kuulumisia - sos-lapsikylä · 2017-11-06 · ”sellanen yleinen juttu, et musta olis kiva jos...

SOS-LAPSIKYLÄN

Kuulumisia1 • 2013

Nuorilta kehittämisehdotuksia jälkihuoltoon

Lapsikylä-äitinä viidellä vuosikymmenellä

Malin lapset tarvitsevat apua

2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Kaikkia ei ole voitu auttaa ja usein on jouduttu kohdistamaan tuki sinne, mis-sä tarve on suurin. Kotimaamme tar-peita unohtamatta on muistettava laajaa perhettämme ja mahdollisuutta tukea kansainvälistä toimintaamme. Suomen lapsikylät saivat aikanaan paljon tukea kansainväliseltä perheeltämme. Uskon, että on aika löytää uusia lapsikyläystä-viä Suomessa ja haastaa heidät myös kansainväliseen auttamiseen.

Jari Ketolatoiminnanjohtaja

PÄÄKIRJOITUS

KATSE TULEVAISUUTEEN

JulkaisijaSOS-Lapsikylä rySnellmaninkatu 13 00170 HELSINKIpuh. (09) 5404 880 keskustoimisto@sos-lapsikyla.fiwww.sos-lapsikyla.fiwww.sos-childrensvillages.org

PäätoimittajaAija Rikala, puh. 050 555 2515

ToimitussihteeriElina Pitkäranta, puh. 050 326 4872

ToiminnanjohtajaJari Ketola, puh. (09) 5404 880

UlkoasuHeli Rantala

Kansikuva Photos.com

LASTENSUOJELU, kuten koko yhteis kunta, elää murroskautta, jossa tulevasta suunnasta ei ole tarkkaa tie-toa. Nopeutuva muutos aiheutuu mm. teknologian kehityksestä, tiedon mää-rän lisääntymisestä sekä sen nopeasta siirtymisestä. Tämä saa meidät epävar-moiksi ja varovaisiksi. Mitä globali-soituminen tuo tullessaan? Voiko tu-levaisuutta ennakoida tai voiko siihen jopa vaikuttaa haluttujen tapahtumien toteutumiseksi? Ennakointi on tärkeää ainakin lasten kasvatuksessa. Aivan liikaa puhumme

menneisyydestä ja liian vähän tulevai-suudesta. Toisin sanoen liikaa muista ja liian vähän lapsista itsestään. Voi-simmeko keksiä lapsille paremman tulevaisuuden ja siten ohjata tulevien sukupolvien hyvinvointia? Keksimisen voisimme aloittaa sillä, miten katkai-semme ylisukupolvisuuden lastensuo-jelun asiakkuuksissa.

Suomi kansainvälistyy nopeam-min kuin on uskottu tai laskettu. Tuo-reen tiedon mukaan Helsingissä asuu vuonna 2030 kaksinkertainen määrä ulkomaalaisia. Tämä asettaa monen-laisia haasteita koulu- ja sosiaalijär-jestelmällemme. Lastensuojelun tarve tulee maahanmuuton vuoksi lisäänty-mään, ellemme osaa nykyistä parem-min auttaa lapsiperheitä kotoutumaan. Maahanmuuttoperheillä on lähes nelin-kertainen riski lapsen huostaanottoon kantaväestöön verrattuna. Muutolla on aina monenlaisia vaikutuksia, myös positiivisia, kun tarvitaan esimerkiksi työvoimaa.

SOS-lapsikylä on maailman suu-rin perhe. Auttamista eivät ole estäneet kansallisuudet tai maiden rajat. Apua ja tukea annetaan sinne, missä tarvetta on.

PainoForssa Print ISSN 1235-4996

Osoitteenmuutokset:[email protected]

Lastensuojelun tarve tulee

maahanmuuton vuoksi lisääntymään,

ellemme osaa nykyistä paremmin

auttaa lapsiperheitä kotoutumaan.

SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 3

Finlands barnbyar fick en gång mycket stöd av vår internationella familj. Jag tror att det är dags att hitta nya barn-byvänner i Finland och utmana dem att hjälpa också internationellt.

Jari Ketolaverksamhetsledare

LEDARE

MED SIKTE PÅ FRAMTIDENBARNSKYDDSLAGEN, precis som samhället i övrigt, är inne i ett bryt-ningsskede. Vi vet inte exakt vart utvecklingen är på väg. Den går allt snabbare och beror bland annat på hur teknologin utvecklas, informations-mängderna ökar och den snabbhet med vilka de överförs. Det gör oss osäkra och försiktiga. Vart leder globalise-ringen? Kan vi förutse framtiden, till och med påverka utvecklingen så att våra önskningar förverkligas?

Att kunna förutse är viktigt åtmins-tone i barnuppfostran. Vi talar alltför mycket om det förgångna och för litet om framtiden, med andra ord alltför mycket om annat och för litet om barnen själva. Skulle vi kunna tänka oss en bättre framtid för barnen och därmed lotsa komma generationer mot bättre välfärd? Idékläckningen kunde börja med hur man bryter trenden att barnskyddsklientskap överförs från generation till generation.

Finland internationaliseras snabba-re än man trott eller räknat med. Enligt färska uppgifter bor det dubbelt fler ut-länningar i Helsingfors år 2030. Det innebär många utmaningar för skol-system och socialskydd. Behovet av barnskydd kommer att öka på grund av invandringen om vi inte lyckas integre-ra barnfamiljer bättre än nu. Invandrar-familjer löper nästa fyra gånger så stor risk som den ursprungliga befolknin-gen att barn omhändertas. Flyttning har alltid många effekter – också positiva – till exempel på arbetskraften.

SOS-barnbyar är världens största familj. Varken nationaliteter eller grän-ser har hindrat den att hjälpa. Hjälp och stöd ges där behov finns. Alla har inte kunnat hjälpas och ofta har man varit tvungen att rikta stödet dit, där beho-vet varit störst. Utan att glömma vårt eget lands behov måste vi minnas den stora familjen och möjligheterna att stödja vår internationella verksamhet.

Behovet av barnskydd kommer att öka på grund av

invandringen om vi inte lyckas

integrera barnfamiljer bättre

än nu.

VUONNA 1962 PERUSTETTU SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen, yksityisen SOS Children’s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsi kylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 170 ammattilaista.

Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org.


MILLAISTA JÄLKIHUOLTOA NUORET HALUAISIVAT?

Jälkihuoltoon ovat oikeutettuja kaikki ne lapset ja nuoret, joiden sijaishuolto on päättynyt ja jotka ovat alle 21-vuotiaita. Kunnan tehtävänä on järjestää nuorelle jälkihuoltoa siinä laajuudessa kuin nuori sitä tarvitsee.

JÄLKIHUOLTOTUTKIMUKSEEN haastatellut nuoret arvioivat varsin ko-konaisvaltaisesti omaa hyvinvointiaan. Heidän puheestaan on erotettavissa sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuris-ten ja terveyteen liittyvien resurssien teemat. Pääsääntöisesti nuoret kokevat itsenäistymisen vapauttavana ja iloa tuovana tunteena, joka antaa tunteen pärjäämisestä ja omasta vahvuudesta. Uskoa tulevaan luo se, että kun on elä-mässään kestänyt aika paljon, ei pelkää tulevaa ja uskoo pärjäävänsä. Tulevai-suudessaan he haluavat useimmiten it-selleen perheen, koulutuksen ja työn. Nuorten tulevaisuuden toiveet ovat sa-manlaisia kuin kenen tahansa nuoren.

Myönteiset kokemukset itsenäisty-miseen liittyen kertovat nuorten omas-ta sisäisestä turvallisuuden tunteesta ja siitä, että heillä on tunne, etteivät he ole yksin. Kielteiset kokemukset ovat päinvastaisia. Niissä näkyy neuvotto-

muutta ja pelkoa. Nuorten itsenäis-tymisen kärjistyneimmät kipukohdat liittyvät nuoren jäämiseen yksin si-jaishuollon päätyttyä; nuorella ei ole arkielämän taitoja; nuori ei ole oppi-nut huolehtimaan itsestään, kotitöistä eikä taloudestaan; nuorella on huono itsetunto ja hänen tulevaisuuden näky-mänsä ovat epäselvät.

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret, joille on kasautunut sosiaalisia, hen-kisiä ja taloudellisia vaikeuksia, jotka usein yhdistyvät huonoon fyysiseen terveyteen. He tarvitsevat lähelleen ymmärtäviä aikuisia, jotka tukevat heitä vaikeuksien yli. Kun nuoren elä-mään on kasautunut vaikeuksia, tarvi-taan usein hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken, etenkin jos nuorella on mie-lenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmia. Kun nuori voi hyvin, hänellä on tärkeitä ihmissuhteita, hän pystyy hoitamaan talouttaan ja kotiaan ja hän luottaa itseensä ja tulevaan.

Kokemukset sijaishuollosta vaihtelevatSijaishuolto ei tee nuorista samanlaisia eikä se ole kokemuksenakaan nuoril-le samanlainen. Myös sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten elämä sijais-huollon jälkeen sisältää erilaisia tari-noita. Sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten elämäntilanteita ei voida yleis-tää koskemaan heitä kaikkia. Heidän elämänsä kulkevat eri tavoin. Tämä on erityisen tärkeää suunniteltaessa palve-luja, jotka ottavat huomioon nuorten elämäntilanteiden kirjon.

”Kyl sitä loppujen - lopuks onkin todella yksin. …Ku ekana on hirvee määrä ihmisia häärämässä ja sitte nyt niinku kaikki tekee niin sanotusti itte.”

ASIAA

Viime vuonna valmistuneeseen SOS-Lapsikylän koordinoimaan ”Itsenäistyminen elämänvaihee-na – osallistava vertaistutkimus sijaishuollosta itsenäistyvien nuor-ten hyvinvoinnista” -tutkimukseen haastateltiin sijaishuollossa olleita nuoria heidän kokemuksistaan jäl-kihuollon onnistumisesta. Raportin kirjoittaneet Maritta Törrönen ja Teemu Vauhkonen ovat koonneet nuorten kommenttien perusteella suosituksia, millaista jälkihuollon pitäisi olla, jotta se parhaiten vastaisi nuorten tarpeita ja toiveita.


SOSI

AALISTEN

SUHTE

IDEN

VÄLI

MAASTOON

PUTO

AMINEN

TALOUDEN JA

ASUMISEN

YLLÄPIDON

VAIKEUDET

USKO ITSEE

N

VÄHÄIN

EN JA

TULEVAISUUDEN

NÄKYMÄT EPÄSELV

ÄT

ARJEN TAIDOT

PUUTTEELLISET

LUOTTAMUS

Yhteydet nuorille

tärkeisiin ihmisiin

Köyhyyttä vähentävä ja tasa-arvoisuuta lisäävä

yhteiskunta politiikka sekätutkimusta ja kehittämistä

Tukea kou-

lunkäyntiin,

opiskeluun ja

työelämäntaito-

jen saamiseen

Sijaishuo

llon

joustava

lopetta

minen

nuoren

tarpe

iden

muk

aan

Sijaishuollon

aikana arjen

perustaitojen

oppiminen Sijaishuollon parempitukeminenja valvonta

Tukeahenkiseen

hyvinvointiin

Tukea päihteiden

väärinkäytön

lopettamiseen

ITSENÄISTYMISEN KIPUKOHDAT

TÄRKEÄT SIJAISHUOLLON KÄYTÄNNÖN TOIMET JA LASTENSUOJELUPOLITIIKAN PRIORITEETIT


8


Itsenäistyminen vie aikaaItsenäistyminen näyttäytyy useita vuosia kestävänä ajanjaksona, joka alkaa jo sijaishuollon aikana ja jatkuu edelleen omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. Nuorten vastauksista on näh-tävissä, että itsenäistymisvaihetta on hyvä tarkastella yksilöllisesti ja jous-tavasti nuoren eikä vain järjestelmän näkökulmasta. Sijaishuollosta lähtöä on usein odotettu paljon, mutta koke-muksena se voi silti yllättää. Useimmat haastateltavat nuoret halusivat pois sijaishuollosta mahdollisimman pian täytettyään 18 vuotta ja he odottivat pääsyä itsenäiseen elämän alkuun. Kuitenkin arjen yksinäisyys saattaa tuntua oudolta ja vastuu omasta elä-mästä voi tuntua raskaalta. Tulosten perusteella tuntuu tärkeältä, että nuor-ten itsenäistymisikää voitaisiin miettiä joustavasti nuoren omien toiveiden ja taitojen mukaan.

Valmiudet arkielämän taitoihinNuorten mukaan itsenäistymiseen ja siihen vaadittaviin taitoihin on hyvä kasvaa vähitellen. Myös yksin asumis-ta on useimpien haastateltavien mie-lestä hyvä harjoitella ensin itsenäis-

tymisasunnoissa, joissa vastuunottoa harjoitellaan asteittain. Itsenäistymi-seen tarvitaan monia arjen taitoja, joi-ta tarvitaan hoidettaessa omaa taloutta ja kotia. Nuoret tarvitsevat sitä, että sijaishuollon aikana he saavat taidot valmistaa itse ruokaa, pestä pyykkiä, siivota ja huolehtia hygieniastaan. Myös oikean rahan käyttöön nuoret tarvitsevat harjaannusta, koska maksu-sitoumuksilla ostaminen ei anna oikeaa kuvaa rahan arvosta ja se koetaan myös nöyryyttävänä.

Tarkoituksellinen olemassaoloHaastatteluista tulee esille, ettei kol-masosalla nuorista ole opiskelu- tai työpaikkaa. Jos ajatellaan nuoren elämän sisältöä, talouden ylläpitoa ja hänen tulevaisuuttaan, ei ole vaikea ymmärtää, että näitä nuoria huolettaa heidän oma tulevaisuutensa. Jos itse-näistymistä ajatellaan pidempänä ajan-jaksona, sijaishuolto voi toimia nuoren tukena siihen asti, kunnes hänellä on realistiset mahdollisuudet asua ja tulla toimeen omillaan.

Vastauksissaan nuoret tuovat esil-le, miten he ovat kaivanneet apua juuri

”Sellanen yleinen juttu, et musta olis kiva jos tässä olis jokin yleinen linjaus, että mitä se jälki-huolto ny konkreetti-sesti tarkottaa. Tuntuu, että on sama laki, mutta niin kirjavat käytänteet.”


asioimiseen eri viranomaisten kanssa. It-senäistymisvaihe on myös tärkeä ajatellen sitä, millaisen elämänmallin nuori itselleen oppii sekä millaisen kuvan hän itsestään muodostaa kansalaisena ja osana yhteis-kuntaa.

Kun tiedetään, että sijaishuollossa olevilla nuorilla on taustallaan erilaisia traumaattisia kokemuksia, tulisi tämä ot-taa huomioon jo sijaishuollon aikana ja myös jälkihuollossa. Nuori tarvitsee tera-peuttisia keskusteluja ja ymmärtävää tukea voidakseen käydä läpi omaan lapsuuteensa ja nuoruuteensa liittyviä tapahtumia sekä ymmärtääkseen itseään paremmin. Myös mahdollisiin päihdeongelmiin on hyvä saada asianmukaista hoitoa.

Sosiaalisten verkostojen merkitysSijaishuollon aikana nuoria eniten autta-vat sijaisvanhemmat ja sijaishuoltopai-kan työntekijät. Sen sijaan sijaishuollon jälkeen nuorten tueksi tulevat enemmän ystävät ja nuoren perhe. Myös jälkihuol-lon työntekijät tukevat nuoria monin eri tavoin. Tämä kertoo eräänlaisesta hallin-nollisesta työnjaosta, jota jakaa nuoren oleminen sijaishuollossa. Sijaishuollon päättyminen etäännyttää nuoret ihmisis-tä, jotka ovat sijaishuollon aikana tulleet heille läheisiksi.

Nuorelle merkittävät ihmissuhteet kan-tavat häntä eteenpäin myös sijaishuollon jälkeen. Jos hyvät ihmissuhteet päättyvät sijaishuoltoon, voi nuori jäädä liian yksin kantamaan vastuuta omasta elämästään. Erityisen tärkeää nuoren itsenäisen elämän kannalta on, että hänellä on ainakin yksi aikuinen tukena sijaishuollon päättymisen jälkeenkin.

Pitkäaikaisten ihmissuhteiden merki-tystä ei voi kyllin korostaa. Nuoret kaipaa-vat lähelleen ihmisiä, joille he ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. He voivat olla ystäviä tai sukulaisia mutta myös viranomaisia. He kaipaavat samanlaista välittämistä kuin mitä lapset saavat yleensä vanhemmiltaan. He toivovat saavansa välillä epäonnistua, mutta että heistä välitetään siitä huolimatta. He eivät halua tulla katsotuiksi vain erilais-ten vaikeuksien läpi, vaan myös hyvinä ja tavallisina lapsina ja nuorina. l

Nuorten viesti päätöksenteon ytimeenKaksi vuotta kestänyt osallistava vertaistutkimushanke sijais-huollosta itsenäistyvien hyvinvoinnista on päättynyt raportin julkaisuun. Julkistustilaisuuden lisäksi tutkimusta on käyty esit-telemässä yhdessä tutkimuksen tekemiseen osallistuneiden nuorten kanssa SOS-lapsikylissä järjestetyissä alueseminaa-reissa ja perhehoidon päivillä Jyväskylässä.

Marraskuun alussa tutkimusta ja sen avulla laadittuja suosi-tuksia sijaishuollon ja jälkihuollon järjestämisestä käytiin esit-telemässä myös Brysselissä sekä Euroopan unionin komission sihteeristölle että suomalaisille parlamentin jäsenille. Tarkoitus on vielä jatkaa vaikuttamistyötä Suomessa, jotta nuorten ääni ei jää vain raportiksi, vaan saadaan mukaan päätöksentekoon.

Lämmin kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille.

Hillevi Westman, tutkimuksen koordinaattori

Maritta Törrönen, Daniel Ahlgren ja Hillevi Westman EU-parlamentin edessä.

ASIAA



ASIAA

ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalit jaettiin

SOS-Lapsikylä jakoi ensimmäiset ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalit. Yhdistys perusti mitalin viime vuonna viettämänsä 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Mitalin aihe on johdettu yhdistyksen keskeisestä arvosta rohkeudesta ja lapsen puolesta toimimisesta.

ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitali voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittäväl-lä tavalla ja rohkealla toiminnalla mahdollistanut lasten paremman elämän. ”Perustimme mitalin, kos-ka lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi on vaikutettava monilla tavoin”, sa-noo SOS-Lapsikylän toiminnanjoh-taja Jari Ketola. ”On myös tärkeää huomioida ansioituneet henkilöt ja yhteisöt ja heidän kannustava esi-merkkinsä.”

Numeroituja mitaleja jaettiin juhlavuonna viisi ja niistä numero yksi myönnettiin SOS-lapsikyläaat-teen Itävallasta Suomeen tuoneelle Kaija Olkkoselle, joka ryhtyi aika-naan innokkaasti vaikuttamaan sen puolesta, että lapsikylätoiminta käynnistettäisiin myös Suomessa. Hänen aktiivinen toimintansa ta-voitti myös liikemies Albin Geb-hardtin, joka 50 vuotta sitten perusti Suomeen SOS-Lapsikylän ja vaikut-ti vaimonsa Aino Gebhardtin kanssa

toiminnassa vahvasti ja sitoutuneesti koko loppuelämänsä ajan.

Toinen mitali jaettiin 30 vuotta SOS-lapsikylävanhempana toimi-neelle Taina Mälliselle, joka kasvatti yli 20 lasta ja toimi myös pääluotta-musäitinä. Taina Mällinen arvostaa isoa perhettä, koska siinä lapsille ke-hittyy itsestään tietynlainen sosiaa-lisuus ja toisen huomioon ottamisen kyky. Kaikki kasvattavat ja kanta-vat vastuuta toisistaan. Puhuminen sekä ajan ja tilan antaminen tun-



teille tuottaa ajan mittaan eheytymisen. Avainsanoja ovat avoimuus ja rehelli-

syys. ”Olen kiitollinen, että olen saanut elää lasten ja nuorten lähellä”, sanoo

Taina Mällinen.Mitali numero kolme myön-

nettiin presidentti Martti Ahti-saarelle. Yhdistyksen hallitus totesi hänen edistäneen merkittä-

vällä rauhantyöllään lasten asemaa ja turvallista elämää maailmanlaajui-

sesti ja osoittaneen työssään suurta roh-keutta. Presidentti Ahtisaari toimi myös SOS-Lapsikylän juhlavuoden suojelijana.

Neljäs mitali myönnettiin Helmut Kutinille, joka johti menestyksekkäästi kansainvälistä lapsikyläorganisaatiota 25 vuoden ajan. Hänen kaudellaan kansain-välinen lapsikyläjärjestö on kasvanut yh-deksi suurimmista lastensuojelujärjestöistä maailmassa.

Viidennen mitalin sai Suomen Lions-liitto, joka on myötävaikuttanut kaikissa SOS-Lapsikylän toimipisteissä toiminnan alusta alkaen ja on ollut vastaamassa usean kodin rahoituksesta. Lions-liitto vaikuttaa muutoinkin laajasti ja konkreettisesti lasten hyväksi sekä Suomessa että maailmalla.

Mitalin kuvitus symboloi rohkeuttaROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mi-talin SOS-Lapsikylälle suunnitteli kuvan-veistäjä Satu-Minna Suorajärvi. Kuvassa mitalin toisella puolella on ensi askeleitaan ottava lapsi äitinsä kanssa. Lapselta ensi askeleiden ottamisessa vaadittava rohkeus symboloi rohkeutta, jota mitalin saajat ovat osoittaneet toimiessaan lapsen puolesta.

Mitalin toisella puolella on yhdis-tyksen perustajan Albin Gebhardtin nimi ja kuva. Albin Gebhardt osoitti aikanaan suurta rohkeutta perustaessaan lapsiky-läyhdistyksen ja uhratessaan sen hyväksi omaisuutensa ja aikansa. Kuvassa hän nostaa omenaa tavoittelevaa lasta. Kuva symboloi sitä apua, jota lapsi tarvitsee ai-kuiselta saavuttaakseen tavoitteensa.l

TEKSTI: AIJA RIKALA

KUVA: TOUKO SIPILÄINEN

Yhdistys perusti mitalin 50-vuotisjuhla-vuotensa kunniaksi ja mitalin aihe on johdettu yhdistyksen keskeisestä arvosta rohkeudesta ja lapsen puolesta toimimi-sesta. Mitali myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla ja rohkealla toiminnalla mahdollistanut lasten paremman elämän.

ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitali


Tällä palstalla esittelemme

lukijoiden pyynnöstä lapsikyliämme.

Ensimmäisenä on vuorossa 40-vuotias

Punkaharjun SOS-lapsikylä.

VUONNA 1972 avattu Punkahar-jun SOS-lapsikylä sijaitsee Puru-veden rannalla, noin 35 kilometrin päässä Savonlinnasta. Vesi ja luonto ovat siellä läsnä samalla tavoin kuin useimmissa Suomen lapsikylissä. Koulut ja monipuoliset harrastus-mahdollisuudet sijaitsevat lähellä. Lapset käyvät mm. ratsastamassa, pelaamassa sählyä, soittamassa pianoa ja bändikerhossa. Kylässä on myös oma puutyökerho, jossa lapset askar-televat ohjaajan opastuksella kaik-kea voiveitsistä, leikkuulaudoista ja muumeista aina tuulimyllyyn ja mä-kiautoon.

Rohkeutta uu-distua löytyyKylässä asuu 33 lasta seitsemässä kodissa pitkäkes-toisesti sijoitettu-na. Viime vuosi oli

Arvoisa Kuulumisia-lehden lukijaVirkistimme taas tämän vuoden alussa kevyesti Kuulumisia-lehden ilmettä. Aloitimme myös muutaman uuden juttu sarjan. Esittelemme muun muassa jokaisessa numerossa yhden SOS-Lapsikylän toimi pisteistä; tässä numerossa esittäytyy Punkaharjun SOS-lapsi kylä. Tuomme myös jokaisessa numerossa esiin yhden SOS- Lapsi kylän työntekijän, jotta monipuolinen lastensuojelu-työmme tulisi sitäkin kautta tutuksi. Tässä numerossa työstään kertoo Mimmi Siikavirta, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn lasten sijaisvanhempana jo usean sukupolven ajan ja jää kesällä työstään eläkkeelle. Muutenkin olemme lehdenteossa ottaneet mahdollisuuksien mukaan huomioon niitä toiveita ja ehdotuksia, joita te, hyvät lukijat meille annoitte. Kiitos vielä niistä.

Aija Rikalapäätoimittaja

PÄÄTOIMITTAJALTA

10 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMIS

Punkaharjulla siitä poikkeukselli-nen, että kylän kapasiteetti oli täy-simittaisesti käytössä, eikä kylään voitu ottaa uusia lapsia. ”Viimeis-ten kolmen vuoden aikana kylässä on haluttu uudistaa toimintaa ja uudistushenkeä on löytynyt. On avattu uusimuotoisia ja perheitä varhaisemmassa vaiheessa tukevia


KYLILLÄ KERROTAAN

PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄ

panostaa monipuolisiin lastensuojelupalveluihin

Katujen varrella punatiilisiä omakotitaloja lumikinosten keskellä – tältä näyttää Suomen toiseksi vanhin

SOS-lapsikylä Punkaharjulla helmikuisena talvipäivänä. Jos ei tietäisi, että nyt ollaan lapsikylän alueella,

ei taloja erottaisi tavallisesta omakotialueesta.

palveluja”, lapsikylän johtaja Jou-ni Kerppola sanoo. Kylä tarjoaa yhä enemmän perinteisen pitkäkestoisen sijaishuollon rinnalla avohuollon pal-veluja ja perhekuntoutusta. ”Koko ajan etsitään myös kylän ulkopuolelta mahdollisuuksia laajentaa toimintaa”, Kerppola jatkaa. Punkaharjun lapsiky-lä sai ensimmäisen kylän ulkopuolel-la sijaitsevan kotinsa, kun alkuvuonna Heinävedelle avattiin kylän alaisuu-teen kuuluva perhekoti aikoinaan tes-tamentilla saadulle tontille. Savonlin-naan ollaan puolestaan perustamassa perhekuntoutuksen yksikköä, ja suun-nitelmissa on aloittaa myös alueellista sijaisperheiden rekrytointia ja valmen-nusta.

Perhekuntoutukselle Punkaharjun lapsikylässä on hyvät tilat ja osaava henkilökunta. Perhekuntoutus on teho-kas apu tilanteissa, joissa on olemassa vakava huoli lapsen ja perheen sel-viytymisestä ja perhe on motivoitunut kuntoutukseen. Perhekuntoutuksessa harjoitellaan turvallisessa ympäristös-sä lapsikylän tiloissa perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen parantamista sekä opetellaan arjen taitoja ja sään-nöllistä päivärytmiä. Tavoitteena on

vahvistaa perheen omia voimavaroja niin, että lapsen asuminen kotona olisi turvallinen ratkaisu. Perhetyötä Punka-harjulla tehdään myös tarjoamalla apua perheen omaan kotiin.

Avohuollon kysyntä vilkastaAvohuollon tukiviikonloput lapsi-kylässä ovat myös hyvin suosittuja. Noin 30 lasta käy joka kuukausi viet-tämässä viikonloppua kylässä, jotta heidän omat vanhempansa tai sijais-vanhemmat saavat hengähdyshetken. Monet asiakkaista ovat erityislapsia. Punkaharjulla vahvuutena on ollut avohuollon palvelujen räätälöinnin mahdollisuus. Monesti uudet avohuol-lon palvelut syntyvät juuri kyselyiden pohjalta. Uusin avaus on sijaisvanhem-pien lomittaminen lapsikylävanhem-man sijaisten toimesta. Loppukesästä

Punkaharjun lapsikylässä otetaan toi-nenkin talo avohuollon käyttöön, sillä nykyinen kapasiteetti on jo täydessä käytössä ja palvelujen kysyntä jatkuu vilkkaana. Myös kylän työntekijät ovat kokeneet avohuollon työn mukavana vaihteluna perinteiseen arkeen.

Yhteistoiminta Punkaharjun lap-sikylässä on aktiivista. Viime kesänä kylästä osallistui kahdentoista hengen porukka kansainvälisen SOS-lapsiky-läjärjestön kesäleirille Italian Caldo-nazzossa. Seuraavaksi odotetaan koko kylän hiihtolomaretkeä Oravanpesän leirikeskukseen Pelloon. Ja ensi kesänä ollaan lähdössä vastavierailulle Viroon Keilan lapsikylään, joka on Punkahar-jun kylän ystävyyskylä. l

TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA

KUVA: JOUNI KERPPOLA


KYLILLÄ KERROTAAN

LAPSIKYLÄ-ÄITINÄ VIIDELLÄ VUOSIKYMMENELLÄ

Pullan tuoksu tulvii nenään, kun astun Punkaharjun SOS-lapsikylän Iltaset-kotiin. Minua vastaan rientää reipas nelivuotias, joka haluaa ensimmäisenä esitellä minulle lemmikki kanin ja -hiiren. Brion junanradan yli loikkien käyn istumaan sohvalle ja alan kuunnella ”Pienen Pieni Veturi” -laulun johdattelemana Mimmi Siikavirran tarinaa viideltä vuosikymmeneltä lapsikylä vanhempana.

MIMMI TULI Punkaharjun SOS-lapsikylään töihin vuonna 1975 ensin kerho-ohjaajaksi, mutta nopeasti tehtävä vaihtui lapsikylä-äidin työhön, kun kylässä sattui vapautumaan use-ampi lapsikylä-äidin pesti. Siitä lähtien Mimmin elämä on ollut täynnä lapsiperheen arkea niin ilon ja onnen hetkineen kuin huolineen ja murheineen.

”Iltaset-sukuun”, kuten Mimmi katrastaan kutsuu, on kuulunut kaikkiaan 16 lasta ja lapsenlapsiakin on jo 22.

Eläkkeelle pääsyyn oikeuttava 60 vuoden ikäkin Mimmillä on mennyt ohi jo viisi vuotta sitten. Suunnitelmat ovat menneet matkan varrella uusiksi. 16-vuotiaan pojan kuolema muutama vuosi sitten sai Mimmin jäämään vielä nuorem-pien lasten tueksi. Pari vuotta sitten hän lupautui ottamaan pariksi kuukaudeksi kahden lapsen si-sarussarjan hoiviinsa – tämä aika on sittemmin venähtänyt pariin vuoteen. Tavallisesti lapsiky-lävanhemmille luvattu vähitellen pienenevän lapsikatraan ja vähitellen hiljenevän kodin lu-paus ei ole Mimmin kohdalla ihan toteutunut, vaan tällä tietoa heinäkuussa koittaviin eläke-päiviin mennään ”satakaksikymmentä lasissa”. Tästä pitää huolen nelivuotias pikkuvesseli, joka käy tasaisin väliajoin halaamassa Mimmiä ja keskeyttämässä juuri muotoutumassa olevan ajatuksen.

”Arki on hyvin työntäyteistä, ja kun siihen sitoutuu, siinä joutuu laittamaan itsensä likoon”, Mimmi kertoo. Työn rikkaus on, kun näkee, mi-ten lapset kasvavat ja kehittyvät. ”Kokemus tuo mukanaan myös uskon, että kyllä kaikesta aina selvitään, vaikka etenkin murrosikäisten kanssa sitä tuleekin välillä epäilleeksi”, Mimmi nau-rahtaa. Jokainen lapsi on oma yksilönsä, mutta paljon on myös samoja lainalaisuuksia, joissa pystyy hyödyntämään omaa kokemustaan. Suurin ilo syntyy siitä, että näkee lasten tyyty-väisyyden ja pärjäämisen – että on voinut olla auttamassa siinä, että lapset pärjäävät omassa elämässään, omissa parisuhteissaan, lastenhoi-

dossaan ja työssään.Suurin muutos Mimmin uran aikana on ollut yhteyden-

pidon lisääntyminen lasten syntymävanhempien kanssa. ”Työhön on tullut paljon sellaista, mikä on aika rankkaa-kin”, Mimmi toteaa. ”On haastavaa, kun lapset käyvät läpi omaa kasvuaan ja kipuilevat läheistenkin asioita.” Yhteis-työ vanhempien kanssa on aina helpompaa, jos vanhemmat ovat hyväksyneet huostaanoton ja tukevat kasvatustyötä.


Sijaisvanhempihan ei ole ottanut lasta vanhemmilta pois eikä halua olla heitä korvaamassa. ”Tärkeää olisi, jos vanhempien kanssa pystyttäisiin luomaan yhteinen näkemys siitä, miten voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla toimia tämän ihanan lapsen parhaaksi”, Mimmi sanoo.

Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneita Mimmi ke-hottaa ottamaan selvää työstä ja käymään vierailulla lapsikylässä. Yhteisöelämässä on paljon hyviä puolia: se antaa oman tukensa työhön, lapsilla on kavereita ja yhteistä tekemistä. Mutta toki yhteisössä asumisessa on myös omat rasitteensa. Lasten koulunkäynti ja sen tukeminen, lap-selle mielekkään harrastuksen löy-täminen ja kotias-kareiden opettelu säilyvät työssä vuodesta toiseen samankaltaisina. Vapaapäivät tar-joavat kaivattua hengähdystaukoa ja mahdollistavat akkujen lataami-sen, mikä auttaa myös jaksamaan työssä. ”Huu-moria tarvitaan, ilman sitä työtä ei jaksa”, Mimmi painottaa.

Eläkepäiviään Mimmi ei kolmilapsisen perheen touhuntäyteisessä arjessa ole ehtinyt suunnitella. Mimmi veisteleekin vanhaa sananpartta lainaten: ”Ei se vauhti, vaan se äkkipysäys”. Iltaset-kodissa kasva-neet lapset ovat kukin omalla tavallaan jo jonkin aikaa hyvästelleet lapsuudenkotiaan ja valokuvanneet muun muassa jouluperinteitä muistoihinsa. Kun Mimmi sitten lopullisesti sulkee Iltaset-kodin oven takanaan, yhtey-det Iltaset-sukuun säilyvät. ”Perheyhteys ei ole kodin seinistä kiinni”, Mimmi sanoo painokkaasti. Eläkepäi-villä Mimmin haaveena on käyttää omia voimavarojaan nuorten perheiden tukemiseen ja yhteydenpitoon.

Viimein pyyntö: ”Mimmiiii, nyt pelataan Afri-kan tähteä” päättää haastattelun ja on aika siirtyä tär-keämpien asioiden äärelle – touhuamaan pikkumiehen kanssa.l

TEKSTI JA KUVA: ELINA PITKÄRANTA

Suurin ilo syntyy siitä, että näkee lasten tyytyväi-

syyden ja pärjää-misen – että on

voinut olla autta-massa siinä, että lapset pärjäävät omassa elämäs-

sään, omissa parisuhteissaan,

lastenhoidossaan ja työssään.


Joulun alla SOS-Lapsikylän nuorisokoti sai iloisen yllä-tyksen. Hallitseva jääkiekon Suomen mestari JYP kutsui aitioonsa nuorisokodin lapsia ja nuoria kokemaan jääkiek-ko-otteluelämyksen Viattomien lasten päivänä 28.12. Me-nimmekin jo hyvissä ajoin areenalle, jossa meidät vastaan-otettiin illan otteluun. Söimme hyvin ja aitiossamme vieraili JYPin toimitusjohtaja Kari Tyni, joka kertoi paljon seuran toimintaan sekä jääkiekkoon liittyviä asioita. Seuraamme liittyi myös JYPin puolustaja Kalle Koskinen, joka kirjoitteli nuorillemme pelaajakortteja ja viihtyi seurassamme koko pe-lin ajan. Nuoret saivat kysellä Kallelta kaikkea mahdollista ja olivat silmin nähden innoissaan pelimiehen kiireettömästä seurasta.

Osalla nuoristamme ei ollut aikaisempaa kokemusta jääkiekko-ottelusta ja he olivatkin haltioituneita illan tapah-tumista. Myös tarjotuilla limppareilla, sipseillä ja karkeilla oli varsin hyvä menekki. Ai niin, itse ottelu JYP-Pelicans päättyi voittomaalikilpailun jälkeen vierailijoiden 2–3 voit-toon, tosin se ei meidän iltaamme enää latistanut. l

TEKSTI JA KUVA: JUSSI KURONEN

Tähtiä ja tunnelmaa JYPin aitiossa

Kuvassa James Bojang nuoriso-kodilta, JYPin pelaaja Kalle Koskinen ja JYPin toimitusjohtaja Kari Tyni.


KYLILLÄ KERROTAAN

RIITTÄMÄTTÖMYYTTÄ on monenlaista. Edellistä edeltävässä työpaikassani kysyt-tiin jossain työyhteisökoulutuksessa, onko työyhteisössänne ollut seksuaalista häirin-tää. Eräs siistijä viittasi ja ilmoitti pilke sil-mäkulmassa, että hänen mielestään sitä on esiintynyt liian vähän.

Kasvatustyössä sukupuolesta riippumat-ta törmää väkisin riittämättömyyden tuntei-siin: kotona isänä ja äitinä, töissä ohjaajana, sijaisäitinä, lapsikylävanhempana, sijaisena, työtoverina, kanssakasvajana.

Onko riittämättömyys vain tunne, jon-ka voi ohittaa toteamalla, että enempään en pysty, parhaani olen tehnyt; hyvää yötä surkea maailma ja lapset, armottomat työn-antajamme.

Vai onko riittämättömyys syvempää sisäistä perua? Aiheutammeko sitä huomaa-mattamme itsellemme ja toisillemme vaa-timusten, arvostelun ja suorituspaineiden kautta. Voisiko sen nujertaa yhteisvoimin?

Joka tapauksessa teemme tarpeeksi, kos-ka maailma ei tule valmiiksi, ihmiset eivät muutu täydellisiksi ja lapset tarvitsevat ai-kuista loputtomasti. Riittämättömyys on siinä välissä kuin sidostesukka, joka kestää. Ehkä se on maailman koossa pitävä alkeisvoima. Riittämättömyys kuuluu ihmisen osaan siinä missä lukemattomat iän tuomat vaivatkin.

Suomen SOS-lapsikylätyön 50-vuotis-juhlissa puhunut ”perustajaäitimme” Kaija Olkkonen puhui syvää viisautta nostamalla esiin rukouksen merkityksen vaikeassa työs-sämme. ”Opettakaa lapset rukoilemaan”, oli hänen viestinsä. Olisiko siinä vastaus myös riittämättömyyden lohduttomaan yksinäi-syyteen, elävä vesi, joka täyttää kumisevan, pohjattoman kaivon? l

KARI VAPAAKALLIO

LAPSIKYLÄVANHEMMAN SIJAINEN

20 VUOTTA SOS-Lapsikylän pal-veluksessa vaikuttanut lapsikylän johtaja Jukka Kotkavuori palkit-tiin pitkästä urasta lastensuojelun parissa.

Jukka Kotkavuori on toiminut sosiaalialalla jo lähes kolmekym-mentä vuotta ja SOS-Lapsikylän palveluksessa 20 vuotta. Koulu-tukseltaan Kotkavuori on lasten-tarhanopettaja.

Kotkavuori on toiminut muun muassa 17 vuotta Tapiolan lapsiky-län johtajan ja Bergenin lapsikylän johtajana Norjassa. Suomeen pa-luun jälkeen Kotkavuori on vetä-nyt projektia kuudennen lapsikylän perustamiseksi Suomeen.

Riittämättömyys kuuluu ihmisyyteen

Jukka Kotkavuorelle hopeinen lastensuojelumitali

Kotkavuori on osallistunut myös useaan kansainväliseen yh-teistyöhankkeeseen ja ollut esi-merkiksi mukana konsultoimassa Viron Keilan lapsikylää ja organi-soimassa kylän lapsikylävanhem-pien valmennusprojektia. Tällä hetkellä Kotkavuori toimii Tam-pereen SOS-lapsikylän johtajana.

Hopeinen lastensuojelumitali voidaan antaa henkilölle, joka on vastuullisessa asemassa ansiok-kaasti suorittanut johtavaa, luovaa ja maan lastensuojelua suoranai-sesti tai välillisesti edistävää työ-tä. Hopeinen ansiomitali on liiton korkein huomionosoitus. l

Seppo Sauro Lastensuojelun Keskusliitosta luovutti mitalin Jukka Kotkavuorelle.


Kiitos ja kumarrus

INSINÖÖRITOIMISTO Aalto-Setälä täytti 40 vuotta ja halusi sen kunniaksi muistaa Kaari-nan SOS-lapsikylää. 5000 eu-ron shekkiä ojentamassa Timo Aalto-Setälä (vas.) yhtiön hal-lituksen jäsenten kera. Lahjoi-tuksen vastaanotti kylän johtaja Kari Kiesiläinen (oik.).

KUVA:RAGIP ÖNSOY

KOIRA TULI TALOON!


KUULUMISIA MAAILMALTA

SOS-LAPSIKYLÄ- JÄRJESTÖN TUELLA Neena kykenee taas olemaan lapsilleen rakastava ja huolehtiva äitiSOS-lapsikyläjärjestö auttaa perheiden tukemisen ohjelmiensa kautta kaikkein suurimmassa tarpeessa olevia perheitä. Tapasin 36-vuotiaan leskiäidin Neenan ja hänen lapsensa Arushan SOS-lapsikylän lähistöllä Pohjois-Tansaniassa.

Neena toivottaa vieraat tervetulleeksi kotiinsa.

Alle eurolla päivässä voit taata

lapselle rakastavan kodin. Ryhdy kummiksi

osoitteessa www.kummi.

sos-lapsikyla.fi



NEENAN KOTIIN kävellään loppu-mattoman tuntuisia hiekkateitä. Nyt on sateinen vuodenaika ja mutalammikot peittävät teitä. Neenan perheen piha-piirissä juoksee kymmeniä lapsia. Aita on tehty tukeista ja risuista. Perheen koti on Maasai-heimolle tyypillinen pyöreä, luonnonmateriaaleista tehty talo. Lasten lisäksi tulijaa tervehtivät ääntelyllään lehmä, vuohet ja kanat.

Neena nostaa matalat tuolit talon-sa ulkopuolelle ja alkaa kertoa ajasta sen jälkeen, kun hänen miehensä oli kuollut. ”Tilanne mieheni kuoleman jälkeen tuntui toivottomalta. Yhtäk-kiä hän ei enää tuonut omaa osaansa perheen elatukseen. Pahimmillaan emme syöneet edes kerran päivässä”, hän kertoo.

Perheen tilannetta pahensi edel-leen naisten oikeuksien puutteellinen asema Maasai-yhteisössä. Neenan edesmenneen miehen veli vaati per-heen lehmiä itselleen. Seurasi riita, jonka seurauksena Neenan perhe jou-tui erilleen lähialueen yhteisöstä ja heille jäi vain yksi lehmä.

”Keräsin polttopuita myytäväksi, mutta niistä sai vain pikkiriikkisen maksun nipulta. Se ei riittänyt elä-miseen.” Tilannetta pahensi se, että

Neena oli saanut mieheltään HIV-tar-tunnan, eikä tilanteensa vuoksi saanut sairauteensa hoitoa. Tämän seurauk-sena hänen terveydentilansa huononi nopeasti.

Neena kuuli SOS-lapsikylän per-heiden tukemisen ohjelmasta kirkkon-sa kautta. Hänen kasvoilleen nousee hymy, kun hän kertoo alkuajoistaan ohjelmassa. “Perheeni sai hätäapuna ruokaa ja lapseni pääsivät kouluun”, hän kertoo iloisena. Lisäksi Neena sai sairauteensa lääkityksen, joka paransi hänen terveydentilaansa huomattavasti.

Perheen tilanteen parannuttua hieman Neena sai SOS-lapsikylältä rahoituksen, jonka turvin hän kykeni aloittamaan kananmunien ja soke-rin myymisen. Kauppa ei ole tuonut suuria tuloja, mutta on silti kohenta-nut perheen tilannetta merkittävästi. Neena on nykytilanteeseensa varsin tyytyväinen. ”Sokeria ja kananmunia myymällä saan kokoon vain hieman yli euron päivässä, mutta sekin on aut-tanut perheeni tilannetta kovasti”, hän kertoo pihapiirissä juoksevien kanojen

kotkotuksen yli. Pienet tulot ja viljel-mä riittävät tuomaan perheelle kaksi lämmintä ateriaa päivässä.

Juttutuokiomme jälkeen Neena kierrättää minua ympäri pientä pi-

hapiiriään. Perheiden tukemisen oh-jelmaan liittymisen jälkeen perheen karsinaan on ilmestynyt kaksi vuoh-ta lehmän seuraksi. Lapset leikkivät mutaisessa maassa. Neenan iloista olemusta katsoessa on vaikea uskoa, että vielä kaksi vuotta sitten perhe näki nälkää.

Kävellessäni takaisinpäin Neenan luota mietin iloisena, miten paljon hä-nen perheensä tilanne on kohentunut SOS-lapsikyläjärjestön avun myötä. On ollut ilo vierailla äidin luona, joka kykenee taas tarjoamaan lapsilleen ra-kastavan ja huolehtivan kodin.

Seuraavassa lehdessä vierailemme Arushan SOS-lapsikylässä. l

TEKSTI JA KUVAT: TOUKO SIPILÄINEN

Perheiden tuke-misen ohjelmaan liittymisen jälkeen perheen karsinaan on ilmestynyt kaksi vuohta lehmän seuraksi. Neenan iloista olemusta katsoessa on vaikea uskoa, että vielä kaksi vuotta sitten perhe näki nälkää.

Perheen tytär Elisabeth esittelee SOS-lapsikylän tuella hankitut vuohet.



SOS-LAPSIKYLÄ - JÄRJESTÖ KERÄÄ VAROJA AUTTAAKSEEN MALIN KRIISISTÄ KÄRSIVIÄLAPSIA

Arvioiden mukaan reilusti yli 200 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Malissa. Jo ennen konfliktin kiihtymistä tammikuussa yli kahden miljoonan malilaisen ruokaturva oli vaarassa. Nyt aliravitsemus uhkaa 660 000 lasta ja puhtaan veden puute altistaa 1,5 miljoonaa ihmistä tartuntataudeille.

SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖ kerää varoja auttaakseen Malissa perheitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa toimittamalla heille mm. ruoka-apua, puhdasta vettä ja terveydenhuoltoa. Perheistään eroon joutuneita lapsia au-tetaan tarjoamalla suojelua, psykolo-gista tukea ja pyrkimällä yhdistämään perheitä.

SOS-lapsikyläjärjestöllä on hyvät perusvalmiudet auttaa Malin konfliktin uhreja, koska järjestö on toiminut Ma-lissa jo lähes kolmekymmentä vuotta ja se tuntee hyvin paikalliset olosuh-

teet. Maassa SOS-lapsikyläjärjestöllä on kolme lapsikylää, kolme koulua, kolme leikkikoulua ja kuusi sosiaali-keskusta, joiden kautta apua pystytään kanavoimaan tarvitseville.

Ibrahima Bane, Malin SOS-lap-sikyläjärjestön johtaja sanoo, että täl-lä hetkellä pahin ongelma on se, että niin suuri määrä ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa ja on liikkeellä koh-ti etelää ja erityisesti Moptin aluetta. ”Tilanne on taloudellisesti erittäin haavoittava jo ennestään turvattomalle väestölle, jonka lapsista 690 000 on or-

Myös sinä voit auttaa. Kätevimmin teet lahjoituksesi

verkkosivujemme www.sos-lapsikyla.fi kautta.

Voit tehdä lahjoituksen myös pankissasi, lahjoitustilille numero on

FI27 2386 1800 0100 66. BIC-koodi on NDEAFIHH ja viitenumero 1973.

Lahjoituksesi tukee SOS-lapsi kylä - järjestön työtä malilaisten

lasten hyväksi.

poja. Tällä hetkellä järjestömme apua tarvitaan enemmän kuin koskaan.”

Avulla on kiireAuttaakseen malilaisia SOS-lapsiky-läjärjestö tarvitsee varoja. Avun tarve on niin valtaisa, että kaikkien panosta tarvitaan nyt. l

TEKSTI: AIJA RIKALA

KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI-KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI


Alue, jolla SOS-lapsikyläjärjestö jakaa tällä hetkellä hätäapua

Pakolaisten ja kodittomien määrä (Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön mukaan)

NÄIN ME AUTAMME MALISSA:

Tarjoamme ruoka-apua kotinsa jättämään joutuneille perheille ja alueen asukkaille. Huolehdimme lasten ravitsemuksesta: avunsaajina ovat etenkin alle viisivuotiaat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit. Suojelemme haavoittuvissa olosuhteissa olevia lapsia: etenkin heitä, jotka ovat joutuneet eroon perheistään konfliktin takia. Parannamme hygieniaolosuhteita, jotta perheet pysyisivät terveenä.

SOS-LAPSIKYLÄN HÄTÄAPUTOIMET MALISSA

RANNIKKO

MAURITANIA MALI

ALGERIA

GUINEA

SEN

EGA

L

BURKINA FASO

NIGER

230 000ihmistä on joutunut

jättämään kotinsa

pakolaista

64 000pakolaista

pakolaista50 000

43 000Bamako/Sanankoroba

Kita

KhouloumMopti/Socoura

Malissa olemassaolevat SOS-lapsikyläjärjestön hoivaa, koulutusta ja terveydenhuoltoa tarjoavat ohjelmat

Alue, jolla SOS-lapsikyläjärjestö jakaa tällä hetkellä hätäapua

Pakolaisten ja kodittomien määrä (Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön mukaan)

NÄIN ME AUTAMME MALISSA:

Tarjoamme ruoka-apua kotinsa jättämään joutuneille perheille ja alueen asukkaille. Huolehdimme lasten ravitsemuksesta: avunsaajina ovat etenkin alle viisivuotiaat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit. Suojelemme haavoittuvissa olosuhteissa olevia lapsia: etenkin heitä, jotka ovat joutuneet eroon perheistään konfliktin takia. Parannamme hygieniaolosuhteita, jotta perheet pysyisivät terveenä.

SOS-LAPSIKYLÄN HÄTÄAPUTOIMET MALISSA

RANNIKKO

MAURITANIA MALI

ALGERIA

GUINEA

SEN

EGA

L

BURKINA FASO

NIGER

230 000ihmistä on joutunut

jättämään kotinsa

pakolaista

64 000pakolaista

pakolaista50 000

43 000Bamako/Sanankoroba

Kita

KhouloumMopti/Socoura

Malissa olemassaolevat SOS-lapsikyläjärjestön hoivaa, koulutusta ja terveydenhuoltoa tarjoavat ohjelmat


LAPIN SOS-LAPSIKYLÄSTÄ OSAAMISTA MURMANSKIIN

Lapin SOS-lapsikylä on käynnistänyt nuorten jälkihuolto projektin venäläisen, Murmanskin alueella sijaitsevan Kantalahden SOS-lapsi-kylän kanssa. Tavoitteena on avata Murmanskiin sijaishuollossa kasvaneille nuorille nuorisokoti. Lapin SOS-lapsikylä tarjoaa projektiin osaamistaan ja kokemustaan jälki-huollosta.

IDEA YHTEISPROJEKTISTA syntyi Kantalahden SOS-lapsikylän edusta-jan tavattua Lapin SOS-lapsikylän joh-taja Kai Lomman. Kantalahden kylän edustaja pyysi Lapin SOS-lapsikylää mukaan kehittämään jälkihuoltoa ja suunnittelemaan Murmanskiin avat-tavaa, sijaishuollossa kasvaneiden nuorten itsenäistymiseen tarkoitettua nuorisokotia. Ajankohta yhteistyölle on mitä parhain, sillä Kantalahden pi-an kymmenen vuotta täyttävän SOS-lapsikylän nuoret ovat tulossa itsenäis-tymisvaiheeseen samoin kuin monet nuoret myös Lapin SOS-lapsikylässä.

”Tarkoitus on, että nuoret Suomes-ta ja Venäjältä osallistuvat projektiin”, sanoo projektissa ohjausryhmän jäse-nenä toimiva psykologi Hillevi West-

man SOS-Lapsikylästä. ”Nuorten ko-kemuksia ja näkemyksiä kuullaan, että Murmanskin nuorisokotia osattaisiin kehittää vastaamaan mahdollisimman hyvin sijaishuollossa kasvaneiden, itsenäistyvien nuorten tarpeita. Pää-määränä on luoda myös foorumi aja-tustenvaihtoon suomalaisten ja venä-läisten nuorten välille ja auttaa nuoria tuntemaan oikeuksiaan kyetäkseen ottamaan elämän omiin käsiinsä. ”

Projektia varten saadaan hyödyl-listä tietoa myös Suomessa vastikään toteutetusta vertaistutkimuksesta, jossa kyseltiin sijaishuollossa kasvaneiden itsenäistymiskokemuksista.

”Venäläisten ja suomalaisten nuor-ten yhteisfoorumin on määrä alkaa toimia ensi vuonna”, sanoo Hillevi

Westman. ”Nuorten yhteydenpidossa apuna on määrä käyttää sähköisiä vies-tintävälineitä ja lisäksi aiotaan toteut-taa muun muassa nuorten välisiä vie-railuita, opintomatkoja ja seminaareja.

”Projektiin saadaan EU:n rahoitus-ta, jota haetaan Pohjoiskalotin ja Luo-teis-Venäjän alueen yhteistyöhankkeita tukevan Kolarctic-yhteistyöohjelman kautta”, kertoo SOS-Lapsikylän ta-louspäällikkö Paula Renfors-Sipari, joka on myös ohjausryhmässä jäse-nenä. ”Ohjausryhmän ensimmäinen kokous tapahtui tammikuun lopussa Murmanskissa. Seuraava kokoontu-minen on huhtikuussa Lapissa. l

TEKSTI: AIJA RIKALA

KUVA: KAI LOMMA


Kuvassa Kantalahden SOS-lapsikylän ohjaaja ja

kokouksessa tulkkina toiminut Anton (vas.), SOS-Lapsikylä

ry:n psykologi Hillevi Westman, Murmanskiin perustettavan nuorisokodin tuleva johtaja

Arkadi Karev ja SOS-Lapsikylä ry:n talouspäällikkö

Paula Renfors-Sipari.


TUKEMINEN

Merkkipäivälahjoitus lasten hyväksi

Jos innostuit Annikin esimerkistä ja haluat

tehdä merkkipäiväkeräyksen SOS-Lapsikylän hyväksi, ota yhteyttä keskustoimistoomme

puh. (09) 5404 880 tai [email protected].

Voit aloittaa oman keräyksen SOS-Lapsikylän hyväksi

myös osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi/

omakerays.

LIKKOJEN LENKKI on tarjonnut liikunnallisia elä-myksiä tytöille ja naisille jo 25 vuoden ajan. ”Tapahtu-man juuret ovat Tampereella, jossa 18.5.2013 juhlistam-me Lenkin 25-vuotista taivalta noin 10 000 osallistujan kokoontuessa nauttimaan keväästä, liikunnasta ja upe-asta naisenergiasta”, toteaa Niina Seppänen, Likkojen Lenkin tapahtumapäällikkö. Tampereen lisäksi Likkojen Lenkki järjestetään myös Jyväskylässä 25.5.2013 sekä Oulussa 10.8.2013.

Innosta henkilökuntasi liikkumaan – www.jelpi.fi – haaste on heitetty!SOS-Lapsikylän kumppani Pirkanmaan Osuuskauppa on jo ottanut haasteen vastaan ja valmistautuu Tampereen

Likkojen Lenkki ja SOS-Lapsikylä juoksevat yhteistyössä Tampereen SOS-lapsikylän hyväksi

MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS on hieno tapa ohjata apua sitä tar-vitseville. Yrittäjä Annikki Piispa päätti 50-vuotisjuhliensa kunni-aksi ohjata lahjojen sijaan muis-tamiset SOS-lapsikylätyöhön.

”Halusin järjestää lähipii-rilleni juhlat sen kunniaksi, että elettyä elämää on jo viisi vuosi-kymmentä takana. Halusin kut-sua minulle tärkeimmät ihmiset yhteen ja kiittää heitä; oman elämäni tukipylväitä ja mahdol-listajia”, Annikki Piispa kertoo.

Miettiessään kohdetta synty-mäpäivälahjoille Annikki Piispan mieleen nousi SOS-Lapsikylän niin ikään 50 vuotta jatkunut työ lasten ja nuorten hyväksi, ja hän

päätti lahjojen sijasta pyytää oh-jaamaan muistamiset SOS-Lap-sikylän Theraplay-terapiatyöhön.

”Nuorissa ja lapsissa on meidän tulevaisuutemme. Oman sukupolveni tehtävä hyvinvoin-ti-Suomessa on pitää huolta toisistamme ja etenkin heistä, joilla lähtökohdat eivät ole hy-vät”, Annikki Piispa perustelee päätöstään ohjata lahjarahat hyväntekeväisyyteen. ”Omassa elämässäni omat vanhemmat ovat olleet monille haaveilleni mahdollistajia ja olen heille läm-minhenkisestä kodista ikuisesti kiitollinen”, Piispa jatkaa.

Annikki Piispa kannustaa muitakin merkkipäivälahjoi-tusten tekemiseen: ”Jokaisella juhlijalla on hyvä mieli, olem-me lahjoittaneet rahaa tärkeään asiaan”. l

Kuvassa Annikki Piispa ja SOS-Lapsikylän toiminnan - johtaja Jari Ketola.

Likkojen Lenkille.”Likkojen Lenkin

haastejuoksun tavoittee-na on innostaa yritysten henkilökunta liikkumaan ja samalla keräämään lahjoituksia Tampereen SOS-lapsikylän toiminnan hyväksi. Osuus-kaupan porukka on perinteisesti ollut innolla mukana Likkojen Lenkillä. Haluamme tänä vuonna antaa henki-lökunnallemme mahdollisuuden tehdä hyvää. Samalla SOS-lapsikylän toiminta tulee tutummaksi työntekijöi-demme keskuudessa”, sanoo Viivi Pärssinen Pirkanmaan Osuuskaupasta. l

KUVA: TOUKO SIPILÄINEN


TUKEMINEN

DR. OETKERIN järjestämä Yhteistä aikaa -konsertti järjestettiin Helsingin Rautatien-torin jääpuistossa 13.1. Paikalla oli paljon luistelijoita, jotka nauttivat monipuolisesta ohjelmasta ja perheen pienimmät kävivät pilkkimässä SOS-Lapsikylän pilkkikojulla. Paula-lehmän kanssa kuvaan pääsi moni luistelija. l

Dr. Oetkerin Pirkka Peltoniemi, SOS-Lapsi - kylän Jukka Kotkavuori ja tietenkin Paula!

Luistelun riemua talvisena sunnuntaina

MARRASKUUSSA yritys-kumppanimme DNA:n hen-kilökunnasta parikymmentä innokasta jalkautui kaduille SOS-Lapsikylän keräyslippai-den kanssa Oulussa, Helsingis-sä, Vantaalla ja Lahdessa. Kerä-yksen tuotto ylitti odotukset ja osoitti, että aktiivinen ihmisten kohtaaminen ”täsmäiskuina” kannattaa. Yhdessä on muka-vaa tehdä hyvää, kuten lipas-kerääjien kommentit osoittavat: ”Ilahduttavinta olivat ihmiset, jotka kaivoivat vapaaehtoises-ti rahaa, ilman että ehti kysyä mitään, jotkut näyttivät jopa ilahtuvan siitä, että oli keräys.”

”Tempaus oli mahtava ja jos DNA järjestää sellaisen vielä toistekin, lähden varmasti mukaan.” l

Kiitos DNA!

DNA:n tempaisi SOS-Lapsikylän hyväksi

DNA:n lipaskerääjä Virpi Ritala Lahdessa

HELSINGIN Sörnäisissä sijaitseva Jade Gallery tuki SOS-Lapsikylää nuorten taiteilijoiden myyntinäyttelyn tuotoilla. Tammikuun 2013 aikana galleriassa oli esillä seitsemän nuoren taiteilijan maalauksia.

Galleriaa pitävä Jatta Hartikainen kertoo halunneensa järjestää hyvän-tekeväisyysmyyntitapahtuman jo pidemmän aikaa. Kun sopiva ajankohta vii-mein osui kohdalle, Jatta halusi ohjata lahjoitukset lasten hyväksi. Mukaan hyväntekeväisyysnäyttelyyn Jatta kutsui jo galleriassa aikaisemmin esillä olleita taiteilijoita ja nämä puolestaan kutsuivat mukaan taiteilijaystäviään. ”Lasten tilanne on nykyään huolestuttava”, Jatta Hartikainen sanoo.

Gallerian taiteilijatapaamisessa 19.1. paikalla olleet taiteilijat kertoivat, että heille mukaan lähteminen hyväntekeväisyysnäyttelyyn oli mieluinen asia. ”Maailma olisi paljon parempi paikka, kun pidettäis epäitsekkäästi toisista huolta”, toteaa Niko Okkonen, joka on näyttelyä varten maalatussa teokses-

saan kuvannut rak-kauden merkitystä. Okkonen muistaa myös, että mummo-lan hiekkatien varres-sa Tapiolassa sijaitsi SOS-lapsikylä. l

TEKSTI: ELISE LIIKALA, KUVA: JATTA HARTIKAINEN

Taide teki hyvää

Kuvassa: Jatta Hartikainen, Krista Blomqvist, Kai Krapu ja Emilia Kyösti. Takana vasemmalta Niko Okkonen ja Janne Foss.

SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2011/3115/22.11.2011/1.1.2012–31.12.2013/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2012–2014.

SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2011/3552/22.11.2011/1.1.2012–31.12.2013/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2012–2014.

Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi

Puhelinlahjoitukset kotimaan työhön:• Soita numeroon 0600 0 4235 (20 € + pvm) tai• Lähetä tekstiviesti SOS numeroon 16499 (10 €)

Lahjoitustili kotimaan työhön:• SOS-Lapsikylä ry: Nordea 238618-61564, FI76 2386 1800 0615 64, NDEAFIHH

Lahjoitustili kansainväliseen työhön:• SOS-lapsikyläsäätiö: Nordea 238618-10066, FI27 2386 1800 0100 66, NDEAFIHH

Lisätietoja voi kysyä puhelimitse tai sähköpostilla:p. (09) 5404 880, [email protected]

YritysyhteistyöYrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteistyömuotoihin verkkosivuillamme: www.sos-lapsikyla.fi/yritysyhteistyo

Ota yhteyttä:Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 7830, [email protected]

Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä SOS-Lapsikylässä?Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä. Lue lisää vapaa-ehtoistyöstä sivuiltamme: www.sos-lapsikyla.fi/vapaaehtoistyo

Jos kiinnostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: [email protected]

kuukausilahjoituksella kotimaan työhön1

kansainvälisen sos-lapsikylä lapsen kummina2

kertalahjoituksella3

merkkipäivälahjoituksella4

testamenttilahjoituksella5

VOIT TUKEA LAPSIA SOS-LAPSIKYLÄN KAUTTA:

LAPSET TARVITSEVAT APUASI


Osoitelähde: SOS-Lapsikylä ry:n asiakas- ja jäsenrekisteri

Jos haluat työsi olevan vaativaa ja palkitsevaa…Jos pidät lasten ja nuorten hyvinvointia tärkeänä…Jos koet lasten kanssa työskentelyn arvokkaaksi…

…VOISIT SOPIA SIJAISVANHEMMAKSI

SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti lisää sijaisvanhempia hoitamaan ja kasvattamaan meille sijoitettuja lapsia, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Me emme jätä sijaisvanhempaa yksin, vaan tarjoamme tehtävässä moniammatillisen tiimin ja yhteisön vahvan tuen. Lisäksi tuemme sijaisvanhempaa vapaa-aikajärjestelyissä.

Tehtävässä voi toimia yksin tai pariskuntana. Lapsikylän sijais-vanhemmat toimivat joko työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa.

OLEMME suuri ja vakavarainen yhdistys, jolla on 50 vuoden kokemus lastensuojelusta sekä lasten perhehoidosta.

LAPSIKYLIÄ on eri puolilla Suomea: Espoossa, Punkaharjulla, Vihannissa, Ylitorniolla, Kaarinassa ja Tampereella.

OTA YHTEYTTÄ rohkeasti ja avoimin mielin. Kerromme si-nulle mielellämme lisää sijais vanhem muudesta lapsi kylissä.

Yhteydenottoasi odottaa:Hannele Nikkanenkehittämissuunnittelija0400 875 [email protected].

kuulumisia - sos-lapsikylä · 2017-11-06 · ”sellanen yleinen juttu, et musta olis kiva jos...

Documents