kultahanke - yrittäjäosaamista luoville aloille
DESCRIPTION
Tarinoita ja kokemuksia Kultahankkeesta.TRANSCRIPT
Kultahankeyrittäjäosaamista luoville
aloille
o.N 1o.N 2o.N 3 Rahan ja taiteen voi yhdistääo.N 4 Kädentaitajien Puoti kokoaa osaajat yhteeno N 5 Tekemisessä on oltava kunnianhimoa ja intohimoa!o.N 6 Luova toimija koulunpenkilläo.N 7 Verkot vesilleo.N 8 Erilainen erottuu valtavirrastao.N 9 Mistä se tuohi tulee?o.N 10 Projektipäällikön kynästäo.N 11 Kultahanke - kehittämässä luovien
alojen yrittäjyyttäo.N 12 Pistoja ristissä kuvioita ketjussao.N 13 Taito-yritysneuvojat tutuksi
Luova ala tulevaisuuden kasvualana?
Käsityöläinen, taiteilija, yrittäjä vai muu?
Sisällys
o.N 1o.N 2o.N 3 Rahan ja taiteen voi yhdistääo.N 4 Kädentaitajien Puoti kokoaa osaajat yhteeno N 5 Tekemisessä on oltava kunnianhimoa ja intohimoa!o.N 6 Luova toimija koulunpenkilläo.N 7 Verkot vesilleo.N 8 Erilainen erottuu valtavirrastao.N 9 Mistä se tuohi tulee?o.N 10 Projektipäällikön kynästäo.N 11 Kultahanke - kehittämässä luovien
alojen yrittäjyyttäo.N 12 Pistoja ristissä kuvioita ketjussao.N 13 Taito-yritysneuvojat tutuksi
Luova ala tulevaisuuden kasvualana?
Käsityöläinen, taiteilija, yrittäjä vai muu?
Sisällys
Luova ala tulevaisuuden kasvualana? Luova ala on kehittynyt globaalisti merkittäväksi liiketoiminnaksi. Sen osuus maailman bruttokansantuotteesta on jo seitsemän prosentin luokkaa. Luova ala käsitteenä on melko jäsentymätön ja alan toimijoik-si on lueteltu niin kuvataiteilijat, arkkitehdit, käsityöläiset kuin monet muutkin eri luovien alojen toimijat. Yhteistä useille näistä toimijoista on pienyrittäjyys; käsi- ja taideteollisuusalan yrityksistä 75 % työllis-tää vain yhden henkilön. Vaikka alalla toimii miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon, niin kasvuyritykset ovat yleensä miesten omista-mia. Kultahankkeen koulutuksiin osallistuneista taas lähes kaikki olivat naisia. Halua liiketoi-mintaosaamisen parantamiseen siis on.
Kyrityksistä 75 % työllistää vain ”yhden henkilön.
Kädentaitajat ovat tuotteen ideoinnissa ja tekemisessä taitavia sekä toiminnassaan innostuneita ja työteliäitä. Suurimmat osaa-misheikkoudet ovat markkinoinnissa, myyntityössä ja tuotteistamisosaamisessa. Monesti tekemisessä mennään tuote edellä ja asiakkaan tarpeet ja mahdolliset lisäpalvelut jäävät vähemmälle huo-miolle. Käsityöalan yritysten liikevaihto on yleen-sä hyvin matala, jopa 35 %:lla yrityksistä liike-vaihto jää alle 10 000 euron vuodessa. Nykypäivänä tarvittavaa tietoteknistä osaamista ei ole välttämättä kuin nuoremmalla polvella.
äsi- ja taideteollisuusalan
Toisin kuin EU:ssa toivotaan, hyvin harvalla on halukkuutta kasvattaa liiketoimintaansa palkkaamalla henkilöstöä tai kansainvälistymällä. Viennin osuus liikevaihdosta on neljänneksellä yrityksistä alle 10 % ja vain 2 %:lla se on yli puolet.
Kultahankkeen tilaisuuksissa esiintyneet menestysyrittäjät poikkesivat hankkeen asiakasvirrasta poikkeuksellisella rohkeudel-laan kasvattaa liiketoimintaansa. He eivät kategorisoineet itseään vain käsityöläisiksi, yrittäjiksi tai taiteilijoiksi, vaan näkivät identi-teettinsä koostuvan monista eri palikoista. Tärkeintä heistä on intohimoinen suhde omaan tekemiseen ja samalla halu tehdä siitä rationaalista liiketoimintaa. Tehokas tuotteistaminen, erottuminen, myyntityö ja verkostoituminen, myös kansainvälisesti, nähtiin tärkeiksi tekijöiksi saada tekemisestä myös kannattavaa liiketoi-mintaa. Kyselyjen perusteella Kultahankkeeseen osallistuneet asiakkaat näkivät valmennusten suurimmiksi anneiksi juuri roh-keuden kasvamisen ja valmiuden tehdä aiempaa suunnitelmalli-sempaa liiketoimintaa. Jatkossa toivottiin lisää yrityskohtaista konsultaatiota ja täsmäkoulutuksia erilaisista teemoista.
Tehokas tuotteistaminen, erottuminen, myyntityö ja verkostoituminen, myös kansainvälisesti, nähtiin tär-”keiksi tekijöiksi saada tekemisestä myös kannattavaa
liiketoimintaa menestysyrittäjien keskuudessa.
Luovia kasvuyrityksiä, kiitos!
Teksti: Leena Lemola, Suomen YrittäjäopistoLähteinä käytetty: Luovien alojen Fact sheettien tarkennushanke. Lukkari, Lamberg, Hiltunen. 22.11.2010 sekä Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:30.
Luova ala tulevaisuuden kasvualana? Luova ala on kehittynyt globaalisti merkittäväksi liiketoiminnaksi. Sen osuus maailman bruttokansantuotteesta on jo seitsemän prosentin luokkaa. Luova ala käsitteenä on melko jäsentymätön ja alan toimijoik-si on lueteltu niin kuvataiteilijat, arkkitehdit, käsityöläiset kuin monet muutkin eri luovien alojen toimijat. Yhteistä useille näistä toimijoista on pienyrittäjyys; käsi- ja taideteollisuusalan yrityksistä 75 % työllis-tää vain yhden henkilön. Vaikka alalla toimii miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon, niin kasvuyritykset ovat yleensä miesten omista-mia. Kultahankkeen koulutuksiin osallistuneista taas lähes kaikki olivat naisia. Halua liiketoi-mintaosaamisen parantamiseen siis on.
Kyrityksistä 75 % työllistää vain ”yhden henkilön.
Kädentaitajat ovat tuotteen ideoinnissa ja tekemisessä taitavia sekä toiminnassaan innostuneita ja työteliäitä. Suurimmat osaa-misheikkoudet ovat markkinoinnissa, myyntityössä ja tuotteistamisosaamisessa. Monesti tekemisessä mennään tuote edellä ja asiakkaan tarpeet ja mahdolliset lisäpalvelut jäävät vähemmälle huo-miolle. Käsityöalan yritysten liikevaihto on yleen-sä hyvin matala, jopa 35 %:lla yrityksistä liike-vaihto jää alle 10 000 euron vuodessa. Nykypäivänä tarvittavaa tietoteknistä osaamista ei ole välttämättä kuin nuoremmalla polvella.
äsi- ja taideteollisuusalan
Toisin kuin EU:ssa toivotaan, hyvin harvalla on halukkuutta kasvattaa liiketoimintaansa palkkaamalla henkilöstöä tai kansainvälistymällä. Viennin osuus liikevaihdosta on neljänneksellä yrityksistä alle 10 % ja vain 2 %:lla se on yli puolet.
Kultahankkeen tilaisuuksissa esiintyneet menestysyrittäjät poikkesivat hankkeen asiakasvirrasta poikkeuksellisella rohkeudel-laan kasvattaa liiketoimintaansa. He eivät kategorisoineet itseään vain käsityöläisiksi, yrittäjiksi tai taiteilijoiksi, vaan näkivät identi-teettinsä koostuvan monista eri palikoista. Tärkeintä heistä on intohimoinen suhde omaan tekemiseen ja samalla halu tehdä siitä rationaalista liiketoimintaa. Tehokas tuotteistaminen, erottuminen, myyntityö ja verkostoituminen, myös kansainvälisesti, nähtiin tärkeiksi tekijöiksi saada tekemisestä myös kannattavaa liiketoi-mintaa. Kyselyjen perusteella Kultahankkeeseen osallistuneet asiakkaat näkivät valmennusten suurimmiksi anneiksi juuri roh-keuden kasvamisen ja valmiuden tehdä aiempaa suunnitelmalli-sempaa liiketoimintaa. Jatkossa toivottiin lisää yrityskohtaista konsultaatiota ja täsmäkoulutuksia erilaisista teemoista.
Tehokas tuotteistaminen, erottuminen, myyntityö ja verkostoituminen, myös kansainvälisesti, nähtiin tär-”keiksi tekijöiksi saada tekemisestä myös kannattavaa
liiketoimintaa menestysyrittäjien keskuudessa.
Luovia kasvuyrityksiä, kiitos!
Teksti: Leena Lemola, Suomen YrittäjäopistoLähteinä käytetty: Luovien alojen Fact sheettien tarkennushanke. Lukkari, Lamberg, Hiltunen. 22.11.2010 sekä Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:30.
Kuka minä
olen?
Käsityöläinen, taiteilija, yrittäjä vai muu?
Käsi- ja taideteollisuusalalta ja Luovalta alalta laajemminkin odote-taan paljon. Päättäjien katseet ovat kääntyneet Luoviin aloihin aikana, jolloin ICT-alan imu ei enää riitä kantamaan Suomea. Ja yrittäjän harteillehan asetetaan tästä kuormasta sitä suurinta taakkaa. Kannattavia kasvuyrityksiä - niitä meillä halutaan. Mutta onko käsillä tekijä yrittäjä?
Tärkeintä työssä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen.Vain harva piti ” tärkeänä yrityksen kannattavuutta. Vapaan ja luovan työn vuoksi ollaan valmiita tinkimään elintasosta.
Vähemmistö koki itsensä yrittäjäksi.
Identiteetti liittyy koulutustaustaan. Kultaseppä, suutari, muurari, vaatturi...”
Rahan ja taiteen voi yhdistääAnna-Kaarina Kalliokoski perusti oman design-yrityksensä opiskellessaan Kultahankkeessa yrittäjän ammattitutkintoa Suomen Yrittäjäopistossa. Jo aikaisemminkin vähän aikaa yrittäjä-nä toiminut Kalliokoski, taiteen maisteri, on ollut viimeiset kymme-nen vuotta opettajana, mutta nyt kaipuu yrittäjyyteen voitti.
– Unelma omasta yrityksestä on elänyt koko ajan ja nyt oli oikea aika.
Kalliokoski on työskennellyt nahan ja turkik-sien parissa, nyt materiaalina on yhteistyössä Wetterhoffin Tekstiiliverstaan kanssa kehitet-ty villapellava, josta Kalliokoski valmistaa yksilöllistä naisille suunnattua W.O.L -mallistoaan. Lisäksi Kalliokoski valmistaa mittatilaustyönä ilta- ja hääpukuja.
Varsinkin luovien alojen yrittäjien ongelma-na on yrittäjä- ja taiteilijapersoonan yhteen-sovittaminen.
– Onhan se sellaista identiteetin etsintää, myöntää Kalliokoski. – On vain osattava olla kumpaa-kin. Voin olla tänään taiteilija ja huomenna yrittäjä. Ei siinä tarvitse olla ristiriitaa. Rahan ja taiteen voi yhdistää. Mutta on selvä, että kaikista ei ole yrittäjäksi. Sen ymmärtämi-nen on tässä koulutuksessa on yhtä suuri voitto kuin yrityksen perustaminenkin.
Teksti ja kuvat: Ulla Vehmasaho, Luova Suomi
Teksti ja kuva: Sanna Varis, Suomen Yrittäjäopisto Sitaatin lähde: Taito group, Luutonen & Tervonen: Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011)
Kuka minä
olen?
Käsityöläinen, taiteilija, yrittäjä vai muu?
Käsi- ja taideteollisuusalalta ja Luovalta alalta laajemminkin odote-taan paljon. Päättäjien katseet ovat kääntyneet Luoviin aloihin aikana, jolloin ICT-alan imu ei enää riitä kantamaan Suomea. Ja yrittäjän harteillehan asetetaan tästä kuormasta sitä suurinta taakkaa. Kannattavia kasvuyrityksiä - niitä meillä halutaan. Mutta onko käsillä tekijä yrittäjä?
Tärkeintä työssä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen.Vain harva piti ” tärkeänä yrityksen kannattavuutta. Vapaan ja luovan työn vuoksi ollaan valmiita tinkimään elintasosta.
Vähemmistö koki itsensä yrittäjäksi.
Identiteetti liittyy koulutustaustaan. Kultaseppä, suutari, muurari, vaatturi...”
Rahan ja taiteen voi yhdistääAnna-Kaarina Kalliokoski perusti oman design-yrityksensä opiskellessaan Kultahankkeessa yrittäjän ammattitutkintoa Suomen Yrittäjäopistossa. Jo aikaisemminkin vähän aikaa yrittäjä-nä toiminut Kalliokoski, taiteen maisteri, on ollut viimeiset kymme-nen vuotta opettajana, mutta nyt kaipuu yrittäjyyteen voitti.
– Unelma omasta yrityksestä on elänyt koko ajan ja nyt oli oikea aika.
Kalliokoski on työskennellyt nahan ja turkik-sien parissa, nyt materiaalina on yhteistyössä Wetterhoffin Tekstiiliverstaan kanssa kehitet-ty villapellava, josta Kalliokoski valmistaa yksilöllistä naisille suunnattua W.O.L -mallistoaan. Lisäksi Kalliokoski valmistaa mittatilaustyönä ilta- ja hääpukuja.
Varsinkin luovien alojen yrittäjien ongelma-na on yrittäjä- ja taiteilijapersoonan yhteen-sovittaminen.
– Onhan se sellaista identiteetin etsintää, myöntää Kalliokoski. – On vain osattava olla kumpaa-kin. Voin olla tänään taiteilija ja huomenna yrittäjä. Ei siinä tarvitse olla ristiriitaa. Rahan ja taiteen voi yhdistää. Mutta on selvä, että kaikista ei ole yrittäjäksi. Sen ymmärtämi-nen on tässä koulutuksessa on yhtä suuri voitto kuin yrityksen perustaminenkin.
Teksti ja kuvat: Ulla Vehmasaho, Luova Suomi
Teksti ja kuva: Sanna Varis, Suomen Yrittäjäopisto Sitaatin lähde: Taito group, Luutonen & Tervonen: Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011)
Kädentaitajien Puoti kokoaa osaajat yhteen
Yksittäisten yrittäjien yhteenliittymä Kädentaitajien Puoti sijaitsee Vaasan keskustan ytimessä. Puodin taustalla ja puuhanaisena on ollut vaasalainen Tellervo Vallius, joka on sekä keraamikko että taloushallinnon ammattilainen. Hän kertoo yhteenliittymän taus-tasta: ”Olin muualla nähnyt hyviä käsityöyrittäjien yhteistyömalleja ja halusin innostaa täkäläisiäkin verkostoitumaan. Puodin idea on se, että katamme tilan vuokrakulut ja muut käytännön menot jäsenmaksuilla. Sen sijaan myymälää pidetään auki talkoovoimin, siitä kukaan ei saa palkkaa”.
Puoti on osoittautunut erittäin hyväksi toimintamalliksi. Mukana on kaikkiaan 22 osakasta; osa heistä on yrittäjiä, osalle käsityöt ovat harrastus. ”Lisäksi meillä on erilaisia ryhmiä, joilla on omat vastuualueensa. Itse hoidan talouspuolen ja tilitykset, sekä olen tietyllä tavalla ”vetojuhtana” toiminnassa”, Vallius kertoo. ”Mieles-täni Puodissa hienoa on se, että yhdessä olemme enemmän. Ei meistä kukaan pystyisi hankkimaan keskustasta tällaisia tiloja eikä tavoittaisi tällaista asiakasmäärää. Lisäksi nyt jokaiselle jää aikaa varsinaiseen tekemiseen, kun myymälävuorossa oleva hoitaa kau-pankäynnin kaikkien puolesta.”
Nyt jokaiselle jää aikaa varsinaiseen tekemiseen, kun myymälävuorossa oleva hoitaa kaupankäynnin ”kaikkien puolesta.
Hankkeesta uutta intoa
Puodin jäsenet ovat hakeneet koulutuksesta uutta intoa ja tietoa tekemiseensä. Suomen Yrittäjäopiston Kultahankkeen koulutusoh-jelmassa paneuduttiin mm. tuotteistamiseen ja markkinointiin. ”Lähdimme liikkeelle ihan alusta, eli miten ideasta tulee tuote, mitä kaikkea tuotteen tekemiseen kuuluu ja miten valmis tuote mark-kinoidaan”, Vallius kertoo. ”Vaikka olen ollut yrittäjä pitkään, sain koulutuksesta paljon uusia ajatuksia. Esimerkiksi nettisivujen merkitys on paljon suurempi, kuin olin ajatellut. Myös mahdollisuudet hyödyntää asiakaspalautetta avau-tuivat uudella tavalla; meillä Puodissa asiakasilloista tehdään nyt säännöllinen käytäntö.”
Vallius kiittääkin koulutusta siitä, että se antoi paljon intoa ja tuorei-ta näkökulmia omaan tekemiseen. ”Tietojen päivittäminen on aina tärkeää. Hyvin voimakkaasti minuun kolahti myös muistutus siitä, kuinka yrityksellä pitää olla sielu. Yrittäjän on siis oltava koko sydämellään mukana siinä, mitä hän tekee.”
Yrittäjän on oltava koko sydämellään mukana siinä, mitä hän tekee.”
Teksti ja kuvat: Anne Rintamäki, lyhennelmä Leena Lemola
Kädentaitajien Puoti kokoaa osaajat yhteen
Yksittäisten yrittäjien yhteenliittymä Kädentaitajien Puoti sijaitsee Vaasan keskustan ytimessä. Puodin taustalla ja puuhanaisena on ollut vaasalainen Tellervo Vallius, joka on sekä keraamikko että taloushallinnon ammattilainen. Hän kertoo yhteenliittymän taus-tasta: ”Olin muualla nähnyt hyviä käsityöyrittäjien yhteistyömalleja ja halusin innostaa täkäläisiäkin verkostoitumaan. Puodin idea on se, että katamme tilan vuokrakulut ja muut käytännön menot jäsenmaksuilla. Sen sijaan myymälää pidetään auki talkoovoimin, siitä kukaan ei saa palkkaa”.
Puoti on osoittautunut erittäin hyväksi toimintamalliksi. Mukana on kaikkiaan 22 osakasta; osa heistä on yrittäjiä, osalle käsityöt ovat harrastus. ”Lisäksi meillä on erilaisia ryhmiä, joilla on omat vastuualueensa. Itse hoidan talouspuolen ja tilitykset, sekä olen tietyllä tavalla ”vetojuhtana” toiminnassa”, Vallius kertoo. ”Mieles-täni Puodissa hienoa on se, että yhdessä olemme enemmän. Ei meistä kukaan pystyisi hankkimaan keskustasta tällaisia tiloja eikä tavoittaisi tällaista asiakasmäärää. Lisäksi nyt jokaiselle jää aikaa varsinaiseen tekemiseen, kun myymälävuorossa oleva hoitaa kau-pankäynnin kaikkien puolesta.”
Nyt jokaiselle jää aikaa varsinaiseen tekemiseen, kun myymälävuorossa oleva hoitaa kaupankäynnin ”kaikkien puolesta.
Hankkeesta uutta intoa
Puodin jäsenet ovat hakeneet koulutuksesta uutta intoa ja tietoa tekemiseensä. Suomen Yrittäjäopiston Kultahankkeen koulutusoh-jelmassa paneuduttiin mm. tuotteistamiseen ja markkinointiin. ”Lähdimme liikkeelle ihan alusta, eli miten ideasta tulee tuote, mitä kaikkea tuotteen tekemiseen kuuluu ja miten valmis tuote mark-kinoidaan”, Vallius kertoo. ”Vaikka olen ollut yrittäjä pitkään, sain koulutuksesta paljon uusia ajatuksia. Esimerkiksi nettisivujen merkitys on paljon suurempi, kuin olin ajatellut. Myös mahdollisuudet hyödyntää asiakaspalautetta avau-tuivat uudella tavalla; meillä Puodissa asiakasilloista tehdään nyt säännöllinen käytäntö.”
Vallius kiittääkin koulutusta siitä, että se antoi paljon intoa ja tuorei-ta näkökulmia omaan tekemiseen. ”Tietojen päivittäminen on aina tärkeää. Hyvin voimakkaasti minuun kolahti myös muistutus siitä, kuinka yrityksellä pitää olla sielu. Yrittäjän on siis oltava koko sydämellään mukana siinä, mitä hän tekee.”
Yrittäjän on oltava koko sydämellään mukana siinä, mitä hän tekee.”
Teksti ja kuvat: Anne Rintamäki, lyhennelmä Leena Lemola
Tekemisessä oltava kunnianhimoa ja intohimoa!
Pirjo Suhonen perusti muotitalo IVANA helsingin yhdessä sisarensa Paola Suhosen kanssa vuonna 1998. Hän vastaa yrityksen myynnistä ja markkinoinnista. IVANA helsingin brändiin kuuluvat suomalainen käsityö, kirkkaat värit ja omaperäiset kuvioinnit.
Tekemisen paloa
Pirjo Suhonen kertoo olevansa lähtöisin yrittäjäperheestä ja saa-neensa kotoa vahvan työnteon ja elämäntavan mallin. Hänellä on aina ollut valtava tekemisen palo ja halu tehdä jotain omaa. Ajatustensa ja arvomaailmansa toteuttamiseksi hänen oli perustet-tava oma yritys. Yrittäjänä hän näkee arvokkaaksi mahdollisuuden tasapainottaa vapaus ja vastuu. Vapautta on tehdä, mitä haluaa ja vastuuta IVANA helsingin työntekijöiden hyvinvoinnista huolehti-minen.
Tekemisen kulmakivet
Suhonen painottaa sitä, että tekemisessä pitää olla sopivassa suh-teessa kunnianhimoa ja intohimoa. Yrittäjän on pidettävä mieles-sään tavoitteet, jotka hän voi itse määritellä. Pelkkä kunnianhimo ei kuitenkaan riitä, sillä jos on vain tavoitteet mielessä, voi tekemi-nen äkkiä muuttua ulkokohtaiseksi ja ontoksi. Tekeminen olisi myös raskasta, jos ajattelisi vain ja ainoastaan tavoitteita. Yrittäjällä pitää olla palavaa halua tehdä sitä, mitä haluaa ja työssä on oltava myös kivaa, vaikkei se aina rahaa toisikaan. On tärkeää pitää mielessä balanssi.
Voimavarana perhe, sidosryhmät ja kump-panit
Suhoselle tärkeintä ovat perhe ja lähimmäiset. Perheyritys on esimerkiksi mahdollistanut kehityksen viemisen eteenpäin omien näkemysten mukaisesti. Ulkopuoliset pääomasijoittajat eivät pääse vaikuttamaan tähän näkemykseen. Toisaalta päätös olla ilman ulkopuolisia tahoja merkitsee yleensä resurssien niukkuutta ja suurta työmäärää. Suhosen mielestä on tärkeää, että ympärillä olevilla ihmisillä on sama arvopohja ja tekemisen henki. Tämä koskee niin tavarantoimittajia kuin muitakin kumppaneita.
Arvot ohjaamassa toimintaa
Suhosen arvomaailmassa korkeimmalle nousevat rehellisyys, läpinäkyvyys ja aitous: ollaan mitä ollaan, eikä teeskennellä jotain muuta. Tärkeää on myös hoitaa asiat tunnollisesti, maksaa laskut ajallaan ja pitää kiinni hyvistä suhteista verkostoihin. Huono maine ei vie liiketoimintaa pitkälle, tunnollinen laskunmaksaja taas voi neuvotella myöhemmin itselleen hyvät mak-suehdot.
Silmät avoimina eri asioille
Suhonen kertoo pitävänsä koko ajan silmät avoimina ja olevansa kiinnostunut monista asioista. Hän on uutisfriikki, joka kuuntelee ja katsoo uutiset televisiosta ja radiosta useaan kertaan päivässä. Hänestä on hyvä hahmottaa maailma ympärillä ja ymmärtää, ettei oma toiminta ole enää toimialasidonnaista. IVANA helsinki kuuluu kyllä tekstiili- ja vaatetusalaan, mutta se on myös taidetta, muotia, luovaa alaa jne. Kun sen oivaltaa, voi yhdistää näitä kaikkia olemassa olevia asioita, eikä vain juuttua johonkin yhteen tekemiseen.
Teksti: 15.12.2011 muokattu, Leena Lemola
31.8.2010 tehdyn haastattelun perusteella,
Tekemisessä oltava kunnianhimoa ja intohimoa!
Pirjo Suhonen perusti muotitalo IVANA helsingin yhdessä sisarensa Paola Suhosen kanssa vuonna 1998. Hän vastaa yrityksen myynnistä ja markkinoinnista. IVANA helsingin brändiin kuuluvat suomalainen käsityö, kirkkaat värit ja omaperäiset kuvioinnit.
Tekemisen paloa
Pirjo Suhonen kertoo olevansa lähtöisin yrittäjäperheestä ja saa-neensa kotoa vahvan työnteon ja elämäntavan mallin. Hänellä on aina ollut valtava tekemisen palo ja halu tehdä jotain omaa. Ajatustensa ja arvomaailmansa toteuttamiseksi hänen oli perustet-tava oma yritys. Yrittäjänä hän näkee arvokkaaksi mahdollisuuden tasapainottaa vapaus ja vastuu. Vapautta on tehdä, mitä haluaa ja vastuuta IVANA helsingin työntekijöiden hyvinvoinnista huolehti-minen.
Tekemisen kulmakivet
Suhonen painottaa sitä, että tekemisessä pitää olla sopivassa suh-teessa kunnianhimoa ja intohimoa. Yrittäjän on pidettävä mieles-sään tavoitteet, jotka hän voi itse määritellä. Pelkkä kunnianhimo ei kuitenkaan riitä, sillä jos on vain tavoitteet mielessä, voi tekemi-nen äkkiä muuttua ulkokohtaiseksi ja ontoksi. Tekeminen olisi myös raskasta, jos ajattelisi vain ja ainoastaan tavoitteita. Yrittäjällä pitää olla palavaa halua tehdä sitä, mitä haluaa ja työssä on oltava myös kivaa, vaikkei se aina rahaa toisikaan. On tärkeää pitää mielessä balanssi.
Voimavarana perhe, sidosryhmät ja kump-panit
Suhoselle tärkeintä ovat perhe ja lähimmäiset. Perheyritys on esimerkiksi mahdollistanut kehityksen viemisen eteenpäin omien näkemysten mukaisesti. Ulkopuoliset pääomasijoittajat eivät pääse vaikuttamaan tähän näkemykseen. Toisaalta päätös olla ilman ulkopuolisia tahoja merkitsee yleensä resurssien niukkuutta ja suurta työmäärää. Suhosen mielestä on tärkeää, että ympärillä olevilla ihmisillä on sama arvopohja ja tekemisen henki. Tämä koskee niin tavarantoimittajia kuin muitakin kumppaneita.
Arvot ohjaamassa toimintaa
Suhosen arvomaailmassa korkeimmalle nousevat rehellisyys, läpinäkyvyys ja aitous: ollaan mitä ollaan, eikä teeskennellä jotain muuta. Tärkeää on myös hoitaa asiat tunnollisesti, maksaa laskut ajallaan ja pitää kiinni hyvistä suhteista verkostoihin. Huono maine ei vie liiketoimintaa pitkälle, tunnollinen laskunmaksaja taas voi neuvotella myöhemmin itselleen hyvät mak-suehdot.
Silmät avoimina eri asioille
Suhonen kertoo pitävänsä koko ajan silmät avoimina ja olevansa kiinnostunut monista asioista. Hän on uutisfriikki, joka kuuntelee ja katsoo uutiset televisiosta ja radiosta useaan kertaan päivässä. Hänestä on hyvä hahmottaa maailma ympärillä ja ymmärtää, ettei oma toiminta ole enää toimialasidonnaista. IVANA helsinki kuuluu kyllä tekstiili- ja vaatetusalaan, mutta se on myös taidetta, muotia, luovaa alaa jne. Kun sen oivaltaa, voi yhdistää näitä kaikkia olemassa olevia asioita, eikä vain juuttua johonkin yhteen tekemiseen.
Teksti: 15.12.2011 muokattu, Leena Lemola
31.8.2010 tehdyn haastattelun perusteella,
Tekemällä oppii!VisuaalisuusValmennuksissa haluttiin hyödyn-tää osallistujien visuaalista osaamista ja tukea oppimista visuaalisten elementtien avulla. Kokeiltiin jopa maalausta, piirtämistä ja kuvien avulla asioiden hahmottamista. Nämä menetelmät todettiin paitsi hauskoiksi myös yllättävän tehokkaiksi, asiat joille ei vielä ole sanoja, saattaa olla helpompi esittää kuvin.
Konkretia
Koska käsityöyrittäjät ovat tottuneet tekemään käsillä, kokemaan ja tunnustelemaan, haluttiin nämä elementit tuoda osaksi valmen-nusta. Valmennuspäivissä oli mukana osallistujien omia tuotteita, joita hyödynnettiin tuotekehityksessä, markkinoinnin ja myynnin suunnittelussa sekä hinnoittelussa.
Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutusKäsityöyrittäjät osoittautuivat hyviksi keskustelijoiksi ja vahvoiksi verkostoitujiksi. Yhdessä tekeminen, ryhmätöiden ja case-tapausten pohtiminen oli hedelmällistä ja vaikuttavaa. Moni ahaa-elämys syntyikin ryhmäläisten sparrauskeskusteluissa ja toisilta oppimisen tuloksena.
Kultahankkeessa valmentautui hyvin erilaisia ihmisiä hyvin erilai-sin taustoin. Menetelmät, jotka yhden ryhmän kanssa tuntuivat tehokkailta ja toimivilta eivät välttämättä toimineet toisen ryhmän kanssa. Toisaalta tämä oli valtava rikkaus sekä oppijoille, että valmentajille. Yhdessä tekeminen, innovoi-minen ja ryhmän voima olivat korvaamaton tuki!
Luova toimija koulunpenkillä
Kultahankkeen alkumetreillä lähdettiin pohtimaan minkälainen kohderyhmä meillä valmentajilla oikein on käsissä. Ovatko käsi-työyrittäjät yrittäjinä jotenkin erilaisia vai riittäisikö heille saman-kaltaiset menetelmät kuin muille yrittäjille?
Monissa luovan alan yrittäjävalmennuksissa on päädytty viemään ryhmät uuteen ympäristöön useammaksi päiväksi, ryhmäytymään, vaeltamaan, saunomaan ja paljuun istumaan. Kieltämättä se palju houkutteli Kultahankelaisiakin, mutta tosiasiat tulivat vastaan. Valmennukset piti toteuttaa kustannustehokkaasti ja niin, että osallistumismaksut pysyivät aisoissa. Lisäksi halusimme, että valmennuksissa on hauskaa ja elämyksellistä, mutta tavoitteet ja uuden oppiminen ovat pääasioita.
Uudet ympäristöt
Tosiasiat siis ajoivat Kultahankevalmennukset luokkatilaan ja sen välittömään ympäristöön. Luokkatiloja pyrittiin tekemään elämyk-sellisiksi ja sisustamaan niitä normaalis-ta poikkeavaksi. Osallistujille annettiin tehtäviä pohdittavaksi ja heidät lähetet-tiin milloin puistoon tai järven rantaan, milloin kaupungille tehtäviään ratko-maan. Ympäristöä pyrittiin hyödyntämään mah-dollisuuksien mukaan silloin kun se luontevasti asiayhteyteen sopi.
Teksti: Anu Viherä, Suomen YrittäjäopistoKuvat: sxc.hu ja Kultahankkeen kuva-arkisto
Tekemällä oppii!VisuaalisuusValmennuksissa haluttiin hyödyn-tää osallistujien visuaalista osaamista ja tukea oppimista visuaalisten elementtien avulla. Kokeiltiin jopa maalausta, piirtämistä ja kuvien avulla asioiden hahmottamista. Nämä menetelmät todettiin paitsi hauskoiksi myös yllättävän tehokkaiksi, asiat joille ei vielä ole sanoja, saattaa olla helpompi esittää kuvin.
Konkretia
Koska käsityöyrittäjät ovat tottuneet tekemään käsillä, kokemaan ja tunnustelemaan, haluttiin nämä elementit tuoda osaksi valmen-nusta. Valmennuspäivissä oli mukana osallistujien omia tuotteita, joita hyödynnettiin tuotekehityksessä, markkinoinnin ja myynnin suunnittelussa sekä hinnoittelussa.
Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutusKäsityöyrittäjät osoittautuivat hyviksi keskustelijoiksi ja vahvoiksi verkostoitujiksi. Yhdessä tekeminen, ryhmätöiden ja case-tapausten pohtiminen oli hedelmällistä ja vaikuttavaa. Moni ahaa-elämys syntyikin ryhmäläisten sparrauskeskusteluissa ja toisilta oppimisen tuloksena.
Kultahankkeessa valmentautui hyvin erilaisia ihmisiä hyvin erilai-sin taustoin. Menetelmät, jotka yhden ryhmän kanssa tuntuivat tehokkailta ja toimivilta eivät välttämättä toimineet toisen ryhmän kanssa. Toisaalta tämä oli valtava rikkaus sekä oppijoille, että valmentajille. Yhdessä tekeminen, innovoi-minen ja ryhmän voima olivat korvaamaton tuki!
Luova toimija koulunpenkillä
Kultahankkeen alkumetreillä lähdettiin pohtimaan minkälainen kohderyhmä meillä valmentajilla oikein on käsissä. Ovatko käsi-työyrittäjät yrittäjinä jotenkin erilaisia vai riittäisikö heille saman-kaltaiset menetelmät kuin muille yrittäjille?
Monissa luovan alan yrittäjävalmennuksissa on päädytty viemään ryhmät uuteen ympäristöön useammaksi päiväksi, ryhmäytymään, vaeltamaan, saunomaan ja paljuun istumaan. Kieltämättä se palju houkutteli Kultahankelaisiakin, mutta tosiasiat tulivat vastaan. Valmennukset piti toteuttaa kustannustehokkaasti ja niin, että osallistumismaksut pysyivät aisoissa. Lisäksi halusimme, että valmennuksissa on hauskaa ja elämyksellistä, mutta tavoitteet ja uuden oppiminen ovat pääasioita.
Uudet ympäristöt
Tosiasiat siis ajoivat Kultahankevalmennukset luokkatilaan ja sen välittömään ympäristöön. Luokkatiloja pyrittiin tekemään elämyk-sellisiksi ja sisustamaan niitä normaalis-ta poikkeavaksi. Osallistujille annettiin tehtäviä pohdittavaksi ja heidät lähetet-tiin milloin puistoon tai järven rantaan, milloin kaupungille tehtäviään ratko-maan. Ympäristöä pyrittiin hyödyntämään mah-dollisuuksien mukaan silloin kun se luontevasti asiayhteyteen sopi.
Teksti: Anu Viherä, Suomen YrittäjäopistoKuvat: sxc.hu ja Kultahankkeen kuva-arkisto
Maata näkyvissä,
ohoi!Virtuaalitodellisuuden lisäksi verkkoja voi heittää vesille myös reaalimaailmassa. Kultahankkeen aikana huomattiin, että tapaamiset olivat luonnikkaimmillaan, kun aiheena oli monia eri tahoja kiinnostava teema. Siitä keskustellessa oli helppoa aloittaa syvempi tuttavuus ja mahdollinen yhteistyö. Verkostoituminen on erityisen tärkeää käsityösektorilla, jossa toimijoista suurin osa on mikro- tai pk-yrittäjiä. Heille yrityksen kasvattaminen tuottaa vaikeuksia jo resurssipulan vuoksi. Ei ole helppoa osallistua isoihin tarjouskilpailuihin ilman vakaata taloutta, työntekijöitä tai hinnoittelu- ja tarjousosaamista. Monella yrittäjällä ei kuitenkaan ole halua palkata työntekijää. Mahdollisuus tarttua isoihin kauppoihin kiinni tapahtuukin kumppanuuksien kautta. Verkostoitumisen ja kumppanuuksien avulla yrittäjä voi saada myös kustannussäästöjä, tehokkuutta ja lisää neuvotteluvoimaa tarjouskilpailuihin.
Mahdollisuus tarttua isoihin kauppoihin kiinni tapahtuukin ”kumppanuuksien kautta.
Monelle yksinyrittäjälle mahdollisuus keskustella tekemisestään, vaihtaa ajatuksia ja ideoita on tärkeä lisäponnin kumppanin hakuun. Verkostoitumisessa on muistettava se, että siitä olisi synnyttävä jotain lisäarvoa jokaiselle. Pelkkä yhteinen innostus ei yleensä riitä tiiviiseen yhteistyöhön - mitä kiinteämmäksi yrityssuhdetta on ajateltu, sitä tärkeämmäksi tulee tarve laatia tekemiselle yhteiset pelisäännöt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin vältytään jälkipyykeiltä ja saadaan yhteistyöstä mahdollisimman paljon irti.
Teksti: Leena Lemola, Suomen YrittäjäopistoLähteet: Kultahankkeen Webropol-kysely 2011 ja Taito group, Luutonen & Tervonen: Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011).
Verkot vesilleKäsi- ja taideteollisuusalan yritykset panostavat nyt vahvasti verkkosivujen tekemiseen ja ajankohtaistamiseen, jälleenmyyjien hankintaan ja verkostoitumiseen. Taito ry:n kevään 2010 kyselyn perusteella eniten verkostoitumiseen panostavat alle 35-vuotiaat yrittäjät.
Näyttää siltä, että verkossa markkinointi on kasvussa ja suoramarkkinointi vähenemässä. Monien yrittäjien mielestä yhteydenotot ovat lisääntyneet juuri verkkosivujen kautta ja sivustojen rakentamiseen ja hyvään ulkoasuun ja toiminnallisuuteen halutaan panostaa. Verkkomarkkinoinnissa yrittäjä yleensä säästää aikaa ja rahaa, mutta toisaalta menettää suoran kasvokontaktin asiakkaaseen. Uusin vahva markkinointikanava, sosiaalinen media, ”some”, tosin mahdollistaa tietyssä määrin vuorovaikutteisen suhteen myyjän ja asiakkaan välille. Taito ry:n kyselyyn vastanneista yrittäjistä vajaa 20 % aikoi lisätä juuri somen käyttöä. Myös Kultahankkeen valmennuksiin osallistuneet olivat halukkaita kuulemaan lisää ja hyödyntämään mm. Facebookia opinnoissaan ja työssään. Haasteeksi tässä osoittautui, ettei kaikilla käsityöläisillä ollut riittäviä IT-taitoja. Facebook-profiilin laadinta on sinänsä helppoa, mutta sosiaalisen median riskienhallinta on oma taitolajinsa.
Kultahankkeen valmennuksiin osallistuneet olivat halukkaita kuulemaan lisää ja hyödyntämään mm. ”Facebookia opinnoissaan ja työssään.
Taito ry:n selvityksen perusteella yrittäjille on ongelmallista, mihin rajalliset resurssit voisi keskittää verkkoliiketoiminnassa, olisivatko omat kotisivut riittävä foorumi vai pitäisikö perustaa
verkkokauppa, entä miten olla mukana sosiaalisessa mediassa? Facebook kiinnostaa, mutta keinot saada tykkääjiä ja näkemys siitä, mitä voi viestiä arveluttavat.
Maata näkyvissä,
ohoi!Virtuaalitodellisuuden lisäksi verkkoja voi heittää vesille myös reaalimaailmassa. Kultahankkeen aikana huomattiin, että tapaamiset olivat luonnikkaimmillaan, kun aiheena oli monia eri tahoja kiinnostava teema. Siitä keskustellessa oli helppoa aloittaa syvempi tuttavuus ja mahdollinen yhteistyö. Verkostoituminen on erityisen tärkeää käsityösektorilla, jossa toimijoista suurin osa on mikro- tai pk-yrittäjiä. Heille yrityksen kasvattaminen tuottaa vaikeuksia jo resurssipulan vuoksi. Ei ole helppoa osallistua isoihin tarjouskilpailuihin ilman vakaata taloutta, työntekijöitä tai hinnoittelu- ja tarjousosaamista. Monella yrittäjällä ei kuitenkaan ole halua palkata työntekijää. Mahdollisuus tarttua isoihin kauppoihin kiinni tapahtuukin kumppanuuksien kautta. Verkostoitumisen ja kumppanuuksien avulla yrittäjä voi saada myös kustannussäästöjä, tehokkuutta ja lisää neuvotteluvoimaa tarjouskilpailuihin.
Mahdollisuus tarttua isoihin kauppoihin kiinni tapahtuukin ”kumppanuuksien kautta.
Monelle yksinyrittäjälle mahdollisuus keskustella tekemisestään, vaihtaa ajatuksia ja ideoita on tärkeä lisäponnin kumppanin hakuun. Verkostoitumisessa on muistettava se, että siitä olisi synnyttävä jotain lisäarvoa jokaiselle. Pelkkä yhteinen innostus ei yleensä riitä tiiviiseen yhteistyöhön - mitä kiinteämmäksi yrityssuhdetta on ajateltu, sitä tärkeämmäksi tulee tarve laatia tekemiselle yhteiset pelisäännöt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin vältytään jälkipyykeiltä ja saadaan yhteistyöstä mahdollisimman paljon irti.
Teksti: Leena Lemola, Suomen YrittäjäopistoLähteet: Kultahankkeen Webropol-kysely 2011 ja Taito group, Luutonen & Tervonen: Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011).
Verkot vesilleKäsi- ja taideteollisuusalan yritykset panostavat nyt vahvasti verkkosivujen tekemiseen ja ajankohtaistamiseen, jälleenmyyjien hankintaan ja verkostoitumiseen. Taito ry:n kevään 2010 kyselyn perusteella eniten verkostoitumiseen panostavat alle 35-vuotiaat yrittäjät.
Näyttää siltä, että verkossa markkinointi on kasvussa ja suoramarkkinointi vähenemässä. Monien yrittäjien mielestä yhteydenotot ovat lisääntyneet juuri verkkosivujen kautta ja sivustojen rakentamiseen ja hyvään ulkoasuun ja toiminnallisuuteen halutaan panostaa. Verkkomarkkinoinnissa yrittäjä yleensä säästää aikaa ja rahaa, mutta toisaalta menettää suoran kasvokontaktin asiakkaaseen. Uusin vahva markkinointikanava, sosiaalinen media, ”some”, tosin mahdollistaa tietyssä määrin vuorovaikutteisen suhteen myyjän ja asiakkaan välille. Taito ry:n kyselyyn vastanneista yrittäjistä vajaa 20 % aikoi lisätä juuri somen käyttöä. Myös Kultahankkeen valmennuksiin osallistuneet olivat halukkaita kuulemaan lisää ja hyödyntämään mm. Facebookia opinnoissaan ja työssään. Haasteeksi tässä osoittautui, ettei kaikilla käsityöläisillä ollut riittäviä IT-taitoja. Facebook-profiilin laadinta on sinänsä helppoa, mutta sosiaalisen median riskienhallinta on oma taitolajinsa.
Kultahankkeen valmennuksiin osallistuneet olivat halukkaita kuulemaan lisää ja hyödyntämään mm. ”Facebookia opinnoissaan ja työssään.
Taito ry:n selvityksen perusteella yrittäjille on ongelmallista, mihin rajalliset resurssit voisi keskittää verkkoliiketoiminnassa, olisivatko omat kotisivut riittävä foorumi vai pitäisikö perustaa
verkkokauppa, entä miten olla mukana sosiaalisessa mediassa? Facebook kiinnostaa, mutta keinot saada tykkääjiä ja näkemys siitä, mitä voi viestiä arveluttavat.
Erotutko eduksesi?
Kalhaman mukaan olisi tärkeää, että muotoilu huomioisi ympäristön ja reflek-toisi sitä. Käsi- ja taideteollisuus voisi hyödyntää nykyistä paremmin nykyteknologian suomat mahdollisuudet ja innovaatiot. Erilaiset materiaalit mahdollistavat aivan uudenlaisen lähestymis-tavan käsitöillekin. Esimerkiksi pelkästään erilaisia muovitekstiile-jä on noin 500 000 erilaista, muista materiaaleista puhumattakaan.
Designin nykyvirtauksista Kalhama kertoi, että muotoilu on alka-nut käydä avoimempaa vuoropuhelua rinnakkaisten alojen, kuten peliteollisuuden, markkinointiviestinnän, mainonnan sekä brän-disuunnittelun kanssa. Hän muistutti, että muotoilijat voivat myös antaa panoksensa koviin aloihin ja toimia taiteen ja teollisuuden välitilassa. Raskaan teollisuuden tuote voi tarvita muotoilijan näkemystä erottuakseen edukseen ja ollakseen kuluttajan näkökul-masta käytännössä toimivampi ja visuaalisesti miellyttävämpi. On tärkeää kuitenkin muistaa, että luovalla alalla kvartaalitalous ei ole horisontti. On kyettävä katsomaan paljon kauemmaksi.
On tärkeää kuitenkin muistaa, että luovalla alalla kvartaalitalous ei ole ”horisontti. On kyettävä katsomaan
paljon kauemmaksi.
Teksti: Leena Lemola, Suomen Yrittäjäopisto
Erilainen erottuu valtavirrastaDesign Forum Finlandin (DFF) toimitusjohtaja, galleristi Mikko Kalhama esiintyi Kultahankkeen tilaisuudessa 26.8.2010. Hän painotti esitelmässään sitä, että yrittäjälle on tärkeää uskaltaa olla eri mieltä. On kyettävä ajattelemaan ja tekemään toisin kuin muut. Myötäilemällä ja kopioimalla tulos kun helposti jää epäkiin-nostavaksi. Valtavirta ei vie eteenpäin, kehittyminen ja kehittämi-nen vaativat kyseenalaistamista ja ajattelemista uudella tavalla. Kalhama muistutti, että kuitenkin myös realismi on tärkeää: jos haluaa toimia yrittäjänä, on pakko tehdä tuotetta, jolla on kysyntää.
Kehittyminen ja kehittäminen vaativat kyseenalaistamista ja ”ajattelemista uudella tavalla.
Kalhaman mukaan yrittäjän on päätettävä, haluaako tehdä kaiken itse alusta loppuun vai onko valmis esimerkiksi luomaan brän-din ja antamaan jonkun muun tehdä asia loppuun saakka. Oikeaa ratkaisua ei ole – yrittäjän on tehtävä oman näkemyksensä ja arvomaailmansa mukaisia ratkaisuja. Pienelläkin tuotantomäärällä on mahdol-lista tehdä bisnestä, jos osaa brändätä
tuotteensa oikein. Parhaimmillaan brändi on tarina. Kalhama rohkaisi myös olemaan globaali ja samalla lokaa-
li. On mentävä maailmalle rohkeasti omana teeskentelemättömänä itsenään, luotava jotain universaalisti kiinnostavaa, mutta tehtävä se siten, että mukana on lokaali ulottuvuus, kuten suomalainen arvomaailma.
Erotutko eduksesi?
Kalhaman mukaan olisi tärkeää, että muotoilu huomioisi ympäristön ja reflek-toisi sitä. Käsi- ja taideteollisuus voisi hyödyntää nykyistä paremmin nykyteknologian suomat mahdollisuudet ja innovaatiot. Erilaiset materiaalit mahdollistavat aivan uudenlaisen lähestymis-tavan käsitöillekin. Esimerkiksi pelkästään erilaisia muovitekstiile-jä on noin 500 000 erilaista, muista materiaaleista puhumattakaan.
Designin nykyvirtauksista Kalhama kertoi, että muotoilu on alka-nut käydä avoimempaa vuoropuhelua rinnakkaisten alojen, kuten peliteollisuuden, markkinointiviestinnän, mainonnan sekä brän-disuunnittelun kanssa. Hän muistutti, että muotoilijat voivat myös antaa panoksensa koviin aloihin ja toimia taiteen ja teollisuuden välitilassa. Raskaan teollisuuden tuote voi tarvita muotoilijan näkemystä erottuakseen edukseen ja ollakseen kuluttajan näkökul-masta käytännössä toimivampi ja visuaalisesti miellyttävämpi. On tärkeää kuitenkin muistaa, että luovalla alalla kvartaalitalous ei ole horisontti. On kyettävä katsomaan paljon kauemmaksi.
On tärkeää kuitenkin muistaa, että luovalla alalla kvartaalitalous ei ole ”horisontti. On kyettävä katsomaan
paljon kauemmaksi.
Teksti: Leena Lemola, Suomen Yrittäjäopisto
Erilainen erottuu valtavirrastaDesign Forum Finlandin (DFF) toimitusjohtaja, galleristi Mikko Kalhama esiintyi Kultahankkeen tilaisuudessa 26.8.2010. Hän painotti esitelmässään sitä, että yrittäjälle on tärkeää uskaltaa olla eri mieltä. On kyettävä ajattelemaan ja tekemään toisin kuin muut. Myötäilemällä ja kopioimalla tulos kun helposti jää epäkiin-nostavaksi. Valtavirta ei vie eteenpäin, kehittyminen ja kehittämi-nen vaativat kyseenalaistamista ja ajattelemista uudella tavalla. Kalhama muistutti, että kuitenkin myös realismi on tärkeää: jos haluaa toimia yrittäjänä, on pakko tehdä tuotetta, jolla on kysyntää.
Kehittyminen ja kehittäminen vaativat kyseenalaistamista ja ”ajattelemista uudella tavalla.
Kalhaman mukaan yrittäjän on päätettävä, haluaako tehdä kaiken itse alusta loppuun vai onko valmis esimerkiksi luomaan brän-din ja antamaan jonkun muun tehdä asia loppuun saakka. Oikeaa ratkaisua ei ole – yrittäjän on tehtävä oman näkemyksensä ja arvomaailmansa mukaisia ratkaisuja. Pienelläkin tuotantomäärällä on mahdol-lista tehdä bisnestä, jos osaa brändätä
tuotteensa oikein. Parhaimmillaan brändi on tarina. Kalhama rohkaisi myös olemaan globaali ja samalla lokaa-
li. On mentävä maailmalle rohkeasti omana teeskentelemättömänä itsenään, luotava jotain universaalisti kiinnostavaa, mutta tehtävä se siten, että mukana on lokaali ulottuvuus, kuten suomalainen arvomaailma.
Jokaisen kädentaitajan tulee vielä ratkaista oman yrityksensä tuotannolliset haasteet. Mitä voi ja kannattaa tehdä käsin, mikä osa kannattaa tehdä koneellises-ti tai ostaa alihankintana. Riittävän suuren volyymin ja tuotannon tehokkuuden saavuttaminen ovat menestyksen kulmakiviä.
Riittävän suuren volyymin ja tuotannon tehokkuuden saavuttaminen ovat menestyksen kulmakiviä. ”
Muutaman kerran Kultahankkeen aikana, kun tuotteiden hintoja ja myyntimääriä laskettiin auki, kuultiinkin epätoivoisia huokauksia: ”Enhän mä saa tätä millään kannattavaksi!” Tärkeä havainto, sillä korjausliikkeet ehdittiin tehdä ennen yrityksen perustamista. Aika moni kuitenkin löysi oman ansaintalogiikkansa.
Money, money, money!
Teksti: Anu Viherä, Suomen Yrittäjäopisto
Mistä se tuohi tulee?Moni käsityöalan yrittäjä tai sellaiseksi aikova valmistaa ihania, kauniita, yksilöllisiä ja hyvälaatuisiakin tuotteita. Jotta näistä sinänsä hyvistä tuotteista saataisiin elantoa yrittäjälle, se ei kuiten-kaan yksin riitä.
Yrityksen ansaintalogiikassa on kyse ihan liiketoiminnan perusasi-oista. Mistä raha tulee, mihin sitä menee ja mitä siitä myyjälle jää? Yksinkertaisia kysymyksiä, joihin vastaaminen osoittautui monelle vaikeaksi. Toimiala on tunnetusti haasteellinen, sillä sitä hämmen-tävät harrastajat ja erilaiset taiteilija-apurahat.
Mistä raha tulee, mihin sitä menee ja mitä siitä myy-jälle jää?”-
Moni käsityöyrittäjä erityisesti yrittäjätaipaleensa alkumetreillä tekee tuotteita oman makunsa mukaan, ikään kuin itselleen. Asiakaslähtöinen tuotekehitys kulkee käsi kädessä tulevan rahavir-ran kanssa. Tekijänsä mielestä ainutlaatuinen tuote ei ole sitä välttämättä asiakkaan mielestä.
Asiakaslähtöinen tuotekehitys kulkee käsi kädessä tulevan rahavir-”ran kanssa.
Jokaisen kädentaitajan tulee vielä ratkaista oman yrityksensä tuotannolliset haasteet. Mitä voi ja kannattaa tehdä käsin, mikä osa kannattaa tehdä koneellises-ti tai ostaa alihankintana. Riittävän suuren volyymin ja tuotannon tehokkuuden saavuttaminen ovat menestyksen kulmakiviä.
Riittävän suuren volyymin ja tuotannon tehokkuuden saavuttaminen ovat menestyksen kulmakiviä. ”
Muutaman kerran Kultahankkeen aikana, kun tuotteiden hintoja ja myyntimääriä laskettiin auki, kuultiinkin epätoivoisia huokauksia: ”Enhän mä saa tätä millään kannattavaksi!” Tärkeä havainto, sillä korjausliikkeet ehdittiin tehdä ennen yrityksen perustamista. Aika moni kuitenkin löysi oman ansaintalogiikkansa.
Money, money, money!
Teksti: Anu Viherä, Suomen Yrittäjäopisto
Mistä se tuohi tulee?Moni käsityöalan yrittäjä tai sellaiseksi aikova valmistaa ihania, kauniita, yksilöllisiä ja hyvälaatuisiakin tuotteita. Jotta näistä sinänsä hyvistä tuotteista saataisiin elantoa yrittäjälle, se ei kuiten-kaan yksin riitä.
Yrityksen ansaintalogiikassa on kyse ihan liiketoiminnan perusasi-oista. Mistä raha tulee, mihin sitä menee ja mitä siitä myyjälle jää? Yksinkertaisia kysymyksiä, joihin vastaaminen osoittautui monelle vaikeaksi. Toimiala on tunnetusti haasteellinen, sillä sitä hämmen-tävät harrastajat ja erilaiset taiteilija-apurahat.
Mistä raha tulee, mihin sitä menee ja mitä siitä myy-jälle jää?”-
Moni käsityöyrittäjä erityisesti yrittäjätaipaleensa alkumetreillä tekee tuotteita oman makunsa mukaan, ikään kuin itselleen. Asiakaslähtöinen tuotekehitys kulkee käsi kädessä tulevan rahavir-ran kanssa. Tekijänsä mielestä ainutlaatuinen tuote ei ole sitä välttämättä asiakkaan mielestä.
Asiakaslähtöinen tuotekehitys kulkee käsi kädessä tulevan rahavir-”ran kanssa.
Työ oli monin tavoin opettavaista ja oivalluttavaa. Kuulin loistavia puheenvuoroja, joissa kerrottiin tekemisen palosta, luovuuden merkityksestä, inspiraatiosta, kestävästä kehityksestä, arkisesta aherruksesta ja uskosta tulevaisuuteen. Kiinnostavaa oli kuulla myös, mitä luova ala kokonaisuudessaan merkitsee kansantaloudel-lemme ja mitä kaikkea mielenkiintoista alalle povataan tulevaisuu-dessa. Yksi mieleeni painuneista seminaariesiintyjistä oli Eija Rasinmäki mattoja valmistavasta Kutomo Rasinmäki Ky:sta. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus yrittämisestä ja edelleen valtava luomisen palo ja halu jakaa osaamistaan ja tietoa muille yrittäjille. Hän on jaksanut nousta kuin Fenix-lintu tuhkasta myös vaikeuksi-en jälkeen ammentaen ideoita luonnosta ja luoden koko ajan uusia, värikkäitä töitä.
Tässä työssä on päässyt hyvin tutustumaan myös uuteen kotikau-punkiin, Hämeenlinnaan. Ihmiset täällä ovat olleet avoimia, autta-vaisia ja nopeita verkostoitumaan. Luovalla alalla tuntuu tapahtu-van koko ajan jotain ja siinä nähdään paljon potentiaalia tulevai-suudessa. Vanhoilla konsteilla ei kuitenkaan pystytä jatkamaan, vaan yrittämisessä on jatkossa huomioitava monta uutta tekijää, kuten verkkoviestinnän kasvava merkitys ja entisestään koveneva kilpailu. Niin sanottuja portfolioyrittäjiä, jotka esimerkiksi ovat sekä kouluttajia, tuotevalmistajia että palveluiden tuottajia, on jatkossa varmasti vielä enemmän. Monen luovan alan yrittäjän leipä on murusina maailmalla.
Niin ja siitä ystävieni pelottelemasta byrokratiasta voin tässä vaiheessa todeta, että olen tosiaankin törmännyt joskus järjettömiin selvityspyyntöihin ja tehnyt sen vuoksi paljon kustannustehotonta sentin pyörittämistä. Onneksi valtaosa työstä on kuitenkin ollut järkevää ja EU:ta edustavat virkamiehetkin ovat saaneet inhimilli-set kasvot. Apua on saanut kun sitä on pyytänyt, eivätkä asiat ole kuitenkaan niin vaikeita kuin voisi luulla. Kyllä niissä yksityisen sektorin pörssiyrityksissäkin kuittisirkusta harrastetaan ja valvonta voi olla välillä vielä EU-hankkeita tiukempaa. Mielestäni valvontaa tarvitaan aina, kun käytetään muiden rahoja. Mutta työssä pitää muistaa pitää välillä hauskaakin – vai mitä kultahippu-set?
Teksti: Leena Lemola, Suomen Yrittäjäopisto
Projektipäällikön kynästä
Minut palkattiin vetämään Kultahanketta keväällä 2010. Projekti oli tuolloin suurin piirtein puolivälis-sä toteuttamistaan ja edellinen projektipäällikkö oli lähtenyt kuukautta aiemmin toimitusjohtajaksi
toiselle paikkakunnalle. Ystäväni kauhistelivat, kun kerroin uudes-ta pestistäni. Monilla oli aiempaa kokemusta EU-hankkeissa mukanaolosta ja he epäilivät, etten jaksa yksityissektorilta siir-tyneenä kauan julkisen byrokratian pikkutarkkaa tekemistä. Hanke on nyt lopuillaan ja jäljellä ovat enää viimeisen maksatusha-kemuksen teko ja tilintarkastus. No, ehkä arkistoja pitäisi vielä hieman siivota ja rahoittajille kirjoittaa joulutervehdyksiä. Ja miltä minusta nyt tuntuu – haikealta! Byrokratiaa on ollut paljon, josta osoituksena kaapissa on 34 mappia täynnä dokumentteja. Siihen voi päälle laskea vielä viisi mappia valmisteluvaiheen materiaaleja sekä valmennusten sisältömateriaalit. Projektipäällikkö on siis myös hankkeen ylimmäinen arkistonhoitaja. Kumma kyllä olen saanut tuostakin työstä kummaa tyydytystä: tuntuu hyvältä kun tarvitta-vat kuitit ja tiedot löytyvät käden käänteessä ja kaikki tekeminen on ollut hyvin läpinäkyvää.
Myönnän, ettei pelkkä byrokraatin työ olisi kuitenkaan riittänyt minulle. Hienointa tässä on ollut erilaisten tapahtumien, työpajojen ja seminaarien järjestäminen sekä asioiden läpikäyminen ja ana-lysointi yhdessä mukavien hankekollegoiden kanssa. Kutsuimme itseämme kultahipuiksi ja purimme joskus työpaineita yhdessä aamuun saakka kestäneissä pippaloissa. Valitettavasti näitä tärkei-tä tapahtumia ei voinut kustantaa EU-rahalla.
Työ oli monin tavoin opettavaista ja oivalluttavaa. Kuulin loistavia puheenvuoroja, joissa kerrottiin tekemisen palosta, luovuuden merkityksestä, inspiraatiosta, kestävästä kehityksestä, arkisesta aherruksesta ja uskosta tulevaisuuteen. Kiinnostavaa oli kuulla myös, mitä luova ala kokonaisuudessaan merkitsee kansantaloudel-lemme ja mitä kaikkea mielenkiintoista alalle povataan tulevaisuu-dessa. Yksi mieleeni painuneista seminaariesiintyjistä oli Eija Rasinmäki mattoja valmistavasta Kutomo Rasinmäki Ky:sta. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus yrittämisestä ja edelleen valtava luomisen palo ja halu jakaa osaamistaan ja tietoa muille yrittäjille. Hän on jaksanut nousta kuin Fenix-lintu tuhkasta myös vaikeuksi-en jälkeen ammentaen ideoita luonnosta ja luoden koko ajan uusia, värikkäitä töitä.
Tässä työssä on päässyt hyvin tutustumaan myös uuteen kotikau-punkiin, Hämeenlinnaan. Ihmiset täällä ovat olleet avoimia, autta-vaisia ja nopeita verkostoitumaan. Luovalla alalla tuntuu tapahtu-van koko ajan jotain ja siinä nähdään paljon potentiaalia tulevai-suudessa. Vanhoilla konsteilla ei kuitenkaan pystytä jatkamaan, vaan yrittämisessä on jatkossa huomioitava monta uutta tekijää, kuten verkkoviestinnän kasvava merkitys ja entisestään koveneva kilpailu. Niin sanottuja portfolioyrittäjiä, jotka esimerkiksi ovat sekä kouluttajia, tuotevalmistajia että palveluiden tuottajia, on jatkossa varmasti vielä enemmän. Monen luovan alan yrittäjän leipä on murusina maailmalla.
Niin ja siitä ystävieni pelottelemasta byrokratiasta voin tässä vaiheessa todeta, että olen tosiaankin törmännyt joskus järjettömiin selvityspyyntöihin ja tehnyt sen vuoksi paljon kustannustehotonta sentin pyörittämistä. Onneksi valtaosa työstä on kuitenkin ollut järkevää ja EU:ta edustavat virkamiehetkin ovat saaneet inhimilli-set kasvot. Apua on saanut kun sitä on pyytänyt, eivätkä asiat ole kuitenkaan niin vaikeita kuin voisi luulla. Kyllä niissä yksityisen sektorin pörssiyrityksissäkin kuittisirkusta harrastetaan ja valvonta voi olla välillä vielä EU-hankkeita tiukempaa. Mielestäni valvontaa tarvitaan aina, kun käytetään muiden rahoja. Mutta työssä pitää muistaa pitää välillä hauskaakin – vai mitä kultahippu-set?
Teksti: Leena Lemola, Suomen Yrittäjäopisto
Projektipäällikön kynästä
Minut palkattiin vetämään Kultahanketta keväällä 2010. Projekti oli tuolloin suurin piirtein puolivälis-sä toteuttamistaan ja edellinen projektipäällikkö oli lähtenyt kuukautta aiemmin toimitusjohtajaksi
toiselle paikkakunnalle. Ystäväni kauhistelivat, kun kerroin uudes-ta pestistäni. Monilla oli aiempaa kokemusta EU-hankkeissa mukanaolosta ja he epäilivät, etten jaksa yksityissektorilta siir-tyneenä kauan julkisen byrokratian pikkutarkkaa tekemistä. Hanke on nyt lopuillaan ja jäljellä ovat enää viimeisen maksatusha-kemuksen teko ja tilintarkastus. No, ehkä arkistoja pitäisi vielä hieman siivota ja rahoittajille kirjoittaa joulutervehdyksiä. Ja miltä minusta nyt tuntuu – haikealta! Byrokratiaa on ollut paljon, josta osoituksena kaapissa on 34 mappia täynnä dokumentteja. Siihen voi päälle laskea vielä viisi mappia valmisteluvaiheen materiaaleja sekä valmennusten sisältömateriaalit. Projektipäällikkö on siis myös hankkeen ylimmäinen arkistonhoitaja. Kumma kyllä olen saanut tuostakin työstä kummaa tyydytystä: tuntuu hyvältä kun tarvitta-vat kuitit ja tiedot löytyvät käden käänteessä ja kaikki tekeminen on ollut hyvin läpinäkyvää.
Myönnän, ettei pelkkä byrokraatin työ olisi kuitenkaan riittänyt minulle. Hienointa tässä on ollut erilaisten tapahtumien, työpajojen ja seminaarien järjestäminen sekä asioiden läpikäyminen ja ana-lysointi yhdessä mukavien hankekollegoiden kanssa. Kutsuimme itseämme kultahipuiksi ja purimme joskus työpaineita yhdessä aamuun saakka kestäneissä pippaloissa. Valitettavasti näitä tärkei-tä tapahtumia ei voinut kustantaa EU-rahalla.
Fredrika Wetterhoff –säätiö
Fredrika Wetterhoff –säätiöllä on 125 vuoden kokemus käsityöalan yrittäjyydestä. Taustalla on suomalainen pedagogi Fredrika Wetterhoff, joka perusti vuonna 1885 nimeään kantavan työkoulun. Nyt säätiö omistaa Wetterhoff-brändin ja isännöi Wetterhoff-taloa Hämeenlinnassa. Talossa on Wetterhoffin myymälä, ravintola ja tilat monelle luovien alojen yrittäjälle. Fredrika Wetterhoff –säätiö vuokraa tiloja ja järjestää monia luovan alan tilaisuuksia, kuten Fredrikan kesä –tapahtumaa ja Wetterhoffin korttelijoulua. www.wetterhoff.fi
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry toimii valtakunnallisesti ja kansainvälisesti käsityön edistämiseksi kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Tärkeimpiä tehtäviä ovat järjestön strateginen johtaminen, asiantuntijatehtävät, selvitykset, tietopalvelut ja viestintä. Taito ry ja alueelliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset muodostavat valtakunnallisen palvelu- ja asiantuntijajärjestön Taito Groupin. Järjestön verkostoon kuuluu 21 käsi- ja taideteollisuusyhdistystä ja niiden runsas 130 kiinteää toimipaikkaa. Yhdistysten palveluja ovat kurssit, neuvonta, Taito-yrityspalvelut, näyttelyt sekä materiaalien, työvälineiden ja valmiiden käsityötuotteiden myynti. www.taito.fi
Yhressä mennään ja porukalla tehrään!Kultahanke kehittämässä
luovien alojen yrittäjyyttä Joulukuussa 2011 päättynyt Kultahanke oli kolmevuotinen, valtakunnallinen luovien alojen yrittäjyyshanke. Kultahankkeessa keskityttiin käsi- ja taideteollisuus- sekä muotoilualan yrittäjyysosaamisen kehittämiseen. Kultahankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana oli Suomen Yrittäjäopisto ja osatoteuttajina Taito Group ja Fredrika Wetterhoff -säätiö. Hankkeessa järjestettiin pitkäkestoisia yrittäjän ammattitutkintoon ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmentavia koulutuksia. Niihin osallistui yhteensä 100 henkilöä seitsemällä eri valmennuksella. Koulutuksia järjestettiin Hämeenlinnassa, Tampereella, Raumalla, Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin 35 työpajaa, joihin osallistui noin 400 henkilöä. Työpajojen aiheina olivat mm. tuotteistaminen, verkkoviestintä ja kansainvälistyminen. Hanke sai ESR- ja valtion rahoitusta, sekä kunta- ja yksityisrahoitusta. Kuntarahoittajina olivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Kehittämiskeskus Oy Häme, Kokkolan Seudun Kehittämiskeskus, Rauman Seudun Kehittämiskeskus, Hämeen liitto, Vaasan Seudun kehittämiskeskus, Tampere ja Laukaa sekä Janakkala.
Suomen Yrittäjäopisto
Toteuttajista Suomen Yrittäjäopisto on Opetusministeriön alainen, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva ammatillinen oppilaitos, joka on kouluttanut yrittäjiä ja yrityksiä vuodesta 1968 lähtien. Oppilaitoksella on kiinteät toimipisteet Kauhavalla, Seinäjoella ja Hämeenlinnassa, mutta se valmentaa ja konsultoi yrityksiä maantieteellisesti laajalla alueella. www.syo.fi
Fredrika Wetterhoff –säätiö
Fredrika Wetterhoff –säätiöllä on 125 vuoden kokemus käsityöalan yrittäjyydestä. Taustalla on suomalainen pedagogi Fredrika Wetterhoff, joka perusti vuonna 1885 nimeään kantavan työkoulun. Nyt säätiö omistaa Wetterhoff-brändin ja isännöi Wetterhoff-taloa Hämeenlinnassa. Talossa on Wetterhoffin myymälä, ravintola ja tilat monelle luovien alojen yrittäjälle. Fredrika Wetterhoff –säätiö vuokraa tiloja ja järjestää monia luovan alan tilaisuuksia, kuten Fredrikan kesä –tapahtumaa ja Wetterhoffin korttelijoulua. www.wetterhoff.fi
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry toimii valtakunnallisesti ja kansainvälisesti käsityön edistämiseksi kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Tärkeimpiä tehtäviä ovat järjestön strateginen johtaminen, asiantuntijatehtävät, selvitykset, tietopalvelut ja viestintä. Taito ry ja alueelliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset muodostavat valtakunnallisen palvelu- ja asiantuntijajärjestön Taito Groupin. Järjestön verkostoon kuuluu 21 käsi- ja taideteollisuusyhdistystä ja niiden runsas 130 kiinteää toimipaikkaa. Yhdistysten palveluja ovat kurssit, neuvonta, Taito-yrityspalvelut, näyttelyt sekä materiaalien, työvälineiden ja valmiiden käsityötuotteiden myynti. www.taito.fi
Yhressä mennään ja porukalla tehrään!Kultahanke kehittämässä
luovien alojen yrittäjyyttä Joulukuussa 2011 päättynyt Kultahanke oli kolmevuotinen, valtakunnallinen luovien alojen yrittäjyyshanke. Kultahankkeessa keskityttiin käsi- ja taideteollisuus- sekä muotoilualan yrittäjyysosaamisen kehittämiseen. Kultahankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana oli Suomen Yrittäjäopisto ja osatoteuttajina Taito Group ja Fredrika Wetterhoff -säätiö. Hankkeessa järjestettiin pitkäkestoisia yrittäjän ammattitutkintoon ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmentavia koulutuksia. Niihin osallistui yhteensä 100 henkilöä seitsemällä eri valmennuksella. Koulutuksia järjestettiin Hämeenlinnassa, Tampereella, Raumalla, Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin 35 työpajaa, joihin osallistui noin 400 henkilöä. Työpajojen aiheina olivat mm. tuotteistaminen, verkkoviestintä ja kansainvälistyminen. Hanke sai ESR- ja valtion rahoitusta, sekä kunta- ja yksityisrahoitusta. Kuntarahoittajina olivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Kehittämiskeskus Oy Häme, Kokkolan Seudun Kehittämiskeskus, Rauman Seudun Kehittämiskeskus, Hämeen liitto, Vaasan Seudun kehittämiskeskus, Tampere ja Laukaa sekä Janakkala.
Suomen Yrittäjäopisto
Toteuttajista Suomen Yrittäjäopisto on Opetusministeriön alainen, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva ammatillinen oppilaitos, joka on kouluttanut yrittäjiä ja yrityksiä vuodesta 1968 lähtien. Oppilaitoksella on kiinteät toimipisteet Kauhavalla, Seinäjoella ja Hämeenlinnassa, mutta se valmentaa ja konsultoi yrityksiä maantieteellisesti laajalla alueella. www.syo.fi
Tekstiilikokoelmia säilytetään Wetterhoffin talossa, joka sijaitsee Palokunnan kadulla Hämeenlinnassa. Wetterhoffin kortteli – koko-naisuuteen kuuluu monia rakennuksia: Värjäämö vuodelta 1927, Arjanlinna, Torni , Maijala sekä koulurakennus, joka valmistui vuonna 1992. Viimeksi mainittu on nykyään Hämeenlinnan kau-pungin käytössä. Wetterhoffin taustalla on Fredrika Wetterhoffin vuonna 1885 Hämeenlinnaan perustama talous-, ompelu- ja käsityö-koulu ”nuorille tytöille, jotka ovat kansakoulusta päässeet, siis liian nuoret palvelukseen”. Koulussa opetettiin aluksi mm. liinavaattei-den ompelua, virkkaustöitä ja geometristä piirustusta. Pian perus-tettiin myös kutomaosasto, joka sai paljon mainetta ulkomaita myöten. Oppilaitoksen nimi muuttui Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkouluksi vuonna 1929. Koulun tavoitteena oli käsityönopettajien valmistus kotiteollisuus- ja kotitalouskouluihin, kansanopistoihin ja käsityökurssien ohjaajiksi. Monet muistavat koulun myös myöhemmältä nimeltään Fredrika Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistona. Hämeenlinnalaisille koulu oli kuitenkin tutta-vallisesti ”Vetterohvi”. Nykyään toisen asteen Wetterhoff-opinnoista vastaa Koulutuskeskus Tavastia ja ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmasta Hämeenlinnan ammatti-korkeakoulu. Wetterhoffin talossa sen sijaan toimii laaja-alainen joukko luovan alan toimijoita ja yrittäjiä. Talossa sijaitsee myös Wetterhoffin myymälä.
Teksti: Leena Lemola, Suomen Yrittäjäopisto. Lähteet: www.wetterhoff.fi –tekstiilikokoelmat ja Wetterhoffin talo, Fredrika Wetterhoffin Työkoulusyta luovien toimijoiden ja yrittäjien tilaksi sekä Taina Kangas: Pistoja ristissä, kuvioita ketjussa. Monipuolinen kirjonta – Wetterhoffin tekstiilikokoelmien kätköistä käyttöön. 2011.
Pistoja ristissä, kuvioita ketjussaWetterhoffin tekstiilikokoelmat sisältävät yli 150 000 näytettä Suomen kansan tekstiiliperinteestä. Se onkin tällä hetkellä yksi laajimmista koko Suomen kattavista tekstiilikokoelmista. Kokonaisuudessa on näytetilkkuja, mallipiirustuksia, luonnoksia, kirjallista materiaalia, työvälineitä ja kokonaisia tekstiilejä. Tekstiilikokoelmissa on myös paljon Wetterhoffin oppi- ja työmateri-aalia, kuten käsintehtyjä kudonnankirjoja ja mallipiirroksia. Kokoelmien historia, ulottuu vuoteen 1914 jolloin aloitettiin tekstii-lien keräys. Vuonna 1943 Tuotesuunnittelun opettaja Laila Karttunen halusi opiskelijoiden keräävän ja tallentavan asuinpaik-kansa tekstiilejä tuotekehitystä ja – suunnittelua varten. Nykyään kokoelmat palvelevat koko käsi- ja taideteollisuuden kenttää har-rastajista ammattilaisiin. Ne tarjoavat lähdemateriaalia suomalais-ten kansanomaisten tekstiilien tutkimiseen ja niiden pohjalta tehtävään tuotesuunnitteluun. Tutkijat, opiskelijat ja tuotesuunnit-telijat voivat tutkia kokoelmien materiaalia tekstiilikokoelmien tiloissa sopimuksen mukaan.
Osa tekstiilikokoelmien materiaalista on tallennettu sähköiseen muotoon ja näihin materiaaleihin tutkijat voivat tutustua tietoko-neen avulla. Sähköiseen muotoon tallentamisella tekstiileille pyri-tään takaamaan entistä turvallisempi olotila; herkkien tekstiilien turhaa esille ottamista ja käsittelyä vältetään. Tallentamista teh-dään koko ajan ja tavoitteena on, että jokainen kiinnostunut voi tutkia aineistoa tulevaisuudessa internetin kautta. Kokoelmien
kirjontaa koskevasta materiaalista on valmistunut myös Taina Kankaan toteutta-ma vihkonen: Pistoja ristissä, kuvioita ketjussa. Monipuolinen kirjonta – Wetterhoffin tekstiilikokoelmien kätköistä käyttöön. Vihkonen syntyi osana Fredrika Wetterhoffin säätiön Kultahankkeeseen antamaa tuotekehitystyötä.
Tekstiilikokoelmia säilytetään Wetterhoffin talossa, joka sijaitsee Palokunnan kadulla Hämeenlinnassa. Wetterhoffin kortteli – koko-naisuuteen kuuluu monia rakennuksia: Värjäämö vuodelta 1927, Arjanlinna, Torni , Maijala sekä koulurakennus, joka valmistui vuonna 1992. Viimeksi mainittu on nykyään Hämeenlinnan kau-pungin käytössä. Wetterhoffin taustalla on Fredrika Wetterhoffin vuonna 1885 Hämeenlinnaan perustama talous-, ompelu- ja käsityö-koulu ”nuorille tytöille, jotka ovat kansakoulusta päässeet, siis liian nuoret palvelukseen”. Koulussa opetettiin aluksi mm. liinavaattei-den ompelua, virkkaustöitä ja geometristä piirustusta. Pian perus-tettiin myös kutomaosasto, joka sai paljon mainetta ulkomaita myöten. Oppilaitoksen nimi muuttui Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkouluksi vuonna 1929. Koulun tavoitteena oli käsityönopettajien valmistus kotiteollisuus- ja kotitalouskouluihin, kansanopistoihin ja käsityökurssien ohjaajiksi. Monet muistavat koulun myös myöhemmältä nimeltään Fredrika Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistona. Hämeenlinnalaisille koulu oli kuitenkin tutta-vallisesti ”Vetterohvi”. Nykyään toisen asteen Wetterhoff-opinnoista vastaa Koulutuskeskus Tavastia ja ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmasta Hämeenlinnan ammatti-korkeakoulu. Wetterhoffin talossa sen sijaan toimii laaja-alainen joukko luovan alan toimijoita ja yrittäjiä. Talossa sijaitsee myös Wetterhoffin myymälä.
Teksti: Leena Lemola, Suomen Yrittäjäopisto. Lähteet: www.wetterhoff.fi –tekstiilikokoelmat ja Wetterhoffin talo, Fredrika Wetterhoffin Työkoulusyta luovien toimijoiden ja yrittäjien tilaksi sekä Taina Kangas: Pistoja ristissä, kuvioita ketjussa. Monipuolinen kirjonta – Wetterhoffin tekstiilikokoelmien kätköistä käyttöön. 2011.
Pistoja ristissä, kuvioita ketjussaWetterhoffin tekstiilikokoelmat sisältävät yli 150 000 näytettä Suomen kansan tekstiiliperinteestä. Se onkin tällä hetkellä yksi laajimmista koko Suomen kattavista tekstiilikokoelmista. Kokonaisuudessa on näytetilkkuja, mallipiirustuksia, luonnoksia, kirjallista materiaalia, työvälineitä ja kokonaisia tekstiilejä. Tekstiilikokoelmissa on myös paljon Wetterhoffin oppi- ja työmateri-aalia, kuten käsintehtyjä kudonnankirjoja ja mallipiirroksia. Kokoelmien historia, ulottuu vuoteen 1914 jolloin aloitettiin tekstii-lien keräys. Vuonna 1943 Tuotesuunnittelun opettaja Laila Karttunen halusi opiskelijoiden keräävän ja tallentavan asuinpaik-kansa tekstiilejä tuotekehitystä ja – suunnittelua varten. Nykyään kokoelmat palvelevat koko käsi- ja taideteollisuuden kenttää har-rastajista ammattilaisiin. Ne tarjoavat lähdemateriaalia suomalais-ten kansanomaisten tekstiilien tutkimiseen ja niiden pohjalta tehtävään tuotesuunnitteluun. Tutkijat, opiskelijat ja tuotesuunnit-telijat voivat tutkia kokoelmien materiaalia tekstiilikokoelmien tiloissa sopimuksen mukaan.
Osa tekstiilikokoelmien materiaalista on tallennettu sähköiseen muotoon ja näihin materiaaleihin tutkijat voivat tutustua tietoko-neen avulla. Sähköiseen muotoon tallentamisella tekstiileille pyri-tään takaamaan entistä turvallisempi olotila; herkkien tekstiilien turhaa esille ottamista ja käsittelyä vältetään. Tallentamista teh-dään koko ajan ja tavoitteena on, että jokainen kiinnostunut voi tutkia aineistoa tulevaisuudessa internetin kautta. Kokoelmien
kirjontaa koskevasta materiaalista on valmistunut myös Taina Kankaan toteutta-ma vihkonen: Pistoja ristissä, kuvioita ketjussa. Monipuolinen kirjonta – Wetterhoffin tekstiilikokoelmien kätköistä käyttöön. Vihkonen syntyi osana Fredrika Wetterhoffin säätiön Kultahankkeeseen antamaa tuotekehitystyötä.
Tällä hetkellä Taito-yritysneuvojat konsultoivat yrittäjiä henkilökohtaisesti, mutta tavoitteena on laajentaa virtuaalineuvonnan palveluita. Taito-yritysneuvojat tavoittaa osoitteessa www.taito.fi/yrityspalvelut/.
VINKKEJÄ TUOTEHINNOITTELUUN
?Tunne tuotteesi tarkat materiaali- ja työkustannukset sekä
määritä katetarpeesi.
?Vertaile laskennallisesti saatuja tuotehintoja
markkinahintoihin.
?Hanki koemarkkinoilla palautetta myös tuotteesi hinnasta,
kysele myös kavereiden mielipiteitä ja pidä vapaamuotoisia tiimipalavereja asian puitteissa.
?Älä tee hinnoittelusta liian vaikeaa ja aikaa vievää: hanki
sopiva laskenta-ohjelma käyttöösi, sen avulla näet nopeasti eri osatekijöiden muutosvaikutukset tuotehintaan – pääset vertailemaan – mikään ei jää ”mutu”tuntumaan.
?Muista, ettei kaikille tuotteille tarvitse olla sama kate: toisen
kate voi paikata toista
?Jos hinta koetaan markkinoilla liian korkeaksi, tee
”säästäviä” muutoksia tuotteeseesi.
Lähde: Taito-yrityspalvelut –julkaisu, 2011.
Taito-yritysneuvojat tutuiksiKultahankkeessa Taito ry:n yhtenä tavoitteena oli kehittää hankkeen aikana yritysneuvontaverkoston ja oman henkilöstönsä konsultointi- ja mentorointiosaamista. Hankkeen kumppaneiden, Fredrika Wetterhoff –säätiön ja Suomen Yrittäjäopiston, avulla lisättiin Taito-yrityspalvelujen ja tuotteiden hyödynnettävyyttä luovan alan yritystoiminnan vahvistamisessa. Taito-yritysneuvojat toimivat itse Kultahankkeessa hinnoittelun, tuotekehityksen ja verkkoviestinnän työpajojen valmentajina ja näin toivat osaamisensa lähemmäs yrittäjiä ja yrityskehittäjiä.
Taito-yritysneuvojat ovat pitkän linjan toimijoita yritysneuvonnan alueella ja hallitsevat käsityön tekemisen sektorin monet vivahteet. Tuotekehitys, tuotanto ja markkinointi ovat yrittäjien näkökulmasta ongelmallisimmat osa-alueet yrittämisessä. Paneutuessaan yrittäjän tilanteeseen, neuvojat ovatkin usein huomanneet ongelmien olevan laajemmat tai aivan muissa osa-alueissa. Yritysneuvojat painottavat, että tuotekehityksessä asiakkaan tulee olla tärkein tekijä, jos yritys mielii menestyä markkinoilla. Jokaisen käsityöyrittäjän tulisi tuntea asiakaskuntansa tarpeet seikkaperäisesti ja niiden analysointiin tulisi paneutua ja uhrata aikaa. Messut, myyntinäyttelyt ja koemyyntitapahtumat ovat hyviä paikkoja kohdata asiakas ja saada häneltä suoraa palautetta, ystävien ja tuttavien mielipiteet ja kommentit eivät riitä.
Hinnoittelussa taas törmätään helposti siihen, että oman tuotteen hintaa vertaillaan markkinahintaan – ja vain siihen. Kultahankkeen tuotehinnoittelutyöpajoissa painotettiin sitä, että yrittäjän on tiedettävä yrityksensä kulurakenne ja tarvikkeiden ja tuotannon kustannukset. Yrittäjiltä jää helposti hinnoittelematta ”vähäisten” tarvikkeiden osuus, kuten pakkaukset, tuotelaput ja viimeistelyyn käytetty työaika. Unohdukset ja turhat pyöristykset kertautuvat tuotteiden hinnoissa ja syövät samalla katetta – sitä osaa, jolla tulisi kattaa yrityksen kiinteät kulut. Taito-yritysneuvojat ovat luoneet hinnoittelun avuksi helppokäyttöisen tuotehinnoitteluohjelman, joka toivottavasti tulisi olemaan jokaisen käsityöyrittäjän työväline.
Tällä hetkellä Taito-yritysneuvojat konsultoivat yrittäjiä henkilökohtaisesti, mutta tavoitteena on laajentaa virtuaalineuvonnan palveluita. Taito-yritysneuvojat tavoittaa osoitteessa www.taito.fi/yrityspalvelut/.
VINKKEJÄ TUOTEHINNOITTELUUN
?Tunne tuotteesi tarkat materiaali- ja työkustannukset sekä
määritä katetarpeesi.
?Vertaile laskennallisesti saatuja tuotehintoja
markkinahintoihin.
?Hanki koemarkkinoilla palautetta myös tuotteesi hinnasta,
kysele myös kavereiden mielipiteitä ja pidä vapaamuotoisia tiimipalavereja asian puitteissa.
?Älä tee hinnoittelusta liian vaikeaa ja aikaa vievää: hanki
sopiva laskenta-ohjelma käyttöösi, sen avulla näet nopeasti eri osatekijöiden muutosvaikutukset tuotehintaan – pääset vertailemaan – mikään ei jää ”mutu”tuntumaan.
?Muista, ettei kaikille tuotteille tarvitse olla sama kate: toisen
kate voi paikata toista
?Jos hinta koetaan markkinoilla liian korkeaksi, tee
”säästäviä” muutoksia tuotteeseesi.
Lähde: Taito-yrityspalvelut –julkaisu, 2011.
Taito-yritysneuvojat tutuiksiKultahankkeessa Taito ry:n yhtenä tavoitteena oli kehittää hankkeen aikana yritysneuvontaverkoston ja oman henkilöstönsä konsultointi- ja mentorointiosaamista. Hankkeen kumppaneiden, Fredrika Wetterhoff –säätiön ja Suomen Yrittäjäopiston, avulla lisättiin Taito-yrityspalvelujen ja tuotteiden hyödynnettävyyttä luovan alan yritystoiminnan vahvistamisessa. Taito-yritysneuvojat toimivat itse Kultahankkeessa hinnoittelun, tuotekehityksen ja verkkoviestinnän työpajojen valmentajina ja näin toivat osaamisensa lähemmäs yrittäjiä ja yrityskehittäjiä.
Taito-yritysneuvojat ovat pitkän linjan toimijoita yritysneuvonnan alueella ja hallitsevat käsityön tekemisen sektorin monet vivahteet. Tuotekehitys, tuotanto ja markkinointi ovat yrittäjien näkökulmasta ongelmallisimmat osa-alueet yrittämisessä. Paneutuessaan yrittäjän tilanteeseen, neuvojat ovatkin usein huomanneet ongelmien olevan laajemmat tai aivan muissa osa-alueissa. Yritysneuvojat painottavat, että tuotekehityksessä asiakkaan tulee olla tärkein tekijä, jos yritys mielii menestyä markkinoilla. Jokaisen käsityöyrittäjän tulisi tuntea asiakaskuntansa tarpeet seikkaperäisesti ja niiden analysointiin tulisi paneutua ja uhrata aikaa. Messut, myyntinäyttelyt ja koemyyntitapahtumat ovat hyviä paikkoja kohdata asiakas ja saada häneltä suoraa palautetta, ystävien ja tuttavien mielipiteet ja kommentit eivät riitä.
Hinnoittelussa taas törmätään helposti siihen, että oman tuotteen hintaa vertaillaan markkinahintaan – ja vain siihen. Kultahankkeen tuotehinnoittelutyöpajoissa painotettiin sitä, että yrittäjän on tiedettävä yrityksensä kulurakenne ja tarvikkeiden ja tuotannon kustannukset. Yrittäjiltä jää helposti hinnoittelematta ”vähäisten” tarvikkeiden osuus, kuten pakkaukset, tuotelaput ja viimeistelyyn käytetty työaika. Unohdukset ja turhat pyöristykset kertautuvat tuotteiden hinnoissa ja syövät samalla katetta – sitä osaa, jolla tulisi kattaa yrityksen kiinteät kulut. Taito-yritysneuvojat ovat luoneet hinnoittelun avuksi helppokäyttöisen tuotehinnoitteluohjelman, joka toivottavasti tulisi olemaan jokaisen käsityöyrittäjän työväline.
