Perustulokokeilu 2017-2018

KUUMAT PERUNAT

KELA 11.2. 2016

Olli Kangas

1

Lähtökohtana työn kannustimet

2

Lähde: Viitamäki, H. (2015)

3

Lähde: Viitamäki, H. (2015)

Mitä VNK:n toimeksiannossa pyydetään?

• Esiselvitys tietotarpeista

• 30.3. 2016

• Jatkotutkimuksella rajataan vaihtoehdot

• 15.11. 2016

• Selvitetään vaihtoehdot

• Puhdas perustulomalli

• Osittainen perustulo

• Negatiivinen tulovero

• Muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa

4

Esiselvityksellä vastataan…

• Mitkä vaihtoehtoiset mallit soveltuvat kokeiluun

• Mahdollisimman tarkat analyysit

• Miten perustulo ja ansiosidonnaiset sovitetaan

yhteen

• Verotukselliset piirteet

• Vahvuudet ja heikkoudet kun otetaan huomioon

perustuslaki ja EU

• Mikä olisi perusteltu perustulomalli, jota

2016/17 käynnistyvässä kokeilussa voitaisiin

kokeilla?

5

Mitä edellytetään: kuka tietää ja tekee mitä?

• Tietotarpeen kartoitus: mitä tiedetään meillä ja muualla

• SITRA / TÄNK / TAY / Kela (TUO)

• Koeasetelmat ja kohdepopulaatio:

• VATT; TUO, Tay, TÄNK

• Mikrosimulaatiomallitus: TUO

• Lainsäädännöllistä tietämys: etuuslait, perustuslaki, EU, verotus • Kelan etuusjuristit, Kaarlo Tuori, Heikki Niskakangas; Anna-Kaisa Tuovinen, Kelan kv-yksikkö, prof. Laura Kalliomaa-Puha,

Ilpo Lahtinen

• Työmarkkinakysymykset: työvoima- ja yrittäjävaikutukset

• Tampereen yliopisto (prof. Pertti Koistinen)

• Perustulokokeilut muualla

• Tänk, UTA, TUO

• Perustulo ja kunnat

• Kuntaliitto (Ellen Vogt), Rauman kaupunki (Antti Parpo)

• Perustulo ja sosiaalityö

• Turun yliopisto sosiaalityö (prof Katja Forssen) ; HY soc & kom (prof Helena Blomberg)

• Perustulon kannatusperusta • TUO ja Turun yliopiston sosiologia (prof Mikko Niemelä)

6

Edetään…

• Moduleittain

• Eri asioista vastaavat ryhmät tapaavat erikseen ja pitävät omia kokouksiaan

• Tuottavat omia selvityksiä, raportteja ja työpapereita

• Nämä koordinoidaan yhteiseksi pohjapaperiksi

• Yhteisiä tapaamisia moduleitten välillä

• Yhteisiä seminaareja

• Kv asiantuntijoita jotka perehtyneitä

− Perustulon problematiikkaan

− Tutkimusasetelmiin

• Mietitään mallit

• Selvitetään lainsäädölliset reunaehdot

• Pohditaan otanta

• Tehdään simulaatiot

• Valitaan vaihtoehdot jatkotyöskentelyyn 7

Etenemisaikataulu…

• Syksy 2015

• Taustaraportti perustulokeskustelusta Suomessa (raportti valmis)

• Perustulon kannatusperusta (osittain valmis, loppu valmis 31.1.)

• Perustulon yleiset yhteiskuntapoliittiset lähtökohdat ja mahdollisuudet

(valmis 15.2.)

• Keskusteluja perustulokokeilun perustuslaillisista ja

sosiaalioikeudellisista mahdollisuuksista ja rajoitteista

− selvitystyö koeasetelman perustuslaillisuudesta aloitettu (Tuori, Kela)

− Selvitystyö sosiaalioikeudellisista kysymyksistä lähes valmis

• Koeasetelman ja kohdepopulaation määrittely

− Tammikuun loppu

• Mallien vaikutusten analyysit

− mikrosimulaatiot

8

Etenemisaikataulu…

• Muiden maitten kokemukset perustulokokeiluista (valmis 28.2.)

− Asetelmat, tulokset, implementointi (useita erillisraportteja valmis 28.2.)

• Mallien mikrosimulaatiomallitukset: valmistuvat 30.3.

mennessä

• Perustulon vero-oikeudelliset kysmykset

• Perustulo ja työvoimahallinto (valmis 15.2.)

• Perustulo ja kunnan sosiaalitoimi (valmis 28.2.)

• Perustulo ja kunnat (valmis 15.3.)

• Perustulokokeilun: asetelma, otanta ja kohdepopulaatio

− perustuslailliset, sosiaalioikeudelliset ja verotukselliset näkökohdat

valmis helmikuu 2016

• Järjestetään kolme laajaa seminaaria eri perustulon teemoista

• 30.3. 2016 Esiraportti valmis

9

Etenemisaikataulu syksy 2016

• 30.3. hyväksytyn mallin / mallien jatkokäsittely

• Tarkemmat mikrosimulaatiot staattisilla (ja dynaamisilla?)

arvioinneilla

• Tarkemmat vaikutusarvioinnin työvoimahallintoon, kunnan

sosiaalitoimeen ja Kelan etuuksiin

• Väestöryhmäkohtaiset arviot

• Maksualustan ja järjestelmän suunnittelu

• Verohallinnon ja Kelan yhteispeli

• Miten rakennetaan verotus (asiasta keskusteltu jo verohallinnon

kanssa)

• Miten yhdistetään Kelan etuuksia

• Kokeilun lainsäädännöllinen suunnittelu

10

MAINETTAAN PAREMPI? Suomalaisten näkemykset terveydenhuollosta EU-tilastojen valossa

http://blogit.utu.fi/tita/wp-

content/uploads/sites/45/2015/12/PB2.pdf

Tyytyväisyys terveyspalveluihin eri maissa vuonna 2014. Vastausten keskiarvo (0 = erittäin tyytymätön; 10

= erittäin tyytyväinen; European Social Survey 2014).

12

Maa Kaikki Alin Yli Tulolähde: On saanut

tulokvintiili 65-vuotiaat tulonsiirrot hoidon (%)

Tanska 6.6 6.7 6.8 6.6 74.5 Suomi 6.8 6.6 6.7 6.6 75.1 Norja 6.8 6.7 7.0 6.1 70.8 Ruotsi 5.8 5.8 6.4 5.2 60.4 Itävalta 6.6 6.8 6.7 6.1 80.3 Belgia 7.5 7.4 7.5 7.3 76.9 Ranska 6.3 5.9 6.2 6.3 78.5 Saksa 5.9 5.9 6.0 6.5 85.4 Alankom 6.0 5.6 6.0 5.7 68.8 Sveitsi 7.3 7.2 7.5 7.5 78.1 Irlanti 4.2 4.0 4.0 4.3 52.5 Tšekki 6.1 5.8 6.1 5.9 56.3 Puola 3.5 3.7 3.9 3.8 65.0 Slovenia 4.6 4.5 5.2 4.9 72.1

Koko EU 5.9 5.8 6.1 5.8 70.6

Hoidotta jääneitten (unmet medical need) % osuudet ikäluokittain

13

Hoidotta jäämisen syyt ikäluokittain (%)

14

YHTEENVETO

15