kustannustehokas taimikonhoito metsänomistajat inkeroinen 26.4.2016
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Kustannustehokas taimikonhoito –seminaarisarja
Karri Uotila, LUKE
Taimikonhoidon kustannukset – sekä
metsureita että koneita tarvitaan
© Luonnonvarakeskus
Esityksen sisältö
• Taimikonhoidon kustannukset
metsurityönä
• Koneellinen taimikonhoidon
kustannukset
• Ensiharvennuksen
ennakkoraivauksen tarve ja
kustannukset
2 27.4.2016
© Luonnonvarakeskus
Varhaisperkauksessa poistuma on
tyypillisesti 10 000–20 000
runkoa/ha ja sen keskimääräinen
läpimitta on 1–2 cm.
Nuoren metsän kunnostuskohteella
poistumaa on tyypillisesti 10 000–
15 000, mutta poistuman
keskimääräinen läpimitta on 3–6
cm, ja työn vaatima aika siten
moninkertainen
varhaisperkaukseen verrattuna.
4 27.4.2016
Karri Uotila/Luke
Erkki Oksanen/Luke
© Luonnonvarakeskus
0
1
2
3
4
5
0 10000 20000 30000
Työ
ajan
me
ne
kki,
pv/
ha
Poistuman tiheys, kpl/ha
5 cm
3 cm
1 cm
Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010
Poistuman vaikutus taimikonhoidon
ajanmenekkiin
© Luonnonvarakeskus
0
1
2
3
4
5
0 10000 20000 30000
Työ
ajan
me
ne
kki,
pv/
ha
Poistuman tiheys, kpl/ha
5 cm
3 cm
1 cm
Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010
Poistuman vaikutus taimikonhoidon
ajanmenekkiin
© Luonnonvarakeskus
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 5 10 15 20
Po
istu
ma,
run
ko
a/h
a
Taimikon ikä, vuotta
Ensimmäistä kertaa hoidettava taimikko
7 27.4.2016
Lähde: Uotila ym. 2014
Poistuman määrä eri ikäisissä taimikoissa
© Luonnonvarakeskus
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Leh
tip
uu
sto
n p
pa, m
2/h
a
Taimikon ikä, vuotta
Uotila ym. 2012
Uotila & Saksa 2014
8 27.4.2016
Lehtipuuston pohjapinta-ala eri ikäisissä
istutuskuusikoissa
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoidon ajoituksen vaikutus
ajanmenekkiin
0
2
4
6
4 8 12 16 20
Aja
nm
en
ekk
i, p
v/h
a
Metsikön ikä, vuotta
Kuusi, MT
0
2
4
6
4 8 12 16 20
Aja
nm
en
ekk
i, p
v/h
a
Metsikön ikä, vuotta
Mänty, VT
Lähde: Uotila ym. 2014
© Luonnonvarakeskus
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 5 10 15 20
Po
istu
ma, ru
nko
a/h
a
Taimikon ikä, vuotta
Ensimmäistä kertaa hoidettava taimikko
Aiemmin perattu taimikko
12 27.4.2016
Lähde: Uotila ym. 2014
Varhaisperkauksen vaikutus poistuman määrään
© Luonnonvarakeskus
Varhaisperkauksesta aiheutuu vain
vähän kustannuksia koko
uudistamisketjua tarkasteltaessa.
0
100
200
300
400
500
600
700
800
€/h
a
Varhaisperkaus
ja myöhempi
taimikonhoito Ainoastaan
myöhempi
taimikonhoito
Varhaisperkauksen vaikutus taimikonhoidon
kokonaiskustannuksiin
© Luonnonvarakeskus
Lähde: Koskinen 2013
Varhaisperkaus on
tuottavinta keväällä
tehtynä; kesällä
työajanmenekki noin 35
% ja syksyllä noin 18 %
suurempi kuin keväällä.
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Kevät Kesä Syksy
Teh
oty
öaik
a,
h h
a-1
Totaali Reikä
Työn toteutusajankohdan vaikutus
varhaisperkauksen ajanmenekkiin
© Luonnonvarakeskus
0
50
100
150
200
250
300
350
400
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Pit
uu
s , c
m
Kaatoajankohta, kuukausi
15 27.4.2016
Lähde: Johansson 1992
Varhaisperkausvesan pituus 5 vuotta
katkaisun jälkeen
Työn toteutusajankohdan vaikutus
varhaisperkausvesojen kasvuun
Varhaisperkauksen
toteutusajankohdan
kustannustehokkuus
© Luonnonvarakeskus
Koneellisen taimikonhoidon
menetelmät
Yleisimmät käytössä olevat
koneellisen taimikonhoidon laitteet
ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä
perkaaja, sekä katkaisevalla
periaatteella toimivat Usewood Oy:n
Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää.
Ville Kankaanhuhta Karri Uotila
Karri Uotila
Naarva P25 kitkevä perkaaja
Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain Mense raivauspää
© Luonnonvarakeskus
Karri Uotila
Tämä 6 vuotta aiemmin kitketty kuusiko ei tarvitse
enää myöhempää taimikonhoitoa.
Alustavan arvion mukaan tilanne on vastaava n. 70 %
kitkentäkohteista. (Lähde: Kukkonen 2011)
Konekitkettyjä taimikoita
© Luonnonvarakeskus
Kohdevalinta onnistuminen on
konekitkennässä tärkeää.
Konekitkentään soveltuvat
vähäkiviset ja pinnanmuodoltaan
tasaiset kivennäismaiden kuusen ja
männyn taimikot
• Kasvatettavan puuston pituus n.
1 m
• Perattavan puuston pituus < 2 m
Ks. Koneellisen
Taimikonhoidon
Toimihenkilöopas
(www.metla.fi/
metinfo/metsanhoitopalvelut/
TH_manuaali.htm)
Karri Uotila
Konekitkennän kohdevalinta
© Luonnonvarakeskus
Tehollinen työajanmenekki kitkentään
hyvin soveltuvassa kohteessa on noin
6–7 h/ha ja kustannukset 500–600
€/ha.
Työkauden aikana voidaan perata noin
200 ha.
Karri Uotila
Konekitkennän tuottavuus
© Luonnonvarakeskus
0
5
10
15
20
25
0 10 20 30 40
Aja
nm
en
ek
ki, t
eh
otu
nti
a/h
a
Lehtipuuston tiheys 1 000/ha
Lehtipuuston keskipituus
3 m
1 m
2 m
Rantala & Kautto 2011
Hallongren & Rantala 2013
Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät
- Poistuman tiheys
© Luonnonvarakeskus
Lähde: Tomperi & Väänänen
Kitkentä on helpointa tehdä lehdettömään aikaan. Kuivahkoa kangasta karummilla
kasvupaikoilla kasvillisuus ei ole ongelma, mutta viljavalla kasvupaikalla se hidastaa
työtä keskikesällä. Kitkentä onnistuu ainoastaan sulan maan aikaan.
Kohtalaista Vaikeaa
Työskentely
Touko
VT tai karumpi
MT
OMT
Helppoa
Loka MarrasSyysEloHeinäKesäHuhti
Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät
- Ajankohta
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoito raivaussahalla Kitkentä -300 € Varhaisperkaus -600 € Kitkentä -400 € Myöhempi TH (-100 € Myöhempi TH) 800 € Ensiharvennus 900 € Ensiharvennus 100 € 200 €
Laskelma ei sisällä korkotekijää. Kustannusten nykyarvoistaminen diskonttaamalla muuttaa
menetelmien välistä vertailua, koska kustannukset painottuvat eri ajankohtiin. Laskelman oletuksilla
menetelmät ovat 3 % korkokannalla kustannustehokkuudeltaan tasavertaisia.
Karri Uotila
© Luonnonvarakeskus
Lähteet: Strandström & Poikela 2010, Hämäläinen ym. 2013
0
5
10
15
20
0 5000 10000 15000 20000 25000
Käytt
öaja
nm
en
ekki,
h/h
a
Poistuma, runkoa/ha
Metsuri
Tehojätkä
MenSe hakkuukone
MenSe pienkaivinkone
Työn tuottavuus koneellisessa taimikonhoidossa,
katkaisevat menetelmät
© Luonnonvarakeskus
Lähde: Hämäläinen ym. 2013
Työn tuntikustannus koneellisessa
taimikonhoidossa, katkaisevat menetelmät
© Luonnonvarakeskus
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
0 5 10 15 20 25 30
Ku
sta
nn
uk
se
t, €
/ha
Poistuman kantopohjapinta-ala, m2/ha
Metsuri, TES
Tehojätkä
Lähde: muokattu Strandströmin & Poikelan 2010 aineistosta, Metsäalan TES
Työn tuntikustannus koneellisessa
taimikonhoidossa, katkaisevat menetelmät
© Luonnonvarakeskus
Ennakkoraivauksen kustannukset
Ennakkoraivauksen ajanmenekki riippuu samoin poistuman
määrästä, kuten taimikonhoidon ajanmenekki.
Keskimääräiset kasvatushakkuiden ennakkoraivauskustannukset
olivat vuonna 2013 Suomessa 280 €/ha. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Työajanmenekki n. 8 tehotyötuntia/ha (Kärhä ym. 2006)
Kun ennakkoraivauksessa poistetaan puut alle metrin
etäisyydeltä ensiharvennuksessa poistettavien puiden tyviltä
ja näkyvyyttä haittaava, yli metrinen kuusialikasvos koko
alueelta. Työvaikeudeltaan tyypillinen ensiharvennuksen
ennakkoraivaus vastaa jotakuinkin varhaisperkausta.
31 27.4.2016
© Luonnonvarakeskus 32 27.4.2016
Erkki Oksanen/Luke
Myöhemmän taimikonhoidon oikealla ajoituksella voidaan välttyä
ennen ensiharvennusta tehtävältä alikasvoksen ja pienpuuston
ennakkoraivaukselta. Etenkin kuusikoissa riittävän tiheän
taimikon latvusto sulkeutuu taimikonhoidon jälkeen niin nopeasti
ettei lehtipuuvesakko pääse kehittymään.
© Luonnonvarakeskus
Pienen lehtipuun aiheuttama haitta on etenkin talviaikaisessa korjuussa
vähäinen.
Tämä kohde ei tarvitse ennakkoraivausta:
33 27.4.2016
Erkki Oksanen/Luke
© Luonnonvarakeskus 34 27.4.2016
Ennakkoraivaustarpeen aiheuttaa:
• Hoitamattomuus
• Liian tiheäksi taimikon-
harvennuksessa jätetty taimikko.
• Liian aikaisessa vaiheessa tehty
taimikonhoito ja sitä seuraava
vesominen.
Ennakkoraivaus voi olla tarpeen myös hyvin hoidetuissa taimikoissa, jos
olosuhteet alikasvoksen kehitykselle ovat erityisen suotuisat. Tällaisia
kohteita ovat erityisesti ravinteikkaat turvemaat, vettä hyvin pidättävät
hienojakoiset kivennäismaat sekä äestetyt männyn istutusalat.
Erkki Oksanen/Luke
© Luonnonvarakeskus
Ennakkoraivausta tarvitaan, jos 1) pienpuun korjuu on tappiollista, 2)
pienpuu haittaa puunkorjuuta, ja 3) pienpuun raivauskustannus on
edullisempi kuin sen aiheuttama lisäkustannus hakkuussa.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
0 2 4 6 8 10 12 14
Ko
rju
uku
stan
nu
kset
, €
/m3
Poistuman keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta, cm Lähde: Heikkilä ym. 2005
35 27.4.2016
Ensiharvennuksen korjuukustannukset
© Luonnonvarakeskus
Ennakkoraivausta tarvitaan, jos 1) pienpuun korjuu on tappiollista, 2)
pienpuu haittaa puunkorjuuta, ja 3) pienpuun raivauskustannus on
edullisempi kuin sen aiheuttama lisäkustannus hakkuussa.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
0 30 60 90 120 150
Tuo
ttav
uu
s, m
3/t
eh
otu
nti
Rungon koko, litraa
Ei kuusialikasvosta2 000 r/ha10 000 r/ha
36 27.4.2016
Alikasvoksen keskimäräinen pituus 2 m
Lähde: Kärhä ym. 2006
Alikasvoksen vaikutus ensiharvennushakkuun tuottavuuteen
© Luonnonvarakeskus
Ennakkoraivausta tarvitaan, jos 1) pienpuun korjuu on tappiollista, 2)
pienpuu haittaa puunkorjuuta, ja 3) pienpuun raivauskustannus on
edullisempi kuin sen aiheuttama lisäkustannus hakkuussa.
-0,80
-0,60
-0,40
-0,20
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
0 2 4 6 8 10 12
€/r
un
ko
Rinnankorkeusläpimitta, cm
Ensiharvennus- tuotto
Ennakkoraivaus- kustannus
37 27.4.2016
Ensiharvennuksen kannattavuus ja ennakkoraivauskustannus
© Luonnonvarakeskus
Käytännössä rajojen yksinkertaistaminen voi olla tarpeen?
38 27.4.2016
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
Ku
us
iali
ka
svo
ks
en
tih
eys
, ru
nk
oa
/ha
Ensiharvennuksen poistuma, runkoa/ha
1 m
2 m
3 m
4 m
Ennakkoraivauksen kannattavuusrajat (raja-arvoa tiheämpi kannattaa raivata)
Lähde: Kärhä ym. 2006
Kannattavuurajat kuusialikasvoksen
ennakkoraivaukselle
© Luonnonvarakeskus
Uudet teknologiset innovaatiot mahdollisesti
vähentänevät ennakkoraivauksen tarvetta
39 27.4.2016
Pienpuun korjuun kustannus-
tehokkuuden paraneminen alentaa
kannattavasti korjattavan puuston
läpimittavaatimuksia.
Puunkorjuun yhteydessä toteutettavan
raivauksen kehittäminen parantaa sen
kilpailukykyä metsuriraivaukseen
verrattuna.
Fixteri Oy
Marja-Leena
Mentula/Mense Oy
© Luonnonvarakeskus
Lyhyesti:
• Taimikonhoidon turha viivyttely nostaa taimikonhoidon kustannuksia.
• Huomioiden koko taimikonhoito-ohjelma, varhaisperkauksen aiheuttama kustannuslisä on melko vähäinen, koska varhaisperkaus alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia.
• Kun kohdevalinta on onnistunut, koneellinen taimikonhoito on kustannuksiltaan kilpailukykyistä metsurityön kanssa.
• Ensiharvennuksen ennakkoraivaustarve muodostuu usein heikosti onnistuneen taimikonhoito-ohjelman tuloksena.
• Ennakkoraivaus kannattaa pääsääntöisesti toteuttaa, jos raivattava puusto on kuusivaltaista ja se selvästi haittaa näkyvyyttä ja kulkua metsikössä, ja etenkin, jos ensiharvennuksen poistuman runkoluku on suuri.
40 27.4.2016
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Kustannustehokas taimikonhoito –seminaarisarja
Karri Uotila, LUKE
Taimikonhoidon vaikutukset
metsän kehitykseen – kuutioita ja
euroja
© Luonnonvarakeskus
Sisältö
• Taimikonhoito-ohjelmien tuotos- ja
kannattavuusvertailu männyn ja kuusen
taimikoissa.
• Tehokkaat taimikonhoitoketjut
43 27.4.2016
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoito-ohjelmien vertailu Motti-
simulaattorilla, hoitamattomasta hoidettuun
44 27.4.2016
Erkki Oksanen/Luke Erkki Oksanen/Luke
• Puuston kasvu ja hakkuutulot pohjautuvat Motti-simulaattoriin.
• Taimikonhoitokustannukset on mallinnettu erillisten
taimikonhoitotutkimusten pohjalta.
• Lähtkökohtana tehokkaasti uudistettu metsikkö.
© Luonnonvarakeskus
Vertailtavat taimikonhoito-ohjelmat Kylvömännikkö
• Kaksivaiheinen taimikonhoito
– Varhaisperkaus (5-v) ja myöhempi taimikonhoito (15-v)
• Yksivaiheinen taimikonhoito
– Ainoastaan yksi taimikonhoito (16-v)
• Viivästynyt taimikonhoito
– Yksi taimikonhoito (22-v) kuuden vuoden viivästyksellä
• Hoitamaton
– Sisältää ensiharvennuksen ennakkoraivauksen (40-v)
46 27.4.2016
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoitoinvestoinnit ja niiden tuotot Kylvömännikkö
47 27.4.2016
0
100
200
300
400
500
600
700
Hoitamaton Viivästynyttaimikonhoito
Yksivaiheinentaimikonhoito
Kaksivaiheinentaimikonhoito
€/h
a
6,6 %
6,4 %
4,3 %
Taimikonhoitoinvestoinnin
tuottoprosentit
© Luonnonvarakeskus
Kiertoajan vuotuinen puuntuotos Kylvömännikkö
48 27.4.2016
0
1
2
3
4
5
6
7
Pu
un
tuo
tos,
m3/h
a/v
uo
si
Energiapuu
Koivu-haapakuitu
Havukuitu
Koivutukki
Havutukki
© Luonnonvarakeskus
Kiertoaika Kylvömännikkö
49 27.4.2016
0
20
40
60
80
100
120
Hoitamaton Viivästynyttaimikonhoito
Yksivaiheinentaimikonhoito
Kaksivaiheinentaimikonhoito
Kie
rto
aik
a,
vu
ott
a
© Luonnonvarakeskus
Hakkuutulojen nykyarvo
3 % korkokannalla Kylvömännikkö
50 27.4.2016
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Hoitamaton Viivästynyttaimikonhoito
Yksivaiheinentaimikonhoito
Kaksivaiheinentaimikonhoito
Uu
dis
tam
ish
etk
en
nyk
yarv
o 3
%
ko
rko
kan
nalla, €
/ha
© Luonnonvarakeskus
Kannattavuus Kylvömännikkö
51 27.4.2016
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
2 2,5 3 3,5 4 4,5
Palja
an
maan
arv
o, €
/ha
Korkokanta, %
Kaksivaiheinen taimikonhoito
Yksivaiheinen taimikonhoito
Viivästynyt taimikonhoito
Hoitamaton
© Luonnonvarakeskus
Vertailtavat taimikonhoito-ohjelmat Istutuskuusikko
• Kaksivaiheinen taimikonhoito
– Varhaisperkaus (5-v) ja myöhempi taimikonhoito (10-v)
• Yksivaiheinen taimikonhoito
– Ainoastaan yksi taimikonhoito (11-v)
• Viivästynyt taimikonhoito
– Yksi taimikonhoito (17-v) kuuden vuoden viivästyksellä
• Hoitamaton
– Sisältää ensiharvennuksen ennakkoraivauksen (30-v)
53 27.4.2016
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoitoinvestoinnit ja niiden tuotot Istutuskuusikko
54 27.4.2016
0
100
200
300
400
500
600
700
Hoitamaton Viivästynyttaimikonhoito
Yksivaiheinentaimikonhoito
Kaksivaiheinentaimikonhoito
€/h
a
4,8 %
5,3 %
3,5 % Taimikonhoitoinvestoinnin
tuottoprosentti
© Luonnonvarakeskus
Kiertoajan vuotuinen puuntuotos Istutuskuusikko
55 27.4.2016
0
1
2
3
4
5
6
7
Pu
un
tuo
tots
, m
3/h
a/v
uo
si
Energiapuu
Koivu-haapakuitu
Havukuitu
Koivutukki
Havutukki
© Luonnonvarakeskus
Kiertoaika Istutuskuusikko
56 27.4.2016
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Hoitamaton Viivästynyttaimikonhoito
Yksivaiheinentaimikonhoito
Kaksivaiheinentaimikonhoito
Kie
rto
aik
a,
vu
ott
a
© Luonnonvarakeskus
Hakkuutulojen nykyarvo
3 % korkokannalla Istutuskuusikko
57 27.4.2016
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Hoitamaton Viivästynyttaimikonhoito
Yksivaiheinentaimikonhoito
Kaksivaiheinentaimikonhoito
Uu
dis
tam
ish
etk
en
nyk
yarv
o 3
%
ko
rko
kan
nalla, €
/ha
© Luonnonvarakeskus
Kannattavuus Istutuskuusikko
58 27.4.2016
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
2 2,5 3 3,5 4 4,5
Palja
an
maan
arv
o, €
/ha
Korkokanta, %
Kaksivaiheinen taimikonhoito
Yksivaiheinen taimikonhoito
Viivästynyt taimikonhoito
Hoitamaton
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoito-ohjelmien vertailu Motti-
simulaattorilla, hoitamattomasta hoidettuun - yhteenveto
59 27.4.2016
Erkki Oksanen/Luke Erkki Oksanen/Luke
• Tehokkaat taimikonhoito-ohjelmat ovat myös kannattavia. Joskin
kuusikossa simuloinnit eivät osoittaneet selkeää
paremmuusjärjestystä yksi- tai kaksivaiheiselle taimikonhoidolle.
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoito-ohjelmien vertailu Motti-
simulaattorilla, hoitamattomasta hoidettuun - yhteenveto
60 27.4.2016
Erkki Oksanen/Luke Erkki Oksanen/Luke
Kaksivaiheinen taimikonhoito silti suositeltava vaihtoehto myös
kuusikoissa.
• Simuloinnin lähtökohtana tehokkaasti uudistettu metsikkö - Ehdoton edellytys
onnistuneelle yksivaiheselle taimikonhoidolle.
• Simulointimallit edustavat keskimääräisiä taimikoita hyvin - Mahdollisesti
vähättelevät hoidon vaikutusta kuusikossa ja liioittelevat männikössä.
© Luonnonvarakeskus
Tehokas taimikonhoito-ohjelma
KONEKITKENTÄ
Tavoitteena
ainoastaan yksi
taimikonhoito
Pituus: n. 1 m
Tiheys, mänty:
2 500–3 500 kpl/ha
Tiheys, kuusi:
1 800–2 200 kpl/ha
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Jari Miina
Luke
Kustannustehokas taimikonhoito -seminaarisarja
Taimikonhoidon perusteet –
lehtipuiden vesominen ja kasvu
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
2
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
3
© Luonnonvarakeskus 4
Lehtipuita syntyy aina
- hakkuu/raivauskannot vesovat
- haavan ja harmaalepän juurivesat
- siemensyntyiset lehtipuut
Määrä vaihtelee paljon
- kantojen määrä, koko ja puulaji
- kaatoajankohta
- kasvupaikan viljavuus ja kosteus
- maanmuokkausmenetelmä
- siemensato ja itämisolosuhteet
Varhaisperkaustarvetta on
vaikea ennustaa
29%
37%
34%
Kiireellinen
Huomattava
Vähäinen
(Uotila ym. 2012)
Luke/Erkki Oksanen Luke/Erkki Oksanen
Luke/Timo Saksa
© Luonnonvarakeskus
Taimet kilpailevat erityisesti
vedestä, mutta myös valosta,
ravinteista ja kasvutilasta.
Voimakas juuristokilpailu on osoitettu
astiakokeilla (Aaltonen 1942).
Lehtipuuston syntymisen ja vesomisen
vähentäminen tärkeää!
Varhaisperkaus antaa kasvutilaa, mikä
vähentää piiskausvaurioita.
Varjostetut männyn taimet kelpaavat
hirville.
Luke/Erkki Oksanen Luke/Jari Miina
Luke/Karri Uotila
5
© Luonnonvarakeskus
(Walfridsson 1976)
Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1–2 m)
0
20
40
60
80
100
0 10 20 30 40 50
Su
hte
ell
ine
n lä
pim
itta
, %
Vesakon tiheys, m2/ha
Kuusi
Mänty
Vesakon tiheys:
- varhaisperkausvaiheessa 1–4 m2/ha
- myöhemmän taimikonhoidon vaiheessa 5–15 m2/ha,
jos varhaisperkausta ei ole tehty.
0
20
40
60
80
100
0 10 20 30 40 50
Pii
sk
au
sva
uri
oit
a, %
Vesakon tiheys, m2/ha
Mänty
Kuusi
Läpimitan kasvuun Latvavaurioihin
6
© Luonnonvarakeskus
Noin puolet perkauskannoista vesoo.
Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista
2–4 jää eloon.
Toistuva vesominen ei estä vesomista,
mutta hidastaa vesojen ja juuriston
kehitystä.
Vesasyntyisten puiden kannot vesovat
enemmän kuin siemensyntyisten puiden
kannot.
Taimikonhoitotarve uusiutuu helposti, koska kannot
vesovat helposti ja vesat ovat nopeakasvuisia.
Luke/Erkki Oksanen
7
© Luonnonvarakeskus
Vesomiseen vaikuttaa
• kantoläpimitta ja -korkeus
• puulaji
• syntytapa
• kaatoajankohta + sääolot
• varjostus/kilpailu
• kasvupaikka
sekä näiden yhdysvaikutus.
Luke/Erkki Oksanen
Onko keinoja hillitä kantojen vesomista?
8
© Luonnonvarakeskus
Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen
– vesominen vähäisempää kun perataan ajoissa
0
25
50
75
100
1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +
Kannon läpimitta, cm
Vesovien kantojen osuus, %
(Ferm ym. 1985)
9
© Luonnonvarakeskus
0
1
2
3
4
5
1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +
Kannon läpimitta, cm
Vesojen pituus 5 vuoden iällä, m
Kantoläpimitan vaikutus koivun vesojen pituuskasvuun
– pituuskasvu hitaampaa kun perataan ajoissa
(Björkdahl 1983)
10
© Luonnonvarakeskus
Kaatoajankohdan vaikutus
vesomiseen
Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja
vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia;
juurten ravintovarat, kasvihormonit,
säätekijät, yms.).
Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on
pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen
puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta
nuorempia.
(Koskinen 2013)
(Heikinheimo 1930)
(Etholén 1974)
11
© Luonnonvarakeskus
Vesominen voidaan estää tai sitä voidaan vähentää
Luke/Erkki Oksanen
Kemiallinen vesakontorjunta
(metsäsertifiointi).
Purppuranahakka-sieniliuoksella
käsitellyt kannot lahoavat nopeammin ja
vesominen estyy tai on heikkoa.
Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen.
Luke/Erkki Oksanen Luke/Karri Uotila
12
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
13
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden
– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (1/3)
Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)
Havupuut - Motti-simulaattori
Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.
Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
Siemenkoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
14
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden
– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (2/3)
Istutuskuusikko, MT-kasvupaikka
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
Siemenkoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
15
Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)
Havupuut - Motti-simulaattori
Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden
– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (3/3)
Kahden vuoden viive
kuusen istutuksessa
Viivästetty varhaisperkaus
kylvömännikössä
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
Lehtipuut - Björkdahl (1983)
Havupuut - Motti-simulaattori
Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
17
© Luonnonvarakeskus
Varhaisperkaus
18
Kuusen taimikot
– Nopeuttaa kuusen läpimitan kasvua 20–30 % seuraavan
2–3 vuoden aikana perkauksesta.
– Männiköissä kasvu paranee vähemmän (5–10 %), mutta
vähentää erityisesti latvavaurioita.
(Uotila & Saksa 2014)
© Luonnonvarakeskus
Myöhempi taimikonhoito
19
järeyskehitys vs. laatukehitys
Ajankohta ja jäävän puuston tiheys valitaan tavoitteen mukaisesti
niin, että
– seuraavaksi tehdään ensiharvennus
– ensiharvennus on kannattava
– laatukehitys on hyvä
– tuhoriski minimoituu
© Luonnonvarakeskus
Taimikon harvennus
20
0
100
200
300
400
500
600
700
800
0 5 10 15 20
Puita/ha
Läpimitta, cm
Ei taimikonhoitoa
Taimikon
harvennus
on tehty
– kasvu keskittyy parhaisiin puihin
– puut saavuttavat käyttöpuun mitat ensiharvennukseen
mennessä
© Luonnonvarakeskus
Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus
– kylvömännikön järeytyminen
21
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Valtapituus taimikon harvennuksessa, m
Keskiläpimitta ensiharvennuksessa, cm
1500 runkoa/ha
2000 runkoa/ha
3000 runkoa/ha
Ei taimikonhoitoa
Kylvömännikkö (Hdom =14 m):
- runkoluku ennen taimikon
harvennusta on 5000 r/ha
- ensiharvennuksessa
kasvamaan jää 1100 r/ha
- poistuvien runkojen
keskiläpimitta on sama kuin
kaikkien runkojen
keskiläpimitta ennen
ensiharvennusta
(laatuharvennus)
(Huuskonen & Hynynen 2006)
© Luonnonvarakeskus 22
Kylvömännikkö (Hdom =14 m):
- runkoluku ennen taimikon
harvennusta on 5000 r/ha
- ensiharvennuksessa
kasvamaan jää 1100 r/ha
- poistuvien runkojen
keskiläpimitta on sama kuin
kaikkien runkojen
keskiläpimitta ennen
ensiharvennusta
(laatuharvennus)
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Valtapituus taimikon harvennuksessa, m
Ainespuupoistuma, m3/ha
1500 runkoa/ha
2000 runkoa/ha
3000 runkoa/ha
Ei taimikonhoitoa
(Huuskonen & Hynynen 2006)
Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus
– kylvömännikön ensiharvennuspoistuma
© Luonnonvarakeskus 23
Kylvömännikkö (Hdom =14 m):
- runkoluku ennen taimikon
harvennusta on 5000 r/ha
- ensiharvennuksessa
kasvamaan jää 1100 r/ha
- poistuvien runkojen
keskiläpimitta on sama kuin
kaikkien runkojen
keskiläpimitta ennen
ensiharvennusta
(laatuharvennus)
- katkoviivat kuvaavat metsikön
valtapuita ja yhtenäiset viivat
keskiläpimittaisia puita
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Valtapituus taimikon harvennuksessa, m
Paksuimman oksan paksuus, mm
1500 runkoa/ha
2000 runkoa/ha
3000 runkoa/ha
Ei taimikonhoitoa
(Varmola 1996)
Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus
– kylvömännikön ulkoinen laatu
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoidon periaatteet
– Mieluummin ajoissa kuin myöhään.
– Raivaussahalla tehtävät varhaisperkaukset
ajoitetaan keskikesälle.
– Toimenpide on edullinen, kun poistettava
puusto on pienikokoista ja helppo raivata.
– Kiinnitä huomiota taimikonhoidon
kokonaiskustannuksiin.
– Harvenna taimikko tavoitteen mukaisesti.
– Valitse kasvatustiheys niin, että ensiharvennus
on kannattava.
– Männyllä hyvä laatu saadaan nopean
järeytymisen kustannuksella.
Luke/Erkki Oksanen
24
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
MMT Timo Saksa
Luonnonvarakeskus
Suonenjoki
Tehokkuutta taimikonhoitoon
– ennaltaehkäisyä vai
jälkihoitoa
Kustannustehokas taimikonhoito
–seminaarisarja
© Luonnonvarakeskus
Tehokkuutta taimikonhoitoon –
ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa
Mitä tiedämme taimikoiden
laadusta - taimikonhoidon
laadusta
Taimikonhoitotarpeen säätely eri
toimenpitein - ennalta ehkäisy
vai jälkihoitoa ?
Kustannustehokkaat
taimikonhoitoketjut
Metla / Oksanen
A= varhaishoito, B = varhaisperkaus
C= myöhempi taimikonhoito
Luke/ Oksanen
Luke/ Oksanen
Luke/ Oksanen
© Luonnonvarakeskus
Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan
3 27.4.2016
Etelä-Suomi
(pituus <1,3 m)
Laadultaan hyvässä alkuvaiheen
taimikossa on kasvatettavia taimia ainakin
lähes metsänhoitosuositusten mukainen
määrä.
Isommissa taimikoissa kasvatettavien
puiden runkoluku ylittää ensiharvennuksen
jälkeisen tavoiterunkoluvun siinä määrin,
että metsikössä on aikanaan mahdollista
tehdä taloudellisesti kannattava
ensiharvennus.
Laadultaan hyvä metsikkö ei ole kärsinyt
hoitotoimenpiteiden viivästymisestä.
Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien
taimien määrä on metsänhoito-suositusta
pienempi, mutta taimikko ei vaadi
täydennysviljelyä, tai täydennettäväksi liian
kookkaassa taimikossa kasvatettavien puiden
runkoluku on vähintään ensiharvennuksen
jälkeisen tavoiterunkoluvun suuruinen.
Metsänhoitotoimenpiteen viivästymisestä
kärsineen tyydyttävän taimikon laatu voi
korjaantua hyväksi tarvittavan toimenpiteen
avulla.
© Luonnonvarakeskus
Metsänuudistamisen laatu
Pienten taimikoiden tila
→ kuvastaa
metsänuudistamisen laatua
- muutokset
muokkausmenetelmissä
- muokkauksen laatu
- viljelymateriaalin laatu
- kylvön ja luontaisen
uudistamisen kohdevalinta
Yli 60%
Kuva Oksanen/Metla
Oksanen/Metla
Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Etelä-Suomi
VMI 2014
Hyvät
Tyydyttävät
© Luonnonvarakeskus
Varttuneiden taimikoiden laatu VMI:n mukaan
5 27.4.2016
Etelä-Suomi
Hyvät
Tyydyttävät
(taimikon pituus > 1,3 m, d1.3 < 8cm)
Varttuneiden
taimikoiden tila
→ kuvastaa tehdyn ja
tekemättömän
taimikonhoidon –
varhaisperkauksen ja
myöhemmän
taimikonhoidon
määrää ja työn
laatua.
© Luonnonvarakeskus 6 27.4.2016
Mikä heikentää taimikoiden laatua VMI:n mukaan
Epätasaisuus tai puuston
harvuus alentaa joka
neljännen taimikon laatua.
Lähes 15 %:ssa taimikoista
hoitamattomuus on syynä
taimikon laadun
heikennykseen.
Yhteensä 40 %:ssa
taimikoista voidaan ajatella
taimikonhoidon puutteiden
olevan laadun alennuksen
perimmäisenä syynä.
Etelä-Suomi
© Luonnonvarakeskus 7 27.4.2016
Mitä tiedämme taimikonhoidon laadusta ?
Muutamia esimerkkejä
parissa
omavalvontahankkeessa
kertyneistä havainnoista.
Kuva: Oksanen/Luke
© Luonnonvarakeskus
Kuusen taimikonhoito – jäävän puuston
kokonaismäärä
8 27.4.2016 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,
luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 2073 4.5 11 19
2 1762 4.6 56 93
3 1774 4.5 52 103
4 1824 4.5 6 20
5 1883 4.1 12 33
6 1899 4.1 31 55
7 1719 5.6 18 51
8 2035 4.6 27 68
Total 1840 4.6 213 442
KEMERA-omavalvonta -hanke
© Luonnonvarakeskus
Männyn taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä
9 27.4.2016 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,
luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 2228 4.1 40 67
2 2020 4.2 13 23
3 1925 4.5 19 66
4 1800 4.9 1 2
5 1906 4.3 8 26
6 1913 4.7 12 28
7 1928 4.6 4 10
8 1983 4.6 69 191
Total 2027 4.4 166 412
KEMERA-omavalvonta -hanke
© Luonnonvarakeskus 10 27.4.2016
Mitä tiedämme muuta taimikoiden /
taimikonhoidon laadusta ?
Taimikonhoitoa tehdään hyvin
monen ikäisissä/kokoisissa
taimikoissa
KEMERA-omavalvonta -hanke
Männyn taimikot
Kuusen taimikot
Tiedostetaanko puuston tiheyden ja
puuston pituuden välinen ”suhde”
© Luonnonvarakeskus
0
500
1000
1500
2000
2500
PU
UST
ON
TIH
EYS,
RU
NK
OA
/ H
A
KOIVU MÄNTY KUUSI
VILJELTY PUULAJI : Kuusi Mänty Rauduskoivu
Varttuneiden taimikoiden puulajisuhteet taimikonhoidon jälkeen (keskipituus n. 4 m)
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin:
alan toimijoiden yhteistyön pilotointi Etelä-
Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa Taimikonhoidon omavalvonta-aineisto / Pohjois-Savo
© Luonnonvarakeskus
Tehokkuutta taimikonhoitoon –
ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa
Mitä tiedämme taimikoiden
laadusta - taimikonhoidon
laadusta
Taimikonhoitotarpeen säätely
eri toimenpitein - ennalta
ehkäisy vai jälkihoitoa
Kustannustehokkaat
taimikonhoitoketjut
Metla / Oksanen
Luke/ Oksanen
A= varhaishoito, B = varhaisperkaus
C= myöhempi taimikonhoito
Luke/ Oksanen
Luke/ Oksanen
Luke/ Oksanen
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoitotarpeen säätely eri
toimenpitein
Ennen uudistamistoimia
Vesasyntyinen lehtipuusto
- Päätehakkuupuuston kokonaismäärä
- Lehtipuun määrä päätehakkuu-
puustossa (mahdollisuudet poistaa
lehtipuu jo viimeisessä
harvennuksessa?)
Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä
lisäävät pintakasvillisuuden ja
vesasyntyisen lehtipuuston
kehitysedellytyksiä
Luke/ Oksanen
Luke / Oksanen
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoitotarpeen säätely eri
toimenpitein
Uudistamistoimet
Siemenistä syntyvän
lehtipuuston määrä
uudistusalalla
- Säästöpuiden ja reunametsän
lehtipuiden määrä /
siemennyskyky
Säästöpuiden valinnalla ja
sijoittelulla vaikutetaan
erityisesti koivun määrään
uudistusalalla
L. Haataja
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoito-
tarpeen säätely eri
toimenpitein
Uudistamistoimet
Uudistamistoimenpiteiden
nopeus
→ viive uudistamistoimissa
aikaistaa ja lisää varhaishoidon
ja varhaisperkaustarvetta ja
viivästyneessä kohteessa
voidaan joutua tekemään
useampi perkaustoimenpide
Luke / Oksanen
T. Saksa
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoito-
tarpeen säätely eri
toimenpitein
Uudistamistoimet
Muokkaustavan valinta
- Mitä enemmän
maanpintaa rikotaan
puunkorjuussa ja
maanmuokkauksessa,
sitä enemmän saadaan
siemensyntyistä
lehtipuuta
T.Saksa
Metla / Oksanen
Metla / Oksanen
© Luonnonvarakeskus
Tehokkuutta taimikonhoitoon –
ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa
Mitä tiedämme taimikoiden
laadusta - taimikonhoidon
laadusta
Taimikonhoitotarpeen säätely eri
toimenpitein - ennalta ehkäisy
vai jälkihoitoa
Kustannustehokkaat
taimikonhoitoketjut
Metla / Oksanen
Luke/ Oksanen
Luke/ Oksanen
Luke/ Oksanen
A= varhaishoito, B = varhaisperkaus
C= myöhempi taimikonhoito
© Luonnonvarakeskus 19 27.4.2016
Taimikonhoidon kustannukset
Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Taimikonhoitoa tehdään maassamme vuosittain 150 000
metsähehtaarilla. Sen lisäksi nuoria metsiä kunnostetaan
60 000 hehtaarilla.
Viimeisen viiden vuoden aikana taimikoiden ja nuorten
metsien hoitoon on käytetty rahaa vuosittain 80–90
miljoonaa euroa.
Metsien uudistamiseen eli maanmuokkaukseen,
istutukseen ja kylvöön on vastaavana aikana käytetty
noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin ollen taimikonhoidon kustannukset vastaavat lähes
puolta koko metsänuudistamisketjun kustannuksista.
Uudistamisketjun kustannukset muodostavat puolestaan
lähes kaksi kolmasosaa koko metsänhoidon ja
metsänparannustöiden kustannuksista.
Luke / Oksanen
© Luonnonvarakeskus 20 27.4.2016
Taimikonhoidon kustannukset
Luke / Oksanen
Ruoka- ja luonnonvaratilastojen
e-vuosikirja 2015
© Luonnonvarakeskus 21 27.4.2016
Luke / Oksanen
ISTUTUS
TAIMIKONHOITO
Taimikonhoidon kustannukset Yksikkökustannukset yksityismetsissä 2002 - 2014
Ruoka- ja luonnonvaratilastojen
e-vuosikirja 2015
© Luonnonvarakeskus 22 27.4.2016
Taimikonhoidon kustannukset
Suuralue ja kohdekohtainen vaihtelu
Keskikustannus
v. 2014
424 euroa/ha
Alue Taimikonhoidon
kustannukset
euroa/ha
Yksityiset Muut
Koko maa 424 443
Ahvenanmaa 256 -
Rannikko 414 399
Lounais-Suomi 426 391
Häme-Uusimaa 483 545
Kaakkois-Suomi 399 444
Pirkanmaa 500 458
Etelä-Savo 450 451
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 412 419
Keski-Suomi 407 459
Pohjois-Savo 463 402
Pohjois-Karjala … 387
Kainuu 336 421
Pohjois-Pohjanmaa 358 469
Lappi 385 481 Metsätilastollinen vuosikirja 2014
© Luonnonvarakeskus
Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut
Taimikonhoidon kohteiden tunnistaminen
Yhden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet
- karuimmat, kuivat männyn kasvupaikat
- koivun istutusalat
Kahden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet
- viljavat kuusen istutusalat pääsääntöisesti
(lehtipuiden aiheuttama riski havupuille)
- männyn viljelykohteet pääsääntöisesti
(lehtipuiden aiheuttamat latvavauriot,
hirvituhoriski)
Kohteet, joissa kaksi taimikonhoitotoimenpidettä
ei riitä takaamaan havupuuston kehitystä
- yleensä pienialaisia uudistusalan osia?
- jätetäänkö luontaisesti uudistumaan ?
- näiden kohteiden tunnistaminen jo
uudistamisvaiheessa !
© Luonnonvarakeskus
Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut
Taimikonhoidon toimenpiteet
Taimikonhoidon kustannustehokkuuden
kehittämisessä on avainasemassa taimikonhoitotyön
ajoitus.
Varhaisperkaus
- Ajoitus vuosissa
- Ajoitus vuoden aikana
Myöhempi taimikonhoito
- Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain
- Kuusikoissa ajoitus niin, että vältetään
ennakkoraivaustarve ensiharvennusvaiheessa
- Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin
puuston laatukehityksen varmistamiseksi
© Luonnonvarakeskus 26 27.4.2016
Päämäärätietoinen taimikonhoito
Siirrytään kasvatettavan
puuston pelastamisesta
määrätietoiseen ja
optimaalisesti ajoitettuun,
ennalta ajateltuun
taimikonhoidon
ohjelmaan.
Kukin taimikonhoito-
operaatio takaa
kasvatettavalle puustolle
hyvät olosuhteet aina
seuraavaan
toimenpiteeseen saakka.
Kuvat: Oksanen/Luke