli aikuisten ammatilliseen perustutkintoon sekä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen, ammattitutkintoon ja erikois-ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja muun ammatillisen lisäkou-lutuksen järjestäjiä. Mukana vastaajissa oli myös aikuisille tarkoitetun pe-rusopetuksen ja lukiokoulutuksen sekä avoimen yliopisto-opetuksen jär-jestäjiä.

Kaiken kaikkiaan vastaajien määrä oli vähäisempi kuin vuonna 2000 suori-tetussa vastaavassa kyselyssä. Vastausprosentti oli aikuiskoulutuksen osal-ta tuolloin 85,7 %.


Ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnin tavoitteet on kirjattu pää-asiallisesti koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin sekä koulutuk-sen järjestäjän toiminta- ja taloussuunnitelmaan (kuvio 11). Tavoittei-ta on myös kirjattu muihin asiakirjoihin kuten opetus- tai sivistystoi-men strategiaan. Muita vastaajien mainitsemia asiakirjoja ovat koulu-tuksen järjestäjän tai oppilaitoksen laatukäsikirjat, aikuiskoulutusstra-tegiat tai –suunnitelmat, arviointisuunnitelmat ja näyttösuunnitelmat.


33

Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjistä yli puolella oli toimiva koulu-tuksen arviointijärjestelmä tai –ohjelma. Vastaajista 35 % arvioi, ettei heillä vielä ole tällaista järjestelmää tai ohjelmaa. Ohjelman oli vahvistanut järjes-täjää edustava johtokunta tai kaupungin/kunnan hallitus tai lautakunta (ku-vio 12). Aikuiskoulutusta koskeva arviointijärjestelmä oli myös vahvistettu oppilaitoksen johtoryhmissä tai erillisissä aikuiskoulutuksen ryhmissä. Osa vastaajista (22 %) ilmoitti, ettei vahvistusta ole tapahtunut missään toimie-limessä. Vuoden 2000 selvityksessä toimielimissä vahvistamista oli tapah-tunut selvästi vähemmän.

KUVIO 12. Arviointijärjestelmän tai –ohjelman vahvistaminen.

Aikuiskoulutuksen arvioinnin suunnittelussa ovat olleet pääasiassa mukana johtavat viranhaltijat, opettajat ja muu henkilöstö sekä työelämän edustajat ja opiskelijat. Opettajat sekä johtavat viranhaltijat ovat olleet parhaimmin mukana ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnittelussa. Vastaajista noin 60 % ilmoitti, että työelämän edustajat ovat olleet suunnittelussa mukana. Luottamushenkilöt ja opiskelijat ovat olleet arvioinnin suunnittelussa mu-kana muita vähemmän (kuvio 13). Koulutuksen järjestäjän toimesta työssä on ollut myös mukana oppilaitoksen johto- tai laaturyhmä, arviointitiimi, työpaikan edustaja tai tutkintotoimikunta. Arvioinnin suunnittelussa ovat lisäksi olleet mukana koulutuksen ulkopuoliset rahoittajat, kuten esimerkik-si työvoima- ja elinkeinokeskus.

34

Vuoden 2000 kyselyssä ammatillisen aikuiskoulutuksen toimijoista arvioin-nin kehittämiseen osallistuivat eniten opettajat, hallinto ja muu henkilökunta. Vähiten tuolloin osallistuivat luottamushenkilöt ja työelämä. Arviointijärjes-telmän –tai ohjelman oli vahvistanut oppilaitoksen johtokunta tai muu vas-taava toimielin.


Oman toiminnan arviointi ja arviointikohteetKyselyssä haluttiin myös tietää, miten usein koulutuksen järjestäjät arvioivat antamaansa ammatillista aikuiskoulutusta (kuva 14). Suurin osa vastaajista (66 %) sanoo arvioivansa koulutuksen tavoitteita vähintään kerran vuodes-sa. Myös opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä arvioidaan pääasiallisesti vuosittain (77 %). Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa arvi-oidaan vähemmän (46 %).

Noin puolet vastaajista ilmoittaa arvioivansa myös näyttötutkintoon val-mistavaa koulutusta (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, eri-koisammattitutkinnot), näyttöjen järjestämistä, muuta ammatillista lisäkou-lutusta, henkilökohtaisia opiskeluohjelmia (HOPS) sekä työpaikalla järjes-tettävää koulutusta.

35

Koulutuksen rahoitusta, läpäisyä ja keskeyttämistä arvioidaan niin ikään säännöllisesti vuosittain. Tosin hieman alle viidennes vastaajista sanoo, et-tei näitä asioita ole arvioitu vielä kertaakaan. Runsas viidennes vastaajista il-moittaa, että opiskelijoiden työelämään (21 %) ja jatko-opintoihin ( 22 %) sijoittumista ei ole arvioitu kertaakaan.



36

Avovastauksissa vastaajat kertoivat lisäksi, että oppilaitoksissa arvioidaan melko säännöllisesti koko koulutustoiminnan tavoitteita ja tavoitteissa on-nistumista. Avovastauksissa tuodaan esille myös oppimisympäristön ja op-pilaitoksen työskentelyilmapiirin arviointi. Vastaajat kertoivat avovastauk-sissa, että opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta opetuksesta esi-merkiksi Inkan, internet-pohjaisen koulutuksen arviointijärjestelmän kaut-ta. Oppilaitokset tekevät myös kyselyjä valmistuneille opiskelijoille koulu-tuksen hyödyllisyydestä.


Selvityksellä haluttiin tietoa siitä, mitkä tekijät haittaavat koulutuksen jär-jestäjän itsearviointia. Osa vastaajista (37 %) katsoi, että henkilöstön vä-hyys oli haitannut koulutuksen järjestäjän itsearviointia paljon tai erittäin paljon. Myös arviointitiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmia vastaajat pi-tivät arviointityötä haittaavina tekijöinä (51 %). Osa vastaajista katsoi, että taloudelliset resurssit eivät olleet merkittävä este toiminnan itsearvioinnis-sa. Noin viidennes vastaajista (23 %) arvioi, että arviointitaidon puutteel-lisuus ei erityisesti haittaa koulutuksen järjestäjän itsearviointia. Yli puo-let vastaajista katsoi (53 %), että puutteelliset taidot haittaavat itsearvioin-tia jonkun verran.

Vuoden 2000 kyselyssä arviointia haittaaviksi tekijöiksi mainittiin arvioin-titiedon keräämiseen ja käsittelyyn liittyvät ongelmat, arviointitiedon puut-teellisuus sekä taloudellisten resurssien riittämättömyys.

Laadunhallinnan mallien käyttö

Oman toiminnan arvioinnissa käytetään hyväksi erilaisia laadunhallinnan menetelmiä (kuvio 15). Vastausten perusteella koulutuksen järjestäjät käyt-tävät ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnissa paljon omaa sovellusta eli erilaisia arviointimallien yhdistelmiä (67 %). Myös Euroopan laatupalkinto-malli (EFQM) ja strategiatyöväline Balanced Scorecard (tasapainotettu tu-loskortti) ovat vastausten mukaan oman toiminnan arvioinnissa käytetty-jä malleja. Näitä malleja oli käyttänyt alle puolet vastaajista. Puolet taas il-moitti, etteivät he ole käyttäneet kyseisiä malleja koulutuksen laadunhallin-nassa. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallia, Ammatillisen koulu-tuksen laadunhallintasuositusta ja Oppisopimuskoulutuksen laadunhallin-tasuositusta oli käytetty vähemmän. Myös ISO –standardin käyttö oli am-matillisen aikuiskoulutuksen arvioinnissa vähäisempää. ISO-standardeja oli käyttänyt kuitenkin 17 % vastaajista.

37

Vastaajat kertoivat avovastauksissa, että arvioinnin viitekehyksenä käytet-tiin Euroopan laatupalkintomallia ja sitä sovellettiin omaan organisaatioon. Vastaavasti käytössä on erilaisia laadunhallinnan kriteereitä, joita on yhdis-telty ja sovellettu omaan toimintaan.


Ulkoinen arviointi

Vastaajilta kysyttiin, mitkä tahot ovat suorittaneet toiminnan ulkoista arvi-ointia viimeisen lukuvuoden aikana. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitettiin ky-symyksessä ulkopuolisen tahon tekemää toiminnan arviointia tai auditoin-tia. Vastaajista noin puolet ilmoitti, että Opetushallitus oli tehnyt koulutuk-sen järjestäjää koskevaa koulutuksen ulkoista arviointia. Ulkoisia arviointe-ja olivat tehneet vähemmän lääninhallitukset tai jokin muu ulkopuolinen organisaatio tai taho.

38

Arvioinnin hyödyntäminenSelvityksellä haluttiin tietoa myös siitä, millä tavalla eri arviointien tulok-sia on hyödynnetty koulutuksen järjestämisessä. Aikuiskoulutuksen järjes-tämisessä tuloksia on eniten hyödynnetty opetuksen sisällön kehittämises-sä, opetussuunnitelmien kehittämisessä ja opetustavoitteiden saavuttamises-sa. Vastaajista 71 % sanoo, että tuloksia on käytetty paljon tai erittäin pal-jon opetuksen sisällön kehittämisessä. Tuloksia on myös hyvin käytetty re-surssien suuntaamiseen, johtamisen kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Koulutustarjonnan alueelliseen suunnitte-luun ja alueellisen yhteistyön parantamiseen tuloksia on käytetty jonkin ver-ran. Vastaajista 39 % sanoi, ettei tuloksia oltu käytetty yhteistyön lisäämises-sä luottamushenkilöiden kanssa.

Arvioinnin ohjaus

Pääosin vastaajat katsoivat, että koulutuksen arviointia ohjataan valtakun-nallisesti sopivasti (75 %). Noin 18 % arvioi, että ohjausta on liian vähän. Noin 4 % taas ilmoitti, että ohjausta on liian paljon.


Yli puolet vastaajista piti melko tai erittäin tarpeellisena arvioinnin tuki- tai virikemateriaalia, paikallisia koulutustilaisuuksia, oppimistulosten arviointeja sekä laatutyötä tai –koulutusta. Myös tutkimustiedon välittämistä, opetustoi-men tilastollista vertailutietoa ja tukea kehittämishankkeille pidettiin yhtälail-la tärkeänä. Hieman alle puolet (46 %) vastaajista piti melko tai erittäin tar-peellisena ulkoisia arviointeja ja auditointeja. Vastaajat eivät sen sijaan pitä-neet kovin tarpeellisena määräyksiä tai ohjeita. Noin kolmannes (30 %) kat-soi, etteivät määräykset ole tarpeellisia ja noin viidennes ilmoitti (22 %) et-tä ne ovat melko tarpeellisia. Erittäin tarpeellisina määräyksiä tai ohjeita pi-ti runsas 2 % vastaajista.

Avovastauksissa kirjoitettiin, että koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksil-la on käytettävänä hyviä käytäntöjä liian vähän. Vastaajat toivoivat Opetus-hallitukselta koulutusta, käytännön arviointityökaluja ja suosituksia paikal-lisen arvioinnin kehittämiseen. Vuoden 2000 kyselyssä tukitoimenpiteiksi toivottiin kehittämishankkeita ja koulutustilaisuuksia. Vähiten tuolloin toi-vottiin määräyksiä ja ohjeita.

39

Kaija Salmio

3.4 VAPAA SIVISTYSTYÖ

Opetushallituksen vuonna 2004 tekemään kyselyyn vastasi 290 vapaan sivis-tystyön oppilaitosta. Vastaajista kolme ei ilmoittanut oppilaitostyyppiään, ja siksi osassa taulukoita vastaajien lukumäärä on pienempi, 287. Vapaan sivis-tystyön oppilaitosten osalta vastausprosentit olivat alhaiset, kokonaisvastaus-prosentti oli 77. Vastausprosentit lääneittäin ovat taulukossa 9 ja kuntaryh-mittäin taulukossa 10. Vapaa sivistystyö poikkeaa tämän selvityksen kohtee-na olleesta muusta koulutuksesta siinä, että arviointivelvollisuus on oppilai-toksilla – ei oppilaitosten ylläpitäjillä eikä koulutuksen järjestäjillä.

Kaikkiin kysymyksiin ei vastattu syystä tai toisesta, mikä aiheuttaa yksittäis-ten kysymysten osalta jonkin verran vastausprosenttien vaihtelua. Vastauksia on kuitenkin niin paljon, että niiden perusteella on mahdollista tehdä johto-päätöksiä ja vertailuja vuoden 2000 arviointiin. Vuosien 2000 ja 2004 kyse-lyjen kysymykset eivät olleet täsmälleen samat, mikä tulee ottaa huomioon vertailussa ja johtopäätöksiä tehtäessä.




Lapin lääni 7


Oulun lääni 10

YHTEENSÄ 100

Maakunnista eniten vastaajia oli Uudeltamaalta (17 %), Pirkanmaalta (7 %) ja Keski-Suomesta (7 %), loput vastaajista jakautuivat tasaisesti muihin maa-kuntiin.

40


Kaupunkimainen 47

Maaseutumainen 39

Taajamamainen 15

YHTEENSÄ 100

Päätoimisia vapaasta sivistystyöstä vastaavia viranhaltijoita oli vastaajista noin 84 % ja muita kuin päätoimisia viranhaltijoita loput. Yleisimmin käy-tetty virkanimike oli rehtori (yli 50 %), joka saattoi sisältää etuliitteitä, esi-merkiksi kansalaisopiston, lukion, aikuislukion. Myös sivistystoimen johta-jia toimi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa rehtoreina. Enimmillään opis-kelijoita oli yli 10 000 (7 %:ssa) ja vähimmillään alle sata (14 %:ssa oppilai-toksia).

Vuoden 2000 paikallisen tason arvioinnin tilaa esittelevässä raportissa reh-tori oli vapaan sivistystyön oppilaitoksissa yleisimmin käytetty virkanimi-ke päätoimisilla viranhaltijoilla. Päätoimisia rehtoreita oli tuolloin 55 %, eli enemmän kuin vuoden 2004 aineiston mukaan. Opiskelijamäärä vapaan si-vistystyön oppilaitoksissa oli vajaassa 50 %:ssa 1 000–5 000.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä (n = 290) oli vuoden 2004 kyse-lyn vastaajien mukaan useimmiten kunta (56 %) tai yksityinen taho (39 %). Kuntayhtymä oli ylläpitäjänä 4 %:ssa oppilaitoksia. Vastaajien oppilaitokset olivat useimmiten kansalaisopistoja (64 %) tai kansanopistoja (23 %). Muita yhteisöjä olivat opintokeskukset (4 %), liikunnan koulutuskeskukset (4 %) ja kesäyliopistot (6 %). Sekä vastaajien määrä että vastausprosentti (77 %) oli tässä kyselyssä pienempi kuin vuonna 2000 suoritetussa vastaavassa ky-selyssä, jolloin vastaajia oli 359 ja vastausprosentti 89. Oppilaitosten ylläpi-täjistä käytetään jäljempänä termiä koulutuksen järjestäjät.


Vapaan sivistystyön arvioinnin tavoitteet on kirjattu useimmiten toimin-ta- ja taloussuunnitelmiin (51 %), erilliseen opetus- tai sivistystoimen stra-tegiaan (23 %) ja opetussuunnitelmiin (26 %). Tavoitteita on kirjattu myös muihin asiakirjoihin kuten arviointi- ja kehittämisasiakirjoihin, strategioihin, laatukäsikirjoihin sekä talousarvioon ja -suunnitelmiin. Vapaan sivistystyön arvioinnin tavoitteiden kirjaamispaikat käyvät ilmi kuviosta16.

41

KUVIO 16. Arvioinnin tavoitteiden kirjaaminen asiakirjoihin.

Arvioinnin tavoitteet on kirjattu kansanopistoissa useimmiten opetussuun-nitelmiin ja muissa oppilaitoksissa toimintasuunnitelmiin. Ne on eritelty op-pilaitoksittain taulukossa 11.

TAULUKKO 11. Arvioinnin tavoitteiden kirjaaminen oppilaitoksittain (%).

ASIAKIRJA KANSALAIS-OPISTO N = 18

KANSAN-OPISTO N = 65

OPINTO-KESKUS N = 12

LIIKUNNAN KOULUTUS-KESKUS N = 10

KESÄ-YLIOPISTO N = 17

järjestäjän toiminta-suunnitelma 49 49 92 70 53

opetus- tai sivistystoimen strategia 28 11 17 20 12

opetussuunnitelma 16 54 33 40 -

arviointi- ja kehittämisasiakirja 3 2 - - 12

strategia - 2 8 10 6

laatukäsikirja 1 3 8 - -

talousarvio ja -suunnitelma 1 - - - -

42

Vuoden 2000 selvityksessä tavoitteet oli kirjattu useimmiten toimintasuun-nitelmiin (33 %) ja taloussuunnitelmiin (29 %). Tosin ne olivat erillisinä vas-tausvaihtoehtoina toisin kuin vuonna 2004. Opetussuunnitelma tavoittei-den kirjaamispaikkana on yleistynyt vuoden 2000 kyselyyn verrattuna.

Vastausten mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksista 69 %:lla (N = 290) oli toimiva koulutuksen arviointijärjestelmä tai -ohjelma. Oppilaitosten ar-viointijärjestelmän tai -ohjelman on vahvistanut useimmiten oppilaitosta edustava johtokunta (31 %). Kunnan virallisista elimistä arviointijärjestel-män ja -ohjelman on vahvistanut useimmiten lautakunta (25 %). Arvioin-tijärjestelmän tai -ohjelman ovat vahvistaneet myös valtuusto (9 %), kau-pungin/kunnanhallitus (3 %), kuntayhtymän hallitus, rehtori, opettajainko-kous, yhdistyksen tai ylläpitäjän hallitus. Noin viidesosassa vastaajien oppi-laitoksia arviointijärjestelmää tai –ohjelmaa ei ole vahvistettu missään toi-mielimessä (kuvio 17).

KUVIO 17. Arviointijärjestelmän tai -ohjelman vahvistaminen.

Arviointijärjestelmän tai –ohjelman käyttö on lisääntynyt vuodesta 2000, jolloin arviointijärjestelmä tai -ohjelma oli käytössä vain 10 %:lla vapaan si-vistystyön oppilaitoksista.

Johtokunta arviointijärjestelmän tai -ohjelman vahvistajana on merkittävä erityisesti liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansanopistoissa. Arviointijärjes-telmän tai -ohjelman vahvistajatahot ovat oppilaitoksittain taulukossa 12.

43

TAULUKKO 12. Arviointijärjestelmän tai -ohjelman vahvistajatahot oppilaitoksittain (%).

ARVIOINTI-JÄRJESTELMÄN VAHVISTAJAT

KANSALAIS- OPISTO

KANSAN-OPISTO

OPINTO-KESKUS

LIIKUNNAN KOULUTUS-KESKUS

KESÄ-YLIOPISTO

Valtuusto 13 2 - 10 -

Kaupungin/kunnan hallitus 3 3 - - -

Lautakunta 39 - 8 - -

Johtokunta 18 55 50 70 47

Jokin muu toimielin 9 11 17 20 42

Ei mikään 24 17 17 10 24

Vuoden 2000 selvityksen mukaan arviointijärjestelmää tai -ohjelmaa ei ol-tu vahvistettu 20 %:ssa oppilaitoksista. Tilanne ei ole muuttunut oleellises-ti tältä osin, sillä vuonna 2004 vastaajista 21 % ilmoitti, että mikään toimie-lin ei ole vahvistanut arviointijärjestelmää tai -ohjelmaa.

Vapaan sivistystyön arvioinnin suunnitteluun osallistuivat vastaajien mu-kaan eniten opettajat (83 %), johtavat viranhaltijat ja (78 %) ja muu henki-löstö (69 %). Myös luottamushenkilöt ovat olleet arvioinnin suunnittelussa mukana (vastanneista 55 %). Työelämän edustajat ja opiskelijat osallistuivat työhön huomattavasti vähemmän. Vastanneista 11 % ilmoitti edellisten ja 35 % jälkimmäisten olleen mukana suunnittelussa (kuvio 18).

44


Koulutuksen järjestäjän toimesta työhön on osallistunut muitakin tahoja, kuten kansalaisopistoja, rahoittajia sekä ulkopuolisia konsultteja ja asian-tuntijoita. Oppilaitoskohtainen jaottelu on taulukossa 13.

TAULUKKO 13. Arvioinnin suunnitteluun osallistujat oppilaitoksittain (%).

ARVIOINNIN SUUNNITTELUUNOSALLISTUJAT

KANSALAIS-OPISTO

KANSAN-OPISTO

OPINTO-KESKUS


KESÄ-YLIOPISTO

Johtavat viranhaltijat 79 71 83 80 94

Luottamushenkilöt 54 49 67 50 77

Opettajat 86 88 75 100 35

Muu henkilöstö 69 65 75 50 94

Opiskelijat 31 46 33 70 12

Työelämän edustajat 3 25 25 60 12

45

Tehtäväksi annossa ei määritelty käsitettä johtava viranhaltija, mikä saattoi aiheuttaa sekaannusta vastauksiin nimenomaan rehtorin sijoittamisessa eri vastausvaihtoehtoihin.

Aikaisemman kyselyn mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten arviointi-järjestelmän tai -ohjelman suunnitteluun osallistui eniten hallinto (vastaajis-ta näin arvioi 67 %) ja toiseksi eniten opettajat (vastaajista 64 %). Opettajien osuus on lisääntynyt aikaisempaan vuoden 2000 kyselyyn verrattuna. Johta-vien viranhaltijoiden osuus arviointijärjestelmän tai -ohjelman suunnittelus-sa on pysynyt suunnilleen samana.

Oman toiminnan arviointi ja arviointikohteet

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa oman toiminnan arviointi keskittyi opis-kelijoiden oppimisen arviointiin (61 %), oppilaitosten opetussuunnitelmiin (60 %) ja koulutuksen rahoitukseen (59 %), joista jokaista arvioitiin vähin-tään kerran vuodessa. Henkilöstöresursseja arvioitiin runsaasti ainakin ker-ran vuodessa, noin 50 %. Henkilökohtaisia opiskeluohjelmia ei ole arvioi-tu kertaakaan yli puolessa oppilaitoksista. Opinto-ohjauksen ja muiden tu-kipalvelujen arviointia pidettiin joissakin oppilaitoksissa tärkeänä ja sitä ar-vioidaan ainakin kerran vuodessa (36 %), mutta lähes yhtä usein (34 %) si-tä ei ole arvioitu vielä kertaakaan.

Erilaisiin vastauksiin saattoivat olla syynä vapaan sivistystyön oppilaitosten erilaiset luonteet ja tavoitteet sekä erilainen toimintatapa. Esimerkiksi kou-lutuksen keskeyttämisen arviointia tapahtui ainakin kerran vuodessa 37 %:ssa oppilaitoksia, mutta toisaalta keskeyttämistä ei arvioitu kertaakaan lä-hes 40 %:ssa oppilaitoksista. Kuviossa 19 esitetään oman toiminnan arvi-ointi sisältökohteittain.

46


KUVIO 19. Oman toiminnan arviointi oppilaitoksittain.

Yhteistyö muiden oppilaitosten ylläpitäjien/koulutuksen järjestäjien kans-sa ei ole yleistä, sillä sitä ei ole arvioitu yli kolmasosassa oppilaitoksia vielä kertaakaan (38 %), mutta toisaalta yhteistyötä on arvioitu vajaassa kolman-neksessa oppilaitoksia (noin 30 %).

47

Kaikissa oppilaitoksissa, lukuun ottamatta kansalaisopistoja, arvioitiin eni-ten ja useimmiten opiskelijoiden oppimista. Kysymyksenasetteluissa ei mää-ritelty sanaa oppiminen, joten osa vastaajista on saattanut tarkoittaa oppi-misella opiskelijan arviointia kurssien tai lukukausien loputtua. Kansalais-opistossa arvioitiin eniten oppilaitoksen opetussuunnitelmia. Myös opetus-suunnitelmia ja koulutuksen rahoitusta arvioitiin runsaasti. Liikunnan kou-lutuskeskusten ja kansalaisopistojen välillä on arvioinnin kohdentamisessa eniten eroja. Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten runsas opis-kelijoiden oppimisen arviointi selittynee sillä, että niissä opinnot ovat eh-kä tavoitteellisemmat kuin muissa oppilaitoksissa. Taulukossa 14 esitetään oman toiminnan arviointikohteet oppilaitoksittain.

TAULUKKO 14. Oman toiminnan arviointikohteet ja arvioinnin määrä oppilaitoksittain.

1=ei arvioitu, 2=arvioitu useammin kuin lukuvuosittain.

ARVIOINNIN KOHDE

KANSALAIS- OPISTO

KANSAN-OPISTO

OPINTO-KESKUS


KESÄ-YLIOPISTO

1 2 1 2 1 2 1 2 1 2

Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa 40 26 36 38 25 50 30 20 41 35

Oppilaitoksen opetus-suunnitelma 17 57 3 76 27 46 20 70 18 71

Henkilökohtainen opiskeluohjelma 76 14 12 69 46 18 33 56 50 19

Opiskelijoiden oppiminen 22 50 2 90 8 58 - 100 12 77

Opinto-ohjaus ja muut tukipalvelut 45 21 8 73 36 46 - 100 24 47

Henkilöstöresurssit 27 42 3 69 8 58 - 89 18 71

Koulutuksen rahoitus 34 52 8 74 8 75 - 90 24 71

Koulutuksen keskeyttäminen 50 25 13 77 82 9 - 89 25 44

48

Vuoden 2000 kyselyssä selvitettiin, miten usein vapaan sivistystyön oppilai-toksissa on arvioitu opetusta ja muuta toimintaa. Tuolloin oli arvioitu eniten koulutusresurssien määrää, kohdentumista ja käytön tehokkuutta (80 %), oppimistulosten saavuttamista (62 %) ja pedagogisia järjestelyjä (62 %). Ja-ottelun perustana oli käytetty Koulutuksen tuloksellisuuden arvioin timallia (Opetushallitus, 1998).


Kyselyssä haluttiin tietoa siitä, mitkä tekijät haittaavat oppilaitosten itsearvi-ointia. Vastaajista noin 40 % ilmoitti, että arviointisuunnitelman tai -ohjel-man puuttuminen ei haitannut itsearviointia lainkaan. Osaa vastaajista (17%) se haittasi paljon tai erittäin paljon. Arviointisuunnitelmalla ei näyttänyt ole-van vuoden 2004 aineiston mukaan suurta merkitystä oppilaitoksen itsear-vioinnin toteuttamisessa. Myöskään puutteellisella johtamisella ei ollut mer-kitystä itsearvioinnin toteuttamiseen, sillä lähes 30 % vastaajista ilmoitti, et-tä arvioinnin puutteellinen johtaminen ei haitannut lainkaan, ja noin 15 % vastaajista ilmoitti, että se haittasi paljon tai erittäin paljon.

Taloudellisten resurssien riittämättömyys haittasi paljon tai erittäin paljon (43 %) vastaajia. Vajaata viidesosaa vastaajista taloudellisten resurssien riit-tämättömyys ei haitannut lainkaan. Henkilöstön vähyys haittasi sen sijaan paljon tai erittäin paljon (58 %). Se haittasi vähintään jossain määrin lähes 90 %:a oppilaitoksista. Arviointitaidon puutteellisuus ei haitannut lainkaan (22 %) ja haittasi paljon tai erittäin paljon (16 %) oppilaitosten itsearvioin-tia. Sen sijaan arviointitiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmat koettiin vas-taajien keskuudessa suuremmiksi, sillä noin kolmannes heistä oli sitä mieltä, että puutteelliset tiedot haittasivat arviointia paljon tai erittäin paljon. Noin 14 % vastaajista ilmoitti, että puutteelliset tiedot arvioinnista eivät haitan-neet työtä lainkaan.

Arviointikoulutuksen puute ei vastausten perusteella haitannut arviointia lainkaan (25 %), haittasi paljon (14 %) tai haittasi erittäin paljon (4 %). Ar-vioinnin tuki- ja virikemateriaalin puute ei vastaajien mukaan haitannut lain-kaan (26 %) oppilaitoksen itsearviointia tai se haittasi paljon (15 %) tai erit-täin paljon (3 %). Muita haittaavia tekijöitä mainittiin paljon, muun muas-sa ajanpuute, työtaakka, motivaation puute, epäselvä käsitys itsearvioinnin merkityksestä, henkilöstön puute ja vapaan sivistystyön erityisluonteen ym-märtämisen puute.

49

Laadunhallinnan mallien käyttöVapaassa sivistystyössä käytetään koulutuksen arvioinnissa eniten omia so-velluksia tai eri laadunhallintamallien yhdistämistä, noin 73 %. Seuraavak-si eniten käytetään Opetushallituksen laatimaa Koulutuksen tuloksellisuu-den arviointimallia (29 %) ja Balanced Scorecardia (22 %). Myös EFQM-mallia, Suomen laatupalkintomallia ja ISO-standardeja käytetään vähäises-sä määrin (kuvio 20).


Vuonna 2000 noin 31 % vapaan sivistystyön oppilaitoksista käytti omaa ar-viointimallia. Muista malleista käytettiin oppilaitoksissa eniten Koulutuk-sen tuloksellisuuden arviointimallia (6 %) ja yhdistelmämallia (11 %). Mo-lempien edellä mainittujen mallien käyttö on lisääntynyt vuoden 2000 sel-vitykseen verrattuna.

50

Ulkoinen arviointiVapaan sivistystyön oppilaitoksissa on suoritettu vähän ulkoisia arviointeja kolmen viimeisen lukuvuoden aikana. Opetushallitus teki arviointeja noin 20 %:ssa oppilaitoksia, ja lääninhallitukset tekivät niitä noin 5 %:ssa oppi-laitoksia. Ulkoisia arviointeja ovat tehneet myös muut ulkopuoliset tahot, mutta niitä ei vastauksissa nimetty.

Arvioinnin hyödyntäminen

Arviointien tuloksia on vapaan sivistystyön oppilaitoksissa käytetty hyödyk-si runsaasti. Oman toiminnan kehittämiseen niitä on käytetty paljon (41 %) tai erittäin paljon (17 %), alueellisen yhteistyön parantamiseen paljon (20 %) tai erittäin paljon (3 %), oppimistavoitteiden saavuttamiseen paljon (31 %) tai erittäin paljon (8 %), resurssien suuntaamiseen paljon (33 %) tai erittäin paljon (10 %), opetussuunnitelman kehittämiseen paljon (36 %) tai erittäin paljon (17 %).

Arviointien tuloksia on käytetty myös opetuksen sisällön kehittämiseen pal-jon (39 %) tai erittäin paljon (20 %), johtamiseen paljon (20 %) tai erittäin paljon (7 %) sekä yhteistyön lisäämiseen luottamushenkilöiden kanssa pal-jon (13 %) tai erittäin paljon (2 %). Työ- ja elinkeinoelämän kanssa yhteis-työ on lisääntynyt paljon (10 %) tai erittäin paljon (3 %). Arviointien tulok-sia on käytetty myös moniin muihinkin tarkoituksiin, muun muassa mark-kinointiin, työyhteisön toiminnan kehittämiseen sekä alueellisen toiminnan kehittämiseen.

Arviointitulosten hyödyntäminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on ol-lut samansuuntaista. Eniten hyödyntämistoimia on keskitetty oman toimin-nan, opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämiseen, joita kaikkia on hyö-dynnetty paljon tai jonkin verran (kuvio 21).

51

Kuviossa arvot tarkoittavat seuraavaa: 1 = ei käytetty lainkaan, 2 = käytetty jonkin verran, 3 = käytetty paljon ja 4 = käytetty erittäin paljon.

KUVIO 21. Arvioinnin tulosten hyödyntäminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

52

Arvioinnin ohjausVapaan sivistystyön koulutuksen osalta tähän kysymykseen vastanneet oli-vat pääosin sitä mieltä, että koulutuksen arviointia ohjataan valtakunnalli-sesti sopivasti (72 %). Ohjauksen tarvetta on kuitenkin, sillä noin 20 % vas-taajista arvioi, että ohjausta on liian vähän. Noin 3 % vastaajista ilmoitti, et-tä ohjausta on liian paljon.


Vapaan sivistystyön arvioinnissa vastaajat pitivät Opetushallituksen tukea kehittämishankkeisiin oman työnsä kannalta erittäin tarpeellisena (47 %) tai melko tarpeellisena (35 %). Melko tarpeellisena pidettiin myös tutkimustie-don välittämistä (41 %), opetustoimen tilastollisia vertailutietoja (38 %) ja tukea laatutyöhön ja -koulutukseen (37 %). Ulkoista arviointia ja auditoin-tia ei pidetty kovin tarpeellisena (22 %) tai niitä pidettiin jonkin verran tar-peellisina (46 %). Reilu kolmannes vastaajista ei pitänyt Opetushallituksel-ta tulevia määräyksiä eikä ohjeita tarpeellisina.

Taulukossa 15 esitetään Opetushallitukselta toivottu tuki oppilaitoksittain. Kaikki koulutuksen järjestäjät toivovat Opetushallitukselta eniten tukea ke-hittämishankkeille ja tutkimustiedon välittämistä. Muut tarpeet vaihtelevat oppilaitoksittain.

53

TAULUKKO 15. Oppilaitosten arviointiin toivoma tuki (%).

1 =ei kovin tarpeellinen, 2 = erittäin tarpeellinen

ARVIOINNIN KOHDE

KANSALAIS-OPISTO

KANSAN-OPISTO

OPINTO-KESKUS


KESÄ-YLIOPISTO

1 2 1 2 1 2 1 2 1 2

Tuki- ja virikemateriaali 5 30 13 20 17 8 - 11 6 24

Paikallisia koulutustilaisuuksia 11 28 13 8 25 8 22 - 18 18

Oppimistulosten arviointi 26 10 18 10 33 25 14 14 18 6

Arvioinnin verkostohanke 16 15 22 7 17 8 - 11 24 6

Laatutyö/-koulutus 13 20 18 13 33 8 - 25 24 6

Ulkoinen arviointi/auditointi 20 9 25 5 33 17 13 13 24 6

Opetustoimen tilastollinen vertailu 5 30 5 16 25 - - 13 6 24

Tutkimustiedon välittäminen 7 30 7 21 17 17 - - 12 41

Tukea kehittämishankkeille 2 45 2 48 - 67 - 33 6 65

Määräyksiä ja ohjeita 34 2 43 - 50 - 38 - 29 -

Opetushallitukselta toivotut tukitoimenpiteet ovat muuttuneet vapaan sivis-tystyön oppilaitoksissa, sillä vuoden 2000 arvioinnissa Opetushallitukselta toivottiin eniten tukea koulutustilaisuuksien järjestämiseen (31 %), virike-materiaalien tekemiseen (26 %) ja kehittämishankkeisiin (20 %), mutta tuen tarve koulutustilaisuuksien järjestämiseen on vähentynyt.

54

4 YHTEENVETO TULOKSISTASelvityksen tavoitteena oli kartoittaa koulutuksen järjestäjien arviointitoi-minnan tilaa ja sitä, miten paikallinen arviointi on kehittynyt vuonna 2000 tehdyn selvityksen jälkeen perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatil-lisessa peruskoulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja vapaan si-vistystyön oppilaitoksissa. Seuraavassa on yhteenveto kyselyn kohteena ol-leen koulutuksen arviointitoiminnan tilasta.

Yleissivistävä koulutus

Päätoimisten, yleissivistävästä koulutuksesta vastaavien hallintovirkamies-ten osuus on entisestään vähentynyt, tällaisia virkamiehiä on kyselyyn vas-tanneista vain vajaat 40 %. Opetustoimen arviointijärjestelmä tai –ohjelma on käytössä 75 %:lla opetuksen/koulutuksen järjestäjistä. Määrä on lisään-tynyt huomattavasti vuoden 2000 tilanteesta. Vastaajien mukaan perusope-tuksen osalta noin 10 %:ssa ja lukio-opetuksen osalta 6 %:ssa tapauksista ei kuitenkaan mikään toimielin ole vahvistanut ohjelmaa. Näillä koulutuksen järjestäjillä arviointitoiminta ei liene kovin systemaattista.

Opettajien osuus arvioinnin suunnittelussa on kasvanut verrattuna vuoden 2000 selvitykseen. Vastaajista yli puolet arvioi luottamushenkilöiden osal-listuneen perusopetuksen arvioinnin suunnitteluun. Yleissivistävän koulu-tuksen arviointikohteena ovat useimmiten olleet oppimistulokset ja rahoi-tus. Vastausten mukaan 69 % opetuksen järjestäjistä on arvioinut niitä vä-hintään kerran vuodessa. Myös opetuksen tavoitteita ja sisältöä on arvioi-tu runsaasti. Henkilöstöresursseja on yli 60 % järjestäjistä arvioinut vuosit-tain. Yllättävää on, että noin kolmannes koulutuksen järjestäjistä ei ole ar-vioinut kouluverkostoa kertaakaan, ja noin puolet koulutuksen järjestäjistä ei ole arvioinut koulutuksellista tasa-arvoa lainkaan.

Yleissivistävän koulutuksen arvioinnissa ei ole ollut juurikaan käytössä val-miita laadunhallinnan malleja. Suurin osa vastaajia (yli 70 %) on käyttänyt arvioinnissa omaa sovellutusta tai yhdistäen eri malleja.

Koulutuksen arviointia ohjataan enemmistön mukaan valtakunnallisesti so-pivasti. Eniten Opetushallituksen tukea yleissivistävässä koulutuksessa kai-vattiin kehittämishankkeille ja oppimistulosten arvioinnille sekä ennen kaik-kea opetustoimen tilastollisen vertailuaineiston saamiselle. Yli puolet vas-taajista piti tuki- ja virikemateriaalin, paikallisten koulutustilaisuuksien jär-jestämistä ja tutkimustiedon välittämistä tarpeellisena.

55

Ammatillinen peruskoulutusAmmatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ovat itsearvioinnin toteuttami-sessa ja sen edellytysten luomisessa monin tavoin pidemmällä kuin viisi vuotta sitten.

Opetussuunnitelmien merkitys arvioinnin tavoitteiden kirjaamisessa on tul-lut keskeiseksi. Viisi vuotta sitten arvioinnin tavoitteiden ilmoitettiin useim-min vielä löytyvän toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Toimiva arviointijär-jestelmä tai -ohjelma on valtaosalla (72 %) vastaajia. Aiemmin se oli vain 25 prosentilla vastaajia. Itsearvioinnissa on yhä enemmän alettu hyödyn-tää yleisesti tunnettuja laadunhallinnan malleja. Erityisesti EFQM on va-kiintunut keskeiseksi laadunhallinnan välineeksi joko sellaisenaan tai yhdis-tettynä muihin laadunhallinnan välineisiin. Koulutuksen järjestäjillä on hy-vin usein käytössään myös oma sovelluksensa laadunhallinnan työkaluksi. Opiskelijoiden keskeyttäminen ja koulutuksen läpäisy samoin kuin opiske-lijoiden työelämään ja jatko-opintoihin sijoittuminen ovat keskeisiä arvioin-tikohteita. Suurin osa vastaajista arvioi säännöllisesti myös oppimistuloksia ja työssäoppimista.

Itsearvioinnin suurimpana esteenä pidetään henkilöstön vähyyttä. Viiden vuoden takaisessa selvityksessä ko. vaihtoehtoa ei ollut valittavana. Arvioin-titiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmat, samoin kuin taloudellisten re-surssien riittämättömyys, koettiin viisi vuotta sitten ja koetaan edelleen huo-mattaviksi. Arvioinnin valtakunnallista ohjaustasoa pitää suurin osa vastaa-jista sopivana (80 %). Viidennes vastaajista haluaisi ohjausta kuitenkin vielä lisättävän. Opetushallitukselta toivottavat tukitoimet liittyvät erityisesti eri-laisiin kehittämishankkeisiin, opetustoimen tilastolliseen vertailutietoon, tu-ki- ja virikemateriaaleihin ja tutkimustiedon välittämiseen.

Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa toimiva arviointijärjestelmä tai –oh-jelma on yli puolella vastaajista (63%). Vuoden 2000 selvityksessä erillisen järjestelmän oli kehittänyt ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjistä va-jaa puolet (42,5%).

Itsearvioinnissa hyödynnetään yleisesti tunnettuja laadunhallinnan malleja. Euroopan laatupalkintomalli (EFQM) ja tasapainotettu tuloskortti (BSC) ovat toiminnan arvioinnissa käytettyjä malleja. Suurin osa vastaajista ilmoit-ti arvioivansa koulutuksen tavoitteita vähintään kerran vuodessa. Opiskeli-joiden oppimista ja työskentelyä arvioidaan vuosittain. Sen sijaan opiskeli-joiden työelämään sijoittumista ja jatko-opintoihin sijoittumista arvioidaan

56

harvemmin. Opiskelijoiden keskeyttäminen ja koulutuksen läpäisy ovat myös keskeinen arviointikohde.

Oman toiminnan arvioinnin esteenä pidettiin henkilöstön vähyyttä sekä arviointitiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmia. Tuki- tai muun materi-aalin puutetta ei pidetty haittana arvioinnin toteuttamiselle.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät pitivät arvioinnin valtakunnal-lista ohjausta sopivana. Lähes viidennes vastaajista toivoi, että ohjausta li-sättäisiin. Opetushallitukselta toivottiin tukea oppimistulosten arviointiin sekä laatutyöhön. Vastaajat toivoivat myös koulutustilaisuuksia arvioinnin teemoista sekä ulkoisia arviointeja ja auditointeja. Vähiten toivottiin mää-räyksiä tai ohjeita.

Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat arvioinnin toteuttamisessa pidem-mällä kuin vuonna 2000. Vastauksissa tuli näkyviin vapaan sivistystyön op-pilaitosten erilainen luonne ja erilaiset tavoitteet.

Noin 70 % vastaajista ilmoitti, että oppilaitoksella on käytössään arviointi-järjestelmä, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin vuonna 2000. Arvi-oinnin suunnitteluun osallistuvat eniten opettajat ja johtavat viranhaltijat. Eniten arvioidaan opiskelijoiden oppimista ja koulutuksen rahoitusta. Ar-viointituloksia hyödynnetään oman toiminnan kehittämisessä ja alueellisen yhteistyön parantamisessa sekä monissa muissa toiminnoissa.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset toivoivat Opetushallitukselta eniten tu-kea kehittämishankkeisiin. Muut tukitarpeet vaihtelivat seuraavasti: kansa-laisopistot toivovat eniten tuki- ja virikemateriaalia, opintokeskukset op-pimistulosten arviointia, liikunnan koulutuskeskukset tukea laatutyöhön ja kesäyliopistot tutkimustiedon välittämistä.

57

LÄHTEETAmmatillisen koulutuksen laadunhallinta. Arviointi 9/1999. Opetushalli-tus. Helsinki.

The European Foundation of Quality Management. 2003. EFQM Excel-lence Model, suomenkielinen käännös. Helsinki. Laatukeskus. www.laatu-keskus.fi , luettu 17.3.2005.

Kaplan, Robert S. ja Norton David, P. 1992. The Balanced Score – Measu-res That Drive Performance. Harvard Business Review. Jan-Feb 71–79.

Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Arviointi 7/1998. Opetushal-litus. Helsinki.

Koulutus ja tutkimus. Kehittämissuunnitelma vuosille 2003–2008. Opetus-ministeriön julkaisuja 2004:6. Helsinki.

Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta. Arviointi 6/2002. Opetushalli-tus. Helsinki.

Rajanen, J. 2000. Selvitys koulutuksen paikallisen arvioinnin tilasta. Arvi-ointi 11/2000. Opetushallitus. Helsinki.

Suomen laatupalkinnon arviointiperusteet. Suomen laatuyhdistys. 2000. Helsinki.

Suomen Standardisoimisliitto SFS. 2000. ISO-9000 –standardisarja. Hel-sinki.

58

LIITE 1. KYSELYN MENETELMÄLLISIÄ NÄKÖKOHTIA

Jari Metsämuuronen

Lähetetyt ja palautetut lomakkeetKyselyn tavoitteena oli kartoittaa vuoden 2000 selvityksen jälkeen koulu-tuksen paikallisen tason arvioinnissa tapahtuneita muutoksia. Kyselyn koh-dejoukko oli siksi sama kuin aiemmassakin selvityksessä.

Kohdejoukolle lähetettiin sähköpostitse kyselyä koskeva ohje ja kyselyyn johtava internet-linkki. Kyselyssä hyödynnettiin Opetushallituksen lasken-tapalvelujen käyttämää koulutuksen järjestäjiä ja vapaan sivistystyön oppi-laitosten ylläpitäjiä koskevaa rekisteriä, joka sisältää koulutuksen järjestäji-en ja oppilaitosten taloushallintoa hoitavien henkilöiden yhteystiedot. Yh-teyshenkilöitä pyydettiin lähettämään viesti eteenpäin koulutuksen järjestä-misestä vastaavalle henkilölle. Yhdelle henkilölle saattoi mennä neljä erillis-tä, joskin pitkälti samalta näyttävää lomaketta vastattavaksi.

Vastauksia palautui keskimäärin 83 %. Osa niistä oli kahteen kertaan annet-tuja vastauksia tai sitten ne olivat niin puutteellisia, että ne poistettiin aineis-tosta. Lopullinen vastausten määrä lähetettyihin sähköposteihin verrattuna osoitti keskimäärin 21,6 %:n katoa, ja lopulliseksi vastausprosentiksi muo-dostui 78,4. (Taulukko 16.)

TAULUKKO 16. Lähetetyt ja palautetut lomakkeet sekä vastausprosentit kyselyssä.

AINEISTO LÄHETETTY PALAUTUNUT VASTAUSPROSENTTI

ALKUPERÄINEN N

LOPULLINEN N

ALKU-PERÄISESTÄ

LOPULLI-SESTA

ammatillinen aikuiskoulutus 267 219 209 82,0 78,3

ammatillinen peruskoulutus 202 176 161 87,1 79,7

vapaa sivistystyö 367 302 290 82,3 79,0

yleissivistävä koulutus 574 473 445 82,4 77,5

YHT. 1410 1170 1105 83,0 78,4

59

Työryhmä laati kyselyä varten neljä eri lomaketta selvityksen kohteena ol-leen koulutuksen mukaisesti (yleissivistävä perusopetus ja lukio, ammatil-linen peruskoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö). Lo-makkeet käännettiin ruotsiksi.

Kyselylomakkeiden teemat olivat seuraavat:

1 Arvioinnin tavoitteet ja suunnittelu

2 Oman toiminnan arviointi ja arviointikohteet

3 Itsearviointia haitanneet seikat

4 Laadunhallinnan mallien käyttö

5 Ulkoinen arviointi

6 Arvioinnin hyödyntäminen

7 Arviointiin tarvittava tuki

Vastaustyyppinä olivat joko neliportainen positiivinen likert-asteikko tai dikotominen on/ei ole –asteikko. Työryhmä pyysi kysymyksiä laatiessaan kommentteja kutakin koulumuotoa edustavilta asiantuntijoilta, millä pyrit-tiin varmistamaan kyselyn ja yksittäisten kysymysten tarkoituksenmukai-suus.

Yleistettävyys läänien suhteen

Yleisesti ottaen otokset – yleissivistävä koulutus, ammatillinen peruskoulu-tus, ammatillinen aikuiskoulutus sekä vapaa sivistystyö – vastaavat melko hyvin valtakunnan läänikohtaista koulutuksen järjestäjien ja koulumuoto-jen läänikohtaista prosenttijakaumaa (kuvio 22). Kadon merkitystä tarkas-tellaan seuraavassa edellä mainitun rekisterin (jäljempänä Rekisteri) tietojen pohjalta. Erot vastaajien ja Rekisterin välillä ovat läänitason vertailussa vai-voin silmin havaittavia.

60

KUVIO 22. Vastaajat ja perusjoukko läänitason vertailuna.

Yleistettävyys maakuntien suhteen

Maakuntakohtaisessa vertailussa (kuviot 23, 24, 25 ja 26) otosten ja Rekis-teritietojen välillä on vain pieniä eroja. Eniten eroa on ammatillisen aikuis-koulutuksen aineistossa. Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnista on selkeä ali-edustus, kun taas Lapin maakunnasta on suhteellisesti enemmän vastauksia kuin odottaisi. Parhaiten perusjoukkoa vastaavat yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön vastaajat. Molemmissa aineistoissa otoksessa on hie-man aliedustusta Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakunnissa. Yleises-ti ottaen erot ovat kuitenkin pieniä. Ammatillisen peruskoulutuksen otok-sen jakauma vastaa suurelta osin Rekisterin tietoja. Uudeltamaalta on lie-vä aliedustus Rekisteritietoon nähden. Vaikka ammatillisen peruskoulutuk-sen vastaajat edustivat yleisesti Rekisteritiedon perusjoukkoa, on havaitta-vissa, että vastaajista yksikään ei ilmoittanut edustavansa Pohjanmaan maa-kuntaa. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalta on selkeä yliedustus, mikä viittaisi siihen, että osa Pohjanmaan maakuntaan kuuluneista järjestäjistä on mer-kinnyt itsensä kuuluvaksi Pohjois-Pohjanmaahan. Näin ollen ammatillisen peruskoulutuksen osalta tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Pohjan-maan maakuntiin.

61

KUVIO 23. Yleissivistävän koulutuksen järjestäjien vastaajat ja perusjoukko maakuntatason vertailuna.

62

KUVIO 24. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien vastaajat ja perusjoukko maakuntatason vertailuna.

63

KUVIO 25. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien vastaajat ja perusjoukko maakuntatason vertailuna.

64

KUVIO 26. Vapaan sivistystyön oppilaitosten vastaajat ja perusjoukko maakuntatason vertailuna.

65

Yleistettävyys kieliryhmien suhteenNiille kaksikielisille koulutuksen järjestäjille ja vapaan sivistystyön oppilai-toksille, joiden ensisijainen kieli on suomi, lähetettiin linkki vain suomen-kieliseen lomakkeeseen. Ruotsinkielisen lomakkeen täyttivät sekä ruotsin-kielisten että kaksikielisten, mutta enemmistöltään ruotsinkielisten järjestä-jien ja oppilaitosten edustajat.

Suomenkielisten vastaajien ja Rekisteritiedon välillä ei ole juuri eroa (kuvio 27). Ruotsinkielisissä vastaajissa on suhteellisesti hieman enemmän amma-tillisen peruskoulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjiä kuin pe-rusjoukossa ja vastaavasti jonkin verran vähemmän aikuiskoulutuksen edus-tajia. Nämä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä ja erot ovat muutenkin niin marginaalisia, että otoksen voidaan sanoa vastaavan perusjoukkoa.

KUVIO 27. Aineistojen vertailu kieliryhmien välillä.

66

Yleistettävyys kuntaryhmien suhteenOsa kohderyhmästä on kaupunkimaisista, osa taajamamaisista ja osa maa-seutumaisista kunnista. Vaikka koulutuskuntayhtymät ja yksityiset koulutuk-sen järjestäjät eivät edusta (yhtä) kuntaa, ne sijoittuvat kotipaikkansa mu-kaan johonkin mainituista kuntaryhmistä. Kuntaryhmä toimii eräänlaisena demografi sena indikaattorina koulutuksen järjestäjästä ja vapaan sivistys-työn oppilaitoksista. Kaikissa ryhmissä on hieman vähemmän taajamamai-sia järjestäjiä kuin ehkä tulisi olla. Pienistä, tilastollisessa mielessä ei-merkit-sevistä eroista huolimatta kaikissa vastaajissa on likimain perusjoukkoa vas-taava suhteellinen osuus maaseutumaisia, taajamamaisia ja kaupunkimaisia koulutuksen järjestäjiä (kuvio 28).

KUVIO 28. Aineistojen vertailu kuntaryhmien välillä.

Yhteenveto vastaajien yleistettävyydestäVastaajajoukot edustavat melko hyvin koulutuksen järjestäjien ja vapaan si-vistystyön oppilaitosten perusjoukkoa niin maantieteellisesti, kieliryhmissä kuin demografi sestikin. Voidaankin todeta, että kadosta (20–23 %) huoli-matta kyselyn tulokset voidaan yleistää koskemaan koulutuksen järjestäji-en perusjoukkoa.

67

Sähköiseen kyselyyn liittyviä näkökohtiaKoulutuksen paikallisen tason arviointia koskeva selvitys perustuu ensim-mäiseen Opetushallituksen arviointiryhmän sähköisesti suorittamaan kyse-lyyn. Paikallisen tason arvioin tia koskenut kysely oli siis pilottihanke arvi-ointiaineistojen sähköisessä tiedonkeruussa.

Vastaajien arvioiden mukaan sähköiseen kyselyyn ei ollut aivan helppo vas-tata. Kyselyn lähettämisen jälkeen kirjattiin runsaasti lomakkeiden täytön ongelmia koskeneita puheluita ja sähköpostitiedusteluja. Yleisin ongelma oli se, että lomakkeiden täyttöön liittyvät salasanat ja käyttäjätunnukset ei-vät toimineet. Jotkut vastaajista kertoivat aloittaneensa lomakkeen täyttä-misen ja eksyneensä kesken täyttämisen painamaan LÄHETÄ-painiketta, jolloin vastaus siirtyi vajaana täytettynä kyselyn tietokantaan. Nämä pois-tettiin ennen varsinaista analyysia. Lomakkeet lähetettiin vastaajille useassa erässä kesäkuun puolesta välistä alkaen, ja vielä syyskuussa kyselystä muis-tutettiin niitä vastaajia, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn. Näistä osa oli sellaisia, jotka eivät olleet huomanneet vastata kaikkiin niihin lomakkeisiin, joihin heidän olisi pitänyt vastata.

Kokemukset kyselyn järjestämisestä sähköisesti olivat edellä mainituista on-gelmista huolimatta myönteisiä, ja niitä kannattaa hyödyntää seuraavia ky-selyjä tehtäessä.

68

LIITE 2a. KUVIOLUETTELOKUVIO 1. Arvioinnin tavoitteet asiakirjoissa. .................................... 14

KUVIO 2. Arviointijärjestelmän tai –ohjelman vahvistaminen. ............. 15

KUVIO 3. Arvioinnin suunnitteluun osallistuneet henkilöryhmät. ........... 16

KUVIO 4. Oman toiminnan arviointi. .............................................. 17

KUVIO 5. Arvioinnissa käytetyt laadunhallinnan mallit. ...................... 19

KUVIO 6. Arvioinnin tavoitteet asiakirjoissa. ................................... 23

KUVIO 7. Arviointijärjestelmän tai -ohjelman vahvistaminen. .............. 24

KUVIO 8. Arvioinnin suunnitteluun osallistuneet henkilöryhmät. ........... 25

KUVIO 9. Oman toiminnan arviointi. ............................................... 26

KUVIO 10 Arvioinnissa käytetyt laadunhallinnan mallit. ..................... 29

KUVIO 11. Arvioinnin tavoitteet asiakirjoissa. .................................. 32

KUVIO 12. Arviointijärjestelmän tai –ohjelman vahvistaminen. .......... 33

KUVIO 13. Arvioinnin suunnitteluun osallistuneet henkilöryhmät. ......... 34

KUVIO 14. Oman toiminnan arviointi. ............................................. 35

KUVIO 15. Arvioinnissa käytetyt laadunhallinnan mallit. .................... 37

KUVIO 16. Arvioinnin tavoitteiden kirjaaminen oppilaitoksittain ......... 41

KUVIO 17. Arviointijärjestelmän tai -ohjelman vahvistaminen. ............ 42

KUVIO 18. Arvioinnin suunniteluun osallistuneet henkilöryhmät ......... 44

KUVIO 19. Oman toiminnan arviointi. ............................................. 46

KUVIO 20. Arvioinnissa käytetyt laadunhallinnan mallit. ................... 49

KUVIO 21. Oman toiminnan arviointi.. ............................................ 51

KUVIO 22. Vastaajat ja perusjoukko läänitason vertailuna. ................ 60

KUVIO 23. Yleissivistävän koulutuksen järjestäjien vastaaja

ja perusjoukko maakuntatason vertailuna. ........................................ 61

KUVIO 24. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien

vastaaja ja perusjoukko maakuntatason vertailuna ............................ 62

KUVIO 25. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien

vastaajat ja perusjoukko maakuntatason vertailuna. .......................... 63

KUVIO 26. Vapaan sivistystyön oppilaitosten vastaajat

ja perusjoukko maakuntatason vertailuna. ........................................ 64

KUVIO 27. Aineistojen vertailu kieliryhmien välillä ............................ 65

KUVIO 28. Aineistojen vertailu kuntaryhmien välillä .......................... 66

69

LIITE 2b. TAULUKKOLUETTELO

TAULUKKO 1. Lähetetyt ja palautetut lomakkeet sekä

vastausprosentit kyselyssä. ............................................................ 12

TAULUKKO 2. Vastaajat lääneittäin (%). .......................................... 13

TAULUKKO 3. Vastaajat kuntaryhmittäin (%). .................................... 13



TAULUKKO 6. Koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärä (%). ............... 22




TAULUKKO 10. Vastaajat kuntaryhmittäin (%). .................................. 40

TAULUKKO 11. Arvioinnin tavoitteiden kirjaaminen

oppilaitoksittain (%). ..................................................................... 41

TAULUKKO 12. Arviointijärjestelmän tai -ohjelman

vahvistaminen oppilaitoksittain (%). ................................................. 43

TAULUKKO 13. Arvioinnin suunnitteluun osallistujat o

ppilaitoksittain (%). ........................................................................ 44

TAULUKKO 14. Oman toiminnan arviointikohteet ja arvioinnin

määrä oppilaitoksittain (%). ........................................................... 47

TAULUKKO 15. Oppilaitosten arviointiin toivoma tuki (%). ................ 53

TAULUKKO 16. Lähetetyt ja palautetut lomakkeet sekä

vastausprosentit kyselyssä ja perusjoukko maakuntatason vertailuna. ... 58

70

_______________________________________________________________________________________________________________________________Hakaniemenkatu 2 Hagnäsgatan 2 PL 380 PB 380 00531 HELSINKI 00531 HELSINGFORS Puhelin (09) 774 775 Telefon (09) 774 775

OPETUSHALLITUS KYSELY 10/2004 1(2) UTBILDNINGSSTYRELSEN

25.5.2004

Koulutuksen/opetuksen järjestäjät ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät

SELVITYS KOULUTUKSEN ARVIOINNIN TOTEUTUMISESTA

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2003–2008 sisältyy tavoitteita, jotka koskevat koulutuksen paikallisen arvioin-nin edellytysten kehittämistä. Tässä tarkoituksessa Opetushallitus on pe-rustanut työryhmän, jonka tehtäväksi on annettu koulutuksen järjestäjien käyttöön tarkoitettujen arviointimallien valmistaminen ja osallistuminen perusopetuksen hyvän opetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laa-tusuositusten laadintaan. Työryhmän työ koostuu useista ko. tavoitteita tukevista pienemmistä osahankkeista.

Ensi vaiheessa Opetushallitus selvittää, miten koulutuksen järjestäjien ar-viointitoiminta on kehittynyt Opetushallituksessa vuonna 2000 tehdyn selvityksen jälkeen (Selvitys koulutuksen paikallisen arvioinnin tilasta, Arviointi 11/2000). Selvitykseen osallistuvat Opetushallituksen toimi-alaan kuuluvat koulutuksen järjestäjät ja vapaan sivistystyön oppilaitok-set. Niillä on lakisääteinen velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

Koska selvityksen tavoitteisiin kuuluu muun ohella hyvien arviointikäy-täntöjen kartoittaminen, Opetushallitus kerää tämän kyselyn jälkeen otannalla joukon niitä suunnitelmia tai ohjelmia, joihin koulutuksen jär-jestäjät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ilmoittaneet kirjanneensa arviointitavoitteensa.

Kysely toteutetaan internet-pohjaisena. Tämä kirje ja lomakkeisiin johta-va linkki lähetetään Opetushallituksen laskentapalvelujen rekisterissä ole-ville koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten ylläpitäjien yhdyshenkilöille. Heitä pyydetään lähettämään ne edelleen ko. koulutusta vastuussa oleville henkilöille, jotka voivat valita linkistä edustamaansa koulutusta vastaa-van/t lomakkeen/t. Lomakkeet pyydetään täyttämään viimeistään 10.6.2004. Kysely on luottamuksellinen, ja sen tuloksia hyödynnetään vain arvioinnin kehittämisessä. Kyselyyn sisältyvät työryhmän toimek-siannon lisäksi yleissivistäville koulutuksen järjestäjille tarkoitetut kaksi kysymystä, jotka koskevat opetussuunnitelman käyttöönottoa ja Suomen Tammi–kulttuuriperintöopetuksen kehittämisprojektia.

71

2

Kyselyn perusteella laadittava selvitys toimitetaan myöhemmin koulutuk-sen/opetuksen järjestäjille ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille.

Lisätietoja kyselystä vastuualueittain antavat seuraavat henkilöt:

Yleissivistävä opetus ja koulutus sekä vapaa sivistystyö Opetusneuvos Eero K. Niemi (puh. (09) 7747 7236, e-mail [email protected])Opetusneuvos Kaija Salmio (puh. (09) 7747 7235, e-mail [email protected])

Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall (puh. (09) 7747 7412, e-mail [email protected]) Ylitarkastaja Eeva Löfström (puh. (09) 7747 7739,e-mail [email protected])

Metodiset kysymykset Erikoistutkija Jari Metsämuuronen (puh. (09) 7747 7062, e-mail [email protected])

Pääjohtaja Kirsi Lindroos

Opetusneuvos Eero K. Niemi

TIEDOKSI Opetusministeriö Koulutuksen arviointineuvosto

Lääninhallitukset

LIITE 3. KYSELYLOMAKKEET


Kommentointi

Sivu 1/4 1 2 3 4

Opetuksen/koulutuksen järjestäjä

Järjestäjän sijaintikunta

Vastaajan nimi

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

Olen PÄÄTOIMINEN yleissivistävästä koulutuksesta vastaava viranhaltija (esim. koulu- tai sivistystoimenjohtaja tai muun järjestäjäyhteisön johtaja.

�� Kyllä

�� Ei

Virkanimike

Opetuksen/koulutuksen järjestäjä on

�� kunta

�� kuntayhtymä

�� yksityinen

�� valtio

Mihin opetuksen/koulutuksen järjestäjän asiakirjoihin perusopetuksen ja lukion arvioinnin tavoitteet on kirjattu?

perusopetus lukio

Toiminta- ja taloussuunnitelmaan ��

Erilliseen opetus- tai sivistystoimen strategiaan ��

Opetuksen/koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ��

Muuhun asiakirjaan, mihin?

Onko opetuksen/koulutuksen järjestäjällä toimiva opetustoimen arviointijärjestelmä tai –ohjelma?

�� kyllä

ei

Sivu 1/2Survette

21.4.2005https://www.survette.com/respondent/main.php?page=page&pagen=1&sid=256811&skey=cd3e8e6d21...

��

Mikä toimielin on vahvistanut opetustoimen arviointijärjestelmän tai -ohjelman?

perusopetus lukio

Valtuusto ��

Kaupungin/kunnan hallitus ��

Lautakunta ��

Johtokunta ��

ei mikään ��

Jokin muu toimielin, mikä?

Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 2/4 1 2 3 4

Rastittakaa ne tahot, jotka ovat olleet mukana PERUSOPETUKSEN arvioinnin suunnittelussa:

kyllä ei

Kunnan/muun järjestäjäyhteisön johtavat viranhaltijat ��

Luottamushenkilöt ��

Opettajat ��

Muu henkilöstö ��

Opiskelijat ��

Työelämän edustajat ��

Oppilaiden vanhemmat ��

Muut, ketkä?

Rastittakaa ne tahot, jotka ovat olleet mukana LUKIOKOULUTUKSEN arvioinnin suunnittelussa:

kyllä ei

Kunnan/muun järjestäjäyhteisön johtavat viranhaltijat ��


Opettajat ��


Opiskelijat ��


Oppilaiden vanhemmat ��

Muut, ketkä?

Miten usein olette arvioineet seuraavia omaan toimintaanne liittyviä asioita?

ei arvioitu vielä kertaakaan

arvioitu vain kerran arvioitu harvemmin kuin vuosittain

arvioitu vähintään kerran vuodessa

Opetuksen tavoitteita ��

Opetuksen sisältöä ��

Tuntijakoa ��

Tukiopetusta ��

Sivu 1/2Survette






Erityisopetusta ��

Opetusjärjestelyjä ��

Oppimistuloksia ��

Kurssitarjontaa ��

Opetusryhmän kokoa ��

Koulutuksellista tasa-arvoa ��





Opiskelu-/oppimisympäristöä ��

Koulumatkoja ��

Kurinpitoa ��

Oppilashuoltoa ��

Henkilöstöresursseja ��

Henkilöstön täydennyskoulutusta ��





Rahoitusta ��

Kodin ja koulun yhteistyötä ��

Yhteistyötä esiopetuksen kanssa ��

Yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa ��

Kouluverkostoa ��

Koulutuksen läpäisyä ��

Koulutuksen keskeyttämistä ��

Koulun/oppilaitoksen johtamista ��

Työelämään sijoittumista ��

Jatko-opintoihin sijoittumista ��

Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 3/4 1 2 3 4

Oletteko käyttäneet oman toimintanne arvioinnissa seuraavia laadunhallinnan malleja?

kyllä ei

Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli (Opetushallitus, Arviointi 6/1999)

��

EFQM-malli (The EFQM Excellence Model) ��

Suomen laatupalkinnon arviointiperusteet (SLP) ��

ISO-standardit ��

Balanced Scorecard ��

Omaa sovellusta, esimerkiksi eri malleja yhdistäen ��

Jotain muuta, mitä?

Missä määrin mielestänne seuraavat seikat ovat haitanneet opetuksen/koulutuksen järjestäjän itsearviointia?

ei haitannut lainkaan

haitannut jonkin verran

haitannut paljon haitannut erittäin paljon

Arviointisuunnitelman tai –ohjelman puuttuminen ��

Arvioinnin toteutuksen puutteellinen johtaminen ��

Taloudellisten resurssien riittämättömyys ��

Henkilöstön vähyys ��

Arviointitaidon puutteellisuus ��

Arviointitiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmat ��

Arviointikoulutuksen puute ��

Arvioinnin tuki- tai virikemateriaalin puute ��

Jokin muu, mikä?

Mitkä tahot ovat suorittaneet järjestäjäyhteisössänne tai kouluissanne/oppilaitoksissanne ulkoisia arviointeja viimeisen kolmen lukuvuoden aikana? Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisen tahon tekemää toiminnan arviointia tai auditointia.

kyllä ei

Opetushallitus ��

Lääninhallitus ��

Sivu 1/2Survette


Muu ulkopuolinen organisaatio tai taho ��

Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 4/4 1 2 3 4

Millä alueilla olette hyödyntäneet eri arviointien tuloksia?

ei käytetty laisinkaan

käytetty jonkin verran

käytetty paljon käytetty erittäin paljon

Yleissivistävän koulutuksen toiminnan kehittämisessä ��

Alueellisen yhteistyön parantamisessa muiden koulujen/oppilaitosten kanssa ��

Oppimistavoitteiden saavuttamisessa ��

Resurssien suuntaamisessa ��

Opetussuunnitelmien kehittämisessä ��

Opetuksen sisällön kehittämisessä ��

Johtamisen kehittämisessä ��

Yhteistyön lisäämisessä luottamushenkilöiden kanssa ��

Kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyössä ��

Oppilashuollossa ��

Jossain muussa, missä?

Koulutuksen arviointia ohjataan nykyisin valtakunnaliisesti

�� sopivasti

�� liikaa

�� liian vähän

Millaista Opetushallituksen tukea pitäisitte tarpeellisena koulutuksen arvioinnissa? Arvioikaa seuraavia arvioinnintukitoimenpiteitä oman työnne kannalta.

ei kovin tarpeellinen

jonkin verran tarpeellinen

melko tarpeellinen erittäin tarpeellinen

Tuki- tai virikemateriaalia ��

Paikallisia koulutustilaisuuksia ��

Oppimistulosten arviointia ��

Arvioinnin verkostohankkeita ��

Laatutyötä/laatukoulutusta ��

Ulkoisia arviointeja ja auditointeja ��

Opetustoimen tilastollista vertailutietoa ��

Tutkimustiedon välittämistä ��

Tukea kehittämishankkeille

Sivu 1/3Survette


��

Määräyksiä ja ohjeita ��


Tunnetteko Suomen Tammi -projektin?

�� Kyllä

�� Ei

Oletteko osallistuneet Suomen Tammi -projektiin?

�� kyllä

�� ei

Jos olette, onko Suomen Tammi -projekti mainittu kunnan virallisissa suunnitelmissa?

�� Kyllä

�� Ei

Jos on, niin missä?

�� Kunnan opetussuunnitelmassa

�� Koulun opetussuunnitelmassa

�� Opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa

�� Jossain muussa, missä?

Milloin opetuksen järjestäjä on ottanut/aikoo ottaa käyttöön perusopetuksen uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetussuunnitelman KAIKKIEN KOULUJEN OSALTA?

kokeiluna 1.8.2001 1.8.2002 1.8.2003

Vuosiluokka 1 ��


Milloin opetuksen järjestäjä on ottanut/aikoo ottaa käyttöön perusopetuksen uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetussuunnitelman KAIKKIEN KOULUJEN OSALTA?

kokeiluna 1.8.2003 1.8.2004 1.8.2005 1.8.2006







Sivu 2/3Survette



Lopetus

Sivu 3/3Survette


Ammatillinen peruskoulutus

Kommentointi

Sivu 1/4 1 2 3 4

Koulutuksen järjestäjä


Vastaajan nimi

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

Olen PÄÄTOIMINEN ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaava viranhaltija (esim. kuntayhtymän tai muun järjestäjäyhteisön johtaja)

�� kyllä

�� ei

Virkanimike

Koulutuksen järjestäjä on

�� Kunta

�� Kuntayhtymä

�� Yksityinen

�� Valtio

Mihin koulutuksen järjestäjän asiakirjoihin ammatillisen peruskoulutuksen arvioinnin tavoitteet on kirjattu?

�� Koulutuksen järjestäjän toiminta- ja taloussuunnitelmaan

�� Erilliseen opetus- tai sivistystoimen strategiaan

�� Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin

�� Muuhun asiakirjaan, mihin?

Onko koulutuksen järjestäjällä toimiva ammatillisen peruskoulutuksen arviointijärjestelmä tai –ohjelma?

�� kyllä

�� ei

Mikä toimielin on vahvistanut ammatillisen peruskoulutuksen arviointijärjestelmän tai -ohjelman?

Sivu 1/2Survette

21.4.2005https://www.survette.com/respondent/main.php?page=start&action=save_predef_bgrs&sid=256834&sk...

�� Valtuusto

�� Kaupungin/kunnan hallitus

�� Lautakunta

�� Johtokunta

�� Ei mikään

�� Jokin muu toimielin, mikä?

Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 2/4 1 2 3 4

Rastittakaa ne tahot, jotka ovat olleet mukana ammatillisen peruskoulutuksen arvioinnin suunnittelussa

kyllä ei

Koulutuksen järjestäjäyhteisönne johtavat viranhaltijat ��


Opettajat ��


Opiskelijat ��


Muut, ketkä?





Opetussuunnitelmaa ��

Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS) ��

Lähi-, etä- ja monimuoto-opetusta ��

Työpaikalla järjestettävää koulutusta (työssäoppiminen) ��

Erityisopetusta ��

Oppimistuloksia ��





Opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä ��

Opiskelijoiden työturvallisuutta ��

Opintososiaalisia ja muita etuja ��

Opinto-ohjausta ja muita tukipalveluja ��

Henkilöstöä ��

Koulutuksen rahoitusta ��





Sivu 1/2Survette

21.4.2005https://www.survette.com/respondent/main.php?page=page&pagen=2&sid=256834&skey=5d80f47444...





Yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ��

Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ��

Yhteistyötä oppilaitoksen ja kodin välillä ��


Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 3/4 1 2 3 4


kyllä ei


��

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta (Opetushallitus, Arviointi 9/1999)

��

Oppisopimuskoulutuksenlaadunhallinta (Opetushallitus, Arviointi 6/2002)

��

EFQM –malli (The EFQM Excellence Model) ��




Omaa sovellusta esimerkiksi eri malleja yhdistäen ��


Missä määrin mielestänne seuraavat seikat ovat haitanneet koulutuksen järjestäjän itsearviointia?











Jokin muu, mikä?

Mitkä tahot ovat suorittaneet koulutuksen järjestäjäyhteisössänne tai oppilaitoksissanne ulkoisia arviointeja viimeisen kolmen lukuvuoden aikana? Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisen tahon tekemää toiminnan arviointia tai auditointia.

kyllä ei

Sivu 1/2Survette





Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 4/4 1 2 3 4

Missä olette hyödyntäneet eri arviointien tuloksia?




Koulutustarjonnan alueellisessa suunnittelussa ��

Alueellisen yhteistyön parantamisessa muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ��

Koulutukselle asetettujen opetustavoitteiden saavuttamisessa ��






Yhteistyön lisäämisessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ��


Koulutuksen arviointia ohjataan nykyisin valtakunnallisesti

�� sopivasti

�� liikaa


Millaista Opetushallituksen tukea pitäisitte tarpeellisena oman toimintanne arvioinnissa? Arvioikaa seuraavia arvioinnin tukitoimenpiteitä oman työnne kannalta.




Arvioinnin tuki- tai virikemateriaalia ��


Oppimistulosten arviointeja ��






Tukea kehittämishankkeille ��

Sivu 1/2Survette




Lopetus

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 1/4 1 2 3 4

Koulutuksen järjestäjä


Vastaajan nimi

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

Olen PÄÄTOIMINEN ammatillisesta aikuiskoulutuksesta vastaava viranhaltija (esim. kuntayhtymän tai muun järjestäjäyhteisön johtaja)

�� kyllä

�� ei

Virkanimike

Koulutuksen järjestäjä on

�� Kunta

�� Kuntayhtymä

�� Yksityinen

�� Valtio

Oppilaitoksessa järjestetään seuraavaa aikuiskoulutusta

�� Ammatillista opetussuunnitelmaperusteista peruskoulutusta

�� Ammatilliseen perustutkintoon (näyttötutkinto) valmistavaa koulutusta

�� Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta

�� Erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta

�� Muuta ammatillista lisäkoulutusta

�� Aikuisille tarkoitettua perusopetusta

�� Aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta

�� Avointa yliopisto-opetusta

�� Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvaa opetusta

Mihin koulutuksen järjestäjän asiakirjoihin ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnin tavoitteet on kirjattu?

Sivu 1/2Survette


�� Koulutuksen järjestäjän toiminta- ja taloussuunnitelmaan


�� Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin

�� Muuhun asiakirjaan, mihin?

Onko koulutuksen järjestäjällä toimiva ammatillisen aikuiskoulutuksen arviointijärjestelmä tai –ohjelma?

�� kyllä

�� ei

Mikä toimielin on vahvistanut ammatillisen aikuiskoulutuksen arviointijärjestelmän tai -ohjelman?

�� Valtuusto


�� Lautakunta

�� Johtokunta

�� ei mikään


Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 2/4 1 2 3 4

Rastittakaa ne tahot, jotka ovat olleet mukana ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnin suunnittelussa?

kyllä ei



Opettajat ��


Opiskelijat ��


Muut, ketkä?





Koulutuksen tavoitteita ��


Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta / ammatilliset perustutkinnot ��

Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta / ammattitutkinnot ��

Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta / erikoisammattitutkinnot ��





Näyttöjen järjestämistä ��

Muuta ammatillista lisäkoulutusta ��

Henkilökohtaisia opiskeluohjelmia (HOPS) ��

Työpaikalla järjestettävää koulutusta ��

Opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä ��





Henkilöstön täydennyskoulutusta ��

Sivu 1/2Survette

21.4.2005https://www.survette.com/respondent/main.php?page=page&pagen=2&sid=256845&skey=979805948f...







Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 3/4 1 2 3 4


kyllä ei


��

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta (Opetushallitus, Arviointi 9/1999)

��

Oppisopimuskoulutuksenlaadunhallinta (Opetushallitus, Arviointi 6/2002)

��

EFQM –malli (The EFQM Excellence Model) ��




Omaa sovellusta esimerkiksi eri malleja yhdistäen ��


Missä määrin mielestänne seuraavat seikat ovat haitanneet koulutuksen järjestäjän itsearviointia?











Jokin muu, mikä?

Mitkä tahot ovat suorittaneet koulutuksen järjestäjäyhteisössänne tai oppilaitoksissanneulkoisia arviointeja viimeisen kolmen lukuvuoden aikana? Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisen tahon tekemää toiminnan arviointia tai auditointia.

kyllä ei

Sivu 1/2Survette





Jatka

Sivu 2/2Survette



Kommentointi

Sivu 4/4 1 2 3 4

Missä olette hyödyntäneet eri arviointien tuloksia?




Koulutustarjonnan alueellisessa suunnittelussa ��


Koulutukselle asetettujen opetustavoitteiden saavuttamisessa ��









�� sopivasti

�� liikaa


Millaista Opetushallituksen tukea pitäisitte tarpeellisena koulutuksen arvioinnissa? Arvioikaa seuraavia arvioinnintukitoimenpiteitä oman työnne kannalta.




Arvioinnin tuki- tai virikemateriaalia ��









Sivu 1/2Survette




Lopetus

Sivu 2/2Survette


Vapaa sivistystyö

Kommentointi

Sivu 1/4 1 2 3 4

Oppilaitoksen ylläpitäjä

Ylläpitäjän sijaintikunta

Vastaajan nimi

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

Olen päätoiminen vapaasta sivistystyöstä vastaava viranhaltija (esim. sivistystoimenjohtaja tai kansalaisopiston rehtori)

�� kyllä

�� ei

Virkanimike

Oppilaitoksen ylläpitäjä on

�� kunta

�� kuntayhtymä

�� yksityinen

Oppilaitosmuotonne

�� kansalaisopisto

�� kansanopisto

�� opintokeskus

�� liikunnan koulutuskeskus

�� kesäyliopisto

Vapaata sivistystyötä antavien oppilaitosten lukumäärä

(Kelvolliset vastausarvot ovat 0-100)

Mihin asiakirjoihin vapaan sivistystyön arvioinnin tavoitteet on kirjattu?

�� Toimintasuunnitelmaan


Sivu 1/2Survette


�� Opetussuunnitelmaan

�� Muuhun asiakirjaan, mihin ?

Onko oppilaitoksen ylläpitäjällä toimiva arviointijärjestelmä tai –ohjelma?

�� kyllä

�� ei

Mikä toimielin on vahvistanut vapaan sivistystyön arviointijärjestelmän tai -ohjelman?

�� Valtuusto


�� Lautakunta

�� Johtokunta

�� Ei mikään


Jatka

Sivu 2/2Survette


Vapaa sivistystyö

Kommentointi

Sivu 2/4 1 2 3 4

Rastittakaa ne tahot, jotka ovat olleet mukana vapaan sivistysyön arvioinnin suunnittelussa

kyllä ei



Opettajat ��


Opiskelijat ��


Muut, ketkä?






Oppilaitoksen opetussuunnitelmaa ��

Henkilökohtaisia opiskeluohjelmia (HOPS) ��

Opiskelijoiden oppimista ��

Opinto-ohjausta ja muita tukipalveluita ��

Henkilöstöresursseja ��



Jatka

Sivu 1/1Survette

21.4.2005https://www.survette.com/respondent/main.php?page=page&pagen=2&sid=256855&skey=181151b8d7...

Vapaa sivistystyö

Kommentointi

Sivu 3/4 1 2 3 4


kyllä ei


��

EFQM-malli (The EFQM Excellence Model) ��




Omaa sovellusta, esimerkiksi eri malleja yhdistäen ��


Missä määrin mielestänne seuraavat seikat ovat haitanneet oppilaitoksen ylläpitäjän itsearviointia.




Arviointisuunnitelman tai –ohjelman puuttuminen ��








Jokin muu, mikä?

Mitkä tahot ovat suorittaneet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ulkoisia arviointeja viimeisen kolmen lukuvuoden aikana? Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisen tahon tekemää toiminnan arviointia tai auditointia.

kyllä ei




Sivu 1/2Survette


Vapaa sivistystyö

Kommentointi

Sivu 4/4 1 2 3 4

Millä alueilla olette hyödyntäneet eri arviointien tuloksia?




Vapaan sivistystyön toiminnan kehittämisessä ��


Oppimistavoitteiden saavuttamisessa ��









�� sopivasti

�� liikaa


Millaista Opetushallituksen tukea pitäisitte tarpeellisena vapaa sivistystyön arvioinnissa? Arvioikaa seuraavia tukitoimenpiteitä oman työnne kannalta.




Tuki- tai virikemateriaalia ��









Määräyksiä ja ohjeita

Sivu 1/2Survette


��


Lopetus

Sivu 2/2Survette


koulutuksen paikallinen arviointi vuonna 2004arviointi vuonna 2004 eeva löfström, jari...

Documents