Pia Henttonen - Tuula Puranen

Kun perhe tarvitsee tukea

Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti

Enemmän otetta ja osallisuutta -projektiKehitysvammaisten Tukiliitto ry

Teksti: Pia Henttonen ja Tuula Puranen.”Äidin” tarinan on kirjoittanut 38-vuotias nainen.

Valokuvat: ”Äiti”

Kannen kuvitus: Anna Emilia Laitinen

Taitto: Virpi Sirpelä, Mac&Me

Paino: Painohäme Oy

ISBN 978-952-9777-62-4

Kunperhe

tarvitseetukea

Monet asiat vaikuttavat siihen,onko ihminen hyvä äiti tai isä.Äly ei takaa hyvää vanhemmuutta.Ihminen, jolla on vaikeuksiaoppimisessa ja ymmärtämisessä,voi olla riittävän hyvä vanhempi.

Vanhempana voi tarvitamonenlaista apua arjen hoitamiseenja lapsen kasvatukseen.

Tämä esite kertoo,mistä saat apua ja tukea

Tässä esitteessä kerromme,mistä perhe voi saada tukea,kun vanhemmalla on lievä kehitysvammatai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.Käytämme usein ilmaisuaoppimisen ja ymmärtämisen vaikeudet.

Esitteessä kerromme lyhyesti,mistä vanhemmat voivat hakea apua.Emme kuitenkaan esittelekaikkia paikkoja,joista perhe voi saada tukea.Lisää tietoa erilaisista

perheille tarkoitetuista tukimuodoistasaat esimerkiksi omasta sosiaalitoimistostasi.

Esitteessä on kaksi osaa

Esite jakautuu kahteen osaan.Ensin annetaan yleiskuva siitä,mitä asioita vanhemmuuteen javanhempien tukemiseen kuuluu.

Yleiskuva tuo esille asioita,joita vanhemman on tärkeä tietää.On hyvä tietää esimerkiksi,että lastensuojelu perustuu lakiin,eikä mielivaltaan.

Yleiskuvan avullavanhempi voi myös nähdä,mistä asioista hän tarvitsee lisää tietoa.

Esitteen toinen osa on38-vuotiaan äidintekemä valokuvatarinavanhemmuudesta.

Valokuvatarinan tarkoituson esitellä työntekijälle

vanhemman kokemuksia,ajatuksia ja näkökulmia.Näin työntekijä voi paremminymmärtää vanhemman toiveita,tavoitteita ja haasteita.

Perheille valokuvatarinavoi antaa tietoa ja vertaistukea.

Lukija voi poimia tekstistä asiat,jotka häntä kiinnostavatja joista hän haluaa etsiä lisää tietoa.

Projekti tukee perheitä

Tämän esitteen on julkaissutKehitysvammaisten TukiliitonEnemmän otetta ja osallisuutta -projekti.Projekti tukee perheitä,joissa vanhemmilla on kehitysvammatai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.

Projektissa koottua tietoa ja kokemuksiaon Tukiliiton kotisivullaosoitteessa: www.kvtl.fi.Raha-automaattiyhdistys ontukenut projektin toimintaa.

Projekti alkoi vuonna 2006 jase päättyy 2009.

Sopiva tuki auttaaselviämään arjessa

Kaikille vammoille on yhteistä,että ne voivat haitataihmisen arkea.

Arjen ongelmia ratkaistaanmuun muassa apuvälineillä.Ihminen voi saada apuasilmälaseista, pistekirjoituksesta,viittomista, kuulolaitteesta,pyörätuolistatai muusta apuvälineestä.

Kehitysvamma jalaaja-alaiset oppimisvaikeudetvaikuttavat ymmärtämiseen.Uusien asioiden oppiminenvoi olla vaikeaa.Jos ihmisellä on oppimisvaikeuksia,hänen on vaikea soveltaaopittuja asioita,jos tilanteet muuttuvat.

Ihmiset, joilla onoppimisen ja ymmärtämisen vaikeuksia,tarvitsevat toisten ihmistentukea ja ohjausta enemmän kuin muut.Jokaisen on helpompi ymmärtääuusia asioita, kun ne kerrotaanselkeästi ja konkreettisesti.

Mitä on riittävän hyvävanhemmuus?

Riittävän hyvä vanhemmuus on sitä,että osaa huolehtia lapsesta.

Vanhempien tehtävä onhuolehtia lapsesta.Lapsi tarvitsee vanhempien antamaaturvaa ja riittävää hoitoakasvaakseen hyvinvoivaksi aikuiseksi.

Kaikenikäiset lapset tarvitsevatrakkautta, luotettavaa huolenpitoaja turvalliset olot.Vanhemmuus muuttuu,kun lapsi kasvaa ja kehittyy.Vauva tarvitsee erilaista hoitoakuin leikki-ikäinen.

Älykkyys ei varmista, ettäihminen on hyvä vanhempi.Vanhemmuuteen vaikuttavatmuun muassa ihmisen muut kyvyt,kokemukset omista vanhemmista,läheisten tuki, kyky etsiäja ottaa vastaan apua sekä ympäristö.

Vamman tai vaikeuksien perusteellaketään ei voida kieltäätulemasta vanhemmaksi.Lasta ei voi ottaa pois vanhemmiltavain siksi, että äidillä tai isällä onkehitysvamma tai oppimisvaikeuksia.

Mistävanhemmat

voivathakea apua?

Voit saada apuasosiaaliselta verkostolta

Läheisiä ihmisiä sanotaansosiaaliseksi verkostoksi.Vanhemmat voivat etsiäapua, tukea ja ohjaustaomasta sosiaalisesta verkostostaan,esimerkiksi lapsen mummoiltaja papoiltatai tädeiltä, sediltä ja enoilta.

Jos itse et esimerkiksi osaaauttaa lasta läksyissä,voit miettiä,kuka sinulle läheinen ihminenvoisi tehdä läksyjä lapsen kanssa.Voisiko perheen ystävä käydäjoskus kuulustelemassa läksyt?

Voit saada apua neuvolan,päiväkodin jakoulun työntekijöiltä

Voit jutella lapsen koulunkäynninongelmista ja käyttäytymisestähänen opettajiensa kanssa.

Jos lapsi on vielä päiväkodissa,päiväkodin työntekijät voivat ohjataja neuvoa lapsen kasvatuksessa.

Lastenneuvolastakin saat apua.Terveydenhoitajalta voit kysyälapsen kehityksestä ja kasvatuksesta.

Myös perheneuvola voi auttaalapsen kasvattamisen asioissa.Sieltä saat apua myös perhe-elämänja parisuhteen hoitamiseen.

Voit soittaa perheneuvolaan jajutella puhelimessa tai tilata sinne ajan.Kun varaat ajan,pääset juttelemaantyöntekijän kanssa kasvokkain.

Voit saada apuasosiaalityöntekijältä japerhetyöntekijältä

Voit hakea apua myös omankotipaikkakuntasi sosiaalityöntekijältä.Hän voi ohjata perheesi avotyön piiriin.Avotyö tarkoittaa, että

vanhemmille annetaan tukealapsen kasvattamisessa.Tukea antavat usein perhetyöntekijät.

Perhetyöntekijät voivat tulla perheen kotiintai ohjata erilaisia ryhmiä.Työntekijät opastavat vanhempialapsen kasvatuksessa ja arkielämän taidoissa.Tavoite on,että lapsi voi kasvaa ja kehittyävanhempien kanssaturvallisissa oloissa.

Perhetyöntekijät, vanhemmatja heidän läheisensä voivatyhdessä suunnitella ja sopia,miten lasta autetaan.

Perhe ja läheiset voivatkertoa tai näyttää työntekijälle,missä tukea tarvitaan.Perhetyöntekijät voivat myösseurata perheen arkea.Silloin he pystyvät kertomaanoman käsityksensä siitä,mikä perheessä sujuu jamitä taitoja pitäisi harjoitella.

Perhetyöntekijöillä on koulutusperheen tukemiseen.He osaavat keinoja,joilla voivat auttaa perhettä.

Auttaminen voi liittyä esimerkiksikoulunkäyntiin, kodin sääntöjen jarajojen noudattamiseen taimielenterveyteen ja vuorovaikutukseen.

Tärkeää on, että perhe saa ohjaustaniissä tilanteissa, joissa on ongelmia.Perhe voi harjoitella erilaisissatilanteissa toimimista esimerkiksiperhetukikeskuksessa.

Voit saada apua seurakunnandiakoniatyöntekijältä

Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä myösseurakunnan diakoniatyöntekijään.Hänen kanssaan vanhemmat voivatkeskustella vaikeista asioista.Hän voi auttaa pääsemään seurakunnanjärjestämiin tukiryhmiintai tukiasuntoihin.

Diakoniatyöntekijä voi tulla kotiinkeskustelemaan vanhempien kanssa.Hän kuuntelee ja neuvoo,kun perheellä on vaikeaa.

Joskus seurakunnan diakoniatyöltävoi saada pientä taloudellista apuaesimerkiksi lapsen leirikustannuksiintai ruokaan.Diakonia käyttää kuitenkin rahaaauttamiskeinonamahdollisimman harvoin.

Voit saada apuasosiaalitoimistosta

Jos perheen rahat ovat vähissä,vanhemmat voivat hakea taloudellistatukea sosiaalitoimistosta.Tukea nimitetään toimeentulotueksi.Sitä annetaan, jos perheen rahateivät riitä välttämättömiinjokapäiväisiin menoihin.

Toimeentulotuen saamiseenvaikuttavat perheen tulot,kuten vanhempien eläke ja lapsilisät.

Oman paikkakunnan sosiaalitoimistoonvoi soittaa ja kysyä, mitentoimeentulotukea haetaan.Jos sinulla on vaikeuksialukemisessa ja kirjoittamisessa,kerro siitä puhelimessa.Silloin sinun pitää saada apuatoimeentulotukihakemuksen täyttämisessä.

Lastensuojelun avotyöhön voi kuuluamyös perheen taloudellinen tukeminen.Sosiaalityöntekijä voi myöntää rahaaesimerkiksi lapsen harrastusmaksuihintai perheen yhteiseen lomaan.

Voit saada apuajärjestöistä ja yhdistyksistä

Myös monet järjestöt voivatohjata ja tukea vanhempia,jotka tarvitsevat apua.Kehitysvammaisten Tukiliittoon perehtynyt erityisestikehitysvammaisten vanhempien asioihin.

Perhejärjestöt tarjoavattietoa ja vertaistukea kaikille lapsiperheille.

Tarkista, onko paikkakunnallasiesimerkiksi Mannerheiminlastensuojeluliitonperhekahvilaa taimuuta perheille tarkoitettua toimintaa.

Järjestöjen ja yhdistysten perhetoiminnastavoit kysyä esimerkiksi sosiaalityöntekijältä.Toiminnasta ilmoitetaan useinmyös paikallislehdessä.

Vanhemmateivät aina

huomaa, ettähe tarvitsevat

tukea

Joskus vanhemmat eivät itse huomaa,että lapsen elämässä ei kaikki ole hyvin.He eivät omasta mielestään tarvitse tukea.Silloin he eivät osaa itse hakea apua.

Lapsen ongelmat voidaan huomataneuvolassa, päiväkodissa tai koulussa.Työntekijät keskustelevat vanhempienkanssa lapsen tilanteesta.He kertovat,mistä lapsi ja vanhemmatvoivat saada apua.

Joskus lapsi tarvitsee kuntoutusta,terapiaa tai lääkettä.Joskus vanhemmat tai koko perhetarvitsevat ohjausta.

Neuvolan, päiväkodin, koulun taimuun paikan työntekijät voivat tehdälastensuojeluilmoituksen,jos keskusteluvanhempien kanssa ei riitä.Myös sukulaiset, naapurit, ystävät taimuut perheen läheiset ihmiset voivattehdä lastensuojeluilmoituksen.

Lastensuojeluilmoituksen jälkeenlapsen tilanne selvitetään

Lastensuojeluilmoituksentekeminen tarkoittaa, että työntekijättai läheiset ottavat yhteyttäpaikkakunnan lastensuojelunsosiaalityöntekijään.He kertovat työntekijälle,että ovat huolissaan lapsesta.He toivovat, että lapsen tilanne tutkitaanja perhe saa tukea.

Kun sosiaalityöntekijä on saanutlastensuojeluilmoituksen,hän päättää, mitä tehdään.

Yleensä hän ottaa ensimmäiseksiyhteyttä lapsen vanhempiin jajärjestää tapaamisen heidän kanssaan.Tapaamiseen voidaan kutsuamyös muita lapselle ja perheelletärkeitä ihmisiä.

Monesta vanhemmasta tuntuu pahalta,kun sosiaalityöntekijäottaa heihin yhteyttä

ja kertoo lastensuojeluilmoituksesta.Vanhempia voi suututtaa,kun joku puuttuu perheen elämään.He saattavat pelätä,että lapsi otetaan heiltä pois.

Lain mukaan lastensuojeluntyöntekijöiden pitää aina tutkialapsen tilanne, kun heille on tullutlastensuojeluilmoitus.

Sosiaalityöntekijä tekeesuunnitelman lapsen tulevaisuudesta

Lastensuojelun sosiaalityöntekijäsuunnittelee, miten perhettä ja lastatuetaan parhaiten.

Suunnitelma tehdään aina silloin,kun vanhemmat ovat hakeneet itse apua.Suunnitelma tehdään aina myös silloin,kun lapsen tilanteestaon tehty lastensuojeluilmoitus.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä keskusteleeniiden ihmisten kanssa, jotka ovat tärkeitälapsen ja perheen tukemisessa.

Heitä ovat isä, äiti, lapsi sekänäille läheiset ihmiset.Sosiaalityöntekijä juttelee myöslapsen kanssa kahdestaan.

Jos vanhemmat asuvat erillään,sosiaalityöntekijä keskustelee myösmuualla asuvan vanhemman kanssa.Näin pitää tehdä myös silloin,kun muualla asuva vanhempiei pidä lapseen yhteyttä.

Sosiaalityöntekijä voi tavata lasta,vanhempia ja lapsen tärkeimpiä läheisiämuutaman kerran.Tapaamisten pohjalta sosiaalityöntekijätekee suunnitelmanperheen tukemiseksi.

Suunnitelmassa työntekijä voi ehdottaa,että lapsi ja vanhemmatsaavat ohjausta kotonalastensuojelun avotyön työntekijältä.Häntä sanotaan yleensä perhetyöntekijäksi.Kotikäynnit kuuluvat hänen työhönsä.

Sosiaalityöntekijä voi myös ehdottaa,että vanhemmat käyvätperhetukikeskuksessa oppimassakasvatukseen liittyviä taitoja.

Opasta työntekijöitätekemään töitä kanssasi

Omasta vammasta kertominenauttaa sekä vanhempia että työntekijöitäparempaan yhteistyöhön.

Kehitysvamma ja laaja-alaisetoppimisvaikeudet tarkoittavat,että oppimiseen ja ymmärtämiseentarvitaan aikaa ja harjoittelua.Omaa vammaa ei kannatahävetä tai piilotella.Työntekijät osaavat tehdä perheen kanssaparemmin töitä,jos he tietävät vanhempien vammasta.

Kerro, että yhteistyö sujuu paremmin,kun työntekijäpuhuu selkeää kieltä,välttää vaikeita sanoja japuhuu vain yhdestä asiasta kerrallaan.

Pyydä, että hän varaatarpeeksi aikaa ja tapaamiskertojayhteistyöhön.

Sano työntekijälle,että hän voipyytää sinua kertomaan omin sanoin,mitä ymmärsit,käyttää kuvia,piirtää tai kertoa esimerkkejä,jotka auttavat ymmärtämään.

Pyydä työntekijäänäyttämään ”kädestä pitäen” mallia,miten pitää toimia.Kerro, että hän voipyytää harjoittelemaan janäyttämään opetettua taitoa.

Kerro työntekijälle,että opit uuden asian,mutta se vaatii enemmänaikaa ja harjoittelua.Voi olla,että työntekijän pitää kerrata asioitakanssasi monta kertaaeri tapaamiskerroilla.

”Kun olen miettinyt,mitä olen saavuttanut,

olen ajatellut,että onhan

mulla perhe”

Kouluikäisen pojan äiti kertoo tarinansa.

Hänellä on lievä kehitysvamma,eikä toinen käsi toimi.

Se haittasi lapsen käsittelyä,kun tämä oli vauva.

Perhe on tärkeä.Tuntui hienolta tulla äidiksi.Kenelläkään ei ole oikeutta mennäetukäteen sanomaan,että sinä et sovi vanhemmaksi.Kaikkien ei pitäisi hankkia lasta,eikä se johdu kehitysvammasta.

Silloin, kun poika oli vielä vauva,tarvitsin mieheni apua vaipan vaihdossa.Matkailimme joskus,oma auto kun oli.Silloin tuli joidenkin mielestä ”hankaluuksia”.Pitkiä katseita,kun miehen piti mennävaihtamaan vaippa naistenhuoneeseen.

Joskus jännittää,mitä reissuvihkossa lukee pojasta.Pahinta olisi, jos lukisi, ettäopettaja ottaa yhteyttä viranomaisiin.

Päiväkodissa oli vaikeaa.Silloin reissuvihossa luki,että poika ei tottele.

En ole niin kuin ”terveet” äidit.En pysty auttamaan poikaa kaikessa.Koulusta tuli lappu,että vanhempienpitää tehdä lapsen kanssa läksyjä.

Totta kai vanhemmat katsovat,että lapsi tekee läksyt,mutta minä en voi auttaa poikaamatematiikassa.En myöskään osaa opettaa lapsellekengännauhojen sitomista kiinni.Opettaja laittoi lapun,että lapsen pitääosata itse sitoa luistimien nauhat.

Nyt poika käy koulua.Olen hirveän huono laskuissa.Poikaa onnistaa joskus,tuli kymppi kertolaskukokeissa!Laskut olivat minulle vaikeita jo koulussa.

Tarvitsen apua papereiden täyttämisessä.Toimeentulotukihakemuksia onvaikea täyttää.Lääkärinlausuntoja on vaikealukea ja ymmärtää.Asuntohakemuksen osaan täyttää itse.

Siitä olen ylpeä,että asunnonolemme saaneet itse,kenenkään auttamatta.

Ymmärrän rahan päälle,osaan antaa rahan.Kolikoita en kuitenkaan osaalaskea nopeasti,ja joku voi katsoa,että mikä pönttö.

Elämme eläkkeellä.Rahasta tekee tiukkaa.Käymme kirppareilla.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Pinninkatu 51, 33100 Tamperewww.kvtl.fi

Tässä esitteessä kerrotaan,mistä perhe voi saada tukea.

Esite on tarkoitettu erityisesti vanhemmille,joilla on lievä kehitysvamma

tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.