kunnon perhetila - anelma · on tulevaisuuden avainsana lihalle. tärkeää on valintamme sen...

PERHETILASNELLMANIN ALKUTUOTANNON YHTEISTYÖLEHTI 3|2017

KUNNON

TÄSSÄ NUMEROSSA:

• Lihanjalostukselle uusi johto• Laadukas ternimaito talteen!• Figen investoi Kauhavalla

Vasikan alkuhoidon sarja jatkuu teemalla ternimaito. Tutustumme coloQuick-jär-jestelmän käyttöön.

Snellmanin strategiana on tehdä tärkeimmät arkituot-teet paremmin. Kuluttajien antama vastakaiku on hyvin myönteinen.

8 6

Ihmisläheinen kulttuuri kestävän menestyksen taustalla ..... 4

Arkituotteissa on kasvua ................. 6

Laadukas ternimaito talteen ........... 8

Talvikauden ruokinta edessä – vielä ehtii vaikuttamaan .............. 10

Sadonkorjuun venyminen lisää viljan laaturiskejä ................. 11

Nautatiloja tarvitaan lisää! ............ 12

Virustartuntojen vastustus nautatiloilla .................................. 13

Tervetuloa syksyn tapahtumiin! ..... 13

Figen investoi Kauhavalla .............. 14

Suomalaisia jalostussikoja vietiin Thaimaahan ................................... 16

Millaiset karsinat vapaaseen porsimiseen? ................................. 18

Teurasauton ratissa ....................... 20

P. Björk Transport Ab vuoden liikenteenharjoittaja ...................... 21

Lyhyesti ......................................... 21

Navetan avajaiset .......................... 22

Tutustu Snellmanin tiloihin YouTubessa! ....................... 23

Uudenlaiset pikkupaistit ................ 23

T Ä S S Ä NUMEROSSA

Vinkki ternimai-don säilytykseen

Arkituotteissa on kasvua

Elokuussa ryhmä porsastuottajia matkusti Tanskaan tutustumaan vapaan porsimisen laiteratkaisuihin. 18

- 2 -

Yhteystiedot: Snellmanin Lihanjalostus Oy Kuusisaarentie 1, 68600 Pietarsaaripuh. 06 786 6111www.snellman.fi / http://anelma.snellman.fi

PERHETILASNELLMANIN ALKUTUOTANNON YHTEISTYÖLEHTI 3|2017

KUNNON

TÄSSÄ NUMEROSSA:

• Tuottajamatka Tanskaan• Laadukas ternimaito talteen!• Tervetuloa tuottajapäiville!

Teurasauton kuljettajalta vaadi-taan sekä tukeva ote maanteillä että hyvä ja rauhallinen meininki eläinten siirroissa. Tapasimme Snellmanin teuraskuljettajat Piia Luokkalan (kuvassa) ja Mirva Hurmerinnan.Lue lisää sivulta 20!

Vastaava julkaisija ja toimittaja Tomas Gäddnäs, Snellmanin Lihanjalostus Oy/Figen Oy Toimitus Kirsi Partanen, Vesa Hihnala, Martti Hassila, Tommi Fors, Heidi Jylhä (Solid Media) Graafinen suunnittelu Solid Media Painotalo Forsberg ISSN 2323-3834

150 vuotta sitten maassamme oli katovuosi ja vaikea nälänhätä. Kesä 1867 oli erityisen kylmä ja sato hei heikoksi. Nälän ja tautien seu-rauksena suuri osa suomalaisista kuoli.

Kulunut kesä on ollut normaalia viileämpi. Kasvukausi hidastui ja syys-sateet olivat ajoittain kokonaan tuhoamassa satoennusteita. Myöhäis-syksyn sääolosuhteet ovat nyt ratkaisevia satovuoden lopputuloksen kannalta. Verrattuna esi-isiemme kokemaan katoon, tilanne on tänään kuitenkin suhteellisen hyvässä mallissa. Tämän vuotiset sääolosuh-teet antavat joka tapauksessa meille suomalaisille tarpeellisen muis-tutuksen siitä kuinka riippuvaisia me edelleen olemme ulkoisista teki-jöistä. Ruuantuotanto ei ole vain ihmisten käsissä.

Suomessa olemme viimeisimmät vuosikymmenet tottuneet pitämään päivittäisen ruokamme itsestäänselvyytenä. Kun arvostetut tutkijat vii-me kesänä nostivat esiin potentiaalisen nälänhädän riskin Suomessa-kin, viesti on väistämättä tämän päivän nuoremmille sukupolville aika vieras. Nykypäivän ihmiset ovat vieraantuneet ruuantuotannon todel-lisista olosuhteista, mutta moni haluaa kuitenkin esittää ruuasta itse- varmat näkemyksensä. Eräässä artikkelissa esitettiin, että Suomen tulisi nyt tehdä peruskoulusta täysin vapaa liharuuista.

Satavuotisessa Suomessa meillä on täydet syyt olla kiitollisia puhtaan ja terveellisen ruuan saatavuudesta edulliseen hintaan. Ruokatuotan-non takana ovat edelleen kova työ, isot panostukset ja vaikeasti hal-littavissa olevat sääriskit. Ruokaa tarvitaan eri muodoissa niin kauan kuin maailma on olemassa. Huolimatta monista julkisista hyökkäyk-sistä lihan kulutusta vastaan, ihmiset tarvitsevat ruuaksi edelleen sekä kasvi- että eläinperäistä ravintoa.

Uudet ihmiset tarttuvat nyt Snellmanin johtoon, mutta työ jatkuu. Snellman haluaa yhdessä tuottajiensa kanssa valmistaa ruokaa ihmi-sen hyvinvointia varten.

Koska Snellman osallistui aktiivisesti kesän Farmari-messuihin, tänä vuonna ei järjestetä omaa Snellman-messua. Sen sijaan kutsum-me kaikki tuottajamme Snellman-Infopäivään Pietarsaaressa 27.10. Tervetuloa mukaan!

Aurinkoista myöhäissyksyä toivoen,

Kiitollisuus ruuasta

KUNNON PERHETILA

JOHDANTO

KANNESSA

Tomas Gäddnäs

Järjestämme info- ja keskustelutilaisuuden tuottajille Pietarsaaressa. Tule mukaan kuulemaan mitä Snellmanilla tapahtuu! Samalla sinulla on mahdollisuus tavata Snellmanin johdon edustajia ja alkutuo-tannon asiantuntijoita

OHJELMA9.00. Kahvitarjoilu alkaa Tuottajamyymälän ovet avataan10.00 Tilaisuuden avaus

Snellman-katsaus Henrik Snellman Lihanjalostuksen visiot Roland Snellman Markkinoinnissa tapahtuu Tommi Fors Markkinanäkymät Juuso Reinikainen Määrätavoitteet ja hintanäkymät Ronny Snellman Alkutuotannon ajankohtaista Alkutuotannon vastuuhenkilöt 13.00 Lounas Keskustelu ja vapaata yhdessäoloa 15.00 Infopäivä päättyy

Paikka: Kuusisaarentie 1, PIETARSAARI Snellmanin messutila

Ennakkoilmoittautumiset Anelman kautta 23.10. mennessä!

TERVETULOA!

TERVETULOA SNELLMANIN

INFOPÄIVÄÄNTUOTTAJILLE

PERJANTAINA 27.10. klo 9-15

- 3 -

Ihmisläheinen kulttuuri kestävän menestyksen taustalla

Snellmanin Lihanjalostuksen enti-nen toimitusjohtaja Juha Sarkkinen siirtyi heinäkuussa Atrian siipikarja- liiketoiminnan toimitusjohtajaksi Ruotsiin. Yrityksemme ohjakset ot-taa nyt hoitaakseen kolmannen su-kupolven Snellman. Roland Snell-man on Kurt Snellmanin pojanpoika. Veljekset Kurt ja Lars Snellman pe-rustivat yrityksen kotikaupunkiinsa Pietarsaareen vuonna 1951 ja nuo-remmat veljet Karl, Per sekä Henry liittyivät pian mukaan. Vanhempien sukupolvien yritykselle määrittämät ihmisläheiset arvot ovat tänä päivä-nä menestyksekkään johtajuuden ydin.

– Hyvinvoiva henkilöstö ja tehok-kaat, kannattavat prosessit eivät saa olla ristiriidassa keskenään - päin-vastoin, sanoo Roland. Menestys to-della ansaitaan tekemällä hyvää.

Pitkä kokemus tehtaan lat-tialta johtajan paikalleKuusisaaren tehdasta rakennettaes-sa Roland oli 12-vuotias ja asui lä-histöllä sijaitsevalla asuinalueella. Sekä hän että hänen veljensä Ron-ny, joka tänä päivänä toimii lihan hankinta- ja ohjausjohtajana, saivat ensimmäisen työkokemuksensa sii-voamalla rakennustyömaata har-ja kädessään, ansaiten 5 markkaa tunnissa. Teini-ikäisenä Roland teki kesätöitä tehtaalla, mutta ei ollut mitenkään itsestään selvää, että Snellmanista tulisi hänen työnanta-jansa tulevaisuudessa.

Opiskeltuaan laborantiksi ammat-tikoulussa Pietarsaaressa, Roland jatkoi analyyttisen kemian opiskelua Åbo Akademissa, syventyen ympä-ristötiedon opintoihin.

Työskenneltyään opettajana muu-taman vuoden hän aloitti Snellma-nilla ympäristövastaavana vuonna 2006. Vuotta myöhemmin hänet nimitettiin tuotantopäälliköksi ja hän on saanut vuosien mittaan yhä enemmän vastuuta niin, että on kah-den viime vuoden ajan toiminut koko Kuusisaaren lihanjalostustoiminnan tuotantojohtajana.

Ihminen ja prosessi – Menestyksekkäitä yrityksiä lei-maavat motivoituneen, lojaalin hen-kilöstön lisäksi tehokkaat, tulosha-

kuiset prosessit, Roland sanoo. On tärkeää nähdä toiminta kokonaisuu-tena.

Roland on työskennellyt ahkeras-ti tuotantoprosessien kehittämisen parissa. Seuraavaksi hän nostaa työtapansa seuraavalle tasolle niin, että ne kattavat koko ketjun alkutuo-tannosta kaupan kanssa tehtävään yhteistyöhön.

– Olemme rakentaneet organisaa-tiomme lihanjalostuksen puitteissa niin, että se on suhteellisen matala. Periaatteenani on jakaa valtuuksia ja vastuuta ”etulinjalle”, jotta lähellä ongelmia työskentelevät myös voivat löytää niihin ratkaisun.

Snellmanin yrityskulttuurin tär-keänä osana on mahdollisuuksien kuulostelu ja niiden luominen yk-silön työn jatkokehittämistä varten. Rolandin mielestä tämä on tärkeää myös alkutuotannossa.

– Meidän roolimme suhteessam-me tuottajiin on kuunnella nykyisiä tarpeita sekä tarjota tukea ja asian-tuntijuutta, joita tarvitaan toiminnan kehittämisessä.

Jatkuvasti kohti parempaaSnellman on vuodesta 2010 lähtien työskennellyt aktiivisesti LEAN-pe-riaatteiden mukaan. Niissä panos-tetaan jatkuvaan parantamiseen ja minimaaliseen hävikkiin. Kaikilla osastoilla, joilla LEAN on otettu käyt- töön, on nähty suuria parannuksia.

Esimerkkinä Roland mainitsee vii-mevuotisen kehityksen ruokamak-karaprosessissa. Viihtyvyys lisääntyi 5 %, sairauspoissaolot vähenivät 23 %, reklamaatiot vähenivät 37 % ja henkilöstökustannukset laskivat 7 %.

– Olemme todellakin onnistuneet tässä. Kun ihmiset viihtyvät työssään ja kokevat työskentelevänsä fiksum-min, päästään parempaan laatuun

Kun yritys on vuosien aikana, kehittämisen ja useiden sukupolvien sitoutumisen seurauksena rakentanut yrityskulttuurinsa ja arvonsa, ovat ne säilyttämisen arvoisia. Näin toteaa Snellmanin Lihanjalostuksen uusi toimitusjohtaja Roland Snellman.

Hallituksen puheenjohtaja Henrik Snellman on syyskuusta vt konsernijohtaja.

ja alhaisempiin kuluihin. Työsken-telemme aktiivisesti sen eteen, että jokaisella osastolla tapahtuu paran-tamista vuosittain. Joskus askeleet ovat pieniä, joskus suurempia, mutta aina löytyy kehitettävää parempaan kokonaistulokseen pääsemiseksi.

Pirteä tuotekehitys katse tulevaisuudessaOrganisaatio on muuttunut jonkin verran myös konsernitasolla. Lee-na Laitisen lopetettua työssään syyskuussa 2017, toimii hallituksen puheenjohtaja Henrik Snellman Snellman-konsernin väliaikaisena konsernijohtajana.

Snellman-konserni jatkaa suunta-ustaan eteenpäin, pysyen ajan her-molla, toteaa Henrik. Mitkä trendit kannattaa huomioida? Useat glo-baalilla tasolla tehdyt tutkimukset osoittavat, että kuluttaja-arvot kehit-tyvät selkeään suuntaan. Luonnolli-suus, läpinäkyvyys ja aitous ovat yhä tärkeämpiä periaatteita, erityisesti lihan osalta.

– Tässä Snellmanin Lihanjalostus on jo oikealla tiellä, sanoo Roland. Aloittaessamme Kunnon jauhelihan myynnin vuonna 2009, se osoittau-tui voittajakonseptiksi, joka vastasi kuluttajien odotuksia. “Free from” on tulevaisuuden avainsana lihalle. Tärkeää on valintamme sen suh-teen, mistä tuotteemme ovat vapai-ta.

Henrik on samoilla linjoilla. – Olemme vahvasti sitä mieltä,

että valitsemamme suuntaus on oikea, hän sanoo. Snellmanin tulee jatkaa erikoistumistaan ja panos-taa omaan, itsenäiseen linjaansa, kilpailijoihinsa vilkuilematta. Aito ja

mahdollisimman luonnollinen saa laajaa kannatusta kuluttajien paris-sa.

Luonnollisuus ja puhtaus kansainvälisiä valttikorttejaSekä Henrik että Roland korostavat, että Suomella on kaikki mahdolli-suudet onnistua elintarvikeviennis-sään. Aasia ja erityisesti Kiina ovat valtavan potentiaalin omaavia vienti-maita, elintason noustessa ja kulut-tajatottumusten sen myötä.

– Meillä on puhdasta vettä, puh-das ilma ja korkealaatuiset laatu-vaatimukset maataloudelle, Roland sanoo. Ehkä me suomalaiset emme osaa arvostaa tätä riittävästi, mutta viennin onnistumista varten täältä löytyvät kaikki mahdollisuudet.

– Harva paikka maailmassa pystyy näin hyvien edellytysten tarjoami-

seen puhtaalle, luonnolliselle ruoal-le, sanoo Henrik. Mitä likaisempi ja saastuneempi elinympäristö, sitä tärkeämpää on ruoan puhtaus.

Toisena myönteisenä tekijänä Henrik haluaa mainita, että leik-keleiden alkuperämaan merkintää koskevat säännökset muuttuvat niin, että linja on sama kuin tuorelihalla. Valmistajan on nyt merkittävä liha-raaka-aineen alkuperämaa tuottee-seen, ei ainoastaan tuotteen valmis-tusmaata.

– Tällainen kehitys kestää aikansa, mutta kun se alkaa näkyä kauppojen hyllyissä, voidaan myös odottaa ku-luttajatietoisuuden kasvavan. Euroo-passa, esimerkiksi Saksassa, näkyy trendinä, että kuluttajien luottamus lähellä tuotettua kohtaan on suu-rempi kuin esim. ekologisiin tuottei-siin. HJ

Menestyksekkäitä yrityksiä leimaavat motivoituneen, lojaalin henkilöstön lisäksi tehokkaat, tuloshakuiset prosessit, sanoo Lihanjalostuksen uusi toimitusjohtaja Roland Snellman.

- 5 -Kunnon Perhetila

Vuonna 2017 Snellmanin Lihanjalostuksen kam-panjoiden tavoitteena on ollut uusien ja strategisesti tärkeiden tuotteiden markkinoinnin lisäksi vahvistaa brändimielikuvaa. Kuluttajia on välillä muistutettava siitä, mitä Snellman edustaa.

Ja viesti on mennyt läpi. Snellmanin myyntivolyymit ovat tänä vuonna voimakkaassa kasvussa. Elokuuhun mennessä liha- ja lihavalmistetuotteiden myyntivolyy-mit ovat kasvaneet kuudella prosentilla. Liikevaihto on kasvanut tätä hieman vähemmän, johtuen markkinoi-den kiristyneestä hintakilpailusta.

– Vuosi 2017 tulee olemaan merkittävä askel Snell-manin kasvupolulla, jossa nostamme strategisesti tärkeiden arjen perustuotteiden myyntiä, toteaa Snell-manin tuoteryhmä- ja strategiajohtaja Juuso Reinikai-nen. Snellman ei tee parempia tuotteita, vaan tavalliset tuotteet paremmin. Vaikka koko lihaketjussa on useita kehittämiskohteita, tuntuvat kuluttajat jatkuvasti osoit-tavan ostokäyttäytymisellään, että luottamus ja suhde Snellmaniin on erittäin vahva.

GMO-vapaus tukee tuorelihan myyntiäSuurin myynnin kasvu on nähty Snellmanin jauheli-hoissa (+13 %). Alkuvuoden mainoskampanja tuoreen, GMO-vapaan lihan puolesta vauhditti Snellmanin jau-helihojen myyntiä voimakkaasti.

Kampanjassa yksi Snellmanin perustajista, Karl ”Kalle” Snellman, kertoo miksi Snellman on valinnut GMO-vapaan linjan ja elokuvan lopussa nähdään Kalle, hänen perhettään ja Snellmanilaisia tunnelmallisessa maalaismaisemassa. Mainos otettiin kuluttajien kes-kuudessa erittäin hyvin vastaan.

– Kampanjan jälkimittauksessa 80 % vastanneista koki mainoksen lämminhenkisenä ja sympaattisena, markkinointi- ja viestintäjohtaja Tommi Fors kertoo. Mainos vahvistaa kuvaa Snellmanista perheyrityksenä, korostaen sitotumistamme toimintamme periaattei-siin.

Snellmanin markkinaosuus jauhelihoissa on tänä vuonna kasvanut 4 %-yksiköllä peräti 28 %:iin*. Stra-tegia vastaa ympärivuotisten tuotteiden suureen ky-syntään. Esimerkiksi suomalaisen punaisen lihan toi-mitusmyynnistä kaupalle lähes puolet oli jauhelihaa myös grillisesongin aikana touko-elokuussa.

Snellmanin markkinaosuus on kasvanut alkuvuoden aikana myös kotimaisessa porsaanlihassa peräti yli 20 %:iin.

– Snellmanin GMO-vapaa maatiaispossu sopii hyvin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kulutusilmapiiriin, Juuso toteaa.

GMO-vapaudessa, Kunnon jauhelihassa ja korkealaatuisissa arkituotteissa toteutuu Snellmanin perusperiaate – kun omilleen tekee, ei voi tehdä kuin hyvää.

* Analyse2 SELMA-markkinaseuranta


kertomassa ne ihmiset, jotka huo-lehtivat periaatteidemme toteutu-misesta päivittäin, eli työntekijät ja perhetilalliset.

– Tämä on meidän tapamme teh-dä tuotteita, Tommi toteaa. Korkea-laatuisten tuotteidemme ja toimin-tamme kautta kuluttajat kokevat periaatteemme todeksi. Emme voi kutsua koko Suomea käymään, jo-ten näytämme sen sijaan ihmisille, miten asiat meillä toimivat. HJ

Arkituotteissa on kasvua

Laadulla ansaitaan suuriakin volyymejaSnellmanin lihavalmistetuotteiden myyntivolyymi on kasvanut. Suurin kasvu on nähty leikkeleissä. Snell-man on ollut leikkelemarkkinan suurin ja ainoa kasvubrändi tänä vuonna.

– Snellmanin tuotteiden vahva asema on kääntänyt koko leikkele-markkinan voimakkaaseen kasvuun, markkinoiden oltua useita vuosia laskeva, Juuso kertoo.

Vuoden suurin menestys oli Supe-rior-kinkun lanseeraus, ja myynti on ylittänyt kaikki ennusteet. Syyskuus-sa seurasi Superior Savukinkun lan-seeraus ja myös tämä tuote on otet-tu hyvin vastaan. Myös Snellmanin Tosi Mureat leikkeleet ovat nousseet Suomen myydyimpiin tuotteisiin.

– Snellmanin strategiana on pa-lauttaa arjen parhaiden perustuot-teiden roolia, Juuso sanoo. Superior on paras osoitus strategian toimi-vuudesta. Kun tuotelaatu on yliver-tainen, voidaan laadulla ansaita suuriakin volyymeja.

Meidän tapamme toimiaSyksyn brändikampanja tukee leik-kelemyyntiä ja teemana on yksin-kertaisuus. Tässäkin mainoseloku- vassa esiintyvät henkilöt ovat Snell-manin omasta henkilökunnasta.

Tunnelma elokuvassa on rauhalli-nen ja sympaattinen, ja viesti on sel-keä. Kun omilleen tekee, ei voi tehdä kuin hyvää.

– Haluamme kertoa tuotantoket-justamme sellaisena kuin se on, koska tämä on vahvuutemme, Tom-mi sanoo. Snellmanilla haluamme tehdä tavalliset tuotteet paremmin.

Viesti on uskottava, kun sitä ovat

Tuoteryhmä- ja strategiajohtaja Juuso Reini-kainen sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja Tommi Fors

Luonnollisuus, aito ja hyvä maku sekä ylivertainen laatu tavallisissa tuotteissa muodostavat Snellmanin viestinnän ydinsanoman. Kuluttajat ovat tänä vuonna

osoittaneet ostokäyttäytymisellään, että luottamus Snellmaniin on vahva.

LIHAJALOSTEET SUOMALAISILLE TÄRKEITÄ

Vaikka jotkut kuluttajatrendit puhuvat lihajalosteita vastaan, Suomen lihajalostemyynti on kaiken kaikkiaan suhteellisen positiivisessa vireessä, Juuso Reinikainen muistuttaa. Elo-kuuhun tultaessa peräti 95 % suomalaisista kotitalouksista oli ostanut leikkeletuotteita, ja ruokamakkaroissakin os-taneiden talouksien osuus oli 93 % (Nielsen HomeScan 09/17).

Molemmissa tuoteryhmissä ostaneiden talouksien mää-rä on kasvanut tänä vuonna. Tämä on merkittävä signaa-li tuoteryhmien tärkeydestä suomalaiselle kuluttajalle, vaikka mediassa onkin kes-kusteltu paljon lihatuotteiden välttämisestä.

Snellmanillakin lihavalmis-teiden myynti on kasvanut tänä vuonna, myös ruoka-makkaroissa. Menestyneim-mät tuotteet ovat Kunnon nakit.


KOTIPELLON TILA, YLIVIESKA

Laadukas ternimaito talteen!

Viime tuottajalehdessä (nro 2/2017) kerroimme Laura Tammisen opin-näytetyöstä, joka käsitteli vasikoiden alkuhoitoa. Tutkimuksessaan Laura tutustui syihin, miksi ternivasikkaa ei vastaanoteta välitykseen. Haas-tatteluista ja kerätyistä tiedoista il-meni muun muassa, että useimmat tilat pakastavat ternimaitoa varalle, mutta maidon laatua ei mitata.

Tutustumme tässä numerossa coloQuick -järjestelmään, joka mit-taa, pakastaa ja lämmittää ternimai-don nopeasti ja kätevästi.

Oma järjestelmä ternimaidolle palkitseeMarko ja Sari Sorvisto Kotipellon tilalla Ylivieskassa hankkivat colo-Quick -järjestelmän kesän alussa. Marko oli jo miettinyt järjestelmän hankkimista jonkin aikaa, ja kun hän sai tutustua sen käyttöön tuottaja-matkalla tanskalaiselle tilalle, pää-tös oli helppo.

– Näin käytännössä, että rutiinit ternimaidon talteenottoon ja käyt-töön olivat hyvin järkevät ja nopeat.

Hintalappu on 4 000 euron tienoil-la, mutta Marko on todennut hanki-tun järjestelmän palkitsevan sekä työrutiineissa että pitkällä tähtäi-mellä. Ternimaidon saanti vasikan ensimmäisinä tunteina voi tarkoittaa jo ensimmäisenä tuotosvuotena jopa 1000 kiloa enemmän maitoa.

Sukutila 1700-luvulta astiKotipellon tilalla on 130 lypsyleh-mää. Sukutila perustettiin vuonna 1781. Marko ja Sari ovat tilan kym-menes isäntäpari, ja heillä on kaksi

lasta, 13-vuotias Ville ja viime vuon-na syntynyt Viivi. Kehitys on ollut ripeää vuodesta -96, pariskunnan ostettua tilan Markon vanhemmilta. Silloin navetassa oli vain 23 lehmää. Peltoalakin on kasvanut 40 hehtaa-rista 215 hehtaariin. Keskituotos on 10 762 kg vuodessa.

Vasikoiden hoito on suurelta osin emännän harteilla. Navetassa on suuri, hyvin kuivitettu poikimakar-sina, jossa on videovalvonta. Vasi-koille ei ole yksilökarsinoita, vaan ne kasvatetaan alusta asti ryhmä-karsinoissa. Osasto on viileä, mutta hyvin kuivitetuissa karsinoissa vasi-kat viihtyvät hyvin. Vasikat myydään terninä välitykseen ja tänä vuonna ei yhtäkään välitysvasikkaa ole jätetty tilalle. Ainoan poikkeuksen muodos-tivat kaksosvasikat, joiden välitystä isäntäpari päätti siirtää eteenpäin eläinten pienen koon takia.

Pakastepussi koteloon ja kiinni letkuun. Marko Sorvisto näyttää miten pakastepussi täytetään coloQuickin mitta-astian avulla. Maitopussit pakastetaan koteloissaan. Vanhin pussi käytetään ensin.

Hyvälaatuisen ternimaidon juottaminen vastasyntyneelle vasikalle on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Tässä vinkki ternimaidon säilytyksestä!


Ternimaito talteenLehmän ensimmäisen lypsyn mai-don Sari testaa Brix-mittarilla. Mittari kertoo maidon vasta-aine-pitoisuuden. Ternimaito sisältää runsaasti vasta-aineita eli immuno-globuliinejä. Tason tulee olla vähin-tään 23, ja kun taso on yli 25, maito pakastetaan varalle.

Testattua ternimaitoa kaadetaan 4 litran verran täyttöaseman astiaan. Letkun toiselle puolelle kiinnitetään kertakäyttöpakastepussi, joka on sijoitettu tukevaan muovikoteloon.

Kun pussi on täytetty, siihen mer-kitään päivämäärä ja se laitetaan pakastimeen. Pakastimessa maito säilyy jopa vuoden.

Oikeassa lämpötilassa heti käyttöönVastasyntyneet vasikat saavat terni-maitoa heti pystyessään imemään. Ensimmäinen juotto on tärkein, isäntäpari toteaa. Ternimaidon val-mistaminen käy varsin kätevästi. Kun Sari huomaa, että maitoa tar-vitaan, hän käynnistää coloQuick

-järjestelmän vesihauteen. Parissa minuutissa vesi on 40-asteista ja pa-kastettu maitopussi sijoitetaan hau-teeseen. Sillä aikaa kun maitopussi pyörii hauteessa, emäntä voi kes-kittyä lehmän valvontaan ja muihin tehtäviin.

Kun vasikka on syntynyt, Sari ha-kee valmiiksi lämmitetyn pussin hauteesta ja kytkee syöttöletkun pussiin. Koteloon kiinnitetään vielä kantimet ja vasikan ensimmäisen juoton voi aloittaa.

HJ

Sari Sorvisto mittaa ternimaidon laadun Brix-mittarilla. Tason ollessa yli 25, maito pakastetaan varalle.

Syöttöletku kiinni ja menoksi! Kantimien ansiosta lämmitetty pussi kulkee kätevästi mukana.

Pakastettu ternimaito lämmitetään vesihau-teessa 40-asteiseksi.

Käytännöllinen ja yksinkertainen ratkaisu. Kuivaustelineestä on helppo napata tuttiäm-päri mukaan.

Hyvälaatuisen ternimaidon saaneet vasikat lähdössä eteenpäin jatkokasvatukseen. Vasikka-kuski Jani Mikkola hakee Kotipellon tilalta pari vasikkaa välitykseen.


Talvikauden ruokinta edessä – vielä ehtii vaikuttamaan

Ruokinnan suunnittelus-sa on alkamassa vuoden kiireisin aika. Suunnitteli- joille tuleviin yleisimpiin kysymyksiin saimme vas-tauksia Saara Rantaselta.

Miksi tarvitaan aina se analyysi?Jo useampana syksynä olemme huo-manneet, kuinka valtavasti rehuissa on eroja. Erot johtuvat esimerkiksi korjuuajankohdasta, käytetyistä lan-noitteista, rehun säilymisestä, kesän sateista, nurmen kasveista ja maan kunnosta.

Ruokintaa suunniteltaessa py-rimme aina huomioimaan naudan tarpeet ja löytämään kustannus- tehokkaan tavan ruokkia. Ilman tietoa siitä, millaista nurmirehua ruokintapöydälle menee, on lisä-energian ja mahdollisesti valkuaisli-sätarpeen laskeminen mahdotonta.

Ruokkimalla näppituntumalla tai edellisen vuoden malliin voi kyllä myös tuurilla onnistua, mutta tule-

vissa 2018 teurastuloksissa voi tulla vastaan myös ikäviä yllätyksiä.

Miten otetaan hyvä ja edustava näyte?Näytteen otosta löytyy hyviä ohjei-ta ja videoita netistä, esimerkiksi SeiLabin YouTube-kanavalta.

Miksi kivennäisanalyysikin on tarpeellinen?Nauta voi hyvin ja kasvaa, kun pöt-sissä on kaikkea, mitä nauta tarvit-see: korsirehua, energiaa, valkuaista ja kivennäisiä, vitamiineja ja raikasta puhdasta vettä – oikeassa suhteessa.

Kasvien kivennäiskoostumus määrittää myös lisäkivennäistar-peen ja ostettava kivennäinen va-litaan sen perusteella. Runsaasti kalsiumia sisältävät apilanurmet vaativat usein toisen tyyppisen ki-vennäisruokinnan.

Miksi laskemme syötettävän viljan määrää hyvinkin tarkasti?Vilja on hyvä energialisä, mutta eri viljat sisältävät erilaisia määriä tärk-kelystä, jonka käsittelyyn naudan

elimistön tarvitsee totutella. Liian suuri määrä tärkkelystä muuttaa pötsin pH:ta. Hyvin kasvavalla teu-rasnaudallakin pötsin happamoitu-minen vaikuttaa kasvuun ja eläimen terveyteen.

Olen koulutustilaisuuksissa ver-rannut naudan pötsiä kompostiin: oikea lämpötila ja oikeassa suhtees-sa sekoittuva massa tuottaa upeaa multaa, mutta jos komposti ei toimi, tiedämme tuloksen.

Nauta ei myöskään kestä nopei-ta muutoksia ruokinnassa, koska pötsissä elää pienelijöiden armeija lämpöisissä olosuhteissa (baktee-reja, alkueläimiä, hiivoja ja sieniä). Jos nostetaan viljan määrä yhtäk-kiä useaan kiloon, eivät eliöt pysy tahdissa mukana ja pötsin toiminta häiriintyy.

Vilja ei ole ainoa tärkkelyksen lähde. Usein käytössä on perunaa, erilaisia elintarviketuotannon sivu-tuotteita ja nykyisin myös maissia. Kaikki mahaan menevä massa tuli-si olla tasapainossa. Häiritsemällä pötsin pienelijöiden elämää riittä-västi, nauta sairastuu ja lakkaa lo-puksi syömästä.


Kasvukausi 2017 on ollut viileä ja monin paikoin runsassateinen. Viileässä vilja on kasvanut hyvin, mutta sadon kypsyminen puinti-kuntoon on ollut hidasta. Puin-nit alkoivat viikkoja tavanomaista myöhemmin ja venyvät lokakuun puolelle. Pelkona on, että osa sa-dosta jää korjaamatta.

Ei glyfosaattia ennen puintiaSadonkorjuun viivästyminen on kirvoittanut keskustelua kasvin-suojeluaine glyfosaatin käytöstä viljan kypsymisen nopeuttamisek-si. Viljan pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla on kiellettyä Suo-messa. Siitä viljelijöitä ovat muis-tuttaneet Vilja-alan yhteistyöryh-mä VYR ja viranomaiset.

Turvallisuus- ja kemikaalivi-rasto Tukes valvoo glyfosaatin käyttöä tehostetusti tämän syk-syn aikana, ja ottaa jäämänäyt-teitä, jos satoon kohdistuu vahva epäily glyfosaatin väärinkäytöstä. Väärinkäytöstä seuraa sanktioita maataloustukiin. Sadon käyttä-minen elintarvikkeeksi tai rehuksi voidaan kieltää, jos siitä aiheutuu vaaraa terveydelle.

Snellmanin kanta juolavehnän torjuntaan glyfosaatilla rehuvilja-kasvustosta on kielteinen (Kunnon Perhetila 2/2015). Jäämäriskien vuoksi emme hyväksy glyfosaatil-la käsitellyn viljan käyttöä rehuna. Suomessa vilja-alan toimijat ja re-huteollisuus ovat jo vuosien ajan vapaaehtoisesti sitoutunut siihen, ettei viljaa käsitellä glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta.

Itänyt vilja rehuna Sadonkorjuun venyminen ja viljan lakoontuminen on lisännyt täh-käidäntää. Itäminen estää viljan käytön elintarvikkeeksi, mutta

itänyttä viljaa voidaan hyödyntää rehuna, normaaliin viljaan sekoi-tettuna. Itänyt vilja tulisi kuivattaa huolella, noin 12 % kosteuteen, jotta se ei homehdu.

Itäminen laskee viljan energia-sisältöä, kun entsyymit pilkkovat tärkkelystä. Samalla valkuaisen, rasvan ja kudun pitoisuus nousee. Itäminen ei juuri vaikuta viljan re-huarvoon märehtijän ruokinnas-sa, mutta sikojen ruokinnassa re-huarvo on heikompi. Itänyt vilja on hyvä analysoida.

Punahomeen riski kasvaaSadonkorjuun viivästyminen ja sa-teet ovat lisänneet punahomeen riskiä. Erityisesti lakoviljassa ja sateiden ränsistyttämissä kasvus-toissa punahomeen leviämisen vaara on suuri. Viljan huolellinen kuivaus, tehokas esipuhdistus ja lajittelu parantavat sadon laatua merkittävästi.

Punahomeiden muodostamat mykotoksiinit eli homemyrkyt ovat haitallisia eläimille. Homeiden rehu maittaa huonosti eläimil-le. Hometoksiinien pikamittaus kannattaa teettää, jos viljaerien turvallisuus rehuna epäilyttää. Hometoksiinit esiintyvät epäta-saisesti viljassa, joten edustavan näytteen otto on tärkeää.

Hometoksiinien haittavaikutuk-set ovat moninaisia, yleensä rehun maittavuus ja kasvu heikkenevät. Märehtijät kestävät homemyrkky-jä parhaiten, sillä pötsikäyminen vähentää niiden tehoa. Homeisen viljan syöttäminen tiineille emo-lehmille tai lypsäville lehmille on aina haitallista, ja sioilla home-myrkyt aiheuttavat hedelmälli- syysongelmia.

KP

Sadonkorjuun venyminen lisää viljan laaturiskejä

REHUNÄYTTEETRehu- ja maanäytteitä ottavien laboratorioiden näytepusseja ja purkkeja kannattaa kysyä omasta maatalouskaupastasi tai niitä voi myös tilata varastoon suoraan la-boratoriosta.

Eurofins Viljavuuspalvelu OyRehunäytteet lähetetään mielel-lään alkuviikosta osoitteella:Eurofins Viljavuuspalvelu OyPL 50050101 Mikkeli

Tarvikkeet ja lähetteet löytyvät parhaiten osoitteesta: http://vilja-vuuspalvelu.fi/fi/tarviketilaus

Seilab OySeinäjoen toimipiste:SeiLab Oy, Vaasantie 160100 Seinäjoki

Näytetarvikkeita voit tilata 06-4255707 tai [email protected]

Kauhajoen toimipiste:SeiLab Oy, Topeeka 47 H61800 KauhajokiToimisto puh.: 046 8511 352

Lähetteet ja tietoa rehunäytteiden ottamisesta löytyy: http://www.seilab.fi/tutkimukset/rehututki-mukset.html

Ohjeet rehunäytteen ottoon ja lähettämiseen, katso SeiLabin YouTube-kanavaa!

Miksi myös viljoista kannat-taa ottaa näytteet?Viime vuodesta oppineena olisi tärkeää tietää enemmän viljojen laadunvaihteluista. Vuoden 2016 viljoissa homeita oli runsaasti ja vaikka nauta kestää pötsinsä vuoksi tiettyjä homeita, on joukos-sa myös niitä, jotka ovat naudan terveydelle haitallisia.

SR


Nautatiloja tarvitaan lisää!

2 000

1 000

1 500

500

0

Keräilyvuosi 2017 2016

tamm

i

helmi

maa

lishuhti

toukoke

säheinä elo

syys

loka

mar

ras

joulu

Keräilykuukausi

kpl2 500

Snellmanin myynnin hyvän kehi-tyksen ansiosta tarvitsemme lisää nautatiloja! Vasikkavälitys on tänä vuonna kääntynyt hyvään nousuun, mutta Kunnon maitotiloja tarvitaan vielä lisää. Snellman aloitti nauta-hinnoittelun uudistukset lokakuun alussa. Uudistuksen yhtenä tavoit-teena on kilpailukyvyn vahvistami-nen erityisesti kehittyvillä maitoti-loilla.

Rasvaisuusvähennyksiä kevennettiinKaikkia nautoja koskevat rasvai-suusvähennykset ovat muuttuneet lokakuun alusta niin, että 3-rasvai-suudesta ei vähennystä enää ole. Samalla muiden rasvaluokkien vai-kutusta hintaan on myös tarkistettu.

Jo entuudestaan Snellmanin leh-män hinnoittelu on ollut ainutlaa-tuinen (sama perushinta luokissa O, O-, P+ ja P) ja rakennettu erityisesti maitotiloja silmällä pitäen.

Muutoksia on tehty myös määrä-lisien osalta. Kun lehmien kerta-

myyntimäärä on kaksi eläintä, mak-setaan näille eläimille täysi 10 c/kg määrälisä. Nuorten nautojen kerta-myyntilisät toimivat jatkossa oman taulukon mukaan.

Maito- ja emolehmätilojen kan-nattaa huomioida, että vuoden 2018 alusta alkaen vasikoiden eMerkki-lisä sisältyy niiden perushintaan, eli lähtökohta on se, että vasikat ovat jatkossa merkitty eMerkillä.

Lihanautatilojen hinnoitteluun on tulossa muutoksia myöhemmin.

Olosuhdelisä myös lehmätilo-jen kasvaville naudoilleEnsi maaliskuusta alkaen (1.3.2018) maito- ja emolehmätilojen on mah-dollista erikoistuneiden kasvattajien tapaan saada olosuhdelisää kas-vaville naudoilleen. Vaatimuksena lisän myöntämiselle ovat mm. nau-tojen kasvattaminen joko hyvin kui-vitetussa kylmäkasvattamossa tai makuualueesta on vähintään 50 % katettu pehmennetyllä alustalla.

Maaliskuusta alkaen myös emo-

lehmätilojen lehmät ovat oikeutet-tuja vapaan lehmän lisähintaan. Molempia lisiä haetaan kirjallises-ti Anelman kautta ja ennen lisän myöntämistä tilalle suoritetaan au-ditointi. Lisän vaatimukset ja ha-kuohjeet lisätään Anelmaan loka-kuun aikana.

Sujuvat noudot syksylläkinLoka-marraskuu tarkoittaa suurem-pia teurasmääriä nautapuolella. Li-han hankinta- ja ohjausjohtaja Ron-ny Snellman kertoo, että tarvittavat järjestelyt on jo tehty syksyä varten.

– Onnistuimme hyvin viime vuon-na ja olemme valmistautuneet hyvin myös tätä syksyä varten. Kuljetus-suunnittelija Robin Julinin kanssa olemme tehneet luotettavia ennus-teita, ja meillä on suunnitelma teu-rastus- ja leikkuuosastojen kanssa siitä, miten otamme vastaan syksyn suuremmat nautamäärät. Kaikki il-moitetut eläimet haetaan pois.

VH/HJ

Vasikkamäärät ovat kasvaneet. Vaikka nautamäärissä on laskeva trendi Suomessa, Snellmanin ternivasikoiden välitykses-sä on hyvä kehitys. Vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden välitysvasikkamäärä on kasvanut 4 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti ternisonni- ja ternilehmävasikoiden välitys-määrät ovat nousseet. Kuvassa Christer Sundqvistin vasikka-auto.

Välitysvasikat 2016-2017


VIRUSTARTUNTOJEN VASTUSTUS NAUTA-TILOILLA

Varaudu talveen myös mahdollisten virustartuntojen osalta!

Toimenpideohjeet kaikille tiloille (ripulit, hengitystietulehdukset)• Kun kuulet virustartuntoja olevan liikkeellä,

tehosta kaikkia tilasi tautisuojaustoimia en-tisestään. www.ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/tilatason_tautisuojaus

• Älä osta pitoeläimiä tartunta-alueelta. Pyydä aina Nasevasta saatava terveystilanneraportti ja terveystodistuksella lisätietoa ostettavien eläinten ja niiden lähtökarjan terveystilan-teesta. Suositeltavaa on käyttää tulokaran-teenia kaikille tilalle tuleville uusille eläimille.

• Älä käy muilla nautatiloilla varsinkaan tuo-tantotiloissa.

• Varaa navettaasi pakollisille kävijöille asial-liset suojavaatteet ja jalkineet. Järjestä kun-nollinen käsien, jalkineiden ja työvälineiden pesu- ja desinfiointimahdollisuus. Varaa se-minologin tai eläinlääkärin ym. laukkua var-ten puhdas pöytätaso. Huolehdi, että myös huoltomiehet, asentajat yms., jotka käyvät muillakin tiloilla, noudattavat samoja suojau-tumistoimia.

• Maitoautonkuljettajalle tulisi aina olla oma ovi maitohuoneeseen. Pidä maitohuoneeseen johtavat kulkuväylät puhtaana.

• Järjestä rehujen purkupaikka siten, ettei re-huautonkuljettajan tarvitse kulkea tuotantotiloissa. Esim. nestemäisiä rehuja varten asennetaan purkuliitin ulkoseinään tai mär-kärehusäiliö siirretään pois eläintiloista.

• Tilalta lähteviä eläimiä varten tulisi olla las-taustila tai lastausvaunu. Älä päästä kuljet-tajaa eläintiloihin, vaan vie itse eläimet ulko- ovelle.

• Mikäli havaitset karjassasi eläimestä toiseen leviäviin virustartuntoihin viittaavia oireita, kuten vetistä ripulia ja syömättömyyttä, ys-kää, sierainvuotoa ja/tai kuumetta, ota heti yhteys eläinlääkäriin.

Lähde: ETT

Muista myös ilmoittaa teurastamolle tarttuvista eläintaudeista. Yhteyshenkilö NASEVA ym asiois-sa: Saara Rantanen 044-7966531 [email protected]

TERVETULOA MUKAAN

Syksyn tilaisuuksiin

ERIKOISTUNEILLE N A U D A NK A SVAT TA J I L L E

Syksyn sonniplus-tilaisuudet erikoistuneille naudantuottajille järjestetään marraskuun aikana.

Tilaisuuksien pääteemat ovat vasikoiden ja kasvavien nautojen hyvät lääkityskäytännöt sekä ajankohtaiset ruokinta-asiat.

Tarkempi ohjelma aikatauluineen ja ilmoit-tautuminen Anelman kautta. Tervetuloa!

8.11. PIETARSAARI,Snellman (ruotsinkielinen)

14.11. ÄÄNEKOSKI,KartanoKievari

15.11. SEINÄJOKI,MarttilanTalli

16.11. YLIVIESKA,Lounatuuli

» Muista myös infopäivä kaikille Snellma-nin tuottajille! Perjantaina27.10klo9-15Pietarsaaressa.

» Lokakuun aikana järjestetään useita navetanavajaisia Snellmanin hankinta- alueella. Katso päivämäärät ja tarkemmat tiedot Anelmasta!


Uudet ohjelmat, uudet mittarit Tavoitteena on Figenin kaikkien pe-rusprosessien läpikäyminen kuluvan vuoden aikana. Läpikäynti aloitettiin genetiikasta ja jalostustavoitteista. Figen siirtyi yleisestä kaksirotujalos-tuksesta kolmen linjan jalostukseen, jossa panostetaan Matriarkka-maa-tiaiseen, Matriarkka-yorkshireen ja Muskeliin. Jalostusohjelman aktii-vinen uudistusprosessi on syksyllä loppuvaiheessaan. Jalostuspopu-laation kilpailukyky turvataan, jalos-tuksen edistymistä seurataan uusil-la mittareilla ja uudistetut indeksit ohjaavat koko valintaprosessia sekä jalostus- että tuotantosikaloissa.

Uudistusprosessia johtaa Figenin Jalostusfoorumi. Jalostusohjelman käytännön työstä vastaa ensisijai-sesti jalostusjohtaja Timo Serenius oman yrityksensä Seredat Oy:n kaut-ta. Jalostusohjelman uudistumisen myötä käydään myös läpi jalostustoi-mintaa ja porsastuotantoa ohjaavat

ohjelmat ja uudistetaan myös niitä. PossuNetin toimintoja laajennetaan ja parannetaan. Jalostuksen ja por-sastuotannon järjestelmäuudistusta johtaa jalostusagronomi Marja Nik-kilä. Syksyllä käynnistyy myös Snell-manin Anelma-toimintojen pitkän-tähtäimen uudistaminen.

Toiminnalliset prosessit Seuraava aktiivinen kehittämisvai-he on genetiikan ja toiminnallisten prosessien toteuttaminen tiloilla. Tilavalmennusprosessia johtaa ke-hityspäällikkö Kirsi Partanen. Oh-jelmaan sisältyvät yhtenäiset ohjeet Figenin genetiikalle syntymästä teurastukseen, työkalut jatkuvalle

parantamiselle, Snellmanin sikatila-neuvonnan systematisointi ja yksit-täiset tilakohtaiset pilottihankkeet. Tulevalla talvikaudella keskitytään myös investointeihin ja tukitoimin-toihin. Talven aikana järjestettävissä tuottajatilaisuuksissa keskustellaan lähivuosien tilakehityksen, inves-tointitarpeiden ja hintaohjauksen päälinjoista. Snellman pyrkii tehok-kaaseen alkutuotantoon kestävän kehityksen kautta.

Kehittämisyhteistyötä Ruokinnan kilpailukyvyn tavoitteel-lisen kehittämisen turvaamiseksi ryhdyttiin kehittämisyhteistyöhön Hankkija Oy Suomen Rehun kanssa.

Figen hakee vientimarkkinoilla omaa erikoisalaansa tekemällä yh-teistyötä kansainvälisten yritysten kanssa, jotka arvostavat suomalai-sen porsaan hyvää terveyttä, laatua ja tuotanto-ominaisuuksia.

Figenin vuosi on ollut aktiivisen kehityksen aikaa. Vuodenvaihteesta Figen on toiminut Snellmanin Lihanjalostuksen alkutuotannon kehitysyhtiönä. Kehittämis-työtä tehdään usealla alueella. Kyseessä on strateginen kehittäminen, joka käsit-

tää Snellmanin alkutuotannon, jalostusohjelmat, tukitoiminnot, ruokinnan, tilakehittämisen ym. Nyt Figen investoi myös uusiin toimintatiloihin.

Jalostusjohtaja Timo Serenius vastaa jalos-tusohjelman käytännön työstä oman yrityk-sensä Seredat Oy:n kautta.

Jalostusagronomi Marja Nikkilä johtaa ja-lostuksen ja porsastuotannon järjestelmä-uudistusta.

Kehityspäällikkö Kirsi Partanen johtaa tilavalmennusprosessia, mm. genetiikan to-teuttaminen tiloilla.

AKTIIVISEN KEHITYKSEN VUOSI

Figen investoi Kauhavalla


Figen investoi uusiin tiloihin omien operatiivisten tuotantoprosessien-sa osalta. Kauhavan Ylihärmässä investoidaan sekä uuteen karjua-semaan että emakkosikalaan, joka muodostaa perustan Figenin Mus-keli-jalostuslinjalle.

Karjuasemahankkeessa edetään nopeasti. Suunnitelmien mukaan Kauhavan sikalasta tulee uusi kar-juasema helmikuussa 2018. Figenin kaikki Ilmajoen toiminnot siirretään silloin Kauhavalle.

Tällä hetkellä Figenin karjuasema toimii Faban omistamissa vuokrati-loissa Ilmajoella.

Kiinteistö on rakennettu 60-luvun lopussa ja tiloissa on ollut muuta-kin Faban toimintaa, mutta vuodesta 1995 se on toiminut karjutilana. Vuo-sien varrella on tehty peruskorjausta tarpeen mukaan.

– Meillä on pitkä historia Ilmajo-ella ja logistiikka on toiminut hyvin, mutta nyt oli aika suunnitella uusia ratkaisuja, Figenin tuotantopäällik-kö Juha Mäkelä sanoo.

Uudet, tarkoituksenmukaiset tilatJuha ja muu henkilökunta osallis-tuvat uusien tilojen suunnitteluun Snellmanin Lihanjalostuksen kiin-teistövastaavan Anders Snellmanin kanssa. Nykyiseen sikalaan tehdään perusteellinen peruskorjaus. Lattiat avataan ja kaikki kalusteet uusitaan. Toimisto- ja sosiaalitilat, laboratorio ja pakkaamo tulevat sikalan yhtey-teen rakennettavaan elementtira-kennukseen.

– Olemme tyytyväisiä ja iloisia sii-tä, että karjuasemamme saa nykyai-kaisemmat tilat. Kun henkilökunta osallistuu suunnitteluprosessiin, voimme hakea uusia, tarkoituksen-mukaisempia ratkaisuja niihin koh-teisiin, jotka eivät ole toimineet opti-maalisesti. Tulevaisuudessa on myös tarkoituksena rakentaa karjujen automatisoitu nesteenottopaikka.

Ilmajoen karjuasema työllistää yh-teensä yhdeksän henkilöä, eläinlää-käri ja toimistohenkilöstö mukaan laskettuna. Henkilöstön työt jatkuvat uudessa toimipaikassa Kauhavalla.

Toimitukset kuriiripalvelullaTuottajille karjuaseman toiminnan siirto Kauhavalle ei tarkoita suuria muutoksia. Yksi muutos on toki, että siementoimitukset lähetetään vast-edes vain kuriiripalvelulla, ei Mat-kahuollon kautta. Siemenen noudot asemalta loppuvat myös.

Figenin karjuasema palvelee Snellmanin Maatiaispossuketjun si-katilojen lisäksi myös ulkopuolisia asiakkaita Suomessa ja ulkomailla.

Kauhavalla syntyy Muskeli-linjan jalostussikalaFigen investoi parhaillaan myös emakkosikalaan Kauhavalla uuden Muskeli-jalostuslinjan eriyttämistä varten. Emakkosikalan remontti-vaihe on aloitettu ja loppuvuonna on tarkoitus aloittaa sikalan täyttö. Tavoitteena on, että uusi Muskeli- emakkosikala pääsee täyteen toi-mintaansa vuoden 2018 aikana.

Figen panostaa määrätietoisesti ainutlaatuisen ja suomalaisen Kun-non Maatiaispossun jalostusohjel-man ja sen tuotantomallin kehittämi-seen. Uudistuneen jalostusohjelman myötä Figenin maatiais- ja york- shirerotujen jalostuksessa lisätään merkittävästi pahnuekoon ja päivä-kasvun painotusta. Vastaavasti Figen Muskeli-isälinjan eriyttämisen kaut-ta turvataan lihakkuuden ja muiden lihasikaominaisuuksien kehittymi-nen.

TG/HJ

Kauhavalla remontoidaan parhaillaan. Kuvassa emakkosikala, josta tehdään Muskeli-linjan jalostussikala.

Juha Mäkelä on Figenin tuotantopäällikkö ja vastuussa mm. karjuasemasta.

FIGENIN KARJUT MUUTTAVAT KAUHAVALLE


Suomalaisia jalostussikoja vietiin Thaimaahan

Kauppa on Figenin suurin tänä vuonna, koskien 110 ensikkoa ja 20 karjua. Ostajana on suuri kansainvä-liseen konserniin kuuluva yhtiö.

Kaupan ensimmäiset valmistelut alkoivat jo vuosi sitten. Ostajayrityk-sen edustajat kävivät tutustumas-sa pohjoismaisiin jalostusohjelmiin ja sikoihin elokuussa vuonna 2016. Jalostuseläinten kaupasta sovittiin keväällä.

– Ostaja kertoi hyvin tarkkaan, jopa jalostustiloista lähtien, minkä-laisia sikoja geneettiseltä tasoltaan ja ulkomuodoltaan he haluavat os-taa, kertoo Figenin vientipäällikkö Johanna Kylä-Lassila. Figenin ja-lostusneuvoja Tiina Lindroos sekä MP-tuotannonohjaaja Ritva Tuppu-rainen kiersivät tilat alkukesällä ja tekivät esivalinnat.

Hyvin onnistunut valintareissuHeinäkuussa kaksi thaimaalais-ta valitsijaa tuli Suomeen ja kävi Längelmäen koeaseman lisäksi kuudella jalostustilalla. Yhteistyö thaimaalaisten kanssa sujui hyvin vaivattomasti onnistuneiden etukä-teisjärjestelyiden ansiosta.

– Jalostustilat olivat valmistau-tuneet vierailuihin hyvin ja asia-kas pääsi nopeasti töihin, sanoo Johanna. Valitsijat tekivät työnsä karsinoissa, katsoivat ulkomuotoa, tarkistivat nisät, selät ja etujalat ja tekivät lopullisen päätöksensä.

Melkein kaikki esivalitut siat otet-tiin mukaan, sekä joitakin muita eläimiä, jotka asiakas poimi itse.

Asiakas kommentoi positiivisesti Figenin genetiikkaa ja sikojen ter-veyttä ja hyvinvointia. Samoin sika-

loiden siisteys ja oivat järjestelyt sai-vat kiitosta.

– Hyvinvointi näkyy eläimistä sel-keästi, ne ovat valppaita ja näyttävät terveiltä ja hyviltä.

Tarkat kuljetusjärjestelytPitkä matka Suomesta Thaimaahan oli haaste. Jalostuseläinten viennis-sä eläinten hyvinvointi on luonnol-lisesti avainasemassa ja kuljetus lepotaukoineen suunniteltiin huolel-lisesti.

Sioilla oli ensin Thaimaan tuon-tiehtojen mukainen neljän viikon karanteeni. Karanteenin jälkeen siat kuljetettiin Henri Hurmerinnan kyydillä Naantalin satamaan, mis-sä hollantilainen eläinkuljetusauto odotti.

– Kumppaninamme oli todella hyvä hollantilainen logistiikkayritys, joka heti tilauksen saatuaan aloitti kuljetusjärjestelyjen tekemisen ja tilasi kolmekerroksiset kuljetuskar-sinat, Johanna kertoo. Rekka oli kiil-tävän puhdas, sioilla oli tilaa, raikas-ta vettä ja omat eväät mukana.

Naantalista siat kuljetettiin Luxembourgiin. Lakisääteinen 24 tunnin lepo oli järjestetty Belgiassa. Sen jälkeen olikin vuorossa Findelin lentokenttä, eläinlääkärin tarkas-tus ja lastaus kuljetuskarsinoihin. Luxembourgista siat kuljetettiin suoralla 10 tunnin rahtilennolla Bangkokiin. Asiakas vahvisti heti saapumispäivänä, että siat olivat turvallisesti perillä ja näyttivät ter-veiltä ja hyväkuntoisilta.

Elokuun lopussa 130 suomalaista jalostussikaa saapui Thaimaan Bangkokiin. Thaimaanmatkalaiset olivat tarkoin valittuja yksilöitä suomalaisilta jalostus-

tiloilta ja matkaa edelsi pitkä valmistelutyö.

Esivalinnat tehnyt Tiina Lindroos ja karan-teenitilan omistaja Janne Rinne.

Eläinlääkäri Hannele Koivula tekemässä si-kojen lähtötarkastusta.


Figenin genetiikka kiinnostaa maailmallaFigenin genetiikalla on vientimark-kinoilla hyvä maine, Johanna toteaa. Siinä yhdistyvät hyvä hedelmällisyys ja tehokkaat teurasominaisuudet. Ostajayritykset hakevat usein päivi-tystä ja lisää tehoa omaan jalostuk-seensa.

– Parin viime vuoden aikana olem-me saaneet uusia asiakkaita eri-tyisesti Kaakkois-Aasiasta, muun muassa Thaimaasta ja Malesiasta. Figenin genetiikassa paikallisia ja-

lostajia ja sikatilallisia puhuttelee mm. sikojen hyvä terveys ja tehok-kaat teurasominaisuudet, isoa pah-nuekokoa unohtamatta.

Figenin siemenvienti Venäjälle on alkanut uudelleen parin vuoden tau-on jälkeen. Figen on sopinut venäläi-sen asiakkaan kanssa säännöllisistä toimituksista vuoden loppuun asti. Tänä vuonna Figen on vienyt jalos-tussikoja myös Viroon ja karjunsie-mentä Sveitsiin ja Filippiineille.

HJ

Naantalissa Tiina Lindroos, Henri Hurmerinta ja hollantilaiset kuskit siirsivät siat valtavaan, puhtautta kiiltelevään eläinkuljetusrekkaan.

Figenin vientipäällikkö Johanna Kylä-Lassila johti Thaimaan kaupan järjestelyjä. Kuvassa lastaus Naantalissa.

Siat matkasivat premiumluokassa. Kuljetuskarsioissa oli riittävästi tilaa, pehmikettä ja rai-kasta vettä matkaa varten. Jalostussiat saapuivat Thaimaahan hyväkuntoisina ja saparot kippurassa. Se on suomalainen ainutlaatuisuus kansainvälisillä markkinoilla.

LÄHDÖSSÄLUXEMBURGISTA

PERILLÄBANGKOKISSA


OPINTOMATKA TANSKAAN

Millaiset karsinat vapaaseen porsimiseen?

Opintomatkan pääkohteena oli SE-GES:n Showroom, jossa on vuoden ajan testattu vapaaseen porsimi-seen suunniteltujen karsinoiden toi-minnallisia ominaisuuksia. Lisäksi vierailimme kolmessa sikalalaittei-ta valmistavassa yrityksessä: SKOV, Ago Funki ja Big Duchman.

SEGES testaa 10 kasinamalliaTanskalaisen sikatalouden tavoit-teena on, että 10 % imettävistä emakoista on vapaan liikkumisen

mahdollistavissa tuotantotiloissa vuoteen 2021 mennessä. Edistääk-seen lujan ja kilpailukykyisen tuo-tantotekniikan kehittymisestä va-paan porsimisen tarpeisiin, SEGES Pig Research Centre on rakentanut paikallisen porsastuottajan kans-sa testiyksikön porsituskarsinoiden testaamista varten.

Testiin on valittu porsituskarsinoi-ta 10 laitevalmistajalta. Informaa-tiota testin karsinamalleista löytyy osoitteesta: pigresearchcentre.dk.

Tutkimuksessa selvitetään mm. miten emakoiden siirrot, päivittäiset hoitorutiinit ja ruokintakaukaloiden puhtaana pitäminen sujuvat ja onko työskentely turvallista. Tutkimuk-sessa selvitetään myös, miten por-saat käyttävät porsaspesää ja pysyy-kö karsina puhtaana.

Käydessämme sikalassa testi oli jo loppusuoralla, ja SEGES julkaisee tuloksia verkkosivuillaan loppuvuo-den aikana.

Olimme luonnollisesti kiinnostu-neita siitä, mitkä ovat karsinoiden hyvät ja huonot puolet. Sikalassa monet kokeilivat innokkaasti, miten helppoa emakko on sulkea häkkiin tai porsaat porsaspesään hoitotoi-mia varten.

Sikalan työntekijöillä ei ollut yhtä suosikkia ylitse muiden. He kertoi-vat karsinan toimivuuden riippuvan työtehtävästä. Esimerkiksi porsi-misavun antaminen tai porsaiden kiinniottaminen hoitotoimenpiteitä varten sujui toisissa karsinoissa hel-pommin kuin toisissa. Myös karsi-noiden puhtaana pysymisessä näytti olevan eroavuuksia.

Elokuun puolivälissä 13 porsastuottajaa matkusti Snellmanin kanssa Tanskaan tutustumaan vapaan porsimisen laiteratkaisuihin.

SEGES Pig Research Center ja tanskalai-nen siantuottaja ovat yhdessä rakentaneet Showroom-testitilan noin 1000 emakon sikalan yhteyteen. Siellä on heinäkuusta 2016 lähtien testattu 10 laitevalmistajan vapaan porsituksen karsinoita.

Ismo Ranta-Nilkku ja Martti Hassila pohti-vat Aco Funkin karsinan toimivuutta. Opin-tomatkalla haettiin ideoita siihen, millaiset karsinat omaan sikalaan sopisivat ja toimi-sivat parhaiten.


Seuraavassa Sonja Niemistön mietteitä porsituskarsinoista:

• Big Dutchman: Karsinassa on hyvin tilaa niin emakolle kuin por-saille. Porsaspesän luukku oli pai-nava, hankala sulkea ja avata.

• Søren Juul Jensen: Poikkeaa perinteisestä. Emakko joutuu kulke-maan porsaita suojaavien laitteiden yli.

• Vereijken Hooijer: Porsapesä oli kuin iglu, ja porsaiden tarkkailun ja hoidon kannalta paras. Porsituskar-sina oli iso ja yksinkertainen ja ema-kon seuranta onnistuu.

• Aco Funki: Emakon kiinnilaitto ei näyttänyt pitkäikäiseltä. Porsaspesä oli kapea ja sen luukusta oli hankala ottaa porsaita telomatta itseään mi-hinkään.

• Bopil: Ehkä paras niin emakon, porsaiden kuin hoitajan näkökul-masta. Emakko on helppo laittaa kiinni, tilaa on hyvin ja iso porsaspesä oli sijoitetut käytävän puolelle, sa-moin emakon kaukalo. Karsina on turvallinen hoitajalle.

• Vissing agro: Emakon kiinnilait-to ei näyttänyt pitkäikäiseltä.

• VSP/KU: Karsinassa oli häm-mentävästi kaksi kaukaloa emakol-le. Hyvä virikehäkki emakon kauka-lon vieressä. Ainut karsina, jonka lattiasta puolet oli kiinteää.

• STEWA: Porsailla on hyvä tila karsinan etuosassa, jonne emak-ko ei pääse. Tilaa taas emakolla ei ole paljoa. Porsaille olisi kaivannut parempaa pesää. Pelkkää katosta emakko pääsi nostelemaan.

• Midland Pig: Kaikista yksinker-taisin karsina (helpoin pestä). Ei porsaspesää.

• Jyden: Yksinkertainen ja tilava, hyvä porsaspesä. KP

PROGROW SEURAA KASVUA

Ilmavaihdon ja tuotannonohjauksen laitteistoja valmistava SKOV:n teh-taalla tutustuimme tuotekehitys- ja testausyksikön toimintaan. Tehtaalle oli rakennettu uusia testitiloja, mis-sä voidaan mm. simuloida erilaisia ulkoilman lämpötiloja ja testata niis-sä ilmanvaihdon toimivuutta ja ilman liikkumista rakennuksessa.

Mielenkiintoisin uutuus oli yrityk-sen kehittämä sikalan tuotannon- ohjaus- ja seurantajärjestelmä ProGrow. ProGrow-järjestelmä oh-jaa sikalassa ilmanvaihdon ja kuiva-ruokintalaitteen toimintaa sekä mit-taa sikojen rehun ja veden kulutusta ja kasvua reaaliaikaisesti.

Sikojen kasvun seuranta perustuu sikojen kuvaamiseen karsinan ylä-puolelta. Sikojen muoto on ylhäältä katsottuna varsin samankaltaiselta, ja paino saadaan laskettu kuvan pin-ta-alasta matemaattisten yhtälöisen avulla.

Kameran silmä kuvaa sikoja koko ajan, ja perättäisinä päivinä otettujen kuvien avulla Progrow-järjestelmä tuottaa reaaliaikaista tietoa sikojen kasvusta. Kasvukäyrän avulla sika-lassa on helpompi tehdä muutoksia ruokintaan ja havaita nopeammin myös terveydentilassa tapahtuvia muutoksia.

Järjestelmä pystyy määrittämään 7 – 110 kg painoisten sikojen kasvun 98 % luotettavuudella. Kaikkia siko-ja ei ole tarpeen kuvata. Riittää, että noin 5 % sioista kuvataan. Osaston koosta riippuen kamera on asennet-tu 2 – 4 karsinan yläpuolelle.

Aco Funkin esittelytilassa oli useita erilaisia karsinamalleja vapaaseen porsitukseen. Tässä karsina mallia XL.

Ingemar Fransson (neljäs vasemmalta) esit-teli meille SKOV:n tehtaan ja tuotekehitys- ja testausyksikön toimintaa.


Mirva Hurmerinta on 37-vuotias ja kotoisin Pöytyältä. 3–4 päivää viikos-sa hän ajaa miehensä Henri Hur-merinnan ajoneuvoyhdistelmää kul-jettaen teurassikoja Pietarsaareen. Matkat, purkaminen ja auton pesu mukaan luettuna työpäivät venyvät noin 12-tuntisiksi.

– Jaamme yleensä työn niin, että Henri hakee eläimet ja minä tai toi-nen kuljettajamme Niko ajaa ne teurastamoon, Mirva kertoo. Arki helpottuu paljon, kun minäkin voin osallistua kuljetuksiin.

Tuottajalehden tavatessa Mirvan hän on juuri tuonut 217 sikaa Alas-tarolla sijaitsevalta tilalta teurasta-molle.

Mirva suoritti yhdistelmäajoneu-vonkuljettajan ammattitutkinnon ja sai eläinkuljettajan pätevyyden vuonna 2013. Vuodesta 2015 hän on ajanut eläinkuljetuksia kokoaikai-sesti.

Piia Luokkala on 27-vuotias ja kotoi-sin Kokkolasta, mutta asuu Vetelis-sä. Viimeisimpien kahdeksan vuoden

ajan hän on työskennellyt lomittaja-na Kaustisilla ja Vetelissä. Hänellä oli jo ennestään kuorma-autokortti, ja lomittajan työmahdollisuuksien vähentyessä Piia päätti kouluttautua eläintenkuljettajaksi. Hän on ajanut Peter Björkin teurasautoa maalis-kuusta lähtien.

Piia ajaa sekä sikoja että nautoja Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta.

– Kuorma-autoa on mukava ajaa, sanoo Piia ammatinvalinnastaan. Tottakai siinä on myös haasteensa, ahtaat paikat ja liukkaat kelit talvi-sin.

Suomessa ei ole kovinkaan taval-lista, että eläinkuljetusautojen kul-jettajat ovat naisia. Piia ja Mirva eivät kumpikaan näe ammatinva-linnassaan huonoja puolia. Oikealla asenteella sekä pitkät työpäivät että hikinen työ pesuhallissa toimivat. Molemmat ovat sitä mieltä, että hei-dät kohdataan työssä hyvin.

– Toki jotkut hämmästelivät alus-sa, kun autosta astuikin ulos nainen, sanoo Mirva. Mutta eläimet eivät sii-tä piittaa.

– Luonnollisesti suuria eläimiä käsiteltäessä on ajateltava omaa turvallisuuttaan, mutta sama pätee myös lomittajana toimiessa, Piia toteaa. Monilla tiloilla minut tun-netaan jo ennestään, joten heille ei varmaankaan tullut suurena yllätyk-senä, että ajan nykyään teurasautoa.

HJ

Maataloudessa työskentelee monia naisia, mutta kovin usein ei törmää naiseen eläinkuljetusauton ra-tin takana. Tuottajalehti tapasi eläinkuljettajat Mirva Hurmerinnan ja Piia Luokkalan.

Teurasauton ratissa

Mirva Hurmerinta ajaa teurassikoja. Nuppiauton takana on kolmikerroksinen perävaunu sioille.

Piia Luokkala on ajanut teurasautoa keväästä lähtien.


Nauta- ja sikatilojen tuotantosuunnitelma vuodelle 2018 avat-tiin maanantaina 2.10. Tarvit-semme tiedot tilojen ensi vuo-den suunnitellusta tuotannosta eläinvälityksen tasapainon sekä Snellmanin tuotannon suunnit-telua varten.

Olemme lisänneet suunni-telmapohjaan tilan toteutu-neen myynnin vertailujaksolta 1.9.2016-31.8.2017. Tämä toivot-tavasti helpottaa teitä suunnitel-maa täytettäessä.

Tuotantosuunnitelma tulee täyttää 30.11.2017 mennessä. (tuotantosuunnitelma on mm. Anelmalisän ehtona). Marras-kuun alusta alkaen Anelma pyytää tekemään suunnitelman ennen kuin pääsee tekemään myynti-ilmoituksia.

Tuottajakortti edellyttää tuotantosuunnitelman täyttämistäEnsi vuoden tuottajakortti lä-hetään tammikuun 2018 aikana kaikille tuotantosuunnitelman aikataulun mukaan täyttäneille tuottajille.

Voimassa oleva tuottajakortti oikeuttaa ostoksiin tuottajamyy-mälässä.

Malla Korkeamäki tuottaja-myymälästä haluaa kiittää kaik-kia, jotka muistivat häntä eläk-keelle jäämisen yhteydessä!

P. Björk Transport Ab vuoden liikenteenharjoittajaElintarvikealan Kuljetusyrittäjien vuoden liikenteen-harjoittajaksi valittiin P. Björk Transport Ab Pietarsaa-resta. Innovatiivinen ja tulevaisuuteen katsova yrittä-jä Peter Björk on valmistanut käyttöönsä mm. työtä helpottavia eläinkuljetuskoreja.

Peter Björk perusti yrityksensä vuonna 1987 aluksi yhdellä autolla, jolla hän kuljetti eläimiä Pietarsaa-ren Teurastamolle. Vuonna 2002 yri-tysmuoto muuttui osakeyhtiöksi ja nimi P. Björk Transport Ab:ksi. Kul-jetuksen ostajankin nimi oli vaihtu-nut Snellmanin Lihajalostus Oy:ksi. Pikkuhiljaa kalustomäärä lisään-tyi. Tänä päivänä yrityksen kalusto koostuu 4–5 eläinkuljetusautosta, ja yritys työllistää 7 henkilöä. Yhteistyö Snellman Lihanjalostuksen kanssa jatkuu edelleen.

Peter on kiinnostunut kehittämään asioita, tarttumaan asioihin itse ja katsomaan tulevaisuuteen.

Tästä hyvänä osoituksena ovat hä-nen omaan käyttöönsä valmistamat eläinkuljetuskorit, joista ensimmäi-sen hän teki vuosina 1991–92. Käy-tännön kokemus, ammattitaito työs-tää metallia ja halu kehittää uutta antavat hyvät lähtökohdat luoda rat-kaisuja, jotka itse parhaaksi näkee.

– Siten saa mitä haluaa, ja kun vielä pitää tekemisestä, niin miksi ei tekisi, totesi Peter.

Peter Björk on arvostettu yrittäjä myös kuljetuksen ostajan taholta. Häntä luonnehditaan asiantunte-vaksi, palvelualttiiksi, innostavaksi ja yhteistyökykyiseksi. Peter haluaa tehdä aina vähän enemmän kuin vaaditaan. Tästä hyvänä osoitukse-na on eläinten lastausolosuhteiden kehittäminen eläinten kasvattajien kanssa, mikä palvelee sekä yrittäjää että kuljetusten ostajaa. Peter on ol-lut myös kehittämässä eläinten pur-kuolosuhteita teurastamolla suun-nittelemalla niin sanotun karusellin, joka helpottaa eläinten purkua ja tuo turvallisuutta niin eläimille kuin kul-jettajillekin.

Peter Björkillä on palo omaan työhönsä, jota hän on luonnehtinut maailman parhaaksi. Hän myös puolustaa voimakkaasti suomalaista elintarviketuotantoa. Edellä maini-tuilla perusteilla P. Björk Transport Ab valittiin Elintarvikealan Kulje-tusyrittäjien vuoden 2017 liikenteen-harjoittajaksi.

Seppo TolonenElintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry

KIITOKSETMALLALTA!

TUOTANTO-SUUNNITELMA


Navetan avajaiset

OSKAR JOHANSSON, TEERIJÄRVI

KATRI JA RAIMO HIETAHARJU, KAUHAJOKI

Kauhajoella vietettiin navetan avajaisia Katri ja Raimo Hieta-harjun uudessa pihatossa syyskuun alussa. Navetta on Mestari- Farmin rakentama 90-paikkainen pihatto, joka otetaan käyt-töön lokakuussa. Vanhassa parsinavetassa on tällä hetkellä 40 lypsävää lehmää, mutta aikomuksena on nyt nostaa eläin-määrää. Kaikki tilan sonnit kasvatetaan itse teuraaksi. Uusi rakennus on valoisa ja avara ja pitkittäissivut koostuvat 2,4 m korkeista tuuletusluukuista. Raimo kertoo tutustuneensa sa-mankaltaiseen ratkaisuun etukäteen ja vaikka oli kuuma kesä-päivä, ilmanlaatu oli tuuletusluukkujen ansiosta erittäin hyvä. Voidakseen pitää kustannukset alhaalla Hietaharjut päättivät jatkaa tilan vanhan lypsyaseman käyttöä.

Oskar Johansson Teerijärvellä otti hoitaakseen vanhempien-sa tilan kolme vuotta sitten. Tilalla oli tuolloin 20 lypsylehmän parsinavetta ja Oskar harkitsi uuden lisärakennuksen rakenta-mismahdollisuutta. Hän tutustui erilaisiin ratkaisuihin ja aloit-ti uuden hallinsa rakentamisen vuonna 2015. 36 lehmän kylmä pihatto on rakennettu vanhan navetan jatkeeksi. Samalla Oskar asensi käytetyn Lely A2 -lypsyrobotin vanhaan navettaan. Tarkoi-tuksena on käyttää vanhoja varusteita mahdollisimman pitkään ja uudistaa niitä tarpeen vaatiessa. Lehmien makuualustana käyte-tään hiekkaa. Oskar tarkisti ratkaisun etukäteen ja ainakin ulkomailla siitä on ollut hyötyä terveiden jalkojen, sorkkien ja utarei-den muodossa. Syyskuussa navetan avajaisissa uusi halli oli ollut käytössä vuoden verran.

Vasemmalta Snellmanin alue-edustaja Jan-Peter Brunell, Johan ja Helén Jo-hansson, Pia Lind, Oskar Johansson ja Snellmanin vasikkakoordinoija Mårten Lassfolk.


TUTUSTU SNELLMANIN

TILOIHIN YOUTUBESSA!

Mikä sai teidät ryhtymään kasvattajiksi? Mikä

haluatte kertoa suomalaisille kotimaisesta ruu-

asta? Mikä on parasta ja haastavinta työssänne?

Herra Snellmanin YouTube-kanavassa yleisö saa kurkistaa Snell-

manin tuottajien arkeen ja kuulla tuottajien omia näkemyksiä työs-

tään. Ensimmäisinä lavalle astuvat Latva-Koiviston ja Paulasaaren

tilat.

Timo ja Virpi Latva-Koivisto ovat siankasvattajia Koskenkorvalla.

Videossa tuottajapari kertoo mm. arjestaan sikalassa ja näkemyk-

sinsä kotimaisesta ruoasta. Eläinten hyvinvointi on lähtökohtana,

Latva-Koivistot toteavat. Tehdään kaikkemme sen eteen, että eläi-

met voisivat hyvin ja kasvaisivat.

JarijaPäiviPaulasaariovat lihanaudan kasvattajia Ilmajoella. Pa-

rasta työssä on, että saa tehdä töitä eläinten kanssa joka päivä, ke-

hittää työtään ja nähdä omien kättensä jäljen, tuottajapari toteaa.

Jäljitettävyys on asia, jota arvostetaan. Suomessa eläimet ovat pie-

nemmissä ryhmissä kuin maailmalla, niitä lääkitään vain tarvit-

taessa ja eläimistä välitetään.

Lisäävideoitaontulossasyksynjatalvenaikana,jotenkäy

kurkaamassaHerraSnellmaninYouTube-kanavalta!

Maatiaispossun pikkupaistit on jännittävä tuorelihan uutuus Herra Snellmanilta. Uudenlaiset, mehe-västä Maatiaispossun lavasta lei-katut kauniit annospalat sopivat hyvin esimerkiksi suosittuihin ”one-pot-meal” -resepteihin. Näissä re-septeissä koko ateria valmistetaan samassa padassa tai vuoassa. Val-miiksi maustetut palat voi myös lait-taa suoraan uuniin.

Taloustutkimuksen ”Suomi Syö 2016” -tutkimuksen mukaan, koti-ruoan valmistaminen koetaan pal-kitsevana ja entistä useampi arvos-taa ruokahetkiä läheisten kanssa. Ruoanlaittoon panostetaan aiempaa enemmän ja siihen saa mennä ai-kaa.

» Reseptin ja valmistusvinkit löydät Herra Snellmanin YouTube-kanavalta!

UUDENLAISET PIKKUPAISTIT


UUSI SUPERIOR SAVUKINKKU

Käsin valikoiduista paisteista tehty, mureudeltaan ja mehevyydeltään ainutlaatuinen. Lempeästi leppäsavustettu.

Ei lisättyä fosfaattia.mehevyydeltään ainutlaatuinen. Lempeästi leppäsavustettu.

Ei lisättyä fosfaattia.

kunnon perhetila - anelma · on tulevaisuuden avainsana lihalle. tärkeää on valintamme sen...

Documents