Nro 22017

K o u v o l a n N i i n i m ä e n j a T e u r o i s t e n a l u e e n t i e d o t u s l e h t iJulkaisija: NIINIMÄEN KYLÄYHDISTYS

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi, joka istu-tettiin myöhemmin Helsingin Kaivopuis-toon. Viisikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1967, kun Suomi juhli 50-vuotista itsenäisyyttä, istutettiin yli 30 000 Itsenäi-syyden kuusen siemenistä kasvatettua Ko-tikuusta. Kuusia istutettiin sekä julkisten rakennusten, kuten koulujen ja Kunnan-talojen, pihamaille että kotipihoille. Myös monella kirkkomaalla seisoo Kotikuusi.

Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuoden kunniaksi istutetaan Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettuja puita Tulevaisuu-den kuusi -kampanjalle. Kampanjan vi-rallinen suojelija on Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ruokosen tilalle istutettiin Tulevaisuuden kuusi Eino Leinon päivänä 6.7.2017. Istu-tuspaikalla on Tulevaisuuden kuusilaatan lisäksi vuoden 1967 Kotikuusilaatta, joka on peräisin Arja Ruokosen lapsuuskodin pihasta. Kuusen istutti tuolloin Vieno ja Arvo Tolmunen. Kyseinen Kotikuusi on kaadettu vuonna 2016 nykyisten asukkai-

TULEVAISUUDEN KUUSI 2017

den toimesta, kuusen ollessa iso ja huono-kuntoinen.

Tulevaisuuden kuusen istuttivat puutar-huri Pirjo Värri ja Ilpo Ruokonen. Paikalla oli heidän lisäksi Vieno ja Arvo Tolmunen, Riia, Antti, Vilja ja Veikko Bäckman, Vil-ho Linerva, Anne, Anni ja Kaisa Nissinen, Arja, Joona ja Jasse Ruokonen, joka piti hienon puheen. Puhe oli äidille (synty-mäpäivä), juhlakuuselle ja Eino Leinolle. Otteita puheesta: ”Tämä Tulevaisuuden kuusi olkoon symboli. Se kuvastaa uuden alkua, uutta elämää. Se kertoo myös his-toriasta, eletystä elämästä ja vaikeuksien voittamisesta. Eino Leinon päivä on ollut vuodesta 1992 vakiintunut liputuspäivä, jota vietetään runon ja suven päivänä. Siksi haluankin loppuun lausua yhden suosik-kini Eino Leinon mittavasta tuotannosta, joka sopii mielestäni tähän onnen hetkeen:

Oli mullakin pieni onneni, mut minusta oli se suuri, ja luulenpa, siksi oli suuri se, kun se mun oli onneni juuri.”

EtsintäkuulutusNiinimäen kyläyhdistys kaipaa vielä muutamaa koulukuvaa, jotta kokoelma saataisiin täydelliseksi. Jos sinulta löytyy joku seuraavista kuvista, ota yhteyttä sihteeri Rauni Pakkalaan rauni.pakkala@gmail.com tai 040-5596065 ja sovitaan kuvan digitoinnista.

Puuttuvat koulukuvat lukuvuosittain:1941-1947 puuttuu kaikki kuvat (onko joka vuosi edes otettukaan?)1949-501951-521956-57 yläkoulu1959-60 yläkoulu1963-64 alakoulu1955-66 koko koulu1978-79 koko koulu

Kyläkirjan ennakkotilauksia otetaan vastaan jouluun saakka, ota yhteyttä Arja Ruokoseenarja.tolmunen@gmail.com tai 040-5580642.

Elimäen Riistapojat 40 vuotta . . . . . . . . . . . . 3

Sadekesiä . . . . . . . . . . . 4

Teuroisten Tempolla on ollut toiminnan-täyteinen juhlavuosi . . . 5

Teksti: Arja Ruokonen. Kuva: Anni Nissinen

Teuroisten Tempo järjesti uimastadionilla uima-koulun 17.–21.7. Kaikki uimakoululaiset palkit-tiin diplomilla ja suoritusmitalilla.

2

Niinimäen kyläyhdistyksen puheenjohtajan palsta

www.kymenkylat.fi/niinimaki/

Marraskuu on jo aluillaan ja loppusyksyn merkit ilmassa.Hanhiparvet kaartelee taivaalla ja odottelee hyviä lento-kelejä etelään.

Kylätoimintaa on ollut joka lähtöön ruumiinkultturista hengenrientoihin. Alkukesän romurautakeräys oli tuot-toisa. Kiitokset osallistuneille ja kiitos Arekalle mainiosta keräyspaikasta.

Mölkkyiltoja pidettiin muutama. Järvijuhlien kohdalle osui kaunis kesäilta. Ohjelmapuoli oli ulkoistettu, mutta sitäkin näyttävämpi. Pirjon ja Paulin tarjoilut upposi hyvin osallistujiin.

Mieliinpainuva oli laulu- ja soittoilta Prihan monitoi-misalilla. Haitari soi haikeesti kesäillassa. Paljon hienoja kappaleita, joita harvoin enää kuulee. Yhteislaulu meni hienosti kun Liisa ja Ami takasi tahdit. Kahvi-ja pullatar-joilun jälkeen laulettiin melkein hämäriin asti. Kiitoksen paikka taas.

Kyläkirja hanke etenee vääjäämättä.Kirjaryhmä on tehnyt ansiokasta työtä itseään säästämättä. Ennakkotilauksia voi esittää Arjalle ja Raunille. Raha-anomuksia on pantu vireille että saa-taisiin tarinat ja kuvat kansien väliin.

Eipä tässä kummempia kun talvea ja puurojuhlia odottelemaan.

Puheenjohtaja Seppo Suikkanen

Se alkaa näemmä laarinpohja paistamaan, kun keskiäkäistä äijääkin taivuteltiin kirjoit-tamaan jotain tähän lehteen. Eikä kuulem-ma kelpaa mikään kahden lauseen tarina. Ei, vaikka juttu painettaisiin isommallakin fontilla. Mutta pienen taivuttelun jälkeen päätin ottaa haasteen vastaan samalla mielin kuin hirsipuun edessä seisova tuomittu. Eli eikö joku muu voisi olla tässä.

No, seuraavaksi pitää miettiä mistä oikein kirjoittaisin. Ehkä viisainta on aloittaa pie-nellä varoituksen sanalla, eli koska sukujuu-reni ovat puoliksi tuolla Etelä-Savossa, niin tässä tapauksessa vastuu siirtyy mahdolliselle lukijalle.

Ammoin muistan kuulleeni, että turval-lisin keskustelunaihe on sää. No, aivan niin matalalta en aloita, vaan suuntaan aatokse-ni pilvien yläpuolelle. Tätä kirjoittaessa on URSA:lla, eli tähtitieteellisellä yhdistyksel-lä menossa Bongaa Linnunrata-kampanja ja niinpä allekirjoittanutkin on kirkkaina iltoina sammutellut valot ja siirtynyt ulos. Usein miten kameran kanssa, mutta mitään julkaisukelpoista ei tarttunut kennolle. Kyl-lä se linnunrata siellä näkyy vaikkakin kuu-tostien ja noiden pohjoisten pikkukylien (Koria, Kuusankoski, Kouvola) valot vähän häiritsevät. Hyvin näkyvät myös Otava ja Kassiopeia. Kassiopeia, kuten moni muukin

tähtikuvion nimi, on peräisin Kreikan myto-logiasta, ja Kassiopeia oli Etiopian kuninga-tar, kuulu kauneudestaan. Tämän luettuani pienessä kaksimielisessä ajukopassani välähti mitä mahdollisesti tuo selvimmin erottuva W voisi edustaa. Mutta se oli väärä tulkinta. Hieman Kassiopeian alapuolella on Andro-medan, Kassiopeian tyttären mukaan ni-metty tähtikuvio jossa erottuu sumumainen kiekko. Se on tämän Linnunradan naapuri-galaksi eli M31, Andromedan galaksi. Tuo M31 on 1700-luvulla eläneen ranskalaisen astronomin, Charles Messierin antama lu-ettelonumero, kun hän listasi tähtisumuja ja -joukkoja komeettojen etsinnän helpot-tamiseksi. Galaksi on noin 2,7 miljoonan valovuoden päässä eli tuo himmeänä näkyvä valo lähti matkaan niihin aikoihin, kun en-simmäiset esi-isämme alkoivat vasta suun-nittelemaan puusta alas tuloa. Kun tuota matkaa vertaa tämänhetkiseen menopeliini, niin tuo Skodan reilun puolen miljoonan ki-lometrin mittarilukema on vain melkein 1,7 valosekuntia. Eli avaruuden mitat ovat mel-koiset. Emmekä me edes tajua, että kuljem-me melkoista haipakkaa jopa maatessamme, kun tämä allamme oleva kivenmusu pyörii akselinsa ympäri, kiertää keskustähteä eli au-rinkoa ja aurinkokunta kiertää linnunrataa. Ja linnunrata lentää ties minne. Tästä teki Monty Python erinomaisen osuvan laulun ”Galaxy Song” elokuvaan Elämän tarkoitus. Astronomiset faktatkin olivat suurin piirtein oikein, saati sitten laulun loppusanat.

No, eiköhän tässä tullut tarpeeksi yhteen lehteen. Eli jos parempi puolisko valittaa sohvalla makailustasi, niin voit todeta, että yrität juuri piirtää vakaata viivaa neliulottei-seen avaruuteen.

Keskiäkäisen äijän turinoita

Kuva: Rauni Pakkala

3

Minä tupani lämmössä istuskelinja leivinuunini lämmöstä nautiskelin.Kun katseeni käänsin ikkunaan päin,niin tanssiaiset mä ulkona näin.

Lensi kauniit lehdet ympäri vaan,oli pohjoistuuli kavaljeerinaan.Yhä ympäri ylös ja alas taas,oli kieppejä ilmassa, kuperkeikkoja maas.

Niinpä ulos lähdin minäkin,siinä kiepin ja toisen pyörähdin.Sitten alkoi käsi kurkottaa kohti haravaa,kohta lehdet nuo multa kyytiä saa.

Vaan mieleeni tupsahti; onko ihan pakko,jospa tänään onkin haravointilakko!Taidan väriloistosta tuosta nauttia vaan,Siitä iloa ja voimaa paljon mä saan.

Irene Mikkola

Syystanssi

Meidän oma piha 2017Kouvolan puutarhaseurat ja Kouvolan kaupunki haluavat nostaa esille jokaiselle läheisen ym-päristön: oman pihan ja etsintäkuuluttivat kivoja sekä viihtyisiä pihoja koko Kouvolan alueelta. Pihan kokonaisuus ratkaisee, ei tietyt säännöt. Toisen mielestä viihtyisä piha voi olla luon-nonmukainen, toisen mielestä taas täsmällisesti hoidettu. Tärkeintä on, että itse viihdymme ja olemme ylpeitä pihastamme.

Hoidetut pihat ovat käyntikortti myös seudulle tuleville ihmisille. Ne tarjoavat iloa, kau-neutta ja terapiaa niin tekijöille kuin katselijoillekin.

Tänä vuonna palkittiin viihtyisimpien pihojen lisäksi Suomi100-juhlan kunniaksi isän-maallisin piha. Palkinto osui Arja ja Ilpo Ruokosen pihaan Niinimäkeen! Raadin mielestä pihaa on rakennettu kansallisromanttiseen suuntaan. Muista palkituista pihoista oli kahdeksan omakotitalopihaa ja kaksi yrityspihaa. Tuloksia voi katsoa haulla: MEIDÄN OMA PIHA 2017 – Kuusankosken Puutarhayhdistys ry.

Arja Ruokonen

Elimäen Riistapojat juhlivat 40-vuotista taivaltaan Teuroisten kyläta-lolla syyskuun lopulla. Puheenjohtaja Kalevo Nuutinen piti avauspu-heen. Seuran kunniajäsenyys ja viirit myönnettiin Sakari Martikaiselle ja Sakari Värrille. Elimäen Riistanhoitoyhdistyksen terveiset juhlivalle seuralle toi Antti Raanoja. Sami Perttola esitti seuran historiikin ku-vien ja tilastojen kera. Monenmoista sattumusta on vuosien varrelle mahtunut. Taikuri Jorma Vertanen viihdytti yleisöä, minkä jälkeen nautittiin pitopalvelun tarjoiluista. Illan päätteeksi laitettiin jalalla koreasti Liisa ja Ami Salmisen säestyksellä.

Kuvat: Rauni Pakkala

Elimäen Riistapojat 40 vuotta

4

SadekesiäTämän vuoden sateisesta kes-ästä ja syksystä johtuen Suomen juhlavuoden Suomi sata – teema on jo keksitty muuttaa muotoon - Suomi sataa. Maataloudessa ennen näkemättömät sademäärät ovat aiheuttaneet katovuoden. Viljaa jää luultavasti puimatta pelloille myös Niinimäen seudulla.

Lähes yhtä vaikeita kesiä on ollut ennenkin, esimerkiksi vuonna 1962. Siitä päällimmäi-senä moni kesän kokenut muistaa, että au-rinko ei paljon paistanut, oli viileää ja satoi lähes jatkuvasti. Hellepäiviä Suomessa oli tuona vuotena tilastojen mukaan vain kol-me.

Kotonani toukotöihin päästiin suurin piir-tein normaaliin aikaan. Enteellisesti jo alku näytti kehnolta, koska kylvetty siemen iti epätasaisesti. Sitten alkoivat lähes jatkuvat sateet. Niiden vaikutuksesta vilja kasvoi kui-tenkin pitkän ja paksun korren, joka kovan sateen voimasta meni lakoon jo aikaisessa vaiheessa.

Heinä saatiin sentään niitettyä uudella traktorilla ja siihen hankitulla niittokoneel-la. Kostean heinän seipäille laittamisessakin oli kuitenkin omat vaikeutensa. Seipäistä piti tehdä pieniä ja mahdollisimman ilmavia, jot-ta olisi edes toiveita heinien kuivumisesta. Muutamia poutaisempia päiviäkin tuli, kos-ka sateen pahasti ruskettamia heiniä päästiin vihdoin korjaamaan. Korjuuta vaikeutti se, että sateen pehmittämien peltojen pinta alkoi paikoin pettää traktorin ja kuorman alla. Meillä niin kuin naapureissakin heinät saatiin lopulta kutakuinkin kuivina latoon. Suolaa heinäkerrosten päälle viskottiin taval-lista enemmän huonolaatuisen heinän säily-mistä ja makuakin parantamaan.

Vihdoin kaurapeltokin, joka oli suurelta osin kuin maahan jyrätty, alkoi vaaleta. Piti miettiä, mitä tehdä kauralle, jota ei siihen aikaan olisi saanut millään koneella nii-tettyä. Päädyttiin siihen, että ei auta muu kuin tarttua viikatteeseen. Mamma, jolla oli taipumus kantaa huolta kaikesta, kävi meillä kesän aikana monta kertaa kaurapel-lon tilannetta murehtimassa. Hänellekin oli helpotus, kun meillä päätettiin, että koko kaurasato korjataan eikä periksi anneta.

Koko perheen voimin aloimme työlään urakan. Isä ja veljeni Jussi niittivät viikatteil-la ja me muut tulimme perässä. Lakoontu-neen viljan niittäminen oli hyvin vaikeaa ja hidasta. Viikatteita piti teroittaa jatkuvasti. Kauraseipäitä nousikin pellolle verkkaisesti, mutta noin kolme hehtaaria kauraa saatiin seipäille.

Sadetta riitti edelleen ja kauraa ei siten päästy puimaan. Monilla muillakin oli sa-mantapainen tilanne. Seipäille nosteltu vil-

ja saattoi myös ruveta itämään.. Huumoria jaksettiin silti pitää yllä. Sanottiin, että onpa hyvä kesä, kun vilja kasvaa vielä seipäilläkin. Pellot olivat niin pehmeitä ja seipäillä ole-va vilja niin kosteaa, että avuksi odoteltiin pakkasia. Pellon pinta rupeaisi kantamaan ja pakkanen kuivattaisi myös kauraseipäitäm-me. Pakkaset tulivat, oltiinhan jo lokakuussa. Lunta ei olisi vielä kaivattu, mutta sitäkin saatiin ja seipäät saivat kauniin, valkean peit-teen.

Kun kauraseipäitä ruvettiin korjaamaan traktorilla, oli jokaisen seipään päällim-mäinen, luminen hangollinen heitettävä maahan. Lähes jokaisen seipään alta lähti karkuun myyriä, joiden perään hankomie-het säntäilivät yrittäen mätkiä niitä hengiltä. Naapuritalon, Patjaksen väki kertoi katsel-leensa pitkän ajan huvittavaa ”korjuunäy-telmää”.

Kun latoon ajettu kaura myöhemmin pui-tiin, saatiin siitä sentään kohtalainen määrä jyväsäkkejä, mikä sai mielialan hieman koho-amaan kaiken tehdyn työn ja vaivan jälkeen.

Valtiovalta halusi yhteisen edun nimissä auttaa vaikeissa olosuhteissa maanviljelijöi-tä. Leikkuupuimureiden aika ei ollut vielä koittanut, joten vilja laitettiin seipäille. Reip-paitten ja hyväkuntoisten sotilaiden apu tuli silloin suureen tarpeeseen. Heillä työ pelloil-la sujui leppoisasti ja oli mukavaa vaihtelua normaaliin palvelukseen.

Ajat ovat muuttuneet puolessa vuosisadas-sa täysin. Tilakoot ovat kasvaneet huimasti sekä karja- että viljatiloilla, kun pienet tilat ovat lopettaneet ja myyneet maansa suurem-mille. Oivonojalla on aktiivitilojen määrä pudonnut kolmannekseen siitä, mitä se oli

ennen. Sanotaan, että vain suuret pärjäävät, mikä onkin pääsääntöisesti totta. Toisaal-ta todistellaan myös, että pienemmilläkin tiloilla voi pärjätä esimerkiksi viljelemällä erikoiskasveja.

Joskus kuulee omituisia maanviljelyyn liittyviä asioita. Viljan käyttäminen läm-mittämiseen on eräs sellainen. Se voi tun-tua nykyajan ihmisestäkin aika pahalta. Tosiasia kuitenkin on, että jos omalla tilalla on lämmitysjärjestelmä, jossa voi käyttää polttoaineena myös viljaa, on silloin vaik-kapa huonolaatuisen ohran polttaminen taloudellisesti järkevää. On laskettu, että se voi olla rehuksi myymiseen verrattuna noin kolminkertaisesti kannattavampaa.

Vuoden 1962 aikoihin pohdittiin, mikä oli syynä niin poikkeuksellisen sateiseen ke-sään. Aivan yleisesti syyksi ajateltiin muun muassa Neuvostoliiton suuret ydinkokeet, jotka silloin koettiin kaikin puolin uhkaa-vina. Nykyiset kesät, olivatpa ne millaisia tahansa, voidaan helposti selittää ilmaston-muutoksella.

Teksti: Antti Suikkanen Kuvat: Mikko Laineen albumista

5

Kulunut vuosi oli Tempon 70. toimintavuosi.

Tempon hallituksen muodostivat pj. Han-nu-Matti Vertanen, varapj. Anssi Liikkanen, siht. Saija Vertanen, Dan Stenstrand ja Keijo Mäkeläinen.

Henry Vertanen ajoi Tempon moottori-kelkalla kylälle hiihtolatuja, joista ei päästy vähälumisen talven takia kauaa nauttimaan.

Kylän uimastadionilla oli hyvä jää luis-telijoille ja Tempo maalasi jääkiekkomaalit ja hommasi uudet verkot. Tempo järjesti sunnuntaina 26.2. ulkoilutapahtuman ui-mastadionilla. Tapahtumaan osallistui 31 henkilöä siitä huolimatta, että samaan aikaan kilpailtiin Lahden MM-hiihdoissa miesten ja naisten parisprintin mitaleista.

Kylätalon liikuntasalissa pelattiin säh-lyä kevätlauantaisin klo 16–18. Kiinnostus sählyyn oli huono, vaikka parhaimmillaan pelaajia oli 12.

Urheilukentällä järjestettiin siivous- ja ra-kennustalkoot 6.5. Talkoisiin osallistui kiitet-tävästi väkeä, kaikkiaan 30 henkeä. Talkoissa pystytettiin urheilukentälle frisbeegolfrata, johon oli ostettu neljä frisbeekoria ja kiekko-setti. Rakennettiin varastorakennukselle te-rassi ja ajoluiska ruohonleikkurille. Siivottiin ympäristöä edellisvuoden hakkuiden jäljiltä.

20.5. alettiin pelata jalkapalloa urheiluken-tällä ja osa pelasi samalla frisbeegolfia. Pal-loa potkittiin aina lauantaisin klo 16 alkaen. Kiinnostus jalkapalloon oli hieman sählyä parempi, mutta enemmänkin pelaajia olisi mahtunut mukaan.

Lauantaina 10.6. vietettiin kylätalolla Avoimet kylät ja Suomi 100 vuotta -tapah-tumia. Teuroisten Tempo osallistui tapahtu-maan järjestämällä kylätalon liikuntasalissa discon, kasvomaalausta ja ongintaa. Pihalla oli pelattavana erilaisia pihapelejä sekä Tapa-ni Suur-Askolan kanoja ja Johanna Vertasen belgianjättikanit.

Uimastadionilla järjestettiin uimakoulu 17.–21.7. Uimakouluun osallistui kuusi lasta, joista viisi oli Teuroisista ja yksi Nii-nimäestä. Uimaopetuksesta vastasi Pirkko Pesonen Korialta. Uimakoulua varten ky-läyhdistykseltä vuokrattiin sauna uimakou-

Teuroisten Tempolla on ollut toiminnantäyteinen juhlavuosi

lun ajaksi. Pertti Halsola otti uimapaikan vesinäytteet ja uimavesi oli erittäin puh-dasta. Tempo hankki opetusvälineet uima-koulua varten ja muutama uimalauta sekä uimapötkylä jätettiin uimapaikalle vapaaseen käyttöön. Kaikki uimakoululaiset palkittiin diplomilla ja suoritusmitalilla. Uimakoulua varten saimme avustusta Jev-säätiöltä.

Tempon 70-vuotisjuhlat pidettiin 12.8. klo 13-16 urheilukentällä. Juhliin saimme avustusta Jev-säätiöltä. Tilaisuuteen osallistui 75 henkilöä. Juhlatarjoilu oli piknik henki-sesti lihapullia, nakkeja, salaatteja, patonkia ja karjalanpiirakoita, jälkiruuaksi oli täyte-kakku ja kahvit. Tarjoilusta vastasi Teuroisten Martat. Kyläyhdistykseltä Tempo sai lahjaksi lipputangon ja Suomenlipun. Miia ja Dan Stenstrand leikkasivat edellisenä päivänä nurmikon juhlakuntoon, mistä tuli kehuja monelta juhlijalta. Paikalla oli Elimäen sa-nomien toimittaja, joka teki jutun lehteen. Lapsille oli pystytetty pomppulinna, koripal-lokori ja pressu pesäpallon lyöntiharjoittelua varten. Kai Immonen esitteli potkupyöriä. Lasse Lindberg soitti haitarimusiikkia, kuten silloin ennen vanhaan. Juhlat saatiin vietet-tyä loistavassa säässä, mutta kun viimeisiä tavaroita kerättiin, alkoi sataa. Illan aikana riehuikin kunnon Kiira myrsky, joka teki paljon tuhoja kylän metsissä.

Urheilukentän nurmikkoa leikattiin sään-nöllisesti koko kesä ja kentällä oli jalkapalloja 3 kpl vapaassa käytössä. Frisbeegolfia pääsi myös pelaamaan ja joka sunnuntai koko ke-säkauden ajan pelattiin lentopalloa.

Tempo järjesti Teuroisen kylän asukkaille suunnistuksen köyritapahtuman yhteydes-sä 7.10. Tempo palkitsi kaikki suunnistajat osallistumismitaleilla.

Marraskuun alussa Tempo kunnosti ja ka-sasi kylätalon liikuntasaliin pöytätenniksen sekä hankki pelaamista varten myös mailat ja pallot.

Teuroisten Tempo kiittää kaikkia seuraa tukeneita ja toimintaan osallistuneita. Mu-kavaa loppu vuotta ja onnea satavuotiaalle Suomelle.

Hannu-Matti VertanenPuheenjohtaja, Teuroisten Tempo ry

6

Puheenjohtaja Seppo Suikkanen, 0400-804732, seppo.suikkanen@luukku.comVarapuheenjohtaja Pirjo Värri, 040-5122606, pirjo.varri@gmail.comSihteeri Rauni Pakkala, puh.040-5596065, rauni.pakkala@gmail.comTalousvastaava Arja Ruokonen, 040-5580642, arja.tolmunen@gmail.comRiia BäckmanLeena PeltolaMikko Laine

TONTTIASIAMIEHET:Teuroisissa Pertti Halsola, puh. 040 7746111Niinimäessä Pauli Turkia, puh. 040 5881915 Tonttiasiamieheen voit ottaa yhteyttä, jos olet kiinnostunut joko myymään tai ostamaan tontin Niinimäen tai Teuroisten alueelta. Tonttiasiamiesten on tarkoitus saattaa kysyntä ja tarjonta kohtaamaan, itse kaupanteko on sitten kokonaan ostajan ja myy-jän välinen asia.

Niinimäen kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet yhteystietoineen 2017:

KIRJASTOAUTOpysähtyy 2017 parittomien viikkojen maanantaisin:• Teuroistenkylätaloklo17.55-18.15 os.Teuroistentie261• NiinimäkiHyötisklo18.30-18.45 os.Jänkhäntientiehaara• Kukkomäkiklo18.55-19.15 os.Pärnäojantie374

Käyttäkäämme kirjastoautoa!

www.kymenkylat.fi/niinimaki/

Niinimäen ja Teuroisten kyläläiset - osallistukaa tämän lehden tekoon!Toivomme juttuja, valokuvia, ilmoituksia perhetapahtumista ja merkkipäivistä. Edellä mainitut sekä kylissä toimivien yhdistyksien tiedotteet ovat ilmaisia.

MAKSULLLISET MAINOKSET Julkaisemme myös maksullisia il-moituksia hintaan 1 euro/palstamillimetri. Pienin rivi-ilmoitus on 10 pmm=10 euroa. Osta, myy, vuokraa, vaihda, mainosta yrityksesi palveluita.

SEURAAVA NIINIMÄEN NURKKA ilmestyy keväällä 2018, aineistot Näkin Mirjalle huhtikuun 2018 loppuun mennessä sähköpostilla: mirja.nakki@mnoy.fi. Mikäli et käytä tietokonetta, voit toimittaa tekstit myös lähimpänä asuvalle kyläyhdistyksen hallituksen jäse-nelle, Teuroisissa Halsolan Pertille.

• AAmiAismAjoitus • tilAusruokAilut • kokoukset

kukkomäki 59, 45610 koriA, Puh. 040-5104143, www.mikkelafarm.net

Sanna Hurri Mikkelistä on remontoi-massa itselleen taloa Hevossuolla ja hänellä on tarkoitus avata tilalla Korian koirahoitola.

Uusia asukkaita:

KyläyhdistyKsen Puurojuhla ti 5.12.2017 klo 18 Mikkelän tilalla

Kyläyhdistys tarjoaa tarjoilun. Pikkupaketin voi ottaa mukaan.

Ilmoittautuminen 30.11. mennessä Maija Mikkelä p. 040 510 4143.

tervetuloa!

Kuva

: Rau

ni P

akka

la

7

www.kymenkylat.fi/niinimaki/

Lopuillaan oleva, sääoloiltaan varsin poikkeuksellinen vuosi on ve-sihuollollisesti osuuskuntamme osalta sujunut ilman suurempaa dramatiikkaa. Kateeksi ei käy viljelijöitä, jotka myöhäisen kevään, kylmän kesän jälkeen edelleen yrittävät pelastaa pelloilta sitä satoa mikä pelastettavissa on.

Omistajan vaihdoksia kiinteistöillä tapahtuu runsaasti joko kiinteis-tökaupan tai sitten sukupolven vaihdosten kautta. Osuuskuntamme hoitaa hallituskäsittelyn jälkeen tapahtumien arkistoinnin.

Osuusuuskuntamme vesilaskutus 1.1 – 30.6.2017 hoidettiin poik-keuksellisesti Elimäen Kiinteistökeskuksen, Elimäen toimipisteen toi-mesta. Pitkäaikaisen laskuttajamme sairastuttua, Arja on luvannut hoitaa viimeisen rakennus / liittymismaksu lainaerän perinnän vielä vuoden vaihteessa.

Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön vauhdilla eri elämän aloilla. Esi-merkiksi sähkölaitosten laskutus on siirtynyt etäluettavien mittareiden myötä reaaliaikaiseksi. Samanlainen kehitys on edessämme ehkä no-peammin kuin aavistammekaan vesipuolella. Etäluettavia mittareita on saatavissa myös vesipuolelle, jotka voidaan yhdistää tarvittaessa myös laskutusohjelmiin. Etäluettavat mittarit mahdollistavat vuodon valvonnan kiinteistölle asti, kun samaan aikaan luetaan myös päämit-tarit nähdään kokonaishävikki verkostossa samalla kellonlyömällä.

Tässä on osuuskunnilla yhteistoiminnan paikka kokemuspohjai-sen kehityksen myötä sekä mittareiden hankinta yhteisostona ja etä-luennan ja laskutuksen hoito keskitetysti tietotekniikka hyödyntäen säästävät kustannuksia.

Soppeen Törön pajan naapuristoon asennettiin 17.8. -17 mitta-kaivoon pulssimittari joka on yhteydessä Lackonetin kaukovalvon-taan, mahdollistaen hälytyksen vuototilanteissa. Mittari ohjaa myös desifiointi laitteiston kloorin syöttöä verkoston desifiointi tilanteissa.

Kiinteistöpumppaamojen vuosihuolto kierros R.A. Wickholmin toimesta alkaa olla tehty Kukkilan kylästä Teuroisiin asti. Olen käynyt myös huoltajan kiinteistökohtaiset raportit läpi.

Kunkin huolletun pumppaamon ohjauskeskuksesta pitää löytyä merkintä käynnistä, muuten ei maksua lähde. Tarkistakaa asia. Ensi kesänä on vuorossa toinen puoli verkostoa, Niinimäki, Palokorpi, Hevossuo aina Soppeen asti.

Osuuskuntamme on hankkinut pumppaamoihin haponkestävää nostoketjua, jota on tarkoitus vaihtaa huoltojen edetessä ruostuneiden poiston myötä.

Vaatimus osuuskuntien vesi- ja jätevesihinnoittelun kohtuullistami-seksi, kunnallisia vesilaitoksia koskien on edelleen Markkinaoikeuden käsittelyssä. Odotamme päätöstä.

Vesiosuuskunnat 2020 luvulle – Selvityshankkeelle jouduimme ha-kemaan jatkoaikaa projektipäällikön sairasloman takia. Hankkeen loput haastattelut raportteineen on tarkoitus saada kasaan ennen vuoden vaihdetta, huipentumana Loppuseminaari tammikuun al-kupuoliskolla.

Osuuskuntamme jätevesiprojektin alkaessa 2008 alussa kilpailu-timme sähköasennusten suorittajan. Kisan voitti Sähkö-Pulkki Oy, yritys on siitä lähtien hoitanut kaikki osuuskuntamme sähkötyöt, pumppaamoasennuksista automaatioon asti. Joustavasti, aina kun apua on tarvittu. Esa Pulkki on viime aikoina antanut ymmärtää siirtyvänsä mahdollisesti Oloneuvokseksi.

Lämmin kiitos Esalle näistä yhteistyön vuosista!Ensimmäiset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät järjestettiin

21.8.2008 Korian Pioneeripuistossa. Ympyrä on sulkeutumassa, kah-deksannet vesiosuuskuntapäivät järjestetään 2. – 3.2.2018 Hotelli Kouvolan Vaakunan tiloissa.

Muistammehan talven tultua kiinteistöpumppaamojen pakkassuo-jauksen?

Terveisin Pertti

Vesiosuuskunnan kuulumisia

Teuroisten kyläyhdistys ry:n syyskokous

to 23 .11 .2017 klo 17alkaen kahvituksella. Käsitellään sääntömää-

räiset asiat, toimintasuunnitelma, talousarvio ja hallituksen kokoonpano vuodelle 2018.

Tervetuloa! Hallitus

Teuroisten Kylätalo uudessa maalissaan

Kuva: Rauni Pakkala

8Tätä lehteä toimittavat: Rauni Pakkala, Arja Ruokonen, Seppo Suikkanen ja Pertti Halsola. Taitto: Mirja Näkki. Painopaikka: Korian Kirjapaino.

TEUROISTEN KYLÄYHDISTYS RY:NHALLITUS 2017

Monenlaista tietoa ja ajankohtaista asiaa teuroinen.fi

Pertti Halsola, pj. pertti.halsola@pp.inet.fi, 040 77 46 111Heli Helmanen, varapj. heli.helmanen@gmail.com, 0400 984 549Heli Räikkönen, sihteeri, rahastonhoitaja, heli.raikkonen@outlook.com, 050 3802 745, Kalle TurkiaJukka TallgrenTimo JanssonVaralla: Tapio Perttola

Martoissa tapahtuuTeuroisten ja Takamaan martat tekivät kesäretken Helsinkiin 22.7. Kohteena Arabian ja Iittalan museo. Silvoplee ravintolassa nautim-me lounaan. Itämainen kauppa ViiVoan oli tutustumisen kohteena. Vietimme Martan-päivää näin retken merkeissä.

Marttaillassa 22.9. Kylätalolla valmistimme lämpöisiä voileipiä nautittavaksi kahvin kanssa. Suussa sulavalla hyytelökakulla her-kuttelimme ja iltaa vietimme rattoisasti seurustellen.

Kouvolan teatteriin lähdemme 13.10. Satumaa teatteriesitystä katsomaan. Väliajalla nautimme tarjoilusta. Illan esitys on varattu Kymenlaakson piirin martoille.

Havuseppeleiden sitominen Holopaisen Kukkakaupan tiloissa su 22.10. klo 12 alkaen. Kaikille Kouvolan alueen sankarivainajien haudoille tehdään havuseppele. Elimäen osuus on 158 kpl. Me martat osallistumme vapaaehtoisina työhön.

Lauantaina 28.10. klo 9-15 valmistamme saippuaa Kylätalolla. Riitta Vuorinen ohjaa meitä. Yhdistys hankkii tarveaineet. Työväli-neet jokainen tuo itse. Ilmoittaudu Heli Tallgrenille 040 5031 226, 14.10. mennessä. Keittolounas tarjotaan.

Runopiiri Sanasolinan saamme vieraaksemme 10.11. klo 18.30 Kylätalolle esittämään runoja. Aiheena Nainen ja juhlavuosi Suo-mi 100 v. Mukaan kutsumme Takamaan martat. Kahvitarjoilu ja arpoja myynnissä.

Suomi 100 -juhlavuotta vietämme tiistaina 5.12.Kylätalolla klo.18.30 kahvitilaisuudella. Tilaisuus on kaikille avoin. Toivotaan runsasta osallistumista. Liputuksen saa aloittaa 5. päivä ja lippu voi olla yön tangossa kun se on valaistu.

Kouvolan marttayhdistykset ovat vastanneet runsain määrin meidän villasukkahaasteesemme. Jokainen huostaan otettu lapsi ja nuori saa sukkaparin jalkaansa. Tässä näemme miten joukolla tehty vapaaehtoinen työ tuottaa tulosta ja hyvää mieltä toisille sekä itselle. Kiitos kaikille neulojille.

Teuroisten marttojen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita tu-tustumaan minkälaista toimintaa meillä on. Kouvolan alueen eri puolilta olemme saaneet uusia jäseniä. Tällöin syntyy ja saamme uusia ideoita toimintaamme. Tapahtumistamme ilmoitamme Eli-mäen Sanomissa, Teuroinen.fi, facebookissa, ilmoitustauluilla sekä sähköpostilla.

Syksyisin terveisin ja tapaamisin Eira Vertanen

Teuroisten kylätalolla järjestetään

Kauneimmat joululaulut to 14.12.yhdessä Elimäen seurakunnan kanssa.

Martat keittävät joulupuuron. Tilaisuus alkaa klo 18.00. Tervetuloa lämminhenkiseen tilaisuuteen!