Kuntien uudistuva lapsi- ja

nuorisopolitiikka: Miten tulisi taloussuunnittelua kehittää?

Tampereen yliopisto

10.8.2011

”Palvelurakenne”

• Vakiintunut tarkoittamaan kuntarakenteen/ kuntien yhteistyön uudistamista

• Toinen tulkinta:– Kuntien sisäinen palvelurakenne

• Kehittyi 1900-luvulla tehtävälähtöiseksi– Toimintaa rakennettiin ”tyhjään Suomeen”– Saturoitui 1980-90-luvuilla

• Sementoitu lakeihin, sektoreihin, tietojärjestelmiin, kirjanpitoon, ammatteihin, virkaehtosopimuksiin…

Kuntien ”säädyt”

• Terveystoimi = ”aatelisto”• Sivistystoimi = ”papisto”• Sosiaalitoimi = ”talonpojat”• ….

Toiminta jakautuu lukuisiin yksiköihin• Kuntatalouden tiukentuessa keskinäin

kamppailu voimavaroista.

• ”Säätykierto” vaikeampaa kuin 1400-luvun Suomessa!!!

Miksi kuntien sisäistä palvelurakennetta uudistetaan?

• Vanha toimi hyvin rakentamisvaiheessa, mutta….

• 2000-luvulla uudet haasteet– Painopiste ruumiista mieleen– Voimavaran uudelleen allokointi

• Tehokkuus ja vaikuttavuus

• Kolmen näkökulman yhteensovittaminenYhteisö

Asiakas Häiriö/tehtävä

Yksi vaihtoehto uudeksi palvelurakenteeksi

• Painopiste häiriö/tehtävälähtöisyydestä asiakas- ja yhteisölähtöisyyden suuntaan

• Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikkaa johdetaan yhtenä kokonaisuutena

• Kaikki alle 30-vuotiaille tarkoitetut toiminnat/palvelut

Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan toiminnat ryhmittyvät viidelle tasolle:

1. Arjen kehitysyhteisöt: Asuinalue, lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu

2. Yhteiset peruspalvelut: Neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus/ oppilashuolto, nuorisotyö, toisen asteen oppilaitokset ja niiden opiskelijahuolto…

3. ”Kevyen” tuen tarve – konsultaatioita yms.: Peruspalveluja tukeva erikoistunut osaaminen: mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkärit

4. Erikoistuneet palvelut – hoitosuhde : Lastensuojelu, psykiatria, yms.

5. Erityistason palvelut: Erityiskoulu, sijaishuolto, osastohoito,

• Kolme ensimmäistä -> uudistuvan lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisen ydin– Noin kaksi kolmasosaa voimavaroista.

Kuntajohtamisen ydinkysymys:

Voimavarat• Eurot, henkilötyövuodet/ihmiset, osaaminen

Prosessit/tuotteistaminen

Tavoitteet HyvinvointiLapsuus/nuoruus/koko elämä

Haasteet taloussuunnittelulle/-seurannalle/-tietojärjestelmille

1. Yhteisö/ perhe/ lapsi/ tehtävä/ häiriönäkökulmista– Läpinäkyvyys– Vertailukelpoisuus– Tehokkuus – Vaikuttavuus

2. Investointi tulevaisuuteenHavainnollistaminen:• Perusopetus/hallitusohjelma:

• Koulujen erilaistuminen – miten voimavarat mitoitetaan????

• Lapsiperheiden kodinhoitoapu – harkittua ”politiikkaa” vai sattumaa???

• Tarvelähtöisesti – ei ikäryhmien välistä kilpailua!• Suhteessa lastensuojeluun/koulunkäyntiä

Uusi erityinenhaaste

• Monituottajuus

• Palvelusetelit

• Sisäiset ”yhtiöt”

Miten saadaan vertailukelpoisesti kokonaisuuden kattavaa tietoa??

Olisi uskallettava ”haaveilla” uudistuvaa LNP:aa vahvistavasta

taloussuunnittelusta:

• Unohdetaan hetkeksi nykytilanne

• Miten rakennamme taloussuunnittelua ja kirjanpitoa LNP:n uudistuvien tavoitteiden mukaan????

Pitääkö jokaisen kunnan rakentaa omaa ”malliaan”???

1. Tekniset ratkaisut:• Tilikartat??• Kustannuslaskenta???

– Työajan mittaaminen

• Tuotteistaminen??• Tietojärjestelmät??

2. Kunnan tiedonhallinta/tietojohtaminen yleisemmin

3. Kunnan taloussuunnittelu• Kehysbudjetointi vs. investointi tulevaisuuteen

Olisiko tarvetta kansalliseen R&D-hankkeeseen?

• Tavoitteena ”ideaalityyppi”– Lähtee uudistuvasta LNP:sta– Myös tekniset malliratkaisut

• Teoreettinen esimerkkikunta• Mallinnetaan niin, että voidaan

ennakoida vaihtoehtoisten LNP-strategioiden kustannusvaikuttavuutta 2015/2020/2025 saakka????– Tuottavuus/tehokkuus/cvaikuttavuus….