laanilan lukiolaanilanlukio.fi/opinto-opas.pdfatk-luokka, kirjasto ja lukutilat 12 lukio-opintojen...

LAANILAN LUKIO

OPINTO-OPAS

2017-2018

1

SISÄLLYS Rehtorin puheenvuoro 2 Koulun puhelinnumerot 3 Laanilan lukion opettajat ja ryhmänohjaajat 4 Kansliassa asiointi ja asiointiajat 5 Tiedottaminen 5 Laanilan lukion toimintatavat ja turvallisuusohjeita 6 Laanilan lukion opetussuunnitelma 7 Opiskelu Laanilan lukiossa 8

Kurssikertymäsuositukset Lukiosanasto 9 Itsenäinen opiskelu eli kurssin tenttiminen 10 Wilma Moodle-oppimisympäristö Lukio-opintoihin perehtymiskurssi 11 Tukiopetus Siirtyminen pitkästä matematiikasta lyhyeen matematiikkaan 12 Poissaolot ja opintovapaat Huoltajat

ATK-luokka, kirjasto ja lukutilat 12 Lukio-opintojen suorittaminen muussa kuin kotilukiossa 13

Osaamisen tunnustaminen 14 Lähteiden merkitseminen, lähdeluettelomalli 15 Opiskelijan arviointi 17 Yleiset tavoitteet

Kurssin arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi ja päättöarviointi 18 Hylätyn arvosanan korottaminen uusintakuulustelussa Hyväksytyn arvosanan korottaminen korotuskuulustelussa 19 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Vilpillinen käytös kurssin suorittamisessa

Ylioppilaskirjoitukset 20 Ylioppilastutkinto, tutkinnon rakenne

Ylioppilaskirjoitusten aikataulut ja ilmoittautuminen 2017-2018 21 Opiskelijan ohjauksen ja tuen toimijat Laanilan lukiossa 22 OPISKELIJAHUOLTO - hyvinvoinnin edistäminen Laanilan lukiossa 23 Opinto-ohjaaja Erityisopetus 24 Lukiokuraattori ja lukiopsykologi Terveydenhoito 25 Hammashoito 26 Tapaturmat

Kouluruokailu ja puhtaanapito Opiskelijatoiminta Laanilan lukiossa 27

Tuutori-toiminta Opiskelijakunta

Vihreä lippu –toiminta 28 Kansainvälinen toiminta

Laanilan lukion kurssitarjonta 29 Lukujärjestyspohjat 30 Kurssitarjotin 32 Tapahtumakalenteri 2017-2018 34 Kurssikuvaukset 3с Kurssikirjat lukuvuonna 2017–2018 62

2

Suomi100, Laanila60 Lämpimästi tervetuloa aloittamaan kouluvuotta 2016-2017! Koulumme 61. toimintavuosi käynnistyy myötätuulessa. Talo on täynnä osaavia ja motivoituneita opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Meillä on erinomaiset edellytykset viihtyä ja yltää opin ja kasvun tiellä hyviin tuloksiin.

Tästä opinto-oppaasta löydät tarvittavat tiedot koulutyösi suunnitteluun. Lukuvuoden tärkeät päivämäärät on merkitty tapahtumakalenteriin (s. 29-30). Oppaan keskiaukeamalla on kurssitarjotin, jonka pohjalta voit luoda itsellesi henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Kurssitarjonta –kooste (s. 35) ja kurssiselosteet (s. 36-61) havainnollistavat, mitä kursseja on tarjolla eri oppiaineissa. Lue koko opas huolellisesti!

Kurssitarjottimelta löydät valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi monia koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, sellaisiakin, joita voit opiskella vain Laanilan lukiossa. Abiturienteille on tarjolla kertauskursseja ennen yo-kirjoituksia sekä syksyllä että keväällä. Abiturienttien kannattaa osallistua näille kursseille kirjoitusaineissa.

Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu Wilma-ohjelman kautta. Olennaista on valita rohkeasti itseä kiinnostavia omaa oppimista ja tulevaisuuden tavoitteita palvelevia kursseja. Aineenopettajat kertovat mielellään kurssitarjonnasta, jottei kenenkään tarvitse tehdä sokkovalintoja. Ykkösvuoden opiskelijat saatte valmiin työjärjestyksen ensimmäiseen jaksoon. Sen loppupuolella pääsette tekemään valinnat jaksoihin 2-5.

Ykkösvuoden opiskelijana suoritat kahden ensimmäisen jakson aikana lukio-opintoihin perehtymiskurssin (s. 11). Joissakin oppiaineissa ensimmäiset pakolliset kurssit on jaettu neljään opetusryhmään, mikä toivottavasti helpottaa opintojesi alkutaivalta. Opinto-ohjaajasi, ryhmänohjaajasi ja aineenopettajasi opastavat sinua mielellään. Jos kohtaat vaikeuksia, niihin kannattaa etsiä apua mahdollisimman pian. Opiskelijahuollon periaatteet ja toimijat löydät oppaan sivulta 22.

Laanilan lukion kurssitarjottimen lisäksi voit tehdä valintoja Oulun muiden lukioiden tarjottimilta. Useimmat lukiot noudattavat kanssamme samaa tuntikiertokaaviota, mikä mahdollistaa siirtymisen koulujen välillä jopa kesken päivän. Lukioiden välisestä yhteistyöstä löydät lisää tietoa opinto-oppaan sivulta 13. Myös eLukion tarjontaan kannattaa tutustua (www.elukio.fi).

Lukion uusi opetussuunnitelman (OPS) astui voimaan 1.8.2016. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijay opiskelevat uuden opsin mukaan, 2015 tai aikaisemmin aloittaneet jatkavat vanhalla opsilla (kurssit merkitty w-kirjaimella). Kurssien vastaavuuksista kahden opetussuunnitelman välillä saat tietoa aineenopettajilta, opinto-ohjaajalta tai rehtorilta.

Laanilan koulu aloitti toimintansa 60 vuotta sitten syksyllä 1957. Olemme juhlan kynnyksellä. Koulun merkkivuosi ja itsenäisen Suomen juhlavuosi tulevat näkymään monin tavoin tämän lukuvuoden kuluessa. Voimme olla ylpeitä ja iloisia menneiden sukupolvien työstä. Nyt on meidän vuoromme ahkeroida, rakentaa kestävää tulevaisuutta ja huolehtia toinen toisistamme. Mieleenpainuvaa lukuvuotta!

Timo Kärkkäinen

3

KOULUN PUHELINNUMEROT

Rehtori Timo Kärkkäinen 044 703 9294 Vararehtori Jarkko Himanka 050 577 9568 Opinto-ohjaaja Hanne-Marika Anttila 044 7039303 Erityisopettaja Titta Torppa 044 703 9675 Koulukuraattori Hanna Laurila 040 632 6939 Koulupsykologi Kati Palosaari 040 632 6096 Koulusihteerit Ritva Tuohino 050 316 6619 Heidi Kaarre (ma ja ke) 050 316 6619 Virastomestari Markku Tarkkinen 044 703 9295 Terveydenhoitaja Aila Lausmaa 044 703 4623 Kiinteistönhoitaja Markku Pinola 044 703 2669 Ruoka ja puhtaus, työnjohtaja Aira Sova 044 703 1558

Rehtorin, erityisopettajan, koulukuraattorin, koulupsykologin, koulusihteereiden, vahtimestarin, terveydenhoitajan, kiinteistönhoitajan ja Serviisin työnjohtajan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]

Laanilan koulun kotisivut: www.laanilanlukio.fi http://www.ouka.fi/oulu/laanilan-lukio

mailto:[email protected]

http://www.laanilanlukio.fi/

4

LAANILAN LUKION OPETTAJAT

Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]. Rehtorin, erityisopettajan, koulukuraattorin, koulusihteereiden ja vahtimestarin sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]

Anttila Hanne-Marika, FM, OPO HPU opinto-ohjaus Fredriksson Tiina, FM TFR englanti, ruotsi Haakana Marjo–Riitta, FM MRH englanti, ranska Halme–Karjalainen Merja, LiTM MHA liikunta Himanka Jarkko, FM JHI matematiikka, tietotekniikka Immonen Tuomas, LiTM TIM liikunta Juustila Wilma, FM WJU äidinkieli ja kirjallisuus Komulainen Katja, FM KJK matematiikka, fysiikka Kuikka Jaana, FM JKU matematiikka, fysiikka Kyllönen Heli, FM HEKY historia, yhteiskuntaoppi Kärkkäinen Timo, TM TKA rehtori (uskonto, psykologia) Louekari Väinö, FM VLO historia, yhteiskuntaoppi, filosofia Ontero Hanna, FM ONH äidinkieli ja kirjallisuus Perunka Tuula, FM TPE matematiikka, kemia Pöykkö Heikki, FT HPÖ biologia, maantiede Pöykkö Kirsi, KtaO, KM KIP kotitalous (survival) Romppainen Marja, KM MRO musiikki Sainio Terhi, TaM TSA kuvataide Salmela Nina, FM NSA saksa, ruotsi Tala-Kopperoinen Noora, TM NTA uskonto, psykologia Tiittanen Sanna, FM STII ruotsi Tomberg Jussi, FM JTO maantiede Vuolo Paula, FM PVU terveystieto Väänänen, Janna, TM JAV uskonto, psykologia, filosofia

RYHMÄNOHJAAJAT:

17A Jarkko Himanka luokka 307 050 577 9568 17B Marjo-Riitta Haakana luokka 322 046 921 2160

17C Jaana Kuikka luokka 315 050 436 5107 16A Tiina Fredriksson luokka 311 050 529 8214 16B Janna Väänänen luokka 305 050 372 9233 16C Wilma Juustila luokka 306 0400 958 452 15A Tuula Perunka luokka 313 040 839 7779 15B Väinö Louekari luokka 304 040 720 4020 15C Nina Salmela luokka 310 0400 928 488

14A Timo Kärkkäinen kirjasto 217 044 703 9294



5

KANSLIAN ASIOINTI JA ASIOINTIAJAT

Kansliassa asiointi Koulusihteeri hoitaa mm. opiskelutodistukset, todistusjäljennökset, opintotukiasiat ja koulumatka-tukiasiat. Opintotukea voi saada 17 vuotta täyttänyt opiskelija ja tuen myöntämiseen vaikuttavat opiskelijan ja hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot viimeksi toimitetussa verotuksessa. Koulumatkatukea voit saada, jos koulumatkasi on vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa ja teet vähintään 7 yhdensuuntaista koulumatkaa viikossa. Koulumatka on lyhin autoreitti kodin ja oppilaitoksen välillä. Jos tämä lyhin reitti on alle 10 kilometriä, et voi saada koulumatkatukea, vaikka linja-auton kulkema matka olisi pidempi. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat arvosanan korottajat ja tutkinnon täydentäjät saavat yo-tuloksensa kansliasta, lukiossa kirjoilla olevat näkevät tulokset Wilmasta. Kansliassa asioinnin pitää olla asiallista. Täytä valmiiksi kansliaan toimitettavat lomakkeet, jotta asiointi sujuu jouhevasti.

Asiointiajat Lukuvuoden aikana: klo 9.15–11.30 ja 12.30–13.30 Kesäaikana: juhannukseen asti, varmista asiointiajankohta etukäteen. Lukuvuoden loma-aikoina kanslia on pääsääntöisesti kiinni.

TIEDOTTAMINEN Opettajien, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa välisessä viestinnässä käytetään pääsääntöisesti Wilmaa. Muita tiedotuskanavia ovat lukion kotisivut, sähköposti, ilmoitustaulut, aulan info-TV ja kerrosten lasiovet (vain lyhyt- ja väliaikaiset ilmoitukset). Tärkeitä tiedotuksia varten koulussamme on kuulutusjärjestelmä. Koulun nettisivuilta löytyy myös opettajien työpuhelinnumerot, jos opettajaan pitää saada pikaisesti yhteyttä työaikana.

6

LAANILAN LUKION TOIMINTATAVAT

1. Tulen ajoissa oppitunneille.

2. Sovin poikkeusjärjestelyistä hyvissä ajoin etukäteen.

3. Huolehdin, että poissaoloni tulevat selvitetyksi.

4. Huolehdin oppitunneilla työrauhasta.

5. Huomioin toiset tervehtimällä ja puhumalla ystävällisesti.

6. Kannan vastuun koulutyöskentelystäni ja teen kotitehtäväni ajallaan.

7. Käytän sähköisiä opiskeluvälineitä pelkästään opiskeluun.

8. Luotan omaan osaamiseeni – en lunttaa enkä plagioi.

9. Osallistun koulun yhteisiin tapahtumiin ja juhliin.

10. Käyn koulua raittiina - en käytä päihteitä enkä tupakkatuotteita koulualueilla.

11. Kannan vastuuni koulun ja ympäristön siisteydestä.

12. Nostan ruokalassa tuolin ylös ja kiitän ruuasta. Otan ruokaa vain sen verran kuin jaksan

syödä.

13. Jätän auton, mopon ja pyörän niille varatuille paikoille.

TURVALLISUUSOHJEITA

Kriisitilanteissa toimintaohjeet pyritään antamaan kuulutuksella. Kuuntele kuulutuksen ohjeet tarkkaan loppuun asti ja toimi opettajan ohjeiden mukaisesti. Jokaisessa opetustilassa on poistumiskartta, johon on merkitty ensisijainen poistumisreitti ulos. Poistuttaessa seurataan rauhallisesti luokkatilan lippua kantavaa opiskelijaa kokoontumispaikalle. Poistumisen jälkeen odotetaan lisäohjeita luokan lipun luona. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ennen kuin siihen on annettu lupa. Jos havaitset koulun alueella selvästi turvallisuutta vaarantavan tekijän (esim. katolta putoava lumi), ilmoita siitä välittömästi turvallisuusvastaavalle (Marjo-Riitta Haakana), virastomestarille tai rehtorille.

Tärkeintä kriisitilanteessa on toimia rauhallisesti ja noudattaa annettuja ohjeita!

7

LAANILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Laanilan lukio – sydämellinen oppimisympäristö tulevaisuuden tekijöille Laanilan lukion opetussuunnitelmatyössä 2014-2016 päädyimme yhdessä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa neljään päätöksenteon kriteeriin eli arvoon, joiden suunnassa kuljemme tuleviin vuosiin: luovuus, osallisuus, vastuullisuus ja empaattisuus. Arvojen alkukirjaimista muodostuva love, rakkaus, kiteyttää hyvin mielenlaadun ja katsomustavan, joiden ajattelemme mahdollistavan pyrkimyksen totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Päivittäisessä toiminnassamme, ihmisten kohtaamisessa ja päätöksenteossa pyrimme edistämään luovuutta käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä, kunnioittamalla erilaisia suhtautumistapoja ja ajattelemalla avarakatseisesti. Osallisuuden lähtökohta on vuorovaikutuksessa, joka synnyttää jokaiselle kokemuksen, että minulla on oikeus toimia ja mahdollisuus vaikuttaa. Osallisuus tulee näkyväksi esimerkiksi aktiivisessa opiskelijakunta-, tutor-, kansainvälisyys ja Vihreä lippu –toiminnassa. Vastuullisuutta osoitamme huolehtimalla omista töistämme ajallaan ja parhaalla mahdollisella tavalla sekä toimimalla Unesco-kouluverkostossa ja erilaisissa vapaaehtoistapahtumissa. Aito välittäminen ja huolehtiminen toisista ihmisistä, kuunteleminen ja joustavuus ilmentävät empaattisuutta. Unesco ASPnet -kouluna (Associated Schools Project Network) arvoperustamme tukipylväitä ovat elämän, ihmisarvon loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, demokratian periaatteiden ja kulttuurien välisen kanssakäymisen kunnioittaminen. Painotamme kestävää elämäntapaa, ekososiaalista sivistystä, kansainvälistä yhteistyötä ja maailmankansalaisuutta. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään yhteisössämme rikkautena ja luovuuden lähteenä. Arvojemme pohjalta meille on muotoutunut unelma eli visio: Haluamme olla sydämellinen oppimisympäristö tulevaisuuden tekijöille. Tämän tavoitteen suunnassa olemme sitoutuneet työskentelemään.

Opetussuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan kotisivuiltamme www.laanilanlukio.fi

http://www.laanilanlukio.fi/

8

OPISKELU LAANILAN LUKIOSSA

Luokattoman lukion hengen mukaista on, että opiskelija laatii itse henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. Opiskelija poimii lukuvuoden opintosuunnitelmasta eli kurssitarjottimelta (ks. keskiaukeama) lukujärjestykseensä riittävän määrän kursseja jokaiseen lukuvuoden viiteen jaksoon. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille on tehty valmis lukujärjestys 1. jaksoon. Opiskelijat on jaettu perusryhmiin A, B ja C. Jokaiselle perusryhmälle löytyy kurssitarjottimelta valmiiksi suunniteltuna opiskelupolku, jota noudattamalla valtakunnalliset pakolliset kurssit tulevat vastaan kolmen lukiovuoden aikana. Tämä kannattaa huomioida omaa opintosuunnitelmaa tehtäessä. Lukuvuosi jakautuu lukiossamme viiteen jaksoon. Yksi jakso on noin seitsemän viikon mittainen. Oppiaineiden sisällöt on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin eli kursseihin. Yksi kurssi on kestoltaan noin 23 x 75 minuuttia. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Lukio-opinnot jakautuvat neljään osaan: valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat jatkoa pakollisille opinnoille. Koulukohtaiset syventävät kurssit täydentävät valtakunnallisia kursseja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat joko oppiainerajat ylittäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Opiskelijan tulee lukion aikana valita ohjelmaansa yhteensä vähintään 75 kurssia. Pakollisia kursseja tulee olla vähintään 47 (lyhyen matematiikan valinneet) tai 51 (pitkän matematiikan valinneet). Valtakunnallisia syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Mikäli opiskelija aikoo suorittaa lukion kolmessa vuodessa, tulisi hänen valita jokaiseen jaksoon noin 6 kurssia. Tällöin lukiourakka, 75 kurssia, jakaantuisi tasaisesti koko opiskeluajalle.

KURSSIKERTYMÄSUOSITUKSET 3 vuoden ohjelma 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 1. opiskeluvuosi 5–6 11–13 17–20 24–26 30–32 2. opiskeluvuosi 36–38 42–44 48–50 54–57 60–63 3. opiskeluvuosi 63–66 / yo 69–71 75– yo-kirj.

Jos perustelluista syistä tarvitset 3 ½ tai 4 vuoden opinto-ohjelmaa, suunnitelma on laadittava yhdessä opon kanssa hyvissä ajoin!

9

LUKIOSANASTO Jakso

Lukuvuosi jaetaan 5 jaksoon. Jokaista jaksoa varten opiskelija valitsee kurssitarjonnasta ne kurssit, joita hän opiskelee.

Jaksotodistus Opiskelija saa jaksotodistuksen 5 kertaa lukuvuodessa. Ryhmänohjaaja jakaa jaksotodistuksen ryhmänohjaajan tunnilla (ks. Tapahtumakalenteri s.)

Arviointiviikko Arviointiviikko on jakson 7 viimeistä päivää. Arviointiviikon aloittaa 1. koodin arviointi, 2. arviointipäivänä on 2.koodin arviointi jne. Arviointipäivän kesto on noin klo 9-14.

Korotuskuulustelu Hyväksytyn arvosanan korottaminen on mahdollista 2 kertaa lukuvuodessa. Korotuskuulustelun päivämäärät löytyvät opinto-oppaasta. Korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti (sähköinen ilmoittautuminen, linkki koulun kotisivuilta).

Kurssi 38 oppitunnin (38x45min / 23x75min) opintokokonaisuus, johon kuuluu opetusta, koe ja kokeenpalautus. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S) tai arvosanalla (4–10). Opiskelija opiskelee keskimäärin 6 kurssia/ jakso. Lukion oppimäärän suorittaminen ja päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75 kurssia.

Pakollinen kurssi Kaikille yhteinen opintokokonaisuus. Pakollisia kursseja suoritetaan 47–51. Oppiaineen pakolliset kurssit on suoritettava ennen kuin opiskelija voi osallistua kyseisen oppiaineen ylioppilaskokeeseen.

Syventävä kurssi Syventävä kurssi on valtakunnallinen tai koulukohtainen valinnainen kurssi, mikä täydentää pakollista kurssia.

Soveltava kurssi Koulukohtainen opintokokonaisuus.

Kurssin itsenäinen suorittaminen Itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskeluun on opiskelijan haettava ko. aineen opettajalta kirjallisesti lupaa viimeistään jakson ensimmäisen oppitunnin aikana.

Kurssitarjotin Kurssitarjottimelta valitaan omaa työjärjestystä eli lukujärjestystä varten kursseja. Opiskelija tekee itselleen lukuvuoden alussa lukujärjestyksen koko lukuvuodelle. Kurssin opetustila ja opettaja löytyvät kurssitarjottimelta.

Lukion päättötodistus Lukion oppimäärän eli 75 kurssin suorittaneelle annetaan lukion päättötodistus.

Luokattomuus Ei ole pysyviä luokkia/ryhmiä. Opiskeluryhmät vaihtuvat kurssien mukaan. Lukiossa ei voi jäädä luokalle. Lukio suoritetaan 2–4 vuodessa.

Opinnot muissa oppilaitoksissa Laanilan lukion opiskelijalla on mahdollista suorittaa osa opinnoistaan jossain toisessa lukiossa, eLukiossa tai muussa toisen asteen oppilaitoksessa. Wilmassa on myös muiden lukioiden kurssitarjottimet, joista opiskelija voi suoraan ilmoittautua ko. koulun kursseille. Opiskelija ilmoittaa aina opinnoista toisessa lukiossa opinto-ohjaajalle. Ammattiopintoihin ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta.

Oppitunti 75 min. Samasta oppiaineesta oppitunti on kolme kertaa viikossa.

Ryhmänohjaaja = luokanvalvoja Uusintakuulustelu

10

Uusintakuulustelu eli hylätyn arvosanan korottaminen tai jos opiskelija on esim. sairauden vuoksi poissa kurssikokeesta koeviikolla, järjestetään opinto-oppaassa ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti (sähköinen ilmoittautuminen, linkki koulun kotisivuilta).

Ylioppilastutkinto Suoritetaan vähintään neljässä aineessa. Ylioppilaskokeita järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä ja keväällä. Tutkinto voidaan hajauttaa suoritettavaksi kahdella tai kolmella peräkkäisellä kerralla tai suorittaa kaikki yhdellä kertaa. www.ylioppilastutkinto.fi

Ylioppilastutkintotodistus Opiskelija saa ylioppilastutkintotodistuksen, kun hän läpäisee ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet hyväksytysti. Opiskelija saa ylioppilastutkintotodistuksen, kun hänellä on lukion oppimäärä (75 kurssia) suoritettuna.

ITSENÄINEN OPISKELU ELI KURSSIN TENTTIMINEN Opiskelija voi suorittaa kursseja myös itsenäisesti työskennellen. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen aineenopettajaan ennen varsinaisen kurssin alkamista ja hänen tulee täyttää sähköinen ilmoittautumislomake (linkki koulun nettisivulla). Opiskelija sopii aineenopettajan kanssa itsenäiseen kurssin suorittamiseen kuuluvista tehtävistä sekä aikataulusta. Kurssin suorittamisen aikana opiskelija tekee opettajan hänelle osoittamat tehtävät sovittujen määräaikojen puitteissa ja osallistuu opettajan määrittelemään arviointimenettelyyn (esim. kirjallinen tai suullinen koe, arviointikeskustelu, itsearviointi jne). Yleensä opiskelija osallistuu arviointiviikolla kyseisen kurssin kokeeseen, ellei opettajan kanssa toisin sovita. Joissakin oppiaineissa tenttiminen tapahtuu Moodle-oppimisympäristössä. Kurssin laajuus on yhteismitallinen muiden kurssien kanssa. Itsenäisesti opiskeltu kurssi tulee suorittaa hyväksytysti. Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti jonkin kurssin myös kesän aikana ja näin keventää lukuvuoden työskentelyä. Tällöinkin asiasta on aina sovittava etukäteen aineenopettajan kanssa.

WILMA Lukuvuoden alussa opiskelija saa käyttäjätunnuksensa ja ohjeet Wilma-hallinto-ohjelmaan. Opiskelija ilmoittautuu kursseille ja muokkaa opinto-ohjelmaansa Wilman kautta. Myös muiden Oulun kaupungin lukioiden kurssitarjottimet ovat näkyvissä Wilmassa ja opiskelija voi ilmoittautua tätä kautta toisen lukion kursseille. Opiskelija voi seurata myös poissaolojaan ja kurssisuorituksiaan Wilman kautta. Lisäksi opiskelija voi olla yhteydessä opettajiin Wilman kautta.

MOODLE-OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulussamme on käytössä Moodle-oppimisympäristö. Koulumme nettisivulta löytyy linkki osoitteeseen https://moodle.elukio.fi. Kirjautuminen tapahtuu eduouka-käyttäjä-tunnuksella ja -salasanalla.

http://www.ylioppilastutkinto.fi/

https://moodle.elukio.fi/

11

LUKIO-OPINTOIHIN PEREHTYMISKURSSI (OP4) Lukion aloittaville opiskelijoille järjestetään lukio-opintoihin perehdyttämiskurssi. Valtaosa kokoontumisista on 1. jaksossa. 2. jakson aikataulu jaetaan 1. jakson aikana.

TUKIOPETUS Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta aineenopettajilta sitä tarvittaessa. Opiskelija sopii aineenopettajan kanssa erikseen omalla ajalla (ei toisen oppitunnin kanssa päällekkäin) tapahtuvasta tukiopetuksesta. Tukiopetus pyritään järjestämään pienryhmissä.

12

SIIRTYMINEN PITKÄSTÄ MATEMATIIKASTA LYHYEEN MATEMATIIKKAAN Jos siirryt pitkästä matematiikasta lyhyelle, keskustele asiasta matematiikan opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa ja selvitä välittömästi lyhyen matematiikan opettajan kanssa, miten ja milloin suoritat puuttuvat lyhyen matematiikan kurssit. Lisätietoja asiasta saat matematiikan opettajilta ja opinto-ohjaajalta.

POISSAOLOT JA OPINTOVAPAAT Opiskelijan tietäessä poissaoloistaan etukäteen hänen tulee pyytää kirjallisesti lupa joko ryhmänohjaajaltaan (1–5 päivää kestävä poissaolo) tai rehtorilta (yli viikon kestävä poissaolo). Hakemuslomake löytyy koulun nettisivuilta. Sairauspoissaolot selvitetään säännöllisesti hallinto-ohjelma Wilmaan. Vaihto-oppilaaksi ulkomaille siirtyvän tai muulle vapaalle siirtyvän opiskelijan on haettava opintovapaata kirjallisesti rehtorilta. Alle 18-vuotiaalla on oltava hakemuksessa kirjallinen suostumus huoltajalta. Lukion opettajat eivät käännä todistuksia tai suosituksia vieraille kielille. Virallisilta kielenkääntäjiltä saa todistuksen maksua vastaan.

HUOLTAJAT Huoltaja saa omat tunnuksensa Wilma-hallinto-ohjelmaan lukuvuoden alussa. Huoltaja voi seurata opiskelijan koulusuorituksia ja poissaoloja Wilman kautta. Wilman kautta huoltaja voi olla yhteydessä koulun opettajiin. Koululla järjestetään kaikille vuosiluokille vanhempainillat, jotka ovat seuraavasti lukuvuonna 2017–2018: 1. vuosiluokka ma 14.8.2017 klo 18 ja ma 16.10.2017 klo 18, 2. vuosiluokka ma 6.11.2017 klo 18 ja 3. vuosiluokka ma 15.1.2018 klo 18. Jaksotodistus annetaan opiskelijalle ja huoltajalle tiedoksi noin kahden viikon kuluttua jakson päättymisestä (katso jaksojen päättymisajankohdat kurssitarjottimesta). Lukuvuoden aikana opiskelija saa 5 jaksotodistusta, joista näkyvät suoritettujen kurssien arvosanat ja poissaolot. Huoltaja allekirjoittaa jaksotodistuksen.

ATK-LUOKKA, KIRJASTO JA LUKUTILAT ATK-luokka sijaitsee hallintokäytävän varrella (tila 231). Opiskelijoiden käytössä oleva tietokone löytyy lisäksi koulun kirjastosta. Käyttäjätunnuksen Laanilan UNIX-järjestelmään saa jokainen lukion opiskelija. Tunnus on maksuton. Mikäli järjestelmää käytetään epäasiallisesti, voidaan käyttöoikeus poistaa määräajaksi tai kokonaan. ATK-luokan säännöt ja käyttöajat löytyvät luokan ovelta. Lisäohjeita saat ATK-opettajaltasi ja koulun kotisivuilta. Kirjasto (tila 217) on yhteinen yläkoulun kanssa. Kirjastoa voi käyttää hiljaiseen työskentelyyn esim. hyppytuntien aikana. Kirjaston aukioloajat sekä yleisohjeet löytyvät kirjaston ovelta. Lisäohjeita saat kirjastonhoitajalta.

13

Kirjaston lisäksi lukutilaa löytyy neljännestä kerroksesta. Tila 403 on tarkoitettu hiljaiseen työskentelyyn. Myös koulun ruokala on opiskelijoiden käytettävissä, poisluettuna yläkoulun ja lukion ruokailuajat. LUKIO-OPINTOJEN SUORITTAMINEN MUUSSA KUIN KOTILUKIOSSA Laanilan lukion opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja myös muissa Oulun kaupungin lukiossa ja eLukiossa. Nämä suoritetut kurssit hyväksytään osaksi opiskelijan oppimäärää. Toisessa lukiossa suoritettavista kursseista on aina sovittava etukäteen opinto-ohjaajan kanssa. Oulun kaupungin lukioilla on yhteinen tuntikiertokaavio. Tuntikaaviossa ruokatunti sijoitetaan kello 11.00–13.15 välille sen mukaan, miten kunkin lukion ruokailu on järjestetty. Joidenkin oppituntien alkamis- ja päättymisajoissa saattaa olla lukiokohtaisia, 5–10 minuutin eroja. Kastellin lukio ja Oulun aikuislukio käyttävät erilaista tuntikaaviota. Oulun Lyseon lukiossa tuntikaaviossa keskiviikon 2. ja 8. koodi vaihtavat keskenään paikkaa jaksoissa 1–3. Oulun aikuislukiossa päivittäisen työjärjestyksen pohjana on erilainen tuntikaavio. Huomioitavana on myös, että aikuislukion lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Erityistehtävän saaneiden lukioiden (Kastellin urheilulukio, Madetojan musiikkilukio, Oulun Lyseon lukion IB-ohjelma) erityisohjelmaan kuuluvat kurssit eivät pääsääntöisesti ole avoimia muiden lukioiden opiskelijoille. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja itsenäisesti opetukseen osallistumatta vain kotilukiossaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuaan siirtyä opiskelemaan toiseen lukioon kokonaisen jakson ajaksi. Tällöin hän valitsee kaikki jakson aikana suoritettavat kurssit kumppanuuslukiosta. Opiskelijalla voi lukioaikana olla korkeintaan kolme kumppanuuslukioissa suoritettua vaihtojaksoa. Kumppanuuslukion kursseille ilmoittaudutaan samoin kuin kotilukionkin kursseille: opiskelija valitsee itselleen kurssit Wilma-käyttöliittymissä avoimena olevasta kumppanuuslukion kurssitarjottimesta. Kursseille ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään kolme (3) työpäivää ennen jakson alkua. Tämän jälkeen kurssille voi osallistua vain pyytämällä siihen erikseen lupa kurssin opettajalta. Kurssivalintoja ennen tai niiden teon yhteydessä opiskelijan tulee ilmoittaa omalle ryhmänohjaajalleen ja opinto-ohjaajalleen, mitä opintoja hän muualla suorittaa. Kursseille osallistuminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että ko. kursseilla on tilaa. Oman koulun opiskelijat ovat aina etusijalla kursseille ilmoittautumisessa.

14

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Lukiolain 23 §:n mukaisesti Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelija voi sisällyttää lukion oppimäärään myös muissa oppilaitoksissa kuin kumppanuuslukiossa suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista. Tällöin hänen on haettava osaamisen tunnustamista rehtorilta ja tarvittaessa asianomaisen oppiaineen opettajalta. Laanilan lukiossa oppimäärään voidaan sisällyttää ainakin seuraavia opintoja:

• muissa lukioissa suoritetut opetussuunnitelman mukaiset kurssit • eLukiossa etäopetuksena suoritetut kurssit • Oulun seudun ammattiopiston ja Oulun kaupungin yhteistyösopimuksen mukaiset

ammatilliset opintokokonaisuudet (opintokokonaisuuden laajuus 7,5 osaamispistettä = 5 lukiokurssia)

• soveltuvin osin ammatillisten opintojen yleissivistävät (yhteiset tutkinnon osat) opinnot (1,5 osaamispistettä = 1 lukiokurssi)

• opiskelijalle, joka on suorittanut ajokortin (teoriaopetus + ajotutkinto), luetaan hyväksi yksi lukiokurssi muualla suoritettuina opintoina.

Muissa oppilaitoksissa (kansalaisopistot, kansanopistot, taideoppilaitokset, kesäyliopistot yms.) suoritettuja opintoja hyväksiluetaan vain siltä osin kuin ne on suoritettu lukioaikana. Vaihto-opiskeluajalta luetaan hyväksi lukio-opintoja laskennallisen työmäärän mukaisesti: jos opiskelijalla on ollut vaihto-opiskeluajan aikana 380 tuntia opintoja, hänelle luetaan hyväksi 380 / 38 = 10 kurssia. Näin eripituiset vaihto-opiskeluajat voidaan huomioida tasapuolisesti. Hakiessaan osaamisen tunnustamista opiskelijan on annettava rehtorille kirjallinen selvitys siitä, millaista lukion opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavaa osaamista hänellä on ja mitä oppimäärään sisältyviä opintoja hän haluaa osaamisellaan korvata. Kirjallinen selvitys voi olla muun muassa

• oppilaitoksen suoritetuista kursseista antama todistus, jossa kuvataan myös kurssien sisällöt ja tavoitteet sekä opintojen laajuus tai

• oppimispäiväkirja tai muu lopputyö/-tuotos, jossa opiskelija kuvaa ajankäyttöään sekä lukion opetussuunnitelman mukaisten tietojensa ja taitojensa kehittymistä toiminnan aikana.

15

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN ESSEISSÄ, TUTKIELMISSA SEKÄ MUISSA KIRJALLISISSA TÖISSÄ Lähteiden merkitsemisen tarkoitus on erottaa, mitkä ajatukset ovat omiasi ja mitkä olet lainannut jonkun toisen kirjoittajan tekstistä. Kun lainaat suoraan jonkun toisen henkilön kirjoittamaa tekstiä, muista merkitä lainaus sitaatteihin ja merkitse lähde sitaatin perään seuraavien ohjeiden mukaisesti.

Kirjat

• ”Hindulaisen ajattelun mukaan ihmisen elämän lopullisena päämääränä on mokša, vapahdus.” (Parviola, Peura & Vaaramo 1996.)

Lähdeluetteloon teos merkittäisiin seuraavasti: Parviola, Jarno, Peura, Raija & Vaaramo, Riitta. Suuret uskonnot. Weilin+Göös, 1996.

Internet-lähteet

• Jos uutisella tai artikkelilla on kirjoittaja:

”Gammapurkaukset ovat nopeita ja hyvin energisiä välähdyksiä avaruudessa.” (Paukku, 2016)

Lähdeluetteloon artikkeli merkittäisiin seuraavasti: Paukku, Timo. Gravitaatioaallot syntyivät ehkä jättimäisen tähden sisällä. http://www.hs.fi/tiede/a1455687389693. Luettu 18.2.2016.

• Jos uutisella tai artikkelilla ei ole kirjoittajaa:

”Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät joulukuussa yli 10 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan.” (”Nuorten MM-kiekko houkutti matkailijoita Suomeen - kasvua yli 10 prosenttia”. Kalevan www-sivusto. 18.2.2016.)

Lähdeluetteloon uutinen merkittäisiin seuraavasti: Nuorten MM-kiekko houkutti matkailijoita Suomeen - kasvua yli 10 prosenttia. http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/nuorten-mm-kiekko-houkutti-matkailijoita-suomeen-kasvua-yli-10-prosenttia/720450/. Luettu 18.2.2016.

Kaikki käyttämäsi lähteet tulee merkitä lähdeluetteloon vaikka et olisikaan lainannut tekstiä niistä suoraan. Ohjeet lähdeluettelon laatimiseen löydät seuraavalta sivulta.

17

OPISKELIJAN ARVIOINTI

YLEISET TAVOITTEET Opiskelijan arviointi antaa opiskelijalle ja opettajalle palautetta opintojen edistymisestä ja auttaa koko kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Opiskelijan arvioinnin tulee olla monipuolista, kannustavaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin muoto. Se perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja sen tulee olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Arvioinnin on siksi pohjauduttava riittävän monipuolisesti annettuun näyttöön. Arvioinnissa otetaan tiedon määrän ohella huomioon myös tiedon laatu ja sen prosessointi. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojen kehittämiseen.

KURSSIN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun edistymisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Kunkin oppiaineen valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin riippumatta siitä, annetaanko oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Opetussuunnitelmassa määritellyt koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan siten kuin opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa määrätään. Arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijan kanssa. Kurssi voidaan arvioida lukioasetuksessa (§ 6) määritellyin numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen), suoritusmerkinnällä S (suoritettu), hylättymerkinnällä H (hylätty) tai sanallisella arvioinnilla. Kirjallinen tai sanallinen arviointi voi myös täydentää/täsmentää numeroarvostelua. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, otetaan huomioon arvioinnissa antamalla opiskelijalle mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Hyväksyttyjä poissaolon syitä ovat sairaus ja etukäteen anottu lupa. Mikäli opiskelija on sairaana arviointiviikolla, hänen tulee ilmoittaa poissaolostaan ryhmänohjaajalle tai kyseisen aineen opettajalle välittömästi sairastuttuaan ja sopia kurssin arvioinnista.

18

Opiskelija voi suorittaa arvioimatta jätetyn kurssin (T) suorittamalla puuttuvat tehtävät ja/tai opettajan määräämät lisätehtävät. Ellei opiskelija suorita annettuja tehtäviä, kurssi katsotaan keskeytyneeksi (K). T-merkintä poistuu kahden seuraavan jakson jälkeen.

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI JA PÄÄTTÖARVIOINTI Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien kuulumisesta oppimäärään päätetään ainekohtaisesti. Oppiaineen oppimäärän hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut hyväksytysti oppiaineen valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit seuraavasti: PAK. ja SYV. KURSSIT HYLÄTTYJÄ (arvosana 4) KURSSEJA ENINTÄÄN 1–2 0 3–5 1 6–8 2 9 tai enemmän 3 HUOM! Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista luetaan mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Oppiaineen oppimäärän arvosana perustuu kurssien arvosanojen keskiarvoon, mutta arvosanaa voidaan korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päätöksen mahdollisesta arvosanan korottamisesta tekevät rehtori ja aineenopettaja(t) yhdessä. Opiskelija voi myös osallistua korotuskuulusteluun. Kuulusteltava oppimäärä on sama, minkä opiskelija on kyseisessä aineessa suorittanut. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin hänen saamansa arvosana edellyttää, päättöarvosanaa korotetaan. Pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroarvosanoin. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelija suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

HYLÄTYN ARVOSANAN KOROTTAMINEN UUSINTAKUULUSTELUSSA Kurssin opetukseen osallistunut opiskelija saa osallistua uusintakuulusteluun, mikäli • on saanut kurssista hylätyn arvosanan (4) • on saanut hylätyn (H) kurssista, joka arvostellaan suoritusmerkinnällä. Saman kurssin hylättyä arvosanaa voi uusia vain kerran. Jos opiskelija saa uusintakuulustelussa hylätyn arvosanan (4/H), hänen on saadakseen hyväksytyn arvosanan suoritettava kurssi uudestaan osallistumalla opetukseen.

19

Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava sähköisesti (linkki koulun nettisivulla), ilmoittautuminen on sitova ja vain yhteen uusintaan voi osallistua kerrallaan. Uusintakuulustelu koskee yleensä kurssin koko oppimäärää, ja sen perusteella suoritettavassa kurssin arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin kurssin arvioinnissa muutoinkin. Tällöin kurssiarvosanaa annettaessa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia kurssiin liittyviä asioita, joita ei voi sisällyttää itse kurssikokeeseen. HYVÄKSYTYN ARVOSANAN KOROTTAMINEN KOROTUSKUULUSTELUSSA Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa kerran lukukaudessa järjestettävässä korotuskuulustelussa. Korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava sähköisesti (linkki koulun nettisivulla), ja vain yhteen kokeeseen voi osallistua kerrallaan. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa myös osallistumalla uudestaan opetukseen. Molemmissa tapauksissa opiskelijan parempi arvosana jää voimaan. ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää siihen oikaisua lääninhallitukselta, joka voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (LA § 13) VILPILLINEN KÄYTÖS KURSSIN SUORITTAMISESSA Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti (esim. lunttaaminen, plagiointi), voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia. Lukiolaki 26 § (13.6.2003/478)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629

20

YLIOPPILASKIRJOITUKSET YLIOPPILASTUTKINTO www.ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä, samaan aikaan kaikissa Suomen lukioissa. Kaikilla kokeilla on oma tietty päivänsä. Ylioppilaskokeiden päivämäärät voit varmistaa ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilta sekä koulun nettisivuilta ja ilmoitustaululta.

TUTKINNON RAKENNE Ylioppilastutkintoon kokelaan tulee valita vähintään neljä koetta seuraavien tutkintoaineiden joukosta. Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen.

äidinkielen koe toisen kotimaisen kielen koe – ruotsi vieraan kielen koe matematiikan koe ainereaalikoe: biologia, elämänkatsomustieto, filosofia, fysiikka, historia, kemia, maantiede, psykologia, terveystieto, uskonto ja yhteiskuntaoppi

Kokelaan tulee sisällyttää tutkintoonsa vähintään yksi pitkän oppimäärän (A-taso) koe, eli pitkä matematiikka, vieraan kielen pitkä oppimäärä tai toisen kotimaisen kielen pitkä oppimäärä. Ylimääräisinä kokeina tutkintoon voi sisältyä vieraan kielen kokeita, matematiikan koe ja yksi tai useampi ainereaalin koe. Tutkinto tulee suorittaa kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan kokeeseen osallistuminen edellyttää, että kokelas on opiskellut vähintään tutkintoaineiden pakolliset kurssit. Sellaisissa kielissä, missä ei ole pakollisia kursseja, opiskelijan on suoritettava vähintään kolme lukiokurssia. Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain syksystä 2016 alkaen kevääseen 2019 mennessä. Syksyllä 2017 kirjoitetaan sähköisesti saksan kielen koe, ranskan kielen koe, toisen kotimaisen kielen koe ja reaaliaineista filosofia, maantiede, historia, yhteiskuntaoppi, psykologia, uskonto, elämänkatsomustieto ja terveystieto. Keväällä 2018 sähköistyvät englannin, espanjan, italian, portugalin ja latinan kielen koe sekä reaaliaineista biologian koe. Kokelaalla tulee olla oma päätelaite. Sähköiseen yo-kokeeseen osallistuvan kannattaa vierailla osoitteessa https://digabi.fi/. Ylioppilaskoe on maksullinen ja kokeisiin ilmoittautuminen on sitovaa. Tutkintomaksut määräytyvät opetusministeriön vahvistaman päätöksen mukaisesti. Opiskelijat ilmoittautuvat tutkintoon jokaisena kertana erikseen sähköisesti wilmassa. Ilmoittautumistietojen perusteella kaupungin opetustoimi lähettää laskun tutkintomaksuista suoraan ylioppilaskokelaille. Maksu tulee ehdottomasti suorittaa eräpäivään mennessä suoraan pankkiin! Ylioppilastutkinnosta lukion opiskelijat saavat yksityiskohtaisemmat ohjeet koulun rehtorilta, opintoja ryhmänohjaajalta. Wilma-tiedotteita ja –viestejä kannattaa seurata säännöllisesti.

http://www.ylioppilastutkinto.fi/

https://digabi.fi/

21

YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AIKATAULUT 2017-2018 Syksyn 2017 ylioppilaskirjoitusten koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 11.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä

ti 12.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

Kirjalliset kokeet pe 15.9. äidinkieli (suomi ja ruotsi), tekstitaidon koe

ma 18.9. psykologia (sähköinen koe), filosofia (sähköinen koe), historia (sähköinen koe), fysiikka, biologia,

ke 20.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (saksan ja ranskan kielessä sähköinen koe) pe 22.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (sähköinen koe) ma 25.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke 27.9. äidinkieli (suomi ja ruotsi), esseekoe pe 29.9. uskonto (sähköinen koe), elämänkatsomustieto (sähköinen koe),

yhteiskuntaoppi (sähköinen koe), kemia, maantiede (sähköinen koe), terveystieto (sähköinen koe)

ma 2.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksan ja ranskan kielessä sähköinen koe) ke 4.10. saamen äidinkielen koe

Kevään 2018 ylioppilaskirjoitusten koepäivät

Kuullunymmärtämiskokeet ke14.2. venäjä, pitkä ja lyhyt oppimäärä

Kirjalliset kokeet ma 12.2. äidinkieli (suomi ja ruotsi), tekstitaidon koe (paperikoe)

ma 12.3. äidinkieli (suomi ja ruotsi), esseekoe (paperikoe) ke 14.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, maantiede, terveystieto,

kemia (paperikoe) pe 16.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä (venäjä paperikoe) ma 19.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 21.3. psykologia, filosofia, historia, biologia, fysiikka (paperikoe) pe 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (venäjä ja saame paperikoe) ma 26.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperikoe) ke 28.3. saamen äidinkielen koe (paperikoe)

YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti Wilmassa. Kevään 2018 ylioppilaskirjoituksiin tulee ilmoittautua viimeistään torstaina 23.11.2017. Syksyn 2018 ylioppilaskirjoituksiin tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina 1.6.2018.

22

Opiskelijan ohjauksen ja tuen toimijat Laanilan lukiossa 2017-2018

23

OPISKELUHUOLTO – hyvinvoinnin edistäminen Laanilan lukiossa

Laanilan lukion ohjauksensuunnitelma löytyy koulun kotisivuilta.

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskeluhuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä opiskeluun liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Opiskelijan on tärkeää saada kokea oppilaitos turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saada apua ongelmatilanteissa. Nuoren hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen vahva perusta. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa ohjaavat säädökset. Opiskelijalla on subjektiivinen oikeus opiskeluhuollon palveluihin, mutta opiskeluhuollollisen tuen vastaanottaminen on hänelle vapaaehtoista.

Vastuu opiskeluhuollon toteuttamisesta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskeluhuoltotyön perusta on jokaisen keskinäinen kunnioitus ja huolenpito. Kaikkien tulisi pyrkiä työskentelemään työyhteisössään niin, että hyvinvointi ja avoin kommunikointi mahdollistuvat. Aikuiset toimivat esimerkkinä siitä, millaiseksi työympäristö muodostuu. Nuorille tämä työympäristö on opiskeluyhteisö.

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Siihen kirjataan arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi, yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja huoltajien sekä koulussa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa.

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi. Lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet ja menettelytavat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma kirjataan wilma–järjestelmään. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain opiskeluhuoltoryhmän koordinoimana.

http://www.laanilanlukio.fi/Ohjaussuunnitelma.pdf

24

OPINTO-OHJAAJA

Opinto-ohjaaja Hanne-Marika Anttilan (044 703 9303) tavoitat parhaiten koululta päivisin. Voit olla yhteydessä opinto-ohjaajaan sähköpostilla, Wilman kautta ja puhelimella.

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Opinto-ohjaus pitää sisällään henkilökohtaista ohjausta kuin myös luokkatunteja.

Opinto-ohjaus jakaantuu kolmelle lukuvuodelle siten, että ensimmäisenä opinto-vuotena keskitytään lukio-opintoihin ja oman opinto-suunnitelman tekemiseen. Toisena opintovuotena teemana ovat jatko-opinnot ja ylioppilaskirjoitukset. Kolmantena opintovuotena jatketaan jatko-opinnoilla ja niihin hakeutumisella. Tarkempi selvitys opinto-ohjauksen kursseista kohdasta "Laanilan lukion kurssit".

ERITYISOPETUS Erityisopettaja on Titta Torppa, puh. 044 703 9675, [email protected] tai wilman kautta. Hänen työhuoneensa on Lyseon lukiolla ja sovittaessa tapaamiset maanantaisin Laanilan lukiolla Lukion erityisopettaja on koulun opiskelijahuollon työntekijä. Erityisopettajan kanssa on mahdollista selvitellä oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja suunnitella tarvittavia tukitoimia. Erityisopettaja ei anna tukiopetusta oppiaineiden sisältöihin liittyvissä asioissa, mutta hän voi tukea ja ohjata opiskelijaa esimerkiksi itselle sopivien opiskelutapojen ja oman oppimistyylin kehittämisessä sekä auttaa erityisesti kielellisiin vaikeuksiin liittyvissä opiskeluongelmissa. Lukion aloittavalla on mahdollista osallistua lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen kartoitukseen 1. jakson aikana. Tulosten koonti palautetaan 1. jaksotodistuksen mukana. Mikäli opiskelijalla on jokin opintoihin vaikuttava erityispiirre (esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeus), se voidaan huomioida arvioinnissa. Oppimistilanteissa, kokeissa ja ylioppilastutkinnossa opiskelija on oikeutettu erityisjärjestelyihin, mikäli tuen tarve niitä edellyttää. Erityisopettaja voi tarvittaessa laatia opiskelijan luku- ja kirjoitusvaikeudesta lausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle. Erityisen tuen tarpeesta voi keskustella aineenopettajan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa. Erityisopettajaan voi ottaa myös suoraan yhteyttä. LUKIOKURAATTORI JA LUKIOPSYKOLOGI Lukiokuraattorin ja -psykologityön keskeinen tavoite on edistää opiskelijoiden opiskelua, kehitystä sekä hyvinvointia ensisijaisesti koko oppilaitosyhteisössä toteutettavana työnä. Lukiokuraattori ja -psykologi osallistuvat oppilaitoksen opiskeluhuollollisen työn suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen oppilaitoksen monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä. Lukiokuraattori ja lukiopsykologi toteuttavat yhteisöllistä hyvinvointityötä oppilaitoksessa lukuvuosittain tehdyn suunnitelman mukaisesti yhteistyössä oppilaitoksen muun henkilökunnan sekä yhteistyötahojen kanssa.

25

Lisäksi lukiokuraattori - ja lukiopsykologi tekevät yksilötyötä, jonka painopiste on nuorten psyykkisten ja sosiaalisten valmiuksien tukemisessa. Työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, voimavarakeskeistä ja omahoidollisiin keinoihin painottuvaa. Lukiokuraattori- ja psykologi tekevät tarvittaessa yhteistyötä perheen, koulun henkilökunnan ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Lukiokuraattoriin- ja psykologiin voit olla yhteydessä opiskeluhuoliin, ihmissuhdevaikeuksiin ja elämässä tapahtuviin muutoksiin liittyvissä asioissa. Lukiokuraattorilta saat tukea mm. sosiaalisiin tilanteisiin, koulumotivaatioon, stressiin ja arjenhallintaan. Voit saada ohjausta myös taloudellisissa asioissa. Lukiopsykologilta taas saat tukea mm. mielialaan ja ahdistukseen liittyvissä huolissa. Lisäksi voit saada apua oppimis- ja keskittymisvaikeuksiin liittyen. Ensiyhteydenotto opiskelijaa koskettavassa asiassa voidaan tehdä kummalle tahansa työparista (lukiokuraattorille tai lukiopsykologille). Arvioinnin nuoren ja/tai hänen perheensä tuen tarpeesta tekee joko jompikumpi työntekijä tai työpari yhdessä. Lukiokuraattori Hanna Laurila 040 632 6939 puhelinpäivystys: maanantaisin ja tiistaisin klo 12.00-13.00 Laanilan lukiolla maanantaisin. Lukiopsykologi Kati Palosaari 040 632 6096 puhelinpäivystys: keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12.00-13.00 Laanilan lukiolla torstaisin. Muina aikoina tavoitat heidät vastaajaviestin avulla. Muistathan jättää vastaajaan nimesi, numerosi ja lukiosi. TERVEYDENHOITO Terveydenhoitaja Aila Lausmaa on tavattavissa ma, ti, ke ja to 8.00 - 15.30 ja pe 8.00 - 14.00, päivystys- ja puhelinaika klo 12.00 - 13.00. Ajan voi varata puhelimitse, wilma-viestinä tai käymällä paikanpäällä. Terveydenhoitajan tavoittaa puhelinnumerosta 044 703 4623. Opiskeluterveydenhuolto on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tapaturmat hoidetaan aina päivystysluonteisesti. Sairausasioiden vuoksi voi käydä päivystystunnilla, jolloin tehdään hoidontarpeen määritys. Jos tarvitset sairaslomatodistusta koululle, ota yhteys terveydenhoitajaan mieluiten päivystystunnilla. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat varaavat itse ajan terveystarkastukseen. Ehkäisyasioita varten terveydenhoitajalle varataan aika. 2. vsk:n tytöille tarjotaan tarvittaessa lääkärin terveystarkastus. Lääkäripalvelut löytyvät Oulussa asuville lukiolaisille oman asuinalueen terveysasemalta ja ulkopaikkakuntalaisille oman kunnan terveyskeskuksesta. Äkillisissä sairaustapauksissa hoitoon pääsee Myllyojan terveysasemalle akuuttivastaanotolle ma-to 8-16 ja pe 8-15. Muina aikoina ota yhteys Oulun seudun yhteispäivystykseen, OYS. Yhteispäivystyksessä toimii sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystys. Ennen yhteispäivystykseen lähtöä kannattaa soittaa ympärivuorokautisesti toimivaan terveysneuvontanumeroon (08) 315 2655. Puhelimeen vastaa sairaanhoitaja, joka antaa ohjeita sairastumiseen liittyen ja arvion vastaanotolle hakeutumisen tarpeesta.

26

Oulun terveysasemien lääkärikäynnit maksavat 16,10 euroa kaikilta yli 18-vuotiailta kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta/vuosi. Yhteispäivystyksen lääkärin vastaanotolla peritään 16,10 euron käyntimaksu arkisin klo 8 – 20. Käynnit luetaan mukaan ns. kolmen kerran käynteihin. Arkisin klo 20 – 08 ja lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä peritään 32,10 euron käyntimaksu. Maksu peritään kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Näitä käyntejä ei lueta ns. kolmen kerran käynteihin. Yksityisten lääkäriasemien palvelut ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä omalla kustannuksella. Kaikille armeijaan meneville tulee ilmoitus kotiin armeijan kutsuntatarkastuksista 2. luokan keväällä. Tarkastus on kaksiosainen: ensin on terveydenhoitajan- ja sitten lääkärintarkastus. Kutsuntatarkastukset tehdään kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa. Opiskelijat ovat saaneet yläasteella maksuttoman nuorison terveystodistuksen lääkärintarkastuksen yhteydessä. Todistus on voimassa 5 vuotta ja käy ajokorttia ja erilaisia oppilaitoksia varten. Terveyskeskuslääkärin kirjoittamista hoitoon liittymättömistä todistuksista peritään 39,60 euron todistusmaksu. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä asiakkaan varaamista terveyskeskuslääkärin vastaanottoajasta peritään 15 vuotta täyttäneeltä 39,60 euron peruutusmaksu. Maksua ei peritä, jos varatun ajan peruuttamatta jäämiseen on hyväksyttävä syy. HAMMASHOITO Lukiolaiset varaavat itse ajan hammashoitolaan. Alle 18-vuotiaiden oululaisten hammashoito on maksuton. Muut oululaiset maksavat terveyskeskustaksan mukaisen hoitomaksun. Lasku tulee myöhemmin postissa. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään kaikilta yli 15-vuotta täyttäneiltä vahvistetun taksan mukainen sakkomaksu. Kaksi peruuttamatonta poisjääntiä katkaisee hoitosuhteen ja asiakas menettää oikeutensa ns. ensisijaiseen hoitoon. TAPATURMAT Kiireellinen ensiapu annetaan kaikille opiskelijoille riippumatta kotikunnasta. Jatkohoitopaikka riippuu tapaturmasta: joko kouluneuvolassa, oman asuinalueen terveysasemalla, Oulun seudun yhteispäivystyksessä, oman kotikunnan terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Oululaiset lukio-opiskelijat kuuluvat Oulun kaupungin ottaman tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutus korvaa ensiavun ja hoidon koulussa ja koulumatkoilla sattuneissa tapaturmissa. Kaikista koulutapaturmista on täytettävä ehdottomasti tapaturmailmoituslomake, jonka täyttämisestä huolehtii ko. opiskelija itse tai paikalla ollut opettaja. Lomakkeen täyttäminen tehdään koulun kansliassa sähköisesti koulusihteerin kanssa.

27

KOULURUOKAILU JA PUHTAANAPITO Koulujen alkaessa käynnistyvät myös koulun tukipalvelut täydellä tehollaan. Oulun ja Ylikiimingin koulujen ateria- ja puhtauspalveluista huolehtivan Oulun Serviisin henkilökunta valmistautuu palvelemaan asiakkaitaan jokaisena koulupäivänä. Laanilan koulussa pyritään kestävän kehityksen hengessä biojätteettömään ruokailuun. Tavoitteemme on, että jokainen ruokailija harkitsee ruokaa ottaessaan, minkä verran jaksaa syödä. Astioiden palautuspisteessä ei ole biojäteastioita. Jos sinulta jää ruokaa syömättä, vie biojätteet keittiöön, älä laita niitä sekajätteisiin. Oulun Serviisille on ensiarvoisen tärkeää vanhemmilta saatu tieto koululaisen allergioista ja muista erityistarpeista. Tärkein linkki Oulun Serviisin palveluja koskevissa asioissa on luonnollisesti oman koulun keittiö- ja siivoushenkilökunta. Serviisin sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]. Internet-sivuilta http://www.ouka.fi/serviisi löytyvät esimerkiksi koulujen viikoittaiset ruokalistat ja lomake, jolla Oulun Serviisin palveluista voi jättää palautetta. OPISKELIJATOIMINTA LAANILAN LUKIOSSA TUUTORI-TOIMINTA Tuutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, jotka on valittu ja koulutettu tehtäväänsä ensimmäisen vuoden keväällä. Tuutorit toimivat vertaistukena opintojen käynnistämisessä 1. vuoden opiskelijoille. Kurssin yhtenä tavoitteena on opiskelijan kehittyminen vertaisohjaajana. Lisäksi tuutorit toimivat koulun markkinointitehtävissä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Tuutori-kurssin tavoitteena on yhteishengen ja turvallisuuden lisääminen kouluyhteisössä. Opiskelija saa koulutuksen myötä valmiudet ymmärtää oman ja kouluyhteisön hyvinvoinnin perusedellytyksiä ja opiskelija rohkaistuu toimimaan niiden puolesta. OPISKELIJAKUNTA Jokainen Laanilan lukion opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan. Opiskelijakunnan keskuudesta muodostetaan opiskelijakunnan hallitus, johon kuuluu yhteensä 15–18 opiskelijaa eri vuosiluokilta. Opiskelijakuntatoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää koulun yhteishenkeä ja opiskeluolosuhteita. Opiskelijakunnan hallituksen edustajat osallistuvat opettajankokouksiin, YTY:n (koulun yhteistyöryhmä) kokouksiin sekä muihin koulun edustustilaisuuksiin ja juhliin. Opiskelijakunnan hallituksen vuosittaisia työtehtäviä ovat koulukuvauksen järjestäminen, sovittelijaopiskelijan valitseminen, vallanvaihtajaisten, penkkareiden, wanhojen tanssien ja wappu-triathlonin suunnitteleminen ja toteuttaminen, abihuppareiden ja ylioppilaslakkien yhteistilaaminen sekä vapaaehtoistyönpäivän organisoiminen yhdessä Vihreä lippu -raadin kanssa. Lisäksi opiskelijakunnan hallituksen jäseniä on mukana järjestämässä koulun ulkopuolisia tapahtumia, mm. abiristeilyä ja lukiolaisbileitä sekä lähes 20 vuotta perinteenä olleen Rukan-reissun.


http://www.ouka.fi/serviisi

28

VIHREÄ LIPPU -TOIMINTA Laanilan koulu (yläaste ja lukio) on Vihreä lippu -koulu, joka keväällä 2011 siirtyi Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran hyväksymänä ns. kestävälle tasolle. Vihreä lippu -toiminta arvioidaan kansainvälisin laatukriteerein ja kestävälle tasolle siirtyminen edellyttää, että ympäristökasvatus on vakiintunut osaksi arjen toimintaa. Vihreä lippu -toiminnan tarkoituksena on kestävän kehityksen mukaisesti vähentää ympäristökuormitusta ja lisätä koulun ja sen lähialueen viihtyvyyttä. Toimintoja suunnittelee ja koordinoi lukion opiskelijoista ja yläasteen oppilaista koostuva vihreä lippu -raati koulun henkilökunnan tukemana. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Laanilan lukio: Unesco ASPnet -koulu Maailmanlaajuinen UNESCO-kouluverkosto (ASP - Associated Schools Projects) pyrkii toiminnallaan lisäämään nuorten kansainvälistä kulttuurista ymmärtämystä ja osaamista sekä valmistamaan heitä kohtaamaan menestyksekkäästi monimutkaistuvan maailman haasteet. Unesco-kouluilla on monenlaista toimintaa, mm. ystävyyskouluja eri puolilla maailmaa ja yhteistyöprojekteja muiden koulujen kanssa. Unesco-koulut myös testaavat UNESCOn aineistoja ja levittävät hyviä käytänteitä. Suomen ASP-koulujen opetuksessa on korostunut ihmisoikeus-, maailmanperintö- ja ympäristökasvatus. Opetushallitus koordinoi Unesco-koulutoimintaa Suomessa. CertiLingua-laatumerkki kertoo Laanilan lukion monikielisestä, kulttuurienvälisestä kompetenssista Laanilan lukio on yksi Suomen ensimmäisistä kansallisesti akkreditoiduista CertiLingua-lukioista. CertiLingua-laatumerkki kertoo lukion kulttuurikasvatuksen korkeasta profiilista sekä opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaitojen tasokkuudesta ja monipuolisuudesta. Lukion päättövaiheessa päästö- ja ylioppilastutkintotodistuksen rinnalla luovutettavan laatumerkin voi saada opiskelija, joka osoittaa a) ensikiel(t)ensä lisäksi kahden kielen hallintaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B2, b) on suorittanut tietyn määrän opintoja vieraskielisessä aineenopetuksessa, sekä c) osallistunut kouluaikanaan kansainvälisiin kouluprojekteihin. CertiLingua-laatumerkki toimii dokumenttina mm. työ- ja koulutuselämän suuntaan ja edesauttaa lukio-opiskelijan sisäänpääsyä eurooppalaisiin yliopistoihin. Global Me Laanilan lukiolla vierailevat AIESEC:in kansainväliset opettajaharjoittelijat opettavat täysin englanninkielisen kansainvälisyyskasvatuskurssin. Kurssi on suunniteltu yhdessä Pakolaisavun, Plan Suomi Säätiön, Reilun kaupan puolesta Repu ry:n, UNICEF:in ja YK-liiton kanssa ja sen pääteemoja ovat: kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, lapsityövoiman käyttö ja lasten oikeudet, ihmiskauppa, prostituutio, terrorismi, uskonnolliset, taloudelliset ja sosiaaliset erot, kulutus ja köyhyys, pakolaiset ja sodat, maailman kahtiajakautuminen, reilu kauppa, yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristön suojelu.

29

LAANILAN LUKION KURSSITARJONTA

w = vanha opetussuunnitelma

KURSSI VALTAKUNNALLINEN KOULUKOHTAINEN YHTEENSÄ PAKOLLINEN SYVENTÄVÄ SYVENTÄVÄ SOVELTAVA ABI-KURSSI ABI 1 TIETOTEKNIIKKA ATK 1-4 3,5 B3 RANSKA RAB 1-6

wRAB 7–8 wRAB 9 9

B3 SAKSA SAB 1-6 wSAB 7-8

wSAB 9 9

BIOLOGIA BI 1-2 BI 3–5 wBI 6 BI 10 / wBI7 7 ENGLANTI EN 1-6

wEN 7–8 EN 10-12, 14,

23, 24, wEN 12 13,5

FILOSOFIA FI 1-2 wFI 3–4 wFI 5 4,5 FYSIIKKA FY 1 FY 2–6 wFY 7–11 wFY 12 12 MAANTIEDE GE 1 GE 2–4 wGE 5 4,5 HISTORIA HI 1-3 HI 4–5

wHI 6 wHI 7–8 7,5

KEMIA KE 1 KE 2-5 wKE 6 wKE7/wKE8 7 KUVATAIDE KU 1, (KU 2) KU 3

wKU 4-5 wKU 6 6

LIIKUNTA LI 1-2 LI 3-4 wLI 5

LI 7, 9-11 wLI 8

LI 16 9

PITKÄ MATEMAT MAY 1, MAA 2-9 wMAA 10

MAA 11–12 wMAA 13

MAA16 wMAA 15-17

17

LYHYT MATEMAT MAY1, MAB 2-6 wMAB 7–8 wMAB 9–10 9,5 MUSIIKKI MU 1, (MU 2) MU 3

wMU4-5 wMU6 6

OPINTO-OHJAUS OP 1-2, wOP 1 OP 3–4 4 OSALLISUUSKURSSIT OS 1-5 5 PSYKOLOGIA PS 1 PS 2–4

wPS 4-5 PS 7-8 wPS 7

7

RUOTSI RUB 1-5

RU6 wRUB 7

RUB 9-11 wRUB 11

9,5

KOTITALOUS SUR 1 1 TERVEYSTIETO TE 1 TE 2–3 wTE 4 3,5 USKONTO (EV.LUT.) UE 1-2 UE 3, 5

wUE 5 wUE 7 5,5

VIITTOMAKIELI VIK1 0,5 YHTEISKUNTAOPPI YH 1-3 YH 4 wYH 5–6 5,5 ÄIDINKIELI JA KIRJ. ÄI 1-5

wÄI 6 ÄI 7

wÄI 8–9 ÄI 10 / wÄI 10 ÄI 12, 14, 19 13

47–51 vähintään 10 Puolikkaita (0,5 ov) kursseja ovat: ATK1, EN11, EN12, wEN12, wFI5, wGE5, wHI8, wKE8, wMAB10, RUB10, RUB11, wRUB11, wTE4, wUE7, VIK1, wYH6

30

Klo

Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai

8.15-9.30 4 1 6 3 8

9.45-11.00 5 2 7 4 1

11.15-12.30 6 3 2 5 2

12.30-13.00 Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka

13.00-13.15 Infot Infot Infot Infot Infot

13.15-14.30 7 4 1 6 3

14.45-16.00 8 5 8 7

Klo


8.15-9.30 4 1 6 3 8

9.45-11.00 5 2 7 4 1

11.15-12.30 6 3 2 5 2



13.15-14.30 7 4 1 6 3

14.45-16.00 8 5 8 7

Klo


8.15-9.30 4 1 6 3 8

9.45-11.00 5 2 7 4 1

11.15-12.30 6 3 2 5 2



13.15-14.30 7 4 1 6 3

14.45-16.00 8 5 8 7

31

Klo


8.15-9.30 4 1 6 3 8

9.45-11.00 5 2 7 4 1

11.15-12.30 6 3 2 5 2



13.15-14.30 7 4 1 6 3

14.45-16.00 8 5 8 7

Klo


8.15-9.30 4 1 6 3 8

9.45-11.00 5 2 7 4 1

11.15-12.30 6 3 2 5 2



13.15-14.30 7 4 1 6 3

14.45-16.00 8 5 8 7

Klo


8.15-9.30 4 1 6 3 8

9.45-11.00 5 2 7 4 1

11.15-12.30 6 3 2 5 2



13.15-14.30 7 4 1 6 3

14.45-16.00 8 5 8 7

LAANILAN LUKIO KURSSITARJOTIN 2017 - 20181. VUOSIKURSSI 2. VUOSIKURSSI 3.VUOSIKURSSI

Kdi AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK. AINE OPE LK.1. JAKSO 10.8. - 29.9.2017 ARVIOINTIVIIKKO 21.-29.9.2017 Kolmosten kurssit wilmassa w-etuliitteellä (vanha OPS)

1 ATK1 JHI 231 ATK1 JHI 231 EN1 TFR 311 EN1 MRH 310 BI2 HPÖ 322 FI2 VLO 304 FY4 KJK 313 FY7 JKU 315 ÄI6 WJU 306 UE5 JAV 3052 MAY1 JHI 315 MAY1 JKU 307 MAY1 KJK 322 HI3 VLO 304 RU3 STII 305 KE3 TPE 313 RU7 TFR 311 EN7 MRH 310 ÄI6 ONH 3063 OP1 OP4 OP1 OP4 OP1 OP4 TE2 PVU 307 MA5 KJK 315 RU3 STII 305 RU10 TFR 311 EN12 TFR 311 EN12 MRH 310 SAB7 404 BI74 EN1 TFR 311 EN1 MRH 310 ATK1 JHI 231 ATK1 JHI 231 UE2 JAV 305 HI5 VLO 304 ÄI4 WJU 306 RU9 NSA 404 RU11 NSA 404 MA10 TPE 315 3225 RU9 NSA 404 HI1 VLO 304 ÄI1 ONH 306 MA5 JKU 315 BI2 HPÖ 322 KU2 TSA 121 PS4 JAV 310 KE6 TPE 313 RAB7 MRH 3116 ÄI1 ONH 307 RU9 NSA 404 HI1 HEKY 305 EN4 MRH 311 FY4 KJK 313 MB4 JHI 315 ÄI6 WJU 306 BI6 HPÖ 322 YH4 VLO 3047 HI1 HEKY 305 ÄI1 WJU 306 RU9 NSA 404 LI2 MHA LI2 TIM MU4 MRO 013 MA10 TPE 313 MB7 JHI 3158 LI1 MHA TUIM LI1 MHA TUIM LI1 MHA TUIM GE5 HPÖ 322 TE4 PVU 307 YH6 VLO 304

2. JAKSO 2.10. - 28.11.2017 ARVIOINTIVIIKKO 20.-28.11.2017 Kolmosten kurssit wilmassa w-etuliitteellä (vanha OPS)1 TE1 PVU 307 EN10 TFR 310 EN2 MRH 311 ÄI4 ONH 306 YH3 VLO 304 BI2 HPÖ 322 MA15 TPE 313 MA15 KJK 305 MB8 JHI 3152 RU1 TFR 310 FY1 KJK 311 RU1 STII 404 FY1 JKU 313 KE3 TPE 315 GE2 HPÖ 322 EN4 MRH 307 ATK2 JHI 231 ÄI9 ONH 306 PS5 NTA 305 HI6 VLO 3043 OP1 OP4 OP1 OP4 OP1 OP4 LI2 MHA LI2 TIM EN23 311 FI3 VLO 304 MA13 TPE 315 SAB8 NSA 4044 FY1 KJK 315 RU1 STII 307 FY1 JKU 313 RU1 NSA 404 RU3 TFR 310 UE2 NTA 305 MB4 JHI 304 MA13 TPE 310 EN8 MRH 311 ÄI9 WJU 3065 PS1 NTA 305 MA2 JKU 315 ÄI2 WJU 306 PS2 JAV 304 MA6 KJK 313 TE2 PVU 307 EN7 MRH 311 KU4 TSA 121 ÄI10 ONH 3076 GE1 HPÖ 322 PS1 NTA 305 MU1 MRO 013 MA6 JKU 313 EN4 TFR 310 HI3 HEKY 304 SAB4 NSA 404 MB7 JHI 315 ÄI9 WJU 306 RAB8 MRH 3117 MA2 JHI 315 SAB1 NSA 404 KE1 TPE 313 YH2 HEKY 305 HI3 VLO 304 FY8 JKU 313 ÄI10 ONH 306 SUR1 KIP 1438 LI1 MHA TUIM LI1 MHA TUIM LI1 MHA TUIM OP2 HPU 305 Kaikille ryhmille EN24 TFR Perjantaisin klo 14.30 ABIKURSSI

3. JAKSO 29.11.2017 - 5.2.2018 ARVIOINTIVIIKKO 26.1.-5.2.2018 Kolmosten kurssit wilmassa w-etuliitteellä (vanha OPS)1 MA3 KJK 322 MA3 JKU 307 MB2 JHI 315 RAB4 MRH 311 KE4 TPE 313 PS3 NTA 305 EN8 TFR 310 ÄI8 ONH 306 KU5 TSA 121 LI5 TIM2 ÄI2 ONH 306 FI1 VLO 304 GE1 HPÖ 322 MA7 JKU 307 EN5 MRH 310 UE2 NTA 305 MA16 TPE 313 MA16 KJK 311 2MB10 JHI 3153 MA16 KJK 311 MA16 JKU 313 MB2 JHI 315 PS8 JAV 309 BI4 HPÖ 322 YH2 VLO 304 ÄI8 WIJ 306 PS7 NTA 305 EN7 TFR 310 TE4 PVU 3074 KE1 TPE 313 EN2 MRH 311 BI1 HPÖ 322 RU4 STII 305 FY5 KJK 315 EN5 TFR 310 MB9 JHI 304 FY11 JKU 307 ÄI8 ONH 3065 KU1 TSA 121 RU2 NSA 404 FY2 JKU 313 FI2 JAV 305 MA7 KJK 315 ÄI7 WJU 306 RU11 TFR 310 EN12 TFR 310 EN12 MRH 3116 EN2 TFR 310 KE1 TPE 313 YH1 HEKY 305 SAB5 NSA 404 ÄI4 ONH 306 BI3 HPÖ 322 FI4 VLO 304 MU5 MRO 013 MB9 JHI 3157 UE1 NTA 305 YH1 HEKY 306 RAB1 MRH 311 TE3 PVU 307 MB5 JHI 315 MU2 MRO 013 HI8 VLO 304 YH6 VLO 304 KERTAUST. BI/FI/GE/UE8 VIK1 305 LI4 MHA TUIM OP1 HPU 306 ABIKURSSI (SAB/RAB9) 3. JAKSOSSA

4. JAKSO 6.2. - 9.4.2018 ARVIOINTIVIIKKO 28.3.-9.4.2018 KOODIKARTTA1 BI1 HPÖ 322 GE1 JTO 307 FY3 KJK 313 EN5 MRH 311 RU4 STII 310 ÄI5 ONH 306 ATK4 JHI 231 KLO MA TI KE TO PE2 KE2 TPE 315 MA11 JKU 310 PS1 NTA 305 RAB2 MRH 311 YH3 VLO 304 MB5 JHI 307 FY5 KJK 313 ÄI19 WJU 404 8.15-3 RU2 TFR 311 ÄI2 ONH 305 MB3 JHI 315 KE1 TPE 313 GE3 HPÖ 322 MA8 KJK 307 RU5 STII 310 ÄI10 WJU 306 9.30 4 1 6 3 84 MA11 KJK 315 BI1 HPÖ 322 TE1 PVU 307 KE4 TPE 313 YH2 VLO 304 PS2 NTA 305 RAB5 MRH 3115 FY2 JKU 313 EN3 MRH 311 ÄI3 WJU 306 SAB2 NSA 404 PS3 NTA 305 EN6 TFR 310 TE3 PVU 307 MU2 MRO 013 9.45-6 YH1 HEKY 307 MU1 MRO 013 UE1 NTA 305 FY6 JKU 313 HI4 VLO 304 RU4 NSA 404 KU2 TSA 121 11.00 5 2 7 4 17 FI1 JAV 305 HI2 VLO 304 KU1 TSA 121 MA8 JKU 313 MB6 JHI 315 BI3 HPÖ 322 EN11/12 MRH 3118 LI10 TIM OP2 HPU 305 Kaikille ryhmille 11.15-

5. JAKSO 10.4. - 2.6.2018 ARVIOINTIVIIKKO 23.-31.5.2018 12.30 6 3 2 5 21 UE3 NTA 305 ÄI3 ONH 306 RU2 STII 310 EN6 MRH 311 BI5 HPÖ 322 FY6 JKU 313 MU3 MRO 013 12.30-13.00 RUOKAILU2 EN3 TFR 311 TE1 PVU 307 BI2 HPÖ 322 UE5 NTA 305 RU5 STII 310 MB6 JHI 315 RAB6 MRH 309 13.00-13.15 INFOT (TARVITTAESSA)3 FY3 KJK 313 YH2 VLO 304 LI3 TIM RAB3 MRH 311 MA9 JKU 315 ÄI5 ONH 306 PS4 NTA 305 ATK3 JHI 231 13.154 ÄI3 WJU 306 KE2 TPE 313 EN3 MRH 311 BI4 HPÖ 322 MA9 KJK 315 YH3 VLO 304 SAB6 NSA 404 14.30 7 4 1 6 35 MA4 KJK 315 MA4 JKU 307 MB3 JHI 311 ÄI5 WJU 306 KE5 TPE 313 KU3 TSA 1216 MU1 MRO 013 UE1 NTA 305 HI2 HEKY 307 RU5 NSA 404 MA12 JKU 315 FI2 VLO 304 14.45-7 HI2 HEKY 307 KU1 TSA 121 FI1 VLO 304 SAB3 NSA 404 GE4 HPÖ 322 RU6 STII 310 EN6 MRH 311 16.00 8 5 8 7 ( )8 LI9 MHA OP1 HPU 305 BI10/TO1 TEEMAOPINNOT LI16 LUONTOK. (VAELLUS)

vko

1. J

AK

SO 1

0.8.

2017

- 29

.9.2

017

vko

2

. JA

KSO

2.1

0.20

17-2

8.11

.201

7vk

o

3. J

AK

SO 2

9.11

.201

7 - 5

.2.2

018

vko

4

. JA

KSO

6.2

.201

8 - 9

.4.2

018

vko

5. J

AK

SO 1

0.4.

2018

- 2.

6.20

18M

a32

402.

JA

KSO

ALK

AA

486

15Y

O, L

YH

YE

T K

IELE

TTi

4. J

AK

SO A

LKA

A5.

JA

KSO

ALK

AA

Ke

3. J

AK

SO A

LKA

A

ToLu

kuvu

osi a

lkaa

. Vuo

silu

okat

2-4

klo

9.0

0.K

oko

koul

un k

okou

s ke

llo 9

.50

Kok

o ko

ulun

kok

ous

kello

9.5

0U

udet

ykk

öset

klo

10.

00.

Pe Ma

33U

usin

tako

kees

een

ilm. v

iim. p

äivä

4149

7Y

O Ä

IDIN

KIE

LI; T

EK

STI

TAIT

O16

Van

hem

pain

ilta

klo

18.0

0 (1

. lk)

TiIts

enäi

syys

- ja

yo-ju

hla

Ke

ITSE

NÄ

ISYY

SPÄ

IVÄ

ToR

yhm

änoh

jaus

kel

lo 1

1.15

Penk

karit

Ryh

män

ohja

us k

ello

11.

15

PeU

usin

tako

e kl

o 13

.15

- 16.

15W

anho

jen

päiv

ä

Ma

34K

orot

usko

kees

een

ilm. v

iim. p

äivä

42U

usin

tako

kees

een

ilm. v

iim. p

äivä

50Va

llanv

aiht

ajai

set j

a pi

kkuj

oulu

817

Uus

inta

koke

esee

n ilm

. viim

. päi

väV

anhe

mpa

inilt

a II

klo

18.0

0 (1

. lk)

TiR

yhm

äyty

s yk

kösi

lle k

lo 1

4.35

Ke

Keh

ittäm

isip

(Kou

lu lo

ppuu

klo

13.

00)

ToK

oko

koul

un k

okou

s ke

llo 9

.50

Ryh

män

ohja

us k

ello

11.

15R

yhm

änoh

jaus

kel

lo 1

1.15

PeK

orot

usko

e kl

o 13

.15-

16.1

5U

usin

tako

e ke

llo 1

3.15

- 16

.15

Uus

inta

koe

kello

13.

15 -

16.1

5

Ma

3543

SYYS

LOM

A51

9K

ehitt

ämis

ip (K

oulu

lopp

uu k

ello

13.

00)

18W

appu

-tria

thlo

n kl

o 9.

45U

usin

tako

kees

een

ilm. v

iim. p

äivä

Ti

VAPU

NPÄ

IVÄ

Ke

Hov

isuo

-fest

ari

ToK

oko

koul

un k

okou

s ke

llo 9

.50

Yöki

rkko

kel

lo 2

3.00

PeU

usin

tako

e ke

llo 1

3.15

- 16

.15

Ma

3644

52JO

ULU

LOM

A10

TALV

ILO

MA

19

TiYh

denv

erta

isuu

s-ty

öpaj

atke

llo 1

0.00

- 14

.00

Ke

Ym

päris

tö- j

a yh

teis

öpäi

vä

ToYO

-ILM

OIT

TAU

TUM

INEN

KEV

ÄT

2018

HEL

ATO

RST

AI

WIL

MA

SSA

2.-2

3.11

.201

7Pe

Kou

luku

vaus

kel

lo 8

.30

alka

enIts

enäi

sen

opis

kele

mis

en p

äivä

Ma

37Y

O, K

UU

NTE

LUK

OE

PIT

KÄ

T K

IELE

T45

111

YO

ÄID

INK

IELI

; ES

SE

EK

OE

20YO

-ILM

OIT

TAU

TUM

INEN

SYK

SY 2

018

Virk

isty

silta

päiv

ä (k

oulu

pää

ttyy

klo

Kak

kosv

uotis

ten

vanh

empa

inilt

a kl

o 18

.00

WIL

MA

SSA

14.

5.-1

.6.2

018

TiY

O, K

UU

NTE

LUK

OE

LY

HY

ET

KIE

LET

Ke

YO

RE

AA

LI; U

E/E

T/Y

H/K

E/G

E/T

E

ToK

oko

koul

un k

okou

s ke

llo 9

.50

(Aht

isaa

ri-pä

ivän

juhl

allis

uude

t)

PeY

O, Ä

IDIN

KIE

LI; T

EK

STI

TAIT

OY

O V

IER

AS

KIE

LI, P

ITK

Ä

Ma

38Y

O, R

EA

ALI

; PS

/FI/H

I/FY

/BI

462

Kev

ätlu

kuka

usi a

lkaa

12Y

O T

OIN

EN

KO

TIM

AIN

EN

21U

usin

ta- j

a ko

rotu

skoe

viim

. ilm

. pvä

Ti K

eY

O, P

ITK

ÄT

KIE

LET

YO

RE

AA

LI; P

S/F

I/HI/F

Y/B

IA

rvio

intiv

iikko

alk

aa1-

kood

iTo

Arv

ioin

tiviik

ko a

lkaa

1-ko

odi

2-ko

odi

PeY

O, R

UO

TSI

Laan

ila60

-pää

juhl

aU

usin

ta- j

a ko

rotu

skoe

klo

13.

15-1

6.15

YO

VIE

RA

S K

IELI

, LY

HY

T2-

kood

i3-

kood

iM

a39

YO

, MA

TEM

ATI

IKK

A47

Arv

ioin

tiviik

ko a

lkaa

313

YO

, MA

TEM

ATI

IKK

A22

3-ko

odi

1-ko

odi

Abi

en v

anhe

mpa

inilt

a kl

o 18

.00

4-ko

odi

Ti4-

kood

i2-

kood

i5-

kood

iK

eY

O, Ä

IDIN

KIE

LI; E

SS

EE

KO

EA

rvio

intiv

iikko

alk

aa5-

kood

i3-

kood

i1-

kood

i6-

kood

iTo

7-ko

odi

6-ko

odi

4-ko

odi

2-ko

odi

Sou

tu k

ello

12.

30Pe

YO

, RE

AA

LI; U

E/E

T/Y

H/K

E/G

E/T

EIts

enäi

sen

opis

kelu

n pä

ivä

PÄÄ

SIÄ

INEN

Kev

ätki

rkko

kel

lo 1

1.00

7-ko

odi

5-ko

odi

Ryh

män

ohja

us; y

liopp

ilasj

uhla

Ma

484

1437

TY

ÖP

ÄIV

ÄÄ

6-ko

odi

38 T

YÖ

PÄ

IVÄ

ÄTi

7-ko

odi

3-ko

odi

Ke

37 T

YÖ

PÄ

IVÄ

Ä

4-ko

odi

To5-

kood

iPe

Arv

ioin

tiviik

ko a

lkaa

1-ko

odi

6-ko

odi

Ma

515

2-ko

odi

7-ko

odi

Ti3-

kood

i38

TY

ÖP

ÄIV

ÄÄ

Ke

4-ko

odi

To5-

kood

iPe

6-ko

odi

Ma

6

7-ko

odi

Ti

38 T

YÖ

PÄ

IVÄ

ÄK

e

To

Pe

3.4.

4.4.

6.4.

10.4

.

11.4

.

12.4

.

13.4

.

16.4

.

17.4

.

18.4

.

19.4

.

20.4

.

23.3

.

26.3

.

29.5

.27

.3.

28.3

.

29.3

.

30.3

.

2.4.

12.3

.

13.3

.

14.3

.

15.3

.

16.3

.

19.3

.

20.3

.

21.3

.

22.3

.

28.5

.

28.2

.

1.3.

2.3.

5.3.

6.3.

7.3.

8.3.

9.3.

3.5.

4.5.

10.5

.

9.5.

8.5.

7.5.

12.1

.

15.1

.

16.1

.

17.1

.

18.1

.

19.1

.

22.1

.

6.2.

7.2.

8.2.

9.2.

14.2

.

15.2

.

16.2

.

13.2

.

12.2

.

19.2

.

20.2

.

21.2

.

22.2

.

23.2

.

26.2

.

27.2

.

29.1

1.

30.1

1.

1.12

.

4.12

.

5.12

.

6.12

.

7.12

.

8.12

.

11.1

2.

12.1

2.

13.1

2.

14.1

2.

15.1

2.

18.1

2.

19.1

2.

20.1

2.

21.1

2.

22.1

2.

10.1

.

11.1

.

5.9.

6.9.

7.9.

8.9.

13.9

.

14.9

.

15.9

.

18.9

.

11.9

.

12.9

.

27.9

.

28.9

.

29.9

.

19.9

.

15.8

.

16.8

.

4.9.

17.8

.

18.8

.

21.8

.

22.8

.

31.8

.

1.9.

23.8

.

24.8

.

25.8

.

28.8

.

4.10

.

5.10

.

6.10

.

10.8

.

11.8

.

14.8

.

2.10

.

3.10

.

TAPA

HTU

MA

KA

LEN

TER

I 201

7 - 2

018

15.1

1.

16.1

1.

17.1

1.

20.1

1.

21.1

1.

7.11

.

8.11

.

9.11

.

10.1

1.

13.1

1.

14.1

1.

26.9

.

1.11

.

2.11

.

3.11

.

25.1

0.

26.1

0.

27.1

0.

29.8

.

30.8

.

20.9

.

21.9

.

25.1

2.

23.1

.

22.9

.

25.9

.

26.1

.

29.1

.

30.1

.

1.2.

2.2.

5.2.

24.1

.

28.1

1.

25.1

.5.

4.

31.1

.

9.4.

1.6.

2.6.

31.5

.

30.5

.

2.5.

1.5.

30.4

.

27.4

.

26.4

.

25.4

.

24.4

.

23.4

.

25.5

.

24.5

.

23.5

.

22.5

.

21.5

.

18.5

.

17.5

.

16.5

.

15.5

.

14.5

.

11.5

.

22.1

1.

23.1

1.

24.1

1.

27.1

1.

9.10

.

10.1

0.

11.1

0.

12.1

0.

13.1

0.

26.1

2.

27.1

2.

28.1

2.

29.1

2.

1.1.

2.1.

3.1.

4.1.

5.1.

8.1.

9.1.

6.11

.

16.1

0.

17.1

0.

18.1

0.

19.1

0.

20.1

0.

23.1

0.

24.1

0.

30.1

0.

31.1

0.

36

KURSSIKUVAUKSET ½ = kurssin laajuus on puoli kurssia (19 tunnin opintokokonaisuus) S/H = kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty -merkinnöin w = vanhan opetussuunnitelman mukainen kurssi KIELET

ENGLANTI (A1)

Pakolliset ja syventävät kurssit on suositeltavaa suorittaa numerojärjestyksessä, mutta kurssien suoritusjärjestystä voi vaihtaakin. Kursseja ENA1, wENA7, wENA8, ENA10, ENA11, ENA12 ja wENA12 ei suositella itsenäisesti opiskeltaviksi.

Valtakunnalliset pakolliset kurssit

ENA1 Englannin kieli ja maailmani Kurssilla keskitytään omien kieltenopiskelutaitojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Tekstien puitteissa tutustutaan nuorten elämään, opiskeluun ja englannin kielen eri käyttötarpeisiin. Kieliopista kerrataan verbiopin keskeisiä asioita sekä harjoitellaan jokapäiväisiä viestintätilanteita englanniksi. ENA2 Ihminen verkostoissa Tutustutaan nuorten vapaa-ajan viettoon, matkailuun ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Kieliopista kerrataan passiivi, muodollinen subjekti, pronominit, artikkelit, yksikkö/monikko ja omistusmuodot. Harjoitellaan keskustelutilanteita ja mielipiteen ilmaisemista englanniksi sekä pidetään esitelmä. ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla tarkastellaan erilaisia kulttuurisia ilmiöitä ja englanninkielisiä medioita. Kirjallisessa viestinnässä harjoitellaan eri tekstilajien tuottamista. Kieliopissa perehdytään adjektiiveihin, adverbeihin, suoraan ja epäsuoraan kerrontaan, välimerkkeihin ja isoihin alkukirjaimiin. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Tutustutaan yhteiskunnan rakenteisiin, erilaisiin yhteisöihin, mediaan ja yksilön valintoihin. Harjoitellaan puheen tekoa. Kieliopista kerrataan apuverbit, määrän ilmaukset, kansallisuussanat ja verbeihin liittyvät prepositiot. ENA5 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla tarkastellaan eri tieteenaloja, tekniikan saavutuksia ja tulevaisuuden visioita. Harjoitellaan jakamaan omia näkökantoja ja luetaan erilaisia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan vaativaa kirjoittamista sekä tiedonhankinnan taitoja. Kieliopissa keskitytään relatiivipronomineihin, lauseenvastikkeisiin, yksikköön ja monikkoon sekä numeraaleihin. ENA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo Tarkastellaan jatko-opintoihin, urasuunnitelmiin ja työhön liittyviä asioita. Lisäksi käsitellään talousasioita sekä nuoren ihmisen elämän että talouselämän ilmiöiden kautta. Kieliopista

37

opiskellaan infinitiivi, ing-muoto, interrogatiivi-, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit sekä adjektiiveihin liittyvät prepositiot. Valtakunnalliset syventävät kurssit wENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kerrataan verbirakenteita, opetellaan lauseenlyhenteet ja syvennetään sanastoa. Aletaan valmistautua ylioppilaskokeeseen. wENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Harjoitellaan kommunikaatiota englannin kielellä erilaisissa tilanteissa kerraten aikaisempien kurssien teemoja ja katsellen maailmaa yhteisenä pelikenttänä kansainvälistymisen näkökulmasta. Kurssin lopussa suoritetaan valtakunnallinen Opetushallituksen suullisen kielitaidon koe. Koulukohtaiset syventävät kurssit ENA10 Peruskoulusta lukioon Kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa selviytymään englannin opiskelusta lukiossa. Kurssilla kerrataan perusopetuksen keskeisimmät rakenne- ja sanastoasiat. Kurssi suositellaan suoritettavaksi lukio-opintojen alkuvaiheessa. (S/H) ENA11 Englannin kielen kirjoittaminen (½) Tutustutaan erilaisiin tekstityyppeihin ja niiden tuntomerkkeihin, harjoitellaan erilaisia tapoja suunnitella kirjoitelma ja kirjoitetaan tekstejä erilaisten virikkeiden pohjalta. (S/H) ENA12 Englannin kuullunymmärtämiskurssi (½) Harjoitellaan erilaisia kuullunymmärtämistehtäviä ja perehdytään erilaisten kuullunymmärtämis-strategioiden käyttöön. (S/H) wENA12 Abiturienttien kertauskurssi (½) Kurssi on tarkoitettu englannin ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskokeeseen. (S/H) ENA14 Englannin kielen luova kirjoittaminen Luovan kirjoittamisen verkkokurssi, joka suoritetaan itsenäisesti Moodle-oppimisympäristössä. Kurssin aikana kirjoitetaan erilaisista tehtävänannoista kirjoitelmia englanniksi ilman rajoitettujen sanamäärien kahleita ja päästetään luovuus valloilleen. Halutessasi suorittaa tämän kurssin ota yhteys wilma-viestillä Marjo-Riitta Haakanaan. (S/H) ENA23 GLOBAL ME Tarkastele maailman eri todellisuuksia

Täysin englanninkielinen kurssi. Opettajina Oulun yliopiston kansainväliset vaihto-opiskelijat. Kurssilla käsitellään maailmanlaajuisia teemoja mm. monikulttuurisuutta, ihmisoikeuksia, ilmaston muutosta sekä sotaa ja rauhaa. Kurssilla ei käytetä oppikirjoja, vaan asioita käsitellään draaman, leikkien, keskustelujen ja oppimispäiväkirjan avulla. (S/H). Kun valitset tämän kurssin ohella, lukio-opintojesi aikana: 1) toisen englanninkielisen sisältökurssin (EN14), 2) osallistut koulun kansainväliseen toimintaan sekä 3) hallitset englannin ja jonkin toisen

38

vieraan kielen vähintään arvosanan 8 tasoisesti, saat erillisen CertiLingua-todistuksen. Todistuksesta on hyötyä pyrkiessäsi eurooppalaisiin yliopistoihin (mm. Saksa, Ranska, Italia) tai työharjoitteluun eurooppalaisissa suuryrityksissä ja oppilaitoksissa CertiLingua-verkoston sisällä. ENA24 UNESCO Voimaannu digitaiteesta, tanssista ja uusista ystävistä Englanninkielinen kurssi yhdessä kymmenen nuoren maahanmuuttajan kanssa. Kurssin teemoina mm. digitaide, tanssi ja filmaus. TaikaBoxin tanssinopettaja ja digitaideasiantuntija johdattavat tanssin ja nykyteknologian saloihin. Kurssin tuotoksena yleisöesitys Valveella ”Kirjavaa kulttuuria” -festivaaleilla. Kurssiin kuuluvat myös työpajavierailut Oulun Kaupunginteatterilla (lavastus, puvustus, maskeeraus), Oulun Ammattikorkeakoulun EduLab:issä (digitaide-software) ja Oulun Yliopistolla (YK:n Kestävä kehitys Agenda 2030). Digitaide- ja tanssitreenit perjantaisin klo 14:30. Koulun ulkopuoliset työpajat erikseen sovittuina aikoina. Kurssin arvostelu: Aktiivinen osallisuus taide-esityksessä joko tanssijan, taiteen tekijän, kuvaajan/haastattelijan roolissa sekä koulun ulkopuolisiin työpajoihin osallistuminen. (S/H). Kun valitset tämän kurssin ohella, lukio-opintojesi aikana: 1) toisen englanninkielisen sisältökurssin (EN23), 2) osallistut koulun kansainväliseen toimintaan sekä 3) hallitset englannin ja jonkin toisen vieraan kielen vähintään arvosanan 8 tasoisesti, saat erillisen CertiLingua-todistuksen. Todistuksesta on hyötyä pyrkiessäsi eurooppalaisiin yliopistoihin (mm. Saksa, Ranska, Italia) tai työharjoitteluun eurooppalaisissa suuryrityksissä ja oppilaitoksissa CertiLingua-verkoston sisällä.

RANSKA / SAKSA (B3) Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Valtakunnalliset syventävät kurssit B3 1 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen Kurssilla tutustutaan uuteen opiskeltavaan kieleen ja mietitään sen yhtymäkohtia jo osattujen kielten kanssa. Opitaan selviytymään kohteliaasti yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa. B3 2 Matkalla maailmassa Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen ja asiointiin liittyvissä tilanteissa. B3 3 Elämän tärkeitä asioita Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin. B3 4 Monenlaista elämää Kurssin aihepiirejä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. B3 5 Hyvinvointi ja huolenpito Opetellaan muodostamaan mielipiteitä kohdekielellä ja pohditaan teknologian vaikutusta elämäämme. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet.

39

B3 6 Kulttuuri ja mediat Kurssilla tarkastellaan kulttuuria ja medioita eri näkökulmista ja tutustutaan niiden eri ilmiöihin. wB3 7 Kulttuuri Kurssin aihepiirejä ovat kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu. wB3 8 Yhteinen maapallomme Kurssilla tutustutaan oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviin yleistajuisiin teksteihin. Koulukohtainen syventävä kurssi wB3 9 Abiturienttien kertauskurssi Valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. (S/H)

RUOTSI (B1) Pakolliset ja syventävät kurssit on suositeltavaa suorittaa numerojärjestyksessä, mutta kurssien suoritusjärjestystä voi vaihtaakin. Kursseja RUB1, RUB6, wRUB7, RUB9, RUB10, RUB11 ja wRUB11 ei suositella itsenäisesti opiskeltaviksi. Valtakunnalliset pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika Perusopetuksen oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi, jonka aiheina ovat muun muassa vapaa-aika ja perhe, koulu sekä harrastukset. Lisäksi kurssissa tutustutaan mm. ruotsalaisiin lastenkirjoihin ja -kirjailijoihin, juhlapäiviin, ruotsalaiseen musiikkiin ja urheilijoihin. Kieliopissa käsitellään substantiivien taivutus ja määräysmuodot, verbien taivutus ja aikamuodot, adjektiivien taivutus ja käyttö sekä päälauseen sanajärjestys. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Perusopetuksen oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi, jonka aiheina ovat Tukholma ja Pohjoismaat, ruoka ja asuminen, työ ja rahankäyttö, terveys sekä kännykän käyttö. Kieliopissa kerrataan lyhyesti kurssin 1 rakenteita. Lisäksi käsitellään sivulauseet, persoona- ja refleksiivipronominit, adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus, adjektiivin vertailu, adverbit, lukusanat ja paikan prepositiot. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Suomea tarkastellaan osana Pohjoismaita ja Eurooppaa. Aihepiirejä ovat Suomi, Ahvenanmaa sekä suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset. Kurssissa tarkastellaan erilaisia suomalaisia ilmiöitä, kuten muotia ja huumoria, näkemisen arvoisia paikkoja sekä mielenkiintoisia henkilöitä. Kieliopissa on lyhyt kertaus kurssien 1 - 2 keskeisistä kielioppiasioista. Lisäksi käsitellään interrogatiivi-, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit, erisnimien suku ja prepositioilmauksia.

40

RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Kurssi kertoo muun muassa ihmissuhteista, sukupolvien ja kulttuurien välisistä kohtaamisista, elämänarvoista ja median maailmasta. Lisäksi tutustutaan Tanskaan ja Norjaan. Kieliopissa on lyhyt kertaus kurssien 1 - 3 keskeisistä kielioppiasioista. Lisäksi käsitellään vahvoja ja epäsäännöllisiä verbejä, apuverbejä, infinitiiviä ja futuuria. Kurssilla tarkastellaan myös aikamuotojen rinnastamista, konditionaalin vastineita, imperatiivia ja verbi-prepositioilmauksia. RUB5 Elinympäristömme Kurssin aiheina ovat muun muassa muuttuva elin- ja työympäristö, joukkoviestimet ja luonto. Lisäksi tutustutaan lähemmin Islantiin, Grönlantiin ja Färsaariin. Kieliopissa on lyhyt kertaus kurssien 1 - 4 keskeisistä kielioppiasioista. Kielioppiosuudessa opiskellaan mm. substantiivien määräysmuotoja, s- passiivia ja partisiippeja. Valtakunnalliset syventävät kurssit RUB6 Suullisen kielitaidon kurssi Suullinen kurssi. Puhumista harjoitellaan ajankohtaisiin pohjoismaisiin aihepiireihin liittyvien tekstien ja monipuolisten harjoitusten avulla. Kerrataan ja harjoitellaan suullisia viestinnällisiä tilanteita ja harjoitellaan myös kuuntelua, sillä se on osa suullista kommunikointia. Lisäksi suullista kielitaitoa harjoitetaan suullistamalla kielioppia. wRUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssin teemat käsittelevät maailmanlaajuisia ilmiöitä, kansainvälistä vaikuttamista sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumista. Kielioppiosuudessa kerrataan ja syvennetään edeltävien kurssien aikana opiskeltuja rakenteita ja opiskellaan uusina rakenteina substantiiviattribuutti, omistusmuodon ilmaiseminen ja var-verbit. Ylioppilaskokeeseen valmistautuvaa abiturienttia auttavat kootut vinkit kuullun ja luetun ymmärtämiseen, tiivistelmien kirjoittamiseen sekä monipuoliset mallit lyhyisiin kirjoitustehtäviin. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB9 Peruskoulusta lukioon Nuorten maailmaa ja Pohjoismaita esittelevä kurssi, jonka tekstit ja harjoitukset keskittyvät ydinsanastoon. Kielioppi kertaa lyhyesti keskeisimmät rakenteet. (S/H) wRUB9 Kirjoittamisen kurssi (½) Kurssilla keskitytään harjoittelemaan käyttökielen kirjoittamista. Tehokurssi jatko-opintoja ja yo-kirjoituksia varten! (S/H) wRUB10 Kuuntelukurssi (½) Kurssilla harjoitellaan kuullunymmärtämistä. Tehokurssi jatko-opintoja ja yo-kirjoituksia varten! (S/H) wRUB11 Kertauskurssi (½) Kurssilla kerrataan ruotsin kielen kielioppia ja keskeistä sanastoa. Lisäksi harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä ja vahvistetaan kuullun- ja tekstinymmärtämistaitoja. Kurssilla keskitytään erityisesti yo-kokeessa esiintyvien kirjoitelmatyyppien harjoittelemiseen. (S/H)

41

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Myös itsenäinen suorittaminen on mahdollista. ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus Kurssilla syvennetään käsitystä monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta sekä harjaannutaan tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kurssilla laajennetaan käsitystä kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä, vuorovaikutuksesta sekä siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssilla syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä sekä harjaannutaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan. ÄI4 Teksti ja vaikuttaminen Kurssilla perehdytään analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Kurssilla kehitetään eri aikakausien tekstien tulkintataitoa. Syvennetään taitoja eritellä tekstejä, tunnistaa niiden konteksteja ja pohtia yhdessä tekstien teemoja. wÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Kurssilla keskitytään suomen kieleen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkitykseen yksilölle ja yhteiskunnalle. Valtakunnalliset syventävät kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit wÄI8 ja wÄi9 ovat ylioppilaskirjoituksiin kertaavia kursseja, jotka suoritetaan vasta pakollisten kurssien jälkeen. wÄi7-kurssin voi suorittaa milloin vaan. ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja sekä opitaan arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssi antaa myös valmiuksia puheviestinnän päättökokeen (PUHVI-koe) suorittamiseen. wÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Lisäksi tavoitteena on kerrata tekstitaidon ylioppilaskokeen keskeisiä käsitteitä ja vastaustekniikkaa.

42

wÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssilla syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, jota tarvitaan lukion päättötason esseekokeessa. Materiaalina käytetään nykykirjallisuutta ja median ajankohtaisia teemoja. Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Lukiolaisen kielenhuoltoa Kurssilla kerrataan kielenhuollon perussääntöjä sekä hiotaan omaa kirjoitustyyliä. (S/H) ÄI12 Luova kirjoittaminen (suoritetaan itsenäisesti) Kurssilla kirjoitetaan monipuolisia tekstejä ja erilaisten tehtävien avulla etsitään omaa persoonallista tyyliä ja kirjoittamisen iloa. (S/H) ÄI14 Toimitustyö (Laanilan lukion vuosikirja) Kurssilla tehdään kuluvan kouluvuoden vuosikirja. Kurssi kestää koko vuoden, pääosa tekemisestä on itsenäistä työskentelyä, mutta säännölliset toimituspalaverit rytmittävät työntekoa. (S/H) ÄI16 Kirjallisuusdiplomi Kirjallisuusdiplomin tavoitteena on lukuharrastuksen herättämisen lisäksi perehdyttää lukija kirjallisuuden lajeihin, kartuttaa yleissivistystä, auttaa ymmärtämään kirjallisuuden merkitystä ja kasvattaa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin. Lisätietoja opettajalta. (S/H) ÄI18 Median maailma Kurssilla opiskelija tutustuu mediaympäristöönsä ja joukkoviestimien kehitykseen sekä kehittyy mediankäyttäjänä kriittisemmäksi. (S/H) ÄI19 Draaman perusteet Kurssilla vahvistetaan opiskelijan esiintymistaitoja ja itseilmaisua. (S/H, myös numeroarviointi mahdollista) MATEMAATTISET AINEET FYSIIKKA Valtakunnallinen pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla kerrataan fysiikan perusteita. Opiskelija tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisin. Hän ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla. Tutustutaan siihen, kuinka luonnontietieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta. Valtakunnalliset syventävät kurssit FY2 Lämpö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt ja tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä.

43

FY3 Sähkö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä käsitteitä. Hän tutustuu mittaustekniikkaan ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. FY4 Voima ja liike Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikkeeseen ja voimaan liittyviä ilmiöitä. Hän tutkii liikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin. Opiskelija ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. Lisäksi opiskelija harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa. FY5 Jaksollinen liike ja aallot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä ja ilmiöitä. Opiskelija perehtyy jaksollisen liikkeen ja värähdysliikkeen perusteisiin sekä osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä. FY6 Sähkömagnetismi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä. Lisäksi opiskelija osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa. wFY7 Sähkömagnetismi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä. Hän opiskelee mm. sähkön ja magnetismin välistä yhteyttä ja syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. wFY8 Aine ja säteily Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevana periaatteena. Hän syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Koulukohtaiset syventävät kurssit wFY9 Tähtitiede Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää maailmankaikkeuden rakenteen tähdistä galakseihin asti. Hän tutustuu maailmankaikkeuden syntyyn ja tulevaisuuteen sekä maailmankaikkeuden tutkimiseen. (S/H) wFY10 Elektroniikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii elektroniikan sanastoa, osaa tulkita elektroniikkapiirien kytkentäkaavioita ja pystyy rakentamaan pienehköjä elektronisia laitteita. (S/H) wFY11 Fysiikan kertauskurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa lukion kurssien oppisisältöjä, saa valmiuksia ylioppilaskirjoituksiin ja saa kokonaiskuvan fysiikasta.

44

Koulukohtainen soveltava kurssi wFY12 Fysiikan työkurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii rakentamaan fysikaalisia koetilanteita. Hän saa varmuutta fysiikan töiden tekemiseen ja harjoittelee työselostuksen tekemistä. (S/H) KEMIA Suositeltavin järjestys kemian kurssien suorittamiseen on numerojärjestys KE1-KE6. Kurssit KE7 ja KE8 suoritetaan hajautetusti toisen vuoden kevään kahdessa viimeisessä jaksossa. Valtakunnallinen pakollinen kurssi KE1 Kemiaa Kaikkialla Syvennetään atomin rakenteen, jaksollisen järjestelmän, alkuaineiden ja kemiallisten yhdisteiden tuntemusta. Opitaan selittämään aineiden ominaisuuksia opitun teorian avulla. Tutustutaan kokeelliseen työskentelyyn: työturvallisuus, havainnointi ja johtopäätösten teko. Valtakunnalliset syventävät KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemia Opiskellaan orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja niiden mallintamista. Otetaan haltuun kemian peruslaskut: ainemäärän ja konsentraation laskeminen. KE3 Reaktiot ja energia Opitaan kirjoittamaan ja tulkitsemaan sekä epäorgaanisia että orgaanisia reaktioita. Syvennetään laskutekniikoita ja ymmärretään energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa. KE4 Metallit ja teknologia Tutustutaan metallien ja polymeerien ominaisuuksiin. Syvennetään jaksollisen järjestelmän tuntemusta. Tutustutaan hapetus-pelkistysreaktioihin ja niiden sovelluksiin. KE5 Reaktiot ja tasapaino Tarkastellaan kemiallisen reaktion nopeutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään reaktion tasapainoon vaikuttaviin tekijöihin ja harjoitellaan tasapainolaskuja. Tutustutaan erilaisiin tasapainorektioihin kuten happo-emästasapaino, puskuriliuos ja liukoisuustasapaino Koulukohtainen syventävä kurssi wKE6 Kertauskurssi Kerrataan ja syvennetään kemiallista laskuvalmiutta ja muodostetaan kokonaiskuva lukion kemiasta. (S/H)

45

Koulukohtainen soveltava kurssi wKE7/wKE8 Kemian työkurssi Tavoitteena on perehdyttää opiskelija laboratoriotyöskentelyn periaatteisiin ja työselostuksen tekemiseen. wKE7 on kokonainen kurssi, wKE8 on puolet wKE7 kurssin sisällöstä ja siten puolikas kurssi. Vain toisen kursseista voi suorittaa. (S/H) LYHYT MATEMATIIKKA Kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. Pakolliset kurssit MAY1 Luvut ja lukujonot Kerrataan ja syvennetään funktioihin ja yhtälöihin liittyviä asioita. Syvennetään prosenttilaskennan ymmärtämistä. Lisäksi kurssilla perehdytään lukujonoihin ja niistä muodostettaviin summiin. MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt Harjaannutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa. Opitaan perustyökalut, joita tarvitaan kaikilla myöhemmilläkin matematiikan kursseilla. MAB3 Geometria Harjaannutaan tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista. Ratkaistaan käytännön ongelmia geometriaa ja teknisiä apuvälineitä hyväksi käyttäen. MAB4 Matemaattisia malleja Tarkastellaan reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia sekä kuvataan niitä matemaattisilla malleilla. Arvioidaan saatujen mallien käyttökelpoisuutta ja laaditaan mallien pohjalta ennusteita. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Harjaannutaan käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja. Arvioidaan erilaisia regressiomalleja ja tehdään ennusteita mallien avulla. Perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin. MAB6 Talousmatematiikka Syvennetään prosenttilaskennan taitoja. Opitaan ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä sekä aineistojen käsittelyyn tarvittavia tilastollisia taitoja. Kehitetään matemaattisia valmiuksia oman talouden suunniteluun. Samalla vahvistetaan laskennallista pohjaa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun.

46

Valtakunnalliset syventävät kurssit wMAB7 Talousmatematiikka Opitaan ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä sekä saadaan matemaattisia valmiuksia oman talouden suunnitteluun ja laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. wMAB8 Matemaattisia malleja III Laajennetaan käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Saadaan apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Koulukohtaiset syventävät kurssit wMAB9 Matematiikan kertauskurssi Kerrataan, syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja. wMAB10 Ylioppilaskirjoituksiin kertaava kurssi (½) Kerrataan ylioppilaskirjoituksiin laskemalla ja syventymällä vanhoihin yo-tehtäviin. (S/H) PITKÄ MATEMATIIKKA (MAA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit MAY1 Luvut ja lukujonot Kerrataan ja syvennetään funktioihin ja yhtälöihin liittyviä asioita. Syvennetään prosenttilaskennan ymmärtämistä. Lisäksi kurssilla perehdytään lukujonoihin ja niistä muodostettaviin summiin. MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt Tarkastellaan erilaisia polynomifunktioita ja niihin liittyviä teorioita. Ratkaistaan polynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. MAA3 Geometria Ratkotaan tasogeometrian ja avaruusgeometrian tehtäviä. MAA4 Vektorit Perehdytään vektorilaskennan perusteisiin. Tarkastellaan vektoreita sekä tasossa että avaruudessa. MAA5 Analyyttinen geometria Perehdytään suoriin, paraabeleihin ja ympyröihin liittyvään problematiikkaan. Ratkaistaan yhtälöryhmiä, itseisarvoyhtälöitä ja itseisarvoepäyhtälöitä. MAA6 Derivaatta Opitaan rationaalifunktioihin liittyvät perusteet (rationaaliyhtälön ja -epäyhtälön ratkaisu, raja-arvo, jatkuvuus, derivointi) ja harjoitellaan näihin liittyviä sovelluksia.

47

MAA7 Trigonometriset funktiot Opitaan tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän avulla ja ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä. Perehdytään yhdistettyyn funktioon sekä yhdistetyn funktion ja trigonometristen funktioiden derivointiin ja niiden sovelluksiin. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Opitaan potenssin laskusäännöt. Perehdytään juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden perusteisiin (funktion kulku, yhtälön ratkaisu, derivointi). MAA9 Integraalilaskenta Opitaan integroimaan erilaisia funktioita ja sovelletaan integrointia pinta-ala- ja tilavuus-laskuissa. wMAA10 Integraalilaskenta Opitaan integroimaan erilaisia funktioita ja sovelletaan integrointia pinta-ala- ja tilavuuslaskuissa. Valtakunnalliset syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka Opitaan formalisointia ja totuustaulujen tekemistä. Paneudutaan kokonaislukujen jaollisuuteen (jakoyhtälö, syt, kongruenssi). Harjoitellaan todistustehtäviä. Kurssin voi suorittaa ensimmäisenä vuonna tai myöhemmin. MAA12 Algoritmit matematiikassa Harjoitellaan yhtälöiden ratkaisua, funktioiden nollakohtien ja pinta-alojen määrittämistä numeerisesti (laskimella). Perehdytään korkeamman asteen polynomien jakolaskuun, jaollisuuteen, tekijöihin jakoon ja niiden soveltamiseen. Kurssin voi suorittaa MAA6:n jälkeen. wMAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Syvennetään derivointi- ja integrointikursseja (MAA7-MAA10) sekä opiskellaan sarjojen alkeet. Perehdytään jatkuviin todennäköisyysjakaumiin ja käänteisfunktioon. Kurssin voi suorittaa MAA10:n jälkeen Koulukohtaiset syventävät kurssit MAA16 Syvennä matematiikan osaamistasi Kerrataan kurssien MAY1 ja MAA2 jatkon kannalta keskeisiä asioita. Syvennetään sähköisten työkalujen käyttöä. wMAA15 Kertauskurssi 1 & wMAA16 Kertauskurssi 2 Kursseilla kerrataan lukion pitkän matematiikan oppimäärä ja lasketaan yo-tehtäviä. Pitkän matematiikan kirjoittajien tulee valita molemmat kurssit. wMAA17 Talousmatematiikka Opitaan ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä sekä saadaan matemaattisia valmiuksia oman talouden suunnitteluun ja laskennallinen pohja yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Näkyy kurssitarjottimella kurssina MAB7.

48

TIETOTEKNIIKKA Koulukohtaiset soveltavat kurssit ATK 1 Sähköisen oppimisen ABC (½) Kurssilla otetaan sähköisissä kokeissa tarvittavia työvälineitä haltuun. (S/H). ATK2 Taulukkolaskenta ja tietokanta Kurssilla opitaan perustaidot taulukkolaskennasta ja tietokannoista. (S/H) ATK3 Käyttöjärjestelmät Kurssilla tutustutaan pariin käyttöjärjestelmään, niiden asentamiseen ja ylläpitämiseen. Opitaan hyödyllisiä taitoja oman tietokoneen päivittämiseen, laajentamiseen ja koneen toiminnan nopeuttamiseen. (S/H) ATK4 Ohjelmointi Kurssilla opitaan perustyökaluja ohjelmointiin, pyritään tekemään itsenäisesti mahdollisimman monta lyhyttä esimerkkiohjelmaa ja kehittämään algoritmista ajattelua. (S/H) REAALIAINEET BIOLOGIA Valtakunnalliset pakolliset kurssit BI1 Elämä ja evoluutio Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. BI2 Ekologia ja ympäristö Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Valtakunnalliset syventävät kurssit BI3 Solu ja perinnöllisyys Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. BI4 Ihmisen biologia Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen.

49

Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan. BI5 Biologian sovellukset Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssille osallistuminen edellyttää, että BI3-kurssi on suoritettu. Koulukohtainen syventävä kurssi wBI6 Kertauskurssi Kertauskurssilla valmistaudutaan biologian yo-kokeeseen kertaamalla lukion biologian keskeisimpiä asioita ja opiskelemalla vastaustekniikkaa erityyppisiin biologisiin kysymyksiin. (S/H) Koulukohtainen soveltava kurssi wBI7 / BI10 Ihmisen biofysiikka ja biokemia (5. jaksossa 2017-2018 koodilla TO1) Kurssilla käsitellään ihmiselimistön toimintaa integroiden biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi biomolekyylit (esim. DNA), silmän ja korvan rakenne ja toiminta sekä säteily ja sen vaikutukset. Lisäksi kurssilla tutustutaan biokemiaan tieteenalana sekä nykyaikaisiin biokemiallisiin tutkimusmenetelmiin suorittamalla laboratoriotyöskentelyä Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa tai muussa vastaavassa laboratoriossa. Kurssille voidaan ottaa enintään 15 opiskelijaa. Opiskelijat valitaan biologian, fysiikan ja kemian suoritettujen syventävien kurssien lukumäärän perusteella. (S/H) FILOSOFIA Valtakunnalliset pakolliset kurssit FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Tarkastelee filosofian omaa luonnetta ja metodiikkaa, esittelee myös filosofian historian kautta keskeisiä kysymyksiä ja tapoja vastata niihin. Kurssilla herätellään opiskelijoiden kriittistä ajattelua. FI2 Filosofinen etiikka Miten voidaan (jos voidaan) mielekkäästi puhua hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä? Mitä kysymyksiä silloin syntyy? Miten niihin on vastattu? Miten niitä vastauksia voidaan problematisoida? Valtakunnalliset syventävät kurssit wFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Millainen on maailma, jossa elämme? Onko sitä edes? Miten siitä voi saada tietoa? Mitä ovat tieto, tiede ja totuus? Minkä varaan ihminen voi rakentaa maailmankuvaansa?

50

wFI4 Yhteiskuntafilosofia Miksi yhteiskunta on olemassa? Mihin sitä tarvitaan? Arki on yhteiskunnan läpitunkema, ja yhteiskunta puuttuu yksilön elämään niin hyvässä kuin pahassakin. Mihin tämä oikeus perustuu? Millaisista lähtökohdista on mielekästä käydä yhteiskunnallista keskustelua? Koulukohtainen syventävä kurssi wFI5 Kertauskurssi (½) Kurssilla kerrataan oppiaineen keskeiset sisällöt ja tehtävätyypit ja valmistaudutaan yo-kokeeseen. (S/H) HISTORIA Valtakunnalliset pakolliset kurssit HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa Kurssilla tarkastellaan yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Keskeisiä aiheita ovat pyyntikulttuureista maanviljelyyn siirtyminen ja korkeakulttuurien synty, Välimeren talousalue Antikin aikana sekä keskiajan talous ja yhteiskunta, löytöretket ja niiden vaikutus maailmantalouden syntyyn, teollistuminen ja sen seuraukset sekä globaali kulutusyhteiskunta. HI2 Kansainväliset suhteet Kurssilla tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteita 1900-luvun alusta nykypäivään. Keskeisiä aiheita ovat imperialismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan, ensimmäisen maailmansodan seuraukset, totalitaariset aatteet ja valtiot kansainvälisessä politiikassa, toinen maailmansota ja sen seuraukset, kansanmurhat ja ihmisoikeuskysymykset, kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat sekä sen jälkeiset konfliktit esim. Lähi-Idässä. HI3 Itsenäisen Suomen historia Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja sekä kehitystä autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Kurssilla perehdytään Ruotsin ajan perintöön, suomalaisuuden syntyyn sekä kansalliseen heräämiseen, yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen murrokseen sekä itsenäistymisprosessiin ja sen jälkeiseen yhteiskuntaan, Suomen asemaan toisessa maailmansodassa sekä sen jälkeisessä kylmän sodan maailmassa, hyvinvointivaltion rakentamiseen ja Suomen uudenlaiseen kansainväliseen asemaan ja monikulttuurisuuteen. Valtakunnalliset syventävät kurssit HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

51

HI5 Ruotsin Itämaasta Suomeksi Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Tarkasteluun otetaan esihistoriallisen ajan asutus, elinehdot, uskonnot sekä uskomukset ja lopulta Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla, uuden ajan uskonpuhdistus sekä keskusvallan lisääntyminen ja Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen, siirtyminen Venäjän vallan alle sekä autonomian synty. Tarkastelussa huomioidaan arjen historia sekä ihmisten elämäntavat, vuorovaikutus sekä elinkeinot historian eri vaiheissa.

wHI6 Kulttuurien kohtaaminen Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: • Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit • Intia, islamin maailma, Japani, Kiina, Korea • Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit Koulukohtaiset syventävät kurssit wHI7 Maailmanpolitiikan arkipäivää Kurssin tarkoitus on tutustua merkittäviin ajankohtaisiin kansainvälisiin ilmiöihin ja prosesseihin. Poliittisen ulottuvuuden lisäksi voidaan huomioida taloudellisesti, kultturellisesti tai ideologisesti tärkeitä ja kiinnostavia ilmiöitä ja prosesseja. Pääpaino on opiskelijoiden omassa työskentelyssä. Kurssi toimii myös kurssien wHi3 syventäjänä ja valmistautumisena ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen historian osalta. wHi8 Kertauskurssi (½) Kerrataan historian pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt. (S/H) MAANTIEDE Valtakunnallinen pakollinen kurssi GE1 Maailma muutoksessa Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman riskeihin ja niiden esiintymisalueisiin, syntyyn, seurauksiin ja varautumiseen. Riskeihin tutustutaan eri medioiden kautta huomioiden kaikkein ajankohtaisimmat uutiset. Valtakunnalliset syventävät kurssit GE2 Sininen planeetta Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. GE3 Yhteinen maailma Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta geomediaa hyväksi käyttäen.

52

GE4 Geomedia –tutki, osallistu, vaikuta Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa. Koulukohtainen syventävä kurssi wGE5 Kertauskurssi (½) Kertauskurssilla valmistaudutaan maantieteen yo-kokeeseen kertaamalla lukion maantieteen keskeisimpiä asioita ja opiskelemalla vastaustekniikkaa erityyppisiin maantieteellisiin kysymyksiin. (S/H) PSYKOLOGIA Psykologian kurssit 1-5 on suositeltavaa suorittaa kurssijärjestyksessä, sillä kurssin sisältö rakentuu osin edellisen kurssin varaan. Valtakunnallinen pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen Miten ihmisen toimintaa voidaan ymmärtää ja selittää? Miten ympäristö vaikuttaa toimintaamme? Millaisia tutkimuksia psykologian piirissä on tehty ja miten tutkimustieto eroaa arkikäsityksistämme? Kurssilla tutustutaan uuteen oppiaineeseen, psykologiaan, ja hankitaan perustiedot psyykkisistä toiminnoista (motivaatiosta, tunteista ja kognitiivisista toiminnoista). Perehdymme myös oppimisen psykologiaan ja mietimme, miten lukiolaisen kannattaisi opiskella. Valtakunnalliset syventävät kurssit PS2 Kehittyvä ihminen Mitä vauva osaa? Miten ajattelu kehittyy kouluiässä? Miksi nuoruus on sellaista kuin on? Miten psyykkinen kehitys jatkuu nuoruuden jälkeen? Miten ihmisen kehitystä tutkitaan? Kurssilla tutustutaan yksilön kehitykseen elämänkaaren kaikissa vaiheissa. PS3 Tietoa käsittelevä ihminen Mikä yhteys on ihmisen hermostolla ja psyykellä? Voinko luottaa omiin havaintoihini? Miksi aina ei jaksa keskittyä? Miksi en muista kaikkea opiskelemaani? Kurssilla perehdytään ihmisen tiedonkäsittelyyn. PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys Miten tunteet syntyvät? Miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä toisiinsa? Miksi ihminen nukkuu ja näkee unia? Miten mielenterveyttä ylläpidetään? Mistä mielenterveydenhäiriöt johtuvat ja miten niitä voidaan hoitaa? Kurssilla käsitellään ihmisen emootioita sekä psyykkistä hyvinvointia. wPS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Olisitko mieluummin viisas vai älykäs? Millaiset motiivit sinua ohjaavat? Miten tunteet syntyvät? Kurssilla käsitellään ihmisen motiiveja, emootioita sekä taitavaa ajattelua.

53

wPS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Miten minusta tuli minä? Onkohan minulla neuroosi? Kuka oli Sigmund Freud? Kurssilla tutustutaan erilaisiin persoonallisuusteorioihin sekä mielenterveyteen, sen häiriöihin ja hoitomuotoihin. Koulukohtaiset syventävät kurssit PS7 Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet Miten tulkitsen itseäni ja muita ihmisiä? Pitääkö väite "joukossa tyhmyys tiivistyy" paikkaansa? Kurssin aiheena on ihmisen toiminta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä ryhmädynamiikka. wPS7 Psykologian kertauskurssi Miten valmistaudun ylioppilaskirjoitusten psykologian ainereaalikokeeseen? Kurssilla kerrataan psykologian kurssien keskeiset sisällöt ja harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. (S/H) PS8 Itsetuntemus ja hyvinvointi Miten minusta on tullut minä? Miten vahvistan itsetuntemusta, tunnetaitoja ja itsetuntoani? Millaiset asiat vaikuttavat vuorovaikutuksen onnistumiseen? Kurssilla kehitetään tunne- ja vuorovaikutustaitoja käytännönläheisten harjoitusten kautta ja kootaan oma ”Minä-portfolio”. TERVEYSTIETO Valtakunnallinen pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely. Valtakunnalliset syventävät kurssit TE2 Ihminen, ympäristö ja terveys Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn. Tuotoksena portfolio. TE3 Terveyttä tutkimassa Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia

54

terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti. Tuotoksena pienimuotoinen terveystutkimus. Koulukohtainen syventävä kurssi wTE4 Terveystiedon kertauskurssi (½) Terveystiedon ainereaalikokeeseen valmentava kurssi. Keskeisten oppisisältöjen kertausta, ajankohtaisten aiheiden käsittelyä ja yo-kokeiden tehtävätyyppeihin vastaamisen harjoittelua. (S/H) USKONTO (EVANKELISLUTERILAINEN) Valtakunnalliset pakolliset kurssit UE1 Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä Millainen ilmiö uskonto on ja miksi uskontoja on olemassa? Millaisia uskonnollisia ja ei-uskonnollisia maailmankatsomuksia on olemassa? Mitä tulee tietää kristinuskosta, juutalaisuudesta ja islamista, jotta voi ymmärtää ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä? Kurssilla perehdytään nykyajan uskonnollisuuteen, maailman uskontotilanteeseen sekä tarkemmin Lähi-idän kolmeen monoteistiseen uskontoon. UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko Mikä yhdistää ja erottaa ortodokseja, katolisia ja protestantteja? Millaisia merkityksiä kristinuskolla on nykypäivänä? Osaanko selittää muslimille, mitä on luterilaisuus? Kurssilla perehdytään maailman suurimpaan uskontoon ja sen eri ilmenemismuotoihin nykypäivänä. Valtakunnalliset syventävät kurssit UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Miksi hindu ei syö lihaa? Miksi buddhalaismunkilla on mukanaan siivilä? Mikä on kami? Kurssi tarjoaa perustiedot Aasian kulttuureiden uskonnoista. Näitä tietoja tarvitaan kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Kurssilla käy vierailijoita eri maailmanuskonnoista / toteutetaan vierailuja mahdollisuuksien mukaan – ja näin kurssi antaa valmiuksia kohdata eri uskontojen edustajia. UE5 Uskonto tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa Miten uskontoja tutkitaan? Miten uskonto on vaikuttanut taiteeseen? Millaisia uskonnollisia myyttejä ja symboleja voit löytää esimerkiksi dekkareista, elokuvista tai populaarimusiikista? Kurssilla tutustutaan uskontojen tutkimukseen, uskonnon vaikutuksiin eri taidemuotoihin sekä populaarikulttuuriin. wUE5 Mihin suomalainen uskoo? Millaisia jumalia muinaissuomalaiset palvoivat? Millaisia uskonnollisia liikkeitä Oulussa on? Miten suomalainen uskonnollisuus on muuttunut? Kurssilla tutustutaan suomalaisen uskonnollisuuden eri muotoihin. Kurssilla käy useita vierailijoita/ toteutetaan vierailuja uskonnollisiin yhdyskuntiin. Kurssi vastaa uuden opetussuunnitelman mukaista UE4-kurssia.

55

Koulukohtaiset syventävät kurssit wUE 7 Kertauskurssi (½) Miten valmistaudun ylioppilaskirjoitusten uskonnon ainereaalikokeeseen? Kurssilla kerrataan uskonnon kurssien keskeiset sisällöt ja harjoitellaan reaalikokeeseen. (S/H) YHTEISKUNTAOPPI Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Suomalainen yhteiskunta Kurssilla tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja rakennetta, valtion ja poliittisen järjestelmän perusrakenteita, vallan ja vaikuttamisen muotoja ja keinoja sekä oikeusvaltion periaatteita ja järjestysvaltaa. YH2 Taloustieto Kurssilla käsitellään pääosin Suomen kansantaloutta. Keskeisiä aiheita ovat talouden peruskäsitteet sekä taloudellisen toiminnan perusteet, markkinat ja suhdanteet, talouspolitiikka, talouskasvu sekä kansantalouden ongelmat ja Suomen asema kansainvälisessä kaupassa. YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Keskeisiä aiheita ovat eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti, EU ja Euroopan yhdentyminen sekä turvallisuus ja haasteet globaalissa maailmassa. Valtakunnalliset syventävät kurssit wYH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssilla perehdytään Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa. Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Koulukohtaiset syventävät kurssit wYH5 Yrittäjyys Kurssilla tutustutaan yrittäjyyteen monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Kurssilla tehdään vierailuja yrityksiin ja opiskellaan perustietoja yrittäjyydestä, kuten yrityksen perustamisesta ja pyörittämisestä. Osana kurssia myös mahdollisuus osallistua Yhdysvaltojen suurlähettilään liikeidea-/hissipuhekilpailuun, joka haastaa opiskelijat keksimään bisnesidean tai ratkaisemaan tosielämän yrittämiseen tai tuotantoon liittyvän ongelman. Kilpailun voittopalkintona opintomatka USA:n huippuyliopistoon Leadership-kesäleirille. Kurssikieli on englanti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

56

wYH6 Kertauskurssi (½) Kerrataan yhteiskuntaopin pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt. Harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen vastaamista. (S/H) TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE Valtakunnalliset pakolliset kurssit KU1 Kuvat ja kulttuurit Kurssilla tutkitaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja toimintatapoja ja käytetään visuaalisen kulttuurin keinoja sekä omassa kuvailmaisussa että kuvakulttuurien tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan taiteeseen, mediaan ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöihin. Kuvia tarkastellaan teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen. KU2 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt Tutkitaan yhdessä ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvailmaisun taitoja syventäen. Samalla tarkastellaan rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Kuvallisen tuottamisen lähtökohtana käytetään esim. luontoa, rakennettua ympäristöä, muotoilua, tuotteistamista, mediaympäristöjä ja virtuaalimaailmoja. Valtakunnalliset syventävät kurssit KU3 Osallisena mediassa Keskeisinä elementteinä kurssilla ovat median yhteydet muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön. Mediakulttuureja tarkastellaan kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Työskentelyssä käytetään median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana ja tarkastellaan visuaalisuuden merkitystä mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa. wKU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Kurssilla kohtaavat opiskelijan omakohtainen taiteellinen työskentely ja taiteen tuntemus. Opiskelijan omalle tulkinnalle ja kuvalliselle työskentelylle annetaan runsaasti tilaa ja hänen itsearviointitaitojaan tuetaan. Merkityksellistä on opiskelijan itsenäinen, taiteellinen työskentely. wKU5 Nykytaiteen työpaja Kurssi esittelee nykytaidetta eri lähtökohdista. Kurssin aikana seurataan ja arvioidaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä ja sovelletaan niitä omassa ilmaisussa. wKU6 Kuvataiteen lukiodiplomi Tavoitteena on näyttö kuvataiteen osaamisesta, joka lisää valmiuksia kuvataiteen jatko-opintoihin. Opiskelija tekee diplomityön koulussa erikseen sovittuna ajankohtana. Diplomityön edellytyksenä

57

on neljän kuvataidekurssin suorittaminen. Tehtävät tulevat opetushallituksesta vuosittain. http://www.edu.fi/lukiodiplomit/kuvataiteen lukiodiplomi LIIKUNTA Valtakunnalliset pakolliset kurssit LI1 Energiaa liikunnasta Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen. LI2 Aktiivinen elämäntapa Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Valtakunnalliset syventävät kurssit LI3 Terveyttä liikkuen Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu kattavat perustiedot kestävyys-, voima-, nopeus-, liikkuvuus- ja taitoharjoittelusta sekä osaa suunnitella ja toteuttaa henkilökohtaisen kunto- / harjoitteluohjelman. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen. LI4 Yhdessä liikkuen Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhojenpäivän tanssit. wLI5 Hyvinvointia liikkuen Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssin sisältö suunnitellaan kurssin alussa yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kesken. Kurssin liikuntamuotoina voi olla esimerkiksi kiipeily, rentoutus, jooga, ammunta, mailapelit, kuntoliikunta, retkiluistelu, alppi- / telemark-hiihto ja lumilautailu, curling, uimahypyt, luonto- ja talviliikunta ym.

58

Koulukohtaiset syventävät kurssit LI7 Palloilukurssi Kurssi on palloilukurssi, jossa pelataan kuntoa ja pelitaitoja kehittäen sisä- ja ulkopelejä. Kurssilla voidaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan tutustua myös opiskelijoille uusiin palloilulajeihin ja harjoitella koulujen välisiin palloiluturnauksiin. Kurssi on valittavana kurssitarjottimella joka toinen vuosi. wLI8 Liikunnan lukiodiplomi Liikunnan lukiodiplomi edellyttää lisäksi vähintään neljän muun liikunnan kurssin suorittamista. Se koostuu viidestä osa-alueesta, jotka ovat 1.) liikuntakykyisyys (testit) 2.) liikuntatiedot (tutkielma) 3.) erityisosaaminen (opiskelijan näyttö harrastamassaan lajissa) 4) harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä 5.) portfolio (liikuntaharrastuksen ja koulun liikuntatoimintaan osallistumisen kuvaus). LI9 Aerobic- ja kuntokurssi (Kehonhuolto) Kurssin tavoitteena on parantaa lihaskuntoa, liikehallintaa ja liikkuvuutta sekä hengitys-ja verenkiertoelimistön kuntoa. Tavoitteena on myös edistää jaksamista, virkistää ja opastaa kehonhuoltoon ja palautumiseen. Kurssilla tutustutaan aerobicin eri muotoihin ja erilaisiin kuntopiireihin, joogataan, käydään kuntosalilla, kuntonyrkkeilemässä ja crossfitissä. Kurssi on valittavana kurssitarjottimella joka toinen vuosi. LI10 Palloilu ja mailapelikurssi (Uudet lajit) Palloilukurssilla harjoitellaan perinteisiä palloilulajeja ja mailapelejä sekä tutustutaan mahdollisuuksien ja opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan uusiin lajeihin. Kurssin sisältöinä voi olla esimerkiksi salibandy, koripallo, lentopallo, lacrosse, käsipallo, pesäpallo, jalkapallo, repepallo, ultimate, tennis, squash, sulkapallo, pöytätennis, golf ym. Kurssi on valittavana kurssitarjottimella joka toinen vuosi. LI11 Voimaharjoittelukurssi (Tehoharjoittelu) Kurssin tarkempi sisältö ja ohjelma suunnitellaan kurssin alussa yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kesken. Voimaharjoittelukurssilla tutustutaan voimaharjoittelun teorian perusteisiin sekä käytäntöön harjoitellen yksilöllisen ohjelman mukaisesti. Harjoittelupaikkoina käytetään koulun liikuntatiloja ja kuntosalia sekä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan kaupungin muita liikuntapaikkoja. Kurssi on valittavana kurssitarjottimella joka toinen vuosi. Koulukohtainen soveltava kurssi LI16 Luontokurssi Luontokurssi muodostuu yhdestä pidemmästä tai kahdesta lyhemmästä käytännön maasto- ja / tai vesistöretkestä. Kurssin tavoitteena on kehittää erä- ja retkeilytaitoja, esim. kartanlukua, tulentekoa ja maastossa yöpymistä sekä lisätä luonnon tuntemusta. Kurssi on useita oppiaineita (liikunta, maantiede, biologia, terveystieto) integroiva. Kurssi on valittavana kurssitarjottimella joka toinen vuosi.

59

MUSIIKKI Valtakunnalliset pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä Musiikin ensimmäinen kurssi on kaikille yhteinen musiikinkurssi, jolla pyritään saamaan yleissivistävä katsaus eri musiikin elementteihin ja osa-alueisiin. Opiskelija haastetaan kysymään, mistä musiikki koostuu ja mitä on musikaalisuus sekä kuuntelemaan kriittisesti ja analyyttisesti erityylistä musiikkia. Kurssilla käydään läpi monipuolisten työtapojen (soitto, laulu, kuuntelu, keskustelu, tanssiminen, impro ja ryhmätyö) avulla musiikin elementtejä kuten rytmiä, melodiaa ja harmoniaa sekä luodaan lyhyt katsaus mm. taidemusiikin, populaarimusiikin ja jazzin historiaan ja alalajeihin. Kurssiin kuuluu kurssikoe ja konserttikäynti. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. MU2 Moniääninen Suomi Toinen kurssi on valinnainen KU2-kurssin kanssa, mutta halutessaan voi käydä molemmat. Moniääninen Suomi -kurssilla tutustutaan erilaisiin suomalaisiin musiikkityyleihin ja -kulttuureihin, kuten kansanmusiikkiin, vähemmistöjemme musiikkiin, kotimaiseen taide-, populaari-, jazz- ja elokuva-/tv-musiikkiin sekä gospel-musiikkiin. Työtapoina ovat laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, tanssiminen sekä ryhmätyö (opetustuokio). Kolmosjaksossa kurssikokeen voi korvata esiintymällä yhteisesti joulukirkossa. Muissa jaksoissa kurssikoe ja kuuntelukoe. Valtakunnalliset syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille Kurssi on syventävä ja sillä käydään läpi erilaisia (maailman)musiikkikulttuureita mm. Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta sekä mahdollisesti myös muita kiinnostuksen kohteeksi nousevia vieraampia musiikin alakulttuureita. Kurssi sisältää paljon musisointia ja rakentuu muutoinkin paljolti kurssille osallistujien toiveiden ja ehdotusten mukaan. Kurssista ei ole koetta. wMU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Kurssi kulkee työnimellä Musiikki ja media, eli sillä tarkastellaan musiikin keinoja vaikuttaa etenkin audiovisuaalisessa mediassa: mainoksissa, elokuvissa, musiikkivideoissa jne. Käydään läpi myös sanoitusten informatiivisuutta, tulkitsemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kurssi sisältää paljon musisointia sekä vierailun musiikkivideofestivaaleille. Kurssista ei ole koetta. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. (wMU4 Lontoon opintomatka) Mikäli opintomatkakurssi toteutuu, sen voi suorittaa joko sekä istumalla että matkalle osallistumalla tai pelkästään opintomatkalla ja siihen kuuluvalla itsenäisellä työllä. Opintomatka on toteutuessaan opiskelijalle omakustanteinen. wMU5 Musiikkiprojekti Kurssi on nimensä mukaisesti vapaasti ryhmän mukaan rakentuva kokonaisuus, jossa suunnitellaan ja toteutetaan jokin musiikkiprojekti, kuten konsertti, nauhoite, musikaali tms. Laanilassa kurssi on vastannut penkkareiden musiikista, mutta se voi kurssilaisten toiveen mukaan olla muutakin. Kurssista ei ole koetta.

60

wMU6 Musiikin lukiodiplomi Lukion musiikista voi suorittaa lukiodiplomin, josta saa tarkempia ohjeita opettajalta tai opetushallituksen sivuilta. Musiikkidiplomissa opiskelija voi valita suoritustavakseen joko yhden laajemman musiikkiprojektin (esim. konsertti, äänite) tai portfolion, joka koostuu pienemmistä erillisistä suorituksista (esim. esiintymiset, raportit). Diplomin tekeminen edellyttää, että vähintään neljä musiikinkurssia on suoritettu. MUUT KURSSIT ABI-KURSSI Penkkareiden suunnittelun ja toteuttamisen kurssi abiturienteille. Kurssin aikana työstetään ryhmissä kaikki penkkareihin liittyvä materiaali kuten maalaukset, muut kuvat, abivideo, penkkaridiplomit, abilaulujen sanoitus, penkkarijuhlan ohjelma jne. Tuotokset esitellään penkkaripäivän tapahtumissa. Opiskelijat pitävät työskentelystään oppimispäiväkirjaa, jonka perusteella arviointi tapahtuu. (S/H) KOTITALOUS SUR SURVIVAL – opiskelijan eloonjäämiskurssi – Arki haltuun Opiskelija hankkii tietoja ja taitoja, miten pärjätä itsenäisesti omassa taloudessaan. Kurssin sisältönä ovat mm. omat kyvyt ja rahat riittämään, muuttaminen ja asunnosta huolehtiminen, oman elämän perushankinnat sekä edullista, monipuolista ja herkullista arkiruokaa itse tehden. Kurssi sisältää käytännön työskentelyä kotitalousluokassa, asiantuntijaluento(ja), aarrekarttatyöskentelyä sekä itsenäisesti kotona suoritettavia käytännön kotitehtäviä. Kurssi suoritetaan lähiopetuksena. (S/H) OPINTO-OHJAUS Valtakunnallisen pakolliset kurssit OP1 / wOP1 - Minä lukio-opiskelijana Millaista opiskelu on lukiossa? Millaisen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teen itselleni? Mitä ylioppilastutkinto tarkoittaa ja mitä minä sillä teen? Mikä minusta tulee isona? Miten ja missä voin opiskella lukion jälkeen? (S/H) OP2 - Jatko-opinnot ja työelämä Kuka minä olen ja mikä minusta tulee isona? Mitkä ovat omat vahvuuteni ja miten voin kehittää itseäni? Millaisen jatko-opintosuunnitelman teen itselleni? Miten selviydyn urasuunnittelun eri vaiheissa? Missä haluan jatkaa opintojani? Pidänkö välivuoden ulkomailla, töitä tehden vai armeijassa? Mitä tiedän työelämästä? (S/H)

61

Koulukohtaiset syventävät kurssit OP3 Tuutori-kurssi Tuutori-toiminta. Keväällä valitaan ja koulutetaan 1. vuoden opiskelijoita toimimaan tuutoreina seuraavana lukuvuonna. Tuutorit toimivat vertaistukena opintojen käynnistämisessä ja lukuvuoden suunnittelussa 1. vuoden opiskelijoille yhdessä opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan kanssa. Tuutori-toiminta kestää 2. vuoden kevääseen saakka ja siitä saa yhden kurssimerkinnän. (S/H) OP4 Lukio-opintoihin perehtyminen Mitä Laanilan lukiossa voi opiskella? Miten lukiossa opiskellaan? Millainen on oppimistyylini? Jos minulla on oppimisvaikeuksia, millaista tukea voin niihin saada? Mitä tarkoittaa sähköinen pedagogiikka lukiossa? Millaisia sähköisiä oppimisalustoja käytän lukio-opinnoissani? Abitti, moodle – mitä ne tarkoittavat? Opiskelutekniikan kurssi on tarkoitettu 1. vuoden opiskelijoille ja se suoritetaan 1. ja 2. jaksossa. (S/H) VIITTOMAKIELI VIK1 Viittomakielen alkeet (½) Kurssilla opiskellaan viittomakielen tuottamista ja ymmärtämistä painottaen sanastoa, jota opiskelija tarvitsee koulun arjessa. Kurssilla perehdytään myös viittomakieliseen kulttuuriin. (S/H)

62

LAANILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUODELLE 2016–2017

Ensimmäisen ja toisen vuoden kurssien kohdalla oppikirjojen on oltava uuden, vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman mukaiset. Vanhan opsin mukaan opetettavissa kursseissa on edessä w-kirjain.

KIELET

ENGLANTI ENA1-6 On Track-sarja. Sanoma Pro. Huom! On Track 2, 2. uudistettu painos, 2016. Sanoma Pro. wENA7 ProFiles 7. Sanoma Pro. wENA8 Materiaalista sovitaan erikseen opettajan kanssa. ENA10 Take off! Otava.

RANSKA (B3) RAB1–2 Escalier 1. Sanoma Pro. RAB3-4 Escalier 2. Sanoma Pro. RAB5-6 Escalier 3. Sanoma Pro. (uudistettu painos, 2017) wRAB7–8 Escalier 4. Sanoma Pro. wRAB9 Ei oppikirjaa.

RUOTSI RUB110 Signal. Sanoma Pro. RUB11 Precis 1. Sanoma Pro. RUB12 Precis 2. Sanoma Pro. RUB3 Precis 3. Sanoma Pro. RUB4 Precis 4. Sanoma Pro. RUB5 Precis 5. Sanoma Pro. wRUB6 Magnet 6. Sanoma Pro. wRUB7 Magnet 7. Sanoma Pro.

SAKSA (B3) SAB1 Magazin 1. Otava, Helsinki. SAB2 Magazin 2. Otava, Helsinki. SAB3 Magazin 3. Otava, Helsinki. SAB4 Magazin 4. Otava, Helsinki. SAB5 Magazin 5. Otava, Helsinki. SAB6 Magazin 6. Otava, Helsinki. SAB7 Gute Idee 7 - 8. Sanomapro, Helsinki. SAB8 Gute Idee 7 - 8. Sanomapro, Helsinki. SAB9. Ei erillistä kirjaa.

63

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1-5 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarja. Otava. (printti- tai sähköinen oppikirja). Sähköinen tehtäväkirja. wÄI6 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarja. Otava. (vanha painos, printtioppikirja) Ei tehtäväkirjaa. w7-10 Materiaalista sovitaan erikseen opettajan kanssa. MATEMAATTISET AINEET

FYSIIKKA Fysiikka-sarja. Sanoma Pro.

KEMIA KE1-5 Mooli-sarja. Otava.

LYHYT MATEMATIIKKA MAY1 Yhteinen tekijä Lukion matematiikka 1. Sanoma Pro. (sähköinen kirja suosituksena)

Maol-taulukko. Otava. (paperinen versio) MAB2–3 Tekijä. Lyhyt matematiikka. Sanoma Pro. (sähköinen kirja suosituksena) MAB4–6 Tekijä. Lyhyt matematiikka. Sanoma Pro. wMAB7-9 Lyhyt matikka -sarja. Sanoma Pro.

PITKÄ MATEMATIIKKA MAY1 Yhteinen tekijä Lukion matematiikka 1. Sanoma Pro. (sähköinen kirja suosituksena)

Maol-taulukko. Otava. (paperinen versio) MAA2-4 Tekijä. Pitkä matematiikka. Sanoma Pro. (sähköinen kirja suosituksena) MAA11 Tekijä. Pitkä matematiikka. Sanoma Pro. (sähköinen kirja suosituksena) MAA5-9 Tekijä. Pitkä matematiikka. Sanoma Pro. MAA12 Tekijä. Pitkä matematiikka. Sanoma Pro. wMAA10 Pitkä matematiikka. Sanoma Pro. wMAA13 Pitkä matematiikka. Sanoma Pro. REAALIAINEET BIOLOGIA BI1-5 BIOS-sarja. Sanoma Pro. wBI6 YO Biologia. Sanoma Pro. BI11 Opettajien oma sähköinen oppimateriaali. FILOSOFIA FI1-2 Argumentti-sarja. Sanoma Pro. wFI3–5: Ei oppikirjaa.

64

HISTORIA HI1 Forum I. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa. Otava HI2 Forum II. Kansainväliset suhteet. Otava HI3 Forum III. Itsenäisen Suomen historia. Otava HI4 Forum IV. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys. Otava HI5 Forum V. Ruotsin Itämaasta Suomeksi. Otava wHI6 ei kirjaa MAANTIEDE GE1-4 Manner-sarja. Otava. wGE5 ei oppikirjaa

PSYKOLOGIA PS1 Skeema 1. Edita. PS2 Oivallus. Psykologiaa lukiolaisille 1. Otava. PS3 Oivallus. Psykologiaa lukiolaisille 2. Otava. PS4 Oivallus. Psykologiaa lukiolaisille 3. Otava. wPS5 PS Lukion psykologia 5. Otava. TERVEYSTIETO TE1 Terve 1. Terveyden perusteet. Sanoma Pro. (uusin painos) TE2 Terve 2. Ihminen, ympäristö ja terveys. Sanoma Pro. (uusin painos) TE3 Ilmoitetaan myöhemmin

USKONTO (EVANKELISLUTERILAINEN) UE1 Uusi Arkki 1. Uskonto ilmiönä ja Lähi-idän uskonnot. Edita. UE2 Uusi Arkki 2. Maailmanlaajuinen kristinusko. Edita. UE3 Uusi Arkki 3. Maailman uskontoja. Edita. wUE5 Silta 5. Uskonto Suomessa. Sanoma Pro. UE5 Uusi Arkki 5-6. Uskonto tieteessä, taiteessa ja mediassa. Edita.

YHTEISKUNTAOPPI YH1 Forum 1. Suomalainen yhteiskunta. Otava. YH2 Forum 2. Taloustieto. Otava. YH3 Forum 3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma. Otava. (uusin painos) YH4 Jokaisen oikeustieto (Pirinen – Honkanen). Sanoma Pro. wYH4 Ei oppikirjaa.

65

MUUT OPPIAINEET MUSIIKKI MU1 Intro. Minä ja musiikki. Sanoma Pro. MU2 Suomi. Moniääninen Suomi. Sanoma Pro.

OPINTO-OHJAUS OP1 Minä opiskelijana. Tabletkoulun sähköinen oppikirja.

(Opiskelijat saavat ohjeistuksen sähköisen kirjan hankintaan koulun alkaessa.)

LA

AN

IL

AN

K

OU

LU

N

OP

ET

US

TI

LA

T

Luki

on o

ppitu

nnit

pääo

sin

luok

issa

304

-322

4

. KER

RO

KSE

SSA

tilat

403

, 404

a ja

404

b

2. K

ERR

OS

PH

, poj

at

PH

, tyt

öt

BG

23

6 24

0 E

RO

25

3 25

5 25

7

KIE

LIST

UD

IO

KU

VIS

TS

.

KIR

-JA

S-

TO

WC

YA

RE

LUR

E TE

RV.

H

OIT

.

KA

NS

L

WC

VM

0 P E T T.

H

KO

ULU

RA

VIN

TOLA

K

EITT

IÖ

JUH

LA-/L

IIKU

NTA

SALI

N

ÄY

TTÄ

MÖ

MU

01

3

AULA

FK

131

FK

132

FK

134

FK

141

KO

TITA

L1

144

KO

TITA

L2

149

TEKN

ISET

TY

ÖT

TI

LAT

1 JA

2

ATK

lu

kio

ATK

yl

äa

mo

nis

t

VA

R

K U

V

TS

BG

23

9 25

0

251

254

304

305

306

309

310

311

307

308

322

315

313

3. K

ERR

OS

258

Opi

nto-

ohja

ajat

1. K

ERR

OS

Hal

linto

käyt

ävän

por

taik

ko

Kie

listu

dion

por

taik

ko

Kie

rrep

orta

ikko

Kuu

lutu

spis

teet

Polk

upyö

rä- j

a sk

ootte

ripar

kki

Hintantie 66 Skoo

tterip

arkk

i

laanilan lukiolaanilanlukio.fi/opinto-opas.pdfatk-luokka, kirjasto ja lukutilat 12 lukio-opintojen...

Documents