3. ItsenäInen ajamInenennakoiva ja riskit tunnistava ajo-tyyli vaatii kuljettajalta itsensä hal-lintataitoa. Itsenäinen ajaminen tarkoittaa vastuunottamista omas-ta ajamisestaan ja ajoneuvostaan. Oikean tilannenopeuden säätämi-nen erilaisissa ajotilanteissa antaa aikaa reagoida. tässä osiossatar-kastelemme myös maantie- ja taa-jama-ajon eroavaisuuksia, sekä toi-mintaa onnettomuuspaikalla.

96

11. (3.1.)ajOn sUUnnItteLU ja ennaKOIVa ajOtaPaAjon suunnittelu vähentää ajamiseen liittyviä riskejä ja myös ympäristön kuormi-tusta, kun ajo suunnitellaan taloudellisesti, vallitsevien sääolojen ja todellisen tar-peen mukaan – usein perheen tarvitsemat ajomatkat on mahdollista yhdistää ja har-rastaa ns. kimppakyytejä. Kannattaa myös harkita joukkoliikennettä vaihtoehtona jatkuvalle yksityisautoilulle. Lyhyidenkin reittivaihtoehtojen puntaroiminen on jär-kevää ja tuo varmuutta ja turvallisuutta ajoon. Reittien ennalta suunnittelu vähen-tää ajoon liittyviä riskejä ja mahdollistaa nopean tilanteiden ennakoimisen.

Varmistuslista ennen matkaa:1) Auto ja kuljettaja ovat molemmat kunnossa. Etenkin pitkiä matkoja suunnitelta-

essa on syytä tarkistaa auton renkaiden ilmanpaineet, samoin kuin nesteet; tankki täyteen polttoainetta, riittävästi öljyä, jäähdytys- ja pesunesteitä. Myös kuljettajan tulee olla levännyt ja tuntea itsensä terveeksi.

2) Keliolosuhteet. Sää vaikuttaa paljon reitteihin ja aikatauluihin, huonoissa olo-suhteissa ajaminen vaatii kuljettajalta huomattavasti enemmän tarkkaavaisuutta, levähdyshetkiä ja aikaa kuin kuivalla ja valoisalla kesäkelillä ajaminen.

3) Kartta. Hyvä ja ajan tasalla oleva maantiekartta välttää matkaseurueen monel-ta murheelta, punnitse eri reittivaihtoehtoja kartan avulla. Suorin reitti ei välttä-mättä ole se nopein, liikennemäärät vaihtelevat eri teillä huomattavasti ja etenkin ruuhka-aikoihin poikkeaminen pienemmille väylille yleensä kannattaa. Vuosittain julkaistaan myös karttoja, joissa kerrotaan kesän tietyöosuudet, näitä saa huolto-asemilta. Huonoissa ajo-olosuhteissa ei pienille ja mutkaisille teille kannata poi-keta, jos tarjolla on valaistuja ja paremmin hoidettuja tieosuuksia. Oleellista on perehtyä teiden numerointiin, ajokaistan viittojen ilmoittama paikka kun ei usein-kaan ole haluamasi määränpää. Hyvä kartanlukija on kuljettajalle arvokas apu!

4) Ruuhkat. Aamut ja iltapäivät, suurten kaupunkien sisäänmeno- ja ulosajotiet sekä kaupunkiliikenne ovat usein ruuhkan vakiohuippukohtia. Vältä ruuhkia ja niiden ajankohtia mahdollisuuksien mukaan. Kaupunkikartat helpottavat kau-pungeissa ajamista ja reitin valintaa siellä, mutta näistä kartoista saattavat pikku-tiet puuttua kokonaan.

5) Aikataulu. Stressaavaa ajoaikataulua ei itselleen kannata laatia, liian tiukka aika-taulu saa vain ottamaan turhia riskejä. Varaa aikaa myös odottamattomille viiväs-tyksille.

6) Tauot. Riittävä määrä taukoja tekee matkanteosta turvallista, varsinkin huonoissa olosuhteissa kuljettaja väsyy yllättävän nopeasti. Useat lyhyet happihyppelyt ovat parempi vaihtoehto kuin yksi ainoa pitkä kahvipaussi.

Ajon suunnittelu ja ennakoiva ajotapa

97

Opastemerkit helpottavat ajoreittien valintaa. Väreillä viitataan tietyyppiin.

612: seuraamalla tien numerointia pysyt reitillä613: kiertotien suunnistustaulu647: tilapäinen kiertotien viitta643: yksityistien viitta644: osoiteviitta648: paikalliskohteen viitta649: moottoritien tai moottoriliikennetien viitta

Kartan avulla on helppoa suunnitella reitit etukäteen. Kaupungissa kannattaa tehdä kaduista lista joita aiot käyttää.Reitin suunnitteluun käytetty aika säästyy kun vältyt harhailulta.

649

612

613

647

643

648

644

98

aPUa! eKsyKsIssä?!

Jos eksyt on viisainta ajaa olosuhteiden niin salliessa tien sivuun tarkastelemaan karttaa tai kysymään tietä. Palaaminen takaisin aiotul-le reitille tai vaihtoehtoisen reitin valinta on tehtävä harkiten; vilkasliikenteisillä väylillä ei U-käännös ole sallittu. Parempi vaihtoehto onkin kiertää kortteli oikealle päin, vasem-malle kääntyminen vilkkaassa liikenteessä vie aina aikaa. Taajamassa voi käyttää pysäköin-tipaikkoja kääntymiseen. Peruuttaminen pois tieltä ja palaaminen keula edellä takaisin tielle on mahdollista kun näkyvyyttä ja tilaa riittää, esim. maantiellä.

U-käännös on nopea tapa kääntää auto, mi-käli läheisyydessä ei ole muuta liikennettä. U-käännökseen kannattaa käyttää linja-autopy-säkkiä tai muuta levikettä. Ennen käännöstä on varmistuttava ettei käännöksestä aiheudu vaaraa.

Seuraavat liikennemerkit kieltävät U-käännöksen:

332 334

Ajon suunnittelu ja ennakoiva ajotapa

99

ennaKOIntI

Ennakoivan ajotavan tarkoitus on tunnistaa ajamiseen liittyvät riskit ja lisätä peli-varaa - Ennakoiva kuljettaja osaa ajaa koko ajan 10 sekuntia tapahtumien edellä.

Vältä vaaratilanteitaRiskejä liikenteessä voivat aiheuttaa tien kunto, muut tielläliikkujat, keliolosuh-teet, kuljettajan oma vireystila, ajoneuvon kunto. Riittävän pelivaran edellytyksinä voidaan pitää turvallisen ajotavan peruselementtejä, kuten oikeaa havainnointia, oi-keaa ajonopeutta, selkeää merkinantoa ja turvavälin noudattamista. Tärkeimmäk-si elementiksi voidaan nostaa havainnointi, koska oikeiden havaintojen perusteel-la voidaan tehdä muut kohdat oikein. Usein kolarissa kuljettajat toteavat, etteivät huomanneet jotain tärkeää tekijää. Tähän voi vaikuttaa olemalla itse hyvässä ajokun-nossa. Huolehdi siitä että autosta näkee esteettömästi ulos. Näistä asioista huolehti-minen antaa mahdollisuuden valita oikea ajonopeus liikenteen erilaisiin tilanteisiin. Havainnointia helpottaakseen on pidettävä hyvät etäisyydet toisiin tienkäyttäjiin, tämä auttaa myös tulemaan nähdyksi liikenteessä.

Tätä on ennakointi, näin voi välttää vaaratilanteita.

MINIMOISEURAUKSET

TOIMI OIKEINVAARATILANTEESSA

VÄLTÄ VAARATILANTEITA

100

Toimi oikein vaaratilanteissa Ennakoiva kuljettaja on kuitenkin varautunut myös toimimaan vaaratilanteissa hä-tääntymättä, toimintamalleja vaaratilanteissa ovat mm. hallittu hätäjarrutus ja väistä-minen jarrutusmatkan jäädessä riittämättömäksi. Kyky toimia oikein hätätilanteessa saadaan aikaan vain harjoittelulla.

Seurausten minimointi Mahdollisen onnettomuuden varalta on jokaisen tarpeellista käyttää passiivista tur-vallisuutta parantavia laitteita. (Oppitunti 4 ) Näiden avulla saatetaan onnettomuusti-lanteesta selvitä pelkillä mustelmilla.

Suuremmilla nopeuksilla tapahtuneissa törmäyksissä seuraukset voivat olla rajummat. On tärkeää myös osata toimia oikein onnettomuuspaikalla. Oppitunnilla 16 selvite-tään kuinka onnettomuuspaikalla tulee toimia.

Tilannenopeus

101

12. (3.2.) tILannenOPeUsOikean nopeuden säätäminen kuhunkin liikennetilanteeseen on tärkeimpiä tehtä-viä ajaessa. Liikennetilanteiden riskejä, myös muiden kuin itsesi aiheuttamia, voit säädellä nimenomaan ajonopeudellasi.

Ajonopeuksia rajoittamaan on säädetty monia ohjeita ja määräyksiä. Jos tilanneno-peus on liian suuri, on syy mahdolliseen onnettomuuteen yksinomaan kuljettajan. Nopeusrajoitusjärjestelmää ei ole luotu ärsyttämään, vaan se on olennaisesti paran-tanut liikenneturvallisuutta maassamme.

nOPeUteen LIIttyVät rIsKIt

Säännössä mainitaan että, ajoneuvo on pystyttävä pysäyttämään näkyvällä ajora-danosalla kaikissa edeltä arvattavissa tilanteissa. Tämä sääntö on viisas neuvo. Huo-matessasi, ettet näe tietä kauas, ainoa ratkaisu on hidastaa nopeutta. Näkemistä ra-joittaa ensisijaisesti maasto tai pimeys, joka estää näkemästä tietä kauas. Toisena on pysähtymismatkaan vaikuttavat olosuhteet; vaikka et ylittäisi sallittua nopeusrajoitus-ta, voi tilannenopeutesi olla silti liian suuri liukkauden vuoksi. Olennaista sujuvan liikennekäyttäytymisen kannalta on sovittaa olosuhteet ja tilannenopeudet toisiinsa, oikea tilannenopeus on taitavan kuljettajan tuntomerkki. Väärää tilannenopeutta ei voi korjata jälkeenpäin. Nopeuden vaikutukset on hyvä aina tiedostaa:- liike-energia kasvaa nopeuden neliössä, joten törmäysvoimat suurenevat samassa

suhteessa- nopeuden kasvaessa ihmisen kyky tehdä havaintoja heikkenee.- nopeuteen tottuu, ns. vauhtisokeusilmiö johtaa helposti liian suuriin tilanneno-

peuksiin

Tieliikennelaki 23 §Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuor-mitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuh-teita vastaavaksi. Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.

102

- ihmisellä on taipumus arvioida vastaantulevan ajoneuvon nopeus pienemmäksi ja etäisyys suuremmaksi, mitä ne todellisuudessa ovat.

- ihmisen toimintanopeus on rajallinen, se ei nopeudu vauhdin lisääntyessä.

LUOnnOnLaIt

Liikenneympäristössä vaikuttavat luonnonlait on hyvä tuntea ja tiedostaa, koska luonnonlait toimivat aina, hyväkään ajotaito pysty kumoamaan fysiikan lainalai-suuksia, jotka vaikuttavat jatkuvasti ajoturvallisuuteen.

KitkaAuton pyörien ja tienpinnan välinen kitka määrää sen, kuinka nopeasti autoa voidaan kiihdyttää ja jarruttaa ja myös sen, kuinka suurella nopeudella kaarteet voidaan ajaa.

Kitkakertoimen suuruus määräytyy renkaan ja erityisesti tienpinnan kunnon perus-teella, pitävyys vaihtelee suunnattomasti eri olosuhteissa. Ellei tien ja renkaan välissä ole lainkaan kitkaa, esim. ajettaessa kuluneilla renkailla vetistä ja jäistä tietä, ei autoa voi lainkaan hallita.

Tarvitset ajoneuvosi renkaissa pitoa sekä ajosuuntaan että sivusuuntaan. Renkai-den pitävyys voidaan menettää monella tavalla:- pyörät lukkiutuvat äkkijarrutuksessa ja pyörimätön pyörä liukuu pitkin tien pintaa.- kiihdytettäessä niin voimakkaasti, että vetävät pyörät menettävät otteensa ja luistavat.- renkaiden noustessa vesiliirtoon irti tien pinnasta.- ajettaessa kaarteessa tai käännöksessä.

Kun renkaan pitävyys menetetään ajosuuntaan, menetetään myös sivuttaispito. Ajoneuvo ei ole enää ohjattavissa, vaan jatkaa matkaa liike-energian määräämään suuntaan.

Tilannenopeus

103

Liike-energiaLiikkuvalla kappaleella, esim. autolla, on pyrkimys jatkaa kulkuaan suoraviivaisesti. Liike-energian suuruus riippuu liikkuvan kappaleen massasta suhteessa kappaleen nopeuteen. Pienetkin nopeuden vaihtelut vaikuttavat tuntuvasti törmäysvoimaan, liikkuvan auton tuhovoima on valtava.

PysähtymismatkaPysähtymismatka muodostuu reaktiomatkasta ja jarrutusmatkasta, nopeus vaikuttaa ratkaisevasti pysähtymismatkan pituuteen ja reaktiomatka kasvaa suhteessa nopeuden kanssa. Aikaisemmin mainitun liike-energian vaikutus jarrutusmatkaan on huomat-tava. Nopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu. Neljännes pois nopeudesta ja jarrutusmatka puolittuu. Nämä muistisäännöt on syytä huomioida. Pienetkin nopeuden muutokset vaikuttavat jarrutusmatkaan huomattavasti. Reaktio-matkaksi kutsutaan sitä matkaa, jonka ajoneuvo kulkee havainnosta jarrutushetkeen. Reaktiomatkan pituuteen vaikuttaa eniten nopeus mutta myös kuljettajan vireystila.

KeskipakovoimaKääntäessäsi ohjauspyörää halutessasi muuttaa auton kulkusuuntaa kaarteessa, kes-kipakovoima pyrkii työntämään autoasi ulospäin. Auton nopeus ja kaarteen jyrkkyys määrää keskipakovoiman suuruuden. Kaarteeseen tuleekin aina ajaa sellaisella nope-udella, että jarrutus on mahdollinen menettämättä silti auton ohjattavuutta. Oleel-lisinta on oikea tilannenopeus.

104

Luonnonlakien ohella on tilannenopeutta valittaessa otettava huomioon muut tiellä-liikkujat, näkyvyys, tienpinnan olosuhteet ja mahdolliset muutokset tiellä tai liiken-neympäristössä. Muutoksista tiedotetaan yleensä etukäteen varoitusmerkeillä, jotka edellyttävät tarkkaavaisuutta ja ajonopeuden alentamista.

VarOItUsmerKKejä

111: Mutka oikealle 114: Mutkia joista ensimmäinen vasemmalle 133: Ilmoittaa liikenteen ruuhkautumisesta. Vaihtuvakuvioinen merkki.141: Ilmoittaa tien olevan epätavallisen kuoppainen142: Työntekijät tiellä143: Tienpinnassa irtokiviä, pito on huono ja vastaan tulevien autojen renkaista lentää kiviä144: Merkki ilmoittaa tien olevan poikkeuksellisesti liukas,

111 114 133

141 142 143

144 152 155

161 163

Tilannenopeus

105

152: Alueella on lapsia155: Alueella on hirvien kulkureitti ja tällä osuudella on ollut hirvikolareita,161: Risteys jossa noudatetaan oikealta tulevan väistämissääntöä. 163: Merkillä varoitetaan risteyksestä jossa on huono näkyvyys tai muuten yllätyksellinen paikka. Merkki ilmoittaa että risteävää tietä kulkevalla on väistämisvelvollisuus.

nOPeUsrajOItUKset

Jos kaikki kuljettajat osaisivat säätää tilannenopeuden aina oikeaksi, ei nopeusrajoi-tuksia tarvittaisi. Nopeusrajoitukset eivät määrää ajamaan tiettyä nopeutta, vaan kul-jettajan tehtäväksi jää rajoituksista huolimatta oikean ajonopeuden valinta. Nopeus on taajamassa 50 km/h ja taajaman ulkopuolella 80 km/h, ellei liikennemerkein ole muuta määrätty.

571: Taajama: Taajamassa ajoneuvojen suurin sallittu nopeus on 50 km/h, ellei merkillä ole muuta osoitettu.

572: Taajama päättyy: Taajaman ulkopuolella nopeusrajoitus on 80 km/h ellei muuta ole liikennemerkeillä osoitettu.

361: Nopeusrajoitus: Merkin ilmoittama nopeusrajoitus on voimassa seuraavaan nopeutta ilmoittavaan merkkiin. 362: Rajoitus päättyy: Merkin jälkeen siirrytään yleisen tai alueellisen nopeusrajoituksen piiriin. 363: Nopeusrajoitusalue: Nopeusrajoitus on voimassa kunnes merkki 364 ilmoittaa rajoitusalueen päättymisen.

361 362 363

106

Ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksiaEräiden ajoneuvoluokkien nopeutta on rajoitettu erilaisista syistä. Raskaan kuorma-auton tuhovoima on valtava pienelläkin nopeudella.

1. (N-luokka) Paketti- , kuorma- ja erikoisauton sekä M1 –luokkaan kuuluvat mat-kailu-, ruumis- ja huoltoauton suurin sallittu nopeus on 80 km/h.

2. (N1-luokka) Paketti- ja erikoisautot, sekä eläin-, lääkintä-, matkailu-, ruumis- ja huoltoauton, joka on otettu käyttöön vuoden 1980 jälkeen ja jonka omamassa on alle 1800 kg, tai, jos käyttöönottovuosi on 1995 tai myöhempi ja omamassa jää alle 1875 kg, suurin sallittu nopeus on 100 km/h.

3. (M2 ja M3 –luokka) Linja-auton suurin sallittu nopeus on 80 km/h, kuitenkin 100 km/h, jos linja-auto on katsastuksessa hyväksytty tälle nopeudelle, eikä linja-autossa ole seisovia matkustajia.

4. (L1 ja L2 –luokka) Mopon ja kevyen nelipyörän sallittu nopeus on 45 km/h. 5. Moottorityökoneen ja muun traktorin kuin liikennetraktorin sekä moottorireen

sallittu nopeus on 40 km/h. Moottorikelkalla moottorikelkkareitillä on kuitenkin 60 km/h.

HInaamInen

Perävaunua hinattaessa henkilö-, tai kuorma-autolla nopeusrajoitus on 80 km/h. Hi-nattaessa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, on nopeusrajoitus 60 km/h. Hinattavan ajo-neuvon kuljettajalla on oltava ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti.

Maantieajo

107

13. (3.3.) maantIeajO

Olennaisin eroavaisuus maantie- ja taajama-ajojen välillä on ajonopeus. Maantieajo edellyttää havaintojen tekemis-tä kauempaa ja tilanteiden aikaisempaa ennakoimista, myös omat aikomukset on tuotava ilmi aiemmin kuin taajamien hitaammilla nopeuksilla ajettaessa.

Maantieajossa on kaupunkiajoa vähemmän tapahtumia, tästä syystä kuljettajan ajo-vireys saattaa olennaisesti herpaantua. Maantieajon helppous voi olla pettävää, suu-rilla nopeuksilla liikuttaessa vakavien liikenneonnettomuuksien riski kasvaa huo-mattavasti.

sIVUtIeLtä PäätIeLLe

211: Etuajo-oikeutettu tie212: Etuajo-oikeutettu tie päättyy

232: Stop = pakollinen pysähtyminen en nen risteykseen ajamista231: Kärkikolmio= väistämisvelvollisuus risteyksessä)

Taajamien ulkopuoliset pääväylät ovat yleensä etuajo-oikeutettuja, mikä ilmoitetaan liikennemerkein. Sivutieltä päätien risteykseen tulevan on aina väistettävä pääväylällä tai risteysalueella kulkevia ajoneuvoja. Väistämisvelvollisuus osoitetaan kärkikolmiolla tai STOP –merkillä, mikäli risteyksessä on huono näkyvyys. Kun olet liittymässä päätien liikenteeseen, osoita väistämis-, ja kääntymisaikeesi selkeästi ja tarkkaile peileistä takana tulevaa liikennettä. Hidasta tasaisesti ja arvioi liikennevirran nopeus ja vapaat välit.

211 212

232 231

108

Valittuasi sopivan hetken päätielle liittymiseen, kiihdytä ripeästi tavoitenopeuteen. Normaalikiihdytyksessä vaihda aina isommalle vaihteelle kun moottorin kierroslu-ku lähenee 3000 kierrosta/min. Jos turvallisuutesi vaatii rajumman kiihdytyksen, älä epäröi käyttää suurempia kierroslukuja. Tarkkaile taustapeiliäsi kiihdytyksen aikana. Joskus liittymisen helpottamiseksi on rakennettu kiihdytyskaistoja. Pyri kiihdyttä-mään kaistalla liikennevirran nopeuteen, näin liikennevirtaan liittyminen sujuu hel-pommin.

Liittyminen liikennevirtaan ns. tavallisessa risteyksessä on tehtävä huolella, koska lähestyvän auton nopeutta ja etäisyyttä on vaikea arvioida. Auto lähestyy maantiellä noin 22-28 metriä sekunnissa. Oma liikkeellelähtö vie myös aikaa. Kiihdytyskaistoilla saadaan liittyminen joustavammaksi ja tur-vallisemmaksi.

ajamInen PäätIeLLä

Maantieajoon liityttäessä tulee aina huomioida maantien suuret tilannenopeudet ja päätietä ajavan on huomioitava myös sivuilta tuleva liittymisliikenne. Päätiellä ajavi-en tulee antaa sivutieltä tuleville mahdollisuus liittyä liikennevirtaan. Maantieajossa on tärkeää pitää vähintään 3 sekunnin turvallisuusvälit ja seurata liikennettä mahdol-lisimman pitkälle. Ajaminen maantiellä saattaa tuntua pitkästyttävältä ja tästä syystä kuljettajan tarkkaavaisuus voi herpaantua. Tätä ”turtumista” vastaan on hyvä pyrkiä tarkkailemaan koko ajan kauas, tienreunoille, peiliin, mittaristoon jne.

Maantieajossa tilanteet syntyvät nopeasti verrattuna taajama-ajoon. Kun kuljettaja on selvillä tapahtumista ympärillään, on oikean tilannenopeuden säätäminenkin helppoa.

POIs PäätIeLtä

Huomioi liikennemerkit jotka ilmoittavat risteyksen lähestyvän. Huomattuasi suun-nistustaulusta risteyksen, josta aiot poistua, ilmoita aikeesi suuntamerkillä heti ja vähennä nopeuttasi tasaisesti. Tarkkaile taustapeileistä ovatko kaikki takanasi ajavat huomanneet poistumisaikeesi, erityisesti vasemmalle kääntyminen vilkkaassa liiken-teessä on riskialtista. Varmista myös vasemmalle kääntyessäsi, ettei kukaan ole uhka-rohkeasti lähtenyt ohittamaan ajoneuvoasi vasemmalta.

100m

100 km/h 3,5s

Maantieajo

109

Huomioi opasteissa oleva nuolen muoto:

Suunnistustaulu 611 ja 612, kertoo risteävän tien kääntyvän jyrkästi ja erkanemisviitta 642, loivasti.

mOOttOrI- ja mOOttOrILIIKennetIeLLä ajamInen

Kiihdytyskaistalla kiihdytetään moottoritien liikennevirran nopeuteen, etsitään tyhjä väli johon siirtyminen on mahdollista.

Poistumisaikeet on kerrottava muulle liikenteelle hyvissä ajoin. Hidastaminen aloitetaan vasta hidas-tuskaistalla. Katso kauas ja tarkkaile nopeuttasi ettei jyrkkä kaarre tai risteys kaistan lopussa yllätä.

Moottoritiellä, sekä sen liittymä- ja er-kanemisteillä ajo on sallittu vain moot-toriajoneuvoille, joiden rakenteellinen nopeus on yli 50km/h. Hinaaminen moottoritiellä on niin ikään kiellet-ty, ainoastaan rikkoutuneen saa hinata pois, mutta tieltä on kuitenkin poistut-tava seuraavassa erkanemiskohdassa.

611 612 642

120

561 562

110

Ajoneuvoa on moottoritiellä kuljetettava eniten oikealla olevalla ajokaistalla, kul-jettajalla on kuitenkin oikeus käyttää parhaiten tilanteeseen ja matkan jatkamiseen soveltuvaa ajokaistaa. Moottoriteillä on liittymäteiltä tulevia varten erilliset kiihdy-tyskaistat, joita käyttämällä ajonopeuden voi sovittaa moottoritien liikennevirtaan. Kiihdytyskaistalta moottoritielle siirryttäessä tulee kuitenkin noudattaa varovai-suutta ja huomaavaisuutta.

Pysäyttäminen ja peruuttaminen muilla kuin osoitetuilla pysähdyspaikoilla on moottoritiellä kielletty. Poistuminen moottoritieltä voi tapahtua vain erkanemistei-tä käyttämällä.

Ohitus suoritetaan ohitettavan ajoneuvon vasemmalta puolelta, oikealta ohittami-nen on sallittua, jos ohitettavat ajoneuvot ajavat jonossa tai käyttävät tietylle liiken-nesuunnalle tarkoitettuja ajokaistoja. Linja-autokaistaa käyttävän ohittaminen on sallittua oikealta edellyttäen, ettei ajokaistaa vaihdeta ohittamisen ajaksi.

Moottoriliikennetiellä ei ole eri ajo-suuntia osoittavaa keskikaistaa, joten ohittamista koskevat samat säädökset kuin normaalissa maantieliikenteessä, muutoin moottoriliikennetiellä pätevät samat säännöt kuin moottoritielläkin.

563 564

Ohittaminen

111

14. (3.4.)OHIttamInenOhittaminen on yksi vaikeimpia ja vaarallisimpia liikennetilanteita, vaatiihan se ajamista vastaantulijoiden kaistalla melko pitkään ja edellyttäen samalla yleensä suuria nopeuksia. Usein ohittamisesta saatu hyöty on pieni verrattuna sen aiheutta-miin riskeihin.

OHItUstarVe

Ohitus on aina vuorovaikutustilanne, jossa on vähintäänkin kaksi osapuolta: ohitta-ja ja ohitettava, myös mahdollinen vastaantulija tulee aina ottaa huomioon ohitustar-vetta arvioitaessa. Ohitustarve syntyy ainoastaan, kun edellä kulkee selkeästi hitaam-pi ajoneuvo – näyttämään, uhittelemaan tai kilpa-ajoon ei liikenteessä tule koskaan ryhtyä! Yleensäkin ohituksilla saavutettu ajansäästö on oletettua pienempi, alle kym-menen kilometrin matkalla ohitettaessa on ajoneuvo perillä korkeintaan 30 sekuntia aikaisemmin kuin ilman ohituksia. Erityisen turhaa ohittaminen on, jos hetken kulut-tua aikoo poistua tieltä. Ohittajalla on vastuu monen tienkäyttäjän turvallisuudesta.

KUmmaLta PUOLeLta OHItan?

Oikealta ohitus on sallittua jos edellä ajava ajo-neuvo on kääntymässä vasemmalle. Ohittajan on huolehdittava riittävästä välimatkasta ohitetta-vaan ohituksen aikana.

Pääsääntöisesti ohitus suoritetaan vasemmalta puolelta. Voit ohittaa oikealta, jos: - ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla

kaistoilla- raitiovaunu ohitetaan aina oikealta, ellei kiskojen sijainti edellytä toisin- ohittaa vasemmalle kääntyvää ajoneuvoa- tietä kunnostavan, hitaan ajoneuvon saa ohittaa turvallisemmalta puolelta- polkupyöräilijät ja mopoilijat saavat ohittaa muita ajoneuvoja oikealta

112

edeLLytyKset OnnIstUneeLLe OHItUKseLLe

Ohittajan täytyy käyttää harkintaa arvioidessaan ohitusnäkymää ja ohitettavan edessä olevaa vapaata tilaa. Ohitukseen ei tule ryhtyä, ellei paluu takaisin omalle ajokaistalle ole täysin varmaa, paluun tulee tapahtua aina muuta liikennettä vaarantamatta. Ohi-tuksessa ei saa ylittää edes hetkellisesti suurinta sallittua nopeutta. Arviointivirheillekin tulisi jättää varaa, erehtyminen etenkin nopeuksien arvioinnissa on inhimillinen piirre.

OHItUsKIeLLOt

Yleisenä ohjesääntönä pidetään ohitustilanteessa sitä, että tien tulee olla vapaa kolme kertaa arvioitua ohitusmatkaa pidemmälle. Jos vastaantulija on tätä lähempänä, on ohittaminen kaksikaistaisella tiellä kielletty, vaikka tien leveys sallisi kolmekin autoa rinnakkain.- Riittävä näkyvyys on toinen ohituksen ehto, jos edessä on mäenharja tai kaarre, on

ohitus kielletty. Loivakin mutka muodostaa yllättävän suuren katvealueen näkö-kenttään.

- Usein tienkohtiin, joissa näkyvyys ohitustilanteita ajatellen on huono, maalataan keltainen sulkuviiva. Ajosuunnalle tarkoitettua sulkuviivaa ei saa ylittää ja ohitus tu-lee aina ajoittaa siten, että ehdit omalle kaistallesi ennen sulkuviivaa. Sulkuviivan al-kamisesta varoitetaan yleensä keltaisella katkoviivalla.

- Ohituskielto voidaan osoittaa myös liikennemerkillä, myös ohituskiellon päättymi-nen ilmoitetaan merkillä.

- Ennen ohitusta on varmistauduttava, ettei edessä - tai takana ohitusta ole jo aloitettu. - Vilkkaassa liikenteessä omalle kaistalle palaaminen voi olla hankalaa. Ohitukseen ei

saa ryhtyä mikäli ei voi muuta liikennettä häiritsemättä palata jonoon. - Mikäli liikennemerkki osoittaa risteyksen tai tasoristeyksen lähestyvän ei ohitus ole

sallittu. Taajamassa risteyksen kohdalla ohittaminen on kiellettyä vaikka risteystä ei olisi merkattukaan.

Ohittaminen on kielletty jos palatessa joudutaan ylittämään sulkuviiva.

Ohittaminen

113

351: Kieltää ohittamisen merkin jälkeen jos joudutaan ylittämään keskiviiva. Kaksipyöräi-sen ajoneuvon ohittaminen on mahdollista mer-kin vaikutusalueella.

352: Ohituskielto päättyy.

Maantiellä risteystä lähestyttäessä ohitusta ei saa aloittaa. Risteyksen lähestyminen tunnistetaan liikennemerkeistä.

tOImInta OHIttajana

Arvioituasi ohituksen tarpeellisuuden ja turvalliset edellytykset ohitukselle, tee näin:1) Aloita ohitus riittävän kaukaa, näet näin paremmin ja saavutat turvallisen nopeus-

eron helpommin.2) Ilmoita aikeesi muille tielläliikkujille suuntamerkillä. Pimeällä ajettaessa on syytä

ilmaista aikeesi ohitettavalle väläyttämällä kaukovaloja. Katso myös valojen käyttö ohituksessa, kappaleessa 20.

3) Varmista taustapeilistä, ettei kukaan ole ohittamassa tai aikeissa ohittaa sinua.4) Vaihda sopiva vaihde, siirry ohituskaistalle ja kiihdytä nopeutta. 5) Tee lopullinen päätös ohittamisesta juuri ennen ohitusta, jos tilanne on muuttu-

nut – edestä lähestyykin ajoneuvo – voit vielä rauhallisesti perua ohituksen an-tamalla suuntamerkin oikealle ja hiljentämällä palata ohitettavan taakse. On pa-rempi perua ohitus, jos epäröit sen onnistumista. Jos edellytykset ohitukselle ovat hyvät, jatka ohitusta normaalisti

6) Kun huomaat taustapeilistäsi ohitettavan palaa omalle kaistallesi rauhallisesti. Tar-kista taustapeilistä ohitettavalle jääneen tilan riittävyys. Märällä ja kuraisella tiellä liian aikainen kaistalle palaaminen muuraa ohitettavan tuulilasin umpeen ja liialli-nen tilannenopeus saa ajoneuvon helposti heittelehtimään.

Ohitus on aloitettava ajoissa koska ohituspäätös tehdään ohituskaistalla. Mikäli tässä vaiheessa epäilet ohituksen onnistumista on paras perua ohitus, laita vilkku oikealle ja palaa takaisin omalle kaistalle.

351 352

114

tOImInta OHItettaVana

Ohitettavan on pysyteltävä mahdollisimman lähellä tien oikeaa reunaa, ja tarvittaessa hidastaa nopeuttaan tien ollessa kapea, mutkainen tai vastaantulevan liikenteen olles-sa vilkasta. Hitaasti kulkevaa ajoneuvoa saa kuljettaa ohitustilanteessa pientareella jos se muutoin on mahdollista.

KeVyen LIIKenteen OHIttamInen

Ohitettaessa pyöräilijää tai mopoilijaa on sivuttaisetäisyyden oltava riittävä ettei pyöräilijän kaatu-misesta tai muutoin synny vaaraa.

Ohitettaessa kevyttä liikennettä on nopeutta vähennettävä, erityisesti pieni tilanneno-peus on tarpeen ohitettaessa lapsia tai vanhuksia. Polkupyörille ja mopoille on jätet-tävä tilaa sivusuunnassa vähintään 2 metriä, myös kaupunkiliikenteessä tulee välttää liian tiukkoja ohituksia. Jos joudut ohittamaan lähempää, niin nopeusero pyöräili-jään on oltava vähäinen. Auton kuljettajan tulee myös varautua siihen, ettei kevyen liikenteen edustaja välttämättä noudata liikennesääntöjä. Epäilyttävissä tapauksissa voit ajoissa tiedottaa lyhyellä äänimerkillä lähestymisestäsi.

KOHtaamInen

Kohdattaessa on ajoneuvojen väliin jäätävä riittävästi tilaa, jotta vaaraa törmäämiselle ei ole. Kapealla, mäkisellä ja mutkaisella tiellä ajettaessa on varauduttava aina mah-dolliseen vastaantulijaan. Lähestyttäessä mäenharjannetta on syytä siirtyä oikeaan reunaan. Nopeus on sovitettava niin että ehtii reagoida mahdolliseen jalankulkijaan. Kaarreajossa on pysyttävä aina omalla kaistalla. Nopeus on säädettävä niin, että tämä onnistuu riskittä ulkokaarteen puolellakin.

Ohittaminen

115

Ajoradalla olevaa estettä ja vastaantulijaa väistää se kuljettaja jonka kaistalla este on.

Kapeassa tien kohdassa etuajo-oikeus on sillä, joka on jo kapeikossa. Ajojärjestys voi-daan määrätä myös liikennemerkeillä 221: etuajo-oikeus kohdattaessa ja 222: väistä-misvelvollisuus kohdattaessa.

221 222

116

15. (3.5.) KULjettajan Oman tILan HaLLIntaJokainen meistä on mielestään keskitasoa huomattavasti parempi kuljettaja. Kuiten-kin toimintaamme auton ratin takana vaikuttavat monet tekijät ja rajoitukset. Lii-kenne on yhteispeliä ja kaikkien toimiesi liikenneympäristössä tulee olla ennakoi-tavissa. Omien taitojen yliarviointi voi johtaa riskitilanteisiin liikenteessä, fyysiset ja psyykkiset eroavaisuutemme heijastuvat kaikkeen toimintaamme, myös ajoti-lanteissa. Omassa ajamisessakin on eroavaisuuksia, toisinaan sujuu hyvin kun taas toisinaan ajaminen vaatii äärimmäistä tarkkaavaisuutta. Valtaosa onnettomuuksis-ta johtuu inhimillisistä virheistä tai rajoituksista. Hyvä kuljettaja tiedostaa omatkin puutteensa ja ottaa ne huomioon ajamisessaan.

Oman tILan HaLLInta

Sujuvan ja turvallisen ajosuorituksen olennainen perusedellytys on kuljettajan kyky hallita ja käsitellä ajoneuvoaan erilaisissa olosuhteissa. Ajotilanteiden varma hallitse-minen syntyy harjoittelemalla. Kaikki eivät omaksu auton hallintalaitteiden käyttöä yhtä nopeasti kuin toiset, siksi oppilaiden ajoharjoittelun määrä vaihtelee. Iäkkäät ih-miset tarvitsevat enemmän harjoittelua kuin nuoret. Kun kuljettajan pysyvät ominai-suudet täyttävät lääkärintarkastuksessa määritellyt tietyt vähimmäisvaatimusehdot, ei näillä ominaisuuksilla (sukupuoli, fyysiset rajoitukset jne.) ole juurikaan merkitystä. Tärkeintä on halu kehittyä taitavaksi kuljettajaksi. Kuljettajan ollessa hyvässä fyysises-sä ja psyykkisessä kunnossa, on ajosuorituskin parhaimmillaan.

Muuttuvat ja vaihtelevat ominaisuudetAsenne on kuljettajan suhtautumistapa liikenteeseen, sääntöihin, toisiin tienkäyttä-jiin jne. Joidenkin asenne on kielteinen kaikkea sitä kohtaan, mikä yrittää rajoittaa heidän toimiansa. Sen huomaa heidän ajotyylistään. Samat piirteet näkyvät yleen-sä myös heidän elämänasenteessaan. Asenteet muokkautuvat kokemusten ja vastoin-käymisten myötä.

Faktaa on, että juuri ajokokemus lisää taitoa ja turvallisuutta, ensimmäisinä vuosi-na onnettomuusriski on yli nelinkertainen kymmenen vuotta ajaneisiin verrattuna. Kuljettajilla on taipumus aliarvioida olosuhteiden mukanaan tuomia riskejä. Nuorilla kuljettajilla valitettavan usein kaveriseurueessa omaksuttu rooli vaikuttaa suoraan ajo-suoritukseen.

Kuljettajan oman tilan hallinta

117

Nuorten vakavien liikennevahinkojen taustalta paljastuu usein kielteisiä motii-veja ja asenteita, kuten esimerkiksi: - näyttämisen tarve- pätemisen tarve- suurella nopeudella ajamisen tarve- halu kokea jännitystä- halu ottaa riskejä.

Myös väsymys on monissa tapahtumissa mukana.

Tunnetilammekin vaihtelevat ja voimakkaat mielenliikkeet vaikuttavat aina ja välittö-mästi ajamiseen. Voimakkaan tunnetilan aikana ei saisi rattiin edes mennä, sillä suuri ilo tai suru vie keskittymisen ajosuoritukseen.

Stressi huonontaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä liikenteeseen. Stressaantunut ih-minen tulee helposti aggressiiviseksi ja ottaa riskejä. Kiire on yleinen selitys ylinope-uksille vaikka todellisuudessa syöksyvän tuntuinen ajo ei ole sen nopeampaa etene-mistä, yleensä kiireen tunne vain lisääntyy jatkuvista pysähdyksistä liikennevaloissa.

Väsymys on tila, jossa kuljettaja joutuu itse määrittelemään, vaikuttaako se ajami-seen. On paljon tapauksia, joissa kuljettaja on nukahtanut rattiin. Tätä yleensä edel-tää pitkäaikainen taistelu torkahtamista vastaan. Väsymys auton ratissa ei katso kel-loa, väsynyt voi olla mihin aikaan tahansa.

Väsymyksen tunnistaminen on tärkeää. Mistä voit tunnistaa väsymystä? - keho puutuu ja kädet ovat raskaat - ajolinja kiemurtelee- ajonopeus vaihtelee- pimeällä valojen vaihto unohtuu toistuvasti- silmäluomet tuntuvat raskailta ja alkavat painuvat kiinni.

Huomatessasi ensimmäiset väsymyksen merkit pidä tauko. Raitisilma ja pikku hyp-pely piristävät vähäksi aikaa. Kokonaan väsymyksestä pääsee eroon vain nukkumalla. Levähdysalueella pienet unet virkistävät hämmästyttävästi.

Sairauksia on monenlaisia, jotkut estävät autolla ajamisen täy-sin ja toiset vain haittaavat ajamista. Harkitse tarkkaan sairaa-na liikenteeseen menemistä. Pienet sairaudet vaikuttavat kes-kittymiskykyyn ja sitä kautta havaintojen teko vaikeutuu.

Lääkepakkauksen punainen kolmio varoittaa lääkkeen vaikuttavan hai-tallisesti ajokykyyn.

118

Lääkkeet voivat vaikuttaa keskushermostoon ja häiritä havaintotoimintaa huomat-tavasti. Lääkepakkauksessa oleva punainen kolmio kertoo, että lääke saattaa haitata suorituskykyä liikenteessä. Lisätietoja saat lääkäriltä tai apteekista. Lääkkeiden aiheut-tama tokkurainen tila rinnastetaan rattijuopumukseen.

Alkoholi ja huumeet voimistavat tunnetiloja. Näiden aineiden vaikutuksen alaisena kuljettaja ei huomaa omia puutteitaan ja virheitään vaan päinvastoin tuntee ajavansa hienosti. Pienetkin alkoholimäärät aiheuttavat havainto- ja arviointivirheitä sekä re-aktioajan pidentymistä.

Ihmisen maksa polttaa alkoholia yhden gramman kymmentä painokiloa kohti. Esi-merkiksi 60 kg painava henkilö polttaa alkoholia 6 g tunnissa. Yhdessä pullossa kes-kiolutta tai ravintola-annoksessa viinaa on 12 g alkoholia. Sen poistuminen verestä kestää noin 2 tuntia. Maksan suorituskykyä ja alkoholin palamista ei voi millään kei-noilla nopeuttaa.

Palamisaikoja laskettaessa on hyvä muistaa, että harva pitää kirjanpitoa nauttimistaan viinoista. Jos aamulla on lähdettävä ajoon, se on otettava huomioon jo edellisenä ilta-na. Suuri joukko rattijuopumustapauksista tapahtuu aamulla. Alkoholi veressä yhdis-tettynä valvomiseen ovat tappava yhdistelmä.

Veren alkoholipitoisuus eri henkilöillä vaihtelee suuresti painon ja sukupuolen mukaan.

Kuljettajan oman tilan hallinta

119

Rattijuopumus on aina rikos. Rikoslaki sanoo asiasta seuraavasti:

Mikäli huomaat rattijuopon liikenteessä ilmoita poliisille ennen kuin on myöhäistä.

Rattijuopumus

Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, on tuo-mittava rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rattijuopumuksesta tuomitaan myös se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitio-vaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Tämän momen-tin säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos mainittu aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää.

Rattijuopumuksesta tuomitaan niin ikään se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia taikka tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut.

Törkeä rattijuopumus

Jos rattijuopumuksessa 1) rikoksentekijän veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai hänellä on vähin-

tään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai 2) rikoksentekijän kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut taikka 3) rikoksentekijä on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta

ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huo-nontunut, ja olosuhteet ovat sellaiset, että rikos on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen tur-vallisuudelle, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rattijuopumuksesta vähintään 60 päi-väsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

120

16. (3.6.) tOImInta LIIKenneOnnettOmUUsPaIKaLLaJokaisella paikallaolijalla ja paikalle saapujalla on velvollisuus auttaa onnetto-muuspaikalla onnettomuuden uhreja, järjestää heille tarvittaessa kuljetus ja estää lisäonnettomuuksien synty. On syytä varautua toimimaan jo etukäteen onnetto-muuden sattuessa kohdalle ja opetella hallitsemaan onnettomuuspaikalla tehtävät perustoimet.

OnnettOmUUsPaIKaLLe saaPUmInen

Toimi aina rauhallisesti saapuessasi onnettomuuspaikalle, pysäytä autosi niin ettei se häiritse muita auttajia tai hälytysajoneuvoja, kytke varoitusvilkut. Auton voi pysäköi-dä myös suojaksi tiellä makaavalle uhrille. Varmista välittömästi, onko apu tarpeen ja ovatko ammattilaisten johtamat pelastustoimet jo käynnissä – useimmat autoilijat ovat vain häiriöksi – kaikesta kiireestä huolimatta sinun on kuitenkin oltava valmis auttamaan tarvittaessa.

Tupakointi onnettomuuspaikalla ja sen läheisyydessä on ehdottomasti kielletty palo-vaaran vuoksi. Samasta syystä tulee onnettomuusauton moottori aina ensimmäisenä sammuttaa, joko virta-avaimesta tai katkomalla akun kaapelit.

OnnettOmUUstILanteen arVIOIntI

Selvitä ensin, mitä on tapahtunut, arvioi tilanne ja oikea toimintajärjestys:Vakava liikenneonnettomuus:1. pelasta hengenvaaraan joutuneet

- hengitysvaikeuksissa olevat - runsaasti verta vuotavat - palavassa autossa olevat tai puristuksiin jääneet - ajoradalla makaavat loukkaantuneet - tajuttomat, etenkin selällään makaavat

2. Varoita muita onnettomuuspaikasta3. Hälytä lisäapua hätänumerosta 112. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. 4. Auta tarvittaessa loukkaantuneiden kuljetuksissa

VäLItön ensIaPU

Hengenvaarasta pelastamisen jälkeen kuuluu antaa välitön ensiapu, jos hälytysajo-neuvo ei ole vielä paikalla. Välittömään ensiapuun kuuluvat ne toimenpiteet, joita ilman onnettomuuden uhri menehtyisi välittömästi. Näitä toimenpiteitä ovat mm.

Toiminta liikenneonnettomuuspaikalla

121

kylkiasentoon asettaminen, suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen painesiteellä, hengitysteiden avaaminen ja puhallus- ja paineluelvytys. Vältä kuitenkin loukkaan-tuneiden tarpeetonta siirtelyä ja pyri säilyttämään tilanne rauhallisena ja toimivana. Usein kyse on sekunneista.

Ensiapukurssista saa lisätietoa paikallisesta SPR:n toimistosta. On syytä muistaa että ensiaputaitoja on ylläpidettävä säännöllisellä kertaamisella.

LIIKenneVaHIngOn sattUessa

Jos kolhit toista autoa, ota vastuu tapahtuneesta ja jätä yhterystietosi.

1. Auta mahdollisia loukkaantuneita, estä lisävahingot, hälytä apua.2. Merkitse muistiin vastapuolen nimi, osoite ja vakuutusyhtiö, sekä ajoneuvon re-

kisterinumero. Merkitse myös todistajien nimet ja osoitteet muistiin.3. Ilmoita tarpeen vaatiessa poliisille tapahtuneesta. Henkilövahinkojen ollessa ky-

seessä on ilmoitus poliisille välttämätön.4. Siirrä liikennettä haittaavat tai vaarantavat ajoneuvot viipymättä. Henkilövahin-

goissa ajoneuvot saa kuitenkin siirtää vasta poliisin luvalla.5. Laadi piirros onnettomuuspaikalta vastapuolen kanssa.6. Ilmoita vahingot vakuutusyhtiölle, joka tarkastaa ne ennen korvauspäätöstä.

Hyvä ensiaputaito ja sen ylläpitäminen on lähes kansalaisvelvollisuuteen verrattavissa oleva asia! Autossa on aina oltava kattava ensiapulaukku!

122

este tIeLLä

Tiellä ei saa olla mitään, mikä haittaa tai vaarantaa liikennettä.

Jos tielle on pudonnut kuormasta tai muuten tiellä on tavaraa, on kuljettajan velvolli-suus pysähtyä ja poistaa este.

Jos tiessä on vaurio jota et voi poistaa, on se merkittävä näkyvästi.

Jos tiellä on vaaraa aiheuttava asia jota et voi poistaa, esim. öljyä tiellä. Varoita muuta liikennettä ja ilmoita poliisille.