kuopion setlementti puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010

Kuopion Setlementti Puijola ry:n

sosiaalinen tilinpäätös20102010

Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Vuonna 2009 hankkeen kohderyhmä kasvoi neljällä setlementillä. Mukaan tulivat Suomen Setlementtiliitto, Kalliolan Nuoret ry, Naistari Setlementtiyhdistys Naapurista sekä Setlementti Louhela.

Toimitus: Anne Siekkinen. Graafi nen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen.Jyväskylän ammattiopiston paino 2011.

Setlementtien sosiaalisentilinpidon verkostohanke

Lievestuoreen Setlementti

Toiminnanjohtajan tervehdys

Katsoessani edelliseen toimintavuoteen voin vain ihmetellä kuinka paljon erilaisia tapahtumiaja tilaisuuksia, ihmisten kohtaamisia ja vuorovaiku-tusta vuoteen mahtuikaan. Puijolan toiminnassa oli työssä erilaisissa työtehtävissä 202 henkilöä ja va-paaehtoisena toimijana mukana 86 henkilöä. Aika mukava joukko. Erilaiset tapahtumat ovat tavoitta-neet jopa tuhansia eri-ikäisiä ihmisiä Kuopiossa ja Kuopion lähialueilla.

Toiminnan arviointia voi tehdä usealla eri tavalla. Meidän tapamme on sosiaalisen tilinpidon menetel-män avulla saada näkyviksi toimintamme tuloksia ja löytää kehitettäviä osa-alueita toimintamme pa-rantamiseksi. Olemme saaneet perehtyä sosiaalisen tilinpidon menetelmään kolmen vuoden ajan Näky hankkeen opastuksella. Vuoden 2010 sosiaalinen tilinpäätös on toinen, joten matkamme sosiaalisen tilinpidon saralla on vasta alussa.

SOT 2010:ssa olemme saaneet näkyväksi Puijolan merkittävyyden yhteiskunnallisena toimijana, moni-kulttuurisen toiminnan tarjoaman tuen vaikutukset niin yksilön kuin yhteisön näkökulmasta ja yksilön sosiaalisen pääoman kasvun Puijolan toimintojen kautta. Siihen millaisia tavoitteita asetimme ja mil-laisia tuloksia saimme voit tutustua tässä julkaisussa tarkemmin.Toiminnan arviointi on tätäpäivää. Rahoittajat ha-luavat tietää millaisia tuloksia avustuksilla saadaan aikaan. Toimijat haluavat osoittaa rahoittajille kuin-ka saadut avustukset on käytetty. Yksinkertaista ja kuitenkin monia haasteita sisältävää.Sosiaalinen tilinpito tukee toiminnan kehittämis-tä. Sen avulla etsimme ja saamme uutta tietoa toi-mintamme kehittämiseksi. Sanotaan, että rakentava kriittinen palaute kasvattaa ja vie tehokkaimmin eteenpäin. Vain tiedostetuille epäkohdille voi tehdä parannuksia. Arviointia ja saatuja tuloksia tuleekin oppia hyödyntämään toiminnan kehittämisessä. Ar-viointiprosessi edistää parhaimmillaan koko organi-saation toimintatapojen kehittymistä.

Sosiaalinen tilinpidon tekeminen on vaikuttanut tapaamme arvioida omaa työtämme. Katsomme työtämme ikään kuin SOT-silmälasien läpi. Ana-lyyttinen tapa lähestyä asioita on entisestään vahvis-tunut.Pohdittavaksemme jää, kuinka voisimme entistä te-hokkaammin hyödyntää saatuja tuloksia ja kuinka osaisimme mitata oikeita asioita löytääksemme ke-hitettävät asiat. Työ ei siis tekemällä lopu, vaan pi-kemminkin sitä tulee lisää. Kiitokset kaikille teille, jotka jaotte kanssamme viime vuoden ilot ja surut. Kanssanne saimme yhdessä toimien luoda mahdol-lisuuksia hyvään elämään ja osallisuuteen.

Eija Teerinevatoiminnanjohtaja

Tavoitteista tuloksiin sosiaalisen tilinpidon avulla

tilinpidon saralla on vasta alussa. parannuksia. Arviointia ja saatuja tuloksia tuleekin oppia hyödyntämään toiminnan kehittämisessä. Ar-viointiprosessi edistää parhaimmillaan koko organi-saation toimintatapojen kehittymistä.

Sosiaalinen tilinpidon tekeminen on vaikuttanut tapaamme arvioida omaa työtämme. Katsomme työtämme ikään kuin SOT-silmälasien läpi. Ana-lyyttinen tapa lähestyä asioita on entisestään vahvis-tunut.Pohdittavaksemme jää, kuinka voisimme entistä te-hokkaammin hyödyntää saatuja tuloksia ja kuinka osaisimme mitata oikeita asioita löytääksemme ke-hitettävät asiat. Työ ei siis tekemällä lopu, vaan pi-kemminkin sitä tulee lisää. Kiitokset kaikille teille, jotka jaotte kanssamme viime vuoden ilot ja surut. Kanssanne saimme yhdessä toimien luoda mahdol-lisuuksia hyvään elämään ja osallisuuteen.

Eija Teerinevatoiminnanjohtaja

6

Kuopion Setlementti Puijola ry on tehnyt paikallista, kuopiolaisten hyvinvointia edistävää työtä Kuopios-sa vuodesta 1995. Toiminta käynnistyi Petosen Ko-tikulmalta kaupungin ja raha-automaattiyhdistyksen tuella. Viime vuosina lähiötyö on laajentunut useisiin kaupunginosiin, kaupungin kanssa tehdyn yhteistyö-sopimuksen mukaisesti. Vuosituhannen vaihteessa perustettu Monikulttuurikeskus Kompassi on an-siokkaasti tukenut maahanmuuttajia kotoutumisessa ja kantasuomalaisia monikulttuurisuuteen. Työllisty-mistä on edistetty eri hankkeissa, lasten, nuorten ja perheiden tukena toimitaan iltapäiväkerhoissa, moni-kulttuurisissa kerhoissa ja leireillä.

Toiminnan pääasialliset rahoittajat ovat Kuopion kaupunki, raha-automaattiyhdistys ja Ely-keskus. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja kauaskan-toisesti paikallisista tarpeista käsin. Osaava ja ammat-titaitoinen henkilökunta on ollut ensiarvoisen tärkeä lähtökohta toiminnan kehittämisessä.

Puijolan työmuodot vuonna 2010 olivat elä-mänhallintaa edistävä työ, monikulttuurinen työ , työllisyyttä edistävä toiminta sekä nuorisotoiminta . Monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistämis-tä tehtiin lähes kaikista toimintamuodoista ja hank-keista.

SijaintiPuijola toimii Kuopion kaupungissa. Toiminnot ovat levittäytyneet ympäri kaupunkia toiminta- ja asiakas-lähtöisesti. Toimimme siellä missä ihmiset ovat eli eri kaupunginosien asukastuvilla, kouluilla ja nuoriso-tiloissa. Keskustassa sijaitsevat Monikultturikeskus Kompassin ja hallinnon tilat, samoin Mahku-hank-keen toimitila, Puijolan Nuorten ja lähiötyön toimis-tot. Kotikulma ja PuijolaKirppis sijoittuvat Petoselle.

Hallitus, johto ja henkilöstöToimintaa johtaa 11 jäseninen hallitus, puheenjoh-tajanaan Ilkka Raninen. Hallinnollista yhteistyötä tehdään Leppävirralla sijaitsevan Ukonhatun setle-mentin kanssa yhteisen toiminnanjohtajan osalta. Johtoryhmän muodostavat toiminnoista vastaavat koordinaattorit ( 5) ja toiminnanjohtaja. Puijola työl-listi vuonna 2010 yhteensä 115 työntekijää, joista 13 henkilöä teki kokoaikatyötä ja 87 osa-aikatyötä,

tuntipalkalla työskenteli 15 työntekijää. Keskimääräi-nen henkilötyövuosi oli 54. Palkkatuella työllistettiin vuoden aikana 80 henkilöä. Työharjoittelijoita oli 69, kuntouttavassa työtoiminnassa 12, yhdyskuntapal-velun suoritti 6 henkilöä. Vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa 75, heistä suurin osa Kompasissa ja osa nuorten toiminnoissa. Puijolassa toimi erilaisissa teh-tävissä yhteensä 277 henkilöä.

SidosryhmätKuopion kaupunki , Raha-automaattiyhdistys ja Ely-keskus ovat Puijolan merkittäviä yhteistyökumppa-neita ja sidosryhmiä niin taloudellisessa kuin toimin-nallisessakin mielessä. Avainsidosryhmät valikoituivat lähinnä juuri taloudellisen ja toiminnallisen merkityk-sen kautta. Toimintaa halutaan kehittää yhteistyössä ra-hoittajien kanssa ja tuoda toiminnan vaikutukset SOT menetelmän kautta myös heidän arvioitavakseen.

Puijolan toiminnot1. Elämänhallintaa edistävä työ

1.1.LähiötyöLähiötyön ydin on asukastupatoiminnassa. Toiminta-ideana on tarjota ihmisille tila, joka mahdollistaa tois-ten kohtaamisen. Asukastupa on myös fyysinen tila, johon eri toimijatahot voivat toimintaansa tuoda.

Toiminnan lähtökohtana on vuorovaikutuksen mahdollistaminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemi-nen sekä ihmisten auttaminen arjessa. Vuonna 2010 asukastuvilla oli yhteensä 44 884 käyntikertaa, leipää jaettiin ilmaiseksi 43 137 pussia ja Eu ruokakasseja 1043 kpl.

Kaikki asukastupien toiminnat ja tapahtumat ovat kaikille kaupungin asukkaille avoimia. Toimintaryh-mien ja tapahtumien järjestäminen ja ohjaaminen pe-rustuvat vapaaehtoisuuteen, vertaistukeen ja yhteis-työhön muiden tahojen kanssa.

Petosella toimii Puijolan oma asukastupa Kotikul-ma. Puijola järjestää toimintaa lisäksi kaupungin kol-mella muulla asukastuvalla (Särkiniemen Katiskan, Saarijärven Koilistuulen ja Länsi-Puijon asukastuvil-la). Petosen ja Puijonlaakson kaupungin asukastupien palkkatuki henkilökunta on työsuhteessa Puijolaan.

Kuopion Setlementti Puijola esittäytyy

7

1.2.Puijola KirppisPuijolaKirppis on kierrätystavaroiden myymälä, joka sijaitsee Petosen ostoskeskuksessa. PuijolaKirppis avasi ovensa lokakuussa 2010. Lahjoituksina saadut vaatteet ja tavarat myydään huokealla hinnalla. Sa-malla käyttökelpoinen tavara saadaan kiertoon.

1.3.Palvelu PuijolaPalveluPuijolan toimintaideana on auttaa ihmisiä ar-jessa, työllistää vaikeasti työllistettäviä ja tarjota ih-misille mahdollisuus osallistua toisten auttamiseen. PalveluPuijola tarjosi kuluvana vuonna lähinnä sii-vouspalvelua, koti- ja ulkoiluapua.

1.4.MahkuMahku eli mahdollisuus kunnon elämään hanke tar-joaa rikoksiin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisil-leen tukea ja ohjausta. Mahkun tavoitteena on vahvis-taa osallistujien elämänhallintaa siten, että saadessaan tarvitsemansa tuen asiakas ottaa kasvavassa määrin haltuun omaa elämäänsä terveellä ja yhteiskunnan kannalta myönteisellä tavalla Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä uusinta rikollisuutta kehittämällä toi-mintamalleja , joilla turvataan tuen jatkumo henkilöil-le, jotka eivät ole Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaita tai joiden asiakkuus on syystä tai toisesta päättynyt.

2. Monikulttuurinen työ

2.1.Monikulttuurikeskus KompassiMonikulttuurikeskus Kompassi on kansainvälinen toimintakeskus, joka tuottaa monipuolisia palveluita maahanmuuttajille, monikulttuurisessa parisuhteessa eläville ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kom-passi on asiantunteva ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoaja ja monikulttuurisuuden asiantuntija Pohjois-Savon alueella. Kompassi on Kuopion keskeisin mo-nikulttuurisen vapaaehtoistyön kehittäjä ja tarjoaja ja monikulttuurisuuteen ja vertaistukeen perustuvien toi-mintojen tuottaja. Kompassi on Kuopion alueen mer-kittävin matalan kynnyksen kansainvälinen kohtaa-mispaikka, joka tukee monikulttuuristen, omaehtoisten ryhmien toimintaa, kokoontumisia ja kehittämistä.

2.2..Monikulttuurinen kansalaistoiminta-hankeMonikulttuurisessa kansalaistoiminta hankkeessa aktivoidaan Kuopion alueen maahanmuuttajia oma-ehtoiseen toimintaan, luodaan heihin kontakteja ja tuodaan eri toimijat yhteen. Tavoitteena on myös tehdä eri ryhmiä ja etenkin ryhmien vetäjiä tutuiksi toisilleen ja kartoittaa ketkä ovat kiinnostuneita osal-listumaan monikulttuuriseen toimintaan. Hankkeessa kartoitetaan ryhmien ja yhdistysten toimintavalmiuk-sia, kuten tuen tarvetta ja koulutustarpeita. Hankkeen toiminnan keskiössä on ollut voimaantuminen ja ak-tiivisuuteen kannustaminen.

2.3. KehityskasvatushankeKehityskasvatushankkeen tarkoituksena on ollut lisä-tä tietämystä kehitysmaista ja Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä. Hankkeessa järjestettiin kehitys-kahviloita, näyttelyitä, kouluvierailuja ja tapahtumia, joiden kautta tuotiin esille kehitysmaiden todellisuutta. Hankkeen teemoina olivat ympäristö ja ihmisoikeudet.

3. Työllisyyttä edistävä toiminta

3.1.Kimppa-hankeKimppa hankkeessa edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Hanke tarjoaa työhön valmennusta työttömille maahanmuuttajille, joko auttamalla heitä sijoittumaan suoraan työelämään tai opiskeluun.

4. Puijolan Nuorten toiminta

Puijolan nuorten toiminnan tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria aikuisuuteen ja toiset huomioonottavaan su-vaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen Kuo-piossa ja lähikunnissa. Tavoitteena on lasten ja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tukeminen sekä tasapainoi-sen kehityksen vahvistaminen lisäämällä toimintamah-dollisuuksia yhteistyössä perheiden ja nuorten parissa työskentelevien eri yhteisöjen kanssa. Ennaltaehkäi-sevän ja ohjaavan nuorisotoiminnan kehittäminen on noussut selkeästi keskeiseksi haasteeksi. Puijolan Nuorten toimintamuodot olivat iltapäiväkerhotoiminta, harrastekerhot , tyttötyö ja Ternokentoshanke.

Visio, missio ja arvotVisionsa mukaisesti Puijola on monikulttuurisen työn osaaja, elämänhallintaa sekä työllistymistä edistävä toimija Kuopiossa ja Kuopion seudulla. Yhdistyksen alaosastona toimiva Puijolan Nuoret järjestää lapsille, nuorille ja perheille aktiivista toimintaa.

Setlementtityön perusarvot arjen keskellä toteutu-va lähimmäisyys, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö ohjaavat Puijolan toimintaa.

Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Puijola toteut-taa Kuopiossa ja Kuopion seudulla aloitteellisesti ja aktiivisesti setlementtityön perusarvoja. Toiminnan tavoitteena on kehittä kansalais-ja vapaaehtoistoi-mintaa. Lisäksi yhdistys tukee erityisesti heikom-massa asemassa olevaa yksilön omia voimavaroja ja edistää erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Puijola edistää monikulttuurisuut-ta, elämänhallintaa ja työllistymistä kehittäen uusia toimintamalleja. Puijola tekee yhteistyötä julkisen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

8

400 00 SETLEMENTTI ON OSAAVA JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI

IndikaattoriOsoittaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista

TavoiteOrganisaation sosiaalinen tavoite toimintavuodelle

TililuokkaTavoitteiden muodostama kokonaisuus

Sosiaalisen tilinpäätöksen lukuohje

401 01 Kysymykseen vastanneista yhteistyökumppaneista 70 % on samaa mieltä

401 00 Setlementti reagoi joustavasti alueellisiin tarpeisiin

Esimerkiksi:

Sosiaalinen tilinpito

Teksti: Anne Siekkinen

Kaavio:Kalle Parkkonen

Sosiaal inen t i l inpi to tarjoaa organisaat ion toiminnasta ki innostunei l le mahdoll isuuden tutustua käytän-nönläheisest i tehtyyn työhön ja s i l lä aikaan-saatuihin tuloksi in .

Tililuokat muodostuvat tavoite-kokonaisuuksista. Varsin yleistä on että esimerkiksi joillekin toi-mintamuodoille varataan omia tililuokkia. Lisäksi usein on mukana koko talolle yhteisiä ti-liluokkia, esimerkiksi yhteistyö-kumppanuutta, henkilöstöä tai arvoja koskevia.

Lukijaa tililuokat voivat ohjata kattavan toimintakuvan saamises-sa tai tiettyyn, itseä kiinnostavaan työmuotoon paneuduttaessa.

Tavoitteet jokainen organisaatio asettaa itselleen toimintavuosit-tain. Työmuodot ja käynnissä ole-vat hankkeet vaikuttavat kauden tavoitteisiin.

Selkeällä tavoitteiden asettelulla on myönteisiä vaikutuksia henki-löstölle ja koko työyhteisölle.

Lukija voi tavoitteiden kautta kurkistaa organisaation “sisään” ja nähdä mihin toiminnalla pyri-tään.

Indikaattorit osoittavat yksittäi-sen tavoitteen saavuttamista. Yhtä tavoitetta todentamaan tarvitaan useampia indikaattoreita.

Indikaattoreille asetetaan etukä-teen tulosodotus eli niille ilmais-taan selkeä tavoitetaso, johon toi-mintakauden aikana pyritään.

Sosiaalisessa tilinpäätöksessä lu-kija näkee myös yksittäisen indi-kaattorin tavoitetason saavuttami-sen Tulos-osiossa.

Sosiaalinen tilinpito pähkinänkuoressa:

1. Sosiaalisen budjetin laadinta2. Kirjanpitovaihe3. Sosiaalisen tilinpäätöksen kokoaminen4. Ulkopuolinen tilintarkastus5. Julkistaminen

© Kalle Parkkonen

9

Puijolan toinen tilinpäätösKädessäsi oleva kirjanen on Kuopion Setlementti Puijola ry:n toinen tilinpäätös. Vuonna 2009 laadit-tu ensimmäinen tilinpäätös oli monessakin mielessä tienviitta vuoden 2010 tilinpäätökselle: kokemuk-set vuodelta 2009 tiivistyivät hyviksi käytännöiksi vuoden 2010 kirjanpidossa, perusrakenne tilinpää-tökselle oli jo valmiina ja käytännön kirjanpitoko-kemus olemassa. Toinen tilinpäätöksemme on siten monessakin mielessä entistä ehompi ja kattavampi kuvaus Puijolan sosiaalisista tuloksista.

Vuosikello auttaa toteutuksessaVuoden 2010 sosiaalinen kirjanpito aloitettiin hy-vissä ajoin vuoden alussa, mikä jaksotti mittauksia luonnolliseksi osaksi omia työtehtäviä. Vuosikel-loksi laadittu kirjanpitotyö tasoitti kyselyillä, ku-vauksilla ja tilastoilla saatujen tulosten keräämistä ja motivoi työnsä tekijöitä ympäri vuoden saatujen tulosten muodossa. NÄKY-hankkeen tuki sosiaali-sen kirjanpidon toisessa vaiheessa on ollut edelleen tärkeää: he ovat kannustaneet jatkamaan, arvioineet budjetin toimivuutta, auttaneet kehittämään mitta-reita ja tavoitteita sekä valmistaneet tilinpäätöksen ulkoasun.

Tavoitteet ohjaavat toimintaaSosiaalisen budjetin tavoitteet ovat olleet hyödyl-linen työkalu oman toiminnan suunnittelussa. Ne ovat ohjanneet ydintoimintojen äärelle ja keskitty-mään toiminnan tavoitteellisuuteen. Kirjanpito on ollut tehokas väline myös toimintasuunnitelmien ja – kertomusten välisen kuilun pienentämisessä sekä auttanut suunnittelemaan toimintaa.

Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaanKokemukset toiselta SoT-kierrokselta ovat kannus-tavia: Toinen kerta sosiaalisen kirjanpidon parissa oli huomattavasti helpompi ja mittaukset hoituivat jo sujuvammin ja luonnollisena osana omaa työtä. Kirjanpito oli tuttu juttu henkilökunnalle ja mitta-rit tulosten todentamiseksi jo olemassa. Myös yh-teistyökumppaneilta saatu palaute ja mielenkiinto yllättivät ja kannustavat jatkamaan ja kehittämään mittareita palvelemaan entistä paremmin esimerkik-si rahoittajien tarpeita. Työ sosiaalisen kirjanpidon parissa siis jatkuu – ei vähiten organisaation sisäisen kehittämisen vaan myös onnistuneiden sosiaalisten tulosten vuoksi.

Laura RajaniemiKuopion Setlementti Puijola ry:n

SoT-koordinaattori

Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpito

10

100 00 PUIJOLA ON YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ TOIMIJA

101 00 Puijola on merkittävä työllistäjä .................................................................................................... 12102 00 Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille .............................................. 12103 00 Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa ................................................. 13104 00 Puijola on aktiivinen kehittäjä ........................................................................................................ 13105 00 Puijola on merkittävä yhteistyökumppani ................................................................................... 15106 00 Puijola on hyvä työnantaja .............................................................................................................. 16107 00 Puijola tuottaa sosiaalista hyvinvointia erityistä tukea tarvitseville ....................................... 19

200 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORET

201 00 Puijolan Nuoret on tarjonnut laadukasta koululaisten iltapäivätoimintaa ........................... 20202 00 Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on vahvistanut lasten osallisuutta ............... 21203 00 Puijolan Nuorten tarjoaman iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä .. 22204 00 Romaninuorten identiteetti on vahvistunut Ternokentos-hankkeen toimintoihin

osallistumisen avulla ......................................................................................................................... 23205 00 Puijolan Nuorten harrastekerhot ovat vahvistaneet osallisuutta .......................................... 24206 00 Tyttötoiminnassa tytöt ja nuoret naiset ovat saaneet tukea kasvussa aikuisuuteen ......... 25

300 00 PUIJOLA TARJOAA TUKEA JA MAHDOLLISUUKSIA MONIKULTTUURISUUTEEN – MONIKULTTUURIKESKUS KOMPASSI

301 00 Maahanmuuttajat ja suomalaiset ovat saaneet apua ja ohjausta elämän eri tilanteissa ..... 26302 00 Kompassi kasvattaa monikulttuurisuuteen ja vaikuttaa monikulttuuristen asioiden

asiantuntijana ..................................................................................................................................... 28303 00 Vapaaehtoiset ovat saaneet tukea Kompassista vapaaehtoistyöhön, jonka he ovat

kokeneet hyödylliseksi ja tärkeäksi ............................................................................................... 31304 00 Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka mahdollistaa omaehtoisten

ryhmien kokoontumisen ................................................................................................................. 35305 00 Maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista on tuettu järjestämällä kielikoulutusta,

yhteiskuntatietoutta ja vertaistukea .......................................................................................... 36306 00 Kehityskasvatus-hankkeessa on tiedotettu Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä ja

osanottajien tietoisuus kehitysyhteistyöstä on lisääntynyt ..................................................... 40

Kuopion Setlementti Puijola ry:n tililuokat ja tavoitteet

11

400 00 PUIJOLA KASVATTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA – LÄHIÖTYÖ

401 00 Asiakkaiden kokema yhteisöllisyys on lisääntynyt ..................................................................... 42402 00 Asiakkaat ovat saaneet vertaistukea ............................................................................................ 45403 00 Asiakkaat ovat saaneet apua arjessa ............................................................................................ 45404 00 Henkilöitä on työllistetty ................................................................................................................ 47405 00 On vahvistettu työllistymisen mahdollisuuksia .......................................................................... 49

500 00 PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA

501 00 Maahanmuuttajille on löydetty työ- ja harjoittelupaikkoja ...................................................... 50502 00 Maahanmuuttajat ovat saaneet henkilökohtaista apua työn etsimiseen ............................... 51

600 00 PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE

601 00 Mahkulaiset kokivat, että Mahkulaan on ollut helppo tulla ..................................................... 52602 00 Mahkulainen on saanut apua elämäntilanteensa helpottamiseksi .......................................... 54603 00 Mahkun toiminnot antoivat osallisuuden mahdollisuuksia ...................................................... 56604 00 Mahkulainen on saanut vertaistukea ............................................................................................ 57605 00 Mahku on tukenut mahkulaisten päihteetöntä ja rikoksetonta elämää ................................ 57

12

101 01Indikaattori �Puijolassa on ollut työsuhteessa 80 henkilöä

Tu l o s :

Puijolassa on ollut työsuhteessa 115 henkilöä.

101 02Indikaattori �Palkat sivukuluineen ovat 600 000 euroa

Tu l o s :

Palkat sivukuluineen ovat 945 339,23 euroa.

102 00Tavoite �

Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungilleTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

102 01Indikaattori �Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna 300 000 eurolla

Tu l o s :

Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna 361 414 eurolla.

102 02Indikaattori �Puijolassa työskentelevien kuopiolaisten maksamat kunnallisverot ovat yhteensä 90 000 euroa

Tu l o s :

Puijolassa työskentelevien kuopiolaisten palkoista maksetut ennakonpidätykset ovat yhteensä 109 265,13 euroa.

101 00Tavoite �

Puijola on merkittävä työllistäjäTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Puijola on merkittävä työllistäjä

Tililuokka 100 00Tililuokka muodostuu 7 tavoitteesta

PUIJOLA ON YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ TOIMIJA

13

103 00Tavoite �

Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

103 01Indikaattori �Kolme esimerkkikuvausta siitä, miten Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa

Miten Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoaMonikulttuurikeskus Kompassi tarjoaa kaikil-le avoimia suomen kielen kursseja kolme kertaa viikossa. Kursseille voivat osallistua myös kotou-tumiskoulutuksiin jonottavat ja ne, jotka eivät ole oikeutettuja kotoutumiskoulutukseen. Kursseja tarjoamalla Kompassi voi tukea maahanmuuttaji-en arkisuomen kielen taitoja ja siten arjessa selviy-tymistä, tarjota heti kaupunkiin saavuttua suomen kielen opiskelupaikan ja auttaa ylläpitämään maa-hanmuuttajien kielitaitoa.

Kimppa-hanke täydentää TE-toimiston palveluja siten, että se auttaa työttömänä olevia maahanmuut-tajia löytämään työ- ja harjoittelupaikkoja ja toisaal-ta löytämään alueen yrityksille sopivaa työvoimaa.

Mahku-hanke täydentää palveluverkostoa mm. tarjoamalla tukihenkilötoimintaa rikokseen syyl-listyneille vanhemmille, tarjoamalla päihteetöntä viriketoimintaa, ohjaamalla ja neuvomalla asiak-kaita erilaisissa elämäntilanteissa ja kannustamalla rikoksiin syyllistyneitä elämässään eteenpäin mm. koulutuksiin ohjaamalla.

104 00Tavoite �

Puijola on aktiivinen kehittäjäTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

104 01Indikaattori �Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta kolmelle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna

Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta yhdeksälle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonnaPuijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta yhdeksälle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna:

1. Tyttöjen Talo (RAY)2. Romaanikeskus, Romatokeku (RAY)3. Kuopion tyttötoiminta (Kuopion kaupunki)4. Minnuus-projekti: Nuorten naisten ehkäisevän

päihdetyön alueellisen toimintamallin kehittä-minen (RAY)

5. Maahanmuuttajafoorumin perustaminen ja monikulttuurisen kansalaistoiminnan kehittä-minen: toiminnasta vaikuttamiseen (Jenny ja Antti Wihurin rahasto)

6. Nuorison kehityskasvatus, vapaaehtois- ja koor-dinointihanke Kuopion seudulla (Ulkoasiainmi-nisteriö)

7. Rasisminvastainen työ nuorison parissa. Mo-nikulttuurisuusvierailuilla ennakkoluuloja ehkäisemässä Kuopion alueen yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksessa (Opetus-ministeriö)

8. Osallisena Suomessa – Kotoutumisprosessin koordinointi ja toteutus eri toimijoiden välise-nä yhteistyönä (hakijana Kuopion kaupunki) (Sisäasiainministeriö)

9. Yhdessä yhdenvertaisuuteen: Omaehtoisen, monikulttuurisen kerhotoiminnan ja kulttuuri-sen vuorovaikutuksen edistäminen ja kehittä-minen (Opetusministeriö)

14

104 02Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka Puijolan työntekijät osallistuvat Kuopion alueen sekä valtakunnan tason kehittämisverkostoihin

Kolme kuvausta osallistumisesta alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin1. Monikulttuurikeskus Kompassi toimii aktii-visesti Kuopion alueen mamu-verkostossa, jos-sa kokoontuvat merkittävimmät Kuopion alueen maahanmuuttajien parissa työskentelevät tahot. Verkostossa keskustellaan ajankohtaisista maahan-muuttoon liittyvistä teemoista, vaihdetaan eri taho-jen kuulumisia ja suunnitellaan yhteistyökuvioita.

2. Kuopion Setlementti Puijola ry:n edustajana Itä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnas-sa toimii Monikulttuurikeskus Kompassin työnte-kijä. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asian-tuntijaelin. ETNOn tarkoituksena on kehittää vuo-rovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.

3. Puijolan Nuoret koordinaattori Arja Airaksi-nen ja iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja Laura Jääskeläinen ovat osallistunut aktiivisesti työ-elämäyhteistyö jäsenenä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto työ-elämäyhteistyöryhmän ( Kaipo ) toimintaan ja edistäneet koulutuksen kehittämistyötä.

104 03Indikaattori �Kolme esimerkkikuvausta siitä, miten Puijola on levittänyt hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti

Miten Puijola on levittänyt hyviä käytäntöjä valtakunnallisestiLähiötyön koordinaattori Hannele Nykänen oli esitelmöimässä Työttömien Valtakunnallisen Yh-teistoimintajärjestö – TVY ry:n laivaseminaarissa 22.11.2010 otsikolla ”Sosiaalinen tilinpäätös”.

Monikulttuurinen kansalaistoiminta –hankkeen työntekijä, Varsha Shurpali, osallistui eurooppa-laiseen koulutukseen ”Intercultural Communia-tions and Cultural Awareness”, 19.9.-24.9.2010. Koulutuksessa työntekijä jakoi Kompassin hyviä käytäntöjä luennon muodossa muille eurooppalai-sille osallistujille.

MahKu – hanke on levittänyt hyviä käytäntöjään verkosto- ja yhteistyöpalavereissa sekä muissa yh-teyksissä sidosryhmien toimijoita kohdatessaan. MahKun osaamista rikokseen syyllistyneistä asia-kasryhmänä on tuotu esille monissa yhteyksissä. Moni mahkulainen voi esimerkiksi osata toimia viranomaisten kanssa totuttuaan heihin vuosien varrella, mutta hänellä ei välttämättä ole sosiaalisia taitoja muilla elämänalueilla. […] Olemme tuoneet esille, kuinka tärkeää tämän asiakasryhmän kanssa toimiessa on tarjota tukea ja rohkaisua arkielämän tilanteisiin ja ihmisten kohtaamiseen. Tarvittaessa on hyvin tärkeää lähteä mukaan tavallisiin arkisiin toimintoihin ja rohkaista heitä olemaan yhteydes-sä oman sosiaalisen piirin ulkopuolella oleviin ihmisiin. Toisaalta MahKu on esiintuonut, kuinka olennaista asiakastyössä on huomioida asiakkaan lähipiiri ja tarvittaessa tarjota tukea asiakkaan lä-heisille.

15

105 00Tavoite �

Puijola on merkittävä yhteistyökumppaniTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

105 01Indikaattori �75%:lla Puijolan yhteistyö-kumppaneista on melko hyvä tai hyvä mielikuva Puijolasta

Asteikko:1. Huono2. Melko huono3. Ei hyvä eikä huono4. Melko hyvä5. Hyvä

Tu l o s :

97 %:lla Puijolan yhteistyökumppaneista on melko hyvä tai hyvä mielikuva Puijolasta.(n=66/81)

105 02Indikaattori �75 % Puijolan yhteistyökump-paneista kokee yhteistyön Pui-jolan kanssa sujuneen melko hyvin tai hyvin

Asteikko:1. Huonosti2. Melko huonosti3. Ei hyvin eikä huonosti4. Melko hyvin5. Hyvin

Tu l o s :

99 % Puijolan yhteistyökumppaneista kokee yhteistyön Puijolan kanssa sujuneen melko hyvin tai hyvin.(n=67/81)

75

90

50 30 10

97%

75

90

50 30 10

99%

105 03Indikaattori �75 % Puijolan yhteistyökump-paneista pitää Puijolaa melko tai hyvin luotettavana

Asteikko:1. Ei ollenkaan luotettavana2. Ei kovin luotettavana3. Ei luotettavana eikä epäluo-

tettavana4. Melko luotettavana5. Hyvin luotettavana

Tu l o s :

98 % Puijolan yhteistyökumppaneista pitää Puijolaa melko tai hyvin luotettavana.(n=66/81)

105 04Indikaattori �75 % Puijolan yhteistyökump-paneista tuntee melko hyvin tai hyvin Puijolan toimintaa Asteikko:1. Huonosti2. Melko huonosti3. Ei hyvin eikä huonosti4. Melko hyvin5. Hyvin

Tu l o s :

60 % Puijolan yhteistyökumppaneista tuntee melko hyvin tai hyvin Puijolan toimintaa.(n=67/81)

75

90

50 30 10

98%

75

90

50 30 10

60%

16

106 00Tavoite �

Puijola on hyvä työnantajaKaikki tavoitteen kyselyt on toteutettu asteikolla:1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. Kohtalainen 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

106 01Indikaattori �Työntekijät arvioivat tietävänsä työtehtävänsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät arvioivat tietävänsä työtehtä-vänsä, skaalalla 1-5, keskiarvo 4.7.(n=40/60)

106 02Indikaattori �Työntekijät kokevat saavansa riittävästi ohjausta/opastusta työ-tehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5

Tu l o s :

Työntekijät kokevat saavansa riittävästi ohjausta/opastusta työtehtäviinsä, skaalalla 1-5, keskiarvo 4.6.(n=40/60)

106 03Indikaattori �Työntekijät kokevat työmääränsä sopivaksi, skaalalla 1-5 keski-arvo 3.5

Tu l o s :

Työntekijät kokevat työmääränsä sopivaksi, skaalalla 1-5, keskiarvo 3.8.(n=39/61)

1

23 4

544

ka3,8

1

23 4

5

ka4,6

1

23 4

5

ka4,7

106 04Indikaattori �Työntekijät kokevat, että työt on jaettu tasapuolisesti ja oikeu-denmukaisesti, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat, että työt on jaettu tasapuolisesti ja oikeu-denmukaisesti, skaalalla 1–5, keskiarvo 3.8. (n=39/61)

1

23 4

544

ka3,8

17

106 05Indikaattori �Työntekijät kokevat, että heidän henkilökohtaisia taitojaan, kiinnostustaan ja osaamistaan hyödynnetään Puijolassa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat, että heidän henkilö-kohtaisia taitojaan, kiinnostustaan ja osaa-mistaan hyödynnetään Puijolassa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2. (n=40/61)

1

23 4

5

ka4,2

106 06Indikaattori �Työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviin-sä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.5.(n=39/61)

106 07Indikaattori �Työntekijät kokevat tuntevansa oman työnsä merkityksen Puijo-lan kokonaisuudessa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat tuntevansa oman työnsä merkityksen Puijolan kokonaisuu-dessa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2. (n=39/61)

1

23 4

5

ka4,5

1

23 4

5

ka4,2

106 08Indikaattori �Työntekijät kokevat, että heidän työtään arvostetaan, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat, että heidän työtään arvostetaan, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.(n=39/61)

1

23 4

544

ka4

106 09Indikaattori �Työntekijät kokevat yhteistyön Puijolassa olevan sujuvaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat yhteistyön Puijolassa olevan sujuvaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3. (n=40/61)

106 10Indikaattori �Työntekijät kokevat saavansa tarpeeksi tietoa työhön liittyvissä asioissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat saavansa tarpeeksi tietoa työhön liittyvissä asioissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3. (n=40/61)

1

23 4

5

ka4,3

1

23 4

5

ka4,3

18

106 11Indikaattori �Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen olevan toimivaa esimies-ten ja työntekijöiden välillä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen olevan toimivaa esi-miesten ja työntekijöi-den välillä skaalalla 1-5 keskiarvo 4.6.(n=40/61)

106 12Indikaattori �Työntekijät kokevat, että esimiehiä voi lähetystä ongelmatilan-teissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat, että esimiehiä voi lähestyä ongelmati-lanteissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.6.(n=39/61)

106 13Indikaattori �Työntekijät kokevat saavansa riittävästi palautetta esimiehiltään, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat saavansa riittävästi palautetta esimie-hiltään, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2.(n=40/61)

1

23 4

5

ka4,6

1

23 4

5

ka4,6

1

23 4

5

ka4,2

106 14Indikaattori �Työntekijät kokevat uskaltavansa antaa palautetta esimiehilleen, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat uskaltavansa antaa palautetta esimie-hilleen, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3.(n=38/61)

106 15Indikaattori �Työntekijät kokevat, että esimiesten antama palaute on rakenta-vaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät koke-vat, että esimiesten antama palaute on rakentavaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.4.(n=38/61)

1

23 4

5

ka4,3

1

23 4

5

ka4,4

19

106 16Indikaattori �Esimerkkikuvaus siitä, miksi Puijola on hyvä työyhteisö

Miksi Puijola on hyvä työyhteisö

106 17Indikaattori �Puijolan henkilökunta on koulutettua

90 %:lla Puijolan henkilökun-nasta on yliopisto-, ammatti-korkeakoulu- tai ammattiopis-totutkinto

Tu l o s :

Puijolan henkilökunta on koulutettua: Koko Puijolan henkilökunnasta on yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai ammattiopistotut-kinto.

Ryhmähaastattelussa 30.11.2010 kysyttiin asu-kastupa Koillistuulen viideltä työntekijältä ”Onko Puijola hyvä työyhteisö ja jos on, niin miksi?”

Vastauksena työntekijät kertoivat, että sekä työkaverit että asiakkaat ovat mukavia. Useiden erilaisten ihmisten kohtaaminen koettiin palkit-sevana. Työntekijät kokivat tekevänsä arvokasta työtä jutellessaan vanhempien ihmisten kanssa,

joilla on vähän keskustelukavereita ja sosiaalisia suhteita. Työntekijöiden arvostivat sitä, että työssä ei ole kyttäystä vaan vapaat oltavat ja joustavuutta tarvittaessa. He kokivat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä sekä saavansa toteuttaa itseään ja omaa luovuuttaan. ”Kokonaisuus on hyvä paketti”, to-tesi yksi heistä.

107 00Tavoite �

Puijola tuottaa sosiaalista hyvinvointia erityistä tukea tarvitsevilleTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

107 01Indikaattori �Esimerkkikuvaus siitä, miten Puijolan vapaaehtoisten sosiaalinen hyvinvointi on kasvanut

Miten Puijolan vapaaehtoisten sosiaalinen hyvinvointi on kasvanut”[Heini Lehtisaari] on iloinnut löytäessään uuden väylän yhdistää auttaminen ja käsityöt. Hän on yksi Monikulttuurikeskus Kompassin vapaaehtoisista ja ohjaa kerran viikossa neulekerhoa. Kerho alkoi syksyllä ja mukana on naisia kuudesta eri maasta. ”Kerho haluaa olla tuomassa ihmisiä yhteen, tutus-tuttaa maahanmuuttajia suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin. Sekä tietenkin opettaa neulomaan”,

Lehtisaari kertoo. ”Omien lahjojen antaminen käyt-töön ei ole monimutkaista. Ja on mahtavaa tuntea olevansa oikealla paikalla. Kerhotapaamiset tuo-vat päivään sisältöä sekä minulle ja varmasti myös muille naisille.” Lehtisaari on saanut monia uusia ystäviä ja kontakteja.”

(Artikkeli Kirkko&Koti-lehdessä 1.12.2010)

20

201 00Tavoite �

Puijolan Nuoret on tarjonnut laadukasta koululaisten iltapäivätoimintaaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

201 01Indikaattori �80% vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan hyvin tai erinomaisen laadukkaaksi

Asteikko:1. En lainkaan2. Tyydyttävästi3. En osaa sanoa4. Hyvin laadukkaaksi5. Erinomaisen laadukkaaksi

Tu l o s :

84 % iltapäivätoimintaan osallistuvien las-ten vanhemmista on kokenut iltapäivätoi-minnan hyvin tai erinomaisen laadukkaaksi.(n=57/101)

201 02Indikaattori �80% vanhemmista on kokenut ohjaajien työskentelyn hyvin tai erinomaisen ammattitaitoiseksi

Asteikko:1. Ei lainkaan2. Hieman3. En osaa sanoa4. Hyvin ammattitaitoista5. Erinomaisen ammattitaitoista

Tu l o s :

78 % vanhemmista koki ohjaajien työskentelyn hyvin tai erinomaisen ammattitaitoiseksi.(n=57/101)

201 03Indikaattori �80% lapsista on kokenut olon iltapäivätoiminnassa turvalli-seksi aina

Asteikko:1. En lainkaan2. Joskus3. En osaa sanoa4. Aina

Tu l o s :

74 % lapsista tunsi olonsa aina turvalliseksi iltapäivätoiminnassa.(n=90/101)


PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORETPUIJOLAN NUORET

8090 70 50 30 10

84%

8090 70 50 30 10

78%

8090 70 50 30 10

74%

21

202 00Tavoite �

Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on vahvistanut lasten osallisuuttaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

202 01Indikaattori �80% vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan vahvistavan lapsen osallisuutta hyvin tai erinomaisesti

Asteikko:1. Ei lainkaan2.Tyydyttävästi3. En osaa sanoa4. Hyvin5.Erinomaisesti

Tu l o s :

21 % huoltajista kokevat, että iltapäivä-toiminta on edistänyt heidän lastensa osallisuutta hyvin tai erinomaisesti.(n=57/101)

202 02Indikaattori �80% lapsista on kokenut että hänellä iltapäivätoiminnassa kavereita riittävästi tai paljon.

Asteikko:1. Ei lainkaan2. Joskus3. En osaa sanoa4. Riittävästi5. Paljon

Tu l o s :

88 % lapsista kokee, että heillä on riittävästi tai paljon kavereita iltapäivätoiminnassa.(n=90/101)

202 03Indikaattori �80% lapsista on kokenut viih-tyvänsä hyvin tai erinomaisesti iltapäivätoiminnassa.

Asteikko:1. En lainkaan2. Tyydyttävästi3. En osaa sanoa4. Hyvin5. Erinomaisesti

Tu l o s :

58 % lapsista viihtyy hyvin tai erinomaisesti iltapäivätoiminnassa.(n=90/101)

202 04Indikaattori �90% lapsista on kokenut ettei iltapäivätoiminnassa esiinny kiusaamista lainkaan.

Asteikko:1. Ei lainkaan2. Joskus3. En osaa sanoa4. Paljon

Tu l o s :

78 % lapsista kokee, että iltapäivätoiminnassa esiintyy kiusaamista joskus tai ei lainkaan.(n=90/101)

8090 70 50 30 10 21%

8090 70 50 30 10

88%

8090 70 50 30 10

58%

90 70 50 30 10

78%

22

203 00Tavoite �

Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötäTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

203 01Indikaattori �80% vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan tukevan kodin ja koulun kasvatustyötä hyvin tai erinomaisesti.

Asteikko:1. Ei lainkaan2. Tyydyttävästi3. En osaa sanoa4. Hyvin5. Erinomaisesti

Tu l o s :

75 % huoltajista kokevat, että iltapäi-vätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä hyvin tai erinomaisesti.(n=57/101)

8090 70 50 30 10

75%

23

204 00Tavoite �

Romaninuorten identiteetti on vahvistunut Ternokentos-hankkeen toimintoihin osallistumisen avullaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

204 03Indikaattori �80% nuorista on kokenut saaneensa osallistua kerhon suunnitteluun paljon tai erit-täin paljon.

1. En lainkaan2. Vähän3. Paljon4. Erittäin paljon

204 01Indikaattori �80% nuorista on kokenut saaneensa ohjaajalta positiivista palautetta paljon tai erittäin paljon.

Asteikko:1. En lainkaan2. Tyydyttävästi3. Paljon 4. Erittäin paljon

Tu l o s :

57 % nuorista on saanut positiivista palautetta ohjaajalta paljon tai erittäin paljon.(n=14/14)

204 02Indikaattori �80% nuorista on kokenut hänellä olevan kavereita ryh-mässä paljon tai erittäin paljon.

Asteikko:1. Ei lainkaan2. Vähän3. Paljon4. Erittäin paljon

Tu l o s :

Kaikilla nuorilla on ollut ryhmässä kavereita paljon tai erittäin paljon.(n=14/14)

Tu l o s :

64 % nuorista on saanut osallistua kerhon suunnitteluun paljon tai erittäin paljon.(n=14/14)

204 04Indikaattori �Harrastustoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus osallistumisesta todistaa, että osallistuminen on vahvistanut romaninuoren identiteettiä.

Kuvaus”Täällä on kivaa kun saa yhessä tehä kavereitten kanssa. Meillä on mukavaa tekemistä leivotaan ja silleen. Sit on aina joku aikuinen neuvomassa. ”

Ternokentos-hankkeen kokkikerhoon osallistunut nuori

8090 70 50 30 10

57%

8090 70 50 30 10

100 %

8090 70 50 30 10

64%

24

205 00Tavoite �

Puijon Nuorten harrastekerhot ovat vahvistaneet osallisuuttaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

205 01Indikaattori �80% nuorista on kokenut kerhoon tulemisen helpoksi tai erittäin helpoksi.

Asteikko:1. Ei lainkaan2. Tyydyttävästi3. En osaa sanoa4. Helppo5. Erittäin helppo

Tu l o s :

Kaikki nuoret kokevat, että kerhoon on ollut helppo tai erittäin helppo tulla.(n=15/19)

205 02Indikaattori �80% nuorista on kokenut viihtyvänsä kerhossa hyvin tai erinomaisesti.

Asteikko:1. En lainkaan2. Tyydyttävästi3. En osaa sanoa4. Hyvin5. Erinomaisesti

Tu l o s :

87 % nuorista on viihtynyt kerhossa hyvin tai erinomaisesti.(n=15/19)

205 03Indikaattori �80% nuorista on kokenut kerhon hyvin tai erinomaisen turvalliseksi.

Asteikko:1. En lainkaan2. Aika turvalliseksi3. En osaa sanoa4. Hyvin turvalliseksi5. Erinomaisen turvalliseksi

Tu l o s :

87 % nuorista on kokenut kerhon hyvin tai erinomaisen turvalliseksi.(n=15/19)

205 04Indikaattori �80% nuorista on kokenut saavansa vaikuttaa paljon tai erittäin paljon kerhon sisältöihin.

Asteikko:1. En lainkaan2. Tyydyttävästi3. En osaa sanoa4. Paljon5. Erittäin paljon

Tu l o s :

50 % nuorista on saanut vaikuttaa kerhon sisältöihin paljon tai erittäin paljon.(n=15/19)

8090 70 50 30 10

100 %

8090 70 50 30 10

87%

8090 70 50 30 10

87%

8090 70 50 30 10

50%

25

206 00Tavoite �

Tyttötoiminnassa tytöt ja nuoret naiset ovat saaneet tukea kasvussa aikuisuuteenTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

206 01Indikaattori �80% tytöistä on kokenut tyttö-jen tilaan tulemisen helpoksi.

Asteikko:1. Ei2. Kyllä

Tu l o s :

100 % tytöistä on sitä mieltä, että tyttöjen omaan tilaan on ollut helppo tulla.(n=4/4)

206 02Indikaattori �80% tytöistä on kokenut saa-vansa olla tyttöjen tilalla paljon tai erittäin paljon oma itsensä.

1. Ei lainkaan2. Hieman3. Paljon 4. Erittäin paljon

Tu l o s :

75 % tytöistä on saanut olla paljon tai erittäin paljon oma itsensä tyttöjen tilalla.(n=4/4)

206 03Indikaattori �80% tytöistä on kokenut toimintaa osallistumisen hyvin tai erittäin turvalliseksi.

1. Ei lainkaan turvalliseksi2. Aika turvalliseksi3. Hyvin turvalliseksi4. Erittäin turvalliseksi

Tu l o s :

Kaikki tytöt ovat kokeneet toimintaan osallistumisen hyvin tai erittäin turvalliseksi.(n=4/4)

206 04Indikaattori �Tyttötoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus todistaa millainen tuki on auttanut häntä kasvussa aikuisuuteen.

Kuvaus ”Täällä on kotoista ja lämmintä. Kiva kun täällä on aikuisia naisia ohjaajina. Kiva. Ihan ok paikka.”

Tyttötoimintaan osallistunut nuori

8090 70 50 30 10

100 %

8090 70 50 30 10

75%

8090 70 50 30 10

100 %

26


PUIJOLA TARJOAA TUKEA JA MAHDOLLISUUKSIA MONIKULTTUURISUUTEEN – MONIKULTTUURIKESKUS KOMPASSI

301 00Tavoite �

Maahanmuuttajat ja suomalaiset ovat saaneet apua ja ohjausta elämän eri tilanteissa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Maahanmuuttajat ja suomalaiset

301 01Indikaattori �Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluita on käytetty 200 kertaa

Tu l o s :

Ohjaus- ja neuvontapalveluita on käytetty 337 kertaa.

301 02Indikaattori �Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluita ovat käyttäneet tasapuolisesti miehet (50 %) ja naiset (50 %)

Tu l o s :

Ohjaus- ja neuvontapalveluita ovat käyttäneet tasapuolisesti miehet (51 %) ja naiset (49 %).

301 03Indikaattori �Tilastollinen kuvaus siitä, että maahanmuuttajien osuus ohjaus- ja neuvontapalveluiden käyttäjistä on ollut enemmistö

Tu l o s :

Maahanmuuttajien osuus ohjaus- ja neuvontapalveluiden käyttäjistä on ollut enemmistö, 75 %.

50

90 70

30 10

75 %

27

301 04Indikaattori �Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluihin käytetty aika on ollut yhteensä 200 h

Tu l o s :

Ohjaus- ja neuvontapalve-luihin käytetty aika on ollut yhteensä 138,3 h.

301 05Indikaattori �Tilastollinen kuvaus siitä, kuinka asiakkaat ovat saaneet 30 kertaa henkilökohtaista ohjausta esim. virastoihin Kompassin henkilö-kunnan saattamana

Tu l o s :

Asiakkaat ovat saaneet 7 kertaa henkilökohtaista ohjausta esim. virastoihin Kompassin henkilökunnan saattamana.

301 06Indikaattori �Tilastollinen kuvaus siitä, että asiakkaat ovat saaneet ohjaus- ja neuvontapalvelua henkilökohtaisesti käymällä Kompassissa, puhelimitse ja sähköpostitse

Tu l o s :

Tilastollinen kuvaus siitä, että asiakkaat ovat saaneet ohjaus- ja neuvontapalvelua henkilökohtaisesti käymällä Kompassissa (86 %), puhelimitse (11 %) ja sähköpostitse (3%).sähköpostitse (3%).

301 07Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka asiakkaita on autettu työllisyyteen, opiskeluun, maahanmuuttoasioihin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa

Kuinka asiakkaita on autettu työllisyyteen, opiskeluun, maahanmuuttoasioihin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissaVapaa-aika: Asiakkaana ulkomaalainen mies, joka oli kiinnostunut harrastamaan myös Suo-messa pitkäaikaista musiikki-harrastustaan. Ohjasimme hänet keskustelemaan tanssiryh-män vetäjän kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Nyt mies säestää tanssiryhmän harjoituksissa ja esiintymisissä.

Opiskelu: Asiakkaana ulkomaalainen mies, joka halusi opiskella vapaa-ajallaan enemmän suomen kieltä. Hän osallistui päiväsaikaan ko-toutumiskoulutukseen, joten ohjasin hänet jo hyvin suomea puhuvana iltalukion suomen kie-len tunneille, jotka järjestettiin jaksoittain kaksi kertaa viikossa.

Maahanmuuttoasiat: Asiakkaana suomalainen nainen, joka tuli Kompassiin, koska tarvitsi neu-voja maahanmuuttajamiehensä asiassa. Nainen oli asunut miehensä kanssa ulkomailla aiemmin pidemmän aikaa ja he olivat hiljattain muutta-neet yhdessä Suomeen. Nainen halusi neuvoja, mistä pitäisi aloittaa viranomaisasioiden hoi-taminen. Selvitin perheen tilannetta ja neuvoin sen mukaan ottamaan yhteyttä oikeille tahoille, esim. maistraattiin jne.

Työllisyys: Asiakkaana ulkomaalainen ammatti-korkeakouluopiskelija, joka on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Hän oli saanut Kompassin puhelinnumeron toiselta ulkomaalaiselta opis-kelijalta. Hän soitti ja kyseli työnsaantimahdol-lisuuksistaan Suomessa. Sovimme tapaamisen Kompassiin hänen asioidensa selvittelemistä varten. Asiakas kävi sovittuna aikana Kompas-sissa ja keskustelimme hänen tilanteestaan ja annoin hänelle sopivia neuvoja ottaen huomioon asiakkaan kokonaiselämäntilanteen. Etsimme yhdessä mm. hänelle työpaikkaa TE-toimiston sivuilta.

28

302 00Tavoite �

Kompassi kasvattaa monikulttuurisuuteen ja vaikuttaa monikulttuuristen asioiden asiantuntijanaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

302 01Indikaattori �500 henkilöä on saanut kansainvälisyyskasvatusta Kompassilla ja 300 on kuullut tiedotustilaisuudessa lisää Kompassin toiminnasta

Tu l o s :

569 henkilöä on saanut kansainvälisyyskas-vatusta Kompassilla ja 690 on kuullut tiedo-tustilaisuudessa lisää Kompassin toiminnasta.

302 02Indikaattori �75 % kansainvälisyyskasva-tukseen osallistuneista koki tietämyksensä monikulttuuri-suudesta lisääntyneen paljon tai erittäin paljon Kompassin esityksen kuultuaan Asteikko:1. Erittäin vähän2. Vähän3. En osaa sanoa4. Paljon5. Erittäin paljon

Tu l o s :

85 % kansainvälisyyskasvatukseen osallistuneista koki tietämyksensä monikulttuurisuudesta lisääntyneen paljon tai erittäin paljon.(n=89/89)

302 03Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka kansainvälisyyskasvatus Kompassilla on tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisia opintoja

Kuinka kansainvälisyyskasvatus Kompassilla on tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisia opintojaOppilaitoksestamme on vieraillut Kompassissa useita terveysalan opiskelijaryhmiä. Opiskelijat ovat osallistuneet Komapssin esittelyluennolla. Vierailu ja luennot ovat auttaneet opiskelijoita tiedostamaan i kulttuurin merkityksenihmisten elämässä ja Kompassin merkityksen suomalai-seen elämänmenoon ja kulttuuriin kotouttajana. Jotkut opiskelijat ovat osallistuneet eri laisiin ak-tiviteetteihin, pitäen esimerkiksi pienimuotoisia

terveyteen liittyviä tietoiskuja tai toimintatuokioi-ta maahanmuuttajataustaisille asiakkaille.

Vierailuista on ollut hyötyä erittäin paljon juuri kulttuurisen tietoisuuden herättämisessä. Opiskelijoiden palaute on poikkeuksetta ollut po-sitiivista.

Pirkko Abdelhamid Terveydenhuollon lehtori, TtLis

Savonia ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiala, Kuopio

75

90

50 30 10

85%

29

302 04Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kansainvälisyyskasvatuksen hyödylliseksi

5 esimerkkikuvausta siitä, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kansainvälisyyskasvatuksen hyödylliseksi ”Esitys todella laittoi miettimään asioita.”

”Tarpeellista, jokaisen tulisi saada tietoa vähem-mistöjen / pakolaisten kotoutumisesta. Uutisissa usein vain tietoa konfl ikteista, ei ihmiskohtaloista.”

Kansainvälisyyskasvatus, lukio ja ammattikorkeakoulu 1.9.2010

”Hyödyllinen. On helpompi kommunikoida eri kulttuureista [tulleiden kanssa] kun tietää vähän taustoja ja tapoja.”

Kansainvälisyyskasvatus, ammattikorkeakoulu 30.3.2010

”Esitys oli mielenkiintoinen ja sain paljon uutta tietoa.”

”Paljon hyvää ja ajankohtaista tietoa monikult-tuurisuudesta.”

”Tosi kiva oli kuulla monikulttuurisuudesta eri nä-kökulmasta kuin telkkarista.”

”Mielestäni [kansainvälisyyskasvatusta] pitäisi lisätä, muuttaisi varmasti suomalaisten asenteita ulkomaalaisia kohtaan.”

Kansainvälisyyskasvatus, lukio 24.2.2010

302 05Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka Kompassin toimintaideaa on benchmar-kattu muille monikulttuurisille toimijoille

Kompassin toimintaideaa on benchmarkattu muille monikulttuurisille toimijoille1. Kesäkuussa Kompassiin tutustuivat Savon-

linnan ja Mikkelin maahanmuuttoyksikön työntekijät (yht. 7 hlö). Esittelimme Kom-passin toimintaa, tulosten mittaamista ja kes-kustelimme ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä trendeistä Itä-Suomen alueella.

2. Eduskunnan hallintovaliokunta tutustui Kompassin toimintaan ja kuopiolaiseen kol-mannen sektorin maahanmuuttajatyöhön ja sen haasteisiin toukokuussa (7 hlö).

3. Syyskuussa Kompassilla vieraili saksalainen ryhmä (yht. 11 hlö) sosiaalialan opiskelijoi-ta, jotka tulivat kuulemaan lisää Kompassin toiminnasta ja kuopiolaisesta maahanmuut-tajatyöstä.

302 06Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka Kompassi on yhteistyökumppani medi-alle monikulttuurisissa asioissa

Kompassi on yhteistyökumppani medialle monikulttuurisissa asioissa Savon Sanomien toimittaja otti yhteyttä Kompas-siin ja tiedusteli mahdollisuutta löytää Kompas-sin kautta henkilö, joka olisi kotoisin Englannis-ta. Lehti teki juttua maassa käydyistä vaaleista ja halusi kirjoittaa kuopiolaisen maahanmuuttajan näkökulmia vaalitulokseen liittyen. Kompassin henkilökunta etsi toimittajalle sopivan henkilön ja välitti haastateltavan suostumuksella hänen yhteystietonsa toimittajalle.

30

302 07Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka Kompassi on yhteistyökumppani viran-omaisille monikulttuurisissa asioissa

Kompassi on yhteistyökumppani viranomaisille monikulttuurisissa asioissaKompassi on toiminut yhteistyökumppanina mm. Kuopion kaupungin pakolaisyksikölle tarjoamalla vasta kaupunkiin saapuneille kiin-tiöpakolaisille suomen kielen oppimispaikan ennen kotoutumiskurssin alkua sekä tarjonnut vapaa-ajan aktiviteetteja kotona oleville. Kom-passi on mahdollistanut TE-toimiston, kotou-tumiskoulutuspaikkaa odottavien asiakkaiden suomen kielen opiskelun kielikurssillaan sekä osallistumisen tarjoamaansa harrastetoimintaan. ELY-keskusta Kompassi on palvellut mm. välit-tämällä kontakteja tulkkeihin.

302 08Indikaattori �Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassin henkilökunnalla on korkeakoulututkinto, laaja kielitaito ja omakohtaista koke-musta kansainvälisyydestä

Kompassin henkilökunnalla on korkeakoulututkinto, laaja kielitaito ja omakohtaista kokemusta kansainvälisyydestä Kaikilla Kompassin työntekijöillä on korkea-koulututkinto. Tutkinnot on suoritettu yhteis-kuntatieteissä, oikeustieteissä, sosiaalitieteissä ja kauppatieteissä. Kompassin henkilökunta hallitsee 9 kieltä (suomi, englanti, ruotsi, saksa, espanja, amhara, hindi, kannada, venäjä). Lisäk-si Kompassin vaihtuvat harjoittelijat ja vapaaeh-toiset lisäävät Kompassin kielivalikoimaa useil-la muilla kielillä. Kompassin henkilökunnalla on kansainvälistä opiskelu- ja työkokemusta neljäl-tä mantereelta, 21 eri maasta ja neljä Kompassin seitsemästä työntekijästä on maahanmuuttaja-taustaisia.

302 09Indikaattori �Kompassi on jäsenenä Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa vuodesta 2005 lähtien

Tu l o s :

Monikulttuurikeskus Kompassin työntekijä on ollut Kuopion Setlementti Puijolan edustajana Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa vuodesta 2005 lähtien.

31

303 00Tavoite �

Vapaaehtoiset ovat saaneet tukea Kompassista vapaaehtoistyöhön, jonka he ovat kokeneet hyödylliseksi ja tärkeäksiTämän tavoitteen toteutumista osoittamme seuraavilla indikaattoreilla:

Vapaaehtoistyö

Toiminta PvmOsanotta-jamäärä

Kevät

Vapaaehtoistyön info 3.2.2010 8

Vapaaehtoista-paaminen

23.2.2010 7

Koulutus I: Kulttuurisensitiivinen vapaaehtoistyö

31.3.2010 16


4.5.2010 12

Vapaaehtoisten virkistysretki

19.6.2010 27

Syksy

Vapaaehtoistyön info 8.9.2010 8


28.9.2010 7

Koulutus II: Ryhmän-ohjauksen alkeet

13.10.2010 13


16.11.2010 5

Kiitosjuhla 15.12.2010 17

Yhteensä 120

303 04Indikaattori �Tilastollinen kuvaus siitä, että vapaaehtoiset ovat saaneet tukea ja ohjausta vapaaehtoisena toimimiseensa

303 03Indikaattori �Vapaaehtoiset ovat tehneet vapaaehtoistyötä Kompassilla 3000 tuntia

Tu l o s :

Vapaaehtoiset ovat tehneet vapaaehtoistyötä Kompassilla 3002 tuntia.

303 02Indikaattori �Vapaaehtoisista 20 % on maahanmuuttajataustaisia

Tu l o s :

Vapaaehtoisista 20 % on maahanmuuttajataustaisia.

303 01Indikaattori �50 henkilöä on tehnyt vapaaehtoistyötä Kompassilla

Tu l o s :

70 vapaaehtoista on tehnyt vapaaehtoistyötä Kompassilla.

32

303 05Indikaattori �Kuvaus siitä, miten vapaaehtoisesti vedetyn ryhmän toiminta on ollut sekä osallistujille että vetäjille mielekästä

Kuvaus rumpuryhmän toiminnasta, miten vapaaehtoisesti vedetyn ryhmän toiminta on ollut sekä osallistujille että vetäjille mielekästä ”Rumpukerho kokoontuu joka torstai Kompassin tiloissa. Kaikki ovat tervetulleita ryhmään iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta tai kulttuuris-ta riippumatta. Ryhmään saa tulla ilman ennak-koilmoittautumista, mistä johtuen ryhmän koko vaihtelee todella paljon. Havainnointikerralla rumpukerhossa oli ohjaajan lisäksi parikymmentä osallistujaa. […]

Ohjaajasta aisti heti ensihetkillä, että hän johtaa rumpukerhoa. Monikulttuurisuuden takia yhteisenä puhuttavana kielenä on englanti, mutta suurin osa vuorovaikutuksen viesteistä välittyy sa-nattomasti, elekielen kautta sekä äänen sävyjen ja voimakkuuden kautta. Ryhmän keskinäinen vuoro-vaikutus oli ulkopuolisen silmin kuin sanaton sopi-mus yhteisestä tekemisestä. […]

Ohjaaja innosti ja motivoi omalla persoonal-laan ryhmäläisiä rohkeasti kokeilemaan rummut-tamista. Meistä ohjaaja oli ihan silminnähden innostunut jakamaan tietoa ja taitoa muille, mikä oli yksi motivoiva tekijä. Ohjaaja teki omalla ren-nolla, avoimella, positiivisella ja humoristisella olemuksellaan ilmapiiristä vapautuneen sekä loi näin ollen ryhmään yhteishenkeä. […]

Kun ryhmä saavutti yhteisen rytmin rummutuk-sessa, oli havaittavissa yhteisen onnistumisenko-kemuksen riemu ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen vahvistuminen tuona hetkenä ja tuossa tilassa.”

Opiskelijat havainnoivat ryhmää vierailemalla siinä ja kirjoittamalla vierailustaan raportin

Savonia amk

303 06Indikaattori �80 % vapaaehtoisista kokee Kompassin tarjoaman vapaa-ehtoiskoulutuksen melko tai erittäin hyödylliseksi

Asteikko:1. Ei kovin hyödyllinen2. Melko hyödyllinen3. Erittäin hyödyllinen

Tu l o s :

Kaikki vapaaehtoiset kokevat Kom-passin tarjoaman vapaaehtoiskoulu-tuksen melko tai erittäin hyödylliseksi.(n=14/14)

303 07Indikaattori �75 % vapaaehtoisista kokee vapaaehtoistyönsä Kompassilla melko tai erittäin tärkeäksi

Asteikko:1. Ei tärkeää2. En osaa sanoa3. Melko tärkeää4. Erittäin tärkeää

Tu l o s :

Kaikki vapaaehtoiset kokevat vapaaehtoistyönsä Kompassilla melko tai erittäin tärkeäksi.(n=14/14)

8090 70 50 30 10

100 %

75

90

50 30 10

100 %

33

303 08Indikaattori �Viisi esimerkkikuvausta siitä, mitä vapaaehtoistyö Kompassilla merkitsee vapaaehtoisille

Kuusi esimerkkikuvausta siitä, mitä vapaaehtoistyö Kompassilla merkitsee vapaaehtoisille ”Jouduin opiskelujen vuoksi muuttamaan pois Kuopiosta, joten en voi enää toimia Kompassilla vapaaehtoisena. Vapaaehtoistyö [kompassilla] […] innoitti minut hakemaan nykyiselle opiske-lulinjalleni, jossa opiskelen luokanopettajaksi englannin kielellä. Erityistä koulutuksessa on sen painottuminen nimenomaan monikulttuurisuuteen, kansainvälistymiseen ja globaaleihin teemoihin sekä näiden asettamiin haasteisiin opetuksessa nykypäivänä.

Vapaaehtoistyöntekijänä Kompassilla sain paljon myös itselleni, vaikken sitä odottanut. Toi-votan Kompassin työntekijöille, vapaaehtoisille sekä Kompassilla käyville maahanmuuttajille oi-kein ihanaa jatkoa!”

Kristiina Heiskanen, Kompassin vapaaehtoinen,

31.8.2010

”[Vapaaehtoistyö Kompassilla] on tärkeää, koska minun työni ja tukeni voi olla toiselle iso apu.”

”Olen saanut arvokasta työkokemusta ja positii-vista palautetta.”

”Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja kielten puhu-minen on ollut tärkeää ja antoisaa.””[Vapaaehtoistyö] on iso osa sosiaalista elämää-ni.”

”Saan opettaa suomea ja kokea onnistumisia.”

”Saa tehdä jotain, millä on oikeasti merkitystä.”

Kompassin vapaaehtoisten kokemuksia, 31.3.2010

34

303 09Indikaattori �Vapaaehtoinen vetäjä on toiminut vuoden aikana 5 kerhossa

Vapaaehtoinen vetäjä on toiminut vuoden aikana 16 kerhossa tai ryhmässä1. Afrikkalaisessa rumpukerhossa opetellaan soit-

tamaan kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan afrikkalaisia Djembe-rumpuja. Vapaaehtoiset vetäjät opettavat soittamaan ryhmäläisiä ja samalla harjoitellaan mahdollisia esiintymisiä varten. Vetäjät vastaavat tuntien suunnittelusta, esityksistä ja tilojen käytöstä.

2. Venäjänkielisessä leffaillassa näytetään joka toinen viikko venäjänkielisiä kulttuurieloku-via. Vetäjä vastaa elokuvien valinnasta, näyttä-misestä ja kerhon markkinoinnista.

3. Kalinka-kuoro kokoontuu sunnuntaisin useam-maksi tunniksi harjoittelemaan venäjänkielistä kuorolaulua ja treenaamaan mahdollisia esiin-tymisiä varten. Kuoron vetäjä vastaa kuoron johtamisesta ja käytännön asioista.

4. Suomea intialaisille ryhmässä opetellaan suo-men kielen perusteita vapaaehtoisen opettajan johdolla maanantai-iltaisin. Koska kaikki opis-kelijat ovat korkeasti koulutettuja ja työskentele-vät päivät yliopistolla, kurssi kokoontuu iltaisin ja siellä opiskellaan myös vaikeampia suomen kielen rakenteita. Vapaaehtoinen opettaja vastaa opetuksesta ja tuntien sisällön suunnittelusta.

5. Englannin kielen keskustelukerho kokoontuu kaksi kertaa viikossa keskustelemaan ajankoh-taisista aiheista. Vetäjä vastaa kerhon markki-noinnista, tuntien suunnittelusta ja vetämisestä.

6. Neulekerhossa opetellaan kutomaan kerran viikossa. Vetäjä vastaa kerhon suunnittelusta, toiminnasta ja markkinoinnista.

7. Irlantilaisen tanssin ryhmässä opetellaan irlan-tilaista tanssia ja esiinnytään erilaisissa tapah-tumissa. Vetäjä vastaa tuntien suunnittelusta, vetämisestä, markkinoinnista ja mahdollisista esiintymisjärjestelyistä.

8. ATK-kurssilla opetellaan käyttämään tietoko-netta kaksi kertaa viikossa. Vetäjä opettaa ja suunnittelee tunnit.

9. Puhutaan suomea -ryhmässä edistyneemmät opiskelijat harjoittelevat suomea vapaaehtois-ten ja harjoittelijoiden johdolla. Vetäjä valmis-telee tunnilla käytettävän materiaalin ja vetää keskustelua.

10. Musiikkihetkessä ryhmä innokkaita laulajia kokoontuu kerran viikossa laulamaan ja soitta-maan. Vetäjä johtaa kuoroa ja säestää.

11. Ranskan keskustelukerho kokoontui kevätlu-kukaudella joka toinen viikko keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista ranskaksi. Vetäjä suunnitteli tunnit ja veti keskustelua.

12. Adobe Photoshop-kurssilla edistyneemmät opiskelivat ohjelman käyttämistä. Vetäjä suun-nitteli ja opetti tunnit.

13. Afrikkalaisessa tanssiryhmässä harjoitellaan kerran viikossa tanssimista. Vetäjä suunnittelee ja opettaa.

14. Salsa-ryhmä kokoontui syksyn aikana kerran vii-kossa tanssimaan salsaa. Vetäjä opetti ryhmässä.

15. Teatteri-ryhmä on kokoontunut satunnaisesti Kompassilla harjoittelemaan teatterikappaleita.

16. Hiphop-ryhmä harjoitteli kevätkaudella kerran viikossa tanssia ja esiintymisiä varten. Vetäjä suunnitteli ja opetti ryhmässä.

303 10Indikaattori �20 eri vapaaehtoista on toiminut apuopettajana suomen kielen tunneilla

Tu l o s :

24 eri vapaaehtoista on toiminut apuopettajana suomen kielen tunneilla.

35

304 00Tavoite �

Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka mahdollistaa omaehtoisten ryhmien kokoontumisenTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

304 01Indikaattori �Esimerkkikuvaus siitä, että Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka ”Coming to Kompassi is very easy and simple as it is an open, warm and makes you feel at home kind of place. One feels not only relaxed to come here but also gets a lot of help and needful advice on many matters. The staff is really nice and caring, making it an all in one place! Thank you Kompassi for being there for us.”

Varsha Shurpali

304 02Indikaattori �Monikulttuuriset ryhmät ovat kokoontuneet Kompassilla oma-ehtoisesti 400 kertaa

Tu l o s :

Monikulttuuriset ryhmät ovat kokoontuneet Kompassilla omaehtoisesti 585 kertaa.

304 03Indikaattori �Kompassilla kokoontuneissa omaehtoisissa ryhmissä on ollut 3000 kokoontumiskertaa

Tu l o s :

Kompassilla kokoontuneissa omaehtoisissa ryhmissä on ollut 2883 kokoontumis-kertaa.

304 04Indikaattori �Kompassissa on ollut 6000 käyntikertaa aukioloaikoina

Tu l o s :

Kompassissa on ollut 5221 käyntikertaa aukioloaikoina.

36

305 00Tavoite �

Maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista on tuettu järjestämällä kielikoulutusta, yhteiskuntatietoutta ja vertaistukea Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

305 01Indikaattori �Kuvaus siitä, miten vertaistuki kielen opiskelussa on mahdollistettu Kompassin kieli-tandemin avulla

Miten vertaistuki kielen opiskelussa on mahdollistettu Kompassin kieli-tandemin avulla Kielitandem-ohjelmaan on rekisteröitynyt 147 henkilöä. Tandem-pareja on vuoden loppuun men-nessä yhdistetty tandem-ohjelman kautta 50. Eri kieliä ohjelmassa oli yhteensä 84, joista suosituim-mat olivat englanti, espanja, venäjä ja arabia.

Kielitandemin tavoitteena on ollut lisätä kult-tuurienvälisiä kohtaamisia henkilökohtaisella ta-solla kahden ihmisen välillä sekä tarjota mahdol-lisuus kantasuomalaiselle ja maahanmuuttajalle kielitaitonsa parantamiseen. Tandempareja on yh-distetty xx määrä.

”Haluan kiittää [Kompassin projektityöntekijä Elina Poikosta] hyvin osuneesta parin valinnasta ja kertoa yksityiskohtaisemmin opiskelusta, erään-laisen loppuraportin asiasta.

Tandemparini on 25-vuotias venäläisnainen. Tapasimme helmikuun alussa. Hän oli lukenut muutaman kappaleen kirjaa Finnish for Foreigners 1. Minä puolestani halusin saada lisäharjoitusta venäjän kielen osaamiseeni, joka oli ennestään kohtuullisella tasolla. Meillä oli hänen Kuopiossa ollessaan tapaamisia kolme kertaa viikossa, kaksi Savoniassa ja yksi meillä kotona. Hänen muutet-tua takaisin Venäjälle sovimme jatkavamme opis-kelua kahdesti viikossa Skypen, sähköpostin sekä hieman myös venäläisen Facebookia vastaavan ohjelman avulla. Kukin oppitunti kestää noin puo-litoista tuntia.

Opiskelut ovat toteutuneet joustavasti suunni-telman mukaan: olemme opiskelleet oppikirjoista kielioppia erilaisia venäjän kielen testejä ja kie-lioppiharjoituksia. Olemme myös keskustelleet kummallakin kielellä kummankin oppiman sana-varaston sallimissa puitteissa. Ikäeromme on 40 vuotta, mutta se ei ole haitannut opiskelua. Meillä on samantapaisia kiinnostuksen kohteita (kirjalli-suus, taide ja yhteiskunta), mikä on yhdistänyt.

Omalta kohdaltani voin sanoa jo nykyisen opiskelun täyttäneen tavoitteeni. Venäjän kielen harrastukseni on virinnyt uudelleen, ja tämän li-säksi olen nyt myös käyttänyt sellaisia viestinnän mahdollisuuksia, joihin aikaisemmin olen perehty-nyt hyvinkin teoreettisesti ja pintapuolisesti. Olen saanut myös tutustua […] nykyaikaiseen nuoreen naiseen ja hänen ajattelutapaansa. Meitä ei ole häirinnyt se, että hän oli vasta aloittanut suomen opiskelunsa ja minä olen harrastanut venäjää jo pitkään. Tässä on suurena apuna ollut apukiele-nä käytetty englanti, jolla on hoidettu sopimiset opiskelun sisällöstä, seuraavista oppitunneista ja muutenkin voitu tarkentaa epäselväksi muuten jääviä asioita sekä yleensä myös keskustella kieli-opintojen ulkopuolisista asioista.”

Suomalainen mies, aloittanut tandemin vuonna 2010

37

305 03Indikaattori �75 % harjoittelijoista kokee harjoittelusta olleen heille jonkin verran tai erittäin paljon hyötyä

Asteikko:1. Kyllä, erittäin paljon2. Kyllä, jonkin verran3. Ei

Tu l o s :

Kaikki harjoittelijat kokevat harjoittelusta olleen heille erittäin paljon hyötyä.(n=5/5)

305 02Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka Kompassin harjoittelijat ovat oppineet Kompassissa suomalaisia työelämä- ja monikulttuurisuustaitoja

Kompassin harjoittelijat ovat oppineet Kompassissa suomalaisia työelämä- ja monikulttuurisuustaitojaKompassi on todella kiva paikka ja olen onnel-linen, että minä pääsin kahden kuukauden ajan työskentelemään maahanmuuttajan info-pisteessä. Minulla oli mahdollisuus harjoitella minun kieli-taitoa, tutustua uusiin ihmisiin eri maista ja osal-listua suomen kielen tunneille sekä käyttää kieltä muiden ihmisten kanssa.

(Nainen, Marokko)

Kompassissa työskentely edellyttää vuorovaiku-tusta monien eri kulttuurien edustajien kanssa, mikä on omiaan opettamaan suomalaisille vähän vierasta avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja so-siaalisuutta. Rento ilmapiiri sekä työntekijöiden ja vierailijoiden positiivisuus ovat opettaneet jälleen miten oleellista on olla avomielinen ja positiivinen uutta ja erilaista kohtaan.

(Mies, Suomi)

75

90

50 30 10

100 %

38

305 05Indikaattori �100 eri maahanmuuttajaa on opiskellut suomen kielen perusteita, kulttuuritietoutta ja arkisuomen sanastoa Kompas-sin suomen kielen tunneilla

Tu l o s :

189 eri maahanmuuttajaa on opiskellut suomen kielen perusteita, kulttuuritietoutta ja arkisuomen sanastoa Kompassin suomen kielen tunneilla.

305 06Indikaattori �Kompassin kielikursseilla on ollut 3000 käyntiä

Tu l o s :

Kompassin kielikursseilla on ollut 3012 käyntiä.

Kompassin ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hankkeen koulutukset v. 2010

Koulutuksen nimi Kohderyhmä Pvm Lkm

Työelämäseminaari: Ammattiliitot Kaikille avoin 13.4.2010 16

Työelämäseminaari: Hiljainen tieto Kaikille avoin 27.3.2010 22

Työelämäseminaari: Työllistymismahdollisuudet

Kaikille avoin 11.5.2010 20

Koulutus I: Kulttuurisensitiivinen vapaaehtoistyö

Kompassin vapaaehtoisille 31.3.2010 16

Koulutus II: Ryhmänohjauksen alkeet

Kompassin vapaaehtoisille 13.10.2010 13

Tappio-kirjanpito ohjelman koulutus Ryhmien ja yhdistysten yhdyshenkilöt 27.2.2010 13

Konfl ikti koulutus Ryhmien ja yhdistysten yhdyshenkilöt 24.4.2010 7

Rahoitusväylät koulutus Ryhmien ja yhdistysten yhdyshenkilöt 6.11.2010 15

Yhteensä 122

305 04Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka maahanmuuttajat ovat osallistuneet Kompassin tarjoamiin koulutuksiin, joissa on kerrottu lisää suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä

39

305 07Indikaattori �75 % suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki oppineensa lisää suomen kieltä Kompassin suomen kielen kursseilla

Asteikko:1. Kyllä2. En3. En tiedä

Tu l o s :

89 % suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki oppineensa lisää suomen kieltä Kompassin suomen kielen kursseilla.(n=30/30)

305 08Indikaattori �75% suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki, että Kompassin suomen kielen kurssit ovat auttaneet heitä elämässä

Asteikko:1. Kyllä, paljon2. Kyllä, vähän3. Ei4. En osaa sanoa

Tu l o s :

89 % suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki, että suomen kielen kurssit ovat auttaneet heitä elämässä.(n=30/30)

75

90

50 30 10

89%

75

90

50 30 10

89%

305 09Indikaattori �Kuvaus siitä, kuinka Kompassissa on tuettu maahanmuuttajien arkisuomen kielen käyttötaitoja Puhutaan suomea- ryhmän avulla

Kuinka Kompassissa on tuettu maahanmuuttajien arkisuomen kielen käyttötaitoja Puhutaan suomea- ryhmän avulla ”Olin ryhmässä mukana apuopettajana huhti-tou-kokuussa 2010. Useimmiten meitä oli 1-3 suomen-kielistä ja 1-5 ulkomaalaistaustaista mukana. Kes-kustelu oli vapaamuotoista jutustelua, mutta aina oli myös mukana jokin ajankohtainen aihe, josta voitiin keskustella. Tarkoituksena oli nimen omaan kehittää puhutun arkisuomen osaamista, mukaan pääsi jo hyvinkin auttavalla suomenkielen taidolla, pääasia oli, että kykenee puhumaan edes lyhyitä lauseita suomeksi.

Koin itse kerhon mielekkääksi vapaaehtoistoi-minnaksi ja siinä oli todella mukava olla mukana. Itsekin opin aina jotain uutta siitä, millaista on olla ulkomaalainen Suomessa. Kerho auttoi myös minua opettelemaan selittämään asioita yksinkertaisesti ja

tarvittaessa kiertoteitä suomeksi. Luulen, että kerho oli tarpeellinen maahanmuuttajille ja muille Suo-messa asuville ulkomaalaisille; usein kuulin heidän kertovan, että vaikka heillä olisikin ollut suomalai-nen puoliso, usein kotikielenä käytettiin silti englan-tia, lähinnä varmaankin siksi, että useimmat suo-malaiset osaavat ja haluavat puhua nimenomaan englantia, ja siten on helpompaa viestiä kuin yrittää hitaampaa ja vaikeampaa keinoa suomeksi. Mutta nämä ulkomaalaiset haluavat nimenomaan oppia puhumaan ja pärjäämään suomenkielellä, ehkä tär-keimpänä syynä se, että suomenkielen taito on yksi vaatimus työelämään pääsylle.”

Hanna-Anneli Belt

40

306 03Indikaattori �75% kehityskasvatusluennoille osallistuneista kokee tietämyk-sensä Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä lisäänty-neen jonkin verran tai paljon luennon jälkeen

Asteikko:1. Pysynyt ennallaan2. Lisääntynyt jonkin verran3. Lisääntynyt paljon

Tu l o s :

Kaikki kehityskasvatusluennoille osallistuneet kokevat tietämyksensä Suomen harjoittamasta kehitysyhteis-työstä lisääntyneen jonkin verran tai paljon luennon jälkeen.

(n=19/21)

75

90

50 30 10

100 %

306 02Indikaattori �Kouluvierailujen kehityskasva-tusluennolla on tiedotettu 100 oppilaalle Suomen harjoitta-masta kehitysyhteistyöstä

Tu l o s :

Kouluvierailujen kehityskasvatusluennolla on tiedotettu 695 oppilaalle ja opettajalle Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä.

306 01Indikaattori �Kehityskahviloiden kohdenne-tuissa kehitysmaaesittelyissä on ollut 100 osallistumiskertaa

Tu l o s :

Kehityskahviloiden kohdennetuissa kehitys-maaesittelyissä on ollut 110 osallistumiskertaa.

306 00Tavoite �

Kehityskasvatus-hankkeessa on tiedotettu Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä ja osanottajien tietoisuus kehitysyhteistyöstä on lisääntynytTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

42


PUIJOLA KASVATTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA – LÄHIÖTYÖ

401 00Tavoite �

Asiakkaiden kokema yhteisöllisyys on lisääntynytTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

401 01Indikaattori �Asiakkaista 80 % kokee asu-kastuvalle tulemisen melko tai erittäin helpoksi

Asteikko1. erittäin vaikeaksi2. melko vaikeaksi3. en osaa sanoa4. melko helpoksi5. erittäin helpoksi

Tu l o s :

Asiakkaista 86 % kokee asukastuvalle tulemisen melko tai erittäin helpoksi.(n=114/120)

8090 70 50 30 10

86%

43

401 03Indikaattori �Asukastuvilla on järjestetty 60 tapahtumaa

Tu l o s :

Asukastuvilla on järjestetty 96 tapahtumaa.

Tapahtumat ovat jakautuneet asukastuvittain seuraavasti

Katiska: 22Koillistuuli: 18Kotikulma: 18Länsi-Puijo: 8Petonen: 16

Puijonlaakso: 14

401 04Indikaattori �Asiakkaista 80 % kokee toi-minnan antavan osallistumisen mahdollisuuksia

Asteikko:1. täysin eri mieltä2. melko eri mieltä3. en osaa sanoa4. melko samaa mieltä5. täysin samaa mieltä

Tu l o s :

Asiakkaista 75 % kokee toiminnan antavan osallistumisen mahdollisuuksia.(n=120/120)

401 05Indikaattori �Asukastuvilla työskentelee sekä eri kulttuuriryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvia että erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Tu l o s :

Asukastuvilla on työskennellyt ihmisiä kahdeksasta eri kulttuuriryhmästä. Työntekijöiden kotimaa on ollut Irak, Venäjä, Somalia, Burma, Marokko ja Ukraina tai he ovat olleet Suomen romaneja.

401 02Indikaattori �Asukastuvilla on ollut 30 000 käyntiä

Tu l o s :

Asukastuvilla on ollut 44 884 käyntiä.

Käynnit ovat jakautuneet asukastuvittain seuraavasti:

Katiska: 6286Koillistuuli: 12069

Kotikulma: 5251Länsi-Puijo: 6273

Petonen: 9873Puijonlaakso: 5132

8090 70 50 30 10

75%

44

401 06Indikaattori �Kirjallinen kuvaus siitä, kuinka yhteisöllisyys on lisääntynyt

Kuinka yhteisöllisyys on lisääntynyt Otteita sos.psyk.yo:n Helena Siposen työharjoitte-luraportista:

”…työtehtäväkseni sovittiin menneisyyden muistelu-keskustelupiiritoiminnan suunnittelu, tilaisuuksien valmistelu, toiminnan käynnistys ja käytännön toteutus kahdella asukastuvalla Puijon-laaksossa ja Länsi-Puijolla. Toimintaan osallistui 7-17 henkilöä kerrallaan.

Sosiaalinen tuki ja sosiaaliset verkostot vai-kuttavat hyvinvointiin täyttämällä ihmisen sosiaa-lisia tarpeita. Näitä ovat muun muassa läheisyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja vahvistus omasta ar-vosta ihmisenä. Sosiaalisten verkostojen ja tuen ajatellaan vaikuttavan yksilön voimavaroihin selviytyä. Sosiaaliset verkostot ja tuki vähentävät stressitekijöitä ja vaikuttavat näin ollen myös ter-veyskäyttäytymiseen…Oli palkitsevaa huomata, että muistelupiirien osallistujat kertakerran jäl-keen kyselivät toistensa kuulumisia ja liikkuivat myös enemmän yhdessä.

Kaikki tulevat kuulluiksi ja kaikki saavat pu-hua. .. Muistelijat ovat kokeneet omien voimava-rojen vahvistumista ja löytämistä sekä verkoston antamaa tukea ja tulevaisuuden uskon vahvistu-

mista. Ennakkodialogeissa tärkeäksi muodostuvat vuoropuhelu, tasavertaisuus, ulkopuolisten ve-täjien tärkeä rooli, luottamus, avoimuus, ääneen sanominen, tunteiden ilmaiseminen, kokemus voi-mavarojen vahvistumisesta, toiveikkuus sekä koh-taaminen.

Asukastuvat… ovat oiva esimerkki siitä, kuin-ka matalan kynnyksen paikkoja ne ovat …sinne on helppo tulla, ne ovat viihtyisiä ”olohuoneita”, jos-sa voidaan tavata toisia kahvittelun ohella.

Tulevaisuuden muistelun tavoitteena oli tuot-taa voimavaroja ja lisää uskottavaa toiveikkuutta. Näin tapahtuikin. Sen pystyi ihan ulkoisen ole-muksen ja mielialan perusteella havainnoimaan. Myös palvelutalon osastonhoitaja totesi osallistu-jien aktivoituneen ja totesi myös yhteisöllisyyden lisääntyneen. Ennen asiakkaat makasivat paljon vuoteillaan ja heille tuotiin ruoka huoneeseen. Nyt he lähtevät porukalla alakertaan ruokailemaan ja keskustelemaan päivän puheenaiheista. Keskuste-lupiiriin osallistujat alkoivat kiinnittää huomiota ulkoiseen olemukseensa, pukeutumiseen, naiset olivat laittautuneet koruilla ja kauniilla vaatteilla sekä lakannet kyntensä. ”

45

402 01Indikaattori �Asiakkaista 80 % kokee saa-neensa vertaistukea paljon tai melko paljon

Asteikko: 1. en ole saanut 2. kyllä, melko vähän 3. en osaa sanoa 4. kyllä, melko paljon5. kyllä, paljon

Tu l o s :

Asiakkaista 27 % kokee saaneensa vertaistukea paljon tai melko paljon.(n=117/120)

402 00Tavoite �

Asiakkaat ovat saaneet vertaistukeaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

403 00Tavoite �

Asiakkaat ovat saaneet apua arjessaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

403 01Indikaattori �Asukastupien asiakkaille on jaettu 30 000 pussia leipää ilmaiseksi

Tu l o s :

Asukastuvilta on jaettu 43 137 pussia leipää ilmaiseksi. Leivänjako jakautui asukastuvittain seuraavasti:

403 02Indikaattori �Asiakkaat ovat saaneet 30 kertaa tulkkausapua

Tu l o s :

Tulkkausapua on annettu 12 kertaa vuoden aikana.

Katiska: 7949Koillistuuli: 6532Kotikulma: 13378

Länsi-Puijo: 11966Petonen: 0Puijonlaakso: 3312

27 % kokee saaneensa

Asiakkaat ovat saaneet vertaistukea

8090 70 50 30 10

27%

46

403 03Indikaattori �Asiakkaat ovat saaneet ruokailla asukastuvalla omakustannushin-taan 800 kertaa

Tu l o s :

Länsi-Puijon asukastuvalla on ruokailtu 1693 kertaa.Mukaan on ostettu 593 annosta. Yhteensä ruokailuja oma-kustannushintaan oli 2286.

403 04Indikaattori �Asiakkaille on jaettu EU –ruokakasseja ilmaiseksi

Tu l o s :

Asukastuvilta jaettiin 1043 ilmaista EU–ruokakassia asiakkaille.

Asukastuvittain määrät jakautuivat seuraavasti:

403 05Indikaattori �asiakkaista 80 % on saanut melko paljon tai paljon tukea tai apua arkielämään

Asteikko:1. En ole saanut tukea tai apua 2. Olen saanut melko vähän

tukea tai apua 3. En osaa sanoa4. Olen saanut melko paljon

tukea tai apua5. Olen saanut paljon tukea tai

apua

Tu l o s :

Asiakkaista 29 % on saanut melko paljon tai paljon tukea tai apua arkielämään.(n=117/120)

403 06Indikaattori �Kirjallinen kuvaus siitä, miten asiakas on saanut apua arjessa

Miten asiakas on saanut apua arkeensaLasse aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa asu-kastuvalla syyskuun lopussa. Sitä ennen hän oli ol-lut noin vuoden tekemättä mitään. Omien sanojen-sa mukaan hän oli passivoitunut, vuorokausirytmi oli sekaisin eikä hän ollut enää kavereidensakaan kanssa paljon tekemisissä. Väsyneenä ei jaksanut innostua ja pitkäjänteisyys oli kadoksissa. Asioi-hin keskittyminen oli vaikeaa.

Noin kuukauden kestäneen kuntouttavan työ-toiminnan myötä nukkumisrytmi on palautunut ja ajanvietto tyttöystävien ja kavereiden kanssa

on vilkastunut. Ensimmäisen kuukauden jälkeen neljän päivän työviikko muuttui viisipäiväiseksi Lassen omasta pyynnöstä. Sosiaalisia suhteita hä-nelle on tullut lisää. Asukastuvalla on tullut useita onnistumisia auktoriteettiasioissa, samoin ATK-neuvonnassa. Palaute asiakkailta on ollut erittäin hyvää. Kokonaisuudessaan elämä menee aivan toisilla raiteilla ja Lasse kokee olevansa yhteis-kunnallisesti merkittävä. Hän tulee aamulla mie-lellään töihin.

8090 70 50 30 10

29%

Katiska: 200Koillistuuli: 141Kotikulma: 0

Länsi-Puijo: 345Petonen: 215Puijonlaakso: 142

47

403 07Indikaattori �PalveluPuijola on suoritta-nut 790 työtilausta ja 1100 työtuntia

Tu l o s :

PalveluPuijola on suorittanut 689 työtilausta ja 1056 työtuntia.

403 08Indikaattori �PalveluPuijolan asiakkaista vähintään 80 % ovat melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväi-siä PalveluPuijolan toimintaan

Tu l o s :

PalveluPuijolan asiakkaista 96 % ovat melko tai erittäin tyytyväisiä PalveluPuijolan toimintaan.(n=24/30)

8090 70 50 30 10

96%

404 00Tavoite �

Henkilöitä on työllistettyTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

404 01Indikaattori �Lähiötyössä on ollut 50 henkilöä palkkatukityössä

Tu l o s :

Lähiötyössä on ollut 63 henkilöä palkkatukityössä.

404 02Indikaattori �PalveluPuijolassa on ollut osa-aikatöissä 1 henkilö

Tu l o s :

PalveluPuijolassa on ollut osa-aikatöissä 6 henkilöä.

404 03Indikaattori �Palkkatuella työllistetyt henkilöt ovat tehneet 12 henkilötyö-vuotta

Tu l o s :

Palkkatuella työllistetyt henkilöt ovat tehneet 16,18 henkilötyövuotta.

404 04Indikaattori �Lähiötyössä on ollut 25 henkilöä työharjoittelussa tai työvalmen-nuksessa

Tu l o s :

Lähiötyössä on ollut 25 henkilöä työharjoittelussa tai työvalmennuksessa.

4848

404 05Indikaattori �Työharjoittelussa ja työvalmennuksessa olleet ovat tehneet 1 henkilötyövuoden

Tu l o s :

Työharjoittelussa ja työvalmennuksessa olleet ovat tehneet 4,43 henkilötyövuoden.

404 06Indikaattori �Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 7 henkilöä

Tu l o s :

Kuntouttavassa työtoimin-nassa on ollut 11 henkilöä.

404 07Indikaattori �Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet henkilöt ovat osallistuneet työtoimintaan 550 päivänä

Tu l o s :

Kuntouttavassa työtoimin-nassa olleet henkilöt ovat osallistuneet työtoimintaan 1236 päivänä.

404 08Indikaattori �Lähiötyössä työsuhteessa tai harjoittelussa olleista on sijoittunut vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä

Tu l o s :

Asukastuvilla työskennelleis-tä palkkatukityöntekijöistä 6 työllistyi avoimille työmarkkinoille.

49

405 01Indikaattori �90 % työyhteisön jäsenille on pidetty henkilöstöpalavereja

Tu l o s :

Henkilökunnan osallistumis-prosenttia henkilöstöpalave-reihin ei mitattu.

405 02Indikaattori �Henkilöstöpalavereihin on osallistunut 40 henkilöä

Tu l o s :

Henkilöstöpalavereihin on osallistuttu 168 kertaa.

405 03Indikaattori �Henkilöstölle on pidetty 30 perehdytys tilaisuutta

Tu l o s :

Asukastupien työntekijöille on pidetty 55 perehdytystilaisuutta.

405 00Tavoite �

On vahvistettu työllistymisen mahdollisuuksia Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

405 04Indikaattori �Henkilöstölle on pidetty 80 kahdenkeskistä työllistymispolku -keskustelua

Tu l o s :

Henkilöstölle on pidetty 44 kahdenkeskistä työllistymis-polkukeskustelua.

405 05Indikaattori �Henkilöstön koulutuksiin on osallistunut 60 henkilöä

Tu l o s :

Henkilöstön koulutuksiin on osallistunut 25 henkilöä.

50


PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA

501 01Indikaattori �Yrityksiin tehtyjen harjoittelu- ja työsopimusten määrä on 40

Tu l o s :

Yrityksiin tehtyjen harjoitte-lu- ja työsopimusten määrä on 25.

501 02Indikaattori �Yrityksiin tehtyjen palkkatyösopimusten määrä on 15

Tu l o s :

Yrityksiin tehtyjen palkkatyösopimusten määrä on 11.

501 03Indikaattori �5 maahanmuuttajaa on työllistynyt yli puoli vuotta kestävään työsuhteeseen

Tu l o s :

5 maahanmuuttajaa on työllistynyt yli puoli vuotta kestävään työsuhteeseen.

501 00Tavoite �

Maahanmuuttajille on löydetty työ- ja harjoittelupaikkojaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

51

502 01Indikaattori �Kuvaus maahanmuuttajan työllistymispolusta

Kuvaus maahanmuuttajan työllistymispolustaKiinteistönhoitoalan yritys ilmoitti tammikuun alussa tarvitsevansa osa-aikaisia lumityönteki-jöitä. Niinpä kävimme työttömänä olevan maa-hanmuuttajamiehen kanssa 5.1. neuvottelemassa lumityöntekijän paikasta. Nämä paikat olivat ns. kotoa töihin kutsuttavia paikkoja eli jos on tarvetta, niin silloin on työtä. Tammikuu oli hyvin kylmä ja sateeton. Lumitöitä ei ollut yhdellekään päivälle. Jouduin hyvin monta kertaa kannustamaan maa-hanmuuttajaa odottamaan lumen tuloa ja töiden alkua. Helmikuun alussa sää muuttui sateiseksi ja 2. päivä helmikuuta alkoi miehellä lumityöt. Töi-tä oli reilusti ja mies teki mallikelpoisesti hänelle

annetut työtehtävät. Tuli kevät ja alkoi pihatyöt, tässä vaiheessa miehellä oli jo kokopäiväisesti työtä. Kesäkuussa jutellessa hänen kanssaan, hän sanoi että oli saanut toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Syyskuun alussa tavatessani hä-net, hän liikkui työkohteiden välin aivan uudella yrityksen autolla. Auton hän oli saanut heinäkuus-sa käyttöönsä. Tämä maahanmuuttajamies oli erit-täin tyytyväinen työpaikkaansa. Tämä esimerkki osoittaa, että menestyvä yritys osaa arvostaa ja antaa mahdollisuuden maahanmuuttajalle silloin, kun siihen on edellytyksiä.

502 00Tavoite �

Maahanmuuttajat ovat saaneet henkilökohtaista apua työn etsimiseenTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

52


PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE

601 00Tavoite �

Mahkulaiset kokivat, että Mahkulaan on ollut helppo tullaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

601 01Indikaattori �85 % Mahkulaista kokee Mahkulaan tulemisen olevan Erittäin helppoa tai Melko helppoa.

Asteikko:1= Erittäin vaikeaa2 = Melko vaikeaa3 = En osaa sanoa4 = Melko helppoa5 = Erittäin helppoa

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset kokevat Mahkulaan tulemisen olevan erittäin tai melko helppoa.

85 70 50 30 10

100 %

5353

601 02Indikaattori �Mahkulaan on helppo tulla

Havainnoinnilla on vahvistettu että Mahkulaan on helppo tulla.Olen 61-vuotias mies. Olen kotoisin Pielavedeltä. Kuopioon muutin silloisen vaimoni kanssa vuonna 1984 jolloin työllistyin Saastamoisen vaneritehtaal-le Särkilahteen. Työssäoloaikana tutustuin muihin tehtaan työn tekijöihin ja asuimme samassa pihapii-rissä tehtaan asunnoissa. Päihteiden käyttö lisääntyi pikkuhiljaa vuosi vuodelta työkavereiden keskuu-dessa mutta töissä kävimme kuitenkin vaihtelevalla menestyksellä.

Perhesuhteen alkoivat rakoilla päihteiden käy-tön lisäännyttyä.

Vuonna 1991 tehtaan toiminta päättyi ja samalla työt loppuivat. Päihteiden käyttö alkoi olla jo päi-vittäistä.

Ajelin kännissä autolla ja jäin ratista kiinni 1992. Silloin lähti kortti ja emäntä.

Silloin alkoi todellinen alamäki elämässäni. Syyllistyin lukuisiin pikkurikoksiin ja kävin istu-massa sakkoja vankilassa useita kymmeniä kertoja.

Tapasin nykyisen avovaimoni vuonna 2001 ja päihteiden käyttö vähentyi jonkun verran mutta pikkurikoksia syntyi ja olin putkassa aina kun otin viinaa.

Ryyppääminen ei ollut enää päivittäistä vaan otin 4päivän tai 2 viikon putkia. Ja avovaimoni päihteiden käyttö lisääntyi siinä samalla minun juo-dessani.

Vuonna 2007 sain sydänkohtauksen ryyppyreis-sullani ja jouduin Kyssin teholle 9 päiväksi.

Ryyppääminen loppui siihen lähes kokonaan. Oli vaihtoehto jos juon niin henki lähtee.

Vuonna 2009 tapasin vahan tuttavani Juhan Kotikulman ajoilta keskustassa ja Juha kertoi työs-kentelevänsä nykyään mahkussa. Juha kertoi että mahkulla olisi mahdollista auttaa meitä elämässä eteenpäin.

Juha auttoi meitä soskun jutuissa ja oli hommaa-massa meille puutarhalta töitä ja sieltä asunnon.

Eämänkumppanini tekee kokopäiväisesti puu-tarhurin hommia ja minä olen osapäiväinen joka paikan höylä.

Mahkun kautta ollaan löydetty meille harrastuk-sia muun tilalle. Ollaan kalastettu ja käyty retkellä kuvaamassa luontoo.

Olemme mahkuun usein yhteydessä ja saamme apua joka asiaan mihin tarvitaan.

Ollaan opittu itse hoitamaan virastoasioita ja raha asiatkin luistaa.

Ryyppääminen ja rötöstelyt on jäänyt pois meil-tä ja elämä on kunnossa. Olemme saaneet hankittua kotiimme sellaista tavaraa joista ei voinut aiemmin edes haaveilla. Sukulaisten kanssa ollaan vuosien jälkeen väleissä ja on käyty kylässä. Jopa on pyy-detty kylään kun aiemmin sanottiin että tänne ei ole mitään asiaa.

Suuret kiitokset mahkulle siitä että on jaksanut kuunnella ja potkia meitä elämässä eteenpäin ja on uskonut meihin enemmän varmaan kun me ite.

Muuan Mahkulainen, 12.11.2010

Nuoresta iästä huolimatta olen ennättänyt istua vankilassa useamman kerran erilaisista rikoksista. Viimeisin tuomio oli reilun vuoden mittainen. En-nen viimeisen tuomion päättymistä minut ohjattiin Kuopion vankilan kautta Mahku- hankkeeseen. Kävin tutustumassa vartijan kanssa Mahkun toi-mintoihin ja kiinnostuin jonkun verran Mahkusta. Vapautuessani kesällä 2009 Mahkun työntekijä oli vastassa minua vankilasta ja ohjasi minut silloi-selle asunnolleni joka oli tukiasunto Patakukkulan toimintakeskuksessa. Olin kotoisin toiselta paik-kakunnalta enkä osannut liikkua Kuopiossa enkä tiennyt missä hoitaa asioitani.

Vapautumiseni jälkeen Mahku on auttanut ja opettanut minua hoitamaan virastoasioita, käyt-tänyt lääkärissä ja yleensä liikkumaan Kuopiossa sekä mistä löytyy mitäkin palveluja.

Mahku innosti minut hakeutumaan kouluun ja auttoi selviytymään koulusta. Sitä kautta sain päästötodis-tuksen ja ammatin parhain mahdolli-sin arvosanoin.

Opiskelun aikana sain myös oman asunnon Mahkun järjestämänä. Mahku auttoi hankkimaan huonekalut asuntoon ja on antanut ohjausta asumi-seen liittyvissä asioissa.

Mahku on järjestänyt toimintaa vapaa-ajalle.Päihteiden käyttö on vähentynyt ja vapautumi-

sen jälkeen en ole syyllistynyt uusiin rikoksiin.Mahkuun on ollut mukava mennä ja siellä on

mahdollista harrastaa ja keskustella ihmisten kans-sa.

Olen käynyt Mahkussa lähes päivittäin ja on hyvä kun on paikka mistä saa apua.

Mahkun asiakas, 17.11.2010

54

602 00Tavoite �

Mahkulainen saanut apua elämäntilanteensa helpottamiseksi Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

602 02Indikaattori �Mahkulaiset kirjoittivat kuvauksen Mahkun vaikutuksesta elämäntilanteeseensa

Mahkulaiset kirjoittivat kuvauksen Mahkun vaikutuksesta elämäntilanteeseensa.(Katso kuvaus 601 02, s.53.)

602 01Indikaattori �85% mahkulaisista vastaa Olen saanut paljon apua tai Olen saanut melko paljon apua. kysymykseen:

Oletko saanut apua elämänti-lanteesi helpottamiseksi ?

Asteikko:1. Olen saanut paljon apua2. Olen saanut melko paljon

apua 3. En osaa sanoa4. Olen saanut melko vähän

apua5. En ole saanut lainkaan apua

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset ovat kokeneet saaneensa apua elämäntilanteensa helpottamiseksi.

85 70 50 30 10

100 %

55

602 03Indikaattori �Mahkulainen saanut keskus-teluapua

Tu l o s :

Mahkulainen on saanut keskusteluapua 471 kertaa.

602 04Indikaattori �85% mahkulaisista vastaa Olen saanut paljon tai melko paljon ohjausta.

vastaa kysymykseen: Miten olet saanut asioimis- ja palvelu ohjausta virastoissa ja toimis-toissa asiointiin?

Asteikko:1. Olen saanut paljon ohjausta2. Olen saanut melko paljon

ohjausta3. En osaa sanoa4. Olen saanut melko vähän

ohjausta 5. En ole saanut lainkaan

ohjausta

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset kokevat saaneensa paljon tai melko paljon ohjausta virastoissa ja toimistoissa asiointiin.

602 05Indikaattori �150 kpl ohjauskertoja

Tu l o s :

Mahkulaisille on annettu asioimis- ja palveluohjausta virastoissa ja toimistoissa asiointiin 184 kertaa.

602 06Indikaattori �Mahkulainen saanut tukihen-kilön mukaan asioimaan (sos.tmtso, lääkäri, kela)

Tu l o s :

Mahkulainen on saanut tukihenkilön mukaan asioimaan (sos toimisto, lääkäri, kela jne.) 176 kertaa.

85 70 50 30 10

100 %

56

603 00Tavoite �

MahKun toiminnot antoivat osallistumisen mahdollisuuksiaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

603 01Indikaattori �85 % mahkulaisista vastaa Melko samaa mieltä tai Täysin samaa mieltä väittämään:Toiminta antaa osallistumisen mahdollisuuksia

Asteikko:1. Täysin eri mieltä2 . Melko eri mieltä3. En osaa sanoa4. Melko samaa mieltä5. Täysin samaa mieltä

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset ovat täysin tai melko täysin sitä mieltä, toiminta antaa osallistumisen mahdollisuuksia.

603 02Indikaattori �Mahkussa on tuettu vapaaeh-toista kansalaistoimintaa

Tu l o s :

Mahkussa on tuettu vapaaehtoista kansa-laistoimintaa (leirit, retket, pelipäivät ym.) 34 tapahtumaa ja 232 osallistumiskertaa.

603 03Indikaattori �Omaisia ja läheisiä osallistunut Mahkun järjestämiin tapahtu-miin 40 käyntikertaa

Tu l o s :

Omaisia ja läheisiä on osallistunut Mahkun järjestämiin tilaisuuksiin 56 kertaa.

603 04Indikaattori �Mahkulaisille järjestetty tilai-suuksia, jotka mahdollistavat läsnä- ja yhdessäoloa

Tu l o s :

Mahkulaisille on järjestetty tilaisuuksia, jotka mahdollistavat läsnä- ja yhdessäoloa (avoimet ovet) 128 kertaa ja 384 osallistumiskertaa.

603 05Indikaattori �Mahkulaiset osallistuneet Mah-Kun tapahtumien järjestelyihin

Tu l o s :

Mahkulaiset ovat osallistuneet MahKun tapahtumien järjestelyihin, 5 henkilöä ja 14 järjestelyihin osallistumiskertoja.

85 70 50 30 10

100 %

57

604 00Tavoite �

Mahkulainen on saanut vertaistukeaTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

604 01Indikaattori �85% mahkulaisista vastaa Olen saanut paljon tai melko paljon vertaistukea kysymykseen:

Miten olet kokenut saaneesi vertaistukea Mahkulassa?

Asteikko:1. Olen saanut paljon vertais-

tukea 2. Olen saanut melko paljon

vertaistukea 3. En osaa sanoa4. Olen saanut melko vähän

vertaistukea 5. En ole saanut lainkaan

vertaistukea

Tu l o s :

89 % mahkulaisista kokee saaneensa paljon tai melko paljon vertaistukea Mahkulassa.

85 70 50 30 10

89%

605 01Indikaattori �Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa, että Mahkulaisten päihteiden käyttö on vähentynyt

Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa, että Mahkulaisten päihteiden käyttö on vähentynytMahkulaisten osallistumiskerrat ja aktiivisuus ovat lisääntyneet hankkeen aikana. Viriketoi-mintoihin osallistuminen on tuonut monelle mahkulaiselle lisää päihteettömiä päiviä. Yhdys-kuntapalvelun Mahkussa suorittaneet mahkulai-set ovat selviytyneet palvelusta hyvin ja palvelu ei ole keskeytynyt kenelläkään päihteiden käy-tön takia. Moni mahkulainen on aktivoitunut päihteiden käytön vähennyttyä ja aloittanut työ-harjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan.

605 02Indikaattori �Yksi kuvaus, miten yhden mahkulaisen päihteidenkäyttö on vähentynyt

605 03Indikaattori �Mahkulaisten rikostenmäärä vähentynyt.

605 04Indikaattori �Yksi mahkulaisen kertomus, miten Mahku on tukenut rikoksetonta elämää ja ehkäissyt uusintarikollisuutta

605 05Indikaattori �Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa että, mahkulaisten rikosmyönteiset ja yhteiskuntavastaiset asen-teet ovat vähentyneet

(Nämä indikaattorit: katso kuvaus 601 02, s.53.)

mahkulaisista kokee saaneensa paljon tai melko paljon vertaistukea

85

70

50

30

10

89%

Mahkulaisten osallistumiskerrat ja aktiivisuus

605 02Indikaattori Yksi kuvaus, miten yhden mahkulaisen päihteidenkäyttö on vähentynyt

605 03Indikaattori Mahkulaisten rikostenmäärä vähentynyt.

605 04Indikaattori

605 00Tavoite �

Mahku tukenut mahkulaisten päihteetöntä- ja rikoksetonta elämääTämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

58

605 06Indikaattori �Kaksi sidosryhmän edustajan kuvausta miten Mahku on muuttanut rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita

Asiakkaiden rikosmyönteisten ja yhteiskuntavastaisten asenteiden muutoksesta Mahkun aikanaNämä ajatukseni perustuvat Kuopion yhdyskun-taseuraamustoimiston noin kymmenen Mahkuun ohjaaman asiakkaan tuntemukseen. Olen yhdys-kuntaseuraamustoimiston vastuutyöntekijänä ai-nakin kuuden asiakkaan kohdalla.

Ajatteluni ja arvioni pohjalla olen käyttänyt van-kilassa käytettävän Riski- ja tarvearvioinnin (RiTa) käsikirjan ajatteluun ja asenteisiin liittyviä osioita.

RiTassa ajatteluun ja asenteisiin liittyviä kohtia ovat ainakin tavoitehakuinen aggressiivinen käy-tös, ongelmallisten elämänalueiden tunnistaminen ja määritteleminen, ongelmanratkaisukyvyt, mui-den ihmisten näkökantojen ymmärtäminen, sosi-aaliset - ja vuorovaikutustaidot, itsehillinnän puute ja impulsiivisuus, rikosmyönteiset asenteet, viha-mielisyys ja epäluuloisuus, asenne auktoriteetteja kohtaan sekä motivaatio muutoksen aikaansaami-seen ja rikollisesta käyttäytymisestä luopumiseen. Arvioin, että nämä asenteisiin ja ajatteluun liittyvät käsitteet on hyvä luetella, koska ”rikosmyönteisten ja yhteiskuntavastaisten asenteiden” pohdinta oli-si liian kapeaa, jos ”asenteiden” sisältöä ei avaisi. ”Huono asenne” voi muodostua vakavaksi oikeus-turvakysymykseksi sellaisen asiakkaan kohdalla, joka jostakin syystä koetaan hankalaksi virallisessa toimintaympäristössä; ”huonon asenteen” varjolla voidaan jopa jättää asiakas ilman sitä apua, tukea ja panostusta, jota hän objektiivisella ja asialähtöisel-lä tavalla arvioituna selkeästikin tarvitsisi.

Arvioni mukaan asiakkaideni asenteissa on tapahtunut muutosta yhteiskunnallisesti kestä-vämpään ja elämänhallintaa edistävään suuntaan heidän Mahkussa olemisensa aikana. Uskon, että suuri osa asennemuutoksista selittyy sillä, että Mahkun yhteisöllinen ja kannustava ilmapiiri roh-kaisee ”luopumaan suojauksesta” ja defensseistä, joita on monen kohdalla helposti kehittynyt mm.

vankilassa olemisen aikana ja lukuisten viran-omaisiin ja yhteiskuntaan pettymisten tuloksena. Kun asiakas kokee tulleensa kohdatuksi arvokkaa-na yksilönä ja tasavertaisesti, hänen on helpompaa avata omaakin ajatusmaailmaa siihen suuntaan, että hän voi ottaa vastuuta omista asioista ja jopa virheistään, tunnistaa ja tunnustaa ongelmia ja us-kaltaa pyytää ja ottaa vastaan apua. Kertyvät on-nistumisten kokemukset ja elämänhallinnan tunne taas avaavat tietä sille, että itseluottamus ja -hil-lintä kasvavat, kommunikaatiotavat jalostuvat ja motivaatio yhä eteenpäin pyrkimiseksi lisääntyy.

Yhteenvetona näen, että paras tapa vähentää rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita lähtee ennen kaikkea onnistuneesta kommunikaa-tiosta ja kohtaamisesta. Kun ne sujuvat, päästään helpommin kiinni ”todellisiin” työskentelyä vaati-viin asioihin ja kun niitä onnistutaan yhteistyössä ratkaisemaan, vaikuttaa se rikollisen käyttäytymi-sen vähentymiseen ja yhteiskunnallisten kykyjen lisääntymiseen. Mielestäni paras tapa mitata näitä sinänsä abstrakteja käsitteitä on se, ovatko asi-akkaat oikeasti päässeet ”kiinni elämän syrjään” ja omien asiakkaideni kohdalla on ollut selkeästi nähtävissä, että moni on ainakin osittain Mahkun avulla saanut muutettua elämänsä suuntaa jopa todella paljon ja ei ole syyllistynyt uusiin rikok-siin. Siksi arvioinkin, että Mahku on vaikuttanut toiminnan ammatillisuuden keinoin asiakkaiden rikosmyönteisten ja yhteiskuntavastaisten asen-teiden vähentymiseen.

Marjut Viitikko Kuopion yhdyskuntaseuraamus-toimisto

20.10.2010

59

Rikosseuraamuslaitoksen eräänä keskeisenä teh-tävänä ja tavoitteena on pyrkiä vähentämään ri-koksesta tuomittujen henkilöiden rikoksenuusi-misriskiä. Yhtenä keinona tähän on vaikuttaminen asiakkaiden rikosmyönteisiin sekä yhteiskunta- ja viranomaisvastaisiin asenteisiin ja näiden kautta tavoitteena saada asiakkaat sitoutumaan muutos-työskentelyyn rikoksettoman elämäntavan, päih-teidenkäytön hallinnan sekä yhteiskuntaan integ-roitumisen edistämiseksi.

Kyseinen tehtävä on erittäin haastava ja hyvin usein erittäin pitkänkin ajanjakson vaativa proses-si joka parhaimmillaan konkretisoituu asiakkaan, rikosseuraamuslaitoksen työntekijän sekä jatku-vuutta edustavan kolmannen toimijan kesken teh-tävässä yhteistyössä. Omassa toiminnassamme ja työskentelyssämme asiakkaiden kanssa pyrimme käynnistämään heissä prosesseja, joiden myötä heidän olisi mahdollista saada uusia oivalluksia mahdollisuuksistaan vaikuttaa oman elämänsä kul-kuun. Monella asiakkaalla myönteiseen elämän-muutokseen käytettävissä olevat voimavarat sekä ominaisuudet ovat hautautuneet matkan varrella eri elämänalueilla vastaan tulleisiin epäonnistumisiin, rikoksiin syyllistymisiin sekä päihteiden ongelma-käyttöön.

Kun tällaisia laaja-alaisia, kokonaista elämän-tyyliä ja ajattelutapaa koskevia muutosprosesse-ja lähdetään asiakkaan kanssa käynnistämään on luonnollisesti lähdettävä liikkeelle hyvin pienin ja varovaisin askelin sekä tavoittein. Rikosseuraa-muslaitoksen asiakkuudet vaihtelevat pituuksiltaan alle kuukaudesta pisimmillään kolmeen vuoteen kerrallaan mutta toki asiakkuuksia voi olla yhdellä asiakkaalla useita peräkkäinkin. Joka tapauksessa aika, joka rikosseuraamuslaitoksen työntekijällä on käytettävissä yhden asiakkaan kanssa on rajalli-nen monessakin suhteessa. Paitsi itse asiakkuuden toimeenpanon sisällä mutta myös toimeenpanon kokonaisajan rajallisuuden näkökulmasta on rikos-seuraamuslaitokselle ensiarvoisen tärkeää löytää työskentelyyn yhteistyökumppaneita, jotka voivat tarjota asiakkaille sellaisia tuki- ja työskentelymuo-

toja joita emme itse pysty heille tarjoamaan.Olen saanut olla seuraamassa Mahku kokeilu-

ja kehittämishankkeen toteutumista ja edistymistä sen alkutaipaleelta lähtien. Rikosseuraamusalan edustajana minulta ja kollegoiltani on kysytty hankkeen alusta lähtien ajatuksia ja mielipiteitä sii-tä, millaisia asioita ja tekijöitä tulisi ottaa huomioon jotta hanke pystyisi palvelemaan mahdollisimman hyvin myös rikosseuraamusten piiristä hankkeen toimintaan tulevia asiakkaita.

Itselläni henkilökohtaisesti ei ole ollut omia asiakkaita Mahkun piirissä. Mahkun toiminnasta ja vaikutuksista asiakkaittemme elämäntilanteisiin on minulle kuitenkin muodostunut selkeä kuva kun olen seurannut kollegoitteni työskentelyä Mahkun toimintaan ohjaamien asiakkaittensa kanssa. Mah-kun toiminnan ehdoton vahvuus asiakastyössä on mahdollisuus yksilölliseen tuen järjestämiseen jo-kaisen asiakkaan omien henkilökohtaisten tarpei-den mukaan. Lisäksi vahvuutena on tuen tarjoa-minen asiakkaille myös normaalin virasto työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin ainakin puhelimit-se juuri sillä hetkellä kun heillä on päällä akuutti tilanne johon tarvitsevat apua.

Monella rikosseuraamusalan asiakkaalla on kehittynyt ajan mittaan vastarintaa kaikkea viran-omaistoimintaa ja niin sanotun normiyhteiskunnan toimintaa vastaan. Syitä voi olla hyvin monenlaisia lähtien mahdollisesti jo lapsuuden ajan huostaan-otoista tai lastenkoti- ja koulukoti sijoituksista. Asiakkaan sosiaaliset kyvyt ja vuorovaikutustaidot ovat voineet jäädä kehittymättä osittain päihteiden-käytön vuoksi mutta osittain myös sen vuoksi että henkilö on voinut syrjäytyä normiyhteiskunnan toiminnoista hyvin monella eri tapaa etenkin jos henkilö on kokenut häntä koskevien vaatimusten olevan liian vaikeita saavuttaa ja tavoittaa sekä laa-dullisesti että määrällisesti. Tämä syrjäytyminen voi aiheuttaa asiakkaissamme reaktioita jotka ilme-nevät rikosmyönteisyytenä, yleisenä yhteiskunnan vastaisena uhmakkuutena ja ajoittain myös koros-tuneen provosoivana käyttäytymisenä erilaisissa tilanteissa.

Mahkun vaikutuksista rikosseuraamusalan asiakkaisiin

60

Mahkun toiminnassa asiakkaittemme rikos-myönteisiin ja yhteiskuntavastaisiin asenteisiin on mielestäni vaikuttanut myönteisesti se asenneilmas-to, johon asiakkaat tulevat toimintaan lähtiessään. Asiakkaamme ovat saaneet huomata, että jokaises-ta ihmisestä löytyy myös vahvuuksia ja yllättäviä-kin voimavaroja kun niitä vain saadaan ”kuorittua” vähitellen jostain sieltä monien ennakkoluulojen ja ennakkoasenteiden kerrosten alta. Osalle asiakkais-tamme voi olla kokonaan uusi ja uusia ajatuksia herättävä kokemus tulla hyväksytyksi tavallisten ihmisten parissa omana itsenään kaikkine ongelmi-neen ilman minkäänlaista ihmissuhteisiin ja vuoro-vaikutukseen liittyvää ”kaupankäyntiä” mihin he ovat ehkä tottuneet omassa arkipäivän viitekehyk-sessään. Monelle ainoa hyväksynnän vastakaikua

antanut viiteryhmä on ollut tai on edelleen päihtei-siin ja/tai rikoksiin liittyvä kaveripiiri. Mahku on paikka, jossa he voivat turvallisesti omaan tahtiin ja itselleen luontevin askelin lähteä halutessaan vie-mään eteenpäin kehitysprosessia kohti uudenlaista elämää ja sitä kautta kiinnittyä heille uusiin päih-teetöntä ja rikoksetonta elämää tukeviin yhteiskun-nan rakenteisiin.

Kuopion vankila, vapauttamisyksikkö, kehittä-mispäällikkö Miika Kaskinen, 2.12.2010

605 07Indikaattori �Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa että, mahkulaisten rikosmyönteiset ja yhteiskuntavastaiset asenteet ovat vähentyneet

Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa että, mahkulaisten rikosmyönteiset ja yhteiskuntavastaiset asenteet ovat vähentyneetMahkulaiset suhtautuvat yleisesti hyvin kriittisesti yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Mahkulaiset ovat tuoneet esille keskusteluissa heidän omaa rooliaan ja vastuunkantoaan rikokseen syyllistymisessä. Hankkeen aikana ei ole tullut ilmi rikosseuraa-muksia mahkulaisille.

61

Tilintarkastuslausunto sosiaalisesta tilinpäätöksestä

Kuopion Setlementti Puijola ry

Olen tarkastanut Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010.

Tarkistaessani Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisen tilinpidon olen todennut että se noudattaa hyvin sosiaalisen tilinpidon SoT-menetelmää.

Olen tarkastanut prosessia, budjettia, kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen sisältöä riittävässä laajuudessa sen varmistamiseksi ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä. Sosiaalista tilinpitoa on toteutettu järjestelmällisesti budjetista tilinpäätökseen.

Esitetyt tulokset ovat luotettavia ja kirjanpidon tositteet hyvässä järjestyksessä. Pistokokeita käyttäen totean että indikaattoreiden tuloksille löytyy tositteet.

Olen kommunikoinut Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisen tilinpidon koordinaattorin kanssa parannusehdotuksista ensi vuoden sosiaalista tilinpitoa ajatellen.

Sosiaalinen tilintarkastukseni antaa riittävän perustan sanoa että tilinpäätös sisältää oikeat tiedot Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisesta tuloksesta.

Uumajassa 20.4.2011

Håkan Björk

Kuopion Setlementti Puijola ryHapelähteenkatu 3370110 Kuopio

Puh. 050 554 8877Fax. (017) 287 2866

www.puijola.net

kuopion setlementti puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010

Documents