kouvolan kotihoito 2. seminaaripäivä 4.11€¦ · hoito- ja palvelusuunnitelman merkitys...

Hoidon ja palvelujen suunnitelmallisuus

Kouvolan kotihoito 2. seminaaripäivä 4.11.2014

Kertausta edelliskerrasta Kotihoito osana ikäihmisten palvelurakennemuutosta

12.11.2014

Osallisuus ja toimijuus

Asuminen ja elinympäristö

Mahdollisimman terveen ja

toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen

Oikea palvelu oikeaan aikaan

Palvelujen rakenne Hoidon ja

huolenpidon turvaajat

Johtaminen

E. Snicker 2014

Aiheet tänään:

• Yhtenäinen kotihoito palvelujen suunnittelun avulla

• Hoito- ja palvelusuunnitelma

• Asiakas- ja työyhteisönäkökulma

• Päivittäminen

TAUKO 10min

• Uudet toimintamuodot

• Toiminnanohjaus työn suunnittelun tukena

• Reflektoiva osuus (opit ja oivallukset) ja keskustelu

12.11.2014

E. Snicker 2014

Ikäihmisten hoitotyöstä

• Hyvä ikäihmisten hoitotyö perustuu ihmisen kunnioittamisen periaatteisiin

• Hoitaja on ihminen ihmiselle -> myös asiantuntija

• Eettinen ulottuvuus

• Työntekijä ottaa osaltaan vastuun asiakkaan palveluiden ja hoidon suunnittelusta ja toteutumisesta

12.11.2014

E. Snicker 2014

Oikea palvelu oikeaan aikaan!

Palvelutarve ->

Selvitys ->

Palveluiden suunnittelu ->

Palvelusuunnitelma ->

Palveluiden toteutus

12.11.2014

E. Snicker 2014

12.11.2014

Ikääntynyt

Tarpeet

Toiveet

Tavat

Tottumukset

Jokapäiväiset merkittävät

asiat

Kuntoutumis-mahdollisuus

Palvelu- ja hoitosuunnitelma

Työntekijän asiantuntijuus

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelman merkitys

12.11.2014


• Sitouttaa asiakkaan omaan hoitoonsa ja palveluihin – yhteiset tavoitteet hoitavan tahon ja asiakkaan kanssa

• Yhdessä tehtynä edistää realistista käsitystä asiakkaan omista kyvyistä ja todellisesta avuntarpeesta

• Oikein kohdistetut palvelut auttavat niin asiakasta kuin hoitavaa tahoa toimimaan asiakaslähtöisesti

• Kokemus omasta avuttomuudesta saattaa jopa vähentyä oikein kohdistetulla avulla

12.11.2014

E. Snicker 2014


• Erot suunnitelmassa ja todellisessa avuntarpeessa saattavat johtaa ristiriitoihin käyntien aikana:

• Asiakkaat saattavat arvioida oman avuntarpeensa vähäisemmiksi kuin hoitohenkilökunta, vaikka toimintakyvyn arviointi olisi samankaltainen (Hammar ym. 2009)

• Asiakas saattaa arvostella työntekijän toimia ja/tai jättää pyytämättä apua

• Toisaalta saatetaan hoitavan tahon puolesta jättää tekemättä jotakin, missä asiakas selvästi tarvitsee apua, koska sitä ei lue suunnitelmassa – koetaan, ettei ole ”lupaa” tehdä

• Tehdään liikaa puolesta, vaikka asiakas oman toimintakyvyn puitteissa pystyisi toimimaan hyvinkin

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelma eri näkökulmista

12.11.2014

Hoito- ja palvelusuunnitelma asiakaslähtöisyyden tukena

• Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma on tiivistelmä asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja hänen palveluistaan

• Asiakaslähtöisen työtavan käyttöä arjessa.

• Oikeus saada tietoa palveluista, eri vaihtoehdoista ja asiakasmaksuista

• Erityisen tärkeä kotihoidossa: palvelumaksun määrittäjä

-> suunnitelma oltava asianmukainen!

12.11.2014

E. Snicker 2014


• Laadintavaiheessa tuttu ja turvallinen ympäristö

• Tilanne voi olla stressaava – saanko asua enää kotona?

• Jokaisella iäkkäällä henkilöllä on oltava mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujensa suunnitteluun

• Kuullaanko mielipide?

• Omaiset mukana tilanteessa, jos asiakas haluaa

• Toisaalta, miten erottaa asiakkaan ja omaisen tahto?

12.11.2014

E. Snicker 2014


• Hyvän suunnitelman laatiminen asiakkaan näkökulmasta

• Asiakas voi kuvata omia TIEDON, TUEN, PALVELUJEN ja HOIDON tarpeitaan kaikille suunnitelman laatimiseen osallistuville

• Omaisen halukkuus ja mahdollisuudet osallistua

• Valinnat palveluista ja hoidon suunnittelu tehdään asiakasta tyydyttävällä tavalla

• Keskustellen, sovitellen

• Työyhteisössä hyväksytyt työtavat ja voimavarat huomioiden

• Sovitut ratkaisut kaikilla tiedossa ja kirjattuna – myös erimielisyydet!

• Laadinnasta vastaava työntekijä varmistaa, että asiakasta kuullaan ja hänen tarpeensa huomioidaan

• Vastuuhoitajan rooli

E. Snicker 2014

Vastuutyöntekijä

• Vanhuspalvelulaki, 17§: vuoden 2015 alusta kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa

• Vastuutyöntekijän tehtävänä on: • tukea iäkästä henkilöä palvelujen ja

etuuksien hakemiseen liittyvissä asioissa

• seurata, että asiakkaan palvelut toteutuvat laadukkaasti ja hänen tarpeisiinsa nähden riittävinä ja oikea-aikaisina

• seurata, että asiakkaan palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät päätökset ovat ajantasaisia ja että palvelusuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti

• olla yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan koordinoida eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden palveluja, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut

• varmistaa, että asiakasta koskeva tieto kulkee eri tahojen välillä

• että iäkäs asiakas saa palvelua ja tukea silloin, kun tarvitsee

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelma työntekijän työvälineenä

• Suunnitelmaa laadittaessa työntekijä arvioi

• asiakkaan palveluihinsa tarvitsemat ja työyhteisössä käytettävissä olevat voimavarat

• Asiakkaan tarvitsema tuki ja apu

-> pyritään turvaamaan asiakkaan laadukkaan elämän edellytykset ja hyvän olon kokemusta

• Asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset tulevat esiin vähitellen luottamuksen syntyessä

-> herkkyys kuunnella

-> valmius tarkastaa suunnitelmaa

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelma työntekijän työvälineenä

• Hoidon jatkuvuuden varmistuminen

• Työväline uuden työntekijän tai opiskelijan perehtymisessä!

• Tiedonkulun väline työyhteisössä sekä yksiköiden välillä • Vähentää päällekkäistä työtä

• Työn- ja vastuunjako

• Yhdessä kirjattu suunnitelma • Ehkäisee väärinymmärryksiä eri osapuolten kesken

• Auttaa väärinymmärrysten selvittämisessä

-> tasa-arvoinen kohtelu ja toteutuva oikeusturva

Työskentelyn jatkuva arviointi edistää myös henkilökohtaista kehittymistä ja oppimista työstä!

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelma työyhteisöjen yhteistyön välineenä

• Hoito- ja palvelusuunnitelmassa on kirjattuna kokonaiskuva asiakkaan tarvitsemasta ja hänen tarpeisiinsa juuri käsillä olevassa tilanteessa suunnitellusta

• Opastuksesta

• Neuvoista

• Tuesta ja avusta

• Yhteistyöverkostoista

• Palveluista

• Tutkimuksista

• Hoivasta ja hoidosta

• Mahdollisesti myös hoitotahto

• Suunnitelmalla varmistetaan, että kaikki toimivat samaa tavoitellen!

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelma esimiestyön ja johtamisen tukena

• Tärkeää seurata, että

• Työyhteisö toimii asiakaslähtöisesti asiakkaan kanssa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä

• Suunnitelman laatimisesta on kirjalliset ohjeet?

• Toteutumisen arviointi on jatkuvaa toimintaa ja osa työntekijän työtä. Suunnitelma tarkistetaan sovituin, säännöllisin väliajoin ja muutetaan tarvittaessa

• Asiakkaan suunnitelman laatimisesta, arvioinnista ja käytännön muuttamisesta huolehtii nimetty vastuuhenkilö

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelmien arviointia • Miten varmistetaan, että asiakkaan palvelutarpeet ja niihin

vastaaminen näkyvät hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjaamisessa?

• Miten varmistetaan, että asiakkaan ja omaisen arviot hoidon vaikutuksista ja palaute hoidon laadusta näkyvät hoito- ja palvelusuunnitelmassa?

• Miten varmistetaan, että asiakas tuntee hoito- ja palvelusuunnitelmansa? Miten hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan asiakkaan tarpeiden tai voimavarojen muuttuessa?

• Miten varmistetaan, että hoito, hoiva, palvelu ym. toteutuu kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti?

• Miten varmistamme, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa ovat sekä tavoitteet että tavoitteiden toteutumisen arviointi?

• Miten varmistamme tiedonkulun sujuvuuden niin, ettei se aiheuta asiakkaalle pulmia eri palveluja hoitopaikoissa? Millaisia ratkaisuja on näiden ongelmien poistamiseksi?

• Miten varmistamme asiakkaan tiedonsaannin myös muiden työyhteisöjen palveluista ja hoidosta, jos asiakas liikkuu näiden välillä?

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelma vanhustyön tukena

12.11.2014

Hyvä palveluja hoitosuunnitelma:

Palvelujen ja kuntoutuksen

tarve

Asiakkaan kanssa

suunnitellut tavoitteet

Konkreettiset keinot, joilla tavoitteet

saavutetaan

Arviointi

Uudet tarpeet/

tavoitteet/ keinot?

12.11.2014

Konkretia! Mitä ja miten aidosti

voidaan arvioida? Mittarit, asiakkaan/omaisen

oma arvio

Mitkä todelliset tarpeet? Asiakkaan oma näkemys/

omaisen näkemys? Konkreettiset keinot = työtavat/tehtävät, aika

E. Snicker 2014

Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma

• Valmistelu vaatii

arvioivaa ja asiakaslähtöistä

työotetta

• Vastuuhoitaja yhteys-

henkilönä?

• Neuvotellen etenevä

prosessi

• Suunnitelma rakentuu

vaiheittain

• Yhdessä sopien asiakas ja

työyhteisö etenevät vaiheittain

tavoitteiden suuntaan

12.11.2014

Asiakas

Halu asua kotona

Hoidon ja palvelun

saaja

Hoidon ja palvelun kokija

Palautteen antaja

Kehittäjä

E. Snicker 2014

Asiakkaaksi tulo

• Taustalla tarve… Miten arvioidaan? Miten prosessi käynnistyy?

12.11.2014

Toimintakyvyn aleneminen – Mitä? Miten?

Miksi?

E. Snicker 2014

Asiakkaaksi tulo

• Taustalla tarve… Mitä esimerkkejä?

12.11.2014

Psyykkinen?

Kognitiivinen? Sosiaalinen?

Fyysinen?

Toimintakyvyn aleneminen – Mitä? Miten?

Miksi?

E. Snicker 2014

Asiakkaaksi tulo

• Perusteellinen asiakkaaseen ja hänen tilanteeseen tutustuminen

• Ehkäisevän työn mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen

• Konkreettiset menetelmät = itsenäistä toimintakykyä edistävä/ylläpitävä

• Keskustellen ”kuntoutumisen” mahdollisuudet

• Mahdolliset apuvälineet

• Asuin- ja elinympäristön kartoittaminen

• Asunnon muutostyöt

• Ravitsemus

• Osallisuuden kokeminen

• Turvallisuuden tunne • www.kotitapaturma.fi/category/aineistot/oppaat -> Turvallisia vuosia

12.11.2014

E. Snicker 2014

http://www.kotitapaturma.fi/category/aineistot/oppaat

C:/Data/Kouvolan kotihoidon koulutus/Koulutusdiat/Palvelusuunnitelman tueksi.pptx#2. PowerPoint-esitys

Hoito- ja palvelusuunnitelman tarpeen toteaminen

• Vastaava hoitaja

• Kokoaa asiakasta koskevat merkitykselliset tiedot

• Senhetkinen selviytyminen ja sen tukeminen

• Palvelut

• Kuntoutuminen

-> myös jatkohoitoa ajatellen

• Kertoo asiakkaalle,

• miksi suunnitelma tehdään

• mihin tietoja käytetään

• mihin niitä voidaan antaa (suostumuksella)

• Koottavien tietojen seikkaperäisyyden merkitys ja vaikutus asiakasmaksuun

12.11.2014

E. Snicker 2014

Neuvotteluvaihe

• Asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja odotusten selvittely

• Taustatietolomake, keskustelua ohjaava työväline ?

• Henkilö- ja yhteystiedot

• Asiakkaan elämäntilanne

• Perhesuhteet

• Kuntoutuksen tarpeet

• Hoidon ja huolenpidon tarpeet

• Kivut

• Sairaudet

• Oireet

• Näistä johtuvat elämän rajoitteet

• Lääkitys

• Vaikeaksi koetut elämäntilanteet

12.11.2014

E. Snicker 2014



Neuvotteluvaihe

• Toimintakyvyn suomat mahdollisuudet!

• Harrastukset

• Pitkän elämän mukanaan tuoma kokemus ja viisaus

• Sosiaaliset verkostot

• Ulkona liikkuminen

• Ravitsemustila!

• Suun terveys!

-> Näissä tapahtuneet muutokset

• Asiakkaan tiedon tarpeet

• Taloudellinen tilanne

• Saatavilla olevan tuen ja avun mahdollisuudet

• Lisäksi moniammatillisuus suunnitelman ja hoidon tukena • Geriatrinen, gerontologinen

hoito- ja sosiaaliosaaminen, monialainen kuntoutus

• Turvallinen lääkehoito -> geriatria, farmasia

• Sosiaaliset ongelmat –> sosiaalialan ammattilaiset

• Ravitsemusalan ammattilaiset

• Suun terveydenhuolto

12.11.2014

E. Snicker 2014

Neuvotteluvaihe

• Keskustellen jäsennetään asiakkaan tarpeita, toiveita ja odotuksia

• Sovitaan ohjauksesta, tuesta, palveluista

• Kirjataan erimielisyydet

• Asiakkaan taloustilanne

• Etuudet ja tuet

12.11.2014

E. Snicker 2014

Sopimisen vaihe

1) Asetetaan tärkeysjärjestykseen asiakkaan

• Hoidon tarpeet

• Ohjaus

• Kuntoutus

• Palvelut

• Hoito

2) Asetetaan tavoitteet

• Usein liian abstrakteja

• Määritellään asiakkaan kanssa

• Mitä tavoittelemme yhteistyöllämme?

• Voimavarakeskeinen, arkikielinen

• SELKEÄ

• SAAVUTETTAVISSA OLEVA

• LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ

12.11.2014

E. Snicker 2014

Sopimisen vaihe

3) Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet

• Edelleen yhdessä asiakkaan kanssa

• Miten pääsemme tavoitteisiin yhdessä?

• Mitä SINÄ voit tehdä, jotta tavoite saavutetaan?

• Mitä OMAINEN voi tehdä, jotta tavoite saavutetaan

• Mitä TYÖYHTEISÖMME jäsenet voimme tehdä, jotta tavoite saavutetaan?

• Mitä MUUT hoitoon osallistuvat voivat tehdä, jotta tavoite saavutetaan?

”Työnjako”

12.11.2014

E. Snicker 2014

Toimintavaihe

• Hoito- ja palvelusuunnitelman toteuttaminen

• Suunnitelma ja sen tavoitteet ohjaavat ja velvoittavat kaikkia työyhteisössä ja tiimissä työskenteleviä kaikissa työvuoroissa

12.11.2014

E. Snicker 2014

Seuranta ja arviointi

• Voimavaralähtöisyys keskeistä

• Selviytymiseen ja osaamiseen keskittyminen ongelmien sijaan

• Osa työyhteisön päivittäistä työtä?

• Viestinnän keino työyhteisössä ja organisaatioiden välillä

• PÄIVITTÄMINEN!

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelman päivitys

• MIKSI PITÄÄ PÄIVITTÄÄ?

• Tietojärjestelmät vaatii?

• Esimies vaatii?

• VAI

• Laki? ”Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia.” (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 908/2012, 16 §)

• Väliarvio 3kk välein • Onko saavutettu asetetut tavoitteet? Ollaanko oikealla tiellä?

• Tarkistus 6kk välein • Pitääkö muuttaa jotakin?

12.11.2014

E. Snicker 2014

Päivittämätön hoito- ja palvelusuunnitelma

• Toteutuva palvelu ei vasta odotuksia

• Ryhmäkohtelun tuntu

• Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään ja sitä koskeviin päätöksiin

• Hopasuiden ajantasaisuus puutteellista

• Päivittäinen toteutus ei vastaa suunnitelmaa

• Palvelujentuottajien ja omaisten välinen vastuunjako kirjattu epäselvästi

• Kuntoutumisen mahdollisuudet jäävät tunnistamatta

12.11.2014

E. Snicker 2014

Hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisen merkitys

• Suunnitelma maksupäätöksen ja ylipäätään toiminnan suunnittelun pohjana!

• Toiminnanohjausjärjestelmä palvelutarpeen ja henkilöstötarpeen määrittelyn apuna

• Verrataan toteutuneita tunteja suunniteltuihin – vastaavatko toisiaan

• Suunnitelman päivitys tarpeen vaatiessa – suunniteltu ja toteutunut eivät kohtaa

• Saadaanko ”turhat” asiakkaat pois asiakaslistoilta

• Avun lisääminen jo suunnitelman tasolla niille, jotka sitä todella tarvitsevat

= resursointi

12.11.2014

E. Snicker 2014

Päivityksestä

Toteutusta seurataan säännöllisesti – päivitetään tarpeen mukaan tai käynnistetään uusi palveluntarpeen kartoitus

• 2 viikon kuluttua asiakkuuden alkamisesta väliarvio

• 4 viikon kuluttua asiakkuuden alkamisesta RAI-arviointi

• 6 viikon kuluttua asiakkuuden alkamisesta Hoito – ja palvelusuunnitelma

• Väliarvio päivitetään kolmen kuukauden välein. RAI ja hopasu kuuden kuukauden välein tai tilanteen oleellisesti muuttuessa

Kun tämä prosessi kerrotaan jo palveluiden alkuun asiakkaalle, helpottuu myös palveluiden vähentäminen, jos kotihoito nähdään saavutettuna etuna, josta ei hevin luovuta!

12.11.2014

E. Snicker 2014

Asiakkuuden päättäminen

• Hoidon ja palveluiden perusta tällä hetkellä, mutta myös tulevaisuutta ajatellen

• Toimii kommunikoinnin välineenä

• Kotoa mahdollisen toisen palvelun piiriin tai kotiutus esim. sairaalasta

• Auttaa näkemään henkilön yksilönä, jolla on elämänhistoria

• Osataan toteuttaa suunniteltua hoitoa myös vastaanottavalla taholla – toisaalta nähdään, mikä toimintakyky on ollut kotona

-> Kuntoutusnäkökulma

• Kynnys puhua asioista uudessa paikassa korkea – auttaa vastaanottavaa tahoa toimimaan esimerkiksi henkilökohtaisia mieltymyksiä tukevana ja huomioivana

• Asiakkuuden päättymisen jälkeen arvioidaan työn vaikutuksia ja saavutettuja tuloksia

12.11.2014

E. Snicker 2014

Palvelusuunnitelmaprosessi

Tarve Tavoite Keinot Arviointi

Uudet tarpeet/

tavoitteet/ keinot?

12.11.2014

Konkretia! Mitä ja miten aidosti

voidaan arvioida? Mittarit, asiakkaan/omaisen

oma arvio

Mitkä todelliset tarpeet? Asiakkaan oma näkemys/

omaisen näkemys?

Konkreettiset keinot = työtavat/tehtävät, aika

E. Snicker 2014

Uudet toimintamuodot – toiminnanohjaus työn tukena

12.11.2014

Laatusuositus:

• Välitön ja välillinen työaika valtakunnallisesti

• Sairaanhoitajien välitön työaika on noin 20-40%

• Lähihoitajilla 40-70%

• Tavoite lähihoitajilla yleensä 60-70%

• Toiminnanohjausjärjestelmä apuna -> seuranta, miten palveluntarpeeseen vastataan

12.11.2014

E. Snicker 2014

Välillinen/välitön työaika

• Välillinen

• matka-ajat

• kirjaaminen

• muu asiakastyö toimistolla

• työyhteisön sisäiset palaverit

• täydennyskoulutus

• Välittömään työaikaan kuuluvat: • asiakkaan toimintakyvyn ja

palvelutarpeiden arviointi, • hoito- ja palvelusuunnitelman

laatiminen ja päivittäminen, • hoitotoimenpiteiden ja lääkehoidon

toteutus, • asiakkaan tukeminen kuntoutumista

edistävää työotetta käyttäen (myös kodin ulkopuolella tapahtuvissa toiminnoissa kuten ulkoilussa, kaupassa käynnissä ja asioinnissa),

• asiakkaan asioiden hoitaminen kodin ulkopuolella (esimerkiksi kaupassa käynti ja asiointi),

• asiakkaan omaisen/läheisen tukeminen

• asiakastietojen kirjaaminen (silloin, kun ne tehdään yhdessä asiakkaan kanssa)

• yhteydenpito asiakkaan kanssa puhelimitse tai muun teknisen välineen avulla.

12.11.2014

E. Snicker 2014

Miksi toiminnanohjaus ja toiminnan tehostaminen

• Syyt (esim. Saari ym. 2013):

• Niukkenevat resurssit – sijaisia ei ole + työikäinen väestö vähenee

• Lisääntyvät asiakkaat

• Tulisi nykyresursseilla pystyä palvelemaan yhä enemmän asiakkaita palvelun laatua heikentämättä

• KUNTOUTTAVAN TYÖOTTEEN MERKITYS!!!

• Kiire?

• Kiireen tuntu syntyy katsoessa aamulla työlistaa – tunne seuraa koko päivän

• Subjektiivinen – toisille välittömän työajan lisääminen 60% itsestään selvää, toisille mahdoton ajatus

• Odottamattomat tilanteet asiakkaalla, keskeytykset työssä

12.11.2014

E. Snicker 2014

Toiminnanohjauksen hyötyjä

• Tasapuolisempi työnjako, koska käynnit ja niiden (suunniteltu) kesto selvästi nähtävissä

• Työn jako välittömän työajan perusteella!

• Hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistus ja päivittäminen siis tärkeää!

• Vapauttaa hoitajaresurssia – joustavuus? -> Palveluntarjoamisen joustaminen kysynnän mukaan

• Oman työajan kontrollointi helpottuu

• Läpinäkyvämpää palvelua myös asiakkaalle

12.11.2014

E. Snicker 2014

Tehokkaasti käytetty työaika - aikakriittisyys

• Ei-aikakriittisten töiden siirtäminen ruuhkahuipuista ”löyhempään” hetkeen eli yl. iltapäivään

• Suihkut

• Asiakkaat, jotka ns. alemmissa palveluluokissa eli ei päivittäistä käyntiä (alle 10h)

• Hoito- ja palvelusuunnitelman merkitys korostuu!

• Toimintakulttuuri perinteisesti tukenut käyntien sopimista aamuun, asiakkaan toiveet – muuttuu tavaksi, joka haasteellista muuttaa

• Suunnitelmaan voidaan merkitä aikaikkuna, jonka puitteissa käynnin on alkava

• Voidaanko käynti jakaa kahteen? Aikakriittinen lyhyt aamukäynti + ei-aikakriittinen pidempi käynti ruuhka-ajan ulkopuolella

• Mahdollisuus antaa asiakkaalle kiireetön käynti ja tehdä asioita, joilla tukea esimerkiksi omatoimisuutta kotona

12.11.2014

E. Snicker 2014

Matka-ajan minimointi = tehokasta?!

• Lähekkäin asuvat asiakkaat hoidetaan samalla

• Aikakriittisyysajattelu katoaa…

• ”Menen Riitalle, jolle täytyy laittaa aamupala, antaa insuliini ja antaa aamulääkkeet. Pertille pitää viedä lääkepussit ja mitata verenpaine sekä tarkistaa, että vointi on ok. Pertti asuu Riitan rapussa, joten käyn siellä samalla. Toinille pitää antaa aamulääkkeet ja katsoa, että syö puuronsa. Toini asuu edellisten naapuritalossa, jonne menen Pertin käynnin jälkeen.”

• Pertillä onkin huimausta ja verenpaineet huitelevat pilvissä. Selvittelyä, onko omaisia lähellä tms. -> kello käy, kello käy, kello käy – KIIRE!

• Toinin aamukäynti venyy -> -> -> KIIRE

• Reittioptimointi -> kulkemisiin noin 60min/työpäivä

12.11.2014

E. Snicker 2014

Tehokkuutta, mutta myös kiireen tunnun minimointia

• Vaatii itsetutkiskelua

• Onko aidosti kiire?

• Mitä MINÄ voin tehdä, jotta tämä onnistuu?

• Voinko käyttää työtoverin tietämystä apuna?

• Annan oman tietämykseni työtoverin käyttöön

• Vaatii yhteistyötä

• Mitä ME voimme tehdä, jotta saamme päivän optimoitua

• Pelisäännöt?

• Hoito- ja palvelusuunnitelmien ajantasaisuus

• Välillisen työajan optimointi

• Toimistossa häiriötön mahdollisuus tehdä työt – kunnioitetaan toisen työtä myös siellä

• Jos jää aikaa –> hyödynnetäänkö se asiakasajan lisäämisenä?

12.11.2014

E. Snicker 2014

48

Merkittävimmät havainnot / opit / oivallukset yksilöllisestä näkökulmasta :

Asia Miten voin viedä suoraan käytäntöön ?

OPIT &OIVALLUKSET

Merkittävimmät havainnot / opit / oivallukset koko organisaation näkökulmasta :

Asia Miten voimme viedä suoraan käytäntöön ?

Välitehtävä yhteisiin tiimipalavereihin:

Hoito- ja palvelusuunnitelman rooli asiakkuuden perustana ja oman työn lähtökohtana

Käykää läpi tiimin hoito- ja palvelusuunnitelmat (järkevästi huomioiden päivitysajankohta)

Ovatko todella ajan tasalla? Vastaako tarpeita (liikaa/liian vähän)? Vastaako tehtyä työtä? Onko asiakas ollut todella mukana tekemässä? Tietääkö asiakas, mitä hänen hoito- ja palvelusuunnitelmassaan lukee?

12.11.2014

E. Snicker 2014

Lähteet

• Groop J. 2012. Espoo: kotihoidon tuottavuushaaste ja ydinongelmat sen taustalla. Teoksessa: Autio A, Groop J, Kuusterä K & Vauramo E. PARETO – palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat –kehittämishanke. Loppuraportti. Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, HEMA-instituutti. 56-62. <hema.aalto.fi/fi/julkaisut/pareto_loppuraportti.pdf> Viitattu 12.8.2014

• Hammar T. 2008. Palvelujen yhteensovittaminen kotihoidossa ja kotiutumisessa – kotihoidon asiakkaiden avun tarve, palvelujen käyttö sekä PALKO-mallin vaikuttavuus ja kustannus-vaikuttavuus. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 790. < http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7522-1.pdf > viitattu 9.10.2010.

• Hägg T. 2007. Kuntoutumista edistävän työtavan kehittäminen Vantaan kotihoidossa. Sairaanhoitaja 80 (3), 30-34. • Hänninen K, Soikkeli J, Ruohonen T, Neittaanmäki L & Neittaanmäki P. (toim.) 2013. Hyvinvointialan uudet toimintamallit ja

palvelukonseptit – hankkeen tulokset ja kehittämisehdotukset. Jyväskylän yliopisto. Agora Center. < https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41362> viitattu 7.8.2014

• Kotihoidon palvelun sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen. Ikäihmisten lautakunta. Kouvola. • Kotitapaturmien ehkäisykampanja. 2014. http://www.kotitapaturma.fi/ikaihmisten-tarkistuslista/. Viitattu 28.10.2014. • Laine E & Vuori K. 2013. Kadonnutta aikaa etsimässä – Kotihoidon kiire. Laurean ammattikorkeakoulu,

terveydenedistäminen ja johtaminen. Ylempi ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. < http://theseus.fi/handle/10024/54495> viitattu 8.8.2014

• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. 980/2012. < http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980> Viitattu 11.8.2014

• Martin-Matthews A & Sims-Gould J. 2008. Employers, Home Support Workers and Elderly Clients: Identifying Key Issues in Delivery and Receipt of Home Support. Healthcare Quarterly 11 (4), 69-75.

• Nakatani H & Shimanouchi S. 2004. Factors in care management affecting client outcomes in home care. Nursing and Health Sciences 6, 239-246.

• Päivärinta E & Haverinen R. 2003. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma. Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville. Oppaita 52. Helsinki: Stakes.

• Saari E, Kalliomäki-Levanto T, Kurki A-L, Tuomivaara S, Kalavainen S, Valtanen E, Kasanen R, Nuorivaara S. 2013. Kuntamuutoksen tekijät. Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon esimiesten muutostuki – kehittämishankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos. < http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Kuntamuutoksen_tekijat.aspx> Viitattu 7.8.2014

• STM. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. <http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-26915.pdf> Viitattu 6.8.2014.

• Vuokko R. 2008. Surveillance at workplace and home. Social issues in transforming care work with mobile technology. Journal of Information, Communication & Ethics in Society. 6(1), 60-75.

12.11.2014

E. Snicker 2014

http://www.kotitapaturma.fi/ikaihmisten-tarkistuslista/




Muista jättää palautetta Webropolin kautta (linkki Sirkulta)

E. Snicker 2014

KIITOS!

kouvolan kotihoito 2. seminaaripäivä 4.11€¦ · hoito- ja palvelusuunnitelman merkitys...

Documents