kysely- aineiston yhteenveto- raportti 2018 - sspl.fi · vuonna 2016 yhteensä 985 000 €,...

Kyselyaineiston loppuraportti I 1

2018

oman rahan käyttö pelastustoimessa

sopimuspalokuntien

Kysely- aineiston

yhteenveto- raportti

YLEISTÄ KYSELYSTÄ

TAUSTATIETOJA

PIENKALUSTOHANKINNAT

VARUSTEET

AJONEUVOT

PALOASEMAT

MUUT PELASTUSTOIMEEN VÄLITTÖMÄSTI

LIITTYVÄT HANKINNAT

SOSIAALINEN HYVINVOINTI

PALAUTETTA JA AVOIMIA VASTAUKSIA

YHTEENVETOA JA POHDINTAA

SISÄLTÖ0405

1008121821222324

SOPIMUSPALOKUNTIEN OMAN RAHAN KÄYTTÖ PELASTUSTOIMESSASuomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisusarja, sarja B:6/2018

ISBN 978-952-7132-24-1 (sid) ISBN 978-952-7132-25-8 (pdf)

Julkaisija Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ryTyöryhmä Jaakko Linko, Silvio Hjelt ja Isto KujalaKyselyjen tulokset ja raportin kirjoitus Jaakko Linko ja Silvio HjeltTaitto ja ulkoasu Anna Broholm/ PieniSuuri IdeaPaino EuraPrint OyKuvat Isto Kujala, Jaakko Linko sekä Tomi Vastamäki Kuvat kertovat yleisesti palokuntatoiminnasta eikä niillä ole yhteyttä sivuilla olevaan tekstiin.

4 I Kyselyaineiston loppuraportti

KYSELYN TAVOITTEENA oli selvittää arviota siitä, kuin-ka paljon palokunnat rahoit-tavat itse pelastustoimeen liittyviä ja pelastustoimea pal-velevia hankintoja. Tiedossa on yleisellä tasolla ollut, että palokunnat osallistuvat mer-kittävästi omalla rahallisella panoksellaan pelastustoimen kustannuksien kattamiseen, mutta ennen tätä kyselyä ei käytössä ole ollut minkäänlai-sia lukuja, joiden perusteella palokuntien rahallista panosta pelastustoimen hyväksi voitai-siin arvioida.

KYSELY TOTEUTETTIIN 16.11–9.12.2018 Suomen Sopimuspalokuntien Liiton laatimana webropol-kyselynä, johon vastauslinkki lähetettiin sähköpostitse kaikille sopimus-palokunnille, jotka oli mahdol-lista sähköpostitse tavoittaa (606 palokuntaa). Sähköpos-titse yhteen osoitteeseen palokuntaa kohti lähetettyyn ”henkilökohtaiseen linkkiin” oli mahdollista vastata joko suomen tai ruotsin kielellä ja siis vain yhdellä vastauksella palokuntaa kohti. Muistutus kyselyyn vastaamisesta lähe-tettiin kolme kertaa. Kyselyyn vastasi yhteensä 191 palokun-taa eli 27 % Suomen 709:stä sopimuspalokunnasta.

KYSELYLLÄ KERÄTTIIN tietoa myös yksityiskohtaisesti siitä, minkälaisia pelastus-toimeen liittyviä hankintoja

YLEISTÄ KYSELYSTÄ

KYSELYYN VASTASI 191 sopimuspalokuntaa ympäri maata. Vastauksia saatiin jokaisen pelastus-laitoksen alueelta Ahvenanmaata myöten. Eniten kyselyyn vastanneita palokuntia oli Varsinais-Suomesta (31 kpl), Satakunnasta (18 kpl), Länsi-Uudeltamaalta (17 kpl) ja Etelä-Poh-janmaalta (15 kpl)

VASTANNEISTA PALOKUNNIS-TA 83 % oli vpk-yhdistysmuotoisia sopimuspalokuntia, 10 % henkilökoh-taisen sopimuksen sopimuspalokuntia ja 7 % sellaisia sopimuspalokuntia, joilla on sekä palokuntasopimus yhdistyksenä että henkilökohtaiset työsopimukset. Yhtään työpaikkasopi-muspalokuntaa ei vastannut kyselyyn.

TAUSTA- TIETOJA


191Kyselyyn vastasi

sopimuspalokuntaa ympäri maata.

palokunnat tekevät. Isompien hankintojen, kuten ajoneuvo-jen kohdalla, tietoja kysyttiin useamman vuoden ajalta, jotta olisi mahdollista päästä lähem-mäs arviota keskimääräisestä vuosittaisesta sopimuspalokun-tien rahallisesta panoksesta.

TÄSSÄ RAPORTISSA esitellään kyselyyn pohjautuvia tai sen perusteella arvioitavissa olevia koko maata koskevia tietoja. Lisäksi esimerkkiluon-teisesti esitetään poimin-toja avoimista vastauksista. Raportin tulokset kertovat suuntaviivoista ja täydentävät Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ylläpitämää tilannekuvaa sopimuspalokuntien ja pelas-tustoimen tilasta.

VASTAAMINEN JA RAHA-SUMMIEN ARVIOINTIVastaamisen helpottamiseksi tarjottiin useita vastausvaihto-ehtoja rahallisen arvon ilmoit-tamiseksi – kukin vaihtoehto käsitti arvohaarukan. Tällainen vastaaminen tuottaa tietyn epätarkkuuden tuloksiin. Se on syytä huomioida lopputulok-sen tarkastelussa.

LASKETTAESSA ERI hankintojen yhteissummaa on käytetty keskimääräistä lukua. Esim. vastauksen haarukka 0–50 000 € – käytetty euro-määrää 25 000. Sama periaate on ollut kaikkien eurovastaus-ten osalta.

SAADUT VASTAUKSET on yleistetty valtakunnalliseksi tulokseksi huomioiden palo-kuntien määrä palokuntamuo-doittain.

6 I Kyselyaineiston loppuraportti Kyselyaineiston loppuraportti I 7

HANKINNAT OLI kyselyssä jaet-tu viiteen välittömästi pelastustoi-meen kuuluvaan ryhmään (pienka-lusto, varusteet, ajoneuvot, tilat ja muut), minkä lisäksi vielä kysyttiin oman rahan käytöstä yhteisölliseen hyvinvointiin.

ERI PALOKUNTAMUOTOJEN jossain määrin erilaisten toiminta-

olosuhteiden takia vastaukset vielä analysoitiin siten, että erikseen arvioitiin VPK-muotoisten palokun-tien oman rahan käyttö ja erikseen niiden palokuntien oman rahan käyttö, jossa oli henkilökohtaiset sopimukset tavalla tai toisella.

ANALYYSI OSOITTI, että VPK-muotoisten palokuntien oman

rahan käyttö on jossain määrin eri-laista verrattuna henkilökohtaisen sopimuksen palokuntiin. Rahankäy-tön jakauma palokuntamuotojen mukaan niillä 162:lla palokunnilla, jotka ilmoittivat kyselyssä käyt-tävänsä rahaa pelastustoimen hankintoihin näyttää keskimäärin seuraavalta:

JAKAUMA OSOITTAA, että täs-mällisempi kokonaisarvio saadaan, jos kyselyn antama keskimääräinen oman rahan käyttö näin jaoteltuna palokuntamuodoittain yleistetään

koko valtakunnan arvioksi. Oletta-mana on tällöin, että VPK-muotoisia sopimuspalokuntia on yhteensä 491 ja henkilökohtaisen sopimuksen palokuntia on yhteensä 200. Koska

työpaikkapalokunnista ei saatu kyse-lyssä tietoja, on ne jätetty jatkoana-lyysissä pois.

VASTAAJILTA KYSYTTIIN myös palokunnan hälytyskelpoisten jäsenten määrää. Tämän kyselyn perusteella sopimuspalokunnissa olisi keskimäärin 22,4 hälytyskel-poista jäsentä. Huomionarvoista on, että tässä voidaan arvioida tapahtuneen yleisestä käsityksestä poiketen nousua. Vuonna 2013 SSPL:n tekemän sopimuspalo-kuntien lähtövarmuusselvityksen tuloksena saatiin hälytyskelpoisten palokuntalaisten keskimääräiseksi luvuksi vain 18,9.

KYSELYN ALUSSA oli määritel-

ty mitä oman rahan käyttämisellä tarkoitetaan. Kyselyssä ei katsottu omaksi rahaksi sellaista palokunnal-le sopimusteitse annettua korva-usta, joka on tarkoitettu tiettyjen kulujen maksamiseen pelastuslai-toksen puolesta. Sen sijaan muu sopimuskorvaus, omalla varainhan-kinnalla saadut rahat, lahjoitusrahat ja yhdistyksen vastuulla oleva, hankintaa varten otettu laina, silloin kun lainan lyhennys maksetaan yhdistyksen omalla rahalla, katsot-tiin palokuntayhdistyksen omaksi rahaksi. Yhdistyksen omana rahana pidettiin myös sopimuksessa sovi-

tulla tavalla työsuoritteista makset-tavaa korvausta, jota palokunnan yhteisellä päätöksellä käytetään pelastustoimen hankintoihin.

KYSELYYN VASTANNEISTA palokunnista 85 % ilmoitti käyttä-vänsä omaa rahaa pelastustoimen hankintoihin. Mikäli palokunta ei käyttänyt näihin suoraan pelas-tustoimelle kuuluviin hankintoihin omaa rahaa, siirryttiin kyselyssä au-tomaattisesti vastaamaan kysymyk-seen yhteisölliseen hyvinvointiin käytettävästä rahamäärästä sekä avoimiin kysymyksiin.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

VPK-yhdistysmuotoinen sopimuspalokunta (palokunnalla

sopimus pelastuslaitoksen kanssa)

Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta

(sopimushenkilöstöllä sopimus pelastuslaitoksen kanssa)

Palokuntayhdistyksellä on sopimus pelastuslaitoksen kanssa ja lisäksi

henkilöstöllä henkilökohtaiset sopimukset

Työpaikkasopimuspalokunta (palokunnalla sopimus

pelastuslaitoksen kanssa osallistumisesta pelastustoimintaan

työpaikan alueen ulkopuolella)

83

10

7

PALOKUNTAMUOTOVastaajien määrä 191.

HANKINNATVastaajien määrä 162.

Pienkalusto

HSPK /vuosi VPK /vuosi

Varusteet Ajoneuvot Tilat Muu Hyvinvointi

1121

4710

2399

5386

4459

2125

4525

515

970

379

1215

1852

Oman rahan vuosittainen

keskimääräinen käyttö palokun-tamuodoittain ja ryhmittäin.

%€

23 604 € 6 052 €VPK /vuosi yhteensä HSPK /vuosi yhteensä


PIENKALUSTOHANKINNAT

YLLÄ OLEVISTA tiedoista voidaan arvioida Suomen sopi-muspalokuntien hankkivan itse pienkalustoa vuosittain noin 2,5 milj. € arvosta. Yhtä sopimuspa-lokuntaa kohti kaiken kaikkiaan tämä tarkoittaisi noin 3500 € suuruista panostusta. Pienkalus-tohankinnat jakautuivat erilaisiin kalustoryhmiin seuraavasti:

TYÖKALUT EDUSTAVAT ylivoimaisesti eniten hankittua pienkalustoa. Huomionarvoisena ja yllättävänäkin tulok-sena voidaan pitää, että ensivastevälineistöä oli hankkinut omakustanteisesti peräti 31 % vastaajista.

0

0

5

10

10

20

15

30

20

40

25

50

30

60

35

70

40

80

yli 12 000 €, millä summalla?

työkalut

letkukalusto

suihkuputket ja armatuurikalusto

moottorisaha

moottoriruisku

muu pumppukalusto

pelastusvälineet

viestikalusto ja hälytyslaitteet

peräkärry

mönkijä

moottorikelkka

drone

ensivastetoimintaan liittyvää välineistöä

turvallisuusviestintään ja koulutukseen liittyvä välineistö

jotakin muuta, mitä?

10 000–12 000 €

8 000–10 000 €

6 000–8 000 €

4 000–6 000 €

2 000–4 000 €

0–2 000 €

9

76

2

16

31

9

9

23

34

31

11

1

1

31

33

29

3

2

6

16

28

36

PIENKALUSTOA HANKIMME VUODEN AIKANA OMALLA RAHALLA SEURAAVAN RAHAERÄN VERRAN Vastaajien määrä 140.

OLEMME HANKKINEET SEURAAVAA PIENKALUSTOA (VOIT VALITA USEAMMAN VAIHTOEHDON):Vastaajien määrä 140, valittujen vastausten lukumäärä 472.

3500 €Yhtä sopimuspalokuntaa kohti tämä tarkoittaisi vuodessa noin

suuruista panostusta.

NIISTÄ SOPIMUSPALO-KUNNISTA, jotka käyttävät omaa rahaa pelastustoimen han-kintoihin, 86 % ilmoitti käyttävän-sä rahaa pienkalustohankintoihin.

KYSELYSSÄ ILMOITETTIIN 2000 €:n haarukoissa kuinka pal-jon rahaa pienkalustohankintoihin oli vuoden aikana käytetty. Tästä laskemalla pienkalustohankintoi-

hin käytetty summa oli vuosittain keskimäärin runsaat 4700 € /VPK ja noin 1100 € /HSPK.

%

%


MUIKSI VARUSTEHANKIN-NOIKSI palokunnat ilmoittivat mm. ensivastevaatetusta, kypäräva-laisimia, palokuntanuorten varustei-ta, venehaalareita jne.

HUOMIONARVOISTA ON, että merkittävä osa varusteita itse hank-

OMAA RAHAA hankintoihin käyt-tävistä palokunnista 81 % ilmoitti käyttäneensä rahaa pelastushenkilöi-den käytössä oleviin suojavarustei-siin tai palokuntapukuihin. Keski-määräinen varusteisiin vuosittain

käytetty summa oli 3000 €. Samoin kuin pienkaluston kohdalla, voidaan tässäkin laskea arvioitu vuosittainen palokuntien varustehankintoihin käyttämä rahasumma. Vuosittainen varusteisiin käytetty palokuntien

oma raha valtakunnallisesti on noin 1,3 milj. €.

VARUSTEHANKINNAT JAKAU-TUIVAT eri varusteisiin ja vaatetuk-seen seuraavasti:

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

sammutusvarusteet

saappaat/ sammutusjalkineet

kypärä

suojakäsineet

välikäsineet

kypärän alushuppu

väliasu

asemapalvelusvaatetus

toimistovaatetus/ palveluspuku

vierailu- tai juhlavaatetus / juhlapuku

pintapelastuspuku

kemikaalisuojapuku

jotain muuta, mitä?

31

36

35

50

27

26

77

48

16

33

11

1

16

MITÄ VARUSTEITA OLETTE HANKKINEET? (VOIT VALITA USEAMMAN VAIHTOEHDON)Vastaajien määrä 132, valittujen vastausten lukumäärä 535.

OMAN RAHAN KÄYTÖN JAKAUMA ERÄILLÄ ALUEILLAVARUSTEET

Pienkalusto Ajoneuvot MuuVarusteet Tilat Hyvinvointi

3375

1625

1250

7813

4123

53753063

2938

375

7813

675

66693000

3500

30833125

4942

1638

1875

1500

22505000

2112,5 3833

3583

7500

4167

875

4125 5500

3944

81115944

1056

7478

5000

2143

3286

6429

9000

1786

27 644 euroa

12 737 euroa

24 083 euroa

32 033 euroa

23 561 euroa

21 533 euroa

19 288 euroa

34271417

1258

1000

6161

3500

1774 8750

3120

250

4726 3458

1400

467

1000

6672673

2587

4125

375

1500

125

23253333

1778

3778278

2222

4178

20 466 euroa

18 375 euroa

8 794 euroa

8 450 euroa

15 567 euroa

01

0405 08

10

14 15 22

12 13

02 03

kivista palokunnista hankkii omalla rahalla jopa sammutusvarusteita. Pakollisten sammutusvarusteidenkokonaisuuteen voidaan laskea kuu-luvaksi ainakin sammutusvarusteet, saappaat / sammutusjalkineet, kypärä, suojakäsineet, välikäsineet ja kypärän alushuppu. Näitä hankkii omaa rahaa varustehankintoihin käyttävistä palokunnista noin 45 %. Valtakunnallisesti voidaan arvioida, että noin kolmasosa palokunnista hankkii tai täydentää sopimuspa-lokuntalaisten pelastustehtävissä aivan välttämättömästi tarvitsemaa sammutusvarusteiden kokonaisuut-ta omalla rahoituksellaan!

MYÖS ASEMAPALVELUS-VAATETUS hankitaan kyselyn perusteella usein itse. Asemapal-velusvaatetusta käytetään esimer-kiksi edustettaessa pelastustoimea turvallisuusviestinnän tehtävissä.

VARUSTEHANKINNOISSA KUTEN muussakin oman rahan käytössä on varsin suuria alueellisia eroja, mikä heijastanee alueiden sopimuspalokuntarakenteiden ja palokuntasopimusten eroavaisuuk-sia.

KEHÄLLÄ OLEVAT numerot kuvaavat omaa rahaa käyttäneiden vastaajien keskimäärin ao. tarkoitukseen käyttä-miä summia kyseisellä alueella, ja renkaiden keskellä olevat luvut vastaavasti keskimääräisiä oman rahan kokonais-summia alueittain.

%

12 I Kyselyaineiston loppuraportti

YLI PUOLET omaa rahaa pelastustoimeen käyttävistä palokunnista ilmoitti hankkineensa itse myös ajoneuvoja.

AJONEUVOJEN OSALTA kyselyssä kartoi-tettiin sopimuspalokuntien itse rahoittamia ajoneuvohankintoja erikseen vuosien 2014–2018 aikana. Ajoneuvohankinnat eivät tyypillisesti ole palokunnille jokavuotisia hankintoja, joten tällainen tarkastelu oli tarkoituksenmukaisempi luotettavamman keskiarvon saamiseksi.


AJONEUVOTOLETTEKO HANKKINEET OMALLA RAHALLA AJONEUVOJA?Vastaajien määrä 162.

”AJONEUVO- HANKINNAT EIVÄT TYYPILLISESTI OLE PALOKUNNILLE JOKAVUOTISIA HANKINTOJA.”

Kyllä0

10

20

30

40

50

Ei

48%52 %


VUONNA 2016 yhteensä 985 000 €, keskimääräisen hankinnan ollessa 41 000 €.


KYSELYYN VASTANNEET palokunnat käyttivät vuonna 2014 ajoneuvoihin rahaa yhteensä 915 000 €, yhden han-kinnan ollessa keskimäärin 25 000 €.


0 0

00

10 10

1010

20 20

2020

30 30

3030

40 40

4040

50 50

5050

60 60

6060

70 70

70

80

8070 80 90

1 1

5

1

1

1

1

2 2

2

2

4

2

1

2

2

6 4

6

4

4

4

2

4

15 7

7

10 3

93

58 72

7280

VUONNA 2014

Vastaajien määrä 85.

VUONNA 2016


VUONNA 2017


VUONNA 2015


yli 150 000 € paljonko

140–150 000 €

130–140 000 €

120–130 000 €

110–120 000 €

100–110 000 €

90–100 000 €

80–90 000 €

70–80 000 €

60–70 000 €

50–60 000 €

40–50 000 €

30–40 000 €

20–30 000 €

10–20 000 €

0–10 000 €

ei lainkaan


140–150 000 €

130–140 000 €

120–130 000 €

110–120 000 €

100–110 000 €

90–100 000 €

80–90 000 €

70–80 000 €

60–70 000 €

50–60 000 €

40–50 000 €

30–40 000 €

20–30 000 €

10–20 000 €

0–10 000 €

ei lainkaan


140–150 000 €

130–140 000 €

120–130 000 €

110–120 000 €

100–110 000 €

90–100 000 €

80–90 000 €

70–80 000 €

60–70 000 €

50–60 000 €

40–50 000 €

30–40 000 €

20–30 000 €

10–20 000 €

0–10 000 €

ei lainkaan


140–150 000 €

130–140 000 €

120–130 000 €

110–120 000 €

100–110 000 €

90–100 000 €

80–90 000 €

70–80 000 €

60–70 000 €

50–60 000 €

40–50 000 €

30–40 000 €

20–30 000 €

10–20 000 €

0–10 000 €

ei lainkaan

% %

%%


VUONNA 2018 yhteensä 1 190 000 €, keskimääräisen hankinnan ollessa 46 000 €.

AJONEUVOHANKINNATEdellä esitetyistä viiden vuoden tulok-sista saadaan laskettua, että yhdessä vuodessa keskimäärin 25 vastanneis-ta palokunnista teki ajoneuvohan-kintoja. Keskimääräinen vuosittainen ajoneuvohankintojen kokonaissum-ma viideltä vuodelta oli vajaat 900 000 €. Näiden lukujen perusteella voidaan arvioida, että valtakunnalli-sesti sopimuspalokuntien ajoneuvoi-hin käyttämä raha vuosittain on noin 3 milj €.

TYYPILLISIN PALOKUNTIEN itse rahoittama ajoneuvohankinta on miehistöauto. Näitä kyselyyn vastanneet palokunnat ostivat viiden vuoden aikana yhteensä 72 kpl (noin 14 kpl /vuosi). Muita hankittuja ajo-neuvoja olivat mm. mönkijät (16 kpl), sammutusautot (8 kpl), raivausautot (4 kpl + yhden varustelu) ja veneet (4 kpl). Harvinaisempia omalla rahalla hankittuja erikoisajoneuvoja olivat esimerkiksi nostolava-auto, kevyt-yksikkö ja ilmatyynyalus.

VIEREISELLÄ SIVULLA ole-vasta kuvasta ilmenee, että ajoneu-vohankinta tyypillisesti on suuren hälytysosaston omaavan palokun-nan piirre. Tämä selittynee sillä, että esim. yksi miehistöauto harvoin riittää suuren henkilöstön toimin-taa varten. Vastaavasti kuvasta näkyy, että pienkalustovajaus ei ole niinkään sidoksissa hälytysosaston kokoon.

0 10 20 30 40 50 60 70 80

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

7

1

1

1

8

2

2

4

4

70

VUONNA 2018


OMAN RAHAN KÄYTTÖ HÄLYTYSOSASTON KOON MUKAANPienkalusto Ajoneuvot MuuVarusteet Tilat Hyvinvointi

<11 11–15 16–20 21–25 26–30 31–35 >35

3364

1091

1727

2727

111

64

3147

1941

3324

1618

1432

2159 26

7816

9439

8045

8297

432

70

4167

3405 38

1036

3148

0944

31

3103

1759

3621

5172

1414

5293

3786

1643

8786

1071

571

2400

1600

7700

8750

6600

1850

8571


140–150 000 €

130–140 000 €

120–130 000 €

110–120 000 €

100–110 000 €

90–100 000 €

80–90 000 €

70–80 000 €

60–70 000 €

50–60 000 €

40–50 000 €

30–40 000 €

20–30 000 €

10–20 000 €

0–10 000 €

ei lainkaan

%

€

Kyselyaineiston loppuraportti I 19 18 I Kyselyaineiston loppuraportti

SOPIMUSPALOKUNNAT RA-HOITTAVAT itse myös paloase-makiinteistöjä. Kyselyllä selvitettiin rakennettujen omien paloasemien rahoittamiseen käytetyn rahan määrää sekä palokuntayhdistysten vastuulla olevien lainojen suuruutta, jotka kohdistuvat paloasemiin ja joita lyhennetään omalla rahalla. Kohdassa huomioitiin myös palo-aseman laajennus, paloaseman peruskorjaus, pelastustoimeen liit-tyvä varastorakennus tai tontin osto sekä tällaisiin hankkeisiin liittyvät suunnittelukustannukset. Palokuntia pyydettiin ilmoittamaan kymmenen vuoden aikana (2008–2018) raken-netut paloasemat (vast.) ja niiden rahoittamisessa käytetty oma raha, sekä paloasemien laajennusten ja peruskorjausten oma rahoitus.

OMAA RAHAA pelastustoimen hankintoihin käyttävistä palokun-nista 41 % oli käyttänyt varallisuutta myös paloasemarakennukseen tai edellä ilmoitettuihin muihin vastaa-viin rakennuskohteisiin. Palokunta-yhdistysten mökkejä tai vastaavia ei huomioitu tässä kohdassa, vaan niiden katsottiin kyselyssä liittyvän yhteisöllisen hyvinvoinnin vahvista-miseen.

PALO- ASEMAT

OLEMME KÄYTTÄNEET VUOSINA 2008–2018 PALOKUNTAYHDISTYKSEN OMAA RAHAA PALOASEMA- RAKENNUKSEEN YHTEENSÄ SEURAAVASTI. VASTAA TÄHÄN KYSYMYKSEEN VAIKKA RAKENNUSHANKE EI OLISI VALMIS – ESITÄ ARVIO.Vastaajien määrä 67.

KYMMENEN VUODEN aikana kyselyyn vastanneet palokunnat olivat käyttäneet paloasemarakennuksiin ja vastaaviin rakennushankkeisiin yhteensä noin 7 200 000 €. Yhdessä vuodessa siis runsaat 700 000 €. Sopimuspalo-kuntien vuosittainen oma paloasemiin käyttämä raha on valtakunnallisesti arvioiden noin 2,3 milj €.

0 10 20 30 40 50 60

0–50 000 €

50–100 000 €

100–150 000 €

150–200 000 €

200–250 000 €

250–300 000 €

300–350 000 €

350–400 000 €

yli 400 000, paljonko?

48

21

12

9

2

2

1

1

4 %


SOPIMUSPALOKUNNAT KÄYTTÄVÄT kyselyn perusteella omaa rahaa myös muihin kuin edellisissä kohdissa mainittuihin pelastustoimeen liittyviin kohteisiin.

MYÖS NÄISTÄ muista hankin-noista, joita olivat esimerkiksi tietokoneet, paloaseman kalusteet kuten varustekaapit ja pesukoneet, paloaseman pihan asfaltointi, läh-tövarmuutta parantavat hälytysjär-jestelmät sekä erilaiset pienemmät

täydentävät tarvike- ja kalustohan-kinnat, kertyy vuosittain merkittävä summa. Muihin pelastustoimen hankintoihin käyttivät kyselyn tähän kohtaan vastanneet palokunnat keskimäärin 7200 € vuodessa. Valta-kunnallisesti muihin pelastustoimen

hankintoihin sopimuspalokunnat käyttäisivät tämän perusteella arvi-oidusti laskien vuosittain yhteensä noin 1,3 milj €, noin 1900 € jokaista sopimuspalokuntaa kohti.TYYPILLISIMMIN KYSEESSÄ

oli paloasemakiinteistön peruskor-jaus, mutta myös uusia paloasemia

rakennettiin tai entisiä laajennet-tiin. Muita avoimina vastauksina ilmoitettuja kustannuskohteita olivat

erilaiset remontit ja usein tarkemmin määritellyt peruskorjaukseen liitty-vät hankkeet.

KYSEESSÄ OLIVastaajien määrä 67.

OLETTEKO TEHNEET MUITA HANKINTOJA PELASTUSTOIMELLE OMALLA RAHALLA?Vastaajien määrä 158.

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Suunnittelu- kustannukset

Muu, mikä?

Tontin osto

Pelastuskaluston varaston

rakentaminen

Paloaseman peruskorjaus

Paloaseman laajennus

Uuden paloaseman rakentaminen

3

16

2

9

42

18

10

MUUT PELASTUSTOIMEEN VÄLITTÖMÄSTI LIITTYVÄT HANKINNAT

Kyllä0

10

20

30

40

50

60

70

Ei

66%34%

%


KYSELYN LOPUSSA annettiin mahdollisuus avoimeen kommentointiin. Yleisesti ottaen kyselyä pidettiin hyvänä ja palokuntayhdistysten oman rahan käytön kartoitusta varsin tarpeellisena. Esille tuli myös, että kyselyssä selvitet-tyjen asioiden lisäksi muun muassa talkootyön rahallinen arvo pelastustoimen hyväksi on varsin merkittävä. Samoin esimerkiksi ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen menevät kustannukset eivät tule kyselyssä esiin, ellei palokun-ta ole niitä huomannut lisätä muina pelastustoimeen liittyvinä hankintoina. Ohessa muutamia valikoituja poimintoja sopimuspalokuntalaisten ajatuksista:

SOPIMUSPALOKUNNILTA KYSYTTIIN lopuksi, kuinka paljon palokuntayhdistysten omaa rahaa käytetään vuosittain yhtei-söllisyyden vahvistamiseen, kuten kesämökkeihin, palokuntajuhliin, pikkujouluihin tai saunailtoihin.

TÄHÄN KYSYMYKSEEN oli mahdollista vastata myös niiden palokuntien, jotka eivät muuten käyttäneet omaa rahaa pelas-

tustoimen hankintoihin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet (96 %)palokunnat ilmoittivat käyttävänsä rahaa yhteisöllisyyden vahvistami-seen. Vastauksien keskimääräinen sosiaalista hyvinvointia edistävä rahallinen palokuntayhdistyksen panostus oli yli 4000 €/v. Näin ollen Suomen sopimuspalokun-nat käyttävät arviolta vuosittain yhteensä lähes 3 milj € yhteisölli-syytensä vahvistamiseen.

HYVINVOIVA SOPIMUSPA-LOKUNTA ja palokuntayhdistys ovat elinehto toimivalle pelas-tustoimelle. Tässä mielessä myös yhteisöllisyyden vahvistaminen on pelastustoimen palvelemista, vaikka kyselyssä haluttiinkin pitää tämä kohta erillään suoraan pelas-tustoimen hyväksi kohdistuvasta taloudellisesta panostuksesta.

PALAUTETTA JA AVOIMIA VASTAUKSIA

”Arvioissa ei ole huomioitu talkootyön työn osuutta, ulkopuolisilla teetettynä VPK ei kykenisi toteutta-maan parannuksia kustan-nussyistä.”

”Yhteisöllisyyden raken-tamiseen menee varmasti paljon “tiedostettua” menoa enemmän. Osa menoista on “siirtynyt” yksityishenkilöille kun esim. vapaamuotoisten illanistujaisten kulut ja-kautuvat vastavuoroisuus-periaatteella useammalle henkilölle vuorotellen.”

”VPK on päätynyt teke-mään itse henkilökohtaisia varustehankintoja, vaikka se kuuluisi sopimuksen mukaan pelastuslaitokselle. Asia jää harmaalle alueelle sillä pelastuslaitos katsoo vastuukseen hälytysmiehis-tön varustamisen. Kuitenkin hälytysmiehistöön kuuluvat ovat häilyvä käsite. Sama henkilö voi olla yhtenä vuonna hälytysmiehistöä ja toisena ei. Samoin uusille jäsenille ja harjoittelijoille ei löydy muuten oikean kokoi-sia varusteita.”

”VPK on päätynyt teke-mään itse henkilökohtaisia varustehankintoja, vaikka se kuuluisi sopimuksen mukaan pelastuslaitok-selle. Asia jää harmaalle alueelle sillä pelastuslai-tos katsoo vastuukseen hälytysmiehistön varusta-misen. Kuitenkin hälytys-miehistöön kuuluvat ovat häilyvä käsite. Sama hen-kilö voi olla yhtenä vuon-na hälytysmiehistöä ja toisena ei. Samoin uusille jäsenille ja harjoittelijoille ei löydy muuten oikean kokoisia varusteita.”

”VPK on päätynyt teke-mään itse henkilökohtaisia varustehankintoja, vaikka se kuuluisi sopimuksen mukaan pelastuslaitok-selle. Asia jää harmaalle alueelle sillä pelastuslaitos katsoo vastuukseen häly-tysmiehistön varustamisen. Kuitenkin hälytysmiehis-töön kuuluvat ovat häilyvä käsite. Sama henkilö voi olla yhtenä vuonna häly-tysmiehistöä ja toisena ei. Samoin uusille jäsenille ja harjoittelijoille ei löydy muuten oikean kokoisia varusteita.”

”Pelastuslaitoksen tulisi hankkia kaikki toimintaan tarvittavat välineet ihan samalla tavalla, kuin vaki-naisille tehdään.”

SOSIAALINEN HYVINVOINTI

”Väldigt bra enkät! Idioti att vi betalar med egna pengar sådant somRäddningsverket skall stå för.””Erittäin hyvä kysely! On hölmöyttä että omilla rahoillamme maksamme sellaisesta, joka kuulu Pelastuslaitoksen vastuulle.”


MIELENKIINTOISTA OLI myös verrata kyselyyn vastanneiden VPK-yhdistysmuotoisten ja henkilö-kohtaisen sopimuksen sopimuspa-lokuntien vastauksia. (Tässä vertai-lussa ne palokunnat, joissa oli sekä palokuntasopimus että henkilökoh-taiset sopimukset, laskettiin HSPK-palokunniksi.) Kuten oletettavaa oli, VPK-muotoiset sopimuspalokunnat käyttävät HSPK-palokuntia enemmän omaa rahaa keskimäärin vuosittain. HSPK-palokunnissa mielletään hel-pommin pelastuslaitoksen tehtäväksi huolehtia hankinnoista, kun taas VPK-muotoisiin palokuntiin suhtau-dutaan myös pelastusviranomaisten suunnalta herkemmin siten, että nämä palokunnat voivat hyvin vasta-ta hankinnoistaan itse.

HIEMAN YLLÄTTÄVÄÄKIN sen sijaan on, että HSPK-palokuntien palokuntayhdistykset käyttävät yhtei-söllisen hyvinvoinnin vahvistamiseen keskimäärin vain noin kolmanneksen siitä mitä VPK-yhdistykset. Kuitenkin tarve tällaiselle toiminnalle on ole-tettavasti yhtenevä palokuntamuo-dosta riippumatta.

VAIKKA EDELLÄ esitetyt valtakunnalliset laskelmat kaikki-en sopimuspalokuntien vuosittain käyttämästä omasta rahasta pelas-tustoimen hankintoihin perustuvat-kin arvioon, voidaan lukuja pitää

vähintäänkin suuntaa antavina. Kun vastaus saatiin peräti 191:ltä palo-kunnalta eli noin 27 %:lta Suomen sopimuspalokunnista, voidaan arvi-oita pitää kohtuullisen luotettavina. Todennäköistä on jopa, että arviot osuvat alakanttiin. Kaikki kyselyyn vastanneet palokunnatkaan eivät ole ehkä ymmärtäneet aluksi mitä pelas-tustoimen hankinnoilla tarkoitetaan ja siten siirtyneet suoraan kyselyn loppuun vastattuaan kieltävästi kysymykseen ”käytättekö omaa rahaa pelastustoimen hankintoihin”. Kuten kyselyn avoimista vastauksista saattoi päätellä, kyselyn ulkopuolel-lekin saattoi helposti jäädä merkit-täviäkin palokuntayhdistyksen itse maksamia pelastustoimeen liittyviä kuluja kuten ajoneuvojen korjauksia ja huoltoja.

ON HUOMATTAVA myös, että tällä kyselyllä selvitettiin nimenomaisesti palokuntayhdistysten oman rahan käyttöä. Tämän lisäksi sopimus-palokuntalaiset käyttävät myös henkilökohtaisesti omaa rahaansa esimerkiksi väliasujen tai asemapal-velusvaatetuksen ostamiseen, joutu-vat kustantamaan itse koulutuskuluja kuten kuorma-autokorttia tai jopa pelastustoimeen liittyviä kurssimak-suja, mikäli pelastuslaitos ei korvaa esimerkiksi sopimuspalokunnan päällikkökurssin kuluja palokuntalai-selle.

ON SYYTÄ tässä todeta, että vas-tausaikataulu oli varsin tiukka ja osui tilikauden loppupäähän. Näin ollen kaikilla vastaajilla ei välttämättä ollut tietoja sellaisessa muodossa koossa, että kyselyyn vastaaminen olisi ollut helppo, jolloin vastaaminen saattoi jäädä tekemättä. Avoimista vasta-uksista tuli rakentava ehdotus, että kyselystä tulisi tehdä jokavuotinen ja ajoitettuna keväälle, jolloin tilitiedot on laskettu ja vielä muistissakin.

KAIKEN KAIKKIAAN kysely tuo suuntaa antavaa faktapohjaa sille tiedostetulle tosiasialle, etteivät pelastustoimen toimintamenoista sopimuspalokuntatoimintaan koh-distuvat menot kata edes kaikkia pe-lastustoiminnan kannalta välttämät-tömiä sopimuspalokuntien kuluja. Muutoinkin pienellä korvauksella tai vapaaehtoisella asenteella talkoita tehden pelastustoimessa toimiva sopimuspalokuntalaisten joukko joutuu rahoittamaan osan toiminnan kuluista itse. Koko pelastustoimen n. 392 milj €:n vuosibudjetista sopi-muspalokunta toimintaan kohdis-tuvat menot ovat vain 18,2 % eli n. 71,3 milj €. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi sopimuspalokuntalainen maksaa yhteiskunnalle kaikkine sopimuspa-lokuntatoiminnan kustannuksineen 5324 €/vuosi. Yhtä päivää kohti kustannukset ovat 14,60 €/päivä/sopimuspalokuntalainen.

KYSELYLLÄ SELVITETTIIN palokuntayhdistysten oman rahan käyttöä pelastustoimen hankintoihin siten kuin ylempänä on määritelty. Palosuojelurahaston avustukset hankintoihin eivät luonnollisesti ole

palokuntayhdistyksen omaa rahaa.

YHTEENVETONA KYSELYN tuloksista mielenkiintoisimmat ovat arvioidut summat siitä, paljonko sopimuspalokuntien palokuntayhdis-

tykset omaa rahaansa pelastustoi-melle kuuluviin hankintoihin vuosit-tain valtakunnallisesti käyttävät.

NE OVAT tiivistetysti seuraavat:

YHTEENVETOA JA POHDINTAA

Pienkalustohankintoihin n. 2,5 MILJ €Varusteisiin n. 1,3 MILJ €Ajoneuvoihin n. 3 MILJ €Paloasemarakennuksiin n. 2,3 MILJ €Muihin pelastustoimeen liittyviin hankintoihin n. 1,3 MILJ €

YHTEENSÄ PELASTUSTOIMEN HANKINTOIHIN n. 10,4 MILJ €

TÄMÄN RUNSAAT 10 milj €:n lisäksi tulee hankalasti rahalla mitattavissa oleva talkootyön arvo sekä kyselyssä selvitetty sosiaaliseen hyvinvointiin käytetyn yhdistysten oman rahan osuus, joka kyselyn perusteella oli noin 3 milj €. Sekä talkootyö että palokuntayhdistysten satsaus omaan hyvinvointiinsa palve-levat olennaisesti pelastustoimea.

ARVIO OMAN RAHAN KÄYTÖSTÄ, YHTEENSÄ NOIN 13,5 M €Pienkalusto

Ajoneuvot

Muu

Varusteet

Tilat

Hyvinvointi

2,5

1,3

3,02,3

1,3

3,0

13,5 m euroa

Kyselyaineiston loppuraportti I 27 26 I Kyselyaineiston loppuraportti

TÄMÄN LISÄKSI tarvitaan vuo-sittain palokuntayhdistysten omasta rahasta vielä runsaat 10 milj € suo-raan pelastustoimintaan kohdistuvaa taloudellista panostusta ja noin 3 milj € palokuntien yhteisöllisyyden vahvistamiseen talkootyön arvon

jäädessä vielä näiden laskelmien ulkopuolelle.

TÄMÄN SOPIMUSPALOKUN-NILLE tehdyn kyselyn tulosten valossa herää kysymys: Voiko suurta kansalaisten luottamusta nauttiva

pelastustoimi uskottavasti nojata näin vahvasti siihen, että palo-kuntayhdistykset vapaaehtoisesti antavat omasta rahastaan pelastus-toimelle sen, mihin yhteiskunta ei budjetoi riittävästi varoja?

81,8 %Muut toimintamenot

320,7 milj

392 m euroa/ vuosi

PELASTUSTOIMEN TOIMINTAMENOT NOIN 392 MILJOONAA EUROA/ VUOSI

18,2 %Sopimuspalokuntien menot

71,3 milj

5324 € 14,60 €/vuosi /sopimuspalokuntalainen /päivä /sopimuspalokuntalainen

Toimintamenot pelastuslaitosten tilinpäätöstiedot 2017.

SOPIMUSPALOKUNTIEN OMAN RAHAN KÄYTTÖ PELASTUSTOIMESSAKYSELYN TAVOITTEENA oli selvittää arviota siitä, kuinka paljon palokunnat rahoittavat itse pelastustoimeen liittyviä ja pelastustoimea palvelevia hankintoja. Tiedossa on yleisellä tasolla ollut, että palokunnat osallistuvat merkittävästi omalla rahallisella panoksellaan pelastustoimen kustannuksien kattamiseen, mutta ennen tätä kyselyä ei käytössä ole ollut minkäänlaisia lukuja, joiden perusteella palokuntien rahallista panosta pelastustoimen hyväksi voitaisiin arvioida.

TÄSSÄ RAPORTISSA esitellään kyselyyn pohjautuvia tai sen perusteella arvioitavissa olevia koko maata koskevia tietoja. Lisäksi esimerkkiluonteisesti esitetään poimintoja avoimista vastauksista. Raportin tulokset kertovat suuntaviivoista ja täydentävät Suomen Sopimuspalokuntien liiton ylläpitämää tilannekuvaa sopimuspalo-kuntien ja pelastustoimen tilasta.

SAADUT TIEDOT yllättävät kyselyn laatineita. Tulosten valossa herää kysymys: Voiko suurta kansalaisten luottamusta nauttiva pelastustoimi uskottavasti nojata näin vahvasti siihen, että palokun-tayhdistykset vapaaehtoisesti antavat omasta rahastaan pelastus-toimelle sen, mihin yhteiskunta ei budjetoi riittävästi varoja?

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisusarja, sarja B:6/2018

kysely- aineiston yhteenveto- raportti 2018 - sspl.fi · vuonna 2016 yhteensä 985 000 €,...

Documents