Meppielämää-mitä se on?

sivu 12

Krisse valloitti Euroopan sivu 5

Mepit palveluksessasi

parempaa Eurooppaa rakentamassa

”EU och Ryssland talar förbi varandra”

sivu 8

Eurooppa-

ristikkosivu 11

�

Tämä lehti on osa Eurooppalainen Suomi ry:n hanketta ”Mepit palveluksessasi”. Euroopan parlamentti on myöntänyt taloudellista tukea hankkeelle ja lehden julkaisemiseen. Parlamentti ei vastaa tässä lehdessä annetuista tiedoista tai siinä esitetyistä mielipiteistä, eikä niiden mahdollisesta myöhemmästä käytöstä.

Julkaisija Eurooppalainen Suomi ry

Päätoimittaja Marianne Falck

Taitto Indicio Oy

Ilmoitusmarkkinointi BF Media oy

Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula

Painos 25 000 kappaletta

Painettu syyskuussa 2007

SisällysKone kuntoon ja töihin! 2

Kivat direktiivit parrasvaloihin 2

Suomi tavoittelee avoimempaa unionia 3

Hyvä — paha verokilpailu 4

Pankkikorttisi käy pian Brysselissä ja Lontoossa 4

Krisse valloitti Euroopan 5

Ulkomailla soittelu halpeni 5

Eurooppapuolueet ovat vasta lastenkengissä 6

Eurooppa-sarjis 6

Lohtajalta leipäjuustoa Eurooppaan 7

EU och Ryssland talar förbi varandra 8

Eurooppalaisen Suomen tapahtumia 8

EU:sta reippaasti poliittisemmin 8

Tehokkaampi unioni antaa vastinetta veroeuroille 9

Tervetuloa mukaan! 9

Turvallisempia tuotteita tulossa kauppoihin 10

EU-virkamies viihtyy Helsingissä 10

Eurooppa-ristikko 11

Meppielämää – mitä se on? 12

Mepit palveluksessasi 12

EU-asiat näkyvät varsin vä-hän suomalaisissa tiedotus-välineissä. Paitsi silloin kun unionissa on jonkinlainen

kädenvääntö päällä. EU:n vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään saa har-voin lehdistä lukea.

Harvat Virtaset ja Niemiset tietävät-kään, miten EU on heidän arkielämään-sä helpottanut. EU:n ei toki tarvitse ol-la kahvipöytäkeskustelun aihe, mutta hyvä olisi ymmärtää Euroopan yhden-tymisen mukanaan tuomat myönteiset asiat.

Yllätyin kesälomareissulla Ruotsissa, kun sikäläinen tuttavani oli hankkimas-sa kiireessä passia Italian lomamatkaan-sa varten. Edes matkatoimistossa ei oltu tiedetty, että Schengen-alueeseen kuulu-vien EU-maiden välillä voi liikkua pas-sitta. Tieto yllätti ja ilahdutti ruotsalais-ta tuttavaani.

Mitä hyötyä monista EU:n tuomis-ta parannuksista on, jos kansalaiset ei-vät niistä tiedä, eivätkä siten osaa niitä hyödyntää?

Monelleko suomalaiselle tulee mie-leen, että monen vuoden ajan alhaisista

asuntolainojen koroista nauttiminen on seurausta yhteisestä eurooppalaisesta talousalueesta? Tai että ”kivojakin” EU-direktiivejä voi olla?

Kivat direktiivit takaavat meille hal-vemmat kännykkäpuhelut EU-maissa ja sen, että kohta voi kotimaista pankki-korttia vingutella ympäri Eurooppaa. Ja listaa voisi jatkaa.

Mepit ovat tärkeässä roolissa EU-asi-oiden tuomiseksi taviksien pariin. Mo-net kuitenkin kokevat, että mepit ovat kadoksissa Brysselissä ja Strasbourgis-sa. Ehkä tämä johtuu siitä, että meppien arkinen uurastus ei juuri mediassa näy.

Jotta EU-asiat kiinnostavat ja niitä ky-kenee seuraamaan, on perustiedot unio-nista oltava kunnossa.

Suomalaismedialla onkin merkittävä tehtävä välittää tietoa selkokielellä Eu-roopan parlamentin asioista ja meppien työstä siellä. Tässä tiedotusvälineillä on kunnostautumisen paikka. Suomalaisil-la on oikeus saada asianmukaista ja sel-keää tietoa EU:sta. n

Marianne Falck

Päätoimittaja

marianne.falck@eurooppalainensuomi.fi

Kivat direktiivit parrasvaloihin!

KuvatVille Juurikkala, Copyright Ohjelmakauppa Oy: kansi ja sivu 5; Marianne Falck s. 3, s. 10 Baranski; Euroopan parlamentti s. 4, s. 8, s. 9 ja s. 12; Jukkola Food Oy s. 7; Anneli Jäätteenmäki s. 9 ; Satu Hassi s. 10; Riitta Myller s. 10

Syksyllä on tarkoitus saa-da valmiiksi muutokset unionin sopimuksiin. Prosessi on ollut pitkä, sillä puhumme vielä sa-

masta sopimuksesta, jota alussa kutsut-tiin perustuslailliseksi sopimukseksi ja jonka alkuversion valmisti konventti. Kahden maan kielteisen kansanäänes-tyksen jälkeen jotain oli muutettava, et-tä yksimielisesti voidaan pelisäännöt jatkoon sopia.

Eurooppa-liike oli sekä helpottunut että pettynyt, kun kesällä työssä päästiin eteenpäin. Helpottunut siitä, että parin vuoden tuumaustauko on ohi ja Euroo-pan unioni oli kykeneväinen yhteistuu-min etenemään sopimuksen uudistami-sessa. Mutta Eurooppa-liike oli myös pettynyt niihin vesityksiin, mitä teh-tiin. EU-kansalaisten perusoikeuksien lista ei sisälly enää itse sopimustekstei-hin, mutta onneksi perusoikeuskirjaan tulee viittaus, mikä sitoo jäsenvaltioita Britanniaa lukuun ottamatta. Kompro-misseilla on elettävä, kun 27 maata ha-kee yksimielisyyttä.

Kun sopimus on valmis, voidaan kes-kittyä siihen MITÄ Euroopan unioni te-kee eikä pykäläkysymyksiin MITEN.

Tässä lehdessä suomalaiset mepit kertovat työstään ja niistä oikeista asi-oista, mihin EU vaikuttaa. n

Miapetra Kumpula-Natri

puheenjohtaja

Eurooppalainen Suomi ry

KOnE KUnTOOn ja töihin!

�

Eurooppaministeri Astrid Thors kehottaa käymään

vilkasta EU-keskustelua.

Eurooppaministeri Ast-rid Thorsin (r) mukaan Suomi haluaa kehittää Euroopan unionin avoi-muutta sekä kansalais-

ten tiedonsaanti- ja osallistumismah-dollisuuksia. Aktiivinen tiedottaminen ja internetin tehokkaampi käyttö oli-sivat askelia Thorsin toivomaan suun- taan.

– EU:n on kehitettävä internetsivus-toaan ja aktiivisesti käytettävä sitä. Ai-ka paljon sivut ovat parantuneet. Mutta täytyy olla todella virtuoosi, jotta löytää mitä etsii, Thors tietää.

Suomi tekee Thorsin mukaan yhdes-sä muiden Pohjoismaiden kanssa töitä, jotta asiakirjajulkisuus toteutuisi unio-nissa nykyistä paremmin. Se on erittäin tärkeää esimerkiksi kamppailussa kor-ruptiota vastaan, Thors perustelee.

– Luulen, että löydämme uusia ys-täviä EU:n uusista jäsenmaista. Ne ym-märtävät ehkä paremmin kuin vanhem-mat jäsenmaat, että mitä enemmän on avoimuutta, sitä vähemmän on korrup-tiota.

Valmistelun avoimuus ei ole viime aikoina ollut EU:ssa kovassa huudossa. Suomen puheenjohtajuuskaudella vuo-si sitten oli huomattavasti enemmän avoimia ministerineuvoston kokouk-sia kuin alkuvuonna Saksan kaudella, Thors harmittelee.

Kansalaisten kanssa käytävä kes-kustelu ei ole niin huonoa kuin usein luullaan, Thors huomauttaa. Osallis-tuminen on paljon kansalaisjärjestöistä kiinni. Hallitus on kuullut kansalaisjär-jestöjä perustuslaillisesta sopimuksesta. Se on normaalia hyvää hallintoa, Thors sanoo.

Thors on tyytyväinen kesällä EU:n hallitustenvälisessä konferenssissa so-vittuun unionin perussopimuksen sisäl-töön. Siinä hyväksyttiin Suomelle tärke-ät tavoitteet.

Perussopimuksessa on oikeudellises-ti sitova perusoikeuskirja. Se tarkoittaa sitä, että EU ensimmäisenä kansainväli-senä järjestönä suojelee kansalaisiaan it-seltään. Lisäksi päätöksentekoa tullaan tehostamaan.

Thors sanoo, että perussopimus-uudistus merkitsee ennen kaikkea te-hokkaampaa päätöksentekoa. Lisäksi esimerkiksi eläinkuljetuksiin tulee pa-rannuksia, koska myös EU-parlamentti tulee vahvemmin mukaan päättämään sen alan linjoista.

– Jos sopimus olisi ollut voimassa ai-kaisemmin, julmat eläinkuljetukset oli-sivat jo loppuneet EU:ssa, Thors vetää rohkean arvion.

Sopimus myös mahdollistaa laajem-man yhteistyön jäsenmaiden turvalli-suus- ja poliisiviranomaisten kesken. Rajojen avauduttua poliisit tarvitsevat paremmat yhteistyömahdollisuudet, Thors linjaa.

Kriittinen keskustelu on paikallaanThorsin mielestä unionin kriittinen tar-kastelu kuuluu Eurooppa-keskuste-luun. Hän toivoo, että EU-keskuste-lussa tuotaisiin esille myös EU:n hyviä vaikutuksia. EU-asioissa Suomessa kes-kitytään hänestä liiaksi ongelmiin.

– Meidän on rehellisesti tarkastelta-va, missä EU:sta on hyötyä ja mis-

sä haittaa. Ennen kaikkea mei-dän pitäisi katsoa

suurempia linjoja. Vaikka meillä on Suomessa hyvä järjestelmä käsi-tellä EU-asioita, se on ongelma-

keskeinen Ihmisil-tä unohtuvat ne asiat,

joihin EU:sta on hyö-tyä.

– Kukaan ei pidä kansainvälisessä po-litiikassa yhtä paljon esillä ihmisoikeuksia ja ympäristöasioita kuin

EU, Thors osoittaa. Thors toivoo, että Suomi olisi etu-

joukoissa kehittämässä EU:n hallintoa. Thorsin mukaan Suomella on ollut suu-ri rooli EU:n kilpailukyvyn parantami-sessa ja Suomea arvostetaan ”sisämark-kinaytimessä” vastuunkannostaan.

– Suomen vahvuus on se, että todel-la yritämme kehittää EU:ta avoimena, oikeudenmukaisena sisämarkkina-alu-eena, joka pidemmän päälle hyödyttää kansalaisia ja yrityksiä.

Thors myöntää, että sisämarkkinat ei ole seksikäs puheenaihe. Ne kuiten-kin tuovat vähitellen vaurautta ja työtä Suomeen, Thors lupaa.

Suomen lähimpiä kumppaneita kil-pailukyky- ja avoimuusasioissa ovat muut Pohjoismaat ja anglosaksiset maat, Thors kertoo.

Thors uskoo, että unioniin syntyy vi-rallisesti ja epävirallisesti kokoontuvia jäsenmaista koostuvia porukoita.

– Se ei välttämättä ole näitä ytimiä, mutta joissakin asioissa muodostuu esi-merkiksi työrukkasia ministerineuvos-tojen sisällä. n

Marianne Falck

Mitä tekee eurooppaministeri?

Suomen ensimmäinen maahan-muutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors pitää huolen siitä, että Suomen eri ministeriöissä käsiteltävä EU-politiikka on joh-donmukaista ja yhtenäistä. Thors vahtii myös, että Suomessa muistetaan EU tavanomaisen politiikan välineenä. EU-poli-tiikan on oltava tavoitteellista. Siksi hänen mielestään on aina mietittävä, kuinka tavoitteita voi-daan EU:n kautta ajaa.

Eurooppa-asioihin keskittynyt ministeri on osoitus siitä, että EU-asiat otetaan maan hallituk-sessa vakavasti, Thors uskoo. Eurooppa-politiikka on Thorsille ennen kaikkea sisäpolitiikkaa.

tauStatietoa

Suomi tavoittelee avoimempaa unionia

�

Mepit Esko Seppänen ja Piia-noora Kauppi ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n on kitkettävä verokeitaat unionin sisältä.

Kokoomusmeppi Piia-Noo-ra Kauppi haluaa verokil-pailua EU-maiden välille, jotta eurooppalainen vero-

tus lähentyisi muiden läntisten maiden tasoa. Kun EU-maat ottaisivat mittaa toisistaan, olisi sillä myönteinen vaiku-tus unionin kilpailukykyyn, Kauppi us-koo.

Verokilpa ei ole kuitenkaan Kaupille itseisarvo, vaan kisaan tarvitaan hänes-tä myös reilun pelin sääntöjä.

Vasemmistoliiton meppi Esko Sep-päsen mielestä verokilpailu ei toisi mi-tään hyvää, vaan johtaisi eurooppalai-seen verojen alennuskilpaan ja siten valtion verotulojen vähenemiseen.

– Aina löytyy joku, joka tarjoaa pa-remmat veroehdot kuin muut ja pakot-taa muita alentamaan veroprosenttiaan.

Esimerkkinä verokilpailusta Seppä-nen antaa Viron alkoholiveron, joka on alempi kuin Suomen. Siitä on Suomes-sa ollut ikävänä seurauksena Seppäsen mukaan niin kutsuttu halvan alkoholin syndrooma: ihmiset juovat enemmän ja väkevämpiä. Siten Viron alkoholivero-politiikalla on Suomessa kansantervey-dellisesti kielteisiä vaikutuksia.

– Viro pitää alkoholiveroa tarkoituk-sella alempana, jotta suomalaiset kävi-sivät sieltä hakemassa juomia. Se johtaa Suomessa sekä kulutuksen kasvuun, et-tä valtion verotulojen vähenemiseen, Seppänen selventää.

Kauppi myöntää, ettei verokilpailu-kaan ole mustavalkoinen asia. Verokil-pailun koventuessa on Suomen entistä tarkemmin vahdittava etujaan, Kaup-pi sanoo. Hän tietää, että kisa kaventaa valtiovarainministeriön liikkumavaraa myös Suomessa. Kansanterveydellisis-tä syistä Kaupin mielestä Suomella on oltava myös tulevaisuudessa oikeus pi-tää viinavero korkeammalla, mutta hän varoittaa liian korkean verotuksen hai-toista.

– Jos alkoholivero nostetaan liian kor-keaksi Suomessa, se johtaa mustanpörs-sin markkinoihin ja viinan salakuljetuk-seen. Ruotsissa on käynyt näin.

Peruspalvelut vaarassa? Kauppi ei usko, että verokilpailu mu-rentaisi suomalaista hyvinvointiyh-teiskuntaa. Kun tehokkuutta lisäämäl-lä julkisia kuluja saadaan pienemmiksi, voidaan samalla keventää verotusta ja

pitää yllä hyvälaatuiset palvelut, Kaup-pi sanoo.

Seppäsen mielestä verokilpa uhkaa Suomen hyvinvointipalveluita, koska se vähentää valtion verotuloja ja sen ai-heuttamat kansanterveydelliset haitat tulevat valtion maksettavaksi.

– Tulot vähenevät ja toisessa päässä menot kasvavat, Seppänen perustelee.

Sekä Kauppi että Seppänen pitävät eurooppalaista autoverotusta ongel-mallisena.

– Ongelmaksi ei tule pelkästään au-tovero, vaan sen vaikutus autojen hin-toihin. Jos autoveroa lähdetään huo-mattavasti alentamaan, se romahduttaa autokannan arvon, Seppänen varoittaa.

– Juuri verotus johtaa suuriin autojen hintaeroihin Euroopassa, Kauppi vas-taa Seppäselle.

Kauppi ja Seppänen ovat samaa miel-tä siitä, että verokilpa vaikuttaa yritys-ten pääkonttoreiden sijoitamispäätök-siin. Kaupin mielestä verotus sanelee liikaa tällä hetkellä mihin Euroopassa yritys asettuu. Toivottavaa hänestä oli-si, että yritysverot jaettaisiin tasapuoli-sella järjestelmällä EU-maiden kesken ja

yrityksen sijaintiin vaikuttaisivat muut tekijät kuin verotus.

– Irlanti on hyötynyt kohtuuttomas-ti sen saamista yritysverohelpotuksis-ta. Tämä on johtanut Irlannin harjoit-tamaan yritysverokilpailuun muiden maiden kustannuksella, Seppänen huo-mauttaa.

Kummankin mepin mielestä EU:n olisi puututava sen sisäisiin verokeitai-siin. Moraalisesti ja eettisesti on arvelut-tavaa, että EU:n sisällä on laillistettu-ja verokeitaita, Seppänen sanoo. Niitä ovat esimerkiksi Luxemburg, Englan-nin kanaalin saaret, Kypros, Malta ja Gibraltar. Seppänen toteaa verokeitai-den vääristävän kilpailua ja Kaupin mielestä sisämarkkinat eivät toimi täl-löin niin kuin pitäisi.

eurooppa-vero?Sisämarkkinoiden toiminnan turvaa-miseksi pitäisi EU:ssa siirtyä verotus-asioissa yhä enemmän määräenemmis-töpäätöksiin, Kauppi haluaa. EU:ssa ei olla päästy käsiksi verokikkailuun osit-tain siksi, että jäsenmaat suosivat yk-simielisyyttä verokysymyksissä. Pe-

russopimusuudistus ehdottaa, että hallinnolliset verotusasiat olisivat sel-keästi määräenemmistöpäätöksiä, jotta päästäisiin umpikujasta.

Kauppi suhtautuu myönteisesti EU:n suoraan verotusoikeuteen, mutta ei näe sitä vielä realistisena. Tällä hetkellä Kaupin mielestä on järkevää, että jokai-nen jäsenmaa vahtii, ettei EU:n budjetti paisu liikaa, ja että jokainen maksaa jä-senmaksunsa ja saa yhteisestä kassasta oikeudemukaisen osansa.

Seppänen on tiukasti EU:n verotus-oikeutta vastaan. Kun EU:lla ei ole ve-rotusoikeutta, se tekee EU:sta vielä tois-taiseksi valtioliiton, eikä liittovaltiota, Seppänen perustelee.

EU-vero olisi Kaupista tasapuolinen. – Suomalainen maksaa nyt EU:sta

enemmän kuin saman palkan saava kreikkalainen.

Vero perittäisiin suoraan jokaisen eu-rooppalaisen palkkakuitista. 20 centtiä suomalaista kohden on Kaupista pieni maksu päivässä EU:sta. n

Marianne Falck

Sama pankkikortti käy viimeis-tään vuoden 2009 alusta läh-tien koko EU:n alueella. Kaik-

kialla EU:ssa pankkien asiakkailleen jakamiin kortteihin tulee samanlainen siru. Kortilla maksettaessa maksupäät-teeseen näppäillään tunnusluku mak-sukuitin allekirjoittamisen sijasta.

Lisäksi rajan ylittävät tilisiirrot hel-

pottuvat ja nopeutuvat. Oulusta laite-tun tilisiirron on näyttävä seuraavana työpäivänä Barcelonassa olevalla tilil-lä viimeistään vuoden 2012 alusta läh-tien. Maksamisessa aletaan käyttää tili-numeron kansainvälistä esittämistapaa IBANia kaikissa EU- ja ETA-maissa, maksuliikenneasiantuntija Anne Nisén Finanssialan Keskusliitosta kertoo.

Euroopan parlamentin keväällä hy-väksymä EU:n maksupalveludirektii-vi takaa sen, että maksamisesta EU:n sisällä tulee yhtä helppoa, tehokasta ja turvallista kuin se on jäsenvaltioiden sisällä. Uudistus koskee elektronisia maksuvälineitä kuten pankkikorttimak-suja, tilisiirtoja ja suoraveloituksia.

Maksupalveludirektiivillä vahviste-

taan maksupalvelujen käyttäjien – ku-luttajien, vähittäiskauppiaiden, pienten ja suurten yritysten ja viranomaisten –oikeuksia ja suojaa. Kuluttajan vastuu pienenee kortin mahdollisen vääriin kä-siin joutumisen yhteydessä, Nisén an-taa esimerkin. n

Marianne Falck

Hyvä – paha verokilpailu

Pankkikorttisi käy pian Brysselissä ja Lontoossa

�

Suomen, ja voisi varmaan sanoa suomalaisella vaati-mattomuudella, koko Eu-roopan valovoimaisin ja

kaunein stand up –koomikko Krisse Salminen valloitti Euroopan keväällä Euroviisuissa. Krisse jatkaa valloitus-retkiään maailmalla lemppariohjelmas-saan Krisse Road Showssa.

Mitä eurooppalaisuus sinulle mer-kitsee?Krisse: No ihan kivaa, että synnyin Eu-rooppaan ja Suomeen, sillä muualta en olisi saanut niin kauniita geenejä.Onko sinulle ollut joskus arkielä-mässä hyötyä Euroopan unionista?Krisse: Ainakin matkustaessa on valta-van kätevää, kun ei tarvitse vaihtaa va-luuttaa, sillä shoppaillessa kuluisi tur-haa aikaa kurssien laskemiseen.Miten haluaisit kehittää eurooppa-laista yhteistyötä?Krisse: Eikö se ole jo ihan hyvää, pitäi-sikö sitä lisää kehittää? Ystäväni Alexan-der Stubb ehkä osaisi paremmin vasta-ta tähän, sillä hän on Europarlamentissa työharjoittelussa.Olit mukana Euroviisuissa ”väliai-kashowllasi”. Millainen kokemus se oli? Onko stand up -komiikkaa vai-kea tehdä vieraalla kielellä?Krisse: Se oli ihana kokemus! Tunnel-ma oli hieno ja kannustava. Komiikka ei ole kielestä kiinni. Ihmisethän voi saada nauramaan jopa ilman sanoja.Osaavatko eurooppalaiset arvostaa edustamaasi suomalaista naiskau-

neutta? Mairittelevin saamasi koh-telijaisuus toisessa EU-maassa?Krisse: Osaavat! Olen saanut paljon mairittelevia kohteliaisuuksia monissa maissa. Kreikassa yksi mies sanoi että olen liian kaunis hänen vaimokseen.Mistä maasta löytyy Euroopan pa-rasta huumoria? Uppoavatko sinuun esimerkiksi englantilaisten vitsit?Krisse: Tykkään kyllä eniten britti- ja irkkuhuumorista. Se on paljolti saman-laista kuin meidän, ehkä vain hieman nopeampaa.Kuka on komein eurooppalainen?Krisse: Ville ValoKoska Krisse valloittaa Euroopan? Eli voiko sinut bongata tulevaisuu-dessa muilta eurooppalaisilta TV-kanavilta?Krisse: En ole vielä päättänyt sopivaa ajankohtaa...Mitä Krisse Showssa on luvassa syksyn aikana? Show ilmeisesti ku-vataan Suomen rajojen ulkopuolel-la? Missä ja miksi?Krisse: Olin niin kyllästynyt pelkkään studioon, että ehdotin kuvauksia ul-komailla. Kiukuttelin tarpeeksi kauan ja sain tahtoni läpi. Seikkailen jaksois-sa tunnettujen suomalaisten luona eri maissa ja aiheutan hämmennystä myös paikallisissa. Kävin mm. Ville Haapasa-lon luona Venäjällä ja Pelle Miljoonan kanssa Intiassa. Nimi muuten muuttui Krisse Road Showksi. Se on mun lem-piohjelma! n

Marianne Falck

Suomalaisten kännykänkäyt-tö muissa EU-maissa halpe-nee syksyn aikana. Tämän ta-

kaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asettama verkkovierailumaksujen hin-takatto.

Yhtenäisen hinnoittelun myötä EU-maissa matkaileville ei puheluista tu-le yllätyksiä puhelinlaskuun. Viestin-tämarkkina-asiantuntija Torsti Alhava Viestintävirastosta sanoo, että hintojen vaihtelu on ollut suurta eri EU-maissa. Suomalaiset eivät ole olleet kovin hin-tatietoisia matkapuhelimen käytön kus-tannuksista ulkomailla, Alhava lisää.

Suurimmat suomalaisoperaattorit ot-tivat uudet hinnat käyttöön viimeistään syyskuun alussa. Operaattorit velvoi-tettiin alentamaan hintojaan syyskuun loppuun mennessä.

Kun matkapuhelimen käytölle EU-maissa on tullut hintakatto, saattavat suomalaisoperaattorit alkaa kilpailla edullisimmilla EU-maissa vastaanotet-tujen ja soitettujen puheluiden hinnoil-la, Alhava pohtii.

Niin kutsuttujen roaming-maksu-jen vaikutusta kotimaan puheluiden hintoihin on Alhavan mielestä vaikea ennustaa. Hän epäilee, että kotimaan puheluihin olisi tulossa niiden takia ko-rotuksia.

– Vaikutus suomalaisoperaattoreil-le ei ole niin suuri, koska tukkuhinnat-kin alenevat. Kansainvälisten verkkojen kustannukset alenevat myös ja suoma-laisoperaattorit eivät ole ottaneet paljoa tukkuhinnan ja vähittäishinnan välistä.

Vaikutus voi olla suurempi Etelä-Eu-roopan maissa, joissa käy paljon turiste-ja, Alhava arvelee.

EU:n asetus verkkovierailumaksu-jen kattohinnoista on aluksi voimassa kolme vuotta ja siinä säännellään täs-sä vaiheessa vain puheluiden hintoja. Hintakatto myös tekstiviesti- ja multi-mediaviestipalveluille sekä datasiirrol-le saattaa olla tulossa, kun EU-komissio tekee vuoden 2008 lopussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle roaming-maksuista arvioinnin. n

Marianne Falck

Krisse valloitti Euroopan

ulkomailla soittelu halpeni tauStatietoa

Mitä maksaa?

• Roaming-puhelu toiseen EU-maahan maksaa korkeintaan 0,5978 euroa minuutilta

• Roaming-puhelun vastaanottaminen toisesta EU-maasta maksaa korkeintaan 0,2928 euroa minuutissa

• Tekstiviestien tai datasiirron hintoihin uudistuksella ei ole vaikutusta• Maksimihintakatot laskevat asteittain muutamalla sentillä vuodessa

kolmen vuoden ajan• Operaattorit voivat tarjota maksimihintoja alemman hinnan• Hintakatot koskevat kuluttaja- ja yritysasiakashintoja ja verkko-

operaattorien toisiltaan perimiä tukkuhintoja

”nyt voi puhua ulkomaillakin hymy huulessa. Jälleen hyvä esimerkki siitä, että EU on kuluttajan kaveri”, meppi alexander Stubb (kok) toteaa.

”Tämä päätös on oiva esimerkki siitä, miten Euroopan parlamentti toi-mii tavallisen kansalaisen hyväksi. Useiden vuosien yritysten jälkeen vapaat markkinat eivät suostuneet muuttamaan matkapuhelinten hui-keita verkkovierailumaksuja, joten Euroopan parlamentti ja komissio puuttuivat nyt tilanteeseen,” meppi Reino Paasilinna (sd) sanoo.

�

euroopan Kansanpuolue (ePP)

Kokoomus on jäsenenä Euroopan Kansanpuolueessa (EPP). Tällä het-kellä EPP:llä on 69 jäsenpuoluetta 37 maasta, 16 pääministeriyttä ja 19 komissaaria. Lisäksi sillä on laajin ryhmittymä Europarlamentissa (EPP-ED-ryhmä) 277 paikalla ja ainoana edustaja kaikista jäsenmaista. EPP on kiistatta mantereen johtava poliittinen voima.

Aatteellisesti EPP edustaa modernia 2000-lukulaista keskusta-oikeistolai-suutta, ajaen demokraattisempaa, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa Eu-rooppaa. Kokoomuksen puheenjohta-ja Jyrki Katainen toimii parhaillaan EPP:n varapuheenjohtajana.

euroopan Sosiali- demokraattinen Puolue (PeS)Euroopan Sosialidemokraattiseen Puolueeseen (PES) kuuluvat EU:n so-sialidemokraattiset puolueet. SDP on PES:n jäsen. PES:n puheenjohtajana on tanskalainen Poul Nyrup Ras-mussen ja pääsihteerinä ranskalainen Philip Cordery. Suomesta PES:n varapuheenjohtajana on eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen.

PES:n tärkein tavoite on sosiaalisen Euroopan rakentaminen, puolustami-nen ja kehittäminen. PES toimii myös aktiivisesti oikeudenmukaisemman maailman luomiseksi. PES edistää dialogia kehitysmaiden ja EU:n välillä sekä Euroopan ja USA:n kesken.

euroopan liberaali- demokraattinen puolue (eLDR) Euroopan liberaalidemokraattinen puolue (ELDR) yhdistää yli 30 Euroo-pan maan poliittiset puolueet, joilla on yhteisiä liberaaleja, demokraattisia ja uudistusmielisiä ihanteita. Suomalai-sista puolueista siihen kuuluvat Kes-kusta ja Ruotsalainen kansanpuolue.

Euroopan liberaalidemokraatit loivat ensimmäisenä eurooppalaisen poliittisen ryhmittymän vuonna 1976 ennakoiden ensimmäisiä eurovaaleja. ELDR perustettiin vuonna 1993.

Euroopan parlamentissa mepit toimivat poliittisissa ryhmissä, joita vastaavat Eurooppapuolueet on lä-hes kaikilla ryhmillä. Eurooppapuolueet ovat Eu-

roopan maissa olevien puolueiden kattojärjestöjä. Niis-sä toimiminen eroaa huomattavasti kotimaan puolueista, koska niillä ei ole samanlaista valtaa kuin kotimaisilla puo-lueilla, vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi kertoo.

Euroopan vihreiden toimistossa Brysselissä pari vuot-ta työskennellyt Laturi huomauttaa, että Eurooppapuolu-eilta puuttuu kaksi merkittävää asiaa kansallisiin puoluei-siin verrattuna. Ensinnäkin Eurooppapuolueet eivät aseta ehdokkaita vaaleihin. Toiseksi meppien ja jäsenpuolueiden sitoutuminen niiden poliittisiin ohjelmiin tai parlamentti-ryhmien toimintaan ei ole yhtä tiivistä.

– EU-parlamentin puolueryhmä on laaja ja paljon moni-arvoisempi kuin kansallinen eduskuntaryhmä. EU-parla-mentin ryhmässä ei ole myöskään ryhmäkuria, vaan suo-situksia ryhmän linjaksi äänestyksissä. Jokainen edustaja voi tarvittaessa toimia itse parhaaksi katsomallaan taval-la ilman sanktioiden pelkoa ryhmältä, meppi Hannu Tak-kula (kesk) sanoo.

Tärkeintä mepille onkin Laturin mukaan oman maan puolue. Meppi seuraa enemmän kotimaisen puolueensa kuin eurooppalaisen puolueensa kantoja. Jossain asioissa kotimaisen ja eurooppalaisen puolueiden välillä voi olla ristiriitoja tai painotuseroja.

– Se kattaa eurooppalaisen sosialidemokraattisen ajat-telun, mutta sallii oman ajattelun, meppi Lasse Lehtinen (sd) toteaa Eurooppapuolueestaan.

– Kaikkien ryhmien läpi käy mielipiteiden kirjo. Kuulun itse ryhmäni sosiaaliliberaalisiipeen, meppi Anneli Jäät-teenmäki (kesk) valottaa.

Eurooppalaiset puolueet tarjoavat Laturin mielestä en-nen kaikkea foorumin eurooppalaiseen keskusteluun. La-turi uskoo, että eurooppalaiset puolueet saavat vähitellen enemmän painoarvoa EU-politiikassa, koska Euroopan parlamentti päättää yhä useammista kysymyksistä.

Vaikka eurooppalaiset puoleet ovat kehittyneet viime vuosina, ne eivät ole samalla tavalla puolueita kuin koti-maiset, Laturi huomauttaa. Siirtyminen keskustelukerhos-ta puolueeksi on Laturin mielestä alkutekijöissään.

Laturi toivoo enemmän puoluepolitisointia Euroopan parlamenttiin. Siellä kun ei ole oppositio-hallitus-asetel-maa. Puoluepolitikointiin tarvitaan kuitenkin mediaa, ja yhteistä eurooppalaista mediaa ei ole, Laturi sanoo. Suo-malainen media ei ole kiinnostunut EU-parlamentista. Jotta media olisi kiinnostunut, pitäisi kansalaisten olla kiinnos-tuneita ja toisin päin, Laturi pohtii. Jotta taas kansalainen olisi kiinnostunut ja voisi seurata EU-asioita, pitäisi hänel-lä olla hyvät pohjatiedot EU:sta, Laturi lisää. n

Marianne Falck

eurooppapuolueet ovat vasta lastenkengissä

euroopan Vihreä Puolue (eGP)Euroopan Vihreä puolue perustettiin vuonna 2004 jatkamaan Euroopan Vihreiden puolueiden liiton (EFGP) toimintaa. nimenmuutoksella halut-tiin osoittaa, että eurooppalaisessa poliittisessa kentässä tarvitaan oikeita puolueita ja niille vahvempi poliittinen rooli.

EGP:llä on jäsenpuolueinaan 31 vihreää puoluetta 29 maassa. Periaat-teet ovat ekologinen kehitys ja ympä-ristön suojelu, globaali turvallisuus ja rauha, konfliktien ennaltaehkäisy ja köyhyyden vähentäminen, sekä uusi kansalaisuus, johon kuuluvat mm. täydet kansalais- ja osallistumisoikeu-det vähemmistöille, rasismin totaa-

linen kitkeminen, ilmainen koulutus, sosiaalinen suoja, puhdas ympäristö sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.

Vasemmistoliitto ja eurooppaVasemmistoliitto ei ole yleiseuroop-palaisten puolueiden jäsen. Yhdessä Pohjoismaiden punavihreiden puolu-eiden kanssa Vasemmistoliitto kuuluu Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liittoon.

Eurooppa-asioissa nGLA:n laa-jempana viiteryhmänä toimii Uusi eurooppalainen vasemmistofoorumi (nELF), jonka jäseniä ovat Pohjoismai-den punavihreiden puolueiden ohella monen Euroopan maan vasemmisto-puolueet.

Euroopan parlamentissa Vasem-mistoliitto kuuluu Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihre-än vasemmiston ryhmään (GUE/nGL). Se on Euroopan parlamentin viiden-neksi suurin ryhmä.

•Suomalaiset

europarlamentaarikot kuuluvat Euroopan parlamentissa poliittisiin ryhmittymiin.

Ryhmään kuuluminen perustuu siihen, mihin eurooppalaiseen

puolueeseen mepin suomalainen puolue kuuluu.

•

�

Suomen EU-jäsenyys ja unionin sisämarkki-nat ovat perusedellytys lohtajalaisyritys Jukko-la Food Oy:n Euroopan

juustomarkkinoille menolle, kertoo yri-tyksen myynti- ja markkinointijohtaja Veikko Jukkola.

– Ilman EU:n jäsenyyttä ei oltaisi var-maan edes ajateltu tällaista. Suomella on hyvä maine ulkomailla, Suomi tun-netaan yrityspuolella luotettavana part-nerina. Se auttaa erittäin paljon kaupan-käynnissä.

EU:n etu on se, että lainsäädäntö on EU-maissa yhdenmukaisempaa.

– Ilman EU:ta viidakko olisi ylitse-pääsemätön ainakin pienelle yrityksel-le, Jukkola arvioi.

Liikkuminen unionissa on Jukkolan mielestä helppoa, ja euro helpottaa enti-sestään asiaa. Yritystoiminnalle on Juk-kolan mukaan tärkeää, ettei kauppaa enää tarvitse Euroopassa käydä mo-nella eri valuutalla. Riskitkin ovat siten pienemmät.

Leipäjuusto on luksustaLeipäjuustoa Lapin juusto -nimellä (Lapland Cheese) Itä- ja Keski-Euroop-passa myyvän Jukkola Foodin vuosit-tainen kasvuprosentti hipoo jopa sadan prosentin vauhtia. Se kertoo siitä, et-

tä leipäjuusto maistuu eurooppalaisil-le. Muualla Euroopassa leipäjuusto on luksustuote.

Jukkola Food tekee yhteistyötä Eu-roopassa tunnettujen ja luotettavien valmistajien kanssa. Juusto valmiste-taan kohdemaassa yhteistyö-juustota-lossa. Asiakkaalle leipäjuustopaketissa on näkyvillä paikallinen iso brändi yh-distettynä Lapland Cheese –brändiin.

Lappi on Jukkolan mukaan tunnettu brändi Euroopassa.

– Lapilla on jokin ihme taika olemas-sa. Se tuo tunnelmaa, puhtautta ja ekso-tiikkaa. Moni suomalaisyritys, Finnair ja muut, ovat tehneet hyvää pohjatyötä, Jukkola sanoo.

Lapin juuston markkinoinnin Euroo-passa hoitaa paikallinen yhteistyötaho. Leipäjuuston tekoon tarvittavan osaa-misen, laitteet ja koulutuksen Jukkola Food tuo paikan päälle.

– Voimme tarjota tuotteen, jossa ei ole lainkaan kilpailua. Yhteistyöyrityk-sen tarvitsee vain valita, millaisen pa-ketin se meiltä haluaa. Sen ei tarvitse huolehtia valmistuksesta tai koneis-tuksesta. Yritykset saavat kannattavan tuotteen, jolla ne pääsevät ensimmäi-sinä markkinoille, Veikko Jukkola ker-too.

Pidämme tarkasti huolta leipäjuus-tomme laadusta koko ajan, Veikko Juk-

kola sanoo. Jukkolan omat juustomesta-rit tarkistavat, että leipäjuusto on aitoa tavaraa.

Verkostoituminen on Veikko Jukko-lan mielestä yritystoiminnassa niin ko-timaassa kuin Euroopassakin tärkeää. Euroopassa se on ollut eteenpäin mene-misen tae, hän sanoo.

Juuret edelleen LohtajallaJukkola Food on vienyt leipäjuustoa eu-rooppalaisille markkinoille 3,5 vuoden ajan. Baltian tuotantolaitoksen tuotteet myydään loppuun. Seuraavaksi Jukko-lan leipäjuustoa aletaan valmistaa Liet-tuassa ja Puolassa. Neuvottelut ovat menossa Ruotsissa ja Saksassa. Tänä vuonna yrityksen pitäisi laajentua myös Sveitsiin ja Itävaltaan.

Vuonna 2009 Jukkola Foodin tarkoi-tus on mennä Venäjälle ja olla vuonna 2016 jo jokaisessa Euroopan maassa.

Kasvu on ollut kovaa vuonna 1995 pe-rustetulle perheyritykselle.

Jukkolan Euroopan valloitusta on auttanut, että se on usean vuoden ajan tuonut suomalaisten kauppaketjujen omilla merkeillä erilaisia juustoja Itä- ja Keski-Euroopasta Suomeen. Yhtey-det Eurooppaan on luotu jo trading-toi-minnassa.

Vaikka suurin osa Jukkola Foodin lii-kevaihdosta tulee nykyisin Euroopan toiminnasta, on yrityksen juuret vah-vasti Keski-Pohjanmaalla Lohtajalla. Siellä on yrityksen pääkonttori, tuote-kehitys ja kotimaan juustotehdas.

Veikon ja hänen veljensä Kyöstin se-kä heidän vaimojensa, niin ikään siskok-sien, Eijan ja Paulan, juustola valmistaa edelleen leipäjuustoa Suomen markki-noille. Siellä myös pakataan maahan-tuodut erikoisjuustot. n

Marianne Falck

Lohtajalta leipäjuustoa Eurooppaan

�

Relationerna mellan EU och Ryssland har under den se-naste tiden präglats av stil-tje, oro och irritation. Par-

ternas agerande liknar snarare separata monologer som skjuter förbi varandra. Någon reell dialog är det tyvärr inte frå-ga om.

Den politiska situationen och inter-na dynamiken som nu råder i Ryssland försätter så väl EU som Finland i en be-svärlig situation som inte gynnar en di-alog. Kampen om makten inför presi-dentskiftet i Ryssland har utvecklats till en affär där hårda bandage används. Morden på Aleksandr Litvinenko och Anna Politkovskaja är sannolikt bara krusningar på ytan.

Den interna maktkampen håller sig inte enbart inom landets gränser. Ryss-land agerar ”fyrkantigt” också på den internationella arenan: Provocerandet och vapenskramlet med de återupptag-na spaningsflygningarna, livsmedels-bojkotten mot Polen, inblandningen i bronsstatykonflikten i Estland med på-följande cyberattacker, förkastandet av Martti Ahtisaaris plan för ett självstän-digt Kosovo. Det är sorgligt att små de-mokratiska grannar som Georgien och Estland skall utmålas som ett hot! Lis-tan kunde göras mycket längre. Den ge-

mensamma nämnaren för dessa åtgär-der är att de skall stärka samhörigheten i Ryssland.

I det här läget är det svårt att föra ett konstruktivt meningsutbyte, än mindre att inleda ett genuint samarbete. Det här berättigar ändå inte den passivitet som nu råder. Det finns utrymme också för Finland att ta initiativ. Tyvärr lyser des-sa med sin frånvaro. Här delar jag helt Lauri Tieralas uppfattning framförd i Helsingin Sanomat (25.8).

Tidigare, som parlamentariker i Finland, och nu i mitt arbete

i Europaparlamentet har jag lyft upp Östersjöpolitiken. Det är dags att konsolide-ra Östersjöregionen i EU:s interna politik som ett vik-tigt instrument i relationer-

na med Ryssland och den nordliga di-mensionen. Här är Finlands chans. Det är dags att sluta avvakta och invänta vad andra länder tänker. Det är dags att kraftfullt agera.

Östersjöregionen är av vital bety-delse för Finland och Ryssland, om än på olika sätt. För Ryssland är Östersjön främst en oundgänglig transportled, ex-portrutten för gas och olja. För Finland utgör Östersjön vår livsnerv, ett innan-hav som måste bevaras rent för kom-mande generationer. Gazproms senaste projekt Nordstream, planerna på en gas-ledning på havsbottnen från Ryssland till Tyskland, ger en utmärkt möjlighet att gå till handling. Jag har tillsammans med några kollegor i Europaparlamen-tet yrkat på att EU skall ta sig an en mil-jökonsekvensbedömning av projektet. Ett initiativ om samförvaltning av gas-ledningen kunde ha en förtroendeska-pande effekt.

Den politiska situationen i Ukraina är en annan konkret fråga som kräver handling. Trots konflikter och hård poli-tisk retorik mellan Ryssland och Ukrai-na står länderna nära varandra och för-bindelserna är täta. Det är viktigt att EU och Finland stöder demokratiprocessen i Ukraina. En framgångsrik demokra-tisk reformering av Ukraina kan ha stör-re betydelse för att vända utvecklingen i Ryssland i positiv riktning än politiska toppmöten och deklarationer som sna-rare är ägnade att cementera diverge-rande åsikter.

Den politiska situationen i Ryss-land, med uppenbara överträdelser av mänskliga rättigheter, är allvarlig. Än-då vägrar jag acceptera den uppgiven-het som till exempel syns i Newsweeks

rubriksättning ”Putin´s Dark Descent into Dictatorship”. Genom att definiera konkreta, förenande samarbetsprojekt kan en dialog uppstå och relationerna mellan EU och Ryssland stärkas. Det är viktigt att Rysslands utveckling kan för-ankras och knytas till den europeiska. Östersjöregionen och demokratiutveck-lingen i Ukraina är två viktiga kompo-nenter i denna process. n

Henrik Lax

Ledamot av Europaparlamentet

Medlem i Europaparlamentets

Rysslandsdelegation

tauStatietoa

eurooppalaisella Suomella Venäjä –projekti

Eurooppalainen Suomi kantaa vastuuta EU:n ja Venäjän suh-teista kansainvälisen Eurooppa-liikkeen sisällä. Järjestö toteuttaa ensi talven aikana Venäjä –projek-tin. Projekti huipentuu toimenpi-de-ehdotuksia sisältävän raportin julkaisuun. Eurooppalaisen Suo-men lähtökohtana on, että EU ja Venäjä tarvitsevat toisiaan me-nestyäkseen.

Eurooppanuorten toimintaa ei tehdä suu mutrussa tai kulmat kurtussa – tarjoamme nuorten

näkökulmasta kiinnostavan foorumin vaikuttaa ja oppia lisää Euroopasta. Ta-voitteena ei kuitenkaan ole pelkästään taputtaa unionissa tehdyille päätöksil-le, vaan ottaa reippaasti kantaa tehok-kaamman, läpinäkyvämmän ja meille nuorille mieluisamman EU:n puoles- ta.

Eurooppanuorten tehtävänä on tar-jota foorumi suomalaisten nuorten EU-keskustelulle. Vaikka monet toiminnas-sa mukana olevat nuoret suhtautuvat EU:n toimintaan positiivisesti, eivät Eu-rooppanuoret hurraa kaikelle EU:ssa tehtävälle päätöksenteolle. Tavoittee-na onkin seurata EU-päätöksentekoa ja pyrkiä tarjoamaan raikkaita vaihtoehto-ja EU-politiikkaan.

Eurooppanuoret järjestönä suhtau-tuu sääntöjensä mukaan myönteises-

ti Euroopan integraatioon, mutta mi-kään liittovaltiokehityksen takuujärjestö me emme ole. Tavoitteena onkin usein muistuttaa, että päivittäisessä EU-poli-tiikassa jakolinjat harvoin noudattelevat kansallisia rajoja – Euroopan parlamen-tin päätöksenteko olkoon ensimmäinen esimerkki. Eurooppanuoret pyrkiikin herättelemään keskustelua erityisesti EU-politiikan sisältökysymyksistä: mi-hin suuntaan kehitämme esimerkiksi maahanmuutto-, ulko- tai sisämarkkina-politiikkaa.

Eurooppanuoret on kuluvana vuon-na ottanut kantaa esimerkiksi vähem-mistöjen kohteluun EU:ssa, perussopi-musuudistuksen demokraattisuuteen, hallituksen EU-politiikkaan, Valko-Ve-näjän ihmisoikeustilanteeseen ja pe-rustuslakisopimusneuvotteluihin. Eu-rooppanuorissa toimii nuoria kaikista eri puolueista, mutta yhdistäviä arvoja ovat demokratia, läpinäkyvyys, ihmis-

oikeudet sekä halu tehostaa EU:n toi-mintaa.

Eurooppanuorten toimintaan ovat tervetulleita kaikki nuoret. Olitpa sit-ten EU-untuvikko tai kiihkofederalisti, tarjoamme loistavat puitteet oppia lisää EU:n toiminnasta, ottaa kantaa EU-poli-tiikkaan tai vain hengailla hyvien tyyp-pien kanssa. Järjestämme seminaareja, tutustumismatkoja, kampanjoita sekä tapaamisia EU-päättäjien kanssa. Eu-rooppanuorten sisarjärjestöjä on yli 30 maassa, joten tarjoamme loistavat mah-dollisuudet osallistua myös kansainvä-lisille seminaareille ja tapahtumille.

Eurooppanuorten syksy on täynnä mielenkiintoista toimintaa. Tsekkaa ta-pahtumakalenteri sekä Eurooppanuor-ten www-sivut ja tule mukaan toimin-taan! n Joonas Turunen

puheenjohtaja

Eurooppanuoret ry

www.eurooppanuoret.fi

eurooppalaisen Suomen tapahtumia

LoKaKuu• Ilmasto- ja energiailta

Kokkola 1.10.• Meppikiertue Lahti-Mikkeli

18.–19.10.

MaRRaSKuu• Pyöreän pöydän keskustelu

EU-Venäjä-suhteista• Meppikiertue Pori-Turku 8.–9.11.• Kehityspoliittinen seminaari

29.11.

JouLuKuu• Meppikiertue Helsinki 7.12.• EU-Venäjä-raportin

julkistaminen• Huippukokouksen

jälkilöylyt 17.12.

Tarkemmat tiedot näistä tapahtumista ja muusta Eurooppalaisen Suomen

toiminnasta löydät nettiosoitteesta

www.eurooppalainensuomi.fi.

EU:sta reippaasti poliittisemmin

EU och Ryssland talar förbi varandra

�

Euroopan unionin jäsenmai-den johtajat pääsivät kesällä sopimukseen EU:n perusso-pimuksesta. Samalla hau-

dattiin puheet perustuslaista ja korvat-tiin se sanalla perussopimusuudistus.

Demokraattisempi unioni, joka toi-mii tehokkaammin, kiteyttää Euroop-palainen Suomi -yhdistyksen toimin-nanjohtaja Lauri Tierala sopimuksen vaikutukset. Eurokansalainen saa tä-ten enemmän vastinetta veroeuroilleen, Tierala jatkaa.

Tieralan mielestä on tärkeää, että uu-distuksen myötä eurokansalaisen ää-nellä EU-vaaleissa on enemmän merki-tystä Euroopan parlamentissa tehtyihin päätöksiin. Uudistuksessa Euroopan parlamentille on tulossa enemmän val-taa, koska se tulee olemaan tasa-arvoi-sesti mukana päättämässä 90 prosent-tissa EU-päätöksistä.

Meppi Anneli Jäätteenmäen (kesk) mielestä uuden sopimuksen parasta antia on jäsenvaltioiden sitoutuminen noudattamaan perusoikeuskirjaa, joka määrittelee EU-kansalaisten oikeudet ja vapaudet. Myös Tierala pitää kansalais-ten perusoikeuksien takaamista perus-tuslain tasolla merkittävänä.

– EU:n liittyminen ihmisoikeussopi-mukseen takaa sen, että tavallisella kan-salaisella on perusoikeudet viime kä-dessä myös EU-instituutioita vastaan ja hän voi hakea tuomioistuimelta suo-jaa, jos viranomaiset kohtelevat kaltoin, Tierala selvittää.

Jäätteenmäkeä harmittaa, että Iso-Britannia jättäytyi perusoikeuskirjan ul-kopuolelle.

– Britannia haluaa seurata tiiviis-ti Yhdysvaltojen jalanjälkiä terroris-min vastaisessa sodassa, eikä halua eu-rooppalaisia ihmisoikeusnormeja. Se ei myöskään halua, että perusoikeudet ra-joittaisivat liikaa sen suunnitelmia kar-sia tulevaisuudessa työntekijöiden oi-keuksia, Jäätteenmäki taustoittaa.

Suomen valta kaventuuValtapoliitisesti pienten maiden ase-ma heikkenee unionissa. Onko se nyt niin epäoikeudenmukaista, koska esi-merkiksi saksalaisia on yli 15 kertaa enemmän kuin meitä, Tierala kysyy. Jatkossakin suomalaiset ovat suhteessa yliedustettuina, hän lohduttaa.

Suomen kannalta yksi näkyvimmis-tä muutoksista Jäätteenmäen mielestä on, että EU-puheenjohtajuus muuttuu. Tulevaisuudessa kolmen maan ryh-mä jakaa puheenjohtajan tehtävät ha-luamallaan tavalla 18 kuukauden ajan. Suomen seuraavan puheenjohtajuus-kauden on määrä alkaa vuonna 2020. Se jaetaan Romanian ja Itävallan kanssa.

Toisena näkyvänä muutoksena Jäät-teenmäki mainitsee komissaarien mää-rän vähenemisen. Suomella ei ole enää vuodesta 2014 koko aikaa omaa komis-saaria. Kiertävässä odotusvuorossa on aina kolmasosa EU-maista.

Tierala pitää suomalaisten kannalta näkyvimpänä muutoksena EU:n kasva-vaa roolia ulkopolitiikassa.

– Työnjako selkeytyy, ja EU:lle kehi-tetään parempi kyky vastata niistä teh-tävistä, mitä sille on aikaisemmin an-nettu, Tierala sanoo.

– Uuden perustuslain piti vahvis-taa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ja luo-da EU:lle maailmanpoliittisen suurval-lan välineet. Britannian ilmoitus, ettei se

halua tinkiä omasta linjastaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, heikentää mer-kittävällä tavalla EU:n mahdollisuuksia toimia vahvana ulkopoliittisena vaikut-tajana. Britannia asettaa erityissuhteet Yhdysvaltoihin etusijalle, Jäätteenmä-ki kritisoi.

todellinen kompromissiSekä Tierala että Jäätteenmäki pitävät valitettavana, että perussopimusuudis-tuksesta tuli kompromissien kompro-missi. Tieralan mielestä se on valju vas-taus vuoden 2001 kunnianhimoisiin tavoitteisiin esimerkiksi kansalaisten osallistumisesta.

– Olisin toivonut verotusoikeutta unionille kansallisten jäsenmaksujen si-jasta ja unionin voimakkaampaa demo-kratisoimista. Mutta askel kerrallaan, Tierala toteaa.

Sopimukseen sisältyy useita jäsen-maille myönnettyjä poikkeuksia, Jäät-teenmäki sanoo.

– Tärkein integraatiota edistävä as-kel oli enemmistöpäätösten lisääminen. Kuitenkin juuri tässä asiassa päädyttiin Puolan vaatimuksesta siihen, että uu-teen päätöksentekojärjestelmään siir-rytään vasta 2014-2017. Siihen asti on tarkoitus äänestää Nizzan sopimuksen säännöillä.

Jäätteenmäki huomauttaa, että uu-den perussopimuksen voimaanastumi-nen ei ole vielä kirkossa kuulutettu.

– Irlannin perustuslaki vaatii, että kansan mielipidettä kysytään uudesta EU:n perussopimuksesta. Neljä brittiä viidestä vaatii kansanäänestystä Isos-sa-Britanniassa, mikä aiheuttaa suuret paineet pääministeri Brownille kansan-äänestyksen järjestämiseen. Myös Hol-lanti, Tanska, Tšekki, Portugali, Espan-ja ja Luxemburg saattavat kysyä kansan mielipidettä. Lisäksi ei ole itsestään sel-vää, että kaikki parlamentitkaan hyväk-syvät uuden sopimuksen. n

Marianne Falck

tehokkaampi unioni antaa vastinetta veroeuroille

Eurooppalainen Suomi ry on kai-kille avoin Eurooppa-myöntei-nen kansalaisjärjestö. Olemme

Euroopan unionista kiinnostuneiden suomalaisten tapaamispaikka, harras-tusjärjestö ja keskustelufoorumi.

Suhtaudumme Euroopan yhä sy-vempään integraatioon positiivisesti,

mutta myös rakentavan kriittisesti. EU tarvitsee aimo tujauksen demokratiaa, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Euroop-pa ei ole todellakaan valmis, ja suoma-laisilla on rakentamisurakassa paljon annettavaa!

Monipuoliseen toimintaamme mah-tuu tiedotuskiertueita, keskusteluti-

laisuuksia asiantuntijoiden kanssa ja vaikuttamista poliittisiin päättäjiin. Jul-kaisemme raportteja, järjestämme kam-panjoita ja haastamme luutuneita käsi-tyksiä.

Suurin vuosittainen tapahtumamme on 9. toukokuuta vietettävä Eurooppa-päivä. Silloin löydät meidät toreilta ja-kamasta kulttuuritapahtumien lomassa EU-tietoa.

Neljätoista alueyhdistystämme Tu-rusta Lappiin ja Vaasasta Joensuuhun

takaavat, että tapahtumamme saavut-tavat suomalaiset ympäri maan. Ver-kostomme kattaa koko Euroopan kan-sainvälisen Eurooppa-liikkeen kautta. Yhteistyö on voimaa – kaikkiaan mei-tä on kymmeniä tuhansia rakentamas-sa parempaa Eurooppaa. n

Lauri Tierala

Toiminnanjohtaja

Eurooppalainen Suomi ry

lauri.tierala@eurooppalainensuomi.fi

tervetuloa mukaan!

EU:n uuden perussopimuksen voimaantulo ei ole vielä varmaa, meppi Anneli Jäätteenmäki muistuttaa.

10

Kesäkuussa voimaan tul-lut EU:n uusi kemikaali-lainsäädäntö (REACH) tuo pikkuhiljaa entistä turval-

lisempia tuotteita kauppoihin. REACH tarkoittaa kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja hyväksymistä.

Satu Hassin (vihr) ja Riitta Mylle-rin (sd) mielestä uuden asetuksen eh-doton hyöty on se, että kemikaalien ter-veysvaikutuksista saadaan paljon lisää tietoa ja se tulee myös helpommin ta-vallisten ihmisten ulottuville.

Suurimpana ongelmana mepit Hassi ja Myller pitävät tiedon puutetta kemi-kaaleista.

– Suuri osa ihan tavallisista tavaroista, joita kaupasta ostamme, sisältää nyt lu-kuisia kemikaaleja, joiden vaikutuksista ei ole tähän mennessä ollut riittävästi tie-toa. Vain kolmesta prosentista vanhoista, jo 1980-luvun alusta markkinoilla olleis-ta kemikaaleista tiedetään kunnolla nii-den terveysvaikutukset, Hassi valaisee.

Vaarallisten aineiden käyttö kulutus-tavaroissa vähenee REACH:n vaikutuk-sesta, Hassi ja Myller uskovat.

– Kuluttajat näkevät uuden kemikaa-lilainsäädännön tuomat hyödyt jo lähi-vuosina.

Reilun kolmen vuoden sisällä ke-mikaaliasetus REACHin mukainen re-kisteröintiprosessi alkaa tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan haitallisimpia aineita korvata haitattomammilla, sa-noo Myller.

REACH:n vaikutukset alkavat näkyä vasta, kun kemikaalivirasto Helsingissä on kunnolla päässyt aloittamaan työn-sä, rekisteröimään aineita ja listaamaan tuotteissa käytettyjä vaarallisia aineita, Hassi lisää.

– Sitä ennen kuitenkin varmasti fik-sut yritykset jo reagoivat itse ja alkavat poistaa tuotteistaan testeissä vaaralli-siksi tai riskialttiiksi havaittuja aineita, Hassi uskoo.

Kuluttajat saavat tietoa eri aineistaSuurin osa muutoksista ei välttämättä näy kuluttajan silmiin lainkaan, Hassi huomauttaa.

– Itse tuote saattaa näyttää samalta ja toimia aivan samoin kuin ennen, vaikka sen sisältämä haitallinen kemikaali olisi vaihdettu turvallisempaan. Kuluttajien turvallisuus kuitenkin lisääntyy, ja odo-tettavissa on kemikaalien aiheuttamien tautien, kuten ihottumien, allergioiden, astman ja syöpienkin väheminen, Has-si jatkaa.

Uusi kemikaalilaki antaa kuluttajalle oikeuden tietää, mitä vaarallisia kemi-kaaleja kulutustavarat sisältävät.

– Kun vaarallisten aineiden ensim-

mäinen luettelo ensi vuonna valmistuu, jokainen meistä voi kaupassa kysyä, onko vaikkapa kenkien suoja-aineessa, sohvan päällysteessä tai nukessa vaa-rallisia kemikaaleja ja mitä ne ovat. Esi-merkiksi allergiset voivat helpommin välttää ärsytystä aiheuttavia tuotteita, Hassi selventää.

Kemikaalien tuottajien ja maahan-tuojien velvollisuus on tehdä selkoa käyttämistään kemikaaleista sekä vas-tata siitä, että kemikaalien ja kemikaa-leja sisältävien tuotteiden käyttöturval-lisuus on taattu, Myller lisää.

REACH edellyttää tiedon siirtämistä kemikaalien ominaisuuksista ja turval-lisesta käytöstä valmistajilta jatkokäyt-täjille. Aiemmin tätä ei ole edellytetty, Myller painottaa.

Jotta kuluttajat voisivat hyötyä mah-dollisimman nopeasti kemikaaliasetuk-sesta, on kulutustavaroita tuottavien yritysten ja myös kaupan osattava vaa-tia tuottajilta ja maahantuojilta riittä-västi tietoa, jota ne voivat sitten siirtää kuluttajille, Myller sanoo.

Hassi ja Myller painottavat, että ke-mikaalilainsädännöstä on erityises-ti hyötyä työssään kemikaalien kanssa tekemisiin joutuville. Joka kolmas am-mattitauti aiheutuu altistumisesta ke-mikaaleille.

Myllerin mukaan REACH olisi voi-nut olla tehokkaampi, mutta tällaise-naankin asetus on maailman edisty-neintä lainsäädäntöä. Hassia taas jäi harmittamaan, että REACH ei sisäl-lä ehdotonta velvoitetta vaihtaa syöpä- riskiä aiheuttavat ja hormonitoimintaa häiritsevät aineet turvallisempiin. n

Marianne Falck

Puolalainen EU-komission asian-tuntija Maciej Baranski on en-simmäisiä Suomessa Euroopan

kemikaalivirastossa työskentelevistä EU-virkamiehistä. Viraston käytävillä oli vielä hiljaista ja työhuoneet tyhjinä elokuun lopulla.

Komissio on lähettänyt 40 virkamies-tään Helsinkiin laittamaan uuden viras-ton toiminnan käyntiin vuodessa. Tämä vuoden lopulla virastossa työskentelee noin sata ja vuoden päästä yli 200 hen-keä.

Baranski työskentelee kemikaalivi-raston Help Deskissä. Se on ainoa toi-minto, joka käynnistettiin heti kesä-kuun alussa. Help Desk antaa tietoa kemikaaleja rekisteröiville yrityksille sekä jakaa yleistietoa ECHA:sta. Viras-ton on määrä olla täydessä toiminnassa kesäkuun 2008 alussa, jolloin esirekiste-röinnit käynnistyvät.

Baranski on innoissaan uudesta työs-tään ja asuinpaikastaan. Baranski vaih-toi Brysselin maisemat Helsinkiin aina-kin puoleksitoista vuodeksi. Toiveissa hänellä siintää pidempiaikainen pesti Suomessa. Työ kemikaalivirastossa on Baranskin mukaan haasteellista, kun kaikki käytännöt luodaan alusta asti.

– Kaikki on mennyt hyvin ja ihmiset ovat ystävällisiä. Ja kaikki puhuvat eng-lantia! Asioiminen täällä on siksi help-

poa, Baranski hehkuttaa.Ongelmia on aiheutunut ainoastaan

siitä, että Baranski on joutunut työtove-reineen odottamaan suomalaisen hen-kilöturvatunnuksen saamista. Siihen tarvittavan komission työsopimuksen saaminen kun on kestänyt. Vasta työso-

turvallisempia tuotteita tulossa kauppoihin

EU-virkamies viihtyy Helsingissä

tauStatietoa

euroopan kemikaali- virasto (eCHa)Euroopan kemikaalivirasto hoitaa kemikaalien rekisteröintiin, arviointiin, lupamenettelyihin ja rajoituksiin (REACH) liittyviä asioita. Virasto antaa tarkempaa tietoa kemikaaleista ja varmistaa, että niiden käyttö on turvallista. Kemikaalivirasto sijaitsee Annankadulla Helsingissä.

pimuksen kopion saatuaan Suomen ul-koministeriö toimittaa maistraattiin tar-vittavat paperit henkilöturvatunnusta varten.

Ilman suomalaista henkilöturvatun-nusta asunnon saaminen, pankkitilin avaaminen tai kännykkäliittymän hank-kiminen on lähes mahdotonta. Baranski aikoo vaihtaa hotelliasumisen henkilö-turvatunnuksen saatuaan omistusasun-toon.

Vaikka Baranski pitää pääkaupun-kiseudun asuntojen hintoja kalliina, on hänellä ja hänen mukanaan Suomeen muuttaneella kihlatulla asunnonos-to suunnitelmissa niin pian kuin mah-dollista. Baranski on luottavainen, että myös hänen kihlattunsa löytää Suomes-ta mielekkään työn.

Baranski aloittaa syksyllä suomen kielen opinnot intensiivikurssilla. Työ-paikalla kaikki puhuvat kuitenkin eng-lantia. Kemikaalivirasto tulee olemaan kuin EU pienoiskoossa, sillä virasto ko-koaa osaajia eri puolilta unionia. Viras-ton sulatusuunissa erilaiset työkulttuu-rit sekoittuvat, mutta kun Suomessa ollaan, voi työntekoon tarttua suoma-laista tehokkuutta, Baranski arvelee. n

Marianne Falck

Meppi Satu Hassi olisi halunnut velvoitteen vaihtaa syöpäriskiä aiheuttavat ja hormoonitoimintaa häiritsevät aineet terveellisempiin.

Kuluttajat saavat enem-män tietoa tuotteista, arvioi meppi Riitta Myller.

Maciej Baranski jakaa tietoa kemi-kaaleja rekisteröiville yrityksille.

11

Photo European Parliament

Pho

to E

urop

ean

Par

liam

ent

Mikä on ristikon ratkaisu?

Pääkuvista väritetyille riveille tulevat sanat ovat __________________________ ja __________________________.

Haluan liittyä Eurooppalainen Suomi ry:n jäseneksi

Haluan lisätietoja Eurooppalaisesta Suomesta

nimi: ______________________________________________________________________________________________

Lähiosoite: _________________________________________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka: _________________________________________________________________________

Puhelin: ____________________________________________________________________________________________

Sähköpostiosoite: ___________________________________________________________________________________

Syntymävuosi (jäseneksi liittyvät)*: __________ *Alle 35-vuotiaat saavat samalla Eurooppanuoret ry:n jäsenyyden.

Mahdolliset terveisesi Eurooppalaiselle Suomelle: ____________________________________________________

____________________________________________________________________________________________________

Eurooppalainen

Suomi maksaa

postimaksun

Eurooppalainen Suomi ry

Tunnus 5001258

00003 VASTAUSLÄHETYS

euRooPPa-

ristikko Ratkaise ristikko ja osallistu

arvontaan. Mitkä ovat pääkuvien

ratkaisusanat? Kaikkien

31.3.2008 mennessä alla olevan

kilpailukupongin lähettäneiden

kesken arvotaan Lippupalvelun

sadan euron sadan euron

lahjakortti. Kilpailuun voit

osallistua myös sähköpostitse

lähettämällä ristikon

ratkaisun osoitteeseen

es@eurooppalainensuomi.fi.

Voittajaan otetaan

henkilökohtaisesti yhteyttä.

Alla olevalla kupongilla voit myös

liittyä Eurooppalainen Suomi

ry:n jäseneksi tai pyytää lisätietoja

järjestöstä. Jäsenmaksu on

20 euroa (eläkeläiset, työttömät,

opiskelijat ja nuoret 10 euroa).

Postimaksu

on maksettu puolestasi.

Eurooppalaisen Suomen jäseneksi

voi liittyä tai siitä voi pyytää

lisätietoja myös nettisivujemme

kautta osoitteessa

www.eurooppalainensuomi.fi.

1�

Eurooppalainen Suomi ja Eu-rooppanuoret kampanjoivat meppien työtä ja Euroopan

parlamenttia tutummaksi suomalai-sille. Meppien ja äänestäjien kohtaa-misten sekä julkaisujen ja kilpailujen kautta järjestöt haluavat lisätä ih-misten kiinnostusta Euroopan parla-menttia kohtaan. Seuraavat eurovaalit pidetään kesällä 2009. Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten tavoite on, että aiempaa useampi suomalainen kä-visi tuolloin äänestämässä.

Kaikki parlamentissa edustetut kuusi suomalaispuoluetta ja niiden nuorisojär-jestöt ovat mukana toteuttamassa kam-panjaa. Myös tämä lehti on osa sitä.

Mepit tutuksi kiertueellaLokakuusta 2007 helmikuuhun 2008 eri puolilla Suomea järjestetään yh-

teensä 14 kaikille avointa yleisötilaisuutta. Kou-lu-, palvelutalo- ja työ-paikkapaneelit sekä ra-

diokeskustelut kuuluvat ohjelmaan kiertueella, jo-

ka kattaa lähes kaikki Suo-men maakunnat. Euroop-

palaisen Suomen alueyhdistykset ovat mukana toteuttamassa tapahtumia. Nii-tä järjestetään seuraavilla paikkakunnil-la: Lahti, Mikkeli, Oulu, Tampere, Jy-väskylä, Pori, Turku, Helsinki, Tornio, Rovaniemi, Kokkola, Vaasa, Joensuu ja Kuopio. Tervetuloa mukaan kiertueen tapahtumiin! Niistä ilmoitellaan maa-kuntalehdissä ja tietoa löytyy myös ne-tistä www.eurooppalainensuomi.fi.

Sähäkkä nuorisojärjestö Eurooppa-nuoret järjestää eri puolilla maata jou-kon simulaatioita. Niissä osallistujilla

on mahdollisuus eläytyä Eu-roopan parlamentin päättä-jiksi. Valtakunnalliseen nuori-sokonferenssiin kokoontuu 80 nuorta ottamaan kan-taa ajankohtaisiin Euroop-pa-kysymyksiin. Lisäksi poliittiset nuorisojärjestöt kilpailevat keskenään vuoden 2007 aikana to-teuttamiensa Eurooppa-aiheisten hankkeiden pa-remmuudesta.

Kirjoita parempi eurooppa Tämä Eurooppalainen-leh-den numero ja joulukuussa ilmestyvä Eurooppanuor-ten Tähdistö-lehti ovat meppi-teemanumeroita.

Mepit palveluksessasi Tulevassa Tähdistössä julkaistaan myös parhaimmistoa kirjoituskilpailusta, jol-la kerätään tekstejä eurooppalaisen yh-teistyön merkityksestä suomalaisille ja osallistujien visioita paremman Euroo-pan rakentamiseksi. Kirjoituskilpailun voittaja seuralaisineen pääsee tutustu-

maan Euroopan parlamenttiin. Kilpailu liittyy Euroopan uni-

onin juhlavuoteen 2007: maalis-kuussa tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta hetkestä, jolloin nykyinen unioni sai alkunsa Roomassa alle-kirjoitetuista sopimuksista. Kam-panja näkyy luonnollisesti myös netissä. Eurooppalaisen Suomen sivujen kautta pääsee mm. vertai-

lemaan meppien mielipiteitä ja siel-lä voi antaa oman äänensä kuulua.

Lisätietoja hankkeen tapahtumis-ta, julkaisuista ja kirjoituskilpailusta saa helpoiten nettisivuilta osoitteesta www.eurooppalainensuomi.fi n

Elina Hykkönen

Minkälaista on mepin työ ja arki? Vas-taako se ennakkoluuloja? Katoavat-ko mepit Brysseliin? Ja onko Europar-lamentti poliitikkojen ”hautausmaa”?

Paikka, jossa ei voi oikeasti vaikuttaa, mutta josta saa hyvää liksaa?

Meppi Ville Itälä (kok) myöntää, että yksittäisen suomalaismepin vaikutusmahdollisuudet Euroopan parlamentissa (EP) eivät ole yhtä suuret kuin Suomes-sa.

– Eduskunnassa olet yksi viidestäkymmenestä, Eu-roopan parlamentissa yksi kahdestasadastaseitsämäs-täkymmenestäkahdeksasta. Luvut kertovat puoles-taan. Suurilla mailla on paikkajaossa etuoikeus, koska paikat jaetaan d’Hondtin järjestelmän mukaan. Suo-men mahdollisuudet saada milloinkaan ”kovia” paik-koja ovat olemattomat, Itälä toteaa ryhmätyöskente-lystä EP:ssä.

– Käytännössä ryhmä ei ole liian suuri, joten pieni-kin ryhmä, kuten Suomen edustajat, saavat siellä hy-vin äänensä kuuluville ja myös kohtuullisia tehtäviä, meppi Kyösti Virrankoski (kesk) sen sijaan sanoo.

– Suomalaiset joko vähättelevät mepin vaikutus-mahdollisuuksia tai odottavat niiltä liikaa, meppi Las-se Lehtinen (sd) sanoo.

Silti suomalaismepit kokevat työnsä mielekkääk-si ja olevansa mukana vaikuttamassa tärkeisiin, koko Eurooppaa koskeviin asioihin.

Parasta mepin työssä on meppi Alexander Stubbin (kok) mielestä olla mukana parantamassa maailmaa osana historiallisen menestynyttä rauhanprojektia.

– EP:ssä yksittäiset edustajat valtuutetaan valmiste-lemaan asioita, kuten parlamentin näkemystä komis-sion ehdotuksiin, laatimaan mietintöjä ja raportteja

ja omassa ryhmässä valmistelemaan ryhmän kanto-ja. Politiikan ohjaus ja yksittäisen edustajan vastuu on EP:ssa siten voimakkaampaa kuin Suomen politiikas-sa, meppi Riitta Myller (sd) miettii.

– Ihmiset monesti luulevat, että töitä on vähän ja lainsäädäntöhankkeet tai direktiivit ihmiselle ja elä-mälle vieraita. Tosiasia on toisenlainen, eli paljon työtä ja tarpeellistakin lainsäädäntöä, joka koskettaa ihmis-ten arkea, meppi Hannu Takkula (kesk) huomauttaa.

– Parasta on tiedon valtavirran ääressä oleminen, eurooppalaisen pulssin tunteminen, Lehtinen kiteyt-tää työnsä parhaan puolen.

Mepit eivät häviä mihinkäänSuomalaismepit kiistävät katoavansa vaalien jälkeen Brysseliin ja Strasbourgiin. Meppi Piia-Noora Kaup-pi (kok) sanoo, että suomalaismepit tekevät suuren osan työstään kotimaassa. He ovat yleensä 2-3 päivää viikossa Suomessa.

– EU ei vain ole Suomessa esillä. Työ tehdään vii-kolla Brysselissä, eivätkä Brysselin asiat ole paljon tie-dotusvälineissä, meppi Anneli Jäätteenmäki (kesk) sanoo.

– Yleinen harhaluulo on varmaan se, että me käve-lemme käytävillä ja lobbaamme asioita. Olemme lain-säätäjiä ja teemme asioita, jotka vaikuttavat kaikkien eurooppalaisten arkipäivään. Työtämme varten tar-vitsemme tietoa eri tahoilta. Vahvin harhaluulo on se, että olemme muuttaneet pois Suomesta. Olen joen-suulainen ja teen työtäni Joensuusta käsin, Myller pai-nottaa.

- Luullaan, että Euroopan parlamentissa on olemas-sa Suomi-puolue. Suomessa ei myöskään ole huomat-tu parlamentin vallan ja samalla vaikutusvallan kas-

vua. Asenne on vähän sellainen, että ”sama se, mitä ne mepit siellä Brysselissä puuhaavat”, Itälä napauttaa.

– Ehkä yleisin luulo on, että se on jotenkin elitististä. Työ on tavallista arkipäivää, kuten Suomenkin edus-kunnassa. Kaiken takana on Suomen edun ja omien äänestäjien ja kansalaisten edun ajaminen, miettii Vir-rankoski.

työpäivät venyvät Suomalaismepit kertovat, että työpäivät ovat pitkiä ja jatkuva matkustaminen raskasta. Europarlament-ti kokoontuu Brysselissä ja yhden viikon kerran kuus-sa Ranskan Strasbourgissa. Viikottain mepit reissaavat kotimaan ja EP:n väliä.

– On monta huushollia ja koko ajan helteessä sen kanssa, että kussakin paikassa mukana on oikeat tava-rat, paperit ja vaatteet, meppi Satu Hassi (vihr) pohtii ainaista matkustamista.

Stubbin mielestä kiteytettynä mepin tavallinen työ-päivä on säntäilyä tapaamisten, kokousten ja haastat-telujen välillä. Raskainta työssä on Stubbille se, kun päivä venyy, eikä ehdi ajoissa kotiin lapsien luo.

Lehtisen mielestä mepin työpäivä muistuttaa kou-lupäivää aikatauluineen ja lukujärjestyksineen.

Meppi Esko Seppänen (vas) epäilee, että suoma-laiset eivät osaa arvioida mepin suurta työmäärää. n

Marianne Falck

Meppielämää – mitä se on?