Herttoniemen yritysalueen ja Roihupellon teollisuusalueen tulevaisuus

LÄPIKULKUALUEISTA KIEHTOVAKSI KAUPUNGIKSI

HERTTONIEMEN YRITYSALUE JA ROIHUPELLON TEOLLISUUSALUE - ELÄVÄÄ KAUPUNKIA VAI JOUTOMAATA?

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laatiman tuoreen yleiskaavaluonnoksen (Visio 2050) mukaan Herttoniemen yritysaluetta sekä Roihupellon teollisuusaluetta oltaisiin säilyttämässä pääpiirteittäin nykyisen kaltaisessa käyttötarkoituksessaan, yrittämisen ja teollisuuden käytössä. Herttoniemen yritysalueen osalta tilanne olisi tuoreen suunnitelmaperiaateluonnoksen mukaan muuttumassa hiukan siten, että aivan alueen eteläosissa oltaisiin sallimassa myös asumista ja kauppaa muun alueen säilyessä yhä lähinnä yrittämisen, teollisuuden ja varastoinnin käytössä. Alueen ilmettä on tarkoitus päivittää Designpääkatuhankkeen kautta. Mielestämme nyt on kuitenkin aika tarkastella koko teollisuusaluekokonaisuuden, sekä Herttoniemen että Roihupellon, toimivuutta ja käyttötarkoituksia ja miettiä millaista kaupunkia haluamme alueelle tulevaisuudessa rakentaa.

Kun Herttoniemen yritysalue ja Roihupellon teollisuusalue aikoinaan rakennettiin, ovat alueet sijainneet kaupungin laitamilla ja palvelleet käytössään kaupunkilaisia hyvin. Vuosikymmenien aikana kaupunki on kuitenkin kasvanut alueiden ohi pitkälle kohti itää. Teollisuusalueet ovat jääneet kaupungin sisään eivätkä enää palvele kaupunkilaisia ja kaupungin suotuisaa kehitystä kuten tähän asti. Näemme, ettei kovaa vauhtia kasvavalla Helsingillä ole varaa jättää alueita uudistamatta ja tiivistämättä. Helsinkiä vaivaa pula asuntotonteista. Monet Helsingin itäisistä kau-punginosista on aikoinaan rakennettu liian väljiksi ja yksipuolisiksi ja alueet kärsivät vajaakäytöstä - samaan aikaan kun uutta tilaa rakentamiselle haetaan esimerkiksi luontokohteista.

Herttoniemen yritysalueen ja Roihupellon teollisuusalueen käyttötarkoitus kan-nattaakin pohtia uusiksi perusteellisesti nyt kun mietitään suuntalinjoja Helsingin kehitykselle vuosikymmeniksi eteenpäin. Nyt päätetään, millaista kaupunkia itäiseen Helsinkiin tehdään.

Yleiskaavaluonnos 2050/KSV, Herttoniemen ja Roihupellon alueet

Ehdotelmassa käsitelty alue

YHTEISSUUNNITTELULLA UUSIA IDEOITA

Kevään 2015 aikana olemme ideoineet yhdessä alueista kiinnostuneiden kaupunkilaisten kanssa millaista kaupunkia Herttoniemen yritysalueelle ja Roihupellon teollisuusalueelle voisi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä rakentua mikäli kaava sallisi alueelle muutakin kuin teollisuutta ja yrittämistä. Johtoajatuksena alueisiin perhtymisessäja suunnittelussa on ollut kysymys: millainen olisi elävä, tiivis ja toiminnoiltaan sekoittu-nut Herttoniemi ja Roihupelto?

Visiointi sai alkunsa Herttoniemen Treffipubissa helmikuussa 2015 pidetystä avoimesta keskustelutilaisuudesta. Tilaisuuteen osallistui Kaupunkisuunnitteluviraston edustajia, kau-punkisuunnitteluaktiiveja sekä noin 30 aiheesta kiinnostunutta kaupunkilaista. Paikalla oli monia lähialueiden asukkaita joita teollisuusalueiden tila ja tulevaisuus kiinnostaa.

Tilaisuuden jälkeen keskustelu ja ideointi on jatkunut Facebook-ryhmässä yli 40 ihmisen voimin. Matkanvarrella olemme tutustuneet teollisuusalueisiin esimerkiksi kaavakävelyn ja valokuvaamisen merkeissä. Olemme etsineet inspiroivia referenssejä vastaavista kohteista maailmalla ja miettineet mikä voisi toimia omalla suunnittelualueellamme. Tämän jälkeen olemme ideoineet alueiden tulevaisuutta rakentamalla työpajoissa erilaisia prototyyppejä, skaalaltaan sekä isoista että pienistä ideoista.

Osa alla esitellyistä ideoistamme liittyy suoraan kaavoituksen ja siihen millaista toi-mintaa kaavat alueilla sallivat ja eivät salli. Osa ideoista taas ottaa kantaa kaupungin kehitykseen muilla tasoilla. Ideoimme alueiden tulevaisuutta työpajoissa muodostunei-den kuuden teeman kautta. Toivomme, että työmme inspiroisi ja tukisi suunnittelusta vastaavien virastojen työtä, alueen yrittäjiä ja maanomistajia - mutta myös aktiivisia kaupunginosatoimijoita ja kaupunkilaisia, joilla on mahdollisuus tehdä alueesta elävää kaupunkia.

KUUSI TEEMAA 1. TOIMINTOJEN SEKOITTUMINEN JA TIIVIS KAUPUNKI OVAT TULEVAISUUTTA - MYÖS HERTTONIEMESSÄ JA ROIHUPELLOSSA

2. UUSI AMMATTIOPPILAITOS SEKÄ OPISKELIJA-ASUMISEN MAHDOLLISUUDET

3. KOKEELLISEN RAKENTAMISEN JA INNOVAA-TIOIDEN KAUPUNGINOSA?

4. ROIHUPELLOSTA KAUPUNKIKULTTUURIN ITÄINEN KESKITTYMÄ

5. VÄLIAIKAISTEN KÄYTTÖMUOTOJEN KEHIT-TÄMINEN JA TUKEMINEN LUO UUTTA KAU-PUNKIA

6. LÄPIKULKUALUEISTA UUDEKSI, KIINNOSTAVAKSI KAUPUNGINOSAKSI

roihu-pelto

siilitie

itäkeskus

hertto-niemi

6.3.1.

4.2.

5.

1. TOIMINTOJEN SEKOITTUMINEN JA TIIVIS KAUPUNKI OVAT TULEVAISUUTTA - MYÖS HERTTONIEMESSÄ JA ROIHUPELLOSSA

Herttoniemen yritysalueen ja Roihupellon teollisuusalueen parhaisiin puoliin kuuluvat loistavat julkisen liikenteen yhteydet, jotka pohjautuvat metroon sekä bussiliikenteeseen. Tulevaisuudessa nämä liikenneyhteydet paranevat entisestäänesimerkiksi suunnitellun Jokeri 2:n myötä. Loistaviin liikenneyhteyksiin ja alueiden keskeiseen sijaintiin nähden sekä Hert-toniemen yritysalue että Roihupelto ovat liian väljästi rakennettuja, yksipuolisia ja kehittymättömiä. Alueiden säilyttämistä yksinomaan teollisuuden ja yrittämisen käytössä on perusteltu työpaikkojen säilyttämisellä Helsingissä.

Luvut kuitenkin kertovat, ettei keskittäminen ole toiminut edes työpaikkojen luomisessa. Vuonna 2014 Herttoniemen yri-tysalueella oli 5076 työpaikkaa ja Roihupellon alueella 3243. Vertailun vuoksi esimerkiksi yhteensä noin saman kokoisella alueella Vallilassa oli vuonna 2014 työpaikkoja noin 19 354. Asukkaita Vallilassa oli vuoden 2014 laskennassa puolestaan yli 8589, kun kun taas Herttoniemen yritysalueella 415 ja Roihupellossa 19 asukasta. Tyhjien toimitilojen määrä Roihu-pellon ja Herttoniemen alueella on tällä hetkellä yli 25%, noin 100 000m2. Näemme, että alueiden kehittäminen vain yrittämisen ja teollisuuden tarkoituksiin ei ole kenenkään etu. Tuoreen Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaateluon-noksen mukaan alueen maanomistajilta on tullutkin aloitteita liittyen asuntorakentamisen sallimiseen tonteilla jotka ovat jo kauan olleet vajaakäytöllä.

Yrittämistä ja teollisuutta mahtuu alueille vaikka alue täydentyisikin tiiviillä asumisella. Tällä hetkellä alueen kaava ei salli esimerkiksi vähittäistavarakauppaa. Asukkaiden saapuminen alueella loisi kuitenkin kysyntää ja tarvetta tällaisillekin palve-luille. Sekä Herttoniemen yritysalueella että Roihupellossa on jo lukuisia lounasravintoloita jotka ovat palvelleet alueella työskenteleviä ja asioivia. Mikäli alueille sallittaisiin myös asuntorakentamista, tämänkaltaisten palveluiden kysyntä vah-vistuisi entisestään. Tällöin myös myöhempään auki oleville ravintoloille olisi kysyntää, mikä tarkoittaisi lisää asiakkaita ja mahdollisuuksia alueen nykyisille sekä myös uusille yrittäjille.

Urbaani asuinrakentaminen, jossa voisivat yhdistyä sekä katutason liiketilat että ylempien kerroksien asuinneliöt, voisi levittäytyä pikkuhiljaa esimerkiksi alueen eteläosasta sekä Siilitien metroaseman ympäristöstä. Kaupunkisuunnitteluvirastos-sa valmistellaankin tällä hetkellä asemakaavan muutosta Herttoniemen yritysalueen eteläreunassa. Puusepänkadun ja Kirvesmiehenkadun välissä olevaan kortteliin suunnitellaan asuinkerrostaloja sekä katutason liiketiloja. Pidämme tätä suun-tausta hyvänä alueen kehittymisen kannalta. Tästä korttelista yhdistettyjen asuin- ja yrityskiinteistöjen rakentaminen voisi levitä muuallekin Herttoniemen yritysalueelle sekä Roihupeltoon. Toiseksi asuinrakentamisen aloituspisteeksi ehdotamme Siilitien metroaseman lähistöä sekä tulevaisuudessa mahdollisen Roihupellon metropysäkin ympäristöä.

Kuva: Risto Sihvonen

Asuinkerrokset umpikorttelimaisesti liiketilojen päällä.

Muuntojoustava pilarirunko.

Katot asukkaiden käyttöön: viljeylpalstat, kasvihuoneet, grillauspaikat ja oleskelutilat.

Suojaisa sisäpiha: lasten leikkipaikat ja oleskelu.

Teollisuus-, toimi- ja liiketilaa.

Kivijalkaliikkeitä kaksi kerrosta.Autopaikat kellarissa, asiakaspaikat kadun varressa.

2. UUSI AMMATTIOPPILAITOS SEKÄ OPISKELIJA-ASUMISEN MAHDOLLISUUDET

Roihupeltoon, Holkkitie viiden tontille on suunnitteilla Stadin ammattiopiston rakennuksia. Oppilaitokseen sijoittuisi opiske-lemaan noin 2000 tekniikan ja liikennealan opiskelijaa. Opiskelijoiden tulo alueelle kasvattaa Roihupellon alueen palve-lutarpeita ja tukisi esimerkiksi päivittäistavarakauppa- sekä ravintola-alan yrittämistä alueella. Tällä hetkellä kaava ei kuitenkaan salli esimerkiksi päivittäistavarakauppaa alueella. Mielestämme kaupan kieltämiseen alueella ei ole perustel-tuja syitä. Myös lähiseutujen kuten Karhunkaatajan alueen jo olemassaolevat asukkaat hyötyisivät päivittäistavarakaupan läheisyydestä.

Vaikka tilaa olisi, oppilaitoksen alueelle ei ole kuitenkaan suunniteltu esimerkiksi opiskelija-asumista sillä nykyinen kaava ei asumista salli. Kuten kaikista kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, niin myös opiskelija-asunnoista on Helsingissä huutava pula. Tällaista asumista voitaisiin hyvin sijoittaa myös uudistuvaan Roihupeltoon sekä Herttoniemen yritysalueelle. Asumisen ansiosta alueet olisivat tasaisemmin käytössä ympäri vuorokauden - tällä hetkellä teollisuusalueilla on elämää lähinnä vain arkipäivisin mikä lisää alueen kokemista turvattomana iltaisin ja yöaikaan.

Opiskelijakampuksen sijoittuminen alueelle olisi tervetullut piristysruiske, joka voisi pikkuhiljaa muuntaa koko alueen luon-netta elävämpään ja avoimempaan suuntaan.

Kuva: Risto Sihvonen

Arvokasta rakennusmaata säästyy kun hallirakennukset sijoitetaan yhden riittävän ison pihan ympärille. Hallien katot hyötykäyttöön esim. aurinkopaneeleille tai kaupunkiviljelypalstoiksi.

Opistorakennus arvoisensa näköinen.Tehokkuutta saadaan rakentamalla rohkeasti ylöspäin.

Katujen varsilla on asuntoja. Tässä ehdotuksessaasuntoja on yli tuhannelle opiskelijalle.

Katutasossa on kivijalkaliikkeitä jotka palvelevatopiston lisäksi alueen nykyisiä toimijoita.

3. KOKEELLISEN RAKENTAMISEN JA INNOVAATIOIDEN KAUPUNGINOSA?

Herttoniemen yritysalue sekä Roihupelto ovat alueita, joissa historiallisesti merkittävien rakennusten ja suojeltavan luon-non määrä on lähes olematon. Alueet ovat nykyisellään melko piirteettömiä, henkilöautoiluun kannustavia läpikulku-alueita, joihin pysähdytään korkeintaan hetkeksi asioimaan ja poistutaan mahdollisimman nopeasti. Tämän nykytilanteen pitäisi mielestämme mahdollistaa sen, että alueen käyttötarkoitusta voitaisiin miettiä uudelleen puhtaalta pöydältä - nykyistä käyttötarkoitusta unohtamatta.

Alueista voisikin luoda Itä-Helsinkiin uudenlaisen rohkean, kokeellisen ja innovatiivisen rakentamisen ja kaupunkielämän alueen, jossa voisi vapaammin sallia kokeilevaa kaupunkirakentamista. Erilaiset kokeilut voisivat tuottaa arvokasta käytännön tietoa ja osaamista erilaisten urbaanien rakentamisratkaisujen kehittämiseen ja levittämiseen. Alueelle sopisi rohkea arkkitehtuuri joka edustaa uudenlaista, urbaania elämäntapaa. Tiiviit umpikorttelit ehkäisisivät meluhaittoja ja loisivat viihtyisiä, suojaisia sisäpihojen saarekkeita industriaaliseen ympäristöön. Alueelle sopisi hyvin myös korkea rakentaminen, jossa katutason tilat olisi varattu yrittämiselle ja yläkerrokset asumiselle. Korkeimmalla sijaitsevista asunnoista olisi myös merinäköala, mikä nostaisi alueen arvoa.

Alueilla voisi kokeilla rohkeasti myös muita tulevaisuuden ratkaisuja. Laaksomainen alue sopisi sijaintinsa vuoksi erinomais-esti esimerkiksi aurinkoenergian tuotantoon. Alueen nykyisessä rakennuskannassa on paljon tasakattoa jota voisi ja kann-attaisi hyödyntää jo nyt niin pitkälle kuin rakennusten rakenteet sallivat. Tasakatot voisi ottaa tehokkaammin hyötykäyttöön aurinkoenergiantuotannon lisäksi esimerkiksi kaupunkiviljelyn ja oleskelutilojen muodossa. Katoille mahtuisi yhteisöllisiä viljelypalstoja, kasvihuoneita, viherkattoja ja rauhallisia oleskelualueita grillipaikkoineen. Alueista voisi tehdä esimerkiksi viherkattorakentamisen pioneerialueen Helsingissä.

Kuva: Johanna Laukkanen ja Heta Happonen

4. ROIHUPELLOSTA KAUPUNKIKULTTUURIN ITÄINEN KESKITTYMÄ

Roihupellon yleisilme on nykyisellään karu ja autio. Vaikka osassa rakennuksista on liiketoimintaa, paljon tilaa on tyhjillään ja odottaa uudenlaista käyttöä. Päivisin alueella on jonkin verran liikettä mutta iltaisin alue on täysin vailla elämää. Alueen vieressä asuville Roihupelto hahmottuu autiona, luontaantyöntävänä “epäkaupunginosana”. Alueella on kuitenkin paljonpotentiaalia muuttua eläväksi kaupunkikulttuurin keskukseksi. Samalla kun alueella säilyy myös nykyisenkaltaista yrittämistä, voisi Roihupellon keskiosaa kehittää Itä-Helsingin omana kaupunkilaislähtöisen kulttuurin keskuksena joka elävöittäisi koko aluetta. Roihupellon tyhjät toimitilat ovat houkutelleet paikalla elävän taitelijayhteisön: alueella on jo nyt yli 70 taiteilijan työtilat. Taiteilijoiden läsnäolo alueella olisi hyvä saa-da näkyväksi myös rakennusten ulkopuolelle esimerkiksi erilaisten tila- ja ympäristötaideteosten kuten vaikkapa seinä- ja katumaalauksien muodossa. Alueen yrittäjiä voisi kannustaa tarjoamaan tyhjiä tiloja muuhunkin kuin perinteiseen yritystoimintaan.

Lisäksi Roihupellon alue sopisi hyvin monenlaisen harrastustoiminnan edistämiseen. Alueen luonteeseen sopisivat esimerkiksi talviskeittaushalli, bändikämpät, luvalliset graffitiseinät sekä erilaiset vapaamuotoiset työtilat kaupunkilaisille. Tällaisten tilojen ja toimintapaikkojen kysyntä kasvaisi etenkin mikäli alueelle sijoittuisi opiskelija-asumista. Vanhat teol-lisuushallit ja industrialistishenkinen ympäristö vetäisi käyttäjiä myös Itäkeskuksesta, Herttoniemestä ja Myllypurosta, joista alueelle on hyvät kulkuyhteydet. Roihupellossa olisi potentiaalia kasvaa “Itä-Helsingin Kaapelitehtaaksi”.

Kuva: Johanna Laukkanen ja Heta happonen

5. VÄLIAIKAISTEN KÄYTTÖMUOTOJEN KEHITTÄMINEN JA TUKEMINEN LUO UUTTA KAUPUNKIA

Kalasatama on hyvä esimerkki siitä kuinka alueen väliaikainen käyttö ja uudenlainen kaupunkikulttuuri on luonut alueelle identiteettiä ja kiinnostavuutta jo ennen kuin rakentaminen on alkanut. Kaavoitusprosessit ovat hitaita ja useissa tapauk-sissa vie vuosia ennen kuin rakentaminen voidaan aloittaa. Tällä välin alueet ovat usein käyttämättä mikä lisää alueiden mainetta epäsiistinä ja jopa turvattomana. Näin vaikuttaa käyneen myös Herttoniemen yritysalueella ja Roihupellossa.

Kaavamuutoksia ja rakentamista odotellessa Herttoniemen yritysalueella ja Roihupellossa voisi sallia ja kaupungin taholta myös rohkaista väliaikaista maankäyttöä sekä uudenlaista kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaislähtöistä toimintaa. Tyhjillään tai vajaalla käytöllä olevilla tonteilla voisi sallia ja kokeilla esimerkiksi konttiasumista ja -yrittämistä. Kokeellista konttiasumista on Helsingissä jo kokeiltukin, ja tällainen toiminta voisi sopia myös Herttoniemeen ja Roihupeltoon. Tyhjillä tonteilla voisi kesäisin järjestää myyjäisiä ja tapahtumia, lumisina talvina tyhjälle tontille voisi rakentaa vaikkapa liukumäen lapsille. Alueelle sopisi erinomaisesti myös väliaikainen palstaviljely. Helsingissä viljelypalstoista on pulaa - usein palstoja saa odottaa jopa vuosia. Herttoniemessä ja Roihupellossa on runsaasti rakentamista odottavaa tyhjää tilaa jonka voisi ottaa hyötykäyttöön esimerkiksi väliaikaisten viljelypalstojen ja viljelylaatikoiden muodossa. Metron ansiosta alueelle on loista-vat kulkuyhteydet kaupunkiviljelijöille. Viljelytoiminta elävöittäisi aluetta ja toisi sille uusia käyttäjiä. Samalla viljeleminen myös maisemoisi tontteja jotka muuten olisivat vuosia pusikoituneina, rakentamista odottamassa.

Kuva: Johanna Laukkanen ja Heta Happonen

6. LÄPIKULKUALUEISTA UUDEKSI, KIINNOSTAVAKSI KAUPUNGINOSAKSI

Tuoreen yleiskaavaluonnoksen mukaan Helsingin sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolelta muutetaan vaiheittain kau-punkibulevardeiksi, joiden ympäristöä kehitetään tiiviisti asutuksi ja viihtyisäksi. Itäväylän bulevardisointi muuttaa tule-vaisuudessa myös Herttoniemen ja Roihupellon luonnetta. Millaista kaupunkia haluamme silloin Herttoniemessä ja Roihu-pellossa olevan?

Tällä hetkellä Herttoniemen yritysalue ja Roihupelto eivät hahmotu kaupunkilaisille kaupunginosina vaan eräänlaisina nopean läpikulun paikkoina, joihin pysähdytään korkeintaan pikaisesti asioimaan. Alueilla liikkuessa käy ilmi, että alueet on suunniteltu lähinnä yksityisautoilua tukeviksi. Pyöräillen ja jalkaisin liikkuville alueet eivät tarjoa nykyisellään mitään. Teollisuusalueet myös erottavat toisistaan Roihuvuoren ja vanhan Herttoniemen alueet - liikkuminen näiden alueiden välillä pyöräillen ja jalan on haastavaa. Kun alueita suunnitellaan tulevaisuudessa, toivottavasti tiiviin ja sekoittuneen kaupungin ehdoilla, on kiinnitettävä huomiota siihen miten alueiden identiteettiä ja viihtyisyyttä kehitetään ei vain yksityisautoilun vaan myös kevyen liikenteen, julkisen liikenteen ja asukkaiden näkökulmasta. Yhdistetään ympäröiviä kaupunginosia rakentamalla poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä Roihuvuoren ja vanhan Herttoniemen välillä alueiden läpi. Kevyen liikenteen kulkuyhteyksien lisäämistä kaipaa-vat sekä nykyiset ja tulevat asukkaat että alueille tulevaisuudessa sijoittuvat opiskelijat.

LÄHTEET

Helsingin kaupungin tietokeskus, 2015. Helsinki alueittain 2014.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 23.4.2015. Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet, luonnos. Helsingin yleiskaavasivusto. www.yleiskaava.fiHernberg, Hella. 2013. Tyhjät tilat - Näkökulmia rakennusten uuskäyttöön.

HAVAINNEKUVAT JA PIIRROKSET Havainnekuvat: Johanna Laukkanen ja Risto Sihvonen Piirrokset: Heta Happonen

RYHMÄN YHTEYSTIEDOT

Yhteyshenkilö:Johanna Laukkanen,p. 040-5705152kiitolaukkanen@gmail.com Suuriresoluutioiset havainnekuvat saatavilla yhteyshenkilöltä. Herttoniemen yritysalueen ja Roihupellon teollisuusalueen ideointiryhmä Facebookissa: https://www.facebook.com/groups/578292992307487/?fref=ts