kuluttajaviraston vuosikirjakatsaus vuoteen 2017 5 kilpailu- ja kuluttajaviraston vuosikirja 2017...

Kilpailu- ja kuluttajaviraston

vuosikirja2017

2

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2017 4

VUOSI 2017 LYHYESTI 5

VUODEN 2017 TOIMINTA 6

KILPAILUASIAT 6

Kartellit 8

Muu kilpailuvalvonta 9

Yrityskauppavalvonta 12

Kilpailuneutraliteetti 16

Julkisten hankintojen valvonta 17

Kotimaiset yhteistyöverkostot 18

Kansainvälinen yhteistyö 20

Sisällys

3

Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuosikirja 2017

KULUTTAJA-ASIAT 22

Välttämättömyyspalvelut 25

Rahoituspalvelut ja perintä 28

Markkinoinnin ja sopimusehtojen valvonta 30

Sähköiset viestintäpalvelut ja digitalisaatio 36

Matkustajan oikeudet 38

Muu kuluttajien aseman edistäminen 39

Kuluttajien avustaminen oikeudessa 40

Kansainvälinen yhteistyö kuluttaja-asioissa 41

Valmismatkaliikevalvonta 42

Euroopan kuluttajakeskus 44

Palveludirektiivi 45

Alue- ja paikallishallinnon ohjaus 46

NORMIEN PURKU JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ 48

DIGITALISAATIO 56

SELVITYKSET 58

VIESTINTÄ 60

HENKILÖSTÖ 61

4

Kuva

: Nin

a K

aver

inen

, nin

akav

erin

en.c

om

Vuosikirjamme 2017 kertoo, mitä olemme tehneet ja saavuttaneet sen noin 10,6 miljoonan euron

sijoituksen vastineeksi, jonka veron-maksajat ovat valtion budjetin kautta tehneet Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) taloudellisen kilpailun ja kulut-tajansuojan turvaamiseksi. Osa työstäm-me ei näy sellaisina KKV:n päätöksinä, esityksinä tai linjauksina, joiden loppu-tulokset tai vaikutukset voisimme suo-raan lukea omiksi saavutuksiksemme. Pidämme kuitenkin ensiarvoisen tär-keänä, että olemme mukana esimerkik-si lainsäädännön valmistelussa. Se auttaa muita instituutioita ja pyrkii huolehti-maan elinkeinonharjoittamisen vapau-den ja kuluttajansuojan huomioon ot-tamisesta yhteiskunnallisessa päätöksen-teossa.

Virastolle on annettu viime vuosina merkittävä määrä uusia tehtäviä. Myös tämän toimintavuoden aikana linjattiin tehtäväsiirtoja, jotka vaikuttavat olen-naisesti viraston toimintaan. Kuluttajien oikeudellinen neuvonta siirtyy maistraa-teilta KKV:lle vuoden 2019 alusta. Li-säksi kuluttaja- ja kilpailuhallinnon teh-tävät siirtyvät aluehallintoviranomaisilta KKV:lle vuoden 2020 alusta. Uudis-tettu hankintalaki tuli voimaan vuoden 2017 alussa ja KKV sai sen myötä uusia valvontatehtäviä. Ensimmäiset valvonta-ratkaisut on jo saatu. Niiden perusteella

voidaan sanoa valvontatehtävän luomi-sen tulleen tarpeeseen, vaikka hankinta-menettely sinänsä olisikin vähän paperin makuista. Ei ole yhdentekevää, millais-ten menettelyjen kautta noin 20 miljar-dia euroa julkisia varoja ohjautuu tava-roiden ja palvelujen toimittajille.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryh-mässä on valmisteltu kilpailulain osittais-ta uudistamista koskeva esitys. Olemme olleet tässä työssä mukana. Ehdotukses-sa on kolme keskeistä tavoitetta: Kilpai-luneutraliteettivalvonnan vahvistaminen, sähköisten tarkastusten tehostaminen se-kä viranomaisten välisen tietojenvaihdon edellytysten parantaminen. Kilpailulakia täydentää aikanaan tällä hetkellä EU:n parlamenttikäsittelyssä oleva direktiivi jä-senvaltioiden kilpailuviranomaisten täy-täntöönpanovalmiuksien parantamisesta. Kumpikin uudistuskokonaisuus on pai-kallaan. Saman sisältöisten kansallisten ja unionin kilpailunrajoituskieltojen sel-vitysmenettely ja sanktiointi eivät saisi ai-nakaan olennaisesti riippua siitä, tutkiiko asian KKV, toisen jäsenmaan kilpailuvi-ranomainen vai komissio, eivätkä uudet sovellukset saisi muodostua alustoiksi, joilla kilpailunrajoituksia voisi toteuttaa valvonnan katvealueella.

Soteuudistuksen valinnanvapausla-kiesitys oli lausuntokierroksen jälkeen viimeisteltävänä sosiaali- ja terveysmi-nisteriössä. Esitys tarkoittaa määrätyis-

sä palveluissa kilpailuasetelman synty-mistä julkisten ja yksityisten palvelun-tuottajien välille ja esitys toisi tehtäviä myös virastolle. Ne koskisivat kilpailun neutraalisuuden turvaamista julkisten ja yksityisten suoran valinnan palvelui-den tuottajien välillä sekä kuluttajan-suojan valvontaa vähintäänkin terveys-palveluiden markkinoinnissa.

Harmaan talouden toimenpideoh-jelma ja tilannekuvatoiminto on saatu käyntiin osana valtioneuvoston periaa-tepäätöksen mukaista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategi-aa. Ajankohtainen tieto harmaasta talou- desta ja talousrikollisuudesta tulee tar-jolle uusilla viranomaisten ylläpitämillä verkkosivuilla www.harmaa-talous-rikol-lisuus.fi, jotka aukeavat keväällä 2018. KKV:n kannalta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on kysy-mys käytännön toimista ja viranomais-yhteistyöstä, joiden avulla pääsemme pa-remmin turvaamaan tasapuolisia kilpai-lunedellytyksiä, paljastamaan kartelleja, suojaamaan kilpailua ja julkisia varoja hankinnoissa sekä vaikeuttamaan kulut-tajiin kohdistuvien nettihuijausten ja ti-lausansojen toimintaa.

PääjohtajaJuhani Jokinen

Pääjohtajan katsaus vuoteen 2017

5


Tammikuu

› KKV aloitti uuden tehtävän, julkisten hankintojen lainmukai-suuden valvonnan.

› Kuluttaja-asiamies määräsi kiellon Indoor Group Oy:lle Askon ja Sotkan jatkuvasta alennusmyyntimarkkinoinnista.

Helmikuu

› Oikeusministeriö julkaisi arvio- muistion pikaluottosääntelyn kehittämisvaihtoehdoista. Muistion taustalla oli kuluttaja-asiamiehen oikeusministeriölle tekemä aloite kuluttajaluottolainsäädännön tarkistamiseksi ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevan kansal-lisen sääntelyn muutostarpeiden selvittämiseksi.

Maaliskuu

› Kilpailulain uudistamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä.

› KKV julkaisi rakentamisen sään-telyä koskevan selvityksen, jossa kiinnitettiin huomiota asuntojen kokonaistarjonnan varmistamiseen.

Huhtikuu

› Ensimmäisen päätös julkisten hankintojen valvonnasta. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveys-palvelukuntayhtymän (Soite) huomiota kiinnitettiin hankinta-lain tavoitteiden ja periaatteiden toteutumiseen.

Kesäkuu

› Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi sosiaali- ja terveysalan kilpailu-sääntöjä arvioineen työryhmän raportin.

› Markkinaoikeus kielsi sähköyhtiö Finkraft Oy:tä korottamasta sähkönmyyntisopimuksen hintoja lainvastaisesti.

› Kuluttaja-asiamies määräsi mark-kinointikiellot Intersport Finland Oy:lle (Intersport ja Budget Sport), L-Fashion Group Oy:lle (TopSport), Partioaitta Oy:lle, Scandinavian Outdoor Oy:lle, SGN Sportia Oy:lle, Sportia-Lahti Oy:lle ja Stadium Oy:lle.

Elokuu

› Valtioneuvosto nimitti Antti Neimalan kuluttajavastuualueen ylijohtajaksi ja kuluttaja-asiamie-heksi 1.1.2018 alkaen.

› Kuluttaja-asiamies määräsi mark-kinointikiellot Finsoffat Oy:lle, Kruunukaluste Oy:lle, Stemma Oy:lle ja Vepsäläinen Oy:lle har-haanjohtavasta markkinoinnista.

Syyskuu

› Kuluttaja-asiamies vei Finnairin markkinaoikeuteen lentomatkusta-jien oikeuksien rikkomisesta.

› Pohjoismaisten kilpailuviran-omaisten vuosikokous Tuusulassa. KKV:n pääjohtaja Juhani Jokinen allekirjoitti kokouksessa pohjois-maisten kilpailuviranomaisten yhteistyösopimuksen.

Lokakuu

› Markkinaoikeus määräsi pikaluot-toyhtiö 4financelle kolme kieltoa.

› Yhteistyössä Helsingin yliopiston kotitalousopettajan opintosuunnan kanssa järjestetty seminaari ”ÄLYKOTI - osaaminen, kuluttaja ja äly” kokosi yhteen kuluttajaosaa-misen asiantuntijat.

Marraskuu

› KKV-päivä sidosryhmille, teemana Kilpailu- ja kuluttajapolitiikka uudistuvassa taloudessa

› Pääjohtaja Juhani Jokinen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle syyskuusta 2018 lähtien.

› Kuluttaja-asiamies vei L-Fashion Group Oy:n (TopSport), Scandinavian Outdoor Oy:n ja SGN Sportia Oy:n markki-naoikeuteen harhaanjohtavasta markkinoinnista.

Joulukuu

› Markkinaoikeus määräsi seu-raamusmaksut pitkäkestoisesta kartellista useille linja-auto-yhtiöille, Linja-autoliitolle ja Matkahuollolle.

› Korkein oikeus palautti XXL:n hintalupausta koskevan asian takaisin markkinaoikeuteen.

Vuosi 2017 lyhyesti

6

Vuosi 2017 toiminta KilpailuasiatKartellit 8

Muu kilpailuvalvonta 9

Yrityskauppavalvonta 12

Kilpailuneutraliteetti 16

Julkisten hankintojen valvonta 17

Kotimaiset yhteistyöverkostot 18

Kansainvälinen yhteistyö 20

7


KILPAILUASIAT

8

Kuva

: Nin

a K

aver

inen

, nin

akav

erin

en.c

om

Kartellit

Markkinaoikeus määräsi joulu-kuussa 2017 seuraamusmak-sut pitkäkestoisesta kartellista

useille linja-autoyhtiöille, Linja-auto-liitolle ja Matkahuollolle. Markkinaoi-keus katsoi 14.12.2017 antamassaan päätöksessä, että linja-autoyhtiöt, Lin-ja-autoliitto ry ja Oy Matkahuolto Ab ovat syyllistyneet kartelliin. Markki-naoikeuden päätös oli osittain KKV:n seuraamusmaksuesityksen mukainen, mutta seuraamusmaksu jäi esitettyä al-haisemmaksi.

Markkinaoikeus määräsi yhtiöt, Lin-ja-autoliiton ja Matkahuollon kunkin maksamaan seuraamusmaksuna yhteen-sä 1,1 miljoonaa euroa. Viraston esitys oli 38 miljoonaa euroa. Markkinaoikeus

katsoi, että yhtiöt ja Linja-autoliitto olivat pyrkineet rajoittamaan kilpailua sulkemalla uudet reittiliikennevuorot Matkahuollon matkapalvelujen kuten informaatio- ja lipunmyyntipalvelujen ulkopuolelle ja jättämällä myöntämättä näille rahdinkuljetusoikeuksia. Matka-palvelujen osalta toimet kestivät joulu-kuusta 2010 syyskuuhun 2012 ja rahti-palvelujen osalta joulukuusta 2010 jou-lukuuhun 2015.

Markkinaoikeus katsoi, että yhtiöt ja Linja-autoliitto eivät olleet edunvalvon-tatoimiensa ja niihin liittyneiden kes-kustelujen ja neuvottelujen yhteydessä syyllistyneet kiellettyyn kilpailun rajoit-tamiseen. Myöskään toimia, joissa kes-kusteluin, lausunnoin tai valituksin oli

vastustettu reittiliikennelupien myöntä-mistä, ei pidetty kiellettynä kilpailun ra-joittamisena. Markkinaoikeus katsoi, että Matkahuollon palvelusopimusuudistus ei ollut kilpailua rajoittava. Markkinaoikeus hylkäsi KKV:n esityksen näiltä osin.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli viraston valituksen perusteella edelleen käsittelyssä kaksi kartellitapausta. Voi-majohtokartellissa markkinaoikeus hyl-käsi vuonna 2016 KKV:n 35 miljoonan euron seuraamusmaksuesityksen van-hentuneena. Suomen Leipuriliitto ry:tä koskevasta markkinaoikeuden päätök-sestä, jossa markkinaoikeus totesi rikko-muksen, mutta alensi seuraamusmaksua esitetystä, KKV valitti ratkaisusta seu-raamusmaksun osalta.

Kilpailuvastuualueen ylijohtaja Timo Mattila

KKV:n lokakuussa 2017 julkaisemassa esitteessä kuvataan pääpiirteittäin, mitä yritystarkastuksella tapahtuu sekä millai-sia oikeuksia ja velvollisuuksia KKV:lla ja yrityksellä on. Tarkastuksia tehdään useimmiten siksi, että virastolla on pe-rusteltu syy epäillä tarkastettavan elinkei-

nonharjoittajan tai toimialayhdistyksen syyllistyneen kiellettyihin menettelyta-poihin tai sulkeneen määräävää markki-na-asemaansa hyväksi käyttäen kilpailua markkinoilta. Virasto voi tehdä tarkas-tuksen myös sille ilmoitetun yrityskau-pan arvioimiseksi.

KKV julkaisi esitteen yritys-tarkastuksista

KILPAILUASIAT

9


Muu kilpailuvalvonta

Automatian antamat sitoumukset lisäsivät kilpailua maksamisen markkinoillaAutomatia Pankkiautomaatit Oy toi maaliskuussa 2017 markkinoille mobiilimaksamisen järjestelmän, joka mahdollistaa eri pankkien asiakkaiden väliset reaaliaikaiset tilisiirrot. Automatian omistavat Danske Bank Oyj, Nordea Bank AB:n Suomen sivuliike ja OP Osuuskunta. KKV oli esittänyt syyskuussa 2016 alustavana näkemyksenään, että Automatian maksu-järjestelmä voi johtaa haitallisiin kilpailuvaikutuksiin reaaliaikaisen maksamisen markkinoilla.

Automatia antoi kesäkuussa 2017 KKV:lle sitoumuk-set, jotka koskivat järjestelmän teknistä toteutusta ja toimintatapoja. Automatia sitoutui muun muassa tarjoamaan järjestelmäänsä kansallisesti räätälöidyn standardin lisäksi yleiseurooppalaista standardia nou-

dattavat rajapinnat sekä kaikille järjestelmän osapuo-lille mahdollisuuden osallistua yhteisiä toimintatapoja ja teknisiä vaatimuksia koskevaan päätöksente-koon ja sen valmisteluun.

Lisäksi Automatia sitoutui tarjoamaan palvelui-taan kaikille alan toimijoille, ellei kieltäytymisen voida osoittaa olevan objektiivisesti tarkasteltuna välttämätöntä sekä pitämään järjestelmään liittyvät maksut kohtuullisina, kustannusvastaavina ja syrji-mättöminä.

Sitoumukset poistivat Automatian järjestelmään mahdollisesti liittyvät kilpailuongelmat. Samalla si-toumukset paransivat muiden yritysten mahdolli-suuksia päästä mobiilimaksamisen markkinoille ja li-säsivät kuluttajille tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Easmar Logisticsin tekemän VR:n yhdysliikennekuljetuksia koskevan toimenpidepyynnön tutkinta päätettiin Easmar Logistics Oy teki Kilpailu- ja kuluttajaviras-tolle huhtikuussa 2014 toimenpidepyynnön VR:stä. Toimenpidepyynnössä yhtiö epäili, että VR on hinnoittelullaan ja muilla menettelyillään syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön yhdys-liikennekuljetusten sekä niihin liittyvien terminaali-toimintojen markkinoilla. Yhdysliikennekuljetuksella tarkoitetaan Suomen ja Venäjän välisessä rautatielii-kenteessä Suomen puolella toteutettavia rautatiekul-jetuksia. VR:llä oli yksinoikeus yhdysliikennekuljetuk-sissa 22.12.2016 saakka.

Easmar Logistics peruutti toimenpidepyyntönsä ke-sällä 2017. Asiassa saadut selvitykset ja toimenpide-pyynnön peruutus huomioiden KKV ei pitänyt tar-peellisena jatkaa asian selvittämistä ja poisti asian kä-sittelystään lokakuussa 2017.

KILPAILUASIAT

10

KILPAILUASIAT

Yaran menettelyä koskeva selvitys saatettiin loppuunKKV aloitti toukokuussa 2014 oma-aloit-teisen selvityksen Yara Suomi Oy:n me-nettelystä peltolannoitteiden kaupassa. Virasto keskittyi tutkinnassa siihen, onko Yaran alennus- ja tukijärjestelmä rajoit-tanut kilpailua lannoitemarkkinoilla ja vaikeuttanut kilpailevien lannoitevalmis-tajien markkinoille pääsyä. Virasto laati myös taloustieteellisen arvion alennus-järjestelmän markkinavaikutuksista.

KKV:n selvityksissä ei löytynyt näyttöä siitä, että Yaran menettelyt peltolan-noitteiden kaupassa johtaisivat kilpailun rajoittumiseen. Lisäksi Yara toimitti vi-rastolle selvityksen, jonka mukaan yhtiö soveltaa yhtäläisiä ehtoja sellaisiin lan-noitteiden ostajiin, joiden kanssa har-joitettu yhteistyö ja yhteistyön laajuus vastaavat riittävissä määrin toisiaan. Yara ilmoitti KKV:lle neuvottelevansa poten-

tiaalisten ostajien kanssa vilpittömässä mielessä näiden kanssa harjoitettavasta yhteistyöstä ja sen laajuudesta sekä so-vellettavista myyntiehdoista. Asian kä-sittely päätettiin lokakuussa 2017.

KTK-kuljetuspalvelujärjestelmän sopimuksista poistettiin kilpailua mahdollisesti rajoittavia sopimusehtoja KKV aloitti KTK-kuljetuspalvelujärjestelmää koske-van tutkinnan huhtikuussa 2014. Suomessa toimii noin 50 kuljetus- ja logistiikkapalveluja tarjoavaa KTK-yritystä, joilla on noin 120 toimi-paikkaa eri puolilla Suomea. Nämä yritykset muodostavat yhdessä KTK-kuljetuspalvelujärjestelmän. Järjestelmässä on mukana yli 4 000 kuljetusyrittäjää.

Selvityksissä havaittiin tiettyjen KTK-yri-tysten ja kuljetusyrittäjien välisissä liiken-

nöitsijäsopimuksissa sekä Kuljetuskes-kusten liiton mallisopimuksessa mahdol-lisesti kilpailua rajoittavia sopimusehtoja.

Ongelmallisena pidettiin sitä, että KTK-yritykset määrittivät kuljetusyrit-täjien omien kuljetuspalvelujen hinnat ja velvoittivat laskuttamaan ne KTK-yri-tyksen kautta. Ehdoissa määrättiin myös kuljetusyrittäjien omien kuljetuspalvelu-jen tarjoaminen luvanvaraiseksi ja sidot-tiin niiden ajoneuvokalusto KTK-yrityk-sen käyttöön. Lisäksi kuljetusyrittäjille oli asetettu pitkä kilpailukielto. Nämä ehdot hankaloittivat ja rajoittivat kuljetusyrittä-

jien muuta, KTK-järjestelmän ulkopuo-lista liiketoimintaa.

KKV:n kiinnitettyä huomiota asiaan tietyt KTK-yritykset uudistivat liiken-nöitsijäsopimuksiaan ja Kuljetuskeskus-ten liittomallisopimustaan poistamalla tai muuttamalla mahdollisesti kilpailua rajoittavat sopimusehdot. KKV päätti asian käsittelyn marraskuussa 2017.

Digita Oy:n toimintaa koskeva selvitys päätettiinDigita Oy jakoi vuosina 2014-2015 Oy Yleisradio Ab:n teräväpiirto- eli HD-kanavia ilmaiseksi maanpäällisessä antenniverkossa. DNA Oy teki KKV:lle helmikuussa 2014 toimenpidepyynnön, jossa epäili, että Digita olisi käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaan-sa maanpäällisen antenniverkon televi-siolähetyspalvelujen markkinoilla.

KKV tutki Digitan menettelyä kielletty-nä kustannukset alittavana hinnoittelu-na eli niin sanottuna saalistushinnoitte-luna. Ylen HD-kanavien veloitukseton jakelu ei kuitenkaan johtunut Digitan aloitteesta, vaan Ylen tekemästä linja-uksesta, jonka mukaan sen HD-kanavat olivat kaikkien jakeluoperaattoreiden saatavilla samoin ehdoin, ilman korva-usta. Jakeluoperaattorit eivät näin ollen

voineet käydä hintakilpailua siitä, kuka saa jakaa YLEn HD-kanavia.

KKV:n selvityksissä ei saatu näyttöä siitä, että Digitan toiminta olisi rajoitta-nut kilpailua. Asiassa ei kertynyt myös-kään muuta näyttöä siitä, että Digitan menettelyn taustalla olisi ollut kilpaili-jan syrjäyttämiseen tähtäävä suunnitel-ma, joten virasto päätti asian käsittelyn syyskuussa 2017.

11


KILPAILUASIAT

Sähköyhtiöiden aikajaotusten yhdenmukaistamista koskeva selvitys päätettiinEnergiateollisuuden verkkovaliokunta oli suositellut lokakuussa 2015, että kaikki sähköverkkoyhtiöt soveltaisivat samaa aikajaotusta siirtotariffivalikoimassaan. KKV aloitti oma-aloitteisen selvityksen asiasta alkuvuodesta 2016 saatuaan yhteydenottoja pääkaupunkiseudun sähköverkkoyhtiöiden asiakkailta.

Sähkönmyyjät tarjoavat kaksiaikaisia yösähkö- ja kausisähkötuotteita, joissa päivällä tai talvipäivinä kulutettu ener-gia on kalliimpaa kuin muulloin kulu-tettu energia. Tyypillisesti tämä koskee esimerkiksi sähkölämmittäjiä. Energia-teollisuuden suosituksen seurauksena pääkaupunkiseudun sähköverkkoyhtiöi-den soveltamissa aikajaotuksissa kalliim-

pien päiväenergiatuntien määrä nousi huomattavasti suhteessa edullisempiin yöenergiatunteihin. Muutoksella oli vai-kutuksia kaksiaikaisten sähkönsiirto- ja sähköenergiatuotteiden hintoihin.

Kilpailulaki ja Euroopan unionin kil-pailusäännöt kieltävät sellaiset elinkei-nonharjoittajien yhteenliittymien pää-tökset, joiden tarkoituksena tai seurauk-sena on kilpailun merkittävä estyminen, rajoittuminen tai vääristyminen. Kielto koskee muun muassa yritysten yhteen-liittymien päätöksiä, joilla rajoitetaan tai ohjataan keskenään kilpailevien yritys-ten kilpailukeinojen käyttöä.

KKV:n selvityksissä ei tullut esiin seik-koja, jotka viittaisivat siihen, että sähkö-verkkoyhtiöille annetun aikajaotussuo-

situksen tarkoituksena olisi ollut yhden-mukaistaa keskenään kilpailevien sähkö-energian myyjien kilpailukäyttäytymistä ja rajoittaa kilpailua sähkön vähittäis-myynnissä.

Viraston arvion mukaan kaksiaikais-ten sähköenergiatuotteiden hinnat eivät olleet nousseet suosituksen seurauksena, sillä ne sähkönmyyjät, joiden kaksiaikai-sissa sähköenergiatuotteissa kalliimpien päiväenergiatuntien määrä nousi aika-jaotusmuutoksen yhteydessä, laskivat kaksiaikaisten sähköenergiatuotteidensa myyntihintoja kompensoidakseen muu-toksesta aiheutuvan hinnankorotuksen.

Teoston hinnoittelumalli uudistuiMTV Sisällöt Oy teki KKV:lle heinäkuussa 2015 toimenpidepyynnön Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n toimin-nasta. MTV epäili, että Teosto olisi käyt-tänyt väärin määräävää markkina-ase-maa audiovisuaalisten sisältöpalvelujen musiikinkäyttökorvauksia koskevalla hinnoittelullaan.

KKV:n selvitysten mukaan Teoston hin-noittelu ei ollut teknologianeutraalia, vaan keskenään kilpailevilla toimijoil-la oli ollut eri hinnastot. KKV:n arvi-on mukaan tällainen hinnoittelumalli saattoi johtaa kilpailun vääristymiseen ja syrjiä maksullisten suoratoistopalvelui-den tarjoajia suhteessa perinteisten mak-sutelevisiopalveluiden tarjoajiin.

Teosto muutti hinnoittelumalliaan ja uudistus oli KKV:n mukaan oikean-suuntainen. Selvitystä ei ollut tarpeen jatkaa, mutta KKV voi ottaa asian uu-delleen arvioitavakseen, mikäli jatkos-sa ilmenee viitteitä siitä, että Teoston sopimusehdot tai muut menettelytavat johtavat merkittäviin kilpailunvastaisiin vaikutuksiin.

Pizza-online muutti sopimusehtojaan – selvitys päätettiin Pizza Master Ay teki KKV:lle tammi-kuussa 2014 toimenpidepyynnön SLM Finland Oy:n ylläpitämästä Pizza-online.fi-verkkopalvelusta. Pizza Master muun muassa epäili, että Pizza-online olisi käyttänyt väärin määräävää markki-na-asemaa rajoittamalla sopimuseh-

doissaan ravintoloiden oikeutta käyttää Pizza-onlinen kanssa kilpailevia ruoan tilausvälityspalveluja yhtäaikaisesti Pizza-onlinen palvelun kanssa.

KKV:n arvion mukaan Pizza-onlinen menettely saattoi olla kilpailua rajoit-

tavaa. Pizza-online ilmoitti kuitenkin muuttaneensa menettelyään siten, että ravintolat voivat käyttää Pizza-Onlinen rinnalla muitakin ruoan tilausvälitys-palveluja. KKV katsoi, ettei asian sel-vittämistä ole syytä jatkaa ja poisti asian käsittelystä.

12

KILPAILUASIAT

Yrityskauppavalvonta

Terveystalo ja DiacorKKV hyväksyi maaliskuussa 2017 yrityskaupan, jossa Terveystalo Healthcare Oy hankki määräysvallan Diacor Terveyspalvelut Oy:ssä. KKV siirsi Terveystalon ja Diacorin välisen yrityskaupan jatkoselvitykseen joulukuussa 2016, koska katsoi alustavien selvitysten-sä perusteella, että yrityskauppa saattaisi aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia erityisesti työterveyspal-veluiden markkinoilla.

Viraston jatkoselvitykset osoittivat, että yhtiöiden liiketoiminnoissa on suhteellisen vähän päällekkäi-syyttä yritysten toimipisteverkostojen limittäisyyden vuoksi. Terveystalo on valtakunnallinen toimija, jon-ka markkina-asema on suhteellisesti vahvin Pohjois-

ja Itä-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla Terveystalon markkinaosuus on selvästi alhaisempi kuin muual-la maassa. Diacor on puolestaan alueellinen toimija, jonka toimipisteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja Turussa.

Terveyspalvelujen markkinoille jäi myös riittävästi kilpailua yrityskaupan jälkeenkin. Merkittävin kilpai-lija on Mehiläinen, joka on ollut myös ennen yritys-kauppaa Terveystalolle Diacoria selvästi läheisempi kilpailija. Muista kilpailijoista Pihlajalinna on ilmoit-tanut laajentavansa merkittävästi toimintaansa lähi-tulevaisuudessa ja OP-Pohjola on ilmoittanut laajen-tavansa Pohjola Sairaalojen verkostoaan seuraavien kahden vuoden aikana.

KKV teki vuonna 2017 yhteensä 26 yrityskaupparatkaisua. Kuusi tapausta siirrettiin jatkokäsittelyyn, jossa kauppa ja sen kilpailuvaikutukset selvitettiin perusteellisesti.

Jatkoselvityksen jälkeen sellaisenaan hyväksytyt yrityskaupat

13


KILPAILUASIAT

Yamaha ja KonekeskoKKV hyväksyi huhtikuussa 2017 yrityskaupan, jossa Yamaha Motor Europe N.V. ja sen omistama Inhan Tehtaat Oy Ab – Buster Boats hankkivat Konekeskolta Yamarin- ja Yamarin Cross -merkkisten vapaa-ajan veneiden valmistuttamis- ja myyntiliiketoiminnan, Finnmaster-, TG-Boats- ja Zodiac -moottoriveneiden myyntiliiketoiminnan sekä Yamahan vapaa- ajan koneiden ja laitteiden maahantuonnin ja myyntiliiketoiminnan.

KKV siirsi yrityskaupan jatkoselvitykseen tammi-kuussa 2017. Viraston alustavien selvitysten perus-teella yrityskauppa olisi saattanut aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia vapaa-ajan moottoriveneiden val-mistuksen ja myynnin markkinoilla, koska Yamaha ja Konekesko ovat toistensa merkittäviä kilpailijoita.

KKV suoritti asiassa taloustieteellisen vaikutusar-

vioinnin, jossa huomioitiin yrityskaupasta aiheutuva hinnankorotuspaine sekä sitä tasapainottavat tekijät, kuten kaupan ansiosta saavutettavat kustannussääs-töt, veneiden ja perämoottorien toimitusketjun te-hostuminen ja alalle tulo.

KKV:n selvitysten perusteella yrityskauppa ei olen-naisesti estä kilpailua eikä todennäköisesti nostaisi merkittävästi moottoriveneiden hintoja. Vaikka osa-puolten kohtaama kilpailupaine yrityskaupan seu-rauksena heikkeni, yrityskaupassa syntyvät tehokkuus- edut kumosivat suuren osan kilpailulle haitallisista vaikutuksista. Viraston arvion mukaan alalle tulolle tai kilpailijoiden toiminnan laajentamiselle ei myös-kään ollut merkittäviä esteitä.

Attendo ja Mi-HoivaKKV hyväksyi lokakuussa 2017 yrityskaupan, jossa Attendo Intressenter AB hankkii Mi-Hoiva Oy:n. Virasto siirsi yrityskaupan jatkokäsittelyyn heinä-kuussa 2017, koska katsoi alustavien selvitystensä perusteella, että yrityskauppa saattaisi aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia sosiaalipalveluiden markkinoilla.

Jatkoselvityksessään KKV tarkasteli yrityskaupan vaikutuksia erityisesti ikääntyneille, mielenterve-ys- ja päihdekuntoutujille sekä kehitysvammaisille tarjottavassa tehostetussa palveluasumisessa, jossa

yrityskaupan osapuolilla oli päällekkäistä toimintaa. Selvitysten perusteella ei voitu todeta, että osapuolet olisivat toisilleen erityisen läheisiä kilpailijoita tar-kastelun kohteena olevilla markkinoilla.

Sosiaalipalveluiden markkinoille jäi myös riittä-västi kilpailua yrityskaupan jälkeenkin. Vaikka alalla on tapahtunut ketjuuntumista, markkinoilla toimii edelleen lukuisia paikallisia ja alueellisia toimijoita se-kä suurempia yrityksiä, jotka luovat kilpailupainetta markkinoilla.

YIT ja Lemminkäinen KKV aloitti syyskuussa 2017 jatkokäsittelyn yritys-kaupassa, jossa Lemminkäinen Oyj sulautuu YIT Oyj:öön. Markkinaoikeus pidensi joulukuussa 2017 käsittelymääräaikaa 26.1.2018 saakka. Ilman

määräajan pidennystä yrityskaupan käsittelymäärä-aika olisi päättynyt 28.12.2017. Lisäaika oli tarpeen tutkinnan loppuun saattamiseksi.

14

KILPAILUASIAT

Ehdollisena hyväksytyt yrityskaupat

Scandic ja RestelKKV hyväksyi joulukuussa 2017 ehdollisena yritys-kaupan, jossa Scandic Hotels Oy osti Restel Hotellit Oy:n. Virasto siirsi yrityskaupan jatkokäsittelyyn elokuussa 2017 ja markkinaoikeus pidensi viraston pyynnöstä käsittelyaikaa 5.12.2017 saakka. Ilman lisäaikaa KKV:n määräaika yrityskaupan tutkinnalle olisi päättynyt 24.11.2017.

Viraston selvitysten perusteella yrityskaupalla oli kiel-teisiä vaikutuksia kilpailulle Porin, Lahden, Kuopi-on, Lappeenrannan ja Vantaan majoitusmarkkinoil-la. Näiden paikkakuntien hotellimarkkinat olivat jo valmiiksi keskittyneet ja olisivat keskittyneet yritys-kaupan seurauksena entisestään. Restelin tuottaman kilpailupaineen poistuminen olisi todennäköisesti johtanut korotuksiin paitsi keskittymän myös sen kil-pailijoiden hinnoissa.

Yritysasiakkaille Restelin hotellien poistuminen markkinoilta merkitsi potentiaalisten sopimuskump-paneiden määrän vähenemistä kolmesta kahteen, koska pienemmät hotelliketjut, itsenäiset hotellit tai muut majoitusmuodot, kuten Airbnb, eivät ole niille valtakunnallisia hotelliketjuja vastaavia vaihtoehtoja sopimuskumppaneiksi.

Kaupan hyväksymisen ehtoina KKV velvoitti Scan-dicin myymään kilpailijoilleen yhden hotellin Poris-sa, Lahdessa ja Kuopiossa. Scandic sitoutui myös sii-hen, ettei hanki myymiään hotelleja takaisin itselleen. Lisäksi Scandic sitoutui siihen, ettei se hanki itselleen kahta Lappeenrannassa ja kahta Vantaalla suunnit-teilla olevaa uutta hotellia.

SOK ja Stockmann HerkkuKKV hyväksyi joulukuussa 2017 ehdollisena yrityskaupan, jossa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, Pirkanmaan Osuuskauppa, Turun Osuuskauppa ja S-Herkkukeittiö Oy hankkivat Stockmann Oyj Ab:n Suomen Herkku -liiketoiminnan. Virasto siirsi yritys-kaupan jatkokäsittelyyn syyskuussa 2017.

Yrityskaupan seurauksena päivittäistavarakaupan markkinat keskittyivät entisestään. KKV:n selvitys-ten perusteella kilpailu ei kuitenkaan olennaises-ti esty. Viraston taloustieteellisen analyysin perus-teella yrityskauppa ei myöskään johda Stockmann Herkun tai sen läheisyydessä toimivien S-ryhmän liikkeiden hintojen nousuun tai laadun, valikoiman taikka palvelun heikkenemiseen. Lisäksi yrityskau-passa syntyvät säästöt Stockmann Herkku -myymä-löiden hankinta- ja logistiikkakustannuksissa vähen-tävät yrityskaupan haitallisia kilpailuvaikutuksia.

S-ryhmän rooli Stockmannin kilpailijana ei myös-kään ollut KKV:n suorittaman laajan kyselytutkimuk-sen perusteella yhtä vahva kuin sen markkinaosuuden perusteella voitaisiin päätellä. Lisäksi Stockmann Her-kun S-ryhmälle tuoma kilpailupaine oli ollut vähäistä.

Stockmann Herkku -myymälöissä myytäviä tuottei-ta on hankittu Tuko Logistics Osuuskunnan kautta. Yrityskaupan seurauksena päivittäistavarakaupan han-kintamarkkina keskittyi entisestään vahvistaen mark-kinajohtaja SOK:n asemaa ja aiheuttaen sopeutumis-vaikeuksia Tukolle, joka on ollut käytännössä ainoa SOK:lle ja Ruokakeskolle vaihtoehtoinen ja riippu-maton tukkutoimittaja. KKV edellyttikin, että kaupan hyväksymisen ehtona Stockmann Herkun hankintojen tekemistä Tukolta jatketaan 31.12.2018 asti.

15


KILPAILUASIAT

Valion hakemus raakamaidon myyntivelvoitetta koskevan ehdon muuttamiseksi hyväksyttiinVuosilta 2000 ja 2004 peräisin olevien yrityskaupan ehtojen mukaan Valion on pitänyt myydä vuosittain kotimaan markkinoiden kilpailijoilleen yhteensä enintään 185 miljoonaa litraa raakamaitoa. Kilpailijat voivat ostaa tuotteen paitsi raakamaitona, myös pelk-känä maidon komponenttina eli kuorittuna maitona tai kermana.

Valio toimitti KKV:lle 9.10.2017 hakemuksen, jos-sa se esitti ehtoa muutettavaksi niin, että kuoritun maidon ja raakakerman komponenttiostoille asetet-taisiin enimmäisrajat. KKV voi kilpailulain perusteel-la poistaa hakemuksesta yrityskaupan toteuttamiselle asetetun ehdon tai lieventää sitä markkinaolosuhtei-den olennaisen muutoksen tai muun painavan syyn johdosta. Ehtojen muuttaminen on lähtökohtaisesti poikkeuksellinen toimenpide.

KKV:n selvitysten mukaan markkinaolosuhteet olivat komponenttiostojen osalta muuttuneet pysyvästi ver-rattuna ehtojen asettamishetkellä vallinneeseen tilantee-seen. Maidon komponenttien maailmanmarkkinahin-noissa oli ollut suurta vaihtelua vuoden 2007 jälkeen. Kilpailijat ostivat maitokiintiöstä eniten niitä kompo-nentteja, jotka olivat kulloinkin tuotto-odotuksiltaan kannattavimpia, jolloin Valiolle jäi vastuu heikommin

kannattavan komponentin jalostuksesta. Myös kilpaili-joiden maidon vastaanotto- ja yhteiskäsittelykapasiteetti oli lisääntynyt, mikä oli vähentänyt tarvetta ostaa mai-don komponentteja valmiiksi eroteltuina.

KKV:n arvion mukaan Valion hakemuksessa esit-tämät muutokset kuoritun maidon ja kerman kuu-kausittaisiksi ja asiakaskohtaisiksi enimmäisrajoiksi mahdollistivat myös tulevaisuudessa alalle tulon, tur-vasivat riittävällä tavalla kilpailua eivätkä aiheuttaneet suhteetonta haittaa kiintiömaitoasiakkaille. Virasto hyväksyi muutoksen joulukuussa 2017. Hyväksytty hakemus ei vaikuttanut Valion 1.10.2015 KKV:lle toimittamaan hakemukseen, joka koskee koko kiin-tiömaidon myyntivelvoitteen poistamista. Tämä ha-kemus on edelleen vireillä KKV:ssä.

KKV voi kilpailulain perusteella poistaa hakemuksesta yrityskaupan toteuttamiselle asetetun ehdon tai lieventää sitä markkinaolosuhteiden olennaisen muutoksen tai muun painavan syyn johdosta. Ehtojen muuttaminen on lähtökohtaisesti poikkeuksellinen toimenpide.

Keskon ja Lähikaupan yrityskaupan ehtona ollut 60 myymälän myynti päättyiKKV asetti huhtikuussa 2016 Keskon ja Lähikaupan yrityskaupan hyväksymisen ehdoksi sen, että Ruokakesko myy kilpailijoilleen 60 Suomen Lähikaupan myymälää. Ne sijaitsivat alueilla, joilla yrityskauppa viraston selvitysten mukaan todennäköi-sesti johtaisi kielteisiin kilpailuvaikutuksiin.

Myynnille asetettu määräaika päättyi 11.4.2017. Vain kymmenelle myymälälle löytyi ostaja. Myynnin epäonnistuminen ei kuitenkaan estänyt yrityskaupan toteuttamista, koska Suomen Lähikauppa olisi talou-dellisten vaikeuksiensa vuoksi joka tapauksessa pois-tunut markkinoilta.

16

KILPAILUASIAT

Kilpailuneutraliteettivalvonnassa vaikuttavuuden lisääminen edellytti vuonna 2017 KKV:ltä tapaustutkinnan ohella merkittävissä määrin osallistumista monien meneillään olevien yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun ja vaikuttamista siihen, että kilpailuneutraliteettinäkökohdat huomioidaan valmistelussa.

Sote- ja kasvupalvelut uudistuvatSosiaali- ja terveyshuollon uudistumi-nen ja sen mahdollisesti mukanaan tuo-ma asiakkaan valinnanvapaus tarkoitta-vat, että julkisten ja yksityisten sosiaa-lija terveyspalvelujen tuottajien välille syntyy osassa palveluita kilpailutilanne, jollaista ei nykyisen järjestelmän puit-teissa toimittaessa ole ollut.

Kasvupalveluissa, kuten työnvälitys-, uudelleenkoulutus- ja yrityspalveluissa, järjestämisvastuuseen tulevia maakuntia on puolestaan kannustettu hyödyntä-mään aikaisempaa enemmän yksityisen palvelutuotannon tarjontaa ja innovaa-tiokyvykkyyttä. Julkisten ja yksityisten kasvupalveluiden tarjoajien välille voi syntyä kilpailutilanne, jos maakunta päättää järjestää palvelut markkinaeh-toisesti ja tarjoaa palveluitaan markki-noilla itsekin.

Sekä sote- että kasvupalvelu-uudis-tuksessa tavoiteltujen markkinameka-nismin tuottamien hyötyjen saavuttami-nen edellyttää kilpailuneutraliteetin tur-vaamista, missä KKV:lla on tärkeä rooli.

Suuntaviivoja ja suosituksia julkisen sektorin toimijoille KKV kiinnitti vuoden 2017 aikana huo-miota myös julkisen sektorin menettelyi-hin. Niiden kannalta keskeistä on vaa-timus markkinaperusteisesta hinnoitte-lusta. KKV:n suuntaviivat markkinape-rusteisesta hinnoittelusta julkaistiin tou-kokuussa 2017. Suuntaviivat kuvaavat KKV:n hinnoitteluvalvontaa ja siihen liittyvää julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan arviointia käytännössä. Ne myös auttavat julkisyhteisöjä itse arvioi-maan harjoittamansa taloudellisen toi-minnan kilpailuneutraaliutta.

Maakuntauudistuksen ja valtiovarain-ministeriön Kuntatieto-ohjelman yhtey-dessä myös julkisen sektorin toiminnan seurannassa ja raportoinnissa tapahtuu muutoksia. Samassa yhteydessä julkis-hallinnon suosituksia (JHS) päivitetään vastaamaan paremman läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden tavoitteita. KKV osal-listui suosituksiin sisältyvän kustannus-laskentaan ja hinnoitteluun liittyvän oh-jeistuksen valmisteluun ja pyrki huoleh-timaan siitä, että ohjeistus täyttää myös kilpailuneutraliteetin vaatimukset.

TapauskäsittelyKKV:ssä oli vuonna 2017 vireillä 15 ta-pausta, joissa oli kyse epäillystä kilpai-luneutraliteettia vaarantavasta julkisyh-teisön toiminnasta. Useiden vireillä ole-vien tapausten tutkinnassa edettiin pää-tösvaiheeseen. Esimerkiksi Rajavartio-laitoksen hoitamia helikopteriavusteisia ensiapulentoja koskeva asia poistettiin käsittelystä marraskuussa 2017. Raja-vartiolaitoksen hoitamat tehtävät olivat osa viranomaisten lakiin perustuvaa yh-teistyötä, jonka tavoitteena oli varmistaa helikopteriavusteisten ensiapulentojen saatavuus kaikissa tilanteissa. Kyseessä oli siten luonteeltaan ei-taloudellinen toiminta, joka ei kuulu kilpailuneutrali-teettisäännösten soveltamisalaan.

Kilpailuneutraliteettivalvontaa ja julkisyhteisöjen toimintaa markkinoilla esiteltiin KKV-päivässä marraskuussa 2017.

Kilpailuneutraliteetti

17


KILPAILUASIAT

Julkisten hankintojen valvontaKKV sai uuden hankintalain myötä toimivallan valvoa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamis-ta vuoden 2017 alusta lähtien. Virasto rekrytoi vuoden 2017 aikana useita han-kintaosaajia ja vuoden lopulla hankinto-ja valvoi yhdeksän hengen tiimi. Hen-kilöstön valvontatoimintaan liittyvää osaamista kehitettiin koko vuoden ajan. Lisäksi voimavaroja suunnattiin valvon-tatoiminnan toimintatapojen ja proses-sien kehittämiseen.

Hankintavalvonnan tarkoituksena on varmistaa hankintalainsäädännön kes-keisten periaatteiden, kuten avoimuu-den ja syrjimättömyyden toteutumi-nen hankinnoissa. KKV:n puuttuminen laittomiin suorahankintoihin palvelee markkinoiden toimivuutta ja yhteiskun-nan kokonaisetua: avoimesti ja syrjimät-tömästi toteutetuilla hankinnoilla saa-daan julkisille varoille enemmän ja laa-dukkaampaa vastinetta.

KKV keskittyy hankintojen valvon-nassa ensisijaisesti laittomien suorahan-kintojen ja niihin rinnastuvien karkeasti virheellisten tai syrjivien hankintamenet-telyjen valvontaan. Laittomien suorahan-kintojen osalta KKV voi kieltää hankin-tapäätöksen täytäntöönpanon. EU-kyn-

nysarvot ylittävien ja eräiden muiden suorahankintojen tapauksessa KKV voi tehdä markkinaoikeudelle esityksen seu-raamusten, kuten seuraamusmaksun tai sopimuskauden lyhentämisen määräämi-seksi. Muiden havaitsemiensa lainvastais-ten menettelyjen johdosta KKV voi an-taa hankintayksikölle huomautuksen tai muuta hallintolain 53 c §:ssä tarkoitettua hallinnollista ohjausta.

KKV:n valvonta ei korvaa säännön-mukaista muutoksenhakumenettelyä, eikä KKV:lle annetun valvontatoimival-lan tarkoituksena ole, että KKV hakisi muutosta hankintamenettelyissä tapah-tuneisiin virheisiin tarjoajien tai muiden asianosaisten puolesta. KKV kohdistaa valvontansa erityisesti taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviin lainvastai-suuksiin, ei vähäisiin muotovirheisiin, joilla on vain rajallinen vaikutus kilpai-lutuksen lopputulokseen.

KKV havaitsi jo valvontatoimintansa alkutaipaleella epäkohtia hankintamenet-telyissä. Huhtikuussa 2017 antamassaan ensimmäisessä hankintavalvonnan pää-töksessään virasto kiinnitti Keski-Pohjan-maan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayh-tymän (Soite) huomion hankintalain ta-voitteiden ja periaatteiden toteutumiseen

hankintamenettelyssä. Soiten etälääke-tieteellisten vastuulääkäripalveluiden kil-pailutuksesta julkaistu hankintailmoitus suosi KKV:n arvion mukaan käytännössä yhtä markkinoilla toimivaa palveluntuot-tajaa ja sulki kilpailusta pois muut poten-tiaaliset tarjoajat. Aihetta käsiteltiin myös Ajankohtaista kilpailusta -blogissa kesä-kuussa 2017.

Elokuussa 2017 virasto kiinnitti Kun-nan Taitoa Oy:n huomion suorahankin-nan käyttöedellytyksiin. Kunnan Taitoa Oy oli katsonut teknisestä syystä johtu-van kilpailun puutteen olevan peruste tietoliikennepalvelujen suorahankinnal-le. KKV:n arvion mukaan valittu sopi-muskumppani ei kuitenkaan ollut han-kintalain tarkoittamalla tavalla ainoa palveluntuottaja, joka voi teknisesti to-teuttaa hankitun tietoliikennepalvelun.

Valtaosassa KKV:lle tehdyistä toimen-pidepyynnöistä on ollut kyse epäkoh-dista, joita on havaittu tai koettu vireillä olevissa ja äskettäin toteutetuissa kilpai-lutuksissa. Vähemmistö yhteydenotoista koskee lainvastaisia suorahankintoja, joi-den tulisi kuitenkin olla KKV:n valvonta-toiminnan painopisteenä. Vuonna 2018 KKV tuleekin suuntaamaan resurssejaan enemmän oma-aloitteiseen valvontaan.

KKV:n ensimmäistä vuotta hankintojen valvojana esiteltiin KKV-päivässä marraskuussa 2017.

18

KILPAILUASIAT

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaValtioneuvosto antoi 28.4.2016 periaatepäätöksen kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuu-den torjunnan strategiaksi vuosille 2016–2020. Pe-riaatepäätöksessä todettiin strategian toteutumisen edellytykseksi, että talousrikostorjunnan johtoryhmä laatii erillisen harmaan talouden ja talousrikollisuu-den torjunnan toimenpideohjelman. Sittemmin laa-ditussa toimenpideohjelmassa on 20 hanketta, jotka on jaoteltu strategian kärkihankkeiden mukaisesti.

Kärkihanke 1:n otsikko on ”Markkinoiden toimi-vuuden ja kilpailun turvaaminen yritysten ja kansa-laisten oikein toimimisen mahdollisuuksia paranta-malla, hallinnollista taakkaa keventämällä sekä tehos-tamalla korruption torjuntaa ja ennalta estämistä”. Tämän kärkihankkeen kohta 1.3 kuuluu seuraavasti: ”Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan aiheuttama sääntelytaakka ja sen seuranta”. Sääntely-taakalla tarkoitetaan lakisääteisten velvoitteiden täyt-tämisestä aiheutuvia kustannuksia, joita ei tehtäi-si ilman lakisääteistä velvoitetta; useimmiten tällöin keskitytään elinkeinoelämälle aiheutuvaan sääntely-taakkaan. Hallinnollinen taakka on tätä suppeampi käsite, koska se kattaa vain lakisääteisistä tiedonanto-velvollisuuksista aiheutuvat kustannukset.

Sääntelytaakan seurannan funktiona on ensinnäkin se, että vältetään torjuntatoimet, jotka eivät maksa it-seään takaisin. Esimerkiksi tulorekisterijärjestelmän on arvioitu säästävän yksityisen sektorin palkkahallinnon työaikaa noin 800–850 henkilötyövuotta, joka euromää-räisesti tarkoittaisi noin 40–45 miljoonaa euroa vuodes-sa; toisaalta tulotietojärjestelmän hankintakustannuk-sista on arvioitu aiheutuvan pelkästään verohallinnolle menoja vajaat 50 miljoonaa euroa (HE 134/2017 vp). Toiseksi sääntelytaakan seurannan funktiona on puut-tua kilpailuolosuhteiden epätasapuolisuuteen: sääntely-taakka kohdistuu näet yleensä suhteellisesti raskaammin pienyrityksiin kuin suuryrityksiin. Näin ollen sääntely-taakka horjuttaa kilpailuneutraliteettia yritysten välillä.

Kolmanneksi sääntelytaakan seurannalla tähdä-tään sääntelytaakkaa keventävien järjestelyjen kar-toittamiseen, kuten työantajavelvoitteiden täyttämi-sen helpottamiseen ja yleisemminkin lainsäädännön noudattamisen helpottamiseen. Nykytilanteeseen verrattuna sääntelytaakkaa voitaisiin todennäköisesti keventää muun muassa kehittämällä viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

Sääntelytaakan laskennassa on hyödynnetty ns. yksi yhdestä -periaatetta varten luotua laskuria. Yksi yhdestä -periaatteessa tähdätään siihen, että uuden lain aiheuttaessa euron lisäkustannuksia on muusta lainsäädännöstä löydettävä euron verran kustannussäästöjä.

Vastuutahona hankkeella on ollut Kilpailu- ja kulut-tajavirasto. Muut osallistujat ovat harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta vastaavat viran-omaiset. Vuonna 2017 yhteistyötä tehtiin erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sääntelytaakan laskennassa on pyritty hyödyntämään ns. yksi yhdes-tä -periaatetta varten luotua laskuria. Myös KKV:n edustajat ovat olleet mukana periaatteen ja laskurin kehitystyössä. Yksi yhdestä -periaatteessa tähdätään kustannusneutraaliin lainsäädäntöön: uuden lain ai-heuttaessa euron lisäkustannuksia on muusta lain-säädännöstä löydettävä euron verran kustannussääs-töjä. Huomion kohteena vuonna 2017 oli erityisesti rakennusala, koska harmaan talouden torjuntatoimet on tähän mennessä suunnattu merkittävässä määrin juuri kyseiselle toimialalle.

Harmaan talouden torjunnassa ovat esille nousseet hyvin vahvasti tilausansat, joissa yritys saa tilauksia antamalla harhaanjohtavia tietoja tilauksen sisällös-tä. Esimerkiksi tilauksen ensimmäisen erän markki-nointi tapahtuu pelkkänä näytepakkauksena ilman jatkovelvoitteita tai arvontaan osallistuminen johtaa

Kotimaiset yhteistyöverkostot

19


KILPAILUASIAT

arvonnan kohteeseen liittymättömään palvelutilauk-seen. KKV on korostanut tilausansoihin puuttumi-sen tärkeyttä, kun laajassa viranomaisyhteistyössä on kehitetty harmaan talouden tilannekuvaa. Muiden vi-ranomaisten kanssa on aloitettu keskustelut keinois-ta, joilla tilausansoihin voitaisiin puuttua aiempaa te-hokkaammin. Tarkoituksena on lisätä kuluttajien tie-toisuutta ilmiöstä ja näin vähentää tilausansoja.

Korruptionvastainen viranomaisyhteistyöKKV osallistui vuoden 2017 aikana kartellien ja kor-ruptionvastaiseen yhteistyöhön muiden viranomais-ten kanssa. Myös työtä korruptionvastaisessa yh-teistyöverkostossa jatkettiin. Vuoden aikana muun muassa suunniteltiin virkamieskunnalle koulutusta ja koulutusmateriaalia.

Verohallinnon harmaan talouden tutkijoiden kans-sa jatkettiin vuonna 2016 aloitettua suurimpien kau-punkien kierrosta. Useilla suurilla kaupungeilla jul-kisten hankintojen vuotuinen arvo on noin miljardi euroa, jolloin niihin kohdistuu selviä riskejä väärin-käytöksistä. Kartelleja ja korruptiota esiintyykin tois-tuvasti julkisten hankintojen yhteydessä. Hankin-tojen ison volyymin vuoksi myös väärinkäytösten aiheuttamat vahingot voivat olla merkittäviä. Kier-rosten tavoitteena on lisätä kaupunkien hankintaor-ganisaatioiden ja sisäisen tarkastuksen tietoisuutta kartellien ja korruption riskeistä ja samalla parantaa mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen saan-

tia kaupungeilta. Aihetta käsiteltiin myös Ajankoh-taista kilpailusta -blogissa.

Kaupunkikierroksella KKV ja verohallinto ovat en-sin tavanneet hankinta- ja tarkastustoimintojen joh-toa ja vastuuhenkilöitä. Tämän jälkeen on järjestetty hankintojen ja sisäisen valvonnan kanssa työskente-leville suunnattu laajempi koulutustilaisuus. KKV ja verohallinto ovat pitäneet tapaamisia erittäin hyödyl-lisinä ja niistä on saatu myönteistä palautetta myös kaupungeilta. Tapaamisia ja koulutusta on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa.

Kansainväliset tutkimukset ja KKV:n omat havain-not viittaavat siihen, että kartellien yhteydessä voi esiintyä myös korruptiota, kuten julkisen ostajatahon lahjontaa. Tämän vuoksi on hyödyllistä, että nämä il-miöt ja niiden mahdolliset yhtymäkohdat tunnetaan niin KKV:ssa kuin poliisiorganisaatiossakin. Poliisin kanssa jaettiin kokemuksia muun muassa tutkinta-menetelmistä ja -välineistä. KKV:n edustajia osallis-tui poliisin järjestämiin talousrikollisuutta ja sähköi-sen aineiston tutkintaa (it-forensiikka) käsitteleviin koulutuksiin, joissa virasto teki samalla tunnetuksi kilpailulakia ja KKV:n kartellivalvontaa. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2018.

20

KILPAILUASIAT

KKV on mukana kilpailupolitiikan ja kilpailuoikeu-den kansainvälisessä yhteistyössä. Kilpailuasioiden kansainvälisyyden merkitystä kuvataan muun muassa elinkeinoelämän piirissä seuraavasti:

”An appropriate transnational cooperation between competition authorities … can expedite the review of transactions, avoid the risk of differential outcomes, bring down administrative burden and costs, and shorten the length of proceedings. These objectives are particularly relevant in light of … the globalisation of business activities …”. (Kansainvälisen elinkeinoelämää edustavan verkoston Business and Industry Advisory Committeen (BIAC) lausunto OECD:lle, 2014)

KKV:n keskeiset sidosryhmät ovat EU:n komis-sio (DG Competition), OECD:n kilpailukomitea, pohjoismaiset kilpailuviranomaiset ja International Competition Network (ICN). Virasto osallistuu yli 30 kansainväliseen työryhmään, joilla on vuosittain 50-70 kokousta. Niistä monet toteutetaan telesemi-naareina tai webinaareina.

EU-asiatKKV osallistui vuoden 2017 aikana aikaisem-pien vuosien tapaan EU:n kilpailuviranomaisten ECN-verkoston (European Competition Network) toimintaan. ECN-yhteistyön ydin on siinä, että kaik-ki EU-jäsenmaiden kilpailuviranomaiset soveltavat samoja EU:n kilpailusääntöjä, kun kilpailunrajoituk-sella on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

ECN-verkosto on luotu varmistamaan, että EU- ulottuvuuden omaavia kilpailunrajoituksia käsittelee aina sellainen kansallinen kilpailuviranomainen, jolla on oman sijaintinsa ja rajoituksen luonteen perusteel-la parhaimmat mahdollisuudet asian käsittelemiseen. Kaikista EU:n kilpailuoikeuden tapauksista jäsenmai-den kilpailuviranomaiset ratkaisevat 85 prosenttia ja EU:n komission tapausten osuus on 15 prosenttia. Vuosittain verkostossa jaetaan komission ja EU-jä-senmaiden kilpailuviranomaisten kesken 150-200 sellaista kilpailunrajoitusasiaa, joilla on vaikutusta jä-senmaiden väliseen kauppaan. ECN-verkostossa on

sovittu erikseen siitä, miten tapausten allokointi eri jäsenmaiden kesken toteutetaan ja mitkä oikeudet ja velvollisuudet jäsenmaiden kilpailuviranomaisilla on avustaa toisia ECN-viranomaisia.

Jäsenvaltiot avustavat kilpailuasioissa toisiaan eri tavoin. KKV sai esimerkiksi vuonna 2017 muilta EU-maiden kilpailuviranomaisilta 75 toimeksian-toa, joissa tiedusteltiin Suomen soveltamiskokemuk-sia kulloinkin esillä olevassa kilpailuasiassa. Tällaisten toimeksiantojen kautta KKV tulee tietoiseksi muis-sa maissa vireillä olevista tapauksista ja voi soveltuvin osin hyödyntää tietoja myös omissa selvityksissään. Jäsenmaiden keskinäisellä yhteistyöllä säästetään re-sursseja ja voidaan vaihtaa soveltamiskokemuksia kil-pailuongelmien vaihtoehtoisista ratkaisuista.

KKV:ssä käsitellään päivittäin ECN-verkostoon liittyviä työtehtäviä. ECN-yhteistyö on pääasiallisesti luottamuksellista ja ei-julkista. Jatkuva dialogi komis-sion ja muiden EU-maiden kilpailuviranomaisten vä-lillä on tärkeää, jotta voidaan pitää oma EU-kilpailu-oikeudellinen osaaminen ajan tasalla ja olla vaikutta-massa EU-kilpailupolitiikan ja ratkaisukäytännön si-sältöön. KKV toimi maaliskuussa 2017 jäsenmaiden nimeämänä raportoijana (case rapporteur) lentorah-tia koskevassa kartelliasiassa, jossa komissio määräsi 776 miljoonan euron seuraamusmaksun.

Verkostossa käsitellään myös toimialakohtaisia kil-pailunrajoituksia, koska saman toimialan kilpailuky-symykset ovat usein samankaltaisia eri maissa. Toi-mialakohtaisia ECN-työryhmiä on mm. elintarvike-, energia-, liikenne-, lääke-, pankki-, televiestintä- ja ympäristökysymyksissä. Vuonna 2017 perustettiin uusi, digitaalisten markkinoiden kilpailukysymyksiin erikoistunut ECN-työryhmä.

Komissio antoi keväällä 2017 direktiiviesityksen, jonka tarkoituksena on entisestään vahvistaa EU:n kilpailuviranomaisten toimivaltuuksia ja sitä kautta koko ECN-verkoston tehokkuutta. Direktiiviesityk-sen taustalla on komission ja EU-kilpailuviranomais-ten vuosia kestänyt mittava selvitystyö ECN-verkos-ton kehittämistarpeista. KKV edustaa työ- ja elin-keinoministeriön kanssa Suomea ministerineuvoston työryhmässä, joka valmistelee direktiiviä lopulliseen muotoon. Tavoitteena on, että direktiivi hyväksyttäi-siin kuluvan vuoden aikana.

KKV avustaa myös ulkoministeriötä EU-tuomioistuin- asioissa. KKV sai viime vuoden aikana reilusti toista-

Kansainvälinen yhteistyö

21


KILPAILUASIAT

kymmentä EU:n tuomioistuimissa vireil-lä olevaa kilpailuasioiden ennakkoratkai-supyyntöä. KKV:n tehtävänä on arvioida ulkoministeriölle, tulisiko Suomen lausua ennakkoratkaisupyynnöistä oma kansalli-nen kilpailuoikeudellinen näkemyksensä ja sitä kautta osallistua EU-tuomioistui-men oikeudenkäyntiin mainitussa asiassa.

Yksi esimerkki kilpailuasioihin liitty-vän kansainvälisen yhteistyön lisäänty-misestä on myös valmisteilla oleva EU:n ja Kanadan kilpailulainsäädännön sovel-tamista koskeva sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on lisätä EU:n ja Kanadan kilpailuviranomaisten välistä tiedon-vaihtoa ja yhteistyötä sekä tehostaa kil-pailuvalvontaa tilanteessa, jossa kilpailu-rikkomusten vaikutukset ulottuvat yhä useammin maiden rajojen ulkopuolelle.

EU:n osalta sopimus koskee komis-sion käsittelemiä kilpailurikkomuksiin ja yrityskauppavalvontaan liittyviä asioi-ta. Koska sopimus on EU:n ja Kanadan välinen, Suomi ja muut EU:n jäsenvalti-ot eivät ole sopimusosapuolia eikä niiden tarvitse panna sopimusta täytäntöön.

OECDOECD:ssä tapahtuva yhteistyö on Suo-melle hyödyllistä, koska monet OECD- maat käyttävät kilpailuoikeuden sovelta-misessa samanlaista kilpailunrajoitusten vahinkoteoriaa (theory of harm). Yh-teistyön merkitystä korostaa se, että kil-pailuviranomaisten toivotaan käyttävän enemmän taloudellista lähestymistapaa kilpailunrajoitusten arvioinnissa. OE-CD on erinomainen foorumi vahinko-teoreettisen ajattelun pohdintaan, koska kilpailuteemoista on mahdollista kes-kustella myös EU:n ulkopuolisten kil-pailuregiimien kanssa.

KKV laati vuonna 2017 OECD-ko-kouksiin Suomen kilpailupolitiikkaa koskevan maaraportin sekä raportin fi-nanssimarkkinoiden sääntelyn ja kilpai-lun yhteensovittamisesta.

Muita OECD:n kilpailukomiteassa ja sen työryhmissä käsiteltyjä teemoja ovat olleet muun muassa maantieliikenteen kilpailu ja innovaatiot, maantieteellisten markkinoiden määrittely, yrityskauppa-tapausten päätösprosessit, big data, hin-tadiskriminaatio, kilpailuviranomaisten riippumattomuus, energiamarkkinoiden

innovaatiot, hankintojen ja laajemman kilpailupolitiikan välinen yhteys, mark-kina- ja sektoritutkimusten metodologia, jälkimarkkinat, multi-sided -markkinat, algoritmit, kilpailuoikeuden oletukset ja turvasatamat (presumptions and safe harbours), institutionaalisten sijoittajien merkitys markkinoiden keskittymisessä sekä yrityskaupoille asetettujen ehtojen monikansalliset cross border -tilanteet.

KKV:llä on yhdessä Suomen OECD- edustuston kanssa erityisenä painopis-teenä julkisen vallan aikaansaamat kil-pailunrajoitukset. OECD-edustuston toimintasuunnitelmaankin on kirjat-tuna KKV:n ja edustuston tavoitteeksi, että markkinat pysyvät kilpailulle avoi-mina ja reagoidaan tarvittaessa mahdol-lisiin protektionistisiin suuntauksiin sa-moin kuin kilpailunrajoituksiin, joissa esimerkiksi ”valtion ohjauksessa” luo-daan markkinoille tulon esteitä.

International Competition Network (ICN)ICN on maailman kattavin kilpailuoi-keuteen ja -politiikkaan erikoistunut järjestö. Sen jäseninä on yli 130 kil-pailuviranomaista kaikilta mantereilta. KKV:llä on edustaja kaikissa viidessä ICN:n työryhmässä (Cartels, Unilate-ral Conduct, Agency Effectiveness, Ad-vocacy, Mergers). KKV ja toinen USA:n kilpailuviranomaisista (US FTC) vas-tasivat vuonna 2017 ICN-projektista, jossa kartoitettiin kilpailuviranomaisten sosiaalisen median käyttöä viestinnässä ja kilpailunrajoitusten selvitystehtävissä.

KKV on toiminut vuodesta 2014 al-kaen ICN:n Agency Effectiveness -työ-ryhmän puheenjohtajistossa. Kolmivuoti-nen mandaatti päättyi toukokuussa 2017 ICN:n vuosikokouksessa Portossa, jossa KKV toimi yhden konferenssisession pu-heenjohtajana. Tämä oli kolmas kerta pe-räkkäin, kun KKV kutsuttiin vuosikoko-uksen sessioon puheenjohtajaksi. KKV:n edeltäjä kilpailuasioissa (Kilpailuvirasto) on yksi ICN:n perustajajäsenistä.

Pohjoismainen yhteistyöHallitus antoi joulukuussa 2017 edus-kunnan ratifioitavaksi pohjoismaisten kilpailuviranomaisten välistä yhteistyöso-pimusta koskevan esityksen. Se perustuu valtiosopimukseen, jonka KKV:n pää-johtaja Juhani Jokinen allekirjoitti syys-kuussa 2017 KKV:n järjestämässä Poh-joismaiden kilpailuviranomaisten vuosi-kokouksessa.

Yhteistyösopimuksella korvataan vuonna 2001 tehty yhteistyösopimus, jos-sa sopimusosapuolina olivat Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi. Sopimuksella varmistetaan tehokas yhteistyö pohjois-maisten kilpailuviranomaisten välillä. Suomi voi yhteistyöhön osallistumal-la tehostaa kilpailusääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa. Sopimuksessa sovit-tuja yhteistyömuotoja ovat ilmoitukset selvitystoimenpiteistä, tietojenvaihto, tietopyyntöjen ja muiden selvitystoi-menpiteiden suorittaminen toisen Poh-jois-maan kilpailuviranomaisen puolesta sekä avustaminen tarkastuksissa lukuun ottamatta yrityskauppa-asioita.

KKV osallistuu vuosittain yli 30 kansainväliseen työryhmään, joilla on 50-70 kokousta. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Euroopan komission Kilpailun pääosasto ja EU:n kilpailuviranomaisten verkosto, European Competition Network (ECN), OECD:n kilpailukomitea, pohjoismaiset kilpailuviranomaiset sekä International Competition Network (ICN).

22

Vuosi 2017 toiminta Kuluttaja-asiatVälttämättömyyspalvelut 25

Rahoituspalvelut ja perintä 28

Markkinoinnin ja sopimusehtojen valvonta 30

Sähköiset viestintäpalvelut ja digitalisaatio 36

Matkustajan oikeudet 38

Muu kuluttajien aseman edistäminen 39

Kuluttajien avustaminen oikeudessa 40

Kansainvälinen yhteistyö kuluttaja-asioissa 41

Valmismatkaliikevalvonta 42

Euroopan kuluttajakeskus 44

Palveludirektiivi 45

Alue- ja paikallishallinnon ohjaus 46

KULUTTAJA-ASIAT

23


KULUTTAJA-ASIAT

24

KULUTTAJA-ASIAT

Kuva

t: N

ina

Kav

erin

en, n

inak

aver

inen

.com

KKV:n kuluttajavastuualueella hoidetaan ku-luttaja-asiamiehen valvontatehtävät. Vuonna 2017 kuluttaja-asiamies sai 4 625 yhteyden-

ottoa, joista otti priorisointiperiaatteidensa perusteel-la tarkempaan käsittelyyn 88 kuluttajaoikeudellista asiaa.

Kuluttaja-asiamiehen keskeisiä tehtäviä on neuvot-telemalla saada yritys muuttamaan toimintaansa ku-luttajansuojan vaatimusten mukaiseksi. Valvonnan ja vaikuttamisen painopisteitä ovat välttämättömyyspal-velut, rahoituspalvelut ja perintä, markkinoinnin ja sopimusehtojen valvonta, matkustaminen ja liikenne sekä sähköiset viestintäpalvelut ja digitalisaatio.

KKV:n kuluttajavastuualueen ylijohtaja, kulutta-ja-asiamies Päivi Hentunen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle 1.1.2018 lukien. Valtioneuvosto nimitti elokuussa 2017 hänen seuraajakseen varatuomari Antti Neimalan.

Antti Neimala

Päivi Hentunen

25


KULUTTAJA-ASIAT

Välttämättömyyspalvelut

Markkinaoikeus kielsi Finkraft Oy:tä korottamasta sähkönmyyntisopimuksen hintoja lainvastaisesti

Finkraft Oy oli korottanut toistaiseksi voimassa olevien sähkönmyyntisopimusten hintaa niin, että korotukset olivat eri kuluttajilla noin 16–76 %. Finkraft Oy perusteli hinnankorotuksia muutoksilla sähkön markkinahinnassa ja yhtiön liiketoimintakuluissa. Kuluttaja-asiamies katsoi Finkraft Oy:n tehneen olennaisia muutoksia kuluttajien sähkönmyyntisopi-muksiin yksipuolisesti ja vei asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi syyskuussa 2016.

Markkinaoikeus kielsi kesäkuussa 2017 Finkraft Oy:tä käyttämästä sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuu-

toksen perusteena sähkön markkinahinnan muutos-ta tai liiketoiminnan kulujen muutosta, jos muutok-set eivät tosiasiallisesti vastaa suuruudeltaan vähintään kuluttajalle ilmoitettua hinnankorotusta. Markki-naoikeuden päätöksen mukaan Finkraft Oy oli säh-kömarkkinalain vastaisesti muuttanut toistaiseksi voi-massa olevia sähkönmyyntisopimuksia vetoamalla säh-kön markkinahinnan muutokseen tai liiketoiminnan kulujen muutokseen, vaikka yhtiö ei ollut näyttänyt, että sen kustannukset olisivat vastaavalla tavalla muut-tuneet. Kiellon tehosteeksi markkinaoikeus asetti 100 000 euron uhkasakon.

Sähköyhtiö Werel Oy:lle kielto lainvastaisesta markkinointi- ja sopimusehtojen muutosmenettelystä

Sähköyhtiö Werel Oy oli lähettänyt loppuvuodesta 2016 asiakkaille tiedotteen, jonka mukaan heidän tois-taiseksi voimassa oleva sähkönmyyntisopimuksensa muuttuu kahden vuoden määräaikaiseksi sähkösopi-mukseksi, elleivät he ilmoita, että eivät hyväksy muu-tosta. Muussa tapauksessa määräaikainen sopimus astuisi voimaan.

Kuluttaja-asiamies määräsi tammikuussa 2017 We-relille 100 000 euron uhkasakolla tehostetun kiel-lon. Werelin toiminta oli negatiivista myyntimenet-telyä, jota pidetään sopimattomana markkinointina

ja kuluttajansuojalain vastaisena. Samalla yhtiö rik-koi sähkömarkkinalain ja kuluttajansuojalain sopi-musehtojen muuttamista koskevia säännöksiä, joi-den mukaan sähkönmyyjä ei voi tehdä yksipuolisesti muutoksia sähkönmyyntisopimukseen.

Werel vastusti kuluttaja-asiamiehen kieltoa ja näin ollen kielto raukesi. Kuluttaja-asiamies vei asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi maaliskuus-sa 2017. Kesällä Werel kuitenkin ilmoitti ottavan-sa kiellon vastaan, jolloin kuluttaja-asiamies perui markkinaoikeushakemuksen ja määräsi yritykselle uuden kiellon.

Välttämättömyyspalvelut, kuten kaukolämmön sekä veden- ja sähköntoimitus, ovat säännöllisiä menoeriä useimmille kotitalouksille. Siksi niiden hinnoittelussa on keskeistä maksujen vakaus, ennakoitavuus ja kohtuullisuus.

26

KULUTTAJA-ASIAT

Kotimaan Energia ilmoitti korjaavansa sähkön puhelinmarkkinointiaan

Kotimaan Energia Oy markkinoi kulutta-jille puhelimitse uusia sähkönmyyntiso-pimuksia. Myyntipuhelun alussa viitattiin kuluttajan sähkönmyyntisopimukseen, joka hänellä on paikallisen sähköyhtiön kanssa. Myyjä kertoi samalla sähkön hinnan tarkistamisesta tai kuluttajan saamasta alennuksesta sähkön hintaan. Monet kuluttajat olivat saaneet tästä sen käsityksen, että puhelu koski heidän nykyistä sähkönmyyntisopimustaan ja sen hinnan alentamista.

Kuluttaja-asiamies edellytti, että Kotimaan Energia tarkistaa puhelinmyyntiä koskevia menettelytapojaan. Yhtiölle muistutettiin, että puhelinmyynnissä elinkeinonharjoit-tajan on heti puhelinkeskustelun alussa il-moitettava nimensä ohella myös puhelun kaupallinen tarkoitus. Se, minkä yhtiön sähköä myyjä on kuluttajalle kauppaamas-sa, pitää käydä ilmi niin selkeästi, että ku-luttaja ymmärtää, että kyse on Kotimaan Energian hänelle tarjoamasta uudesta säh-könmyyntisopimuksesta.

Puhelinmarkkinoinnissa oli myös toistuvasti tapauksia, joissa kuluttaja kertoi saaneensa myyntipuhelun pe-rusteella sen käsityksen, että myyjä lä-hettää hänelle vain tarjouksen, eikä hän ole vielä puhelimessa tehnyt sitovaa so-pimusta. Kuluttaja-asiamies edellytti, että yhtiön markkinoinnista on käytävä selvästi ilmi, että puhelinmyynnissä so-pimus osapuolten välillä tehdään jo pu-helimessa ja myyjä vahvistaa sopimuk-sen sisällön lähettämällä kuluttajalle so-pimusvahvistuksen.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti lisäksi huomiota Kotimaan Energian markki-noinnissa kuluttajille annettuihin hin-nan edullisuus- ja alennusväitteisiin. Kuluttajan sähkönhinnan luvattiin esi-merkiksi laskevan 10–20 prosenttia. Jotta tällaisia alennusväitteitä voidaan markkinoinnissa käyttää, on elinkei-nonharjoittajan voitava luotettavasti osoittaa, että väitteet pitävät paikkansa markkinoinnin kohteena olevien kulut-tajien osalta.

Joissakin tapauksissa Kotimaan Energi-an puhelinmarkkinointi oli kohdistunut kuluttajaan, jolla ei ollut nimissään säh-könmyyntisopimusta kyseiseen käyttö-paikkaan vaan voimassa oleva sopimus oli esimerkiksi hänen puolisonsa tekemä. Yh-tiölle huomautettiin, että sähkönmyynti-sopimus on henkilökohtainen: vain kulut-tajalla, joka on sopimuksen tiettyyn käyt-töpaikkaan tehnyt, on oikeus hallinnoida sopimusta ja halutessaan myös irtisanoa sopimus. Kukaan toinen ei voi irtisanoa sopimusta kuluttajan puolesta ilman ku-luttajan antamaa valtuutusta.

Kotimaan Energia ilmoitti, että yhtiö oli jo osin muuttanut myyntiinsä liitty-viä toimintatapoja vastaamaan kulutta-ja-asiamiehen esittämiä vaatimuksia, ja myyjille oli annettu koulutusta viestin-nän selkeyttämiseksi. Tilanteessa, jossa sähkönmyyntisopimus on toisen hen-kilön nimissä, yhtiö tarkistaa toiminta-tapojaan, jotta myyjänvaihto ei tapahdu ilman sopimuksenhaltijan valtuutusta tai suostumusta.

Nordic Green Energyn lainvastaiseen palvelumaksuun puututtiin

Nordic Green Energy veloitti kuluttajilta erillisen 52 euron ”katkaisuprosessin palvelumaksun” silloin, kun kuluttaja oli jättänyt sähkölaskun maksamatta ja hänelle oli lähetetty katkaisuvaroitus sähköntoimituksen katkaisemisesta. Yhtiön mukaan palvelumaksulla katettiin katkaisuprosessin eri työvaiheista yhtiöl-le aiheutuvia kustannuksia.

Sähkömarkkinalaissa edellytetään, et-tä kuluttajalle on lähetettävä kirjallinen huomautus maksun laiminlyönnistä ja tämän jälkeen lisäksi erillinen katkaisu-varoitus. Sähköyhtiö voi perintälain mu-kaisesti veloittaa maksuhuomautuksesta enintään 5 euroa/ huomautus.

Myös katkaisuvaroitusta voidaan ku-luttaja-asiamiehen mukaan pitää osa-na perintää. Katkaisuvaroitus voidaan silloin perintäkulujen osalta rinnastaa maksuhuomautukseen, jolloin myös sähköyhtiön lähettämää katkaisuva-roitusta koskee perintälain mukainen enimmäisveloitus 5 euroa.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että pal-velumaksulla katettavien työvaiheiden kulut olivat luonteeltaan sellaisia säh-köyhtiön yleiskuluja, jotka tulee kattaa yhtiön sähköliiketoiminnan tuotoilla. Erillisen palvelumaksun veloittaminen näistä toimenpiteistä oli kuluttajan-suojalain vastaista hinnan osittelua, ja palvelumaksun veloittamista koskeva

sopimusehto oli kuluttajien kannalta kohtuuton.

Kuluttaja-asiamies edellytti, ettei Nor-dic Green Energy veloita kuluttajilta eril-listä katkaisuprosessin palvelumaksua ti-lanteessa, jossa kuluttajan maksu on vii-västynyt ja saatavaa on ryhdytty häneltä perimään. Tämä koskee yhtä lailla tilan-netta, jossa katkaisuprosessi on edennyt sähkönkatkaisuun kuin tapauksia, joissa kuluttaja maksaa saatavan ennen sähkön-katkaisua. Lisäksi kuluttaja-asiamies edel-lytti, että Nordic Green Energy hyvittää kuluttajille näiltä jo veloitetut katkai-suprosessin palvelumaksut. Yhtiö ilmoitti tekevänsä kuluttaja-asiamiehen edellyttä-mät toimenpiteet.

27


KULUTTAJA-ASIAT

Kaukolämpöehdot uudistettiin

Kaukolämmön toimittamista koskevat yleiset sopimu-sehdot päivitettiin vastaamaan uudistunutta lainsää-däntöä samalla kun ehtoja joiltain osin täsmennettiin ja käytettyä terminologiaa nykyaikaistettiin. Uudet eh-dot korvaavat aiemmat vuodelta 2010 olevat yleiset sopimusehdot.

Uudet kaukolämpöehdot valmisteltiin Ener-gia-teollisuus ry:n jäsenistä koostuvassa työryhmässä, ja kuluttaja-asiamies kommentoi ehtoja kuluttajan-suojan kannalta. Ehtoja sovelletaan silloin, kun läm-mönmyyjä ja asiakas tekevät lämpösopimuksen käyt-töpaikan liittämisestä kaukolämpöverkkoon ja läm-mön toimittamisesta lämmönluovutuspaikkaan.

Lainsäädännön muuttumisesta johtuen ehtoihin li-sättiin muun muassa vaatimus siitä, että lämpöener-giamittari luetaan säännöllisesti vähintään neljä ker-taa vuodessa ja todellisen kulutuksen mukainen ta-soituslasku tehdään vastaavasti myös vähintään neljä kertaa vuodessa. Asiakkaalla on muun muassa oikeus veloituksetta saada laskutuksen perusteena olevat mittaustiedot siltä ajanjaksolta, miltä hän voi vaatia hyvitystä, tai lämmönmyyjä voi vaatia lisäveloitusta.

Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset uudistettiin

Vesimaksuja koskevat ohjeet ja suositukset uudistet-tiin vastaamaan lainsäädännön, kuten vesihuoltolain, muutoksia. Aiempiin vuonna 2001 valmistuneisiin ohjeisiin tehtiin samalla myös muita tarpeellisik-si katsottuja muutoksia. Uusi ohjeistus laadittiin Vesilaitosyhdistyksen kokoamassa työryhmäs-sä, ja myös kuluttaja-asiamies osallistui ohjeiden valmisteluun.

Kuluttajansuojan kannalta vesi on välttämättömyys-hyödyke, jota koskevat vaatimukset paitsi palvelun saatavuudesta myös hinnoittelun kohtuullisuudes-ta ja tasapuolisuudesta. Vesihuoltopalvelujen ylei-siä hinnoitteluperiaatteita ovat lisäksi muun muassa kustannusvastaavuus, kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle, maksuperusteiden läpinäkyvyys sekä mak-sujen ymmärrettävyys.

Vesihuoltolaitosten kustannuksista valtaosa on kiinteitä vesihuoltoinfrastruktuurin ylläpitämisestä aiheutuvia kuluja, minkä vuoksi uudessa maksusuo-situksessa kannatetaan perusmaksujen vaiheittaista kasvattamista suhteessa käyttömaksuihin. Käyttö-maksuun – toisin kuin perusmaksuun – kuluttaja voi omalla säästäväisellä vedenkäytöllään vaikuttaa. Ku-luttajansuojan kannalta tärkeänä voidaan pitää sitä, ettei kiinteä perusmaksu muodosta kuluttajan vesilas-kussa niin suurta osaa, että kuluttajalta poistuu talou-dellinen kannustin vastuulliseen vedenkäyttöön.

28

KULUTTAJA-ASIAT

Rahoituspalvelut ja perintä

Markkinaoikeus määräsi pikaluottoyhtiö 4financelle kolme kieltoa

4finance markkinoi ja myönsi 2010 euron suuruisia kertaluottoja 30 päivän takaisinmaksuajalla verk-kosivujensa Vivus.fi kautta. Kuluttaja-asiamies haki loppuvuodesta 2016 markkinaoikeudelle jättämässään hakemuksessa pikaluottoyhtiö 4financelle kieltoja kohtuuttomista ja lainvastaisista luottoehdoista sekä lainvastaisesta luotonmyöntämismenettelystä neljällä eri kieltovaatimuksella.

Markkinaoikeus määräsi lokakuussa 2017 4financelle kolme kieltoa, joita tehostettiin yhdellä 100 000 eu-ron sakolla. Kuluttaja-asiamies on hakenut valituslu-paa korkeimmalta oikeudelta niiltä osin kuin markki-naoikeus ei määrännyt vaadittuja kieltoja.

Valvontakampanja paljasti autoluottojen mainonnassa puutteita

Toukokuussa 2017 julkistetut kuluttaja-asiamiehen ja aluehallintoviranomaisten valvontakampanjan tulokset osoittivat, että autoluottoja mainostetaan kuluttajille puutteellisilla ja epäselvästi esitetyillä tie-doilla. Aluehallintoviranomaisten tarkastamista 1 078 automainoksista yli puolessa luottoja markkinoitiin puutteellisin tiedoin.

Useissa mainoksissa korostettiin yhtä luoton tietoa ja muut laissa edellytetyt tiedot esitettiin pikkuprin-tillä. Kuluttajasuojasäännökset kuitenkin edellyttä-

vät, että kaikki luoton tiedot esitetään selkeästi, nä-kyvästi ja tiiviisti.

Valvontakampanjan rinnalla kuluttaja-asiamies tar-kasti myös autoluottojen televisiomainontaa. Televi-siossa esitetyissä mainoksissa luoton tiedot esitettiin usein nopeatempoisesti ja pienellä niin, ettei televi-siokatsoja pystynyt tavanomaisten katseluolosuhtei-den perusteella havainnoimaan niitä.

Kuluttaja-asiamies seuraa jatkossakin autoluotto-jen mainontaa ja käsittelee luottomainonnan epäkoh-tia yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Pikaluottoja tarjoava IPF Digital Finland Oy markkinaoikeuteen kohtuuttomista ja lainvastaisista luottoehdoista

Kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta maalis-kuussa 2017 kieltoa pikaluottoyhtiö IPF Digital Fin-land Oy:lle. Yhtiö oli tarjonnut kuluttajille Credit24 Joustolimiitti -luottotuotetta. Kyseessä oli toistaiseksi voimassa oleva jatkuva luotto 100-4000 euron luot-torajalla ja 1–6 kuukauden takaisinmaksuajalla. Yhtiö

ei sisällyttänyt nostopalkkiota luottokustannuksiin to-dellista vuosikorkoa laskettaessa. Näin se antoi kulut-tajille virheellisen kuvan luoton kustannuksista, mikä myös vääristi eri kuluttajaluottojen välistä vertailta-vuutta.

29


KULUTTAJA-ASIAT

Pikaluottosääntelyn kehittäminen eteni

Oikeusministeriö julkaisi helmikuussa 2017 arviomuis-tion pikaluottosääntelyn kehittämisvaihtoehdoista. Muistion taustalla oli kuluttaja-asiamiehen syyskuussa 2016 oikeusministeriölle tekemä aloite kuluttajaluot-tolainsäädännön tarkistamiseksi ja kohtuuttomia so-pimusehtoja koskevan kansallisen sääntelyn muutos-tarpeiden selvittämiseksi. Kuluttaja-asiamies katsoi aloitteessaan, että korkokattosääntely tulisi laajentaa kaikkiin kuluttajaluottoihin, koska kuluttajien kannal-ta ongelmallisia ovat nimenomaan korkosääntelyn ulkopuolelle jäävien 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen suuret luottokustannukset.

Oikeusministeriön arviomuistiossa kartoitettiin, mil-lä tavoin pikaluottojen aiheuttamia ongelmia voitai-

siin vähentää lainsäädäntömuutoksilla. KKV kannat-ti lausunnossaan muun muassa korkokattosääntelyn soveltamisalan laajentamista, kuluttaja-asiamiehen valvontakeinojen parantamista, vertaislainasaatavien rinnastamista perinnässä kuluttajasaataviin ja koh-tuuttomia sopimusehtoja koskevan sääntelyn muu-tostarpeiden arviointia.

Kuluttaja-asiamies painotti vielä marraskuussa 2017 julkaistussa blogikirjoituksessaan uuden luotto-sääntelyn tarpeen kiireellisyyttä. Pikaluottoalan epä-kohdista aiheutuu paitsi velkaantumista ja syrjäyty-mistä, myös muita kuluja yhteiskunnalle, kun velka-neuvonta, ulosotto, tuomioistuimet ja viranomaiset joutuvat taajaan hoitamaan korkokattosääntelyä kier-tävien pikaluottoyhtiöiden aiheuttamia ongelmia.

KKV kannatti positiivisten luottotietojen käyttömahdollisuuksien selvittämistä

Oikeusministeriö pyysi syyskuussa 2017 näkemyksiä positiivisten luottotietojen käsittelystä ja hallinnoin-nista. KKV kannatti lausunnossaan sitä, että positii-visten luottotietojen käytön erilaisten toteutusvaihto-ehtojen hyödyt ja haasteet selvitetään. Selvityksessä tulisi tarkastella positiivisen luottotiedon käyttöä kuluttajien ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi sekä kartoittaa työkaluja, joita luotonantajat voivat käyt-tää arvioidessaan luotonhakijan luottokelpoisuutta ja joita kuluttajat voivat hyödyntää luotonantajia kilpailuttaessaan.

KKV kiinnitti huomiota myös siihen, että positiivi-set luottotiedot voivat tuoda luottomarkkinoille läpi-näkyvyyttä tasaamalla informaatiota toimijoiden kes-ken. Positiivisten luottotietojen paljastaminen toisil-le luotonantajille voi tuoda luototuksen markkinoilla suurimmille toimijoille vastavoimaa ja myös mahdol-listaa uusien luotonantajien markkinoille tuloa.

Uudet linjaukset kuluttajaluottojen tarjoamisesta ja verkkokaupassa maksamisesta

Helmikuussa 2017 julkaistun kuluttajaluottojen tarjoa-mista koskevan linjauksen taustalla olivat kuluttaja-luottoja koskevaan lainsäädäntöön 1.1.2017 alkaen tul-leet muutokset sekä oikeuskäytännön kehittyminen. Linjauksessa selvitetään luotonantajille ja luotonvä-littäjille, miten kuluttajansuojalain 7 luvun säännöksiä sovelletaan kuluttajaluottojen tarjoamiseen. Samalla avataan esimerkkien ja ratkaisukäytännön avulla muun muassa sitä, mitkä kaikki asiat kuluttajaluotois-ta on kerrottava mainoksissa.

Huhtikuussa 2017 julkaistiin puolestaan linjaus, joka koski verkkokaupassa maksamista. Linjaus on suun-nattu erityisesti verkkokaupoille ja maksamisratkaisu-ja verkkokaupoille tarjoaville yrityksille. Linjauksessa opastetaan yrityksiä toteuttamaan maksamiskäytän-tönsä niin, että maksaminen olisi sekä sujuvaa että täyttäisi lain vaatimukset.

30

KULUTTAJA-ASIAT

Tilausansat työllistivät edelleen

Kuluttaja-asiamies jatkoi vuonna 2017 jo aiemmin alkanutta aktiivista tilausansoihin liittyvää työtä. Tilausansoissa kuluttaja saa tyypillisesti verkkokau-palta tai puhelinmyyjältä laskun tuotteesta, jota ei ole ymmärtänyt tilanneensa.

Kuluttaja-asiamies muun muassa tarkasteli ravinto-lisiä myyvien virolaisten Vitaelife Pharma Oü:n ja Regimen Oü:n verkkosivuja siitä näkökulmasta, saa-ko kuluttaja tiedot tuotteen pääominaisuuksista, ko-konaishinnasta ja muista mahdollisista kuluista sekä sopimuksen kestosta verkkosivuilla selkeästi ja välit-tömästi ennen tilauksen tekoa. Tarkastetuilla sivuilla tiedot oli sijoitettu joko suoraan tilauspainikkeen ylä-puolelle tai tilaussivun leipätekstiin. Kuluttaja-asia-mies päätti asian käsittelyn joulukuussa 2016, mutta kiinnitti yritysten huomiota niiden asiakaspalvelus-sa havaittuihin ongelmiin. Yritysten markkinoinnin seurantaa jatkettiin alkuvuonna 2017.

Kuluttaja-asiamies varoitti myös Autonhintaarvio.fi- sivustosta, jonka kautta kuluttajat olivat tilanneet autonarviopalvelun tietämättä sen maksullisuudes-ta. Nordeaa puolestaan muistutettiin siitä, että luo-tonantajalla ja maksupalveluntarjoajalla on vastuu palauttaa kuluttajalle aiheettomat korttiveloitukset, joihin kuluttaja ei ole antanut suostumusta ja jotka ovat syntyneet tilausansatilanteissa yritysten johtaessa kuluttajia tarkoituksellisesti harhaan. Myös operaat-toreilla on samanlainen vastuu liittymälaskulla veloi-tettavista tilausansoihin liittyvistä aiheettomista os-toksista. Lisäksi kuluttaja-asiamies avusti oikeudessa useita kuluttajia, joihin kohdistuvia tilausansasaatavia perintätoimistot olivat alkaneet periä oikeusteitse.

Tilausansat olivat esillä myös rikoksentorjuntaneu-voston petostyöryhmässä, jonka jäsen KKV oli. Työ-ryhmä julkaisi joulukuussa 2017 katsauksen petosri-kollisuudesta ja sen ehkäisystä sekä suositukset petos-ten ehkäisyksi. Tilausansoihin liittyviä toimenpiteitä jatketaan vuonna 2018.

Markkinoinnin ja sopimusehtojen valvonta

Huonekaluliikkeille kieltoja harhaanjohtavasta markkinoinnista, yksi liike markkinaoikeuteenKuluttaja-asiamies määräsi tammikuussa 2017 kiellon Indoor Group Oy:lle Askon ja Sotkan jatkuvasta alen-nusmyyntimarkkinoinnista, joka on ollut lainvastaista kuluttaja-asiamiehen yhtiölle useaan kertaan anta-masta ohjeistuksesta huolimatta. Kiellon tehosteeksi määrättiin 100 000 euron uhkasakko. Yhtiötä edelly-tettiin muuttamaan markkinointiaan kiellon vaatimalla tavalla 14.2.2017 mennessä.

Kuluttaja-asiamies oli myös seurannut useiden huo-nekalualan yritysten verkkosivuja elokuusta 2016 tammikuuhun 2017 sen selvittämiseksi, miten ka-lusteiden markkinoinnissa ilmoitetaan tuotteiden hinnat alennetuksi käyttämällä erilaisia alennuksiin viittaavia ilmaisuja. Seurannan kohteina olivat Kruu-nukaluste Oy:n, Metropoli Kaluste Oy:n, Stemma

Oy:n, Finsoffat Oy:n, Isku-Yhtymä Oy:n, Vepsäläi-nen Oy:n ja JYSK Oy:n verkkosivut.

Seuranta osoitti, että vertailuhintoja ja alennuspro-sentteja käyttämällä markkinoinnissa luodaan kulut-tajille mielikuva suurista alennuksista, jotka eivät ole aina totuudenmukaisia. Kuluttaja-asiamies huomaut-ti seurannan kohteena olleita yrityksiä niiden markki-noinnin lainvastaisuudesta ja edellytti niiden korjaa-van puutteet määräaikaan mennessä. Koska Finsoffat, Kruunukaluste, Stemma ja Vepsäläinen eivät lupauk-sistaan huolimatta toimineet näin, kuluttaja-asiamies määräsi niille elokuussa 2017 markkinointikiellot. Kieltoja tehostettiin 100 000 euron uhkasakoilla.

Kruunukaluste vastusti kuluttaja-asiamiehen kiel-toa, joten kielto raukesi. Kuluttaja-asiamies vei Kruu-nukalusteen markkinaoikeuteen marraskuussa 2017.

31


KULUTTAJA-ASIAT

Urheiluvälineliikkeille kieltoja harhaanjohtavasta markkinoinnista, kolme liikettä markkinaoikeuteen

Kuluttaja-asiamies oli seurannut useiden urheilu-välinealan yritysten verkkosivuja elokuusta 2016 lähtien selvittääkseen, miten alan yritysten mark-kinoinnissa käytetään prosenttialennuksia, vertai-luhintaa tai muita alennuksiin viittaavia ilmaisuja. Vertailuhinnoilla ja alennusprosenteilla pyritään luomaan kuluttajille käsitys siitä, että nämä saavat yritykseltä huomattavan alennuksen. Kuluttaja-asiamiehen seurannan perusteella tuotteita ei kuitenkaan välttämättä koskaan tarjottu ilmoitetuil-la vertailuhinnoilla eivätkä alennusprosentit näin ollen olleet todellisia. Lisäksi tuotteiden hintoja oli saatettu ensin nostaa hyvin lyhyeksi ajaksi ja mai-nostaa sen jälkeen kuluttajille huomattavan pitkään alennusmyyntiä.

Seurannan perusteella kuluttaja-asiamies määräsi ke-säkuussa 2017 markkinointikiellot Intersport Fin-land Oy:lle (Intersport ja Budget Sport), L-Fashion Group Oy:lle (TopSport), Partioaitta Oy:lle, Scandi-navian Outdoor Oy:lle, SGN Sportia Oy:lle, Spor-tia-Lahti Oy:lle ja Stadium Oy:lle. Kieltoja tehostet-tiin 100 000 euron uhkasakoilla.

Kieltojen taustalla oli maaliskuussa 2016 järjestetty kuluttaja-asiamiehen ja keskeisten Suomessa toimi-vien urheiluvälinealan yritysten tapaaminen. Tapaa-misessa yrityksille kerrattiin alennus- ja tarjousmark-kinointiin liittyviä sääntöjä ja sovittiin, että yritykset pidättäytyisivät kuluttajia harhaanjohtavasta hinta-markkinoinnista. Kiellon saaneet yritykset eivät kui-tenkaan lupauksistaan huolimatta muuttaneet lain-vastaisia käytäntöjään.

Scandinavian Outdoor Oy, SGN Sportia Oy, L-Fashion Group Oy vastustivat saamiaan kieltoja, jolloin kiellot raukesivat. Kuluttaja-asiamies vei yh-tiöt markkinaoikeuteen marraskuussa 2017.

Lisäksi kuluttaja-asiamies määräsi Suomen Retki-tukku Oy:lle markkinointikiellon marraskuussa 2017 ja asetti kiellon tehosteeksi uhkasakon. Yhtiö ei osoit-tanut perineensä koskaan vertailuhintaa vastaavaa hintaa kiellon perusteena olleista tuotteista. Yhtiön markkinointi oli ollut omiaan hämärtämään kulutta-jan käsitystä yhtiön hintojen normaalitasosta ja sen myötä ilmoitetusta alennuksesta koituvasta tosiasial-lisesta edusta.

Korkein oikeus palautti XXL:n hintalupausta koskevan asian takaisin markkinaoikeuteen

Kuluttaja-asiamies vei urheiluvälineliike XXL:n mark-kinaoikeuteen vuonna 2015, koska katsoi XXL:n esittä-mät tuotteiden edullisemmuutta koskevat väitteet yhdessä hinnanerotusta koskevan lupauksen kanssa kuluttajien kannalta harhaanjohtaviksi.

Markkinaoikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen vaati-muksen 24.11.2015 katsottuaan, että XXL:n markki-noinnissaan käyttämän hintalupauksen sanamuoto ei johtanut kuluttajaa harhaan. Kuluttaja-asiamies valit-ti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen vuonna 2016.

Korkein oikeus kumosi joulukuussa 2017 markki-naoikeuden päätöksen ja palautti asian markkinaoi-keuden käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden mu-kaan markkinaoikeus ei ollut ottanut harhaanjohta-vuutta arvioidessaan huomioon kaikkia esille tulleita seikkoja kokonaisuudessaan. Markkinaoikeus oli pe-rustanut ratkaisunsa mainoksessa käytettyihin sana-muotoihin, vaikka ratkaisevaa olisi ollut arvioida sitä mielikuvaa, joka mainoksia nopeasti silmäilevälle kes-kivertokuluttajalle XXL:n mainonnasta syntyy.

32

KULUTTAJA-ASIAT

Suomen Apteekille kielto harhaanjohtavasta puhelinmarkkinoinnista Oy Suomen Apteekkiyhtiöt Ab oli markkinoinut kuluttajille lisäravinnevalmisteita ja elintarvik-keiksi luokiteltavia vitamiinivalmisteita puhelimit-se. Yhtiö oli käyttänyt puhelinmyynnissä markki-nointinimeä Suomen Apteekki. Kuluttaja-asiamies katsoi, että yhtiö käytti apteekki-sanaa kuluttajia harhaanjohtavalla tavalla, jolloin kuluttajat luu-livat, että markkinointia teki apteekkiluvallinen apteekki.

Kuluttaja-asiamies kielsi marraskuussa 2017 Suomen Apteekkiyhtiötä johtamasta puhelinmarkkinoinnissa kuluttajia harhaan käyttämällä yrityksestä ilmaisua Suomen Apteekki, Suomen Apteekkiyhtiöt tai muuta sanan apteekki sisältävää ilmaisua, ellei markkinointi-puhelussa yksiselitteisesti ja selvästi ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla kerrota kuluttajalle, että kysy-mys ei ole apteekkiluvan saaneen yrityksen markki-noinnista. Kiellon tehosteeksi määrättiin 100 000 eu-ron uhkasakko.

KKV:n ja AVIen valvontakampanja paljasti puutteita autokoulujen verkkosivuilla ilmoitetuissa hinnastoissa Valvontakampanja toteutettiin keväällä 2017 kaikkien aluehallintovirastojen alueilla sekä Ahvenanmaalla, ja sen aikana tarkistettiin yhteensä yli neljäsataa verkkohinnastoa. Kampanjan tavoitteena oli edistää autokoulupalveluiden vertailtavuutta sekä hintamerkin-täsäännösten noudattamista. Valvonnassa hyödynnet-tiin kuluttaja-asiamiehen ja Suomen Autokoululiitto ry:n yhdessä laatimaa mallihinnastoa, josta käy ilmi, mitkä tiedot autokoulun palveluhinnastossa tulee olla.

Autokoulu on merkittävä taloudellinen panostus, minkä vuoksi palvelun hinta on kuluttajan ostopää-

töksen ja taloudellisen turvallisuuden kannalta eräs olennaisimmista tiedoista. Selvästi kerrotut hinnat parantavat myös kuluttajien mahdollisuuksia ver-tailla eri autokoulupalveluja.

Valvontakampanjan tulosten perusteella kaikki au-tokoulut eivät kuitenkaan esittäneet verkkosivuillaan hintamerkintäasetuksen vaatimukset täyttävää hin-nastoa. Aluehallintovirastot olivat yhteydessä niihin yrityksiin, joiden hinnastot oli todettu puutteellisiksi. Yritykset saivat tarvittaessa myös ohjeistusta hintojen merkitsemiseen liittyvistä velvoitteista.

Ratti.fi korjasi markkinointiaan Ajo-opetuksen välityspalveluna toimiva Ratti.fi (YMediaHouse Oy) saattaa yhteen ajo-opetusta tarvitsevia ja ajo-opetusta antavia henkilöitä. Yritys myy verkkosivuillaan myös teoriapakettia, joka on tarkoitettu B-ajokortin perusvaihetta ajo-opetuslupa-opetuksessa suorittaville.

Kuluttaja-asiamies havaitsi sivustolla useita puutteita. Lisäksi kuluttaja-asiamies selvitti, toimiiko Ratti.fi pelk-känä verkkoalustana, jonka kautta ajo-opettajat ja op-pilaat voivat löytää toisensa vai onko Ratti.fi myös ku-luttajan tosiasiallinen sopimuskumppani, jolle kuluttaja maksaa sopimukseen liittyvät maksusuoritukset.

Kuluttaja-asiamies tapasi Ratti.fi:n maaliskuussa 2017. Yritys sitoutui korjaamaan markkinointiaan ja lisäämään tiedon etämyynnin peruuttamisoikeu-desta verkkosivuilleen. Yritystä ohjeistettiin samas-sa yhteydessä hinnan ilmoittamiseen ja etäkauppaan liittyvistä säännöksistä.

33


KULUTTAJA-ASIAT

S-Ryhmä muutti harhaanjohtavaa bonuskertymän markkinointiaSOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta) mark-kinoi bonuskertymää kuluttajille kertomalla, minkä verran heille oli kertynyt kuukauden bonusostoja ja millä summalla heidän pitäisi vielä kuukauden aikana tehdä ostoksia saavuttaakseen korkeamman bonus-tason. Bonuskertymästä viestittiin kuluttajille muun muassa kuukausittaisessa uutiskirjeessä, S-mobiili-sovelluksessa sekä S-kanava-palvelussa ja S-Ryhmän verkkopalveluissa.

Kuluttaja-asiamies katsoi markkinoinnin harhaan-johtavaksi, sillä kaikkia kuluttajan bonuskertymää kerryttäviä ostoja ei välttämättä ollut huomioitu ku-luttajalle ilmoitetussa summassa. Esimerkiksi yhteis-työkumppaneilta tehdyt ostot, jotka maksettiin las-

kulla, kirjautuvat bonuskertymään vasta laskun mak-sukuukauden viimeisinä päivinä.

Kuluttaja-asiamies edellytti SOK:ta tarkentamaan viestiänsä niin, että asiasta kerrotaan markkinoinnis-sa riittävän selvästi. SOK lisäsi kesällä 2017 viestin-täkanaviinsa maininnan siitä, että mahdolliset ostot niiltä yhteistyökumppaneilta, joiden palvelut makse-taan laskua vastaan, kirjautuvat bonuskertymään vas-ta laskun maksukuukauden viimeisinä päivinä. Lisäk-si SOK sitoutui selkeyttämään viestintäänsä seuraa-valta bonusprosenttitasolta puuttuvasta euromäärästä niin, että asiakasomistajien on helpompi mieltää, et-tei kyseisen luvun laskennassa ole otettu huomioon bonuskertymään mahdollisesti viiveellä kirjautuvia suorituksia.

34

KULUTTAJA-ASIAT

Arttu Wiskarin kappaleen ja musiikkivideon piilomainontaan puututtiin Kuluttaja-asiamies kiinnitti alkuvuodesta 2017 huo-miota Arttu Wiskarin kappaleeseen ja musiikkivideoon ”Ystävän remppa”, joka oli tehty markkinointiyhteis-työssä Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/Gyprocin kanssa. Gyproc-levyt mainitaan useasti kappaleen sanoituksessa, ja Gyprocin tuotteet ja nimi näkyvät videolla monta kertaa.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että kokonaisuutena mu-siikkivideo oli Gyprocin ja sen rakennuslevyjen mai-nostamista. Kaupallisesta yhteistyöstä, ja kenen lu-kuun se tapahtuu, ei kuitenkaan ollut mainintaa itse videolla.

Markkinoinnin tunnistettavuus on kuluttajansuo-jan keskeisiä periaatteita. Kuluttajalla on aina oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupalli-sesti ja mikä taho on vaikuttamisen takana. Kulut-taja-asiamies edellytti, että Saint-Gobain Rakennus-tuotteet Oy varmistaa vastaisuudessa artistiyhteistyö-tä tehdessään, että kaupallisesta yhteistyöstä ja sii-tä, kenen lukuun markkinointi tapahtuu, kerrotaan markkinointitoimenpiteen yhteydessä. Lisäksi ”Ystä-vän remppa” -musiikkivideon alkuun lisättiin kulut-taja-asiamiehen edellyttämä maininta siitä, että video on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/Gyprocin kanssa. Yritys sitou-tui kuluttaja-asiamiehen vaatimuksiin.

Kuluttaja-asiamies ja tubettajaverkostot torjuivat piilomainontaa

Kuluttaja-asiamies keskusteli syyskuussa 2017 kolmen tubettajaverkoston; Splay Suomi Oy:n, Troot Network Oy Ltd:n (ent. Töttöröö) ja United Screens Oy:n kanssa hyvistä käytännöistä, joilla mainonnan tunnistettavuus varmistetaan. Kuluttaja-asiamies oli havainnut, että YouTubessa esiintyy paljon kaupal-lista yhteistyötä, kuten mainontaa, sponsorointia ja tuotesijoittelua. Osa kaupallisesta sisällöstä on tun-nistettavissa markkinoinniksi, mutta osa jää piiloon merkintöjen puutteellisuuden vuoksi.

Tubettajaverkostot katsoivat olevansa vastuussa sen varmistamisesta, ettei heidän kaupallisissa yhteistyö-projekteissaan esiinny piilomainontaa. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden katsottiin hyödyttävän sekä katso-jia että kaikkia kaupalliseen yhteistyöhön osallistuvia tahoja.

Kuluttaja-asiamies edellytti tubettajaverkostoja oh-jeistamaan tubettajia kaupallisen yhteistyön merkit-semisestä asianmukaisesti. Verkostot olivat jo aiem-min laatineet itsesääntelynä yhdessä IAB Finland ry:n kanssa Tubettajayhteistyöoppaan (2017), jossa anne-taan ohjeistusta markkinoinnin tunnistettavuudesta. Kuluttaja-asiamies piti ohjeistusta sisällöltään ansiok-kaana, mutta korosti käytännön toimien merkitystä.

Tapaamisessa selvennettiin myös alaikäisiin kohdis-tuvaan markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Markki-nointi alaikäisille on sallittua, mutta markkinoinnin hyvätapaisuutta ja sopivuutta arvioidaan kuitenkin si-tä tiukemmin kriteerein, mitä nuoremmista katsojista on kysymys.

Piilomainontaa käsiteltiin laajemmin myös kulut-taja-asiamiehen blogikirjoituksessa huhtikuussa 2017.

Markkinointi alaikäisille on sallittua, mutta markkinoinnin hyvätapaisuutta ja sopivuutta arvioidaan kuitenkin sitä tiukemmin kriteerein mitä nuoremmista katsojista on kysymys.

35


KULUTTAJA-ASIAT

DHL luopui itsetullauksen palvelumaksusta

Kuljetus- ja kuriiripalveluyhtiö DHL oli veloittanut ulkomailta verkkokauppaostoksia tehneiltä kuluttajilta erillisen 20 euron luovutuspalvelumaksun lähetyksen saapumisen yhteydessä. Asia oli tullut kuluttajille yllätyksenä. DHL perusteli maksun käyttöönottoa työmäärällä, joka yhtiölle aiheutuu tulliselvitykseen tarvittavien tietojen ja asiakirjojen toimittamisesta kuluttajalle itsetullausta varten.

Palvelun hinta on sopimuksen keskeisiä ehtoja. Verk-kokaupassa myyjän on ennen tilauksen tekemistä an-nettava kuluttajalle keskeiset tiedot hyödykkeen omi-naisuuksista ja hinnasta. Hintaan pitää sisältyä myös toimitus- ja muut kulut lukuun ottamatta mahdolli-sia viranomaismaksuja, kuten tullia ja arvonlisäveroa.

Kuluttajat eivät olleet saaneet tilausta tehdessään tietoa DHL:n luovutuspalvelusta perittävästä mak-susta. Lisäksi luovutuspalvelumaksua perittiin tie-doista, jotka ovat välttämättömiä tavaroiden tullauk-sen kannalta ja joita kuluttaja tarvitsee täyttääkseen lakisääteisen tulliselvityksen tekemistä koskevan vel-vollisuutensa.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että DHL:n menettely-tapa on sopimusehtokäytäntönä kuluttajien kannal-ta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain vastainen. DHL Express (Finland) Oy sitoutui kesällä 2017 korjaamaan toimintaansa. Myös pakettijakelu- ja toi-mitusketjupalveluyritys UPS luopui vastaavanlaisesta maksusta 1.1.2018 lukien.

Rakennuttajien velvollisuutta asettaa suorituskyvyttömyysvakuus valvottiin

Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on valvoa, että asunto-osakeyhtiömuotoisten uudisasuntokohteiden rakennuttajat asettavat asuntokauppalain mukaisen vakuuden mahdollisen suorituskyvyttömyytensä varalle. Uudisrakentamisen ohella suorituskyvyttö-myysvakuuden asettamisvelvoite koskee uudisraken-tamiseen verrattavaa korjaus- tai lisärakentamista, kuten esimerkiksi tilanteita, joissa aikaisemmin muussa käytössä olleita tiloja muutetaan asunnoiksi. Suorituskyvyttömyysvakuutta koskeva sääntely on osa asuntokauppalain ostajansuojaa koskevaa sään-telyä, jolla on tarkoitus turvata asunto-osakeyhtiön osakkeiden ostajan asemaa.

Kuluttaja-asiamiehellä oli vuoden 2017 aikana kä-sittelyssä 30 suorituskyvyttömyyteen liittyvää asiaa. Niistä valtaosa koski suorituskyvyttömyyden asetta-

matta jättämistä. Loput olivat rakennuttajien ja kun-tien rakennusvalvojien kuluttaja-asiamiehelle tekemiä asuntokauppalain soveltamista koskevia tiedusteluja.

Vuoden aikana päivitettiin myös rakennusliikkeil-le ja rakennuttajille suunnattu kuluttaja-asiamiehen linjaus, johon on koottu tietoa vakuuksien asettamis-velvollisuudesta. Linjauksen tarkoituksena on var-mistaa, että kaikki ne rakennusliikkeet ja rakennut-tajat, jotka rakentamisvaiheen aikana tai sen jälkeen aikovat myydä uusia asuntoja kuluttajille, saavat en-nen rakennustyön aloittamista riittävät tiedot ja oh-jeet asuntokauppalaissa säädetyistä, asuntoyhteisön ja asunnon ostajien hyväksi asetettavista vakuuksista. Linjaus toimitettiin muun muassa Suomen Kuntaliit-toon ja sitä on saatavana kaupunkien ja kuntien ra-kennusvalvontatoimistoista.

36

KULUTTAJA-ASIAT

Sähköiset viestintäpalvelut ja digitalisaatio

Kuluttaja-asiamies toi esiin digitali-saation vaikutuksia kuluttajille muun muassa uutiskirjeessään, blogissaan ja sidosryhmätilaisuuksissa, kuten Kulut-taja-asiain neuvottelukunnassa. Keskei-siä teemoja olivat alustat ja jakamista-lous. Kuluttajien kannalta on erityises-ti kiinnitettävä huomiota palveluiden saatavuuteen ja yhteentoimivuuteen se-

kä siihen, että virhetilanteissa vastuun-jako on selvä.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota myös digitaalisten palveluiden tietosuo-jaan ja tietoturvaan muun muassa blo-gissaan ja otti asian esiin myös tapaami-sissaan tietosuojavaltuutetun kanssa sekä osallistuessaan keväällä 2017 komission järjestämään julkiseen kuulemiseen.

Lisää KKV:n digitalisaatioon liittyvästä toiminnasta kerrotaan Digitalisaatio-luvussa »

Soneran liittymien ulkomaan datasiirron markkinointiin puututtiin

Kuluttaja-asiamies kiinnitti kesällä 2016 huomiota TeliaSonera Oyj:n (Sonera) liittymien ulkomaan datan käytön markkinointiin televisiossa ja Soneran verkkosivuilla. Liittymiä mainostettiin muun muassa mainoslauseilla: "Käytä puhelintasi huoletta Pohjolassa ja Baltiassa ilman lisäkuluja” ja ”Pohjolassa ja Baltiassa käytät puhelintasi vapaasti kuin kotonasi".

Käytännössä Soneran liittymien rajaton käyttö Pohjolassa ja Baltiassa oli kuiten-kin mahdollista vain siinä tapauksessa, että asiakas ei ylittänyt käytössään ole-

vaan liittymään sisältyvää kuukausittais-ta datamäärää. Kun liittymään kuuluva datapaketti oli käytetty, liittymän no-peus hidastui. Mainonnassa ei lainkaan mainittu näistä rajoituksista.

Liittymän käyttäminen ulkomailla on osa liittymän peruskäyttöä ja sitä kos-kevat rajoitukset ovat olennaisia tietoja kuluttajan ostopäätöksen kannalta. So-neran menettely oli kuluttajansuojalain vastaista, sillä yhtiö oli markkinoinnis-saan jättänyt antamatta olennaisia tie-toja, joiden puuttumisen seurauksena kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt. Markki-

noitavaan tuotteeseen liittyvät tiedot on myös annettava kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi. Soneran internetsivus-tolla tiedot liittymien ulkomaankäytön ominaisuuksista oli kuitenkin esitetty hajallaan eri verkkosivuilla.

Kuluttaja-asiamies edellytti, että Sone-ra sitoutuu siihen, ettei se anna markki-noinnissa harhaanjohtavia tai totuuden-vastaisia tietoja tarjoamiensa liittymien ulkomaankäyttöä koskevista rajoituksista ja kertoo tarjoamiensa liittymien rajoi-tuksista selkeällä ja ymmärrettävällä ta-valla. Sonera sitoutui huhtikuussa 2017 kuluttaja-asiamiehen vaatimuksiin.

37


KULUTTAJA-ASIAT

Moi Mobiilin peruuttamisehdoissa korjattavaa

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota puhelinoperaattori Moi Mobiili Oy:n pe-ruuttamisehtoihin, joiden mukaan asi-akkaalla ei ollut peruuttamisoikeutta, jos liittymä tai muu palvelu oli aktivoitu tai otettu käyttöön. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalla on oikeus peruut-taa etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä elinkeinonharjoittajalle viimeis-tään 14 päivän kuluttua palvelusopi-muksen tekemisestä. Kuluttajalla ei kuitenkaan ole peruuttamisoikeutta, jos palvelu on kokonaan suoritettu.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että liittymän tai muun palvelun aktivoiminen tai käyttöön ottaminen ei tarkoita samaa kuin palvelun kokonaan suorittaminen. Matkapuhelin- ja internetyhteyspalve-luissa on kyse jatkuvasti toimitettavista palveluista, joissa palvelun suorittami-nen loppuu vasta, kun sopimus päättyy.

Kuluttaja-asiamies huomautti Moi Mobiilia myös siitä, että ennakkotiedot, kuten peruuttamista koskevat tiedot, on annettava kuluttajalle tai asetettava ne kuluttajan saataville selkeästi ja ymmär-

rettävästi. Kuluttajan on tiedettävä oi-keutensa ja velvollisuutensa kaikissa pe-ruutustilanteissa. Moi Mobiili sitoutui muuttamaan peruuttamisehtonsa kulut-taja-asiamiehen vaatimusten mukaisiksi syksyn 2017 aikana.

Kuluttajille ja kodinkonekauppiaille tietoa television lähetystekniikan muutosten vaikutuksista

Antennitelevisioverkossa siirrytään 1.4.2020 alkaen DVB-T2 -lähetystekniik-kaan. Antennitalouksissa asuvat kulutta-jat tarvitsevat siirtymän jälkeen DVB-T2 -virittimellä varustetun television tai digiboksin katsoakseen tv-ohjelmia.

Kuluttaja-asiamies kehotti kodinko-nekauppiaille lähettämässään kirjeessä

myyjiä varmistamaan, että kuluttaja saa ostopäätöksensä tueksi oikeat ja katta-vat tiedot myytävien televisioiden ja di-giboksien ominaisuuksista. Kuluttajalle on kaikissa myyntikanavissa kerrottava, jos myynnissä olevalla televisiolla tai digiboksilla ei voi vastaanottaa televi-sio-ohjelmia lähetystekniikan muutok-sen jälkeen. Kuluttaja-asiamies korosti,

että on myös kaupan etu, että myyjät tuntevat myytävänä olevat tuotteet ja verkkokaupoissa annetaan asiasta oi-keaa tietoa.

KKV julkaisi myös yhdessä Viestintä-viraston kanssa tiedotteen, jossa kulut-tajia muistutettiin kiinnittämään televi-sio-ostoksilla huomiota vanhentuvaan tekniikkaan.

Kuluttaja-asiamies mukana tekijänoikeuskirjetyöryhmässä

Tuhannet kuluttajat olivat saaneet ns. tekijänoikeuskirjeitä, joissa oikeuden-haltija tai hänen edustajansa epäili, että kuluttajan nimissä olevasta internetyh-teydestä on luvatta jaettu verkkoon vi-deo- tai musiikkiteos. Opetus- ja kult-tuuriministeriön asettama tekijänoike-

uskirjetyöryhmä selvitti tietojensaanti-menettelyn käytäntöjä, noudatettavaa lainsäädäntöä sekä kirjevalvonnan laa-juutta. Työryhmässä olivat edustettuina muun muassa oikeudenhaltijat, oikeu-denhaltijoita tekijänoikeuden täytän-töönpanossa edustavat kirjevalvontaa

suorittavat toimistot, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry., teleoperaattorit sekä Electronic Frontier Finland – Effi ry. Myös kuluttaja-asia-mies osallistui työryhmän työhön. Työ-ryhmän mietintö julkaistaan vuoden 2018 aikana.

38

KULUTTAJA-ASIAT

Finnair markkinaoikeuteen lentomatkustajien oikeuksien rikkomisesta

Sadat kuluttajat olivat syksystä 2015 lähtien olleet yhteydessä kuluttaja- asiamieheen ja maistraateissa toi-miviin kuluttajaoikeusneuvojiin siitä, että Finnair ei ole maksanut heille lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen mukaisia lennon pituudesta ja määränpäästä riippuvia 250-600 euron vakiokorvauksia lennon viivästy-misestä tai peruutuksesta.

Kuluttaja-asiamies haki syyskuussa 2017 markkinaoikeudelta kieltoa Finnairin menettelyyn. Yhtiö epää kuluttajamat-kustajilta täysimääräisen vakiokorvauk-sen, kun lennon peruutuksen tai viiväs-tyksen taustalla on ennakoimaton, Fin-nairin mukaan valmistus- tai suunnit-teluvirheen luontoinen tekninen vika. Tällainen vika ei kuitenkaan EU-tuo-mioistuimen ratkaisukäytännön mukaan kelpaa syyksi olla maksamatta vakiokor-vausta.

Vakiokorvauksen sijaan Finnair tarjoaa yleensä sovintoratkaisuna matkustajalle lah-jakorttia tai käteistä rahaa, jonka arvo alittaa vakiokorvauksen määrän. Sovintoratkaisu edellyttää, että matkustaja luopuu lopulli-sesti lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen mukaisesta oikeudestaan täysi-määräiseen vakiokorvaukseen. Vastauksis-saan kuluttajille Finnair antaa harhaanjoh-tavan kuvan vallitsevan oikeuskäytännön vaatimuksista, Finnairin velvollisuuksista ja matkustajan oikeuksista.

Matkustajan oikeudetKKV seurasi liikenteeseen ja matkai-luun liittyviä jakamistalouden ilmiöitä, liikennettä palveluna ja uusien liiken-neoperaattoreiden markkinoille tuloa. Kuluttaja-asiamies osallistui Euroopan komission julkiseen kuulemiseen mat-kustajan suojan tarpeesta multimodaa-lisissa matkaketjuissa ja samaa aihetta koskevaan komission konsulttikyselyyn. Kuluttaja-asiamies oli myös oikeusmi-

nisteriössä ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa kuultavana ko-mission esityksestä rautatievastuuase-tuksen uudistamisesta.

KKV osallistui myös komission järjestä-miin lentomatkustajan oikeuksia valvovan viranomaisverkoston ja rautatievastuuase-tusta valvovien viranomaisten kokouksiin.

Lisäksi KKV osallistui oikeusministe-riön työryhmään, jossa pantiin täytän-

töön matkapaketteja ja yhdistettyjä mat-kajärjestelyjä koskeva direktiivi. Kesällä 2018 voimaan tuleva uusi laki matka-palveluyhdistelmistä aiheuttaa merkittä-viä muutoksia valmismatkojen kulutta-jansuojaan.

39


KULUTTAJA-ASIAT

Kuluttajien osaamista tuettiin monikanavaisesti

KKV kehitti kuluttajahallinnon valta-kunnallista asiakasohjausmallia koh-ti saumatonta palvelukokonaisuutta ja edisti kuluttajien mahdollisuuksia hoitaa kuluttajaongelmiaan itsenäisesti Kulut-tajaneuvonta.fi -verkkopalvelun, Face-book-sivun ja Reklamaatio-apurin avulla.

Kuluttajaneuvonta.fi oli KKV:n verkkosi-vujen suosituin yksittäinen sivu, jolla vie-raili vuoden aikana 219 800 kävijää. Ku-luttajaneuvonnan Facebook-sivulla annettiin yleistä neuvontaa kuluttajan oi-keuksista ja velvollisuuksista sekä ku-luttajan ja yrityksen välisten ongelmien selvittämisestä. Sisällöissä käsiteltiin muun muassa maksamista, verkkokaup-paa, kaupallisen viestinnän tunnistamis-ta, sopimusten merkitystä digitaalisessa ympäristössä ja remontteja. Ajankohtai-sia kuluttaja-aiheita olivat muun muassa tilausansat ja huijaukset, Roaming-mak-sujen poistuminen ja antenniverkon lä-hetystekniikan muutokset.

Kuluttajaneuvonta.fi:n Facebook-si-vun tykkääjien määrä kasvoi 50 % edel-

liseen vuoteen verrattuna. Sivun kautta tavoitettiin keskimäärin noin 60 770 henkilöä kuukaudessa. Sivutykkääjien määrä oli vuoden lopussa noin 4 000.

Reklamaatio-apuri auttaa kuluttajaa laatimaan kirjallisen reklamaation yri-tykselle ilman henkilökohtaista neu-vontaa. Apuria uudistettiin sisällöllises-ti muun muassa lisäämällä palveluun valmismatkoja ja taksimatkoja koskevat valitusmallit. Toiminnallisuuden kehit-tämisessä keskityttiin mobiililaitteiden käyttäjäkokemuksen ja sovelluksen jul-kaisujärjestelmän parantamiseen. Rekla-maatio-apurissa oli vuoden aikana noin 54 260 kävijää. Käyttäjät olivat viraston keräämän palautteen perusteella erittäin tyytyväisiä palveluun ja yli 80 % oli sitä mieltä, että palvelusta on heille hyötyä ja että palvelu on helppokäyttöinen.

Reklamaatio-apurin rinnalle virasto kehitti myös kuluttajille ja yrityksille Ta-kuu-apurin, jonka avulla voi selvittää, milloin tavarassa on yrityksen vastuulle kuuluva virhe ja miten virheen voi hy-vittää.

Kuluttajille julkaistiin sekä viraston verkkosivuilla että Ylen Teksti-TV:n si-vuilla Viikon vinkkejä eri aiheista. Vin-keissä annettiin kuluttajille tietoa ja toimintaohjeita muun muassa puhe-linmyynnistä, peruspankkipalveluista, verkkokaupan maksutavan valinnan vai-kutuksesta kuluttajan oikeuksiin, lasten tekemien pelilaskujen välttämisestä ja oikeudesta saada asiakaspalvelua mak-suttomasta palvelunumerosta.

KKV:ssä perustettiin kuluttajaosaa-misen kehittäjäyhteisö, johon kutsuttiin mukaan viranomaisia, järjestöjä ja asian-tuntijoita, jotka tuottavat tietoa ja palve-luita kuluttajille. Samalla avattiin Face-book-ryhmä yhteydenpitoa ja aineiston jakamista varten. Tarkoituksena on etsiä ja kehittää kuluttajaosaamisen edistämi-seen parhaita ratkaisuja sekä luoda ja ja-kaa kuluttajaosaamista edistäviä sisältöjä kuluttajien ja valistajien käyttöön.

Kuluttajaneuvontapalvelut liitettiin vuoden aikana osaksi Suomi.fi-verkko-palvelua.

Muu kuluttajien aseman edistäminen

KKV ohjaa kuluttajia toimimaan itse omissa kuluttajaongelmissaan tarjoamalla verkkoapureita ja toimintaohjeita. Kuluttajaongelmia ehkäistään jakamalla kuluttajille ja yrityksille informaatiota sekä tekemällä sidosryhmien kanssa yhteistyötä.

Älykoti-seminaari kokosi yhteen kuluttajaosaamisen asiantuntijatKKV järjesti lokakuussa 2017 yhteistyös-sä Helsingin yliopiston kotitalousopet-tajan opintosuunnan kanssa tilaisuuden ÄLYKOTI - osaaminen, kuluttaja ja äly.

Tilaisuuden tarkoituksena oli rakentaa yhteistä kuvaa kuluttajien älykodissa tarvitsemasta osaamisesta ja siitä, miten kuluttajan älykodissa tarvitsemaa osaa-

mista voidaan edistää. Päivän keskeisiä teemoja olivat muun muassa älykodin tietosuoja ja tietoturva.

40

KULUTTAJA-ASIAT

Kuluttajaosaamista edistettiin kuluttajakasvatuksen keinoinKKV:n tehtäviin kuuluu edistää ja toteuttaa kuluttajakasvatusta. Vuoden 2017 aikana virasto muun muassa otti kantaa koulutus-ta ohjaavien asiakirjojen valmisteluun ja teki aineistoja kuluttajaosaamisen edistä-miseksi kouluissa ja oppilaitoksissa.

Kasvatus- ja koulutusalan kanssa vuoro-vaikutuksessa tehtävän vaikuttamis- ja kehittämistyön tavoitteena on ollut ku-luttajaoikeuteen liittyvän perusosaami-sen sisällyttäminen yleissivistävää koulu-tusta ohjaaviin asiakirjoihin. KKV seu-rasi vuoden 2017 aikana ohjausasiakir-jojen valmistelutyötä ja vaikutti amma-tillisen toisen asteen koulutuksen uudis-tukseen lausunnoillaan. Tavoitteena oli lisätä ja ylläpitää opettajien tietoisuutta kuluttaja-asioista.

KKV osallistui kasvatus-, kuluttaja- ja kotitalousalan verkostoihin, mediakas-vatuksen ja talouskasvatuksen toimijoi-den järjestämiin tilaisuuksiin sekä opet-tajien ammatillisiin täydennyskoulutus-päiviin. Virasto järjesti kesäkuussa 2017 opettajille Kotitalousopettajien liiton kanssa koulutuspäivät, joilla käsiteltiin ajankohtaisia kuluttajateemoja.

KKV jatkoi kansallisena partnerina EU:n rahoittamassa Consumer Classroom -hankkeessa tuottamalla aineistoa yhteiseen tietopankkiin ja julkaisemalla alustalla ku-luttaja-aiheisia blogikirjoituksia. Virasto oli myös näytteilleasettajana kasvatus- ja kou-lutusalan Educa-messuilla yhdessä Consu-mer Classroom hankkeen tiimin kanssa.

Kuka kasv@ttaa ketä -blogissa jul-kaistiin lähes viikoittain opettajille ja

asiantuntijoille kuluttajakasvatusaihei-nen blogikirjoitus. Blogi tavoitti vuonna 2017 noin 6 400 yksittäistä seuraajaa. Blogia ja muuta kuluttajakasvatukseen liittyvää aineistoa jaettiin Kuka kasvat-taa ketä -Facebook-sivun kautta. Face-book-sivulla oli vuoden 2017 lopussa 600 tykkääjää ja se tavoitti 4 000–5 000 käyttäjää kuukausittain.

Opettajien käyttöön laadittiin digita-lisaatiota käsittelevää tausta-aineistoa ja siihen liittyvä oppimateriaali. Perusope-tuksen opetussuunnitelman perustei-den täytäntöönpanon tueksi laadittiin kotitehtäväpankki. Oppimisaineistojen löytämisen helpottamiseksi avattiin Ku-luttajakasvatus.fi -sivu, johon on koottu KKV:n tuottamat oppitunnille tarkoite-tut materiaalit.

Kuluttajien avustaminen oikeudessa Kuluttaja-asiamies voi avustaa kulut-tajaa tuomioistuimessa yksittäisissä riita-asioissa, joilla on ennakkopää-tösarvoa tai jotka ovat muuten kulut-tajien yleisen edun kannalta tärkeitä. Kuluttaja-asiamies voi myös panna vireille ryhmäkannelaissa tarkoitetun ryhmäkanteen ja saattaa kuluttajariita-lautakunnan käsiteltäväksi lautakunnan toimivaltaan kuuluvan, ryhmävalituksena käsiteltäväksi soveltuvan riita-asian.

Vuonna 2017 kuluttaja-asiamies sai 78 yksittäistä asiaa koskevaa avustuspyyn-töä, 8 ryhmäkannepyyntöä ja yhden ryhmävalituspyynnön.

Riita-asioissa avustamisella sekä ryh-mäkanteella ja ryhmävalituksella pyritään edistämään ensisijaisesti elinkeinonhar-joittajille kuluttajakaupassa säädettyjen

kuluttajansuojavelvoitteiden tosiasiallista noudattamista ja samalla turvaamaan ku-luttajien oikeuksien toteutumista. Vuon-na 2017 tässä toiminnossa painopiste oli edelleen tapauksissa, joissa kuluttajat oli-vat laajamittaisesti joutuneet oikeudel-listen perintätoimien kohteeksi tai heitä uhattiin niillä niin, että siihen ei ollut to-dellista perustetta tai heihin kohdistetut vaatimukset olivat täysin kohtuuttomia tai suoraan lainvastaisia.

Kuluttaja-asiamies avusti virolaises-sa alioikeudessa Pärnun maakohukses-sa kolmea kuluttajaa, jotka oli haastettu vastaamaan virolaisen lakiasiaintoimis-ton Storm Mets:in velkomuskanteeseen. Velkomukset perustuivat Autonarvio.com:in laskuihin (sisäinen linkki koh-taan Auton hinta-arviointipalvelusta va-roitettiin). Pärnu maakohus jätti Storm

Metsin vaatimukset tutkimatta kulutta-jien vastustaessa asian käsittelyä Virossa.

Kuluttaja-asiamies avusti myös kym-mentä kuluttajaa näiden riita-asioissa perintätoimisto Alektum Oy:tä vastaan. Alektum on ostanut puhelinmyyntiyh-tiö Westerfield AG:lta tuhansia saatavia, jotka liittyvät sukkien, partakoneenteri-en ja vitamiinivalmisteiden kokeilupak-kausten puhelinmyyntiin.

Lisäksi kuluttaja-asiamies avusti yh-tä kuluttajaa valittamaan korkeimpaan oikeuteen tapauksessa, jossa hovioikeus oli hylännyt kuluttajan pikaluoton luot-tokustannuksia koskeneen kohtuullista-misvaatimuksen.

41


KULUTTAJA-ASIAT

CPC-verkosto (Consumer Protection Cooperation), EU:n kuluttajansuoja-lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset

Vuoden 2017 aikana oli vireillä kolme eri CPC-ver-koston valvontakampanjaa (sweep). Huhtikuussa 2017 Euroopan komissio ja EU:n kuluttajansuojavi-ranomaiset tiedottivat valvontakampanjasta, jossa oli tarkastettu EU:n alueella 352 matkailualan hintaver-tailu- ja matkavaraussivustoa.

Kuluttaja-asiamies oli myös mukana valmistele-massa verkoston yhteisiä valvontahankkeita. Niistä yksi kohdistui sosiaalisen median alustojen (Face-book, Google+:n ja Twitter) sopimusehtoihin ja sii-hen, millaisin menettelyin ne puuttuvat palveluissa havaittaviin lainvastaisiin sisältöihin, kuten tilausan-soihin. Komissio ja EU:n kuluttajansuojaviranomai-set tiedottivat asiasta maaliskuussa 2017.

ICPEN (International Consumer Protection Network), Kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten verkosto

Verkosto järjesti vuoden aikana kaksi kokousta. Ai-heina olivat muun muassa valvonnan tehostaminen, kuluttajahuijaukset ja alustatalous sopimusehtojen ja yksityisyyden suojan näkökulmasta, jakamistalous, heikot ja haavoittuvat kuluttajaryhmät, markkinointi sosiaalisessa mediassa sekä käyttäytymisen taloustiede kuluttajansuojassa.

Helmikuussa 2017 kuluttaja-asiamies varoitti ICPENin huijarikuukausikampanjan (Fraud Pre-vention Month) yhteydessä harhaanjohtavasta au-tonarviosivusta.

OECD

OECD:n kuluttajapoliittinen komitea kokoontui kahdesti vuoden aikana. Tapaamisten aiheina olivat digitalisaation, alustatalouden ja datatalouden ajan-kohtaiset teemat ja käyttäytymisen taloustieteen löy-dösten soveltaminen. OECD:n Trust in the Peer Plat-form Markets -tutkimuksen julkaisemisen yhteydessä järjestettiin workshop, jossa oli myös elinkeinoelä-män edustajia keskustelemassa kuluttajansuojasta ja-kamisalustoilla. KKV:n edustaja toimi moderaattori-na osuudessa, jossa pohdittiin lähestymistapoja jaka-misalustojen vastuisiin ja sääntelyyn.

KKV julkaisi huhtikuussa 2017 käsikirjan siitä, miten OECD:n suositusta kuluttaja-asioiden päätök-senteosta sovelletaan Suomessa. Suosituksen tavoit-teena on varmistaa, että viranomaisten voimavarat kohdistetaan kuluttajille merkittävää haittaa aiheutta-viin ilmiöihin, viranomaisilla on tehokkaita ratkaisu-keinoja kuluttajaongelmiin ja tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti.

Pohjoismaiden kuluttaja-asiamiehet

Pohjoismaiden kuluttaja-asiamiehet kokoontuivat Helsingissä toukokuussa 2017. Tapaamisessa käsitel-tiin digiajan kuluttajansuojakysymyksiä. Keskusteluja käytiin muun muassa tietosuojasääntelyn ja kulutta-jansuojan välisestä suhteesta sekä esineiden internetin kuluttajaongelmista.

Kansainvälinen yhteistyö kuluttaja-asioissa

42

KULUTTAJA-ASIAT

Valmismatkaliikevalvonta Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on turvata matkan ostajien saatavat matkatoimiston konkurssi-tilanteessa. Tämän vuoksi valmismatkaliikkeiden on asetettava KKV:n määräämä vakuus, jos ne keräävät asiakkailtaan etukäteismaksuja.

Vuonna 2017 oli kuusi konkurssitapausta. Niistä nel-jässä yritystoiminta oli käytännössä jo päättynyt eikä kuluttajilla ollut saatavia. Kahdessa muussa tapauk-sessa korvaushakemuksia tuli vain muutama ja va-kuudet riittivät kattamaan korvaukset.

Vuoden aikana toteutettiin valvontakampanja, jon-ka kohteena olivat vakuudesta vapautetut linja-auto-yritykset. Aluehallintovirastot tekivät yrityksiin tar-kastuksia, joissa selvitettiin maksujen perimisen käy-

täntöjä. Yritykset ohjattiin hankkimaan vakuudet, mikäli ne perivät etukäteismaksuja.

Keväällä valmistuivat työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän mietintö vakuusjärjestelmän uudistami-seksi ja oikeusministeriön työryhmän mietintö valmis-matkalain uudistamiseksi. Molemmat perustuvat EU:n uudistetun matkapakettidirektiiviin. Syksyllä säädet-tiin laki matkapalveluyhdistelmistä (901/2017), laki niiden tarjoajista (921/2017) ja laki tarjoajien valvon-taja maksukyvyttömyyssuojamaksusta (922/2017).

Uudistuksen myötä valvonnan piiri laajenee koske-maan kaikkia yrityksiä, jotka tarjoavat matkapalvelu-ja yhdistettynä niin, että asiakas voi hankkia niitä yh-teishintaan samaa matkaa varten. Toisaalta hallinnol-linen taakka pienenee, kun jatkossa vain ne matkai-

43


KULUTTAJA-ASIAT

Rekisterin tilanne

31.12. 2013

31.12. 2014

31.12. 2015

31.12. 2016

31.12. 2017

rekisteröityjä yrityksiä 721 738 726 752 757

näistä välittäjiä 37 43 40 38 43

vakuuden asettaneita 450 440 450 469 469

vakuuksien yhteismäärä n. 250 M € n. 230 M € n.210 M € n. 241 M € n. 210 M €

Perustoiminta

2013 2014 2015 2016 2017

uusia yrityksiä 68 73 52 58 53

rekisteristä poistettuja 68 56 60 35 53

valvontatoimenpiteitä 575 522 516 359* 423

konkursseja 2 7 2 3 6

korvauspäätöksiä 6 1949 2 0 4

*Järjestelmävaihdoksen vuoksi luvusta puuttuvat Q1 tiedot.

Seurantamittarit

Tavoite 2013 2014 2015 2016 2017

Rekisteröintihakemusten käsittelyaika, pv 7 2,4 2,4 3,0 0,8 2,5

Vakuuksien riittävyys konkurssitapauksissa , % 100 100 100 100 100 100

lualan toimijat rekisteröityvät, jotka perivät asiakkail-ta etukäteismaksuja tai järjestävät kuljetuksia. KKV:n rekisteristä poistuu arviolta 300 yritystä, jotka eivät peri etukäteismaksuja.

Valvontamaksut muuttuvat veroluonteiseksi mak-suksi, joka on jaettu valvonta- ja maksukyvyttömyys-suojamaksuiksi. Maksukyvyttömyysjärjestelmään kohdistuvien vaatimusten vuoksi valtion budjettiin on tuotu määräraha, jota voidaan tarvittaessa käyttää mat-kustajien paluukuljetuksiin ja korvausten nopeaan maksamiseen matkustajille. Määräraha myös takaa täy-simääräisen korvauksen tilanteissa, joissa vakuus osoit-

tautuu riittämättömäksi. Tätä vastaan valtio perii mat-kailualan yrityksiltä maksukyvyttömyyssuojamaksun.

Jatkossa asiakkaat voivat matkanjärjestäjän mak-sukyvyttömyystilanteissa saada saatavansa lähes sa-man tien, jolloin he voivat ostaa uuden korvaavan matkan. Tämä hyödyttää alaa, kun raha palaa kier-tämään nopeasti.

Lainmuutokset tulevat voimaan 1.7.2018. Muutos herätti runsaasti kiinnostusta ja kysymyksiä jo syksyl-lä 2017. KKV kävi esittelemässä uudistusta matkai-lualan toimijoiden tilaisuuksissa ja tuotti uusia sään-nöksiä ja valvontaa avaavaa aineistoa sidosryhmille.

44

KULUTTAJA-ASIAT

Euroopan kuluttajakeskus

KKV ylläpitää Euroopan kuluttajakeskusta, jonka teh-tävänä on lisätä kuluttajien luottamusta sisämarkki-noihin ja erityisesti rajat ylittävään kauppaan. Keskus on osa European Consumer Centres -verkostoa, jonka rahoittamisesta vastaavat EU:n komissio ja jäsenmaat yhdessä.

Tehtävää hoidetaan tiedottamalla, vastaamalla kulut-tajien tiedusteluihin ja valituksiin sekä tarvittaessa so-vittelemalla yksittäisiä riita-asioita. Euroopan kulutta-jakeskukset toimivat verkostona siten, että sovittelu-tapauksia hoidetaan yhteistyössä toisessa EU-maassa olevan yhteyspisteen kanssa. Verkostolla on yhteinen tietokanta, jonka kautta komissio saa kattavaa tietoa eri jäsenmaissa esiin tulleista rajat ylittävän kaupan ongelmista. Euroopan kuluttajakeskusten asiantunte-musta hyödynnetään myös kaikissa komission julki-sissa kuulemisissa, joihin liittyy rajat ylittävän kaupan näkökulmia.

Euroopan kuluttajakeskus on osa kuluttajahallin-non yhteistä yhden luukun palvelumallia, jossa asiak-kaat ohjataan ottamaan ensin yhteyttä valtakunnalli-seen kuluttajaneuvonnan palvelunumeroon. Toimin-tamallin avulla perusneuvonnan asiat voidaan hoitaa nopeammin ja saada Euroopan kuluttajakeskukseen ohjatuksi hankalimmat ja sovittelua edellyttävät rii-ta-asiat. Tehostamalla tätä toimintatapaa saatiin Eu-roopan kuluttajakeskuksessa käsiteltävien asioiden useamman vuoden jatkunut kasvu taitetuksi vuoden 2017 aikana. Silti yhteydenottoja oli huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

YhteydenototLukumäärä

2014 2 768

2015 3 114

2016 4 341

2017 3 720

Yleisimmin yhteydenottojen aiheet koskivat tilausan-soja lentomatkustamista ja vapaa-ajan tavaroita ja pal-veluja.

Euroopan kuluttajakeskus kertoi kuluttajille pää-teemoistaan matkustamisesta ja verkkokauppaosta-misesta säännöllisesti kotisivujen, tiedotteiden, uu-tiskirjeen ja sosiaalisen median kanaviensa (Twitter,

Facebook) kautta. Lentoyhtiö Air Berlinin konkurssi oli vuoden loppupuoliskon kärkiaihe, josta annettiin useaan otteeseen toimintaohjeita kuluttajille ja se nä-kyi paljon myös mediassa.

Euroopan kuluttajakeskukset Pohjoismaissa jatkoi-vat vuonna 2017 yhteisiä viestintäkampanjoita muun muassa tilausansoista ja autonvuokrauksesta. Kam-panjoihin kuului yhteisiä tiedotteita, somepostauksia ja raportteja. Tilausansoista julkaistiin myös piirros-video.

Lisäksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan Euroopan ku-luttajakeskukset tekivät Suomen aiempien vuosien mallin innoittamina yhteisen somejoulukalenterin, jossa kuluttajille jaettiin käytännönläheisiä vinkkejä Twitterissä ja Facebookissa.

Euroopan kuluttajakeskus julkaisi kaksi omaa vi-deota YouTube-kanavallaan. Niiden aiheina olivat lentojen peruuntuminen lakon vuoksi ja verkkokaup-paostoksen peruminen. Lisäksi tietoa jaettiin matkus-tajien oikeuksista Helsinki-Vantaan lentokentällä ja Tallinnan laivoilla.

Euroopan kuluttajakeskus on myös verkkovälittei-sen riidanratkaisufoorumin ODR:n kansallinen yhte-yspiste, joka neuvoo kuluttajia ja yrityksiä ODR-pal-velun käytössä. Foorumi on tarkoitettu palveluksi, jonka avulla kuluttaja voi itse ohjata riita-asiansa ul-kopuoliseen riidanratkaisuelimeen. Palvelu ei ole vie-lä kovin tunnettu tai käytetty. Palvelu avattiin helmi-kuussa 2016 ja vuoden 2017 loppuun mennessä 235 suomalaista kuluttajaa oli käynnistänyt valituksensa käsittelyn sen kautta.

Riita-asian eteneminen edellyttää, että yritykset rekisteröityvät palveluun ja haluavat, että asiaa käsi-tellään sitä kautta. Yhteydenottoja ODR-yhteyspis-teeseen tuli vuonna 2017 60 kappaletta. Useimmissa tapauksissa käsittely foorumilla oli päätetty sen vuok-si, ettei ulkomainen yritys ollut reagoinut foorumin kautta sille toimitettuun valitukseen.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan Euroopan kuluttajakeskukset tekivät Suomen aiempien vuosien mallin innoittamina yhteisen somejoulukalenterin, jossa kuluttajille jaettiin käytännönläheisiä vinkkejä Twitterissä ja Facebookissa.

45


KULUTTAJA-ASIAT

Palveludirektiivi

KKV toimii palveludirektiivin hallinnollisena yhte-yspisteenä sekä sisämarkkinoiden tietojenvaihto-järjestelmä IMI:n kansallisena koordinaattorina ja pääkäyttäjänä.

Palveludirektiivin tavoitteena on edistää yritysten mahdollisuuksia tarjota palvelujaan rajan yli toiseen maahan ja toisessa maassa. Käytännössä kyse on lu-paviranomaisten yhteistyön lisäämisestä, lupamenet-telyjen sujuvoittamisesta ja sähköisen asioinnin edis-tämisestä.

Tärkeä rooli on myös keskitetyillä asiointipisteillä, jollaisia on kaikissa EU-maissa. Niiden kautta voi saa-da tietoa yritystoiminnan aloittamisesta tai tilapäises-tä tarjoamisesta sekä maakohtaisista lupavelvoitteista ja -prosesseista. Suomen keskitettynä asiointipisteenä on toiminut Yrityssuomi.fi -palvelu. Vuoden 2017 aikana se sulautettiin kansallisen palveluarkkitehtuurin mu-kaisesti Suomi.fi-palveluun. KKV osallistui uudistuk-seen ja välitti suomalaisille toimijoille tietoa komission EUGO-verkostosta, jonka piirissä keskitettyjen asioin-tipisteiden verkostoa ja palvelukykyä kehitetään.

Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää IMIä käytetään palveludirektiivin lisäksi 10 muullakin lain-säädäntöalueella. Tavoitteena on mahdollistaa eri mai-den lupaviranomaisten välinen yhteydenpito ja lisätä keskinäistä luottamusta. KKV rekisteröi ja kouluttaa uusia käyttäjiä.

Komissio seuraa sisämarkkinoiden toteutumista mm. tulostaulun avulla. Yhtenä mittarina käytetään muun muassa viittä IMI-järjestelmän käyttöä kuvaa-vaa indikaattoria. Suomea koskevat tulokset olivat ke-sällä 2017 EU:n keskitason yläpuolella.

46

KULUTTAJA-ASIAT

Alue- ja paikallishallinnon ohjaus

KKV:n tehtäviin kuuluu aluehallintovirastojen, maistraattien kuluttajaneuvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan ohjaus- ja valvonta.

AluehallintovirastotKKV on valmistellut ja koordinoinut aluehallintovi-rastojen kilpailu- ja kuluttajahallinnon tulosohjauk-sen. Vuonna 2017 aluehallintovirastot osallistuivat muun muassa hintailmoittelun, kuluttajaluottojen ja valmismatkaliikkeiden valvontaan sekä julkisten han-kintojen valvontaan. KKV järjesti AVIen henkilöstöl-le valvontahankkeisiin liittyvää koulutusta.

KKV:n ohjaamat aluehallintovirastojen kilpailu- ja kuluttajasektorin tehtävät keskitetään virastoon vuo-den 2020 alusta. Vuoden aikana suunniteltiin ja jär-jestettiin muutokseen valmentavaa perehdytystä hen-kilöstölle.

Maistraatit, kuluttajaneuvontapalvelut ja kuluttajahallinnon asiakasohjausKuluttajaneuvontapalvelut koostuvat KKV:n verk-kopalveluista ja maistraateissa toimivasta kuluttajaoi-keusneuvojien henkilökohtaisesta palvelusta. Näiden lisäksi rajat ylittävien asioiden neuvonta ja riitojen käsittely on keskitetty KKV:ssa toimivaan Euroopan kuluttajakeskukseen.

Maistraattien kuluttajaoikeusneuvojat antavat ku-luttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksis-ta ja velvollisuuksista sekä sovittelevat yksittäisiä rii-ta-asioita. Vuonna 2017 neuvojat käsittelivät 70 315 tapausta, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kuluttaoikeusneuvonnan tapaukset

2016 2017

neuvontatapauksia, kpl 65 490 62 280

sovittelutapauksia, kpl 8 310 8 035

Yhteensä, kpl 73 800 70 315

Sovittelutapauksista noin 44 % päättyi sovintoon, 10 %:ssa sovintoa ei saatu aikaan ja loput päättyivät muilla tavoin (esim. vastapuolta ei tavoitettu). Ku-luttajaneuvontaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Noin 15 % yhteydenotoista tehdään säh-köisesti.

Tavoitteena on, että 90 % soittaneista pääsee pal-veluun. Puhelinneuvonnan palvelukyky oli vuonna 2017 parempi kuin edellisenä vuonna. Tähän vai-kutti soittajamäärän väheneminen lähes kymme-nellä prosentilla. Vuonna 2017 palveluun soitti 71 810 asiakasta (edellisenä vuonna 79 532 asiakas-ta). Yksilöidyistä soittajista palveluun pääsi vuonna 2017 57 621 asiakasta (edellisenä vuonna 60 198 asiakasta). Ruotsinkielisen palvelun saatavuuden pa-rantumiseen vaikutti päivystysjärjestelmän muutos, jossa pääosa palvelusta keskitettiin Länsi-Suomen maistraattiin.

Vastattujen puhelujen osuus soittoyrityksistä 2016 2017

suomenkielinen puhelinpalvelu, % 75,7 80,2

ruotsinkielinen puhelinpalvelu, % 76,8 82,4

Yhteensä, kpl 73 800 70 315

Kuluttajien valitukset koskivat edellisvuosien tapaan useimmiten ajoneuvoja, joita oli yli viidesosa (23 %) kaikista yhteydenotoista. Asumista koskevia yhtey-denottoja oli kymmenesosa (10 %) kaikista yhtey-

47


KULUTTAJA-ASIAT

denotoista. Seuraavaksi yleisimmät tuo-teryhmät olivat remontointi (9 %) sekä elektroniikka ja kodinkoneet (9 %).

Suhteellisesti eniten yhteydenottojen määrä nousi vapaa-ajan (+15 %) tuo-teryhmässä. Siihen kuuluu lukuisia eri tuotteita ja palveluita, joista erottuvat esimerkiksi lehtien puhelinmyyntiä kos-kevat yhteydenotot. Toinen suurempi valituksia aiheuttanut vapaa-ajan palve-lu oli kuntoliikuntapalvelut, esimerkiksi kuntosalisopimukset.

Vuoden aikana valtiovarainministe-riö teki ja teetti selvityksiä maistraat-tien uudelleenorganisoimiseksi. Kulut-tajaneuvonta päätettiin siirtää vuoden 2019 alusta Kilpailu- ja kuluttajaviras-toon. Tämä oli luontevaa, koska kulut-tajaneuvontaa on toiminnallisista syistä kehitetty osana kuluttajahallinnon pal-velukokonaisuutta, mistä KKV on vas-tannut.

Talous- ja velkaneuvontaTalous- ja velkaneuvontapalvelut tuo-tetaan vielä vuosina 2017–2018 erillis-rahoitusjärjestelmällä, joka perustuu la-kiin talous- ja velkaneuvonnasta. KKV ohjaa aluehallintovirastoja, jotka vastaa-vat palvelun järjestämisestä ja riittävästä saatavuudesta alueillaan. Palvelun tarjoavat pääasiassa kunnat, jotka saavat sitä varten valtion korvausta.

Vuonna 2017 velkaneuvontayksiköitä oli 52. Valtion maksama korvaus, vuo-den 2017 talousarviomääräraha, kat-toi arviolta 47 % talous- ja velkaneu-vonnasta aiheutuvista kustannuksista. Osa kunnista rahoitti osan neuvonnasta omista varoistaan.

Talous- ja velkaneuvonnan asiantun-temuksen turvaamiseksi KKV järjesti neuvojille perus- ja täydennyskoulutus-ta, vuonna 2017 yhteensä 638 henkilö-koulutuspäivää.

Keväällä 2017 talous- ja velkaneuvon-ta päätettiin siirtää vuoden 2019 alusta oikeusaputoimistoihin. Talous- ja vel-kaneuvontalain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa marraskuussa.

KKV pitää siirtoa tarkoituksenmu-kaisena. Muutos poistaa niitä palvelujen järjestämisen ongelmia ja esteitä, joita virasto on eri yhteyksissä tuonut esiin. Palvelun keskittäminen yhdelle vastuu-taholle mahdollistaa moniportaisen oh-jaus- ja rahoitusjärjestelmän purkamisen ja palvelun tehokkaamman kehittämi-sen – esimerkiksi yhteisen verkkopalve-lun ja ajanvarausjärjestelmän. Oikeus-ministeriö asetti syksyllä siirtohankkeen, jossa valmistellaan muun muassa valta-kunnallista toimintamallia ja yhteistä tietojärjestelmää.

Seurantamittarit

Talous- ja velkaneuvonnan tunnuslukuja (neuvontaa antavat yksiköt) 2014 2015 2016 2017

Palvelukyky: Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika, pv 35 26 24 40

Uusien asiakkaiden määrä, kpl 16 243 14 749 16 256

Asiakastapaamisten määrä, kpl 27 600 27 900 24 900 24 519

Käytetty työaika, htv 153 149 154 161,8

Siirtotalouden kulut: Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä1, € 4 936 000 5 641 000 4 661 000 4 661 000

1 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2015 maksettavan korvauksen perusteista 112/2015

48

NORMIEN PURKU JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ

KKV edistää säädösten sujuvoittamista ja tarkoituksettomien normien purkua. Viraston tavoitteena on, että sääntelyuudistuksissa ei sivuuteta olennaisia kilpailun toimivuuden ja kuluttajansuojan periaatteita. Lisäksi kuluttaja-asiamies on jo pitkään korostanut lausunnoissaan teknologianeutraalia, aikaa kestävää ja yksinkertaista sääntelyä.

Vuonna 2017 KKV:n toimet sääntelyn purkamisek-si kohdistuivat erityisesti liikennesektorille, finanssi-markkinoille, sähköiseen viestintään ja sote-palvelui-hin. Sääntelyuudistuksiin vaikuttamalla KKV on ol-lut tukemassa yritys- ja elinkeinorakenteen muutosta, digitalisaation edistämistä elinkeinotoiminnassa sekä kilpailukykyisen toimintaympäristön aikaansaamista yritystoiminnalle.

Laki liikenteen palveluistaKKV osallistui vuoden mittaan Viestintäviraston, Lii-kenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston Tra-fin yhteiseen Lippu-hankkeeseen, jonka tarkoitus on luoda edellytyksiä yhtenäisten matkaketjujen tarjoa-miselle liikennepalvelulain mukaisesti. Lisäksi KKV lausui Viestintävirastolle käytännesääntöluonnokses-ta. Käytännesäännöt ovat yksi osa kokonaisuutta, jol-la helpotetaan toimijoiden työtä niiden avatessa lip-pu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapinnan toisten toimijoiden käyttöön.

Virasto tapasi vuoden mittaan säännöllisesti myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia liikennepalvelu-lain voimaantulon valmisteluun liittyen ja antoi nä-kemyksensä muun muassa Trafin määräysluonnok-seen, joka koskee henkilöliikennepalveluista matkus-tajille ilmoitettavia tietoja ja taksiliikennepalvelun kokonaishintaa.

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi liiken-teen palveluista annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi antamassaan lausunnossa sekä

Normien purku ja uusi lainsäädäntö

49


talousvaliokunnan ja liikenne- ja vies-tintävaliokunnan kuulemisissa KKV pi-ti esitykseen sisältyviä ehdotuksia talou-dellisen kilpailun näkökulmasta kanna-tettavina. Esitys sisälsi useita tavoitteita hallinnollisen taakan keventämiseksi ja kansallisen sääntelyn karsimiseksi, min-kä avulla voidaan edistää uusien yritys-ten markkinoille pääsyä. Virasto kannat-ti myös hallituksen esityksen mukaises-ti liikenteen palvelujen kehittämisessä tarvittavien tietojen saamista monipuo-lisesti eri toimijoiden käyttöön, mikä mahdollistaa uudenlaisten liiketoimin-tamallien ja digitaaliseen tietoon perus-tuvien palvelujen syntymisen liikenne-sektorilla.

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta antamassaan lausunnos-sa KKV piti kuitenkin ongelmallisena esitysluonnokseen sisältyvää ehdotusta, jonka mukaan kunkin sairaanhoitopii-rin alueella toimisi jatkossakin ainoas-taan yksi tilausvälityskeskus, joka välit-täisi sairausvakuutuksesta korvattavia taksimatkoja (Kela-kyytejä). Tämä on omiaan estämään kilpailun kehittymi-sen välityskeskustoiminnassa ja vahvis-

tamaan Kela-kyytejä välittävän tilausvä-lityskeskuksen asemaa. KKV piti ehdo-tettua mallia taksimarkkinoiden kilpai-lun kannalta vahingollisena ja liikenne-palvelulakihankkeen tavoitteiden vas-taisena. Lisäksi KKV piti tärkeänä, että hallituksen esitysluonnoksessa esitetty ratkaisu valtioneuvoston asetuksella sää-dettävästä Kela-kyytien enimmäiskor-vausperusteesta on tarkoitettu ainoas-taan väliaikaiseksi.

Kuluttajansuojan näkökulmasta KKV kiinnitti huomiota siihen, että vaikka it-se tavoite matkaketjuista onkin kanna-tettava, matkustajan suojaan matkaket-juissa ei ole olemassa omia säännöksiä. Mikäli markkinoille syntyy matkaket-juja, jotka koostuvat useasta, eri liiken-nemuodon liikennevälinein toteuttavas-ta osuudesta, vastuukysymykset voivat muodostua vaikeiksi ja oikeusvarmuutta joudutaan hankkimaan hitaasti saatavan ratkaisukäytännön pohjalta.

Myös ns. puolesta-asiointiin, jonka avulla on määrä tuoda matkaketjujen piiriin tie- ja raideliikenteen lisäksi myös muut liikennemuodot, lisäpalvelut, edut ja alennukset, liittyy avoimia käytännön kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisua en-

nen säännöksen voimaansaattamista. Kuluttajalle tärkeää on se, että puoles-ta-asiointia tarjoavien yritysten luotetta-vuus voidaan varmistaa, tietoturvasta ja tietosuojasta huolehditaan asianmukai-sesti ja vastuut niin puolesta-asioinnista kuin matkaketjujen toteutumisesta ovat selkeät.

Virasto piti tarpeellisena seurata huo-lellisesti markkinoiden kehitystä ja ku-luttajien mahdollisesti kohtaamia on-gelmia, syntyvää ratkaisukäytäntöä ja EU-lainsäädännön kehitystä, jotta voi-daan myöhemmin tarkastella, miten vastuukysymykset kuluttajan kannalta hoidetaan ja onko lainsäädännön täy-dentäminen tarpeen. Kuluttaja-asiamies herätteli keskustelua matkaketjujen vas-tuukysymyksistä myös blogissaan. Li-säksi kuluttaja-asiamies oli mukana val-mistamassa toimialaa liikennepalvelu-lain ensimmäisen vaiheen voimaantu-loon kouluttamalla taksi- ja linja-auto-alan toimijoita kuluttajansuojasta.


Vaikka itse tavoite matkaketjuista onkin kannatettava, matkustajan suojaan matkaketjuissa ei ole olemassa omia säännöksiä. Mikäli markkinoille syntyy matkaketjuja, jotka koostuvat useasta, eri liikennemuodon liikennevälinein toteuttavasta osuudesta, vastuukysymykset voivat muodostua vaikeiksi ja oikeusvarmuutta joudutaan hankkimaan hitaasti saatavan ratkaisukäytännön pohjalta.

50


Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle Hallituksen elokuussa 2017 tekemä päätös rautatei-den henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle merkit-see sitä, että VR:n yksinoikeudesta henkilöjunaliiken-teessä Suomen rataverkolla luovutaan 2020-luvulla. Henkilöjunaliikenteen kilpailun mahdollistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtion-yhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö ja kiinteis-töyhtiö. Henkilöjunaliikenne avataan kilpailulle vai-heittain, ja liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyt-töoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

KKV on aiemmissa omissa kannanotoissaan kan-nattanut rautateiden henkilöliikenteen avaamista kil-pailulle ja pitää hallituksen tekemiä päätöksiä mer-kittävinä terveen ja toimivan kilpailun edistämiseksi henkilöjunaliikennepalveluissa. Etelä-Suomen taaja-majunaliikenteen kilpailuttamista koskevassa lausun-nossaan KKV katsoi, että käyttöoikeussopimusmal-liin perustuvan kilpailuttamisen lisäksi tulisi harkita vapaan pääsyn mahdollistamista ainakin kaukojuna-liikenteeseen.

Sote-uudistus Sote-uudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2017, ja valmisteluun osallistuminen oli merkittävä osa myös KKV:n toimintaa. Viraston edustaja osallistui val-misteluryhmään, jonka tehtävänä oli asiakkaan va-linnanvapauden ja monikanavarahoituksen yksin-kertaistamiseen liittyvän lainsäädännön valmistelu ja vaikutusarviointi. KKV kommentoi lakiluonnosta maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeriölle antamas-saan lausunnossa, jossa kiinnitettiin huomiota muun muassa vaikutusarvioinnin ilmeisiin ongelmiin. Re-formi siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi kevätistunto-kaudella, ja KKV oli kevään aikana kuultavana useissa valiokunnissa.

Uudistuksen eri vaiheissa KKV on korostanut si-tä, että valinnanvapaus muodostaa yhden keskeisen elementin sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa his-toriallisen suuressa ja välttämättömässä uudistukses-sa. Väestön ikääntymiseen liittyvät tekijät, sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvava kysyntä sekä niiden nykyi-seen järjestämis- ja tuottamistapaan liittyvät tehotto-muudet johtavat pitkällä aikavälillä ongelmiin ilman kokonaisuudistusta, jonka yksi olennainen osa valin-nanvapaus on.

Julkista keskustelua on hallinnut valinnanvapau-teen liittyvien riskien korostaminen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valinnanvapauden ilmeinen te-hokkuusvaikutus: asiakkaan vapaus valita tuottaa te-hokkuutta, koska palveluita tarjoavilla toimijoilla on

aito riski siitä, että asiakas valitsee jonkun muun kuin heidät. Kaikkien toimijoiden on tästä syystä ikään kuin varmuuden vuoksi pyrittävä entistä parempaan palveluun sekä muihin suoritteisiin.

Jos lähtökohdat kilpailevien palveluvaihtoehtojen tarjonnalle ja näiden vertailulle on rakennettu asian-mukaisesti, valinnanvapaus vaikuttaa merkittävästi myös jo aiemmin alalla olleiden palveluntuottajien toimintaympäristöön. Vaikka kansalaiset vaihtaisivat palveluntuottajaa vain harvoin, valinnanvapaus kirit-tää näitäkin tuottajia laadun ja osaamisen parantami-seen. Kilpailutilanteen syntymisestä hyötyvät sekä ne kansalaiset, jotka vaihtavat palvelun tuottajaa että ne, jotka eivät edes harkitse palvelun tuottajan vaihtoa. Tätä teemaa käsiteltiin tammikuussa 2018 Sitran blo-gissa julkaistussa kirjoituksessa.

Valinnanvapausjärjestelmän tavoitteiden saavutta-minen edellyttää toimivaa kilpailutilannetta mark-kinoilla. KKV osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettamaan työryhmään, joka arvioi, tarvitaanko toi-mivan kilpailun turvaamiseen erillisiä sosiaali- ja ter-veyssektoria koskevia kilpailusääntöjä. Työryhmän ra-portti julkaistiin kesäkuussa 2017, ja se oli sidosryh-mien lausuttavana kesäkauden aikana.

Valinnanvapauslakiluonnosta tarkistettiin perus-tuslakivaliokunnan lausunnossa 29.6.2017 edellytet-tyjen muutosten perusteella, ja uusi luonnos oli lau-sunnolla syksyllä. KKV kiinnitti luonnoksesta joulu-kuussa antamassaan lausunnossa huomiota erityisesti kilpailuneutraliteettiin, sen valvontaan sekä kulutta-jansuojaan ja markkinoinnin valvontaan liittyviin ky-symyksiin.

Jos lähtökohdat kilpailevien palveluvaihtoehtojen tarjonnalle ja näiden vertailulle on rakennettu asianmukaisesti, valinnanvapaus vaikuttaa merkittävästi myös jo aiemmin alalla olleiden palveluntuottajien toimintaympäristöön. Vaikka kansalaiset vaihtaisivat palveluntuottajaa vain harvoin, valinnanvapaus kirittää näitäkin tuottajia laadun ja osaamisen parantamiseen. Kilpailutilanteen syntymisestä hyötyvät sekä ne kansalaiset, jotka vaihtavat palvelun tuottajaa että ne, jotka eivät edes harkitse palvelun tuottajan vaihtoa.

51



Kilpailuneutraliteetti on välttämätön ja olennainen edellytys sille, että niin julki-sessa kuin yksityisessä omistuksessa ole-villa toimijoilla on asianmukaiset mah-dollisuudet ja kannusteet kilpailla mark-kinoilla ja kehittää toimintaansa. Esi-tysluonnoksessa todettiinkin, että Kil-pailu- ja kuluttajaviraston rooli kilpai-luneutraliteetin valvojana muodostuu merkittäväksi niin valinnanvapausjärjes-telmän toimivuuden kuin maakuntien liikelaitosten ja yksityisen palvelutuo-tannon tasapuolisten toimintaedellytys-ten seurannassa ja valvonnassa.

Kilpailuneutraliteetin kattavan valvon-nan kannalta olisi tärkeää, että kilpailu-viranomaisen toimivallan piirissä olisivat kaikki sellaiset toimintatavat – muodosta tai ilmenemistavasta riippumatta – joi-den seurauksena kilpailu ei ole tasapuo-lista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. KKV katsoikin, että viraston toimivaltaa olisi vielä täsmennettävä.

KKV kannatti lakiluonnoksen sään-nöksiä, jotka koskevat maakunnan lii-kelaitoksen suoran valinnan palvelujen kirjanpidollista eriyttämistä sekä maa-kuntien palvelujen markkinaperusteista hinnoittelua tilanteessa, jossa maakun-nan suoran valinnan palveluntuottaja ostaa palveluja maakunnalta liikelaitok-selta tai palvelukeskukselta. Virasto kui-tenkin muistutti, että läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kannalta vielä kirjanpi-dollista eriyttämistäkin parempi vaihto-ehto olisi se, että maakunnat yhtiöittäi-sivät suoran valinnan palvelut.

Lakiluonnokseen sisältyi myös hallin-nollista taakkaa osin perusteettomasti lisääviä ja muutenkin tarpeettomia ra-portointivelvoitteita etenkin isoille yri-tyksille. Vaikka velvoitteiden taustalla oleva yhteiskuntavastuun edistäminen

on sinänsä kannatettava tavoite, asete-tut vaatimukset eivät olleet kaikilta osin suhteellisuusperiaatteen mukaisia eivät-kä liittyneet selkeästi verotusta koskeviin erityistavoitteisiin.

Valinnanvapauslakiluonnokseen si-sältyvät kuluttajansuojaa koskevat sään-nöt edellyttivät KKV:n arvion mukaan jatkotyöskentelyä. Lakiluonnoksessa ei esimerkiksi täsmennetty, sovelletaanko asiakkaan ja elinkeinonharjoittajan väli-seen suhteeseen kuluttajansuojalain so-pimusehtoja koskevia säännöksiä sekä laista ilmeneviä palvelujen kuluttajan-suojaa koskevia periaatteita.

Lakiehdotukseen on tarpeen lisätä myös sote-palveluiden markkinoinnin valvontaa koskeva erillinen säännös, jos-ta käy ilmi, että valinnanvapauslaissa tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalve-luiden markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta valvoisi ku-luttaja-asiamies. Sote-palveluiden mark-kinointi muodostaa niin alan toimijoille kuin viranomaisillekin uuden toimin-takentän. Virasto käynnistikin terveys-palvelujen markkinointia koskevan sel-vityksen, joka valmistuu keväällä 2018.

Kuluttajansuojan toteutumisen kan-nalta olisi perusteltua, että valinnanva-pauslain tarkoittamina julkisina palve-luina tuotettavissa sote-palveluissa olisi saman tyyppinen kuluttajansuoja kuin yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluis-sa jo nykyisin on. Ei ole kestävää luo-da sääntelyjärjestelmää, jossa kuluttaji-en asema riippuu siitä, tuottaako saman palvelun yksityinen vai julkisen sekto-rin omistama palveluntuottaja tai siitä, onko kyseessä suoran valinnan palvelu, asiakassetelillä hankittava palvelu vai henkilökohtaisella budjetilla toteutetta-va palvelu.

KKV esitti lausunnossaan jo aiem-massa selvityksessään hahmotteleman-sa asiakaskeskustoiminnon tarpeen ar-vioimista. Kyseessä olisi Iso-Britannian Healthwatchin tyyppinen ”sote-vahti”. Asiakaskeskus olisi niin järjestäjä- kuin tuottajatahoista erillinen ja riippuma-ton toiminto, joka huolehtisi asiakkai-den valinnanvapauden toteutumisen kannalta keskeisten edellytysten täytty-misestä. Asiakaskeskus tukisi asiakkaita aktiivisissa valinnoissa tekemällä heidät tietoisiksi omista oikeuksistaan ja tarjoamalla heille ajantasaista ja vertailukel-poista tietoa mahdollisista vaihtoehdois-ta. Kyseessä olisi sote-palveluiden kysyn-täpuolta vahvistava toiminto, joka tätä kautta osaltaan edistäisi markkinoiden toimivuutta.

52


Kilpailulain uudistusTyö- ja elinkeinoministeriössä valmistui maaliskuussa 2017 työryhmämietintö kilpailulain uudistamisesta. Työryhmä-mietinnön pohjalta valmistuneen laki-esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi tammikuun lopussa 2018. Työryhmällä, jossa myös KKV:lla oli edustus, oli kaksi tehtävää:

1. hallitusohjelman mukaisesti arvioida kilpailulain muutostarpeet EU:n kil-pailulainsäädännön puitteissa; ja

2. tehdä ehdotukset muista kilpailulain-säädännön muutostarpeista EU:n ja kotimaisen lainsäädännön yhdenmu-kaisuuden ja niistä tehtyjen uudistu-sehdotusten pohjalta.

Ensimmäisen tehtävän osalta työ val-mistui vuoden 2016 puolella. Tuolloin julkaistun väliraportin mukaan maata-louden kannattavuushaasteisiin ei ollut perusteltua puuttua kilpailulainsäädän-nön keinoin. Työryhmä piti kuitenkin tarpeellisena selventää kilpailulain ns. maatalouspoikkeuksen sanontaa niin, että se selvemmin kattaisi EU-lainsää-dännössä sallitut järjestelyt.

Tehtävää 2 koskenut mietintö val-mistui 14.3.2017 ja sen pohjalta mi-nisteriössä laadittu luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrok-selle joulukuussa 2017. Työryhmämie-tinnön valmistumisen jälkeen EU:n komissio antoi direktiiviehdotuksen, joka koskee jäsenmaiden kilpailuvi-ranomaisten itsenäisyyttä, resursseja sekä täytäntöönpanovaltuuksia niiden

soveltaessa SEUT:n 101 ja 102 artik-loja. Ehdotuksen parlamenttikäsittely jatkuu vuoden 2018 puolella. Direk-tiiviehdotuksen säännökset ovat osin samansuuntaisia työryhmän ehdotus-ten kanssa ja osin pidemmälle meneviä. Ehdotuksen kattamista asioista ei näin ollen ollut tarkoituksenmukaista säätää ennen lopullisen direktiivin valmistu-mista, joten kansallinen lakiesitysluon-nos on tästä syystä ja myös lausunto-palautteen vuoksi suppeampi kuin työ-ryhmän esitys.

Esityksen kolme keskeistä ehdotusta ovat:

1. Kilpailuneutraliteettisäännösten terä-vöittäminen siten, että julkisen toi-mijan olisi pidettävä erillistä kirjan-pitoa harjoittamastaan taloudellisesta toiminnasta. Säännös antaisi paremmat edellytykset puuttua kilpailun tasapuo-lisuutta vaarantavaan julkisyhteisön elinkeinotoimintaan ja nopeuttaisi asioiden käsittelyä.

2. Tarkastussäännöksiä muutettaisiin niin, että KKV voisi tehdä sähköiseen tarkastusaineistoon kohdistuvia hakuja omissa toimitiloissaan sen sijaan, että aineiston tarkastelu tapahtuisi nyky-sääntelyn mukaisesti yrityksen tiloissa. Ehdotus rationalisoisi tarkastusten tekemistä ja parantaisi kilpailunrajoi-tusvalvonnan toimintaedellytyksiä, kun tarkastajia ja tarkastuksessa tarvittavia laiteita ei tarvitsisi sitoa pitkiksi ajoiksi yrityksiin ympäri maata.

3. KKV:n tietojensaantioikeuden paran-taminen siten, että tietojenantovel-

vollisuus koskisi myös julkisen vallan toimijoita ja siten, että KKV:lla olisi mahdollisuus luovuttaa ja saada muu-toin salassa pidettäviä tietoja mää-rätyiltä muilta viranomaisilta. Ensin mainittu parannus on tarpeen kilpai-luneutraliteettivalvonnalle ja kartel-livalvonnalle käytännön kokemusten osoitettua puutteita julkisyhteisöjen halussa ja oikeudellisissa mahdolli-suuksissa luovuttaa virastolle kartel-lien paljastamisessa hyödyllisiä tietoja. Jälkimmäinen uudistus on tarpeen viranomaisten yhteistoiminnan edel-lytykseksi kartellityyppisten rajoi-tusten sekä kilpailua vaurioittavan harmaan talouden torjunnassa.

Kilpailulain uudistuspakettiin kuu-luu myös pohjoismaisten kilpailuvi-ranomaisten yhteistyösopimus, johon nyt myös Suomi liittyy. Pohjoismai-set virastopäälliköt allekirjoittivat so-pimuksen syyskuussa 2017, mutta sen voimaantulo edellyttää kilpailulainsää-dännön muuttamista. Hallitus antoi tätä koskevan esityksen eduskunnal-le joulukuussa 2017. Sopimusmää-räysten liittäminen kilpailulakiin pa-rantaisi Pohjoismaiden rajat ylittävien kilpailutapausten käsittelyä ja antaisi muutenkin asianmukaiset oikeudelli-set puitteet suomalaisille virkamiehille keskustella ja vaihtaa tietoja akuuteista kilpailuongelmista pohjoismaisten kol-legoiden kanssa.

53



ECN+ -direktiiviehdotusKomissio antoi 22.3.2017 direktiivieh-dotuksen jäsenvaltioiden kilpailuviran-omaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistami-seksi (ECN+ -direktiiviehdotus).

Direktiiviehdotusta tarvitaan, kos-ka EU:n kilpailuoikeuden hajautetussa täytäntöönpanojärjestelmässä on ollut puutteita. Kilpailuoikeusprosessin lop-putulos on voinut vaihdella riippuen sii-tä, missä jäsenvaltiossa yritykset harjoit-tavat toimintaansa. Tämä on sisämark-kinoiden yhdenmukaisen toiminnan kannalta kestämätöntä.

Direktiiviehdotuksessa säädetään kan-sallisten kilpailuviranomaisten keinoista ja valtuuksista niiden soveltaessa SEUT:in artikloja 101 ja 102. Direktiiviehdotus ja-kaantuu säädöspääluokkiin, jotka ovat pe-rusoikeudet, riippumattomuus ja resurssit, valtuudet, sakot ja uhkasakot, leniency, keskinäinen avunanto ja vanhentumisajat.

Toteutuessaan direktiiviehdotus mer-kitsisi muutoksia, sillä joiltain kohdin siinä mennään pidemmälle kuin kilpai-lulaissa tai kansallisen kilpailulakityö-ryhmän antamassa ehdotuksessa kilpai-lulainsäädännön uudistamiseksi.

Muutokset koskisivat esimerkiksi mah-dollisuutta suorittaa jatkettua tarkastusta kilpailuviranomaisen tiloissa ja raken-teellisten korjaustoimenpiteiden määrää-mistä, joista ei ole säädetty kilpailulaissa. Erityisesti oikeus jatkettuun tarkastuk-seen nopeuttaisi ja tehostaisi kilpailuvi-ranomaisen suorittamaa tutkintaa silloin, kun kyse on datan tarkastamisesta.

Uutta olisivat myös väliaikaismää-räysten ja sitoumusten rikkomisen sank-tiointi. Tältä osin direktiiviehdotus me-nee pidemmälle kuin kilpailulakityö-ryhmän mietintö, jossa ei esitetty niiden rikkomisen sanktioimista.

Direktiiviehdotuksen aiheuttama suu-rin yksittäinen muutos koskisi toimiala-yhdistysten sakkoja. Ehdotuksen mukaan yritysten yhteenliittymien jäsenten liike-vaihto tulee ottaa huomioon sakkoa mää-rättäessä. Sakon täysimääräisen maksami-sen sitä edellytettäessä kansalliset kilpai-luviranomaiset voivat vaatia sakon mak-samista minkä tahansa yrityksen yhteen-liittymän päätöksentekoelimen jäseneltä.

Siltä osin, kun on vielä tarpeellista, kansallinen kilpailuviranomainen voisi vaatia sakkoa miltä tahansa yhteenliitty-män yritykseltä, joka toimii markkinoil-la, joilla rikkominen tapahtui. Maksua ei kuitenkaan voida periä, jos yritys ei ole ollut osallisena rikkomisessa ja ei jo-ko ole ollut siitä tietoinen tai on vetäy-tynyt siitä aktiivisesti ennen tutkimusta.

Direktiiviehdotusta on käsitelty EU:n ministerineuvostossa toukokuusta 2017 lähtien. Käsittely on edennyt asianmu-kaisesti. Direktiiviehdotukselle on ole-massa hyvät perusteet ja toteutuessaan se merkitsisi EU:n kilpailusääntöjen täy-täntöönpanon merkittävää tehostumista kansallisella tasolla.

Lääke- ja apteekkimarkkinoiden uudistamisehdotukset KKV on jo vuosien ajan tuonut eri yhte-yksissä esille näkemyksiään lääke- ja ap-teekkimarkkinoiden sääntelyn kehittämi-sestä kilpailullisempaan suuntaan. Vuonna 2017 julkisuudessa käyty keskustelu johti muun muassa siihen, että hallituspuolu-eet ottivat kantaa apteekkilainsäädännön kehittämiseen. Hallituspuolueiden edus-tajista koostunut apteekkiryhmä julkaisi keväällä uudistusehdotuksia alalle.

Apteekkiryhmä esitti esimerkiksi ap-teekkien määrän lisäämistä, mutta säilyt-täisi kuitenkin viranomaisen ohjauksen sijainnissa ja lupien määrässä. KKV:n nä-kemyksen mukaan nykyinen sääntely suo-jaa luvan saaneita kilpailulta rajoittamalla tarpeettomasti apteekkien määrää ja alalle pääsyä. Viranomaispäätöksillä määrättyinä apteekkien sijainti ja määrä eivät myöskään välttämättä vastaa parhaalla tavalla apteek-kipalveluiden muuttuvaan kysyntään.

Apteekkiryhmän ehdotuksista löytyi kuitenkin myös KKV:n aiemmin ehdotta-mia kilpailua lisääviä muutoksia. Esimer-kiksi itsehoitolääkkeiden lääketaksan mu-kainen hinta aiotaan muuttaa säännellyksi enimmäishinnaksi, ja siten näiden lääkkei-den hintakilpailu sallittaisiin. Reseptilääk-keiden myynnissä hinta olisi kuitenkin edelleen kaikissa apteekeissa sama vähit-täismyyntihinta, ja apteekkien ulkopuolel-la sallittaisiin vain hyvin rajatusti joiden-kin itsehoitolääkkeiden myynti.

KKV:n käsityksen mukaan apteekki-ryhmän ehdotuksia ei voida pitää toimi-van kilpailun näkökulmasta riittävinä. Ehdotukset eivät uudistaisi alaa riittävästi eivätkä muuttaisi lääkejakelun rakentei-ta, vaan muutokset jatkaisivat vähäisten osittaisuudistusten tiellä. Ehdotuksissa ei myöskään ole otettu riittävästi huomioon sitä, että lääkkeiden jakelua tulee tarkas-tella kokonaisuutena. Muutoin vaikutus-ten arviointi on vaikeaa, eikä muutoksilla välttämättä saavuteta tavoiteltuja kilpai-lun tuomia hyötyjä.

KKV on ehdottanut muun muassa ap-teekkien perustamiseen ja määrään liitty-västä tarveharkinnasta luopumista, mikä mahdollistaisi vapaan alalle tulon sekä li-säisi apteekkien määrää ja kilpailua. Ap-teekkitoiminta säilyisi edelleen luvanva-raisena. Lisäksi apteekin omistuspohjan ja yritysmuodon vapauttaminen sekä ketjuuntumisen salliminen vahvistaisivat kilpailun edellytyksiä ja toisivat mittakaa-vaetuja. Itsenäisenä apteekkarina toimi-minen olisi silti jatkossakin mahdollista. Vapaa hinnoittelu enimmäishinnan alla ainakin itsehoitolääkkeissä toisi säästöjä asiakkaille. Vastaavia muutoksia on jo to-teutettu muissa Pohjoismaissa.

Kesällä esimerkiksi Kesko ja lääketuk-ku Oriola perustivat hyvinvointiketjun, jolla on omistajien mukaan valmiudet laajentua sääntelyn salliessa myös apteek-kimarkkinoille. KKV:n arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailulain tarkoittamalla tavalla estä kilpailua Suomen markkinoil-la nykysääntelyn puitteissa. KKV:n arvion mukaan yhteisyritys voi johtaa jopa te-hokkuusetuihin, kuten laajempaan hyvin-vointituotteiden valikoimaan kuluttajille.

Syksyllä Oriolan tietojärjestelmämuu-toksesta johtuvien lääkkeiden toimi-tusongelmien takia keskustelua käytiin myös tukkujen asemasta lääkejakelussa ja niiden omaksumasta yksikanavajake-lusta, jossa lääkevalmistajan valmisteet ovat yleensä vain yhden tukun jaeltavana. KKV käsitteli asiaa blogissaan ja toi esille, että virasto ei ole aiemmissa selvityksis-sään löytänyt näyttöä yksikanavajakelun kilpailua vääristävistä vaikutuksista.

Myös Päivittäistavarakauppa ry selvit-tää asiaa teettämällä vuonna 2018 val-mistuvan selvityksen lääkejakelun uu-distamistarpeista.

54


Alkoholilain kokonaisuudistus Eduskunta hyväksyi alkoholilain ko-konaisuudistuksen 19.12.2017. Uu-distuksen tultua voimaan kaikkia enin-tään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia saa myydä tavallisissa kauppaliikkeissä. Uu-distus merkitsi myös muun muassa ra-vintoloiden aukioloaikojen vapautumis-ta. KKV lausui asiasta vuoden 2017 ai-kana sekä sosiaali- ja terveysministeriölle että kahdesti eduskunnalle.

Lausunnoissaan KKV kannatti uudis-tuksen tärkeimpiä tavoitteita ja muu-toksia koskien elinkeinopoliittisten ta-voitteiden painoarvon lisäämistä sekä sääntelyn keventämistä ravintoloiden ja kauppojen osalta. Varsin suuri osa kulu-tetusta alkoholista myydään jo nykyisin ravintoloiden tai kauppojen kautta. Vi-rasto katsoi, että esitetyillä muutoksilla on myönteinen vaikutus sekä ravinto-la-alan että kaupan kilpailuun.

KKV huomautti suurehkoa sääntely-taakkaa sisältyvän edelleen esimerkiksi alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan edellytyksiin, luvan hakijaan liittyviin yleisiin edellytyksiin sekä alkoholijuo-mien satunnaista ja muuta myyntiä kos-keviin määräyksiin. Näillä on merkitystä erityisesti uudentyyppisten tuotteiden, kuten tilaviinien ja käsityöläisoluiden, uusien alalle tulijoiden tai tapahtumien järjestäjien kannalta.

Lausunnoissaan KKV totesi tiedosta-vansa ne sosiaali- ja terveyspoliittiset ta-voitteet, joilla alkoholilainsäädännön ra-joituksia on perusteltu. Osa näistä tavoit-teista tulee lähelle kuluttajansuojaa koske-via näkökohtia. Tästä näkökulmasta viras-to huomautti muun muassa siitä, että ko-konaisuudistuksen vaikutuksia erityisesti alaikäisten alkoholin kulutukseen sekä al-koholin mainontaan on syytä seurata.

KKV korostikin tarvetta suunnata vi-ranomaisvalvontaa tilanteisiin, joihin liittyy selkeästi todennettuja riskejä tai kategorisia kieltoja, kuten alaikäisille tai päihtyneille anniskelun tai myymi-sen kohdalla. Muilta osin tulisi tukeutua nykyistä laajempaan omavalvontaan, jo-hon taas tulisi yhdistää esimerkiksi ny-kyistä vahvempi uhka toimiluvan osit-taisesta tai täydellisestä peruuttamisesta laiminlyöntien seurauksena.

JätelainsäädäntöKKV:n edustaja osallistui pysyvänä asi-antuntijana ympäristöministeriön aset-tamaan työryhmään, jonka tehtävänä oli valmistella jätelainsäädännön yhdys-kuntajätehuollon vastuunjakoa koske-vaa uudistusta ja tarkastella jätelain ja hankintalain yhteensovittamista. Työ-ryhmä julkaisi helmikuussa 2017 lop-puraportin.

KKV kannatti hallituksen esityksestä laiksi jätelain muuttamisesta antamas-saan lausunnossa kunnille säädetyn yh-dyskuntajätehuollon järjestämisvastuun rajaamista hallitusohjelman mukaisesti asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnat voisivat siten tarjota jätehuoltopalveluja muille kuin kotitalouksille vain markki-naehtoisesti tai toissijaisen jätehuolto-velvollisuutensa nojalla.

KKV on pitänyt jätealan kehittymi-sen kannalta keskeisenä kysymyksenä jä-tevirtojen hallintaa. Virasto on esittänyt pidemmän aikavälin kehittämistoimena markkinapaikan perustamista. Markki-napaikka helpottaisi kunnan toissijaisiin jätehuoltopalveluihin liittyvää markki-napuutteen arviointia sekä vahvistaisi jätehuoltomarkkinoiden toimivuutta, lisäisi läpinäkyvyyttä ja parantaisi jätea-lan kilpailua. Ajan myötä markkinapaik-ka voisi kehittyä kaikkien jätteiden ja se-kundaaristen materiaalien vaihdannan keskuspaikaksi kiertotalouden toteutta-miseksi.

KKV:n aloitetta markkinapaikan pe-rustamisesta kehitettiin vuonna 2017 asetetussa jätealan sidosryhmistä koos-tuvassa laaja-alaisessa yhteistyöryhmäs-sä, ja se noteerattiin myös hallituksen lainsäädäntöhankkeena.

MaksupalvelulakiKKV osallistui oikeusministeriön mak-supalvelulain uudistamista koskevaan työryhmään, joka julkaisi mietintönsä helmikuussa 2017. Maksupalvelulain-säädännön muutokset tulivat pääosin voimaan 13.1.2018 alkaen. Maksupal-velulain muutoksilla on yhteys myös vahvaan sähköiseen tunnistamiseen ja tunnistusmarkkinoiden luottamusver-kostoon. Kuluttaja-asiamies esitti huo-lenaiheenaan sen, miten kuluttajat tun-

nistavat luotettavat ja valvonnan piiriin kuuluvat uudet toimijat maksamismark-kinoilla ja miten uutta sääntelyä tulki-taan ongelmatilanteissa.

Vakuutusten tarjoaminen ja sijoituspalvelutSijoituspalveluja koskevien EU-säädös-ten (MiFID II) tavoitteena on yhden-mukaistaa jäsenvaltioiden rahoituspal-velusääntelyä, luoda tasapuolisia toi-mintaedellytyksiä sekä vahvistaa sijoit-tajansuojaa muun muassa tiukentamalla monimutkaisten sijoitustuotteiden tar-joamista ja sijoitusneuvontaa koskevia vaatimuksia. KKV toi esiin eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisessa vastus-tavansa järjestelyä, jonka mukaan tietyt toimijat voisivat tarjota muun muassa sijoitusneuvontaa normaalia kevyem-millä vaatimuksilla. Tämä rapauttaisi si-joittajansuojaa huomattavasti eikä olisi myöskään tasapuolisten kilpailuedelly-tysten näkökulmasta kannatettavaa.

Loppusyksystä 2017 eduskunnan kä-siteltävänä oli myös hallituksen esitys vakuutusten tarjoamista koskevan lain-säädännön muuttamiseksi (IDD). KKV kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa vakuutusmeklareiden palkki-onottokieltoon, vakuutustarpeen selvit-tämistä koskevaan velvoitteeseen, sijoi-tusvakuutuksia koskevaan velvollisuu-teen arvioida vakuutuksen asianmukai-suutta ja soveltuvuutta asiakkaalle, hen-kilökohtaista suositusta koskeviin ehdo-tuksiin sekä kytkykauppasääntelyyn.

Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskeva yleinen lainsäädäntöKKV on jäsen oikeusministeriön asetta-massa työryhmässä, jonka tehtävänä on kartoittaa rangaistusluonteisia hallin-nollisia seuraamuksia koskevan yleisen lainsäädännön tarve ja laatia tarpeelli-nen lainsäädäntö. Kartoitustyö tehdään eduskunnan perustuslakivaliokunnan aloitteesta. Lainvalmistelu alkoi kesä-

55



kuussa 2017 ja työryhmän toimikausi kestää vuoden 2018 elokuun loppuun. Mahdollisella uudella lainsäädännöllä on suora yhteys myös KKV:n tehtäviin.

KKV:n valvontatehtäviä koskevat toi-mivaltuudet perustuvat lainsäädäntöön, jolla on sekä kansallinen että EU-normis-toon perustuva tausta. Myös mahdollisia sanktioita koskevaa normistoa on kirjattu eri puolille kotimaista ja EU-lainsäädän-töä. KKV ei lausunnossaan nähnyt estet-tä hallinnollisia seuraamuksia koskevan yleislain säätämiselle, mikäli sen valmis-teluun päädytään lausuntokierroksen pa-lautteen perusteella. KKV kuitenkin ko-rosti sen varmistamista, että mahdollisen uuden yleislain ja KKV:tä velvoittavien kotimaisten ja EU-perusteisten erityisla-kien suhde on kaikin puolin selvä.

EU:n kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva asetus (CPC-asetus) EU:n eri toimielimet ja jäsenmaat käsit-telivät vuoden 2017 aikana komission vuonna 2016 julkaisemaa ehdotusta uudeksi kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskevaksi CPC-asetuksek-si (Consumer Protection Cooperati-on). CPC-asetus tuo viranomaisille oi-keuden määrätä maiden rajat ylittävässä valvontayhteistyössä kuluttajia huijaavia verkkosivuja suljettaviksi, määrätä seu-raamusmaksuja ja jäljittää rahavirtojen avulla huijausten takana olevia tahoja. Lisäksi valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä EU:n alueella vahvistetaan.

Euroopan parlamentti hyväksyi ase-tuksen marraskuussa 2017 ja se tulee voimaan tammikuussa 2020.

EU:n sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamista koskevat ehdotuksetSähköisen viestinnän sääntelyn uudis-tamisen tärkeimpiä tavoitteita tulisi olla se, että uusilla ja vakiintuneilla palveluil-la olisi tasapuolinen sääntely-ympäristö. KKV kannatti lausunnossaan kulutta-jansuojaa ja loppukäyttäjän oikeuksia koskevan lainsäädännön yksinkertais-tamista, yleissääntelyä sektorikohtaisen erityissääntelyn sijaan sekä hyödyke- ja teknologianeutraalisuuden periaatteille perustuvaa lainsäädäntöä. Jäsenvaltioil-le ja Euroopan parlamentille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa ei myöskään tulisi siirtää komissiolle.

PuhelinmyyntiPuhelinmarkkinointi aiheuttaa vuodes-ta toiseen kuluttajille harmia ja talou-dellisia menetyksiä. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet tilausansatuotteet se-kä aikakauslehtien, sähkösopimusten ja television kanavapakettien markki-nointi. Kuluttaja-asiamies, Kulutta-jaliitto ja tietosuojavaltuutettu vaati-vat huhtikuussa 2017 puhelinmark-kinointiin opt-in -mallia, jossa puhe-linmarkkinointi edellyttäisi kuluttajan ennakkosuostumusta myyntipuhelui-den vastaanottamiseksi. Malli ratkaisi-si puhelinmarkkinoinnin ongelmia te-hokkaasti ja kunnioittaisi kuluttajien päätöksenteko-oikeutta markkinoinnin vastaanottamisessa.

KKV esitti saman kannan lausunnos-saan sähköisen viestinnän tietosuoja-ase-tuksesta. Lausunnossa kiinnitettiin huo-

miota myös muun muassa evästeiden käyttöä koskevaan sääntelyyn, suora-markkinointisäännösten soveltamisalaan ja ns. etuliitteen käyttöön suoramarkki-nointipuheluiden tunnistamisen helpot-tamisessa.

Tavaran verkkokauppaa koskeva direktiiviehdotusKKV piti lausunnossaan välttämättömä-nä, että tavaran verkkokauppaa koskevan direktiiviehdotuksen soveltamisalaa laa-jennetaan niin, että säännökset koskevat kaikkea tavaran kauppaa myyntikanavas-ta riippumatta. Elinkeinonharjoittajan virhevastuuta ei tulisi rajata kahteen vuo-teen, koska rajaaminen ei kannusta tuot-tamaan kestäviä hyödykkeitä. Kuluttaji-en etujen mukaista ei myöskään ole jät-tää reklamoinnin ajankohtaa kokonaan määrittelemättä. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä hankalampia virhetilanteiden selvittäminen ja mahdollisten hyvitysten arvioiminen ovat.

56

DIGITALISAATIO

Digitalisaatio

Digitalisaatio ja sen ilmiöt kytkey-tyvät monin eri tavoin KKV:n toimintaan. Sähköiset viestin-

täpalvelut ja digitalisaatio on yksi ku-luttajavastuualueen painopistealueista. KKV toi myös lausunnoissa ja kuule-misissa sekä sidosryhmäyhteistyössä esiin kilpailu- ja kuluttajanäkökohtia digitaalisen liiketoimintaympäristön uusiin ilmiöihin, kuten alustoihin ja ja-kamistalouteen.

Virastossa jatkettiin sähköisten val-vonta- ja tarkastustyökalujen kehittä-mistä, mikä hyödytti sekä kilpailu- että kuluttajavastuualuetta. Tutkinnan me-netelmien ja työkalujen kehittäminen jatkuu vuonna 2018.

Kuluttajahallinnon tietojärjestelmä (KUTI) Kuti on KKV:n ja kuluttajaneuvonnan yhteinen tietojärjestelmä. Tavoitteena on kerätä kuluttajakaupan ongelmia koskevat yhteydenotot yhteen paikkaan, jolloin ongelmien havaitseminen ja nii-hin puuttuminen on mahdollisimman tehokasta.

Kutiin kirjattiin vuonna 2017 yhteen-sä noin 73 200 tapausta, mikä oli noin 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kutia kehitettiin muun muassa uusil-la toiminnoilla ja ohjeilla, joiden ansios-ta pystyttiin hyödyntämään entistä mo-nimuotoisempaa tietoa, tarkentamaan

tiedon laatua ja parantamaan käyttäjä-kokemusta. Uudistukset tehostivat pait-si kuluttajaneuvontaa myös markkinoi-den ilmiöiden analysointia ja havaittui-hin epäkohtiin puuttumista.

KKV:n ja kuluttajaneuvonnan yhteiseen tietojärjestelmään kirjattiin vuonna 2017 noin 73 200 tapausta.

57


DIGITALISAATIO

Alustat ja jakamistalousKKV seurasi alustojen kehitystä ja nii-den vaikutusta markkinoiden toimivuu-teen. Virasto laati katsauksen siitä, mil-laisia kilpailu- ja kuluttajanäkökulmia alustoilla toimiviin yrityksiin ja kulutta-jiin liittyy. Alustojen sääntelyä käsiteltiin myös Ajankohtaista kilpailusta -blogissa ja kuluttaja-asiamiehen uutiskirjeessä.

KKV osallistui työ- ja elinkeinomi-nisteriön jakamistalousverkostoon, joka koostui eri ministeriöiden ja virastojen asiantuntijoista. Virasto antoi lausun-non jakamistalouden säädösympäristön haasteita ja kehittämistarpeita koskevas-ta selvitysluonnoksesta. KKV piti tär-keänä, ettei jakamistaloutta ylisäännellä. Haasteiden ratkaisemiseksi tulisi harkita vaihtoehtoisia sääntelykeinoja, kuten it-sesääntelyä. Mikäli tulevaisuudessa pää-dytään sääntelyratkaisuihin, sääntelyn tulisi olla hyödyke- ja teknologianeut-raalisuuden periaatteille perustuvaa ai-kaa kestävää yleissääntelyä.

Virasto totesi myös komission digitaa-listen sisämarkkinoiden strategian täy-täntöönpanon väliarvioinnista antamas-saan lausunnossa, että uuden sääntelyn tulisi aina perustua painavaan syyhyn, kun ongelma ei ole ratkaistavissa muil-la keinoin, eikä olemassa oleva sääntely ole riittävää. KKV kannatti vuoropuhe-lun jatkamista alustatoimijoiden kans-sa laittomien sisältöjen ilmoittamiseen ja poistamiseen liittyvistä käytännöistä, mutta korosti perusoikeuksien, erityises-ti sananvapauden, turvaamiseksi läpinä-kyvyyden ja riittävien valvonta- ja oikai-sutoimien tarvetta.

Sähköinen tunnistaminenTunnistusvälineitä voidaan pitää tieto-yhteiskunnan peruspalveluina. Tunnis-tustapahtuman onnistunut toteutus on edellytys sille, että kuluttajat pääsevät moniin keskeisiin julkisiin ja yksityi-siin sähköisiin palveluihin. KKV vaikut-ti sähköisen tunnistamisen sääntelyyn ja käytännesääntöihin muun muassa liikenne- ja viestintäministeriölle sekä viestintävirastolle antamillaan lausun-noilla ja viranomaisyhteistyön kautta. Viraston näkemyksen mukaan tunnis-tamis- ja luottamuspalveluihin liittyvät vastuut olisi syytä määritellä, jotta ku-luttajien asema palvelujen loppukäyttä-jinä tulisi turvatuksi.

Digitaalisten palveluiden esteettömyysDigiyhteiskunnan eteneminen edellyt-tää, että kaikilla on pääsy digitaalisiin palveluihin. Liikenteen ja viestinnän di-gitaalisten palveluiden esteettömyyttä koskevasta toimenpideohjelmaluonnok-sesta antamassaan lausunnossa virasto piti tärkeänä, että yhteistyön toteutumi-nen eri toimijoiden välillä varmistetaan jatkossa. Palveluille asetettujen vaati-musten ja käytännön toteutusmallien on oltava mahdollisimman yhteneväisiä alasta riippumatta. KKV piti kannatet-tavana Design for All (DFA) -periaat-teen asettamista toimenpideohjelman perustavoitteeksi. Tarvittavan avun saa-minen on kuitenkin varmistettava niille kuluttajille, jotka eivät pysty omatoimi-sesti hyödyntämään edes helppokäyttöi-simpiä ratkaisuja.

Esteettömyyden toteutumisen kannal-ta keskeisiä ovat myös laitteiden ja palve-luiden yhteentoimivuus, helppokäyttöi-syys ja sopimusehtojen selkeys. Lisäksi KKV korosti laitteiden valmistajien ja palveluiden tarjoajien vastuuta tietotur-vasta ja tietoturvan rakentamisesta palve-lukokonaisuuden sisään.

GeoblokkausEU:n sisämarkkinoilla pyritään torju-maan geoblokkausta eli kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan pe-rustuvaa syrjintää. Geoblokkaukseen liittyvän ehdotuksen mukaan kiellettyä olisi jatkossa muun muassa estää asiak-kaan pääsy tietylle sivustolle asiakkaan kansalaisuuteen tai asuin- tai sijoittautu-misvaltion perusteella, asiakkaan uudel-leenohjaus toiselle sivustolle ilman asi-akkaan ennakolta antamaa suostumusta sekä sellaisten erilaisten maksuehtojen käyttäminen, jotka perustuvat asiakkaan kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan.

KKV piti lausunnossaan asetuksen si-sältämiä ehdotuksia sekä kuluttajanäkö-kulmasta että kilpailun edistämisen kan-nalta oikeansuuntaisina. Virasto kiinnitti huomiota kuitenkin asetuksen valvonnan edellyttämiin resursseihin. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee nimetä vi-ranomainen tai viranomaisia, jotka valvo-vat asetuksen täytäntöönpanoa ja antavat kuluttajille käytännön apua riita-asiois-sa, jotka koskevat maarajoituksia. Uudet tehtävät vaativat suhteellisen isoa uutta työpanosta sekä teknisiä valmiuksia, kei-noja ja resursseja geoblokkausta koskevan tiedon keräämiseen ja jäljittämiseen tie-toverkoissa. KKV:lle olisikin osoitettava lisää resursseja, jos viraston valvontateh-täviä harkittaisiin laajennettavaksi asetu-sehdotuksen valvontaan.

58

SELVITYKSET

Rakentamisen sääntely

Selvityksen mukaan riittävän asuntojen kokonaistar-jonnan varmistaminen edellyttää perustavanlaatuis-ta muutosta rakentamisen sääntelyssä ja maankäytön ohjauksessa. Käytännössä tällainen muutos tarkoittaa siirtymistä kokonaistarjonnan tosiasiallisesta rajoitta-misesta sen aitoon edistämiseen. Selvityksessä esitettiin

neljä keskeistä kehittämisehdotusta, jolla riittävä koko-naistarjonta voitaisiin turvata. Riittävä kokonaistarjon-ta on myös tärkein edellytys alalle tulolle tai alalle tulon uhalle sekä sitä kautta nykyistä suuremmalle hintojen nousua hillitsevälle kilpailupaineelle. Aihetta käsiteltiin myös Ajankohtaista kilpailusta -blogissa.

Selvitykset KKV tekee kilpailu- ja kuluttajapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa palvelevia tutkimuksia ja selvityksiä. Vuonna 2017 julkaistiin kuusi selvitystä, joissa tarkasteltiin muun muassa rakentamisen sääntelyä, alustoja sekä kuluttajien ja hotellien näkemyksiä varaussivustoista.

Uudet maksutavat

KKV selvitti, miten usein kuluttajat käyttävät uusia maksutapoja ja millaisia kokemuksia kuluttajilla on uu-sista maksutavoista. Selvityksen mukaan yleisimpiä uu-sia maksutapoja olivat lähimaksaminen maksukortilla sekä maksunvälityspalvelun kautta maksaminen. Ylei-

sintä uusien maksutapojen käyttö oli 18–45-vuotiaiden, johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöi-den sekä koulutettujen keskuudessa. Kuluttajat arvos-tivat uusissa maksutavoissa ennen kaikkea helppoutta. Puhelinliittymän laskulla ostoksia maksettiin harvoin.

Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvat huijaukset

Selvityksen mukaan huijaukset heikentävät monin tavoin pk-yritysten toimintamahdollisuuksia, mutta huijausten vaikutukset ulottuvat laajemminkin koko yhteiskuntaan. Huijausten onnistumista voidaan ehkäistä muun muassa parantamalla pk-yritysten liiketoimintaosaamista. Myös lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia huijausten tor-juntaan tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin.

Yleisimmät pk-yritysten kohtaamat huijaukset liit-tyivät hakemistopalveluihin, valelaskuihin tai lasku-väärennöksiin sekä veronpalautuksiin. Välittömien taloudellisten menetysten lisäksi pk-yrityksiltä menee

huijausten selvittämiseen rahaa ja aikaa, jotka ovat pois liiketoiminnan kehittämisestä. Lisäksi huijaukset vaikuttavat yrittäjän ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Huijauksen kohteeksi joutuneet yritykset pyrkivät korvaamaan menetyksiään nostamalla hintoja, jolloin kuluttajat joutuvat maksamaan palveluista ja tuot-teista enemmän. Viranomaisilta huijausten selvittä-minen vie resursseja, jotka voitaisiin muuten suunna-ta yritysten ja kuluttajien palveluihin. Viime kädessä huijaukset heikentävät yritysten ja kuluttajien luotta-musta rehellisestikin toimiviin yrityksiin.

59


SELVITYKSET

Kuluttajat ja puhelinmyynti

Selvityksen perusteella kuluttajat kokevat saavansa liikaa markkinointipuheluita ja suurin osa kuluttajista suhtau-tuu niihin kielteisesti. Puhelinmarkkinointitilanne on kuluttajalle poikkeuksellinen: yleensä kuluttaja tekee itse aloitteen ja päätöksen ostoaikeissaan. Puhelinmyynnis-sä aloite tulee myyjältä ja edellyttää kuluttajalta nopeaa

päätöksentekoa. Kuluttaja saattaa silloin tehdä sopimuk-sen, jota hän ei ehdi riittävästi harkita.

Eniten ongelmia kuluttajille oli aiheutunut tilaus- ansatuotteiden, aikakauslehtien, sähkösopimusten ja television kanavapakettien puhelinmyynnistä.

Alustatalous

Katsauksen mukaan alustoilla voi esiintyä samanlaisia kuluttaja- ja kilpailuongelmia kuin perinteisessäkin toimintaympäristössä. Kilpailijoiden markkinoille pääsy saattaa vaikeutua ja toimijat voivat tulla riippu-vaisiksi toisten palveluista. Kuluttajien valinnanmah-dollisuudet puolestaan saattavat kaventua, jos heidän eniten käyttämänsä alusta ei ole yhteydessä muihin alustoihin tai heidät sidotaan tiettyyn alustaan määrä-ajaksi. Katsaus nostaa esiin erityisesti kuluttajien hen-

kilötiedot, joiden hallinnan kuluttajat ovat menettä-neet tai luovuttaneet yrityksille.

Alustoihin liittyviä ongelmia ei ratkaista uudella sääntelyllä, vaan varmistamalla nykyisten säännösten tehokas toimeenpano ja kiinnittämällä huomiota ole-massa olevan sääntelyn ajantasaisuuteen, hyödyke- ja teknologianeutraalisuuteen, toimeenpanoon ja val-vonnan tehokkuuteen.

Kuluttajien ja hotellien näkemyksiä ja kokemuksia hotellihuoneiden online-varaussivustoista

Kuluttajille ja hotelleille tehtyjen kyselyjen perusteel-la näkemykset hotellien varaussivustoista olivat pää-asiassa myönteisiä. Kuluttajien mielipiteet jakautui-vat siinä, miten selvästi varaussivustot heidän mieles-tään ilmoittivat hinnat ja toivat esiin sopimusehdot. Myös maksamisen turvallisuudesta varaussivustolla sekä houkuttelevien tarjousten paikkansapitävyydes-tä oltiin usein eri mieltä. Lähes neljäsosalla vastaajis-ta oli ollut erilaisia hankaluuksia joko varausvaiheessa tai paikan päällä hotellissa.

Kyselyyn vastanneista hotellista tai hotelliketjus-ta neljä viidesosaa piti varaussivustoja joko erittäin tärkeinä tai tärkeinä. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että varaussivustot lisäävät heidän ho-tellinsa näkyvyyttä. Toisaalta enemmistön mielestä varaussivustot rajoittivat heidän hotellinsa toimin-tavapautta. Varaussivustoille maksettavan provisio-palkkion ei myöskään nähty vastaavan sivustoista saatua hyötyä.

Sekä kuluttajien että hotellien vastauksissa nou-si esiin, että vastuutaho erilaisissa ongelmatilanteissa on usein epäselvä. Kuluttajat eivät tienneet, milloin hyvitystä pitäisi vaatia varaussivustolta ja milloin hotellilta.

Lisätietoa selvityksistä kkv.fi/selvitykset

60

Euroopan kuluttaja- keskuksen tiedotetta

37

VIESTINTÄ

Yksittäisten vierailujen määrä kkv.fi -sivustolla vuoden aikana

n. 990 000KKV:n tiedotetta

108

KKV:n uutiskirjettä

6

Kuluttaja-asiamiehen uutiskirjettä

6

Euroopan kuluttaja- keskuksen uutiskirjettä

4

KKV kertoi vuoden 2017 aikana aktiivisesti toiminnastaan ja ratkaisuistaana

Viestintä

Twitter-seuraajaa, @kkv_uutiset

2 625

Blogit: Kuluttaja-asiamiehen blogi & Ajankohtaista kilpailusta

2 X

61


Kuva

: Nin

a K

aver

inen

, nin

akav

erin

en.c

om

Henkilöstö

Henkilöstöstragian toimeenpano

Sisäinen tehtäväkierto. Yksi vuoden 2016 lopulla valmistuneen henkilös-töstrategian keskeisistä toimenpiteistä oli sisäisen henkilökierron käynnistämi-nen. Tehtäväkierto ja muihin vastuualu-eisiin tutustuminen päätettiin aloittaa avustajista. Kierto on tarkoitus vuoden 2018 aikana ulottaa myös johtaviin asiantuntijoihin.

Vuonna 2017 jokainen avustaja oli 2-4 viikkoa tehtäväkierrossa talon eri yksiköis-sä. Kierrosta saatu palaute oli pääsääntöi-sesti positiivista; avustajat kiittivät esimer-kiksi mahdollisuutta nähdä, miten heidän käsiensä kautta kulkeneet tapaukset etene-vät sekä osallistua yksikköpalavereihin ja vastuualueiden infotilaisuksiin. Avustajat kokivat tietävänsä kierron jälkeen parem-min, mitä viraston eri yksiköissä tehdään, ja sitä kautta myös yksi kierron tärkeä tar-koitus eli ymmärryksen ja arvostuksen li-sääminen toisten työtehtävistä toteutui.

Esimiesvalmennus. Johtamisvalmiuk-siin painottuva yksikönpäälliköiden kou-lutusohjelma nostettiin henkilöstöstra-tegian HR-toimintaohjelman tärkeäksi osaksi vuonna 2017. Eri kyselyistä saa-dun palautteen perusteella henkilös-tö koki, että ns. case-työskentely sujuu, mutta henkilöjohtamisessa oli puutteita. Koettiin, että KKV:n yksikönpäälliköiltä puuttui foorumeja ja tilaisuuksia tutustua toisiinsa vapaamuotoisesti yli vastuualue-rajojen, joten myös se oli yksi valmen-nuksen keskeinen päämäärä.

Esimiesvalmennusohjelma suunnitel-tiin ja käynnistettiin yhteistyössä HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa, ja syk-syn aikana pohdittiin omaa johtamis-tyyliä, motivointia ja motivoitumista sekä tunteiden roolia organisaatioissa ja johtamisessa. Vuoden 2018 alkupuolel-la valmennus on jatkunut muun muassa tulevan toimitilamuutoksen käsittelyl-lä ryhmäcoachingin keinoin. Myös tii-mejä vetäville tutkimuspäälliköille, pai-nopistevastaaville ja muutamille muille päälliköille on tarkoitus järjestää tiimien motivointiin ja valmentavaan otteeseen keskittyvää valmennusta, jonka tarkem-pi toteutustapa päätetään myöhemmin vuonna 2018.

Rekrytoinnit. KKV:n rekrytointioh-jeistus uusittiin vuoden 2017 aikana. Kaikissa rekrytoinneissa on keskeistä taata avoin, ammattimainen, kaikkien hakijoiden kannalta tasapuolinen ja yh-denvertainen hakuja valintamenettely ja sen tärkeänä osana laadukkaat ja hyvin

perustellut nimitysmuistiot. Ohjeistuk-sessa haluttiin myös erityisesti selkeyttää sisäisiä rekrytointeja. Kaikki KKV:n si-säiset rekrytoinnit tehdään pääsääntöi-sesti siten, että koko henkilöstölle tar-jotaan tasapuolinen mahdollisuus hakea tehtäviä ja näin ollen laajentaa osaamis-taan ja päästä tehtäväkiertoon.

Henkilöarvioinneista KKV:n rekry-tointiohjeistuksessa todetaan, että niitä voidaan käyttää niin ulkoisissa kuin sisäi-sissä rekrytoinneissa erityisesti arvioitaes-sa johtaja- ja päällikkötehtävissä ja vaati-vissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä taitoja ja kykyjä. Arvioinnit toteuttavat myös hakijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja auttavat valottamaan ha-kijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia syvällisemmin kuin pelkkä haastattelu.

Työyhteisötaitoja parantava val-mennus. Vuonna 2017 valmistui KKV:n epäasiallista kohtelua ja erilaisia häirin-tätilanteita koskeva toimintaohjeistus. Henkilöstölle järjestettiin työyhteisöval-mennusta psykososiaalisista riskeistä ja konflikteista sekä ristiriitojen käsittelys-tä rakentavalla ja keskinäistä ymmärrystä kasvattavalla tavalla. Epäasiallisen kohte-lun teemaa on jatkossa tarkoitus laajentaa siihen, minkälaista on kannustava ja toi-sia voimaannuttava työkäyttäytyminen.

KKV:n henkilöstötilinpäätösformaa-tin luominen. Vuoden 2017 henkilös-tötilinpäätös julkaistaan osana KKV:n vuosikirjaa, mutta vuonna 2019 pyri-tään julkaisemaan oma erillinen henki-löstötilinpäätös.

Tuija Ajanti, Virve Kopra ja Marina Mäkelä osallistuivat KKV:n sisäiseen henkilökiertoon.

62

HENKILÖSTÖ

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Henkilökierto. Myös valtiokonsernin sisällä on ollut ja on mahdollista päästä henkilökiertoon. Ns. sisäisen liikkuvuu-den tehtäviä on tarjolla jatkuvasti erityyp-pisiin asiantuntijatehtäviin. Ajatuksena on löytää vastaanottavalle organisaatiolle määräaikaisiin sijaisuuksiin pätevä hen-kilö toisesta virastosta tai ministeriöstä sekä tarjota lähettävälle organisaatiolle mahdollisuus monipuolistaa osaamista ja tukea verkostoitumista. Henkilön oma motivaatio usein paranee henkilökierron tulemana, ja kierto myös parantaa hen-kilön mahdollisuuksia päästä eteenpäin työelämässä. Henkilökiertoa pilotoitiin valtiolla vuoden 2016 aikana, ja esimer-kiksi hallinnosta ja kuluttajavastuualueel-ta osallistuttiin pilottiin.

Virkamiesvaihto. Virkamiesvaihto on valtionhallinnon työntekijän ulkomail-la, omalla hallinnonalalla tapahtuvaa ly-hytaikaista työskentelyä. Virkamiesvaih-to-ohjelmien myötä tuetaan ja edistetään valtionhallinnon työntekijöiden kansain-välistymistä ja henkilöstön kehittämistä. KKV:ssä on hyvät mahdollisuudet lähteä virkamiesvaihtoon; tarjolla on erimerkik-si Euroopan komission tarjoamia yleisiä

vikamiesvaihto-ohjelmia (NEPT, Eras-mus) ja vastuualueiden omia ohjelmia (DGIV Comp ja CPC-järjestelmä). Mui-ta mahdollisuuksia ovat muun muassa EIPA, OECD ja maakohtaiset ohjelmat. Virkamiesvaihto on ollut kilpailuvas-tuualueella säännöllistä Euroopan komis-sion kilpailupääosaston tarjoaman har-joittelumahdollisuuden ansiosta, mutta myös kuluttajavastuualueelta on lähdet-ty vaihtoon CPC-järjestelmän puitteissa. Virkamiesvaihdon yhä suurempaan käyt-töön rohkaistaan koko ajan.

Etäopiskelu. Etäopiskelu on ollut KKV:ssa suosittua. Merkittävä osa kil-pailuvastuualueen tutkijoista on suorit-tanut Lontoon King’s Collegessa jatko-tutkinnon, joka on joko PG Diploma in Economics for Competition Law tai PG Diploma in EU Competition Law. Myös Masters-tason tutkintoja kilpailun taloustieteessä ja EU:n kilpailuoikeu-dessa on suoritettu jonkin verran etänä. Myös muunlaisiin etäopiskelumahdolli-suuksiin suhtaudutaan myönteisesti, ja vaihtoehtoja kartoitetaan aktiivisesti.Mentorointi. KKV:ssä pilotoitiin si-säistä mentorointiohjelmaa vuosina

2016-2017. Yhdeksän henkilöä osal-listui mentorointiin, ja heistä pari henkilöä halusi mentorin sekä kilpai-lu- että kuluttajavastuualueelta. Oh-jelmasta saatiin runsaasti kiitoksia niin mentoroitavilta kuin mentoreiltakin, ja mentorointi olisi tarkoitus sisällyt-tää pysyvänä elementtinä henkilös-tönkehittämisen työkaluvalikoimaan. Mentoroinnin merkitys korostuu en-tisestään KKV:n saadessa lähivuosina uutta henkilöstöä kuluttajaneuvonnas-ta ja aluehallintovirastoista.

Sisäiset koulutustilaisuudet. KKV:ssa järjestään mahdollisuuksien mukaan yh-teisöllisyyttä lisääviä sisäisiä koulutuksia, jotka mahdollistavat yhteisen oppimisen ja tiedon jakamisen. Osalla luennoista on ns. herättelevä ja virikkeitä antava funk-tio, ja osa puolestaan järjestetään päivän mittaisina tai muutaman kokoontumis-kerran ohjelmina, jolloin saadaan tar-vittava tieto kerralla laajemman joukon käyttöön. Tällaisia valmennuksia olivat vuonna 2017 ajanhallintakoulutus, julki-suuslakiin ja henkilötietojen suojaan liit-tyvät koulutukset ja IT-koulutukset.

Marian Jecu (vas.) oli Mika Hermaksen mentoroitavana.

63


Organisaatiokaavio

Pääjohtaja

Hallintoyksikkö

Viestintäyksikkö

Kuluttaja-asioiden vastuualue

Kuluttajansuoja 1

Kuluttajansuoja 2

Kuluttajansuoja 3

Verkostot

Kansainväliset kuluttaja-asiat

Markkinatutkimusyksikkö

Kilpailuasioiden vastuualue

Kilpailuvalvonta 1

Kilpailuvalvonta 2

Kilpailun edistäminen

Kansainväliset kilpailuasiat

KKV:n johtoryhmä 2017. Takarivissä Kuluttajavastuu-alueen ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Antti Neimala, viestintäjohtaja Laura Salmi, Kilpailuvastuualueen ylijohtaja Timo Mattila, tutkimusjohtaja Martti Virtanen, pääjohtaja Juhani Jokinen ja johtoryhmän sihteeri Marika Kangas. Eturivissä henkilöstön edustaja Miina Ojajärvi, johtaja Maija Puomila ja hallintojohtaja Veli-Matti Pulli.

Henkilöstön määrä

139

Keski-ikä

44,1

Ylempi korkeakoulututkinto

79 %

Sukupuolijakauma

63,3 %

36,7 %

HENKILÖSTÖ

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)turvaa markkinoiden toimivuuttaMarkkinat toimivat, kun yritysten kesken on kilpailua ja kuluttajan oikeuksia suojataan. Kilpailuvalvonta poistaa markkinoilta kilpailun esteitä, jolloin kuluttajille on tar-jolla vaihtoehtoja. Kuluttajansuoja vahvistaa kuluttajien luottamusta siihen, että markkinoilla toimitaan sovittu-jen pelisääntöjen mukaisesti ja että häiriötilanteet selvi-tetään nopeasti.

kkv.fi/ajankohtaista

@kkv_uutiset

Vuosikertomus verkossa: kkv.fi/vuosikertomus2017

kuluttajaviraston vuosikirjakatsaus vuoteen 2017 5 kilpailu- ja kuluttajaviraston vuosikirja 2017...

Documents