laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja ... · ja aika ajoin päivittämä...

Ydinosaajat

Suurhankkeiden osaamisverkosto

Pohjois-Suomessa

S20136

Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa

Ammatillinen korkeakoulutus, 5 opintopistettä

Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus

suurhankkeessaAntero Stenius

TURVALLISUUSKUSTANNUKSET

17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja

OAMK


Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa

• Turvallisuuskustannukset

– Taloudelliset perusteet

– Kannattavuus

– Kustannusten alentaminen

– Lainsäädännön velvoitteet

– Yrityskuva

– Tuottavuus

17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK


• TALOUDELLISET PERUSTEET– KANNATTAVUUS

– KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN

– LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET

– YRITYSKUVA

– TUOTTAVUUS

• KUSTANNUKSET– YRITYKSET MAKSAVAT KOLLEKTIIVISESTI KAIKKI KUSTANNUKSET

– ERIKOISTARIFFIT/ OMA TOIMINTA

– OMAVASTUUT



• TALOUDELLISET PERUSTEET

– KUSTANNUKSET

• TAPATURMAT

• AMMATTITAUDIT

• VÄLILLISET KUSTANNUKSET




– KUSTANNUKSET

• TAPATURMAT, AMMATTITAUDIT

– VAURIO, HAITTA

– HOITOKULUT

– HAITTAKORVAUKSET

– SAIRASPOISSAOLOT

– ELÄKKEET

• VÄLILLISET KUSTANNUKSET

– TAPATURMAN SELVITTÄMINEN

– VAHINGON AIHEUTTAMAT TILAPÄISJÄRJESTELYT

– TYÖVOIMAN VAIHTUVUUS

– MATERIAALIVAHINGOT

– TYÖHÄIRIÖT




• KANNATTAVUUS– TULOSTA ON HELPOMPI KASVATTAA VAHINKOJA VÄHENTÄMÄLLÄ

KUIN MYYNTIÄ LISÄÄMÄLLÄ

– PANOS-TUOTOS-AJATTELU

• LAINSÄÄDÄNNÖLLISET VELVOITTEET• LAKIEN RIKKOMINEN JOHTAA OIKEUDENKÄYNTEIHIN JA

RANGAISTUKSIIN

• TUOTTAVUUS• HÄIRIÖTTÖMYYS

• LAATU

• HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI




– YRITYSKUVA

• YLEISÖN, ASIAKKAIDEN JA HENKILÖSTÖN MIELIKUVA

YRITYKSESTÄ

• TYÖVOIMAN SAANTI

• YRITYKSEN ARVO

• MYYNTI

• HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI


TURVALLISUUSJOHTAMINEN

• TAPATURMA- JA VAHINKOKUSTANNUKSET

– VUOSITTAIN N. 20.000 VÄHINTÄÄN KOLMEN TYÖPÄIVÄN

POISSAOLOA

– KYMMENIÄ TUHANSIA PIKKUTAPATURMIA

– KANSANTALOUDEN MENETYKSET N. 5 MRDMK/VUOSI

– RAKENNUSTOIMINNAN TAPATURMA-KUSTANNUKSET N.

670-900 MMK VUODESSA ( 1,3 %ASUNNON HINNASTA)



• TAPATURMIEN SEURAUKSET

– KUOLEMA

– PYSYVÄ INVALIDITEETTI

– AMMATTITAUTITAPAUKSET

– OHIMENEVÄT TAPATURMAT

– HAITAT

– AINEELLISET VAHINGOT

– LÄHELTÄ PITI-TAPAUKSET



• KORVATTAVAT VAHINKOTAPAHTUMAT

– TAPATURMA

• ÄKILLINEN, ODOTTAMATON, TAHATTOMASTI JA ULKOAPÄIN

AIHEUTUNUT TAPATURMA, JOKA AIHEUTTAA VAMMAN TAI

SAIRAUDEN

– TYÖTAPATURMA

• TYÖSSÄ

• TYÖSTÄ JOHTUVISSA OLOSUHTEISSA

• TYÖNTEKIJÄN YRITTÄESSÄ VARJELLA TYÖNANTAJAN

OMAISUUTTA TAI TYÖTOIMINNAN YHTEYDESSÄ IHMISHENKIÄ



• KORVATTAVAT VAHINKOTAPAHTUMAT– TYÖSTÄ JOHTUVAT OLOSUHTEET

– TYÖAIKANA

– YLITYÖSSÄ

– TYÖPAIKALLA

– TYÖMATKALLA

– TYÖNANTAJAN ASIOILLA

– PAHOINPITELYT TYÖSTÄ JOHTUVISSA OLOSUHTEISSA

– TYÖPERÄISET KIPEYTYMISET

– AMMATTITAUDIT



• KORVAUKSET– SAIRASAJAN/TAPATURMA-AJAN PALKKA ( 1 KK)

– SAIRASPÄIVÄRAHA VUOSITYÖANSION MUKAAN

– TAPATURMAELÄKE 85%-TASO

– KUNTOUTUS

– SAIRAANHOITOKUSTANNUKSET KOKONAISUUDESSAAN

– MATKAKUSTANNUKSET

– KODINHOITOKUSTANNUKSET

– SÄRKYNEET ESINEEET

– TUTKIMUSKULUT



• MUUT KORVAUKSET

– HAITTARAHA

• KUN TAPATURMASTA TAI AMMATTITAUDISTA JÄÄ

PYSYVÄÄ HAITTAA ( 20 LUOKKAA)

– HAITTALISÄ

• TARVITSEE TOISEN APUA PYSYVÄSTI

– HAUTAUSAPU

– PERHE-ELÄKE



• RAKENNUSYRITYKSEN

TAPATURMAKUSTANNUKSET

– TYÖSUOJELUKUSTANNUKSET

– TAPATURMA- JA VAHINKOKUSTANNUKSET

– TAPATURMIEN KOKONAISKUSTANNUKSET




TAPATURMAKUSTANNUKSET– TYÖSUOJELUKUSTANNUKSET

• VALVONTA JA TARKASTUKSET

• TIEDOTTAMINEN, KOULUTUS, TYÖTERVEYSHUOLTO,

• MUU TYÖSUOJELUTOIMINTA

• TURVALLISUUSMÄÄRÄYSTETN MUUTTUMISESTA AIHEUTUVAT

KUSTANNUKSET

– TAPATURMA. JA VAHINKOKUSTANNUKSET

• TAPATURMA- JA VAHINKOKUSTANNUKSET

– VÄLITTÖMÄT/ VÄLILLISET

• LAIMINLYÖNNEISTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET



• RAKENNUSYRITYKSEN TAPATURMAKUSTANNUKSET– KOKONAISKUSTANNUKSET

• KESKIMÄÄRIN N. 8.000 €

• KUOLEMANTAPAUS 5.000- 6.500 €

• PYSYV.INVALID 9- 800 K€

• AMMATTITAUTI 5-40 k€

• OHIMENEVÄT 3-4000 K€

• PIKKUTT 230- 350 €

• PUTOAMISTAPATURMAT 9-18.000 k€

• TELINETAPATURMAT 11-23 K€

• TIKASTAPATURMAT 7000 €




TAPATURMAKUSTANNUKSET

– KATETUOTTOMENETYS

• YKSI TAPATURMA VASTAA KUSTANNUKSILTAAN n.

KAHDEKSAN KESKIKOKOISEN ASUNNON

MYYNTIKATETTA

– VAKUUTUSMAKSUT

• TOIMIALAKOHTAINEN MAKSUJÄRJESTELMÄ

• MAX 5,4 % PALKKASUMMASTA



• TYÖSUOJELUN TAVOITTEENA ON HÄIRIÖTTÖMÄN

TUOTANNON AIKAANSAAMINEN MAHDOLLISIMMAN

TEHOKKAASTI JA TALOUDELLISESTI

AIHEUTTAMATTA MENETYKSIÄ IHNISILLE, KONEILLE

TAI MATERIAALEILLE



• ONNISTUNUT TAPATURMATORJUNTA = >

– POISSAOLOT VÄHENEVÄT

– TUOTANTOKUSTANNUKSET ALENEVAT

– HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET ALENEVAT

– VAKUUTUSMAKSUT ALENEVAT

– VAIHTUVUUS VÄHENEE

– TEVEYDENHUOLLON TARVE VÄHENEE

– ELÄKEMAKSUT PIENENTYVÄT

– SIDOSRYHMÄSUHTEET PARANEVAT


TURVALLISUUSJOHTAMINEN


OAMK



• Turvallisuusjohtaminen

– työsuojelu/ työturvallisuus

– Turvallisuusjohtamisen perusteet

– Turvallisuuspolitiikka

– Turvallisuusohjelma

– Päivittäisjohtaminen

– Seuranta

– työterveyshuolto


Turvallisuusjohtaminen

• Turvallisuusjohtaminen on johtamisen osa-alue, jonka

kohteena on se osa organisaation johtamistoiminnasta ja

muusta ohjaustoiminnasta, jonka avulla vaikutetaan

työolosuhteiden ja työn laatuun

• JOHTAMINEN / OHJAUS = >

TYÖOLOSUHTEET / LAATU



TYÖSUOJELU TURVALLISUUSJOHTAMINEN

YLIN JOHTO

KESKIJOHTO

TYÖNJOHTO

TYÖNTEKIJÄT

VÄLITTÖMIEN

VAARA-

TEKIJÖIDEN

VALVONTA

ORGANISAATI

ON VALVONTA


OAMK


TYÖSUOJELU:

Työolojen normien

tarkastus

kriteeri: normi

toiminnan luonne:

ulkopuolinen tarkastus

TURVALLISUUSJOHTA-

MINEN

Turvallisuuden

systemaattinen johtaminen

Kriteeri: organisaation

omista olosuhteista

nousevat ongelmat ja

niiden ratkaisut

toiminnan luonne:

omaehtoinen

turvallisuustoiminta

TOIMINTATAPOJEN PÄÄEROT


OAMK

Turvallisuusjohtamisen osa-alueet

1. PERUSTEET

2. TURVALLISUUSPOLITIIKKA

3. TURVALLISUUSOHJELMA

4. PÄIVITTÄISJOHTAMINEN

5. SEURANTAJÄRJESTELMÄ



1. PERUSTEET

1. Perusperiaatteet

- Vaarantava teko, vaarallinen olosuhde, tapaturma, häiriö tms.:

Nämä kaikki ovat oireita johtamisjärjestelmän puutteista

- Tiettyihin olosuhteisiin liittyy keskimääräistä vakavampia

riskejä. Nämä olosuhteet kannattaa tunnistaa ja pyrkiä

hallitsemaan niihin liittyvät riskit mm.:

epätavalliset , ei rutiininomaiset tehtävät

ei tuotannolliset toiminnot

suuria energiamääriä sisltävät

tietyt rakennustilanteet



1. PERUSTEET

1. Perusperiaatteet

- Turvallisuutta tulee johtaa kuten muitakin toimintoja

Johdon tulee ohjata turvallisuutta asettamalla saavutettavia

tavoitteita suunnittelun ja ohjauksen avulla sekä valvomalla

toteutusta

- Avain linjaorganisaation tehokkaaseen turvallisuustoimintaan

ovat ne johtamismenetelmät, joilla tulosvastuu järjestetään



1. PERUSTEET1. Perusperiaatteet

- Turvallisuustoiminnan tehtävä on paikallistaa, ennakoida ja yksilöidä ne toimintavirheet, jotka sallivat tapaturmien, häiriöiden tai muiden haitallisten seurausten sattumisen:

etsimällä perussyitä ( MIKSI ?)

Tarkastamalla, onko tehokkaita hallintakeinoja käytetty(MITEN?)

Ennakoimalla tulevia häiriöitä

Kaikilla turvallisuusjärjestelmillä on taipumus ajan mittaan heikentyä. Siksi tarvitaan niiden seurantaa ja määräajoin tehtäviä ylläpito- ja kunnossapitotoimenpiteitä


Turvallisuusjohtamisen toimintamalli

• 1. KERÄÄ JA ANALYSOI TIETOAINEISTO

– Tietojärjestelmä

– perussyyt, hallintakeinot, tilastollinen analyysi

– ennakointi( turvallisuusanalyysi)

– kohteena

johtamis- ja ohjausjärjestelmät

tuotantojärjestelmät



• 2. VALITSE PARANNUSKEINOT

– Parantavat johtamista mm. seuraavilla osa-alueilla:

politiikka, vastuut

järjestelmät

tarkastukset, tilastot

koulutus, motivointi

tapaturmien tutkiminen

kunnossapito jne.



• 3. SOVELLA PARANNUSKEINOJA

– Sovelletaan linjaorganisaation kautta

kommunikoimalla

kouluttamalla

opastamalla

kannustamalla jne.



• 4. SEURAA TULOKSIA

– Mitaten/ arvioiden linjaorganisaatiota

mittaamalla tuloksia

mittaamalla suorituksia

arvioimalla kokonaisjärjestelmän toimivuutta



• 4. SEURAA TULOKSIA

=>>

KOKEMUKSISTA OPPININEN

=>>

TIETOJEN KOKOAMINEN

=>> 1.

KERÄÄ JA ANALYSOI TIETOAINEISTOA



2. TURVALLISUUSPOLITIIKKA

Turvallisuuspolitiikka on organisaation johdon toimesta laadittu

ja aika ajoin päivittämä ilmoitus sen yleisestä politiikasta

koskien työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta

sekä sitä organisaatiota ja niitä järjestelyjä, joita tarvitaan ko.

politiikan toteuttamiseksi

ja joka saatetaan koko henkilöstön tietoon ja noudatettavaksi

Käytetään välineenä ja kriteerinä jokapäiväisessä

johtamisessa ja päätöksenteossa



• TURVALLISUUSPOLITIIKAN LAATIMINEN1. Johto määrittelee ja kirjaa turvallisuuspolitiikan yleislinjat

2. Johdetaan eri organisaatiotasoilla toimivien tehtävät ja vastuut

3. Saatetaan tehokkaasti henkilöstön tietoon

Lopputuloksena organisaatiossa vallitseva yhteinen tahto ja näkemys turvallisuustavoiteista ja -periaatteista



• TURVALLISUUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN

Työturvallisuus ja -terveys kuuluvat johdon vastuulle yhtä

tärkeinä kuin vastuut tuotannosta, myynnistä ja kustannuksista

Johdon tulee tehdä kaikki tarpeellinen vammautumisen

ehkäisemiseksi tuotannon eri vaiheissa

Osoittaa kaikkien työntekijöiden omakohtaiset velvollisuudet

Luo perusteen, johon jokainen voi luotettavasti vedota

riskitilanteissa

Toteutumisen seuranta



3. TURVALLISUUSOHJELMA

Turvallisuusohjelma on toimenpideohjelma päätetyn

turvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi

turvallisuussäännöt

tarkastukset, analyysit, tapaturmien tutkiminen

kehittely ja tutkimus

työympäristö, koneet, työmenetelmät

koulutus, opastus, valistus

kannustus, motivointi

päivittäisjohtaminen



7. Seuranta ja arviointi

6. Motivointi

5. Erilliset vaikutuskeinot, suunnatut toimenpiteet

4. Resurssien saatavuus

3. Päämäärät ja tavoitteet

2. Vastuut/ Toimivalta / Tulosvastuu

1. Johdon näkyvä sitoutuminen

OSATEKIJÖIDEN JÄRJESTYS:


OAMK


4. PÄIVITTÄISJOHTAMINEN

Turvallisuuden mittaaminen ja arviointi

se mitä ei voi mitata, sitä ei voi ohjata

PANOKSET TOIMINTA/ TILA TUOTOKSET

mittaus mittaus mittaus



• PÄIVITTÄISJOHTAMINEN

• Henkilöstön johtaminen/ Ylin johto

Turvallisuuskulttuurin luominen

Tulosvastuun järjestäminen turvallisuudesta

Tukitoimintojen järjestäminen




• Henkilöstön johtaminen/ Keskijohto

Tärkeysjärjestykset

Ennakkosuunnittelu

Perehdyttäminen

Viestintäverkosto

Inhimilliset voimavarat




• Henkilöstön johtaminen/ Työnjohto

Työn aloitus

Päivittäisohjaus

Turvallisuustietämys




• Turvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttamisen keinot

kampanjat ja tiedotus

koulutus ja opastus

työturvallisuusohjelma

palaute ja välitön ohjaus

työtapojen ja työolojen muuttaminen

työpaikkailmapiirin parantaminen




• Asenteisiin vaikuttamisen periaatteita

kohteena oltava työkokonaisuus tai työyksikkö

ensin selvitettävä nykyiset asenteet. ja mihin ne perustuvat

asenteet eivät muutu helposti

tiedettävä tarkasti mitä halutaan

• Edellytyksiä vaikuttamiselle

johdon tuki ja panos

avoin ilmapiiri

työn turvallisuuden ennakkoselvittäminen

tekniikan osuus

ihmisen osuus



5. SEURANTAJÄRJESTELMÄ

• turvallisuustoiminnan tilannearvio

määräajoin tehtävä systemaattinen arvio koko organisaation

turvallisuustoiminnan tasosta.

Arvioidaan:

1. organisaatio, johto ja hallinto

2. vaarojen hallinta

3. työhygienia

4. Päivittäisjohtaminen, osallistuminen, koultus

5. Tulosten seuranta



5. SEURANTAJÄRJESTELMÄ• Turvallisuuden tietojärjestelmä

Tapaturmat ja ammattitaudit, esinevahingot

tilastot

vahinkorekisteri

tapaturmakuvaukset

kustannukset

korvatut kustannukset

Kokonaiskustannukset

Työterveyshuolto

työpaikkakartoitukset

Sairastavuustilastot

Erikoistiedostot

esim.:

kemikaalirekisteri

ASA



• PALAUTEMENETELMÄ• ENNAKKOANALYYSI

TEKNIIKKA, YMPÄRISTÖ

Ovatko turvallisuuden tekniset edellytykset kunnossa

jos ei, niin koneet, laitteet ja ympäristö kuntoon

kun kyllä =>>Tietävätkö työntekijät ja työnjohto turvalliset työtavat

jos ei, niin täsmennä vaadittavat työtavat ja kouluta ja tiedota

kun kyllä =>>

Käytetäänkö turvallisia työtapoja

jos ei, niin anna palaute

kun kyllä ==>>>

HYVÄ !


Ympäristöturvallisuus


OAMK



• Ympäristöturvallisuus

– Rakentamisen ympäristövaikutukset

– Jätteet

– Rakennusala ja ympäristö

– Energiatehokkuus

– Työmaan hallinta

– Kosteudenhallinta

– Materiaalitehokas rakentaminen

– Rakennusjätteet

– Pöly

– Asbesti

– Melu

– Kemikaalit


RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

• RAKENNUKSEN ELINKAAREN AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS– RAKENNUS- JA TUOTANTOVAIHE 10-20%

– KÄYTTÖVAIHE 80-90%

• MERKITTÄVIMMÄT PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN SUUNNITTELUVAIHEESSA– RAKENNUSMATERIAALIEN JA RAKENNUSOSIEN TULEE OLLA

PITKÄIKÄISIÄ

– ENERGIATEHOKKUUS

– KESKEISIÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA:

• LUONNONVAROJEN (ENERGIA, MATERIAALIT, VESI) KULUTUS

• VAIKUTUKSET IHMISEN TERVEYTEEN JA LUONNON MONIMUOTISUUTEEN

• JÄTTEET JA PÄÄSTÖT



• AMMATTILAISEN VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ

– ELINKAARIAJATTELU

• SUORA, EPÄSUORA

– MATERIAALITEHOKKUUS JA KIERRÄTYS

• KÄYTETÄÄN PITKÄÄN, TEHOKKAASTI JA

KIERRÄTETTÄÄN RAAKA-AINEET

– ENERGIANSÄÄSTÖ

– TURVALLISUUS-TERVEYS-YMPÄRISTÖ

• MYRKYTTÖMYYS, KEMIKAALITURVALLISUUS,

VAARALLISET JÄTTEET

– ASIAKAS



• YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

– IHMINEN AIKUTTAA YMPÄRISTÖÖN => YMPÄRISTÖ

VAIKUTTAA IHMISEEN =>

– TALOUS RIIPPUU LUONNONVAROISTA

– SUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ESIM.

ILMANSAASTEET

– EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ESIM. RAAKA-

AINETUOTANNON JÄTTEET, KIINTEISTÖJEN LÄMMITYS



• YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

– Paikalliset: saastunut maaperä

– Alueelliset: vesien saastuminen

– Maailmanlaajuiset: ilmansaasteet, ilmastomuutos




OAMK

http://www.ymparistoosaava.fi/puhdistuspalveluala/uploadkuvat/yo_kuva-07.png



• YMPÄRISTÖONGELMAT

– ILMANSAASTEET

• PAIKALLISET- GLOBAALIT

• KAASUJA, PIENHIUKKASIA => KEUHKOT, VERENKIERTO

=> SYDÄN- JA HENGITYSELINSAIRAUDET

– ILMASTOMUUTOS

• KUULUU AJANKIERTOON, TÄLLÄ HETKELLÄ NOPEA

• OSA IHMISEN AIHEUTTAMAA => SÄÄOLOSUHTEET =>

KASVILLISUUS , IHMINEN => TERVEYS, TURVALLISUUS,

TALOUS



• YMPÄRISTÖONGELMAT– OTSONIKATO

• SUOJAA UV-SÄTEILYLTÄ 15-20 KM KORKEUDESSA, MYRKYLLISTÄ

– LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KÖYHTYMINEN

• ELIÖIDEN JA KAASVILLISUUDEN RUNSAUS JA ELINYMPÄRISTÖN MONIPUOLISUUS

• VÄHENEE NOPEASTI, ELINYMPÄRISTÖT HUPENEVAT JA PIRSTALOITUVAT

– YNPÄRISTÖN KEMIKALISOITUMINEN

• KEMIKAALIT LUONNOLLE VIERAITA, KERTYVÄT LUONTOON JA IHMISEEN => TERVEYSONGELMIA. LISÄÄNTYMISHÄIRIÖITÄ



• YMPÄRISTÖONGELMAT– REHEVÖITYMINEN

• VESISTÖONGELMA, RAVINTEITA TULEE JÄTEVESISTÄ, VALUMINA JA ILMANSAASTEISTA

– HAPPAMOITUMINEN

• RIKIN, TYPEN OKSIDIT JA HIILIDIOKSIDI FOSSIILISTA POLTTOAINEISTA

• SATEEN MUKANA MAAHAN JA VESISTÖIHIN

– MELU

• VAIKEUTTAA LEPOA, TYÖSKENTELYÄ, VIESTINTÄÄ JA OPPIMISTA

• AIHEUTTAA STRESSIÄ JA KUULOVAURIOITA




OAMK


• ELINKAARIAJATTELU

– TUOTTEEEN ELINKAARELLA TARKOITETAAN SEN ERI

VAIHEITA RAAKA-AINEIDEN TUOTTAMISESTA JA PÄÄTYEN

KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN

– JOKAINEN ELINKAAREN VAIHE KULUTTAA ENERGIAA JA

MATERIAALEJA

• LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO

• RAAKA-AINEIDEN JA KOMPONENTTIEN TUOTANTO

• KULJETUKSET JA JAKELU

• KÄYTTÖ

• JÄTEHUOLTO



• MATERIAALITEHOKKUUS

– TOIMET, JOILLA VÄHENNETÄÄN LUONNONVAROJEN

KULUTUSTA SAMALLA KUN HUOLEHDITAAN TUOTTEEN JA

PALVELUN LAADUSTA

– OTETAAN KAIKKI HYÖTY IRTI KÖYTÖN AIKANA

– KÄYTETÄÄN PITKÄÄN

• KÄYTETÄÄN OHJEIDEN MUKAAN, HUOLLETAAN JA

KORJATAAN

• HUOLTO- JA KORJAUS => TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

• RAAKA-AINEIDEN JA TYÖN KALLISTUMINEN,

ASENNEMUUTOKSET




– KÄYTETÄÄN TEHOKKAASTI

• VARASTOINTI ON LUONNONVAROJEN TUHLAUSTA (

KÄYTTÄMÄTÖN LAITE)

• KUSTANNUSTEHOKKUUS, LAITEVUOKRAUS ?

– RAAKA-AINEIDEN KIERRÄTYS

• KIERRÄTETYSTÄ RAAKA-AINEESTA SAADAAN UUTTA

RAAKA-AINETTA HELPOMMIN KUIN NEITSEELLISESTÄ

LUONNNVARASTA

• ENERGIAKÄYTTÖ LOPUKSI



• TOIMINNAN EKOTEHOKKUUS

= TUOTTEIDEN JA PALVELUSTEN ARVO SUHTEESSA

SYNTYNEISIIN YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIIN PAINEISIIN JA

KUORMITUKSIIN

– SISÄINEN TEHOKKUUS JA OSAAMINEN

– ASIAKKAAT, SIDOSRYHMÄT

– KANNATTAVUUDEN HALLINTA

65 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK




• YMPÄRISTÖJOHTAMINEN

• OMAN KIINTEISTÖKANNAN KÄYTTÖ JA YLLÄPIDON

TEHOKKUUS

• HENKILÖSTÖN YMPÄRISTÖKOULUTUS

• YMPÄRISTÖJOHTAMINEN

– YMPÄRISTÖSTRATEGIA

– YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

– YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT

– VASTUUT YMPÄRISTÖASIOISTA





• OMAN KIINTEISTÖKANNAN KÄYTTÖ JA YLLÄPIDON

TEHOKKUUS

– KIINTEISTÖKANNAN ENERGIAN, VEDEN JA MUIDEN

RESURSSIEN KULTUS SSEKÄ JÄTTEIDEN JA PÄÄSTÖJEN

MÄÄRÄT

– KULUTUS- JA PÄÄSTÖTASOJEN SEURANTA

• HENKILÖSTÖN YMPÄRISTÖKOULUTUS

– OSAAMISEN TASO

» KIINTEISTÖJEN VAATIMUKSENHALLINTA

» PALVELUTUOTTAJIEN VAATIMUSHALLINTA





• KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖLUOKITUS

• YMPÄRISTÖRAPORTOINTI

• HANKITTAVIEN JA RAKENNETTAVIEN KIINTEISTÖJEN

VAATIMUKSET

• PALVELUNTUOTTAJIEN VAATIMUKSET


– KIINTEISTÖLUOKITUKSEN KÄYTTÖ ASIAKKAAN

PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI






– MITEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINNAN

VAIKUTUKSET RAPORTOIDAAN


VAATIMUKSET

– UUSIEN KIINTEISTÖJEN SUUNNITTELULLE JA

RAKENTAMISELLE ASETATTAVAT VAATIMUKSET




VAATIMUKSET

• PALVELUNTUOTTAJIEN VAATIMUKSET




– KANNATTAVUUDEN HALLINTA

• SIJOITUSTOIMINNAN JA KIINTEISTÖKEHITTÄMISEN

INVESTOINNIT JA KEHITTÄMISPANOS



– YMPÄRISTÖMERKIT


JÄTTEET

• JÄTTEET

– JÄTETÄ MUODOSTUU TUOTTEIDEN JA MATERIAALIEN

KAIKISSA VAIHESSA RAAKA-AINEEN TUOTANNOSTA

ALKAEN

– JÄTTEET VOIVAT AIHEUTTAA YMPÄRISTÖN PILAANTUMISTA

JA TERVEYSHAITTOJA

– VAARALLISET JÄTTEEET OVAT HAITALLISIA IHMISEN

TERVEYDELLE JA LUONNOLLE JA VAATIVAT ERILLISEN,

ASIANMUKAISEN KÄSITTELYN

– JÄTE VOI OLLA MYÖS HALUTTUA RAAKA-AINETTA


JÄTTEET

• JÄTE ON AINE TAI ESINE, JONKA SEN HALTIJ ON POISTANUT TAI AIKOO POISTAA TAI ON VELVOLLINEN POISTAMAAN KÄYTÖSTÄ

• JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISYÄ ON ESIMERKIKSI TUOTEEN HUOLTO JA KORJAAMINEN, YHTEISKÄYTTÖ

• HYÖTYJÄTE ON JÄTETTÄ, JOTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ SELLAISENAAN (UUDELLEENKÄYTTÖ),UUSIEN TUOTTEIDEN MATERIAALINA ( KIERRÄTYS) TAI ENERGIATUOTANNOSSA

• KIERRÄTYS MERKITSEE JÄTTEEN TAI SEN OSAN KÄYTTÄMISTÄ JONKIN UUDEN TUOTTEEN RAAKA-AINEENA (UUSIOKÄYTTÖ)

• UUDELLENKÄYTTÖ , UUSI KÄYTTÖ TAI KÄYTTÖTARKOITUS

• VAARALLINEN JÄTE (ONGELMAJÄTE)


JÄTTEET

• JÄTELAKI

– KOSKEE KOTITALOUKSIA JA ORGANISAATIOITA

– TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ KAATOPAIKALLE JOUTUVAN

JÄTTEEN MÄÄRÄÄ JA LISÄTÄ HYÖTYKÄYTTÖÄ

– PYRKII MATERIAALITEHOKKUUTEEN


JÄTTEET

JÄTELAKI

• Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan

noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti

on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja

haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan

on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä

varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei

ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte

muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana.

Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on

loppukäsiteltävä.


JÄTTEET




JÄTTEET

• Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai

haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista,

yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin

rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta.

Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteen

käsittelylaitoksen tai -paikan sijoittamisessa,

rakentamisessa, käytössä ja käytön jälkeisessä hoidossa

on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta

aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia

päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka

viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan, laitoksen tai

paikan on lisäksi sovelluttava ympäristöön ja

maisemaan.17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK

RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ

• AMMATTITAITOINEN RAKENTAMINEN TUO SÄÄSTÖJÄ JA PIDENTÄÄ RAKENNUKSEN ELINKAARTA

• RAKENTAMISEN JA RAKENNUKSEN SUUNNITTELUN TAVOITTEENA ON KORKEA LAATUTASO, PITKÄ KÄYTTÖIKÄ JA HELPPO HUOLLETTAVUUS

• RAKENTAMISEN TULEE OLLA RESURSSITEHOKASTA JA TALOUDELLISTA

• ERI RAKENNUSTYYPEILLE ON MÄÄRITETTY OHJEELLINEN KÄYTTÖIKÄ

– MAATALOUSRAKENTEET TAI VAST 15 V

– RAKENNUKSET 50 V

– SILLAT, INFRASTRUKSTUURI, MONUMENTAALISET RAKENNUKSET 50 V



Elinkaareen liittyviä käsitteitä.

Lähde: Elinkaarisuunnittelu. Suomi-Viro Interreg III A -hanke, Kiinteistöalan suomalais-

virolainen kehitys- ja koulutushanke.


OAMK

http://www.ymparistoosaava.fi/kiinteistonhoitoala/uploadkuvat/yo_kuva-02.png

http://www.ymparistoosaava.fi/kiinteistonhoitoala/uploadkuvat/yo_kuva-02.png


• RESURSSITEHOKAS RAKENTAMINEN

– PALVELU TUOTETAAN LAADUKKAASTI SAMALLA KUN

ENERGIAA JA RAAKA-AINETTA KULUTETAAN

MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN

• ENERGIATEHOKKUUS


KUSTANNUSSSÄÄSTÖT

- OSTOT

- KULJETUS

- VARASTOINTI

- JÄTEHUOLTO



• RESURSSITEHOKAS RAKENTAMINENResurssitehokkuus rakentamisessa

Energiatehokkuus

lämmitys- ja kuivatusjärjestelmien oikeat valinnat energiankulutuksen minimoimiseksi

rakentamisesta aiheutuvan liikenteen minimointi: esimerkiksi tehtävien ketjuttaminen ja

logistiikan suunnittelu

ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden taloudellinen ajo- ja käyttötapa

Materiaalitehokkuus

materiaalien ja aineiden

tarkoituksenmukainen ja

suunnitelmallinen käyttö:

käytetään juuri sen verran

kuin on tarpeen laadukkaan

lopputuloksen kannalta, ei

enempää eikä vähempää

työmaalla materiaalien

sääsuojaus ja hukan

pienentäminen

ajoneuvojen, koneiden ja

laitteiden oikea käyttö sekä

huolto



KESTÄVÄ RAKENTAMINEN

• RAKENTAMINEN ON OSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

– ENERGIATEHOKKUUS (rakentamisen osuus suomen

energiankulUtuksesta on n. 40%)

– TOIMIVUUS

– TERVEELLISYYS

– VIIHTYISYYS

– ARVON SÄILYMINEN

– MUUNNELTAVUUS



KESTÄVÄ RAKENTAMINEN

• EKOLOGINEN KESTÄVYYS

• TALOUDELLINEN KESTÄVYYS

• SOSIAALINEN KESTÄVYYS

• KULTUURILLINEN KESTÄVYYS



Kuva: Kestävän rakentamisen osa-alueetLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke


OAMK

ENERGIATEHOKKUUS

• LAKI 2013, EU 2010/31/EU

• ENERGIATODISTUS MAHDOLLISTAA

ENERGIATEHOKKUUDEN VERTAILUN MYYNTI- JA

VUOKRAUSTILANTEESSA

– RAKENNUKSEN TIEDOT

– ENERGIATEHOKKUUSLUOKKA JA E-LUKU

– EI TARVITA JOS

• RAKENNUS ON PIENEMPI KUIN 50 M2

• LOMA-ASUNNOT ( EI KOKVUOTINEN KÄYTTÖ)

• SUOJELLUT RAKENNUKSET


TYÖMAAN HALLINTA

• HYVÄ TYÖMAAN OLOSUHTEIDEN HALLINTA ON

AVAIN HYVÄÄN RAKENTAMISEEN JA TÄTÄ KAUTTA

TYÖTURVALLISUTEEN, RESURSSITEHOKKUUTEEN

JA KOSTEUDEN HALLINTAAN

– ALUESUUNNTELMA

– KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA

– JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

– PÖLYNTORJUNTASUUNNNITELMA

• TYÖMAA ON JATKUVASTI MUUTTUVA !


TYÖMAAN HALLINTA

Työmaa-alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota

erityisesti siihen, mihin sijoitetaan

• toimisto-, henkilöstö- ja varastotilat

• nosturit, koneet ja laitteet

• kaivu- ja täyttömassat

• rakennustarvikkeiden ja -aineiden sekä elementtien lastaus-, purku- ja

varastointipaikat

• työmaaliikenne sekä sen yleisen liikenteen liittymiskohdat

• kulku-, nousu- ja kuljetustiet ja niiden kunnossapito

• tilapäisrakenteet

• jätteiden kerääminen, säilyttäminen, poistaminen ja hävittäminen

• palotorjuntaan liittyvät laitteet ja välineet

• varastointialueet

• kulunvalvonta


TYÖMAAN HALLINTA

Jotta aluesuunnitelmasta tulisi toimiva, tulee se vaiheistaa

eri rakennusvaiheiden mukaan. Rakennustyömaan

järjestelyt eivät pysy samoina koko hankkeen ajan, vaan

tarpeet muuttuvat riippuen rakennusvaiheesta.

Aluesuunnitelma voidaan vaiheistaa esimerkiksi seuraavasti:

• Yleissuunnitelma

• Maarakennus- ja perustamisvaihe

• Runkotyövaihe

• Sisätyövaihe


TYÖMAAN HALLINTA

• ALUESUUNNITELMA

Kuva: Esimerkki työmaan aluesuunnitelmastaLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke


TYÖMAAN HALLINTA

• TYÖTURVALLISUUS

– RAKENNUSALALLA KORKEA TAPATURMATAAJUUS

– Asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta velvoitetaan

päätoteuttaja suunnittelemaan työt ja työvaiheet turvallisiksi

toteuttaa. Suunnittelun tavoitteena on, että kaikki työmaalla

tapahtuvat toiminnot voidaan hoitaa joustavasti, sopivilla

menetelmillä ja turvallisesti. Työntekijällä on myös vastuu

työmaaturvallisuudesta ja hän pystyy vaikuttamaan helposti

siihen mm. huolellisella työskentelyllä, käyttämällä tarvittavia

suojavarusteita ja siisteydellä.


TYÖMAAN HALLINTA

TYÖTURVALLISUUS

• Työntekijän yleiset velvollisuudet työmaan työturvallisuudessa

• Noudata saamiasi turvallisuusohjeita.

• Käytä henkilökohtaisia suojavarusteita (kypärä, kuulosuojaimet, suojalasit ja turvakengät).

• Ilmoita havaitsemistasi puutteista, vaaran paikoista ja läheltä piti -tilanteista esimiehellesi.

• Huolehdi, että työpisteet ovat siistit ja rakennustarvikkeet säilytetään niille osoitetuissa paikoissa.

• Huolehdi, ettet aiheuta vaaraa muille työntekijöille.


ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN

• TYÖMAALLA KÄYTETÄÄN ENERGIAA

VALAISTUKSEEN, KUIVATUKSEEN,

TYÖMAAKOPPIEN LÄMMITYKSEEN SEKÄ

NOSTAMISEEN

• ENERGIANKULUTUS RIIPPUU VOIMAKKAASTI

VUODENAJASTA JA SÄÄOLOSUHTEISTA


KOSTEUDENHALLINTA

• KOSTEUDENHALLINNAN TAVOITTEENA ON ESTÄÄ MATERIAALIEN HAITALLINEN KASTUMINEN, VARMISTAA RAKENTEIDEN RIITTÄVÄ KUIVUMINEN ILMAN AIKATAULUVIIVYTYKSIÄ SEKÄ VÄHEBNTÄÄ KUIVAUSTARVETTA

• ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET EIVÄT SAA VAARANTAA KOSTEUDENHALLINNAN TAVOITTTEITA. SUUNNITELMALLISELLA KOSTEUDENHALLINNALLA VOIDAN SAAVUTTAAENERGIANSÄÄSTÖJÄ JA VÄHENTÄÄ MATERIAALIHUKKAA.– LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ

– KUIVATUSJÄRJESTELMÄ

– TUULETUS

– SÄÄSUOJAUS


KOSTEUDENHALLINTA

KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA

– KOSTEUSRISKIEN KARTOITUS

– ARVIO KUIVUMISAJOISTA JA AIKATAULUTTAMINEN

– MATERIAALIEN JA RAKENNEOSIEN SUOJAUS JA VARASTOINTI

– RUNKORAKENTEIDEN SUOJAUS

– VESIVUOTOJEN JA VESIVAHINKOJEN ENNAKOINTI JA TORJUNTA

– OLOSUHDEHALLINTA, KUIVUMISOLOSUHTEIDEN HALLINTA; SISÄLÄMPÖTILA, ILMANKIERTO, ERITYISTOIMET

– LÄMPÖKUVAUS, KOSTEUS- JA TIIVEYSMITTAUSSUUNNITELMA

Lähde: Seppälä, P. 2013. Rakennusprosessin kosteudenhallinta


http://www.ouka.fi/documents/486338/4e193c48-4fbc-4878-befb-b94b055ac31f

KOSTEUDENHALLINTA

Kosteuden hallinnan ja energiasäästön TOP 10• Runko ylös syksyllä

• Vesikatto nopeasti päälle

• Aukkojen suojaukset tiiviisti ja tarvittaessa eristeitä käyttämällä

• Veden ja lumen tuloa vaipan sisään rajoitetaan

• Runkovaiheessa oikea lämmitys oikeaan aikaan ja paikkaan

• Sisätyövaiheessa hallitun tuuletuksen käyttö kuivaukseen

• Kulutusta seurataan - sitä saat mitä mittaat

• Työt suunnitellaan hyvän sään aikaan

• Nimetään vastuuhenkilö toteuttamaan sääsuojaukset

• Varataan riittävät resurssitLähde: Teriö, O. 2013. Rakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt


http://www.jedu.fi/c/document_library/get_file?uuid=293fd3d8-bb4a-4144-a332-71a915d2150f&groupId=12015

KOSTEUDENHALLINTA

SÄÄSUOJAUS

• RIIPPUU VUODENAJASTA

• RAKENTAMINEN JA VARASTOINTI

• SADE, LUMI, AURINKO

• HUOMIOITAVA SUOJAUKSEN LUJUUS, KIINNITYKSET

JA ILMANVAIHTO, MATERIAALIN SIIRROT JA

NOSTURIN KÄYTTÖ


KOSTEUDENHALLINTA

LÄMMITYS JA KUIVAUS

• OIKEA LAITE JA JÄRKEVÄ KÄYTTÖ

– Lämmitys kannattaa suunnata rakennuksen kulmiin

– Monta pienitehoista lämmitintä kuivattavat paremmin kuin yksi

iso

– Pintoihin osuva ilmavirtaus tehostaa rakenteiden kuivumista

– Huolehdi kuivaketjusta - materiaalit pysyvät kuivana toimittajalta

asennukseen asti!

Lähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke.


http://static.ecome.fi/upload/1498/RAKSA_opas final.pdf

MATERIAALITEHOKAS RAKENTAMINEN

Materiaalitehokkuuden edistäminen uudisrakentamisessa :

• Rakennus suunnitellaan pitkäikäiseksi, helposti

ylläpidettäväksi ja korjattavaksi

• Käytetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja

• Rakennus suunnitellaan muunneltavaksi

• Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan elinkaarensa lopussa

purettavaksi niin, että rakennusosat ja materiaalit ovat

kierrätettävissä

• Työmaa-aikana vältetään materIaalihukkaa ja rakennusjätteen

syntymistäLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke


http://static.ecome.fi/upload/1498/RAKSA_opas final.pdf


MATERIAALIHUKKA

– PUUTTEELLISET JA VIRHEELLISET SUUNNITELMAT

– POIKKEAMAT SUUNNITELMISTA

– AJOITUSVIRHEET

– KOSTEUDENHALLINNAN LAIMINLYÖNNIT



MATERIAALITEHOKKUUS

– ESIVALMISTETUT JA MÄÄRÄMITTAISET TUOTTEET

– HUOLELLINEN VARASTOINTI JA SÄÄSUOJAUS

– TYÖSKENTELYTAVAT: OIKEA MENETELMÄ JA OIKEA

TYÖKONE

– OSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ KORJAUSRAKENTAMISESSA


RAKENNUSJÄTTEET

Valtioneuvoston asetus jätteistä

• RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEELLÄ tarkoitetaan

rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja

korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja

vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa

rakentamisessa syntyvää jätettä• Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja

jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

• Jäte on kuljetettava tiiviissä pakkauksessa tai umpinaisessa kuljetusvälineessä. Jäte voidaan

kuljettaa myös peitettynä tai muulla tavoin, jos voidaan varmistua siitä, ettei jätettä pääse ympäristöön

kuormauksen tai kuljetuksen aikana eikä jätteestä aiheudu tapaturmavaaraa.


RAKENNUSJÄTTEET


• Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden

vähentäminen

– Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen

suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 §:n

mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset

esineet ja aineet ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman

vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä.


RAKENNUSJÄTTEET


Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen

• Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten,

että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan jätelain 8 §:n mukaisesti

valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää.

• Jätelaissa kielletään jätteiden sekoittaminen keskenään. Jätteiden lajittelu

on tarpeen myös, jotta eri jätejakeita voidaan hyödyntää raaka-aineena.

Erilliskerättyjen jätteiden puhtausaste on parempi ja niitä on täten helpompi

hyödyntää kierrätyksessä.

Kierrätysmateriaali säästää neitseellisiä raaka-aineita ja tuotannossa

syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisempiä.


RAKENNUSJÄTTEET

Valtioneuvoston asetus jätteistäRakennus- ja purkujätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen

• Jätelain 15 §:ssä säädetyin edellytyksin on järjestettävä erilliskeräys ainakin

seuraaville jätelajeille:

• 1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet;

• 2) kipsipohjaiset jätteet;

• 3) kyllästämättömät puujätteet;

• 4) metallijätteet;

• 5) lasijätteet;

• 6) muovijätteet;

• 7) paperi- ja kartonkijätteet;

• 8) maa- ja kiviainesjätteet.


RAKENNUSJÄTTEETUusiokäyttö Materiaalit, jotka voidaan käyttää uudelleen, kuten suursäkit,

kuormalavat, pakkaukset, ehjät ikkunat, puitteet, pistorasiat,

termostaatit, kytkimet, ehjät ja puhtaat tynnyrit, sahatavara jne.

Muovijätteet Puhtaat muovikanisterit, kalvomuovit, putket ja letkut, muut

muovipakkaukset, suojapeitteet. Mahdollisuuksien mukaan lajittelu

muovilaaduttain.

Huomioitava kierrätysmahdollisuudet, muuten energiajäte (PVC-

muovi kaatopaikkajätettä)

Lasijätteet Tasolasi erilleen pakkauslasista!

Tasolasiin ikkunat

Pakkauslasiin purkit ja pullot

Lasiastiat (vuoat, juomalasit jne.) kaatopaikkajätteeseen


RAKENNUSJÄTTEETMetallijätteet Metallikappaleet, huonokuntoiset tynnyrit, kanisterit, purkit

jne.

Paperi Sanoma- ja aikauslehdet

Suojapaperit yms. ovat kartonkia

Pahvi ja kartonki Pahviin puhtaat ja kuivat suojapahvit, pahvilaatikot, kartonkiastiat,

ruskea pahvi jne.

Kartonkiin kuluttajapakkaukset ja paksu paperi.

Aaltopahvin keräys erilleen kartongista, jos määrä huomattava.


RAKENNUSJÄTTEET

Vaaralliset jätteet Kaikki erilleen toisistaan!

Öljyt, kemikaalijäämät, kestopuu, asbesti, loisteputket, maalit

jne.

Betoni- ja tiilijäte Purkujäte, ylijäämäbetoni, laatat, keramiikka ja muu ei puhdas

kiviainesjäte kuten harkot.

Voi sisältää raudoituksia, mutta mahdollisuuksien mukaan

raudoitetut erilleen (käsittelyhinta).

Kipsipohjaiset jätteet Kipsilevyt ja -palat. Kaatopaikalle erilleen orgaanisesta jätteestä tai

kierrätykseen.


RAKENNUSJÄTTEETPuhdas puu Laudanpätkät ja kertakäyttölavat jne.

Ehjä sahatavara uusiokäyttöön

Ei betonijätettä mukana!

Maa- ja kiviainesjätteet Puhdas maa- ja kiviainesjäte, ei sisällä betonia tai tiiltä

Kaatopaikkajäte Palamaton, ei biohajoava jäte, kuten lasi (jos ei erilliskeräystä), PVC,

siveltimet, siivousjäte, eristeet, tapetit, vaarattomat saumausaineet,

PU-vaahto tms.

Energiajäte Ei kierrätykseen kelpaava pahvi, puu, muovi ja paperi. Ei PVC-muovia!


RAKENNUSJÄTTEET

• Tavoitteena on, että vuonna 2020 hyödynnetään muutoin

kuin energiana tai polttoaineeksi valmistamisessa

vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja

purkujätteestä, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja

kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta.

• Vaarallisen jätteen erillään pitämisestä ja

sekoittamiskiellosta säädetään jätelaissa


RAKENNUSJÄTTEET

Jätelain mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on

palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muuten terveydelle

tai ympäristölle vaarallinen tai sillä on muu vastaava ominaisuus

(vaaraominaisuus). Vaarallisia jätteitä koskevien velvoittavien

säädösten tavoitteena on turvata vaarallisten aineiden parissa

työskentelevien terveys sekä elinympäristön säilyminen.


RAKENNUSJÄTTEET

Vaarallisten jätteiden varastointi sekä kuljetus

• Vaaralliset jätteet, kuten maalit ja liuottimet voidaan tilapäisesti säilyttää työmaalla lukituissa tiloissa. Varastointipaikka on valittava jätteen mukaan, joten esim. helposti syttyvää ainetta ei saa säilyttää tiloissa, joissa on palovaara. Tilan ilmanvaihdon on oltava myös hyvä työturvallisuussyistä.

Vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään toisistaan siten, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan ympäristöön, eivätkä esim. kemikaalit pääse sekoittumaan toisiinsa. Perussääntönä on siis säilyttää erilaiset vaaralliset jätteet erillään toisistaan. Säilytysastiat on merkittävä siten, että niistä selviää, mitä ne sisältävät ja kuka on jätteen haltija. Lisäksi säilytysastioissa on oltava turvallisuuden kannalta tärkeät tiedot (esim. palavien nesteiden syttymisvaara).

• Vaaralliset jätteet kuljetetaan vaarallisten aineiden kuljetuksena (VAK) keräyspisteistä käsittelyyn.


RAKENNUSJÄTTEET

Jätehuoltosuunnitelma

• Työmaan jätehuollon suunnittelu ja toteutus ovat

oleellisessa osassa kestävää rakentamista.

Lajittelumahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen

kannattaa, koska kaatopaikalle päätyvän

sekajätteen kustannukset ovat suurimmat. Lisäksi

Jätelaissa velvoitetaan lajittelemaan tietyt jätejakeet

erilleen. Työmaalle tehtävä jätehuoltosuunnitelma

auttaa hahmottamaan työmaan jätehuollolliset

tarpeet.


RAKENNUSJÄTTEET

Jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi

• jätteiden syntypaikka

• jätelajit

• jätemäärät

• käytössä olevat keräilyvälineet

• käytössä olevat lajitteluastiat

• jätteiden keräyspisteet

• keräystoiminnot ja käytännöt


RAKENNUSJÄTTEET

Jätehuollon suunnittelu kannattaa tehdä työmaasuunnitelman

mukaisesti vaiheittain, sillä eri rakennusvaiheissa syntyy erityyppisiä ja

eri määriä jätteitä sekä tarvitaan erilaisia jäteasioita.

Jätehuoltoa suunniteltaessa on myös hyvä miettiä kuinka jätteiden

keräily ja lajittelu tapahtuu työkohteissa ja miten jätesiirrot toteutetaan

työkohteesta jätepisteeseen.

Jotta jätehuolto toimisi mahdollisimman mutkattomasti, työmaalla

työskentelevien on tiedostettava omien lajittelutapojensa vaikutukset

jätehuollon toimivuuteen ja kustannuksiin.


RAKENNUSJÄTTEET• Jäte on rahalla ostettua tavaraa: koneita, laitteita, tarvikkeita, raaka-

ainehävikkiä ja pakkauksia. Jätteestä maksetaan sekä ostettaessa että poistettaessa.

• Jäteveroa maksetaan jätteestä joka toimitetaan kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Veroa ei suoriteta kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai sulkemisen kannalta välttämättömissä rakenteissa ja rakennuksissa. Lasijätettä ja halkaisijaltaan yli 150mm betonijätekappaleita ei pidetä edellä mainittuina verottomina jätteinä. Erilliskeräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön toimitettavat jakeet ovat myös verottomia.

• Rakentamis- ja purkujätteiden osalta orgaanisten jakeiden kaatopaikkakielto tulee voimaan vuonna 2020 (VnA kaatopaikoista 331/2013). Tämä tarkoittaa sitä, että kaatopaikalle vietävän rakennus- ja purkujätteen seassa ei tule olla biohajoavia materiaaleja, kuten puuta, paperia tai biojätettä.


PÖLY

• Ensisijaisena tavoitteena on pölyn syntymisen vähentäminen ja leviämisen estäminen muiden työntekijöiden työskentelyalueille ja ympäristöön.

• Pölyntorjuntasuunnitelmasta käy ilmi kaikki työvaiheet, joissa syntyy pölyä huomattavia määriä ja suunnitelma siitä kuinka pölyn leviäminen estetään.

• Pölyämistä voidaan estää materiaalivalinnoilla ja työskentelytavoilla, kuten työstettävien pölyävien pintojen kostuttamisella.

• Pölyn leviäminen ympäristöön voidaan estää suojauksilla, eristämällä tai alipaineistamalla tila sekä kohdepoistolla varustetuilla laitteilla.

• Pölyn siivouksessa on hyvä käyttää imurointia kuivaharjauksen sijaan. Jotta pöly ei leviä ympäristöön myöskään jälkikäteen, tulee pölyävälle jätteelle olla katetut roskalavat tai jätteen tulee olla säkitetty.


PÖLY

• Pölyävissä töissä tulee käyttää hengitys- ja

silmäsuojaimia, sillä pölyhaitat aiheuttavat helposti

hengitystieoireita ja ärsyttävät silmiä. Ennen kaikkea

haittaa aiheuttavat kvartsipöly ja sementtipöly, mutta

myös puu- ja asbestipöly ovat yleisiä.

• Kuljetukset aiheuttavat päästöjen lisäksi pölyämistä

kuivana aikana. Kuljetuksista ja työmaaliikenteestä

aiheutuvia pölyhaittoja voidaan vähentää pesemällä

ajoneuvojen renkaat ja alustat ennen työmaalta lähtöä,

kastelemalla työmaateitä taikka rakentamalla työmaatiet

kovapintaiseksi, esimerkiksi kumilaatoilla.


PÖLY

Pölyntorjuntasuunnitelma

• Pohjakartta työmaasta ja kulkuväylistä

• Pölyä muodostavien töiden kartoitus ja aikataulutus

• Pölyntorjuntatoimenpiteiden listaus

• Pölyntorjuntavastaavan nimeäminen työmaalle

• Pölyntorjunnan perehdytyksen sisältö

• Työmaapäiväkirja, josta selviää pölyämisen tarkkailu ja

tehdyt toimenpiteetLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke


ASBESTI

Asbestijäte

• Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa

syntyvä asbestijäte kerätään ja kuljetetaan viivytyksettä

käsittelyyn erillään muusta jätteestä. Asbestijätteen

säilyttämisessä ja kuljettamisessa on käytettävä tiiviisti

suljettavia kestäviä pakkauksia, joiden merkinnöistä käy

ilmi, että ne sisältävät asbestia. Niitä on rikkoontumisen

ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti.

• Asbestijätteen käsittelystä kaatopaikalla säädetään

kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä.


ASBESTI

Asbestijäte• Tulee pakata tiiviisti ja huolella, jotta asbestipöly ei pääse

leviämään ympäristöön

• Pakkausten tulee olla ulkopuolelta puhtaat asbestista (työkohteen ulkopuolella ei käytetä suojavarustusta)

• Pakkausten tulee olla selkeästi merkitty (esim. asbestijätetarra) ja huolellisesti suljettu

• Pakkausten tulee kestää kaatopaikkakuljetus ja -käsittely

– Vahvistettu jätesäkki

– Kääriminen vahvaan muoviin ja tiivis teippaus

– Muu astia, kuten muovitynnyri

• Pakkauksia käsiteltäessä tulee olla varovainen

– Säkkejä ei saa täyttää liian täyteen

– Jätekontissa tai -lavalla ei saa olla teräviä esineitä

– Pakattua jätettä ei saa käsitellä kovakouraisesti (esim. heittää jätekonttiin)


ASBESTI

Asbestia on käytetty mm.

• katolla ja seinissä asbestisementtilevyinä

• pintarakenteissa ruiskutettuna pinnoitteena

• palonsuojana puhtaina asbestilevyinä ja pinnoitemassoissa

• putkistossa asbestipahvina, asbestinauhana ja

eristysmassana

• kaakeliuunien muuraussementissä ja liitossaumoissa

• lattialistoissa ja -laatoissa muovin lisäaineena

• kosteiden tilojen muovimatoissa

• Lähde: Työterveyslaitos. Asbesti rakennustyössä.


http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/turvapakki/vaaralliset_aineet/eristeaineet/asbestituotteet/Documents/asbesti_rakennustyossa.pdf

ASBESTI

• Purettavista rakenteista on aina tehtävä

asbestikartoitus. Kartoituksen tekee pätevöitynyt

tarkastaja, joka laatii havainnointiin ja

laboratorioanalyyseihin perustuvan raportin. Raportissa

määritellään missä kohteissa asbestia on, asbestin

määrä ja laji sekä arvio siitä, miten paljon asbestipölyä

muodostuu tuotetta käsitellessä tai purettaessa.

Asbestikartoitus liitetään turvallisuusasiakirjaan.


ASBESTI

• Asbestipurkutöistä on tehtävä työsuunnitelma, joka

toimitetaan työsuojeluviranomaiselle vähintään

seitsemää vuorokautta ennen työn aloittamista. Lisäksi

on noudatettava huolellisuutta sekä työturvallisuutta.

Asbesti tulee purkaa pölyämistä välttäen, ja niin, ettei

asbestipöly leviä ympäristöön ja aiheuta vaaraa

ulkopuolisille. Huolellisen asbestijätteen pakkaamisen ja

käsittelyn lisäksi työkohteen suojauksella ja

kohdepoistolla pystytään hallitsemaan asbestipölyn

leviämistä.


ASBESTI

• Osastointimenetelmällä purkualue eristetään ilmastollisesti ympäristöstä aiheuttamalla alueelle alipaine. Osastoitu alue merkitään varoituskyltein.

• Osastointimenetelmään yhdistettynä tai yksittäisenä toimintona voidaan käyttää myös kohdepoistoimuria vähentämään pölymäärää purkukohteessa.

• Menetelmissä tulee huolehtia poistoilman puhdistamisesta.

• Pienet asbestipurut voidaan toteuttaa myös pussipurkumenetelmällä, jossa kohde suljetaan purkupussiin ja purku suoritetaan pussissa ulkopuolelta käsin. Vaikka työntekijä on erotettu asbestipölystä kohteen pussituksella, tulee suojavarusteita käyttää työturvallisuuden varmistamiseksi, esimerkiksi pussin repeytymisen varalta.


ASBESTI

• Asbestipurkutyö viimeistellään puhdistamalla pinnat,

jotka ovat purettaessa saattaneet likaantua.

• Työn laatu varmistetaan tilasta otettavilla ilmanäytteillä,

ennen ja jälkeen purun.

• Purkutyön aikana seurataan työntekijän altistumista

ilmanäytteillä maskin sisältä.


MELU

• Työmaamelunhallinta liittyy tiiviisti niin työturvallisuuteen

kuin työmaaympäristön viihtyisyyteen. Kovaa melua

aiheuttava työt vaativat melunhallintasuunnitelman, eikä

niitä saa tehdä yöaikaan. Melunhallinnan toteutuksesta

vastuu on jokaisella työntekijällä.


MELU

Melunhallintaa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavin keinoin:

• Melunlähteen poistaminen (esim. hiljaisempien työvälineiden käyttö, kuten sähkölaitteet paineilmatyökalujen sijaan)

• Meluntorjunta lähteellä (sijainnin vaihtaminen, eristäminen, vaimentavat materiaalit, työvälineiden valinta)

• Yleiset meluntorjuntakeinot (työlaitteiden ja työpisteiden sijainti, työmaahallinta)

• Henkilökohtaisten suojainten käyttö

• Henkilökohtaisten suojaimien käyttö on kuitenkin viimeinen vaihtoehto, eli ensisijaisesti melutasoa tulisi saada madallettua muilla keinoilla.


MELU

MELUILMOITUS

• Toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus

rakentamisesta, yleisötilaisuudesta tai muusta tilapäistä

melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai

tapahtumasta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa

olevan erityisen häiritsevää.

• Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen

ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, kuitenkin

viimeistään 30 vuorokautta ennen tätä ajankohtaa, jollei

kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätä tätä

lyhyemmästä ajasta.


KEMIKAALIT

• Työmaalla käytettävät kemikaalit tulee varastoida

lukittuun tilaan ja niistä tulee olla ajan tasalla oleva

kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet.

• Vaarallisia aineita käsiteltäessä on muistettava käyttää

oikeanlaisia suojavarusteita (suojalasit, hengityssuojain

jne.) ja huomioitava yleinen huolellisuus, jotteivät

kemikaalit leviä ympäristöön.

• Työnantajan on laadittava luettelo kaikista työmaalla

käytetyistä kemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla.

Luettelo ja vaarallisten aineiden

käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä kaikkien

työntekijöiden nähtävillä.


KEMIKAALIT

• Kemikaaleja on mahdollista korvata ympäristön ja työturvallisuuden kannalta vähemmän haitallisilla tuotteilla, kuten korvaamalla liuotinaineita sisältävät maalit, liimat ja lakat vesiliukoisilla tuotteilla. Tämä on tehokas tapa vähentää ympäristö- ja työturvallisuusriskiä. Lisäksi syöpävaaralliset aineet tulee korvata vaarattomilla.

• Kemikaalit tulee säilyttää turvallisuuden ja selkeyden vuoksi omissa astioissaan hyvin merkittynä ja varoitusmerkeillä varustettuina. Kemikaalien varoitusmerkit muuttuvat ja vanhat oranssi-mustat -merkinnät korvataan puna-valko-mustilla -merkeillä. Vanhoja varoitusmerkkejä saa kemikaalista riippuen olla markkinoilla olevissa tuotteissa vuoteen 2017 asti.

• Kemikaalit ja muut vaaralliset aineet luetaan vaarallisiksi jätteiksi. Tällaisen aineen jäädessä turhaksi tulee se toimittaa vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Vaarallisia jätteitä koskevat mm. kirjanpitovelvollisuus sekä erillään pitovelvollisuus.


Lähteet:

Rakentamisen ympäristövaikutukset

(www.ymparistoosaava.fi/rakennusala)


Yritysturvallisuus


OAMK



• Yritysturvallisuus

– henkilöturvallisuus

– kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus

– rikosturvallisuus

– pelastustoiminta

– valmiussuunnittelu

– ympäristöturvallisuus

– tietoturvallisuus

– tuotannon ja toiminnan turvallisuus

– ulkomaan toimintojen turvallisuus




• YRITYSTURVALLISUUS

• henkilöturvallisuus

• Tavoitteena on vähentää henkilöstöön kohdistuvia tai henkilöstöstä

aiheutuvia riskejä yrityksen toiminnalle. Tarkastelun kohteena ovat yrityksen

toimintaan liittyvät henkilöt kuten oma henkilöstö, asiakkaat ja vierailijat.

Henkilöturvallisuus koostuu muun muassa seuraavista

asiakokonaisuuksista:

• asiakkaiden turvallisuus

• yrityksen henkilöiden turvallisuus

• kodin ja perheen turvallisuus

• matkustusturvallisuus

• henkilösuojaus erityistapauksissa

• tavoitettavuus- ja hälytysjärjestelmät

• varamiesjärjestelyt

• luotettavuusmenettelyt (turvallisuusselvitykset, huumetestit ja

koeostotoiminta)

• Henkilöturvallisuuteen kohdistuvat uhat voivat siis tulla joko yrityksen sisä-

tai ulkopuolelta. 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK



• Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus

• Tavoitteena on suojata yritys, omaisuus ja henkilöstö erilaisten

suojauskeinojen avulla. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus koostuu muun

muassa seuraavista asiakokonaisuuksista:

• toimitilaturvallisuusluokitus ja luokituksen mukainen suojaus

• rakenteellinen turvallisuus (avainhallinta, lukitus, aidat, portit, valaistus,

rakenteellinen murtosuojaus, kassa-, turva-, paloturvakaapit,

arvosäilytysyksiköt turvallisuusrakenteet kiinteistötekniikka)

• turvallisuusvalvonta (tekninen turvallisuusvalvonta henkilöstön, vieraiden ja

ajoneuvojen ohjaus, vartiointi ja valvomotoiminta)

• kokousten ja neuvottelujen turvallisuus

• sopimushallinta ja ulkoistaminen

• ylläpito ja huoltosopimukset, tarkastukset.




• Rikosturvallisuus

• Tavoitteena on yrityksen toiminnan, henkilöstön ja omaisuuden

suojeleminen yrityksen sisältä ja ulkopuolelta uhkaavalta rikollisuudelta.

Rikosturvallisuus koostuu muun muassa seuraavista asiakokonaisuuksista:

• rikosriskien hallintakeinot (ennalta ehkäisevät toimenpiteet, toimenpiteet

rikosten ilmisaamiseksi, toiminta rikostapauksessa)

• teknisten laitteiden huolto ja kunnossapito (ulkoistaminen,

partnerisopimukset)

• yhteistoiminta viranomaisten kanssa.




• Pelastustoiminta

• Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hallita erilaisia onnettomuusriskejä.

Pelastustoiminnan taustalla on useita säädöksiä ja teknisiä rakennusmääräyksiä.

Pelastustoiminta koostuu muun muassa seuraavista asiakokonaisuuksista:

• yrityksen varautumis- ja suunnitelmavelvoitteet

• pelastussuunnitelma

• varautuminen suuronnettomuuksiin (tulipalot, kemikaali-, kaasuja

säteilyonnettomuudet)

• vakuutusyhtiöiden suojeluehdot ja suojeluohjeet

• paloturvallisuus (rakennusten paloturvallisuus: paloluokittelu, kantavat rakenteet,

palo-osastointi, pelastus- ja sammutusjärjestelyt, tuhopolttojen torjunta)

• teknillinen turvallisuustaso (alkusammutuskalusto, automaattinen paloilmoitin,

automaattinen sammutuslaitteisto, savunpoisto, turva- ja merkkivalaistus,

turvallisuusopasteet)

• tulitöiden turvallisuus

• pelastusalan laitteiden määräaikaistarkastukset, kunnossapito-ohjelmat ja huolto.




• Tulityökortti

• Tilapäisellä tulityöpaikalla tulitöitä tekevällä henkilöllä on oltava Suomen

Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä voimassa oleva

tulityökortti. Suomessa myönnetty tulityökortti on voimassa Pohjoismaissa ja

vastaavasti muissa Pohjoismaissa myönnetty tulityökortti hyväksytään

Suomessa. Kortti on voimassa viisi vuotta koulutuksen suoritusajasta

lähtien.

• Tulitöihin kuuluvat työt, joissa on kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta

lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä ovat esimerkiksi kaasuja

kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista

syntyy kipinöitä sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai

kuumailmapuhallinta. Ennen tulitöiden aloittamista on harkittava

vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla

edellyttää aina yrityksen valvontasuunnitelman mukaisen työkohtaisen,

kirjallisen tulityöluvan.




• Ensiapuvalmius

• Ensiavulla tarkoitetaan tapahtumapaikalla tai sen läheisyydessä annettavaa

välitöntä apua loukkaantuneelle tai sairauskohtauksen saaneelle. Työpaikan

ensiapuvalmiuden järjestämisestä on vastuussa työnantaja, kun taas

työterveyshuollon ammattihenkilöt arvioivat koulutuksen ja välineiden

tarpeen. Työpaikkojen ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi on otettava

huomioon ensiaputaitoiset henkilöt, asianmukaiset välineet ja tarvikkeet

sekä menettelytapaohjeet työpaikan erityisolosuhteiden, kuten eri

kemikaalien aiheuttamat vaarat.

• Ensiavun peruskurssi antaa perustiedot ja -taidot auttaa hätätilanteessa ja

tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa. Riittäväksi

ensiapukoulutukseksi katsotaan 16 tunnista koostuvan kurssin EA1

suorittaminen, joka on voimassa kolme vuotta. Kurssitodistus on pätevä

kaikissa Euroopan maissa. Kurssin EA 1 sisältö käsittelee seuraavia asioita:

tapaturmia ja niiden yleisyyttä, toimintaa tapahtumapaikalla, potilaan

tutkimista, elvytystapahtumaa, sairauskohtauksia, haavoja ja murtumia,

myrkytyksiä ja palovammoja.




• Valmiussuunnittelu

• Valmiussuunnittelu koskee tiettyjä tärkeysluokiteltuja yrityksiä ja perustuu

lainsäädäntöön. Valmiussuunnittelulla pyritään turvaamaan yhteiskunnalle

välttämättömien tuotteiden ja palveluiden saatavuus kaikissa olosuhteissa.

Valmiustarkastuksissa arvioidaan toimenpiteiden riittävyyttä suhteessa

asetettuihin velvoitteisiin. Valmiussuunnittelu koostuu muun muassa

seuraavien asioiden tarkastelusta:

• varautuminen poikkeusoloihin

• tuotannon ja toiminnan suunnittelu

• riskiarvioinnin tarkistaminen poikkeusoloihin soveltuvina

• energiahuolto

• raaka-aineet, koneet ja laitteet

• korjaus- ja huoltotoiminta, varaosat

• materiaalivarastointi

• alihankinta- ja muut palvelutyöt

• henkilövaraukset (VAP-menettely).




• Tietoturvallisuus

• Tietoturvallisuus muodostuu useista toimenpiteistä, joilla pyritään

turvaamaan tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus.

Tietoturvallisuus koostuu muun muassa seuraavien asioiden tarkastelusta:

• tietojen merkityksen arviointi organisaatiolle

• tietojen luokittelu ja käsittely eri luottamuksellisuusluokissa

• hallinnollinen tietoturvallisuus (turvallisuusselvitykset,

salassapitosopimukset)

• tietosuoja (yksityisyyden suoja)

• tietotekninen turvallisuus (tietotekniikka, tietoliikenne ja mikroelektroniikka)

• tietosodankäynti (tietojen ja -järjestelmien laajamittainen sabotointi ja

toiminnan lamaannuttaminen)

• tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuuden varmistaminen.




• Tuotannon ja toiminnan turvallisuus

• Tuotannon ja toiminnan turvallisuuden avulla pyritään takaamaan toiminnan

häiriöttömyys. Toiminnan häiriöttömyys edellyttää myös kaikkien muiden

yritysturvallisuuden osa-alueiden kunnossa olemista. Tuotannon ja

toiminnan turvallisuus koostuu muun muassa seuraavien asioiden

tarkastelusta:

• jatkuvuussuunnittelu riskien arvioinnin perusteella

• liiketoimintariskien arviointi ja vaihtoehtosuunnittelu

• tuotevastuu ja -turvallisuus

• varastointi ja kuljetukset

• palvelujen turvallisuus

• logistiikkaturvallisuus

• maksuliikenteen turvallisuus

• arvo-omaisuuden säilytys

• sopimusten (tieto)turvallisuus

• alihankkijat ja palvelutoimittajat.


LÄHTEET

Työsuojelun verkkokurssi TyVe

Tampereen teknillinen yliopisto

Turvallisuustekniikan laitos
