Laihian perusopetuksen opetussuunnitelma 2011

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 1.luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelma sisältö

2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen toiminta-ajatus ja tehtävä 2.3 Perusopetuksen järjestäminen 2.4 Perusopetuksen rakenne 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri

3.2.1 Hulmin koulu 3.2.2 Isokylän koulu 3.2.3 Keskuskoulu 3.2.4 Kirkonkylän koulu 3.2.5 Kylänpään koulu 3.2.6 Perälän koulu

3.3 Opetuksen eriyttäminen, opetusmenetelmät ja työtavat 4. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1 Opiskelun ja koulunkäynnin yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.2.1 Pedagoginen arvio 4.3 Erityinen tuki 4.3.1 Pedagoginen selvitys 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat 4.5.1 Oppimissuunnitelma 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.luku Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot

5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.1.3 Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus

5.1.5.1 Muutos koulun aloittamisiässä 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu

5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta

5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

5.4.1 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 5.4.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

6.1 Saamelaiset 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus

Suomi äidinkielenä 7.3 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli 7.4 Matematiikka 7.5 Ympäristö- ja luonnontieto 7.6 Biologia ja maantieto 7.7 Fysiikka ja kemia 7.8 Terveystieto 7.9 Uskonto

Evankelisluterilainen uskonto 7.10 Historia 7.11 Yhteiskuntaoppi 7.12 Musiikki 7.13 Kuvataide 7.14 Käsityö 7.15 Liikunta 7.16 Kotitalous 7.17 Valinnaiset aineet

Biologia Ekonomia

Englanti

Historia Kuvataide Liikunta Matematiikka Ranska Ruotsi Saksa Tietotekniikka Uskonto Yhteiskuntaoppi Äidinkieli

7.18 Oppilaanohjaus

8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Hojks/Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Liite 3 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 4 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 5 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi

1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä tavoitteineen ja muine opetuksen järjestämiseen liittyvine seikkoineen. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa tätä Laihian kunnan vahvistamaa opetussuunnitelmaa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelmasta ilmenee seuraavat seikat *arvot ja toiminta-ajatus *yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet *kieliohjelma *paikallinen tuntijako *toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset *opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus *opetuksen mahdollinen eheyttäminen *aihekokonaisuuksien toteuttaminen *opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa *valinnaisuuden opetus *tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle *yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa *yhteistyö muiden toimijoiden kansa *oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot *eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus *oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin *opinnoissa etenemisen periaatteet *todistukset *tietostrategia *toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1. Perusopetuksen arvopohja

Perusopetuksen perustana ovat arvot eli yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta arvokkaiksi koetut asiat. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoi-suuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille

valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

Arvojen paikalliset painotukset

Perustiedot ja -taidot Sosiaalisuus

Suvaitsevaisuus Hyvät käytöstavat

Pienet ryhmät Turvallisuus Riittävät resurssit Yksilöllisyys Vakituiset ja pätevät opettajat

Innostava ja kannustava ilmapiiri

Peruskoulun päättävä oppilas

Arvot voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Laihian perusopetuksen keskeiset arvot voidaan jakaa Kari E. Turusen arvojäsentelytavan mukaisesti arvostuksiin sekä eettisiin ja sosiaalisiin ihanteisiin.

Arvostukset ovat kohdearvoja, jotka suuntautuvat sisällöllisiin asioihin, kuten tietoihin ja taitoihin, terveyteen, taiteeseen, teknologiaan, luontoon ja toimintatapoihin. Arvostuksiin kuuluu myös mm. opetuksen järjestämistä ohjaavat yleiset periaatteet. Laihian perusopetuksen keskeisistä arvostuk-sista seuraavat koskevat opetuksen järjestämistä: riittävät opetusresurssit, pienet opetusryhmät ja vakituiset, pätevät opettajat. Lisäksi arvokkaaksi perusopetuksen päämääräksi nostetaan perus-tietojen ja -taitojen saavuttaminen.

Eettiset ja sosiaaliset ihanteet ovat arvoja, jotka säätelevät ihmisten vuorovaikutusta. Laihian perusopetuksen ihanteet voidaan jakaa kahteen joukkoon sen mukaan kohdistuvatko ne ihmisiin vai kouluyhteisöön. Arvokkaina kouluyhteisön ominaisuuksina pidetään turvallisuutta, yksilöllisyyttä, innostavuutta, kannustavuutta ja hyvää ilmapiiriä. Ihmisten ominaisuuksista keskeisimmiksi nousevat sosiaalisuus, suvaitsevaisuus, hyvä käytös, motivaatio jatkokoulutukseen, empaattisuus, yhteistyökyky, terve itsetunto, itsenäisyys, vastuuntunto ja toiminta yhteiskunnan lakien ja sääntöjen mukaan. 2.2. Perusopetuksen toiminta-ajatus ja tehtävä

Perusopetuksen toiminta-ajatuksena on tukea monipuolisesti lapsen kehitystä. Sillä on sekä kasvatus, että opetustehtävä.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa.

Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen.

Perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukainen opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmentyessä. Oppilaalla on oikeus myös saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihi syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Vuosiluokkien 1–2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.

Vuosiluokat 8–9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 §:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokoko-naisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuk-siksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opinto-kokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11 §:n 3. momentin säännöksiä.

LAIHIAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteensä A1 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli 2 2 2 2 3 3 2 16 B-kieli 2 2 2 6 MA 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 YMP BG FK Terveys-tieto

2

2 2 3 2 1

1 1

2 2 1

2 3 1

3 2 1

31

UE/elämän- katsomustieto

1 1 2 1 1 2 1 1 1 11

HY 1 2 2 2 3 10 Taito- ja taideaineet MU KU Käsityö LI

6 1 1 1 2

6 1 1 1 2

7 1 1 2 2

7 1 1 2 2

7 1 1 2 2

7 1 1 2 2

7 1 1 3 2

5 1 2

4 2

56 7 - 8 - 11 - 18 -

KO 3 3 OPO 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet

1 1 2 0,5 4,5 4 13

Oppilaan tuntimäärä

19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

A2-kieli 2 2 2 2 2 2 12 A2-oppilaan tuntimäärä

25 26 26 32 32 32 234

Taito- ja taideaineiden minimituntimäärä on merkitty kunkin aineen kohdalle. Taito- ja taideainesarakkeen yläreunassa oleva luku kertoo musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan tuntimäärän yhteensä. Jos minimitunnit eivät täytä koko tuntimäärää, niin koulu voi päättää mihin taito- ja taideaineeseen jäljellä olevat tunnit käyttää. Esim. 1. luokka: Musiikkia, kuvataidetta ja

käsityötä kutakin vähintään yksi viikkotunti ja liikuntaa kaksi viikkotuntia (=5 tuntia). Koulu voi päättää mihin näistä neljästä aineesta lisää yhden tunnin, koska taito- ja taideaineiden tuntimäärä tulee olla yhteensä kuusi tuntia viikossa. 3. – 5. luokille merkityt valinnaiset tunnit voi koulu oman valintansa mukaan sijoittaa minkä tahansa aineen kohdalle. Valinta voi vaihdella vuosittain esim. opettajan toiveiden mukaan. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämäärä-suuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilanne-sidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimistympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Laihian kunnan fyysinen oppimisympäristö koostuu kuudesta 1. – 6. luokkien koulusta: Hulmi, Isokylä, Jokikylä, Kirkonkylä, Kylänpää ja Perälä sekä Keskuskoulu, joka antaa opetusta 7. – 9. luokilla.

Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Aihekokonaisuudet näkyvät kunkin koulun toimintakulttuurissa.

3.2.1 Hulmin koulu

OPPIMISYMPÄRISTÖ Hulmin koulu on rakennettu vuonna 1924 ja lisärakennus, jossa liikuntasali ja lämpökeskus, saatiin vuonna 1983. Luokat ovat korkeita ja tilavia. Luokkahuoneita on kolme ja erikseen on tilat ATK:ta, teknistä työtä, tekstiilityötä, erityisopetusta ja englantia varten. Koulussa on hyvin varustettu keittola, jonka yhteydessä pieni ruokailutila. Koulun ympäristössä liikuntakenttä ja piha-alue leikkivälineineen. Erityispiirteenä piha-alueella on runsas valikoima Suomessa tavattavia puita ja pensaita. Koulun välittömässä läheisyydessä historiallinen Hulmin kasarmialue. Koko koulun henkilökunta toimii tiiviisti yhdessä oppilaiden tukena ja osallistuu erilaisiin koulun tapahtumiin. Tavoitteenamme on tarjota oppilaille uusia kokemuksia ja opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tutustumme erilaisiin viestintävälineisiin ja opettelemme etsimään erilaista tietoa niiden avulla. Samalla ohjataan oppilaita suhtautumaan kriittisesti median välittämään tietoon. TOIMINTAKULTTUURI Ehdottomasti tärkein periaate koululla on antaa riittävät perustiedot ja - taidot jatko-opiskelua varten eli laadukas perusopetus. Hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen ovat osa jokapäiväistä elämää ja painotamme myös niitä. Koululla on järjestyssäännöt ja lukuvuoden alussa opettajat sopivat myös epävirallisista säännöistä, esim. jälki-istuntojen pituudesta. Oppilailla esiin tuleviin oppimisvaikeuksiin, samoin kuin esim. kiusaamistapauksiin, pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä yhteistyö kotien kanssa ensiarvoisen tärkeää. Yhteyttä vanhempiin pidetään lähinnä vanhempainvarttien ja reissuvihkojen välityksellä. Koulun tapahtumista lähetämme kuukausitiedotteen. Koululla järjestetään joulu- ja kevätjuhla. Sekä syys- että kevätlukukaudella pyrimme järjestämään liikuntapäivän ja teatteri/ konsertti-tapahtuman mahdollisuuksien mukaan. Kevätlukukaudella pyrimme järjestämään luokkaretken tai leirikoulun.

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Tulen ajoissa kouluun. 2. Tervehdin kouluun tullessani sekä toisia oppilaita että aikuisia. 3. Tulen kouluun asianmukaisesti vaatetettuna ja terveenä. 4. Tulen sisälle aamulla vasta kellon soitua. 5. Riisun ulkovaatteeni naulakkoon hyvään järjestykseen. 6. En liiku sisällä ulkojalkineilla. 7. Oppitunti on työaikaani, jolloin osallistun yhteiseen toimintaan ja teen rauhallisesti minulle

annetut tehtävät. 8. Huolehdin tehtävistäni ja tavaroistani sekä pidän hyvän huolen myös yhteisestä omaisuudesta ja

ympäristöstä.

9. Ruokatunnilla syön riittävästi ja maistan kaikkea. 10. Menen reippaasti ulos välitunnille enkä viivyttele sisääntulossa. 11. Koulupäivän aikana pysyn koulun piha-alueella. 12. Välitunnilta menen omaan luokkaan. 13. En melua enkä juokse sisällä. 14. Koulussa en tarvitse rahaa enkä karkkia. 15. Olen rehellinen. 16. Otan toiset mukaan leikkeihin. 17. En kiusaa toisia. 18. Noudatan hyviä tapoja. 19. Lähden kotiin viivyttelemättä koulutyöni päätyttyä. 3.2.2 Isonkylän koulu

OPPIMISYMPÄRISTÖ

Isonkylän koulun fyysiseen ympäristöön kuuluu koulurakennus, jossa toimii myös Jakkulan neuvola ja erillinen liikuntasalirakennus. Rakennukset ja pihavälineet ovat melko uudet ja hyvässä kunnossa. Kullekin opetusryhmälle pyritään luomaan hyvät edellytykset oppimiselle, poistamalla mahdolliset häiriötekijät ja luomalla avoin ja myönteinen ilmapiiri jossa motivoidaan opiskelemaan ja oppimaan. Isossakylässä on etuna tällä hetkellä sopiva ryhmäkoko noin 20 oppilasta / ryhmä sekä avoin työskentelyilmapiiri koulun henkilökunnan keskuudessa, nämä asiat pyritään säilyttämään osana oppimisympäristöä. TOIMINTAKULTTUURI

Koulun järjestyssääntöjä tulee noudattaa ja säännöt päivitetään vuosittain yhdessä koko koulun henkilökunnan ja kaikkien oppilaiden kanssa. Koulun ulkopuoliseen toimintaa kuuluu olennaisesta yhteiset juhlat jouluna ja keväällä. Retkillä ja muulla koulun ulkopuolisella opetuksella tuodaan syvällisempää sisältöä koulussa opittuihin tietoihin ja taitoihin. Yhteistyötä pidetään yllä vanhempiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tätä toteutetaan vanhempainilloin ja yksittäisin vanhempainvartein tarpeen mukaan. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Koulupäivä vietetään koulun alueella, josta saa poistua opettajan luvalla. Asunto-osan puutarha on yksityisaluetta, jonne emme mene. 2. Luvan poissaoloon koulusta antaa opettaja 1-3 koulupäiväksi. Pidemmät lomat antaa koulunjohtaja. Sairaspoissaoloista on hyvä ilmoittaa mahdollisimman pian opettajalle. 3. Oppitunnilla on oltava työrauha sekä oppilailla että opettajalla. 4. Välitunnille mennään ulos ellei muuta ole sovittu opettajan kanssa. Välitunnilla jokaisen pitää saada tuntea olonsa turvalliseksi. Toisten leikkejä ei saa tahallisesti häiritä. Onnettomuuden sattuessa on siitä ilmoitettava heti välituntivalvojalle. 5. Tekemättömiä tehtäviä voi tulla tekemään luokkaan opettajan luvalla.

Käytävillä ja luokissa liikutaan rauhallisesti ja portaissa oikeata reunaa. Vaatteet ripustetaan naulakkoon. Jalkineet jätetään eteiseen. Kellon soidessa tullaan jonoon sisälle tuloa varten. 6. Ruokatunti on rauhallinen yhdessäolon hetki, jossa muistetaan hyvät ruokailutavat. Rukouksessa hiljennytään, käsienpesujonossa ja ruokajonossa jokaisella on oikeus saada olla rauhassa ilman, että joku tyrkkii tai meluaa. Kaikkia ruokalajeja opetellaan syömään ja ruokailuvälineitä opetellaan käyttämään. Ruokailusta saa poistua vasta kun opettaja antaa luvan. 7. Koulu on yhteistä omaisuutta. Jokainen on vastuussa siitä, että se pysyy hyvässä kunnossa, tavarat järjestyksessä ja että kaikkialla on siistiä. Yhteisesti huolehditaan, että ympäristö pysyy siistinä; roskat laitetaan roskakoriin ja tavarat paikoilleen. Pulpetti on oppilaan omien tavaroiden paikka. Sinne toinen oppilas saa mennä katsomaan vain pulpetin haltijan luvalla. Purukumia ja karkkia ei tuoda kouluun, ellei siitä sovita opettajan kanssa. Tahallaan aiheutetun vahingon oppilas korvaa. 8. Koulun oppilaat muodostavat yhteisön, jossa jokaisen on saatava tuntea olonsa turvalliseksi. Hyvän kouluhengen luomiseksi oppilaat pyrkivät ovat rehellisiä ja reiluja kavereita toisilleen. Kiroilua ja sopimattomia sanoja on vältettävä. 9. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä. Polkupyörät säilytetään pyörätelineissä eikä pyöriin saa välitunnin aikana koskea. Kouluautoihin mennään rauhallisesti ja viivyttelemättä ja kouluautoissa noudatetaan kuljettajan ohjeita. 3.2.3. Keskuskoulu LAIHIAN KESKUSKOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI

OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Laihian Keskuskoulu sijaitsee Laihian kunnan keskustaajamassa Laihian joen vieressä peltojen keskellä. Koulun toiminta tapahtuu kolmessa rakennuksessa. Koulun peruskorjaus on tehty vuonna 1999, joten koulurakennus on toimiva, ajanmukainen ja viihtyisä. Koulussa on myös tieto- ja viestintästrategia. OPETUS- JA KASVATUSTOIMINNAN PAINOTUKSET

Laihian keskuskoulun arvot ovat turvallisuus, tavoitteellisuus ja sosiaalisuus.

Turvallisuus on osa oppimisympäristöä. Turvallisuuteen pyritään lukuvuonna 2005 –2006 laadittavalla hyvinvointistrategialla, jossa määritellään keinot turvallisuuden saavuttamiseksi. Koulussa on laadittu fyysisen ympäristön turvallisuussuunnitelma, joka sisältää ohjeet kriisi-tilanteiden varalta. Turvallisuutta edistää myös aktiivinen tukioppilastoiminta. Myös oppilas-kuntatoiminta sisältäen kunkin luokan luottamusoppilaat edistää koulun sisäistä turvallisuutta.

Tavoitteellisuus tähtää tietojen ja taitojen sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden saamiseen toisen asteen opintoihin. Jokainen oppilas saa peruskoulun päättötodistuksen. Koulu tarjoaa sellaisen oppimisympäristöjä, joissa oppilaat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti.

Sosiaalisuus merkitsee hyvää vuorovaikutusta, esimerkiksi opettajan ja oppilaan välillä, opettajan ja vanhempien välillä. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää, ja sitä harjoitetaan vanhempainilloissa, luokanvalvojien vartissa.

Koulun ulkopuolinen toiminta, teemat ja juhlat Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen tavoitteena ja perusteena on: tarjota oppilaille toiminnallisia ja elämyksellisiä opetustapahtumia koulun ja työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan lähentäminen oppilaiden vastuuntunnon, itsenäisyyden, yhteistyökyvyn ja opiskelumotivaation lisääminen Toimintamuodot: oppitunnit, opintokäynnit ja –retket ja TET-jaksot.

Teemoissa painottuvat turvallisuus, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Turvallisuuteen kuuluva Uskalla-hanke 7. luokkalaisille sisältää valistusta päihteitä ja väkivaltaa vastaan. Mopokurssi 8. luokille edistää liikenneturvallisuutta. 9-luokille pidettävä ensiapukurssi lisää kansalaisvalmiuksia. Yrittäjyyteen kuuluu kummiyritystoiminta, joka on paikallisten yritysten ja koulun yhteistyötä esimerkiksi oppilaiden työelämään merkeissä.

Laihian Keskuskoulussa on vuosittain itsenäisyysjuhla, joulujuhla ja kevätjuhla. Ajankohtaiset tapahtumat otetaan huomioon. KOULUN SÄÄNNÖT JA KÄYTÄNTEET Laihian Keskuskoulussa on järjestyssäännöt ja koulu antaa koulussa sovellettavia järjestys-määräyksiä, jotka saatetaan oppilaiden tietoon. Koulussa on toimintasuunnitelma oppilaiden suojaa-miseksi kiusaamista vastaan. Sääntöjen ja suunnitelmien laadintaan osallistuvat opettajat, oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltoon kuuluvat tahot. Koulussa on laadittu myös käytänteet, joita sovel-letaan arjen tilanteissa. Käytänteet koskevat muiden muassa välitunti- ja ruokalakäyttäytymistä. 3.2.4 Kirkonkylän koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ Kirkonkylän koulun fyysinen oppimisympäristö Koulurakennuksessa on 10 luokkahuoneen lisäksi paljon erityistiloja mm. oppilaskirjasto, joka on oppilaiden jatkuvassa käytössä, atk-luokka, oma englannin luokka, musiikin/kuvaamataidon sekä tekstiilityön ja teknisen omat tilat, eritysopetuksen luokka sekä liikuntasali. Esiopetus ja pienluokka toimivat myös koulussamme. Koulun oppimisympäristöön kuuluu myös viihtyisä ja turvallinen piha-alue. Koulun ympäristöä kiertää pururata. Koulun pihalla on kaukalo ja jalkapallokenttä. TOIMINTAKULTTUURI Kirkonkylän koulun toimintakulttuuri Kirkonkylän koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki ne arvot, periaatteet sekä toiminta- ja käyttäytymismallit joihin koulutyömme perustuu. Koulumme painottaa sosiaalisten taitojen kehittymistä, hyviä käytöstapoja, toisen huomioimista sekä erilaisuuden hyväksymistä.

Vuosisuunnitelmassa huomioidaan pääsiäinen, itsenäisyyspäivä sekä joulu- ja kevätjuhlat. Opetuksessa ja muussa toiminnassa yleensä painotetaan liikunnan merkitystä. Koulun järjestyssäännöillä ohjataan lapsen käyttäytymistä, ääritapauksissa rikkeistä rangaistaan ja merkitään rangaistuskirjaan. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa esimerkiksi opettajien palaverien, tiedotteiden ja vanhempainvarttien avulla. Koulussa toimii myös vanhempainyhdistys, jonka kanssa pyritään tekemään yhteistyötä. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1. Hyvät käytöstavat - tervehdi kohteliaasti - noudata hyviä ruokailutapoja - käytä asiallista puhekieltä - ota toiset huomioon

2. Työrauha - ole ajoissa paikalla - keskity ja kuuntele tunnilla - anna toisille työrauha 3. Siisteys ja järjestys - huolehdi omista ja yhteisistä tavaroista - liiku koulun tiloissa rauhallisesti ja meluamatta - pidä koulun tilat siisteinä ja järjestyksessä 4. Minä ja muut - älä kiusaa - ole hyvä häviäjä ja reilu voittaja - ole avulias ja rehellinen

5. Yleistä - oleskele välituntisin vain koulun pihassa - kivien ja lumipallojen heittely on kielletty - tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty - karkit ja lelut eivät kuulu kouluun - noudata koulumatkoilla liikennesääntöjä ja varovaisuutta 3.2.5 Kylänpään koulu

OPPIMISYMPÄRISTÖ

FYYSINEN YMPÄRISTÖ

1) Kylänpään koulun tilat ovat asianmukaiset ja opetuskäytössä toimivat 2) Tilaa on riittävästi eri toimintoihin 3) Koulu on lähellä luontoa ja ympäristö on esteettisesti miellyttävä. 4) Piha-alue on turvallinen ja maastoltaan vaihteleva, joka mahdollistaa monipuoliset välituntileikit 5) Koulun lähiympäristö on perinteellistä maaseutuyhteisöä, jonka toimintaan ja tehtäviin

oppilaiden on luontevaa tutustua.

6) Oppilaat saavat opiskella siistissä ja toiminnallisessa koulussa, jossa opetus sekä oppimateriaalit ovat ajan tasalla.

7) Kylänpään koulu on siisti, turvallinen ja kodikas.

PSYYKKISET TEKIJÄT 1) Koulussa on myönteinen kasvatusilmapiiri 2) Erilaisuuden salliminen ja hyvien käytöstapojen korostaminen kuuluvat jokaisen oppilaan

peruskasvatukseen 3) Koulun kasvatustavoitteina on vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja luoda hyvä toimiva yhteishenki 4) Reilu, hyväksyvä kasvatusilmapiiri vähentää psyykkisiä paineita

SOSIAALISET SUHTEET

1) Kaikilla työtekijöillä on samanlaiset päämäärät kasvatuksessa 2) Koulussa annettava kasvatus on koko henkilökunnan yhteinen asia 3) Jokainen ottaa vastuuta ja tekee parhaansa sekä arvostaa myös toisen työtä 4) Yhdessä tekeminen kasvattaa yrittämisenhalua 5) Toisen huomioiminen ja auttaminen oma-aloitteisesti kuuluvat reilun pelin henkeen

TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminnassa pyritään johdonmukaiseen kasvatustyöhön. Kaikki koulun työntekijät noudattavat yhdessä sovittuja kasvatustavoitteita ja jokainen on valmis kantamaan vastuuta. Lukuvuoden alussa linjataan kasvatus- ja opetustyön tavoitteet. Yhdessä sovitaan vuosittaiset painopistealueet, joihin erityisesti keskitytään. Esim. hyvät käytöstavat, ruokailutavat, liikenneturvallisuus.

Koulun säännöt antavat rajat ja ohjeet, miten Kylänpään koulussa toimitaan. Sääntöjen noudattamisessa on yksiselitteisen selkeä linja ja puhuttelut sekä tarvittaessa rangaistukset johdattavat oikealle tielle. Koko henkilökunta puuttuu tarvittaessa häiriökäyttäytymiseen.

Koulumme tavoitteena on kasvattaa avoin, omatoiminen ja luotettava koululainen, joka selviytyy nykypäivän haasteista omaan tietoonsa ja taitoonsa luottaen. Oppimista tapahtuu oppituntien lisäksi lähiympäristössä tehdyillä luonto- ja opintomatkoilla. Näillä matkoilla omatoimisuus ja selviytymistaidot saavat harjaannusta.

Koulun ulkopuolinen opetus pyrkii antamaan laajempaa kuvaa yhteiskunnasta ja omakohtaiset kokemukset vahvistavat sosiaalisia taitoja ja kasvattavat selviytymään. Koulun lähiympäristö sekä kylien asukkaat tarjoavat koululaisille hyvät mahdollisuudet vuorovaikutussuhteeseen niin luonnon kuin ihmistenkin kanssa.

Koululaisten omat kehittämisesitykset sekä vanhempainyhdistyksen toiveet pääsevät koulun toimintasuunnitelmaan, kun johtokunnan kanssa laaditaan vuosittaista työsuunnitelmaa.

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Koulun alue on teiden rajaama ja koulupäivän aikana pihamaalta sekä kentältä ei saa poistua

koulun ulkopuolelle ilman opettajan lupaa.

Koulun asuntopuoli on yksityisaluetta (asunnot, käytävä ja sisäpiha). Sinne emme mene ilman asiallista syytä.

2. Oppitunnille saavutaan ajoissa ja tunnin aikana on oltava työrauha sekä oppilailla, että opettajalla. Koulussamme ei pidetä kännykkää mukana häiritsemässä opetusta. 3. Välitunnille oppilaat menevät ulos, ellei muuta ole sovittu opettajan kanssa. Toisten leikkejä ei saa tahallisesti häiritä, ja muutenkin välitunti on hauskaa yhdessäoloa. Karuselli on tarkoitettu 3-6 luokkien oppilaille, samoin tasapainopuomi. Leikeissä on huomioitava oppilaan ikä (isommat kohtelevat pienempiä reilusti). Vahingon sattuessa siitä on välittömästi ilmoitettava välituntivalvojalle. 4. Ruokatunti aloitetaan ruokarukouksella ja käsien pesulla. Kaikkia ruokalajeja otetaan ja ruokapöydässä muistetaan hyvät ruokailutavat. Ruokailuvälineitä opetellaan käyttämään ja luokanopettaja valvoo oman luokkansa ruokailua. Poistuttaessa ruokalasta likaiset astiat viedään niille kuuluvaan paikkaan. 5. Käytävällä liikutaan kävellen rauhallisesti ja portaissa oikeaa reunaa käyttäen.

Alakäytävä on varattu ulkovaatteiden säilytykseen ja sinne jätetään myös jalkineet. Hyvä järjestys naulakkotilassa on jokaisen velvollisuus.

6. Sairauspoissaoloista on hyvä ilmoittaa koululle mahdollisimman pian. Luvan poissaoloon koulusta antaa luokanopettaja 1-3 päiväksi. Pitemmät lomat myöntää koulun rehtori. Lomat on pyydettävä kirjallisesti.

7. Koulu ja koulun tarvikkeet ovat yhteistä omaisuutta, joista jokainen on vastuussa. Jokainen huolehtii, että roskat viedään roskakoriin. Oppilaan oma pulpetti on työpöytä, johon muilla oppilailla ei ole asiaa ilman lupaa. Karkkia ja purukumia ei saa tuoda kouluun, ellei toisin ole sovittu. (juhlapäivä jne.)

8. Kylänpään koulussa tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee olonsa turvalliseksi ja oppilaat ovat rehellisiä ja reiluja toisiaan kohtaan. Ilkeät puheet ja sopimattomat sanat eivät kuulu meidän kouluun.

9. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä ja yleistä varovaisuutta. Koulun pihalla on polkupyörille pyörätelineet, jossa niitä säilytetään. Koulun puutarha-alueella ei ajella polkupyörillä. Kouluautoja odotetaan sadekatoksessa ja vasta autojen pysähdyttyä siirrytään auton viereen. Kouluautoissa noudatetaan kuljettajan ohjeita ja käyttäydytään rauhallisesti.

10. Koulun ulkopuolisilla matkoilla, jotka ovat koulun toimintaa (retket, leirikoulu..) pätevät samat käyttäytymissäännöt kuin koulussakin.

3.2.6 Perälän koulu

OPPIMISYMPÄRISTÖ

Perälän koulu on toinen keskustaajaman kouluista, joka antaa opetusta vuosiluokilla 1-6. Tilat on suunniteltu noin 150 oppilaalle. Fyysisesti ympäristö on ajanmukaisessa kunnossa, joskin rakennukset ovat ”vanhahtavan” normimallin mukaiset, mikä rajoittaa tilojen monikäyttöisyyttä ja näin ollen nykyaikaisten opetusmenetelmien täysimääräistä hyväksikäyttöä.

Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumisessa keskeisiä tekijöitä ovat henkilökunnan sitoutuvuus työhönsä sekä yhtenevät käsitykset kasvatus- ja oppimisprosessissa. Tätä edesauttaa merkittävästi oppilaiden vanhempien tuki koko kasvatus- ja opetustyölle sekä aktiivinen paneutuminen koulun kehittämiseen.

TOIMINTAKULTTUURI

Kaunis käytös on paras käyntikorttini

1. Ylläpidän työrauhaa luokassa ja puheenvuoron saan viittaamalla. 2. Pidän tavarani järjestyksessä enkä kajoa koulun tai muiden oppilaiden omaisuuteen tai

vahingoita sitä. 3. Pidän käytävän siistinä ja rauhallisena. Puen ja riisun ulkovaatteeni ripeästi. 4. Teen parhaani, että kaikki viihtyisivät koulussa. Nimittely, ilmeily tai käsiksi käyminen eivät

kuulu tapoihini. 5. En poistu koulun alueelta luvatta. 6. Koulumatka on osa koulupäivää. Otan huomioon muut tiellä kulkijat. 7. Puhun ja käyttäydyn asiallisesti ja kohteliaasti. Koulun juhlat: Joulujuhla, kevätjuhla, vuosittain päätettävät muut juhlat (esim. itsenäisyysjuhla). Koulun ulkopuolinen toiminta: Esiintymiset tilaisuuksissa, opintoretket eri kohteisiin, luokkaretket, leirikoulut, kulttuuri- ja liikuntaretket. Teemapäivät: Toimintapäivät kunkin vuoden työsuunnitelman mukaan. Yhteistyö: Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tiivistä; Mahdolliset koulun vanhempainillat, luokkien vanhempainillat (ainakin 1. ja 3. lk), yhteydenpito kotiin sekä vanhempaintapaamiset vuosittain. Keskeinen linkki yhteistyössä on myös koulun vanhempainyhdistys. Yhteistyö kunnan sisällä, muiden instituutioiden kanssa sekä yrittäjien kanssa.

3.3 Työtavat

Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne • virittävät halun oppia • ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen • aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti • edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja

niissä harjaantumista • kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja

• tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista • edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista • kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten • auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen • kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden

erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPILAALLE SUUNNATUT TUKITOIMET KOULUSSA

pedagoginen arvio +oppimissuunnitelma

pedagoginen selvitys +erityisen tuen päätös +HOJKS

Yleinen tuki -oppilaan ohjaus (kaikki aikuiset ohjaavat) -yhteistyö kodin kanssa: tiedotteet, keskustelut, vanhempainillat,Helmi-reissuvihko, juhlat, vanhempainyhdistys, luokkaisä /-äiti, tempaukset, avoimien ovien päivä, muu yhteistyö -tukiopetus: ennakoiva, korjaava, rinnakkaisopetus -aamu- ja iltapäivähoito,kerhot ja läksykerho -tukioppilastoiminta, vertaissovittelu. luottamusoppilas -koulukuljetus -eriyttäminen ,samanaikaisopetus, erityisopettajan konsultaatio -puheopetus, erityisopettajan arvioinnit ja testit -ohjaus-ja tukipalvelut: terveydenhoito, päivähoito, seurakunta, poliisi, kirjasto, vapaa-aika- ja nuorisotoimi ,urheiluseurat, muut yhdistykset

Tehostettu tuki - tehostettu tukiopetus, läksykerhoon ohjaaminen

- kuraattoripalvelut, koulupsykologipalvelut - oppilashuollon tukitoimet - osa-aikainen erityisopetus - apuvälineet, erityiset opetusjärjestelyt - avustajapalvelut - erityisopettajan/ erityislastentarhanopettajan konsultaatio - tehostettu yhteistyö: koti, terveydenhoito ym. yllä mainitut

Erityinen tuki - oppilaan ohjaus ja oppilashuollon tukitoimet - terapiapalvelut koulupäivän aikana, konsultointi - aamu- ja iltapäivätoiminta - avustajapalvelut, apuvälineet - kokoaikainen erityisopetus (erityisluokka- ja pienluokkaopetus) - yhteistyötahot: em.+ Eskoo, Valtion erityiskoulut, Celia, Arpeeti,

Tikoteekki ym.

4.1 Opiskelun ja koulunkäynnin yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Oppilaalla on oikeus saada tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiin heti tuen tarpeen ilmetessä. Koulun toimintatapoja ja kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Koulun koko henkilökunnan tehtävänä on yhdessä oppilaan huoltajien kanssa tukea oppilaan koulunkäyntiä, oppimista ja myönteistä kasvua ja kehitystä. Kaikkien oppilasta opettavien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa, auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä ehkäisemään ennakolta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yleisen tuen toteutuminen merkitsee opetusta tukevaa toimintakulttuuria, joka rakentuu suunnitelmallisuudelle, tavoitteellisuudelle ja rakentavalle yhteistyölle. Opetussuunnitelman toteuttamista voivat olla: kodin ja koulun yhteistyö (yhteistyön eri muodot, kasvatuskeskustelut, vanhempainvartit,

yhteiset tilaisuudet, reissuvihkon käyttö, Helmi jne.), opetuksen eriyttäminen (tavoitteet, tehtävät, aika, kotitehtävät ja arvioinnin koko asteikon

käyttö; numero 5 on vielä hyväksytysti suoritettu), kokeiden eriyttäminen (suullinen täydentäminen, suulliset kokeet, kokeet avustajan/toisen

opettajan kanssa eri tilassa, opettaja lukee koekysymykset ääneen, kirja/muistiinpanovälineet mukana yms.)

joustavat opetus- ja oppimisympäristön järjestelyt (monipuoliset opetusmenetelmät, oppilasryhmittelyt, ryhmäkoko, tiimiopettajuus, samanaikaisopetus, tuki osana kerhotoimintaa sekä aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa, apuvälineet, avustajapalvelut),

oppilaan ohjaaminen (oppimistaitojen harjaannuttaminen, erilaisten oppimisstrategioiden huomioon ottaminen, koekysymysten "aukipurkaminen" ja kokeisiin vastaamisen opettelu),

laaja-alaisen erityisopettajan pitämät testit (testit ja ajankohdat löytyvät kohdasta 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus), samanaikaisopetus sekä puheopetus,

laadukas tukiopetus (suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, jatkuvuus, arviointi) koko koulu kasvattaa -ajatus; myös siistijät, keittiöhenkilökunta jne. ohjaavat ja kasvattavat

oppilaita. Opetusta voidaan eriyttää opettajan pedagogisena toimenpiteenä oppimissisältöjen laatuun, laajuuteen, tai menetelmään kohdentuvana toimenpiteenä, tukiopetuksen avulla tai koulunkäyntiavustajan tuella. 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aikana tarvitaan oppilaan kehitystasosta ja tarpeista lähtevää ohjausta sekä oppilaan oppimisvalmiuksien tietoista ja suunnitelmallista tukemista.

Tehostettu tuki voi olla opetuksen eriyttämistä ja joustavia opetusjärjestelyjä (tiimi- ja samanaikaisopetusta, myös

luokkatovereita voi käyttää apuopettajina etenkin alkuopetusluokilla), tehostettua tukiopetusta esim. kertausjakso ennen koetta, ja/tai osa-aikaista erityisopetusta, avustajapalveluita, vuosiluokan kertaaminen, ohjaus- ja tukipalveluita ja oppilashuollon tukea Tehostetun tuen vaiheessa ei oppiaineiden oppimääriä yksilöllistetä. Keskeisenä toimintaperiaatteena on varhainen puuttuminen, jolla tarkoitetaan vaikeuksien ennaltaehkäisemistä tunnistamalla tuen tarpeet ajoissa ja suuntaamalla tarkoituksenmukaiset tukitoimet yhteistyössä oppilaan huoltajan, oppilaan opettajan, erityisopettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Varhainen puuttuminen edellyttää valmiuksia seurata, tunnistaa ja havainnoida oppilaan kehityksessä tapahtuvia muutoksia ja mahdollisia kehitysriskejä. Myös kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. 4.2.1 Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai

muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Pedagoginen arvio-lomake löytyy Laihian kunnan Pedanet-sivustolta sekä Kelpo-kansiosta. Oppilaan luokanopettaja/-valvoja on vastuussa pedagogisen arvion tekemisestä ja organisoinnista. Myös aineenopettaja voi olla aloitteentekijä arviota laadittaessa. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Asiakirjapaperien säilyttäminen ja kirjaaminen Kaikki opetussuunnitelmassa kuvattuja asiakirjoja (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys sekä hojks) tulee säilyttää lukollisessa kaapissa. Tarkempi säilytyspaikka päätetään koulukohtaisesti. Kotiin asiakirjoista lähetetään kopiot ja oppilaan siirtyessä yläkouluun tai vaihtaessa koulua alkuperäiset paperit lähetetään vastaanottavaan kouluun. Asiakirjat on laadittu siten, että ne voidaan kirjoittaa tietokoneella ja sen jälkeen tulostaa ja allekirjoittaa. 4.3 Erityinen tuki Mikäli tehostetun tuen keinot ovat oppilaan kehittymisen ja oppimisen kannalta riittämättömät, laaditaan hänestä moniammatillisena yhteistyönä tehtävä pedagoginen selvitys. Selvitykseen voivat

osallistua oppilashuollon henkilöt, oppilaan opettaja/opettajat sekä huoltajat. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamisen toteuttamiseksi tarvitaan oppilaan oppimisedellytysten ja oppimiseen, kasvuun tai kehitykseen liittyvien pulmien arviointia oppilashuollon henkilöstön tai asiantuntijoiden toimesta. Erityisen tuen antamisen perusteista, suoritettavista arvioinneista ja tukitoimien toteuttamisesta neuvotellaan aina huoltajan kanssa. Erityisen tuen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet oppivelvollisuutensa suorittamiseen edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä vasta tehostetun tuen toteuttamisen jälkeen. Erityisen tuen päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi, minkälaista tehostettua tukea oppilas on saanut (= pedagogien selvitys). Hallinnollisen päätöksen oppilaan ottamisesta tai siirtämisestä erityisen tuen piiriin tekee sivistystoimenjohtaja. Päätös on kirjallinen. Ennen päätöksen tekemistä neuvotellaan oppilaan huoltajan kanssa sekä tarvittaessa hankitaan lääkärin tai psykologin lausunto sekä opettajan laatima pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätös on määräaikainen hallintopäätös, josta tulee käydä ilmi erityisen tuen järjestämispaikka, opetuksessa tarvittavat resurssit, avustaja- ja muut oppilashuolto-palvelut sekä tarvittaessa oppiaineiden yksilöllistäminen. Erityisopetuspäätökseen voi hakea muutosta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Kun oppilaalle on tehty päätös siirrosta erityisen tuen piiriin on hänelle laadittava Hojks. Hojks-asiakirjaan ei ole valitusoikeutta. Erityisen tuen piiriin siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä tai pienryhmässä kokonaan tai muussa soveltuvassa paikassa (esim. Köpingin koulussa, jossa opetusta annetaan toiminta-alueittain). 4.3.1 Pedagoginen selvitys Oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys siinä vaiheessa, kun todetaan, etteivät tehostetun tuen keinot ole riittäviä. Oppimissuunnitelma (kts. 4.4.1) ja pedagoginen arvio voivat olla pohjana pedagogiselle selvitykselle. Selvityksen laativat oppilasta opettavat opettajat sekä muut tarvittavat asiantuntijat moniammatillisesti yhteistyönä. Selvityksen koordinoinnista vastaa luokanopettaja/ luokanvalvoja. Pedagoginen selvitys –lomake löytyy Laihian kunnan pedanet - sivustolta sekä Kelpo- kansiosta. Pedagoginen selvitys-lomake korvaa opettajien kirjoittamat lausunnot oppilaasta (sekä luokanopettaja/-opettaja ja erityisopettaja ovat tähän saakka kirjoittaneet lausuntonsa sivistystoimenjohtajalle päätöksenteon pohjaksi), mutta pedagogista selvitystä voi tarvittaessa täydentää esim. psykologisella, lääketieteellisellä tai sosiaalisella (sosiaaliviranomainen) lausunnolla. Pedagogisen selvityksen ja erityisen tuen päätöksen jälkeen yksilöllistettyjen aineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja/opettajat laativat yhdessä HOJKSin sisällöt. Tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä sekä usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan sen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä. Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee maininta siitä, että oppimäärä on yksilöllistetty. 4.4.Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa

LAIHIAN KUNNAN OPPILASHUOLLON POLKU VUOSILUOKKA OPETTAJA REHTORI ERITYIS-

OPETTAJA

ERITYIS-LUOKAN-OPETTAJA

KOULUTERVEYDENHOITAJA

KOULUPSYKOLOGI

KOULUKURAATTORI

MUUT TAHOT

1-6 lk Kouluun tutustumispäivä: Oppilaaseen tutustuminen. Tunnistaa lapsen vaikeudet ja vie asiaa eteenpäin, sekä tiivis yhteistyö huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö, esimerkiksi vanhempainvar-teissa kerran lukuvuodessa. Tukiopetus, läksykerhot. Ohr-kokous vähintään 1 krt/ lukuvuosi/luokka ja tarvittaessa yhteys ohr:n jäseneen ja sovitaan kuka kutsuu ohr:n koolle. Niveltämisyhteis-työ 6.lk kevät keskuskoulun kanssa. Pedagogisen arvion ja oppimis-suunnitelman tekeminen tehostetun tuen oppilaille Pedagogisen selvi- tyksen ja

Laatii aikataulut oppilashuolto-ryhmien kokouksille 1 krt/ lukuvuosi per luokka ja tarpeen mukaan. Kriisiryhmän kokoonkutsumi-nen Johtaa oppilashuolto-ryhmää ja –työtä Yhteistyö ja tuki luokanopettaille.

Puhe-ja erityisopetus 1. lk artikulaatioseula riskilasten erottaminen koulutulokkaiden joukosta 1,2,3 ja 5 lk vuosittain sanelut/allu-luetunymmärtämisen testit Konsultointiapu koulun muulle hlökunnalle, sekä vanhemmille. Lausunnot tarvittaessa tutkimuksia varten. Apuna tukitoimien suunnittelemisessa sekä yhteistyössä vanhempien kanssa

HOPS yhdessä huoltajien kanssa. HOJKS yhdessä huoltajien ym. tarvittavien tahojen kanssa. Yhteistyö ja seuranta luokanopettajien kanssa. Lausunnot tutkimuksia varten. Tukitoimien suunnitteleminen asiantuntijoiden ja vanhempien kanssa.

Vuosittaiset terveystarkastuk-set. Oppilaan akuutti sairaudenhoito koulussa. Koulun terveydellisten olojen seuranta ohjeiden mukaan. Yhteistyö koulun ja vanhempien ja muiden tahojen kanssa. Terveyskasvatus- ja neuvonta vuosittaisen suunnitelman mukaan. Terveyskasva-tustunnit. Ohr:n jäsen. Palverit vanhempien kanssa. Ohjaus- ja neuvonta vanhemmille. Opettajien tukena kasvatus-työssä. Keskustelut ja seuranta oppilaiden kanssa.

Oppimisvaikeus-tutkimukset, käyttäytymison-gelmien selvittely ym seuranta sovitusti. Tukikäyntejä lapsi/vanhempi. Opettajien ja muun henkilökunnan konsultointi. Apuna koulun tukitoimien suunnittelussa. Seurataan oppilaan edistymistä. Keskustelut oppilaiden, opettajien ja vanhempien kanssa koulunkäyntiin liittyvissä sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa (oppimisvaikeu-det, mielenterveyson-gelmat, tunne-elämän ongelmat, sopeutumisongel-mat ym). Oppituntien pitäminen. 6-luokkalaisilla ja heidän vanhem-millaan on mah-

Apuna tukitoimien suunnittelussa. Linkki sosiaalitoimeen. Konsultointiapu koulun muulle hlökunnalle. Lausunnot, selvitykset tutkimuksia tai muita tukitoimia varten. Keskustelut oppilaiden, opettajien, vanhempien ym. kanssa koulunkäyntiin liittyvissä sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa (kiusaaminen, sosiaaliset ong., kotiong., avioerotilanteet , kriisitilanteet ym.) Oppitunteja kaveri-, kiusaamis, netti ym asioista. Luokan sosiogrammit ja luokkaviihtyvyys-kyselyt ym kartoitukset 6. lk oppilaiden haastattelut tai oppitunnit 6.lk niveltämisestä.

Lääkäri: Tekee terveystarkastus 1.-5.luokilla. Yksityiset kuntoutuspalve-lut Sosiaalitoimi: Lastensuojelu-asioissa lastensuojelutar-peen selvitys ja tukitoimien suunnittelu. Konsultointi-apu ls-huolissa. Mukana ohr-ryhmässä tarvittaessa. Nuorisotoimi: Nuoriso-ohjaajan tutustumiskäynnit alakouluilla keväisin. Moniammatillinen yhteistyö: Rajavuoripäivä 6 lk 4-6 lk; kerhotoimintaa, retki-ja leiritoimintaa, 4 H-kerhotoiminta

HOJKS:n tekeminen yhteistyössä mui-den asiantuntijoi-den kanssa erityi-sen tuen oppilaille

dollisuus keskus-tella koulupsyko-login kanssa nivelvaiheessa lap-sen/nuoren kas-vuun ja kehityk-seen liittyvistä asioista. Ohr:n jäsen.

Tarvittaessa yksilöhaastattelut koko luokalle. Opettajien tukena kasvatustyössä. Ohr:n jäsen. Vanhempainiltoi-hin ja tarvittaessa vanhempainvart-teihin osallistuminen.

7-9 lk Luokanvalvoja

Rehtori Opo Erityisopettaja Erityis- luokan-opettaja

Aineenopettaja Kouluterveyden-hoitaja

Koulupsykologi Koulukuraattori Muut tahot

7. ja 8.lk luokanvalvojaesit-telee luokkansa ohr: n kokouksessa. Luokkansa oppilaiden asioiden seuranta ja tarvittaessa asian tuominen ohr:lle, jos koulun-käynnissä huolta. Tekee hyvinvointikyselyt ja siitä seuraavat toimenpiteiden toimeenpano ja seuranta. 8. lk vanhempainvartit vähintään kerran lukuvuodessa Yhteistyö vanhempien kanssa Vanhempainillat ja Helmi-järjestelmä Vanhempainpäivä

Johtaa oppilashuoltoa: ohr kokoontuu kerran viikossa ja tarvittaessa. Rehtori johtaa ja valvoo oppilas-huollollisia asioita. 7 lk vastuuhenkilö oppilashuollossa sovituissa asioissa. Kutsuu koolle kriisiryhmän tarvittaessa. Päättää oppilaan rangaistuksista ym Yhdessä eteenpäin-työryhmän jäsen. Tekee esityksen oppilaan erityisopetu-sjärjestelyistä ltk:lle ja stj:lle. Seuraa ja vastaa oppilaiden HOJKS:eista.

Niveltämisyh-teistyö 6 lk opettajan kanssa. 6 lk oppilaille infotilaisuus kouluittain. Kodin ja koulun välinen yhteis-työ. Henkilökohtai-nen ohjaus oppilaillaille tarvittaessa. Vanhempien tapaamiset tarvittaessa. Tehostetun ja erityisen tuen suunnitteluun osallistuminen. Opiskelun ja koulunkäynnin laaja-alainen seuranta ja ohjaus. 9.lk vastuuhenkilö oppilashuollossa sovituissa

Valmistelee ja päivittää HOJKS:it yhteistyössä huoltajien ja tarvittaessa muiden asian-tuntijoiden kanssa 8 lk vastuuhenkilö osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus samanaikaisope-tuksena. Läksykerhot.

HOPS yhdessä huoltajien kanssa. HOJKS yhdessä huoltajien ym. tarvittavien tahojen kanssa. Yhteistyö ja seuranta aineenopettajien kanssa. Lausunnot tutkimuksia varten. Tukitoimien suunnitteleminen asiantuntijoiden ja vanhempien kanssa. Siirto-HOJKS:it jatkokoulutus-paikkoihin

Opettaa, ohjaa ja seuraa oppilaan koulunkäyntiä Vie huolen eteenpäin ja on yhteydessä luokanvalvojaan ja huoltajiin. Läksykerhot Tukiopetus Samanaikais-eopetus Laatii yhteistyössä huoltajien kanssa HOPS:it,.

Terveystarkastuk-set joka vuosi-luokalla Terveyskasvatus. Terveydenhoito. Yhdessä eteenpäin- työryhmän jäsen. Ohjaus ja tuki oppilaille, vanhemmille, opettajille ja muulle henkilökunnalle Ohr:n jäsen. Neuvottelut vanhempien ym tahojen kanssa. Vanhempainiltoi-hin osallistuminen.

Tutkimukset Kriisityö Tukikäynnit Keskustelut oppilaiden, vanhempien ym kanssa (oppimisvaikeudet, koulumotivaatio, itsetunto, perheasiat, kriisitilanteet ym) Oppituntien pitäminen Yhteistyö koulun sidosryhmien ja eri tahojen kanssa (sosiaalitoimen ja terveystoimen, nuorisotoimen, vanhempainyhdistysten, VKS ym) Seuranta Ohr:n jäsen. Yhdessä eteenpäin-työryhmän jäsen.

Linkki sosiaalitoimeen. Lastensuojelun asiantuntijana toimiminen koulussa. Keskustelut oppilaiden, vanhempien ym kanssa. (Oppilaiden kanssa mm. motivointi, kaveriongelmat, kiusaaminen, kotiasiat, kriisitilanteet ym) Oppituntien pitäminen (esim. kiusaamis- ja kaveriasiat, mediasuojelu, lastensuojelu, päihteet ym) Yhteistyö koulun sidosryhmien ja eri tahojen kanssa (nuorisotoimi, vanhempainyhdistykset, vks, yms)

Koululääkäri: Lääkärintarkistukset 8-9 lk. Tarvittaessa ohr:ssä mukana. Yksityiset palveluntuottajat Nuorisotoimi: Odotustunti-toiminta, avoimien ovien-toiminta, leiri- ja retki-toiminta, tapah-tumat. Yhdessä eteenpäin-moniammatillisen ryhmän vetovastuu Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari Henkilökohtainen ohjaus -tehtostettu tukiverkko nuoren ympärille

Vastaa kodin ja koulun yhteistyöstä.

asioissa. Tuki ja konsultaatio luokanvalvojille. Vastaa oppilaanohjauksesta koko 7-9. lk ajan. Siirtolomakkeiden täyttäminen ja toimittaminen toiselle asteelle Jälkiohjaus oppilaille, jotka ilman koulutuspaikkaa. Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Vanhempainiltoihin osallistuminen.

Yhdessä eteenpäin- työrymän jäsen Ohr:n jäsen. Vanhempainiltoihin osallistuminen. Tarvittaessa vanhempainvartteihin osallistuminen

Sosiaalitoimi: Lastensuojeluasi-oissa lasten-suojelutarpeen selvitys ja tukitoimien suunnittelu. Konsultointiapu. Mukana ohr-tapaamisissa tarvittaessa. Koulupoliisi Mukana ohr-kokouksissa tarvittaessa. Seurakunta Moniammatillinen yhteistyö, mm. Yhdessä eteenpäin-työryhmässä mukana, Rajavuori-päivä, pitää vastaanottoa koululla 1 krt/kk.

4.5. Yksilölliset suunnitelmat 4.5.1. Oppimissuunnitelma Tehostetun tuen suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan välineenä käytetään oppimissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelman laatimiseen voivat osallistua oppilasta opettavat opettajat ja oppilas sekä huoltajat. Oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa luokanopettaja/-valvoja tai aineenopettaja, joka koordinoi suunnitelman tekemisen. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asian-tuntijoita. Oppimissuunnitelman laadinnassa lähtökohtana ovat havainnot oppilaan vahvuusalueista ja niistä tiedoista ja taidoista, jotka jo sujuvat hyvin. Kehittämistä tai tukea tarvitseviin kasvun tai oppimisen alueisiin liitetään suunnitelma tavoitteista ja menettelyistä, joilla tavoitteisiin pyritään ja kasvun ja kehityksen sekä opetukseen osallistumisen edellytykset turvataan. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opetukseen osallistumisen edellyttämät tuki- ja oppilashuollon toimenpiteet, niistä vastaavat tahot sekä edistymisen seuranta ja arviointi. Oppimissuunnitelmaan voidaan kirjata esim. oppiaineen keskeiset osa-alueet sekä numero, jonka oppilas voi saavuttaa osaamalla oppimis-suunnitelmassa määritellyt sisällöt. Oppimissuunnitelma perustuu ensisijaisesti pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelman laadinta ei edellytä erityisopetukseen siirtoa, mutta se voidaan tarvittaessa liittää myöhemmin osaksi oppilaalle laadittavaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli Hojksia. Oppimissuunnitelma laaditaan joka lukuvuodeksi ja sen toteutumista seurataan vähintään kerran lukuvuodessa. Lomake oppimissuunnitelman laatimiseen löytyy Laihian kunnan pedanet-sivustolta sekä Kelpo-kansiosta. Oppimissuunnitelma tehdään paperiversiona. Suunnitelma läpikäydään oppilaan ja vanhempien kanssa vanhempaintapaamisessa esim. vanhempainvartissa. Rehtori/erityisopettaja säilyttää alkuperäistä suunnitelmaa ja kotiin lähetetään kopio. 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavilta osin suunnitelma valmistellaan moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuoltoryhmän tai muiden asiantuntijoiden kanssa. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin,

arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden

vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen

ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva

oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan

ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä

toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden

tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin,

arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

Yksilöllistetyllä oppimäärällä tarkoitetaan erityisopetukseen erikseen hyväksyttyjä oppimääriä, joissa poiketaan yleisopetuksen oppimääristä. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt mukautetaan tällöin oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten mukaisiksi. Mukauttaminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäistä oppiainetta. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus

osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan lisäksi aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen

tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Lomake henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen löytyy Laihian kunnan pedanet-sivustolta sekä kelpo-kansiosta. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1. Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Oppilasta sekä autetaan omaksumaan tarkoituksenmukaiset työskentelytottumukset, perustiedot ja -taidot että kehittämään myönteisiä opiskeluasenteita ja itseluottamusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi (= numeerisesti 4), hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestymisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voidaan antaa myös ennaltaehkäisevästi ennen opiskeltavan asian käsittelemistä tunnilla. Aloite tukiopetuksen antamisesta on ensisijaisesti opettajan vastuulla. Tukiopetuksen antamisesta tulee sopia kotien kanssa (kts. Kelpo-kansion lomake :"Ilmoitus tukiopetuksesta"). Tukiopetus on aina ensin tukimuotona, ennen kuin oppilaalle aletaan mahdollisesti antaa erityisopetusta. Opettaja pitää kirjaa tukiopetuksen antamisesta (mm. opiskeltavan aiheen sisältö ja tuntimäärä), jotta oppilaan saama tuki voidaan osoittaa ja arvioida mahdollisissa erityisopetukseen liittyvissä järjestelyissä. 5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista opetusta annetaan esim. oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta tiedotetaan huoltajille ja tarvittaessa erityisopettaja osallistuu vanhempaintapaamisiin. Erityisopettaja osallistuu myös mm. koulutulokaspäivään tutustumalla oppilaisiin. Puheopetusta annetaan, mikäli vanhemmat sitoutuvat kotiharjoitteluun. Säännöllinen, lähes päivittäinen kotiharjoittelu on artikulaatiovirheissä erittäin oleellinen asia, jota ilman tuloksia ei synny. Yksittäisen äänteen korjaamiseen puheopetusta annetaan korkeintaan kaksi lukuvuotta. Alle kouluikäiset ja oppilaat, joilla on useita artikulaatiovirheitä, änkyttämistä, sokeltamista tai muu vaikea

puheen tuottamisen ongelma kuuluvat myös puheterapian piiriin. Laihialla toimii yksityinen puheterapeutti, jonne maksusitoumuksen saa terveyskeskuksen kautta. Oppilaan oppimis- ja sopeutumisvalmiudet pyritään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tukitoimet voidaan aloittaa heti perustaitojen harjoitteluvaiheessa. Kirkonkylän, Perälän ja Isonkylän kouluilla myös esikoululaiset saavat erityisopetusta. Puheopetusta tarvitsevien suuresta määrästä johtuen kouluvalmiuksia tukevaa harjoittelua tai muuta erityisopetusta ei välttämättä ehditä antaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla kouluilla oppituntien aikana. Opetuksen hoitaa koulujen yhteiset erityisopettajat; alakouluilla kaksi kiertävää ja yläkoulussa yksi laaja-alainen erityisopettaja. Opetuksen kesto riippuu oppilaan oppimisvaikeuden luonteesta ja asteesta. Opetus painottuu oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja kuntouttamiseen erityisesti alkuopetuksen aikana. Oppilaat ohjautuvat osa-aikaiseen erityisopetukseen joko erilaisten seulontatestien kautta tai oppilaan, huoltajien, opettajan tai oppilashuoltoryhmän aloitteen kautta. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kartoitetaan seuraavasti: koulujen esiopetusryhmissä aloittaville esioppilaille tehdään puheen ongelmien seulonta syksyisin, kaikille ensimmäisen luokan oppilaille tehdään kouluvalmiuksia arvioiva testi syksyllä heti koulun

alettua sekä tarvittaessa puheen ongelmien seulonta, erityisopettajat testaavat 1. 2. 3. ja 5.luokan oppilaiden sekä kirjoitus- että lukutaidot vuosittain

(katso liite). yläkoulussa kaikille seitsemännen luokan oppilaille tehdään syksyisin matematiikan keskeisiä osa-

alueita kartoittava testi (Makeko) ja kaikille kahdeksasluokkalaisille äidinkielen seulontatestit (NMI). Yläkoulun päättäville oppilaille tehdään yksilötestit tarvittaessa.

Testien tuloksista erityisopettajat tiedottavat huoltajia. Erityisopettaja konsultoi luokan/aineenopettajia ja huoltajia. Hän osallistuu oppilashuoltoryhmän jäsenenä sovittujen erityistoimenpiteiden järjestämiseen ja huolehtii omalta osaltaan tiedottamisesta oppilaan siirtyessä esiopetuksesta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja yleisopetuksesta erityisopetukseen. Alakoulujen erityisopettajat pitävät vuosittain yhteisiä suunnittelupäiviä. 5.1.3 Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan erityisopetuksena hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään soveltuvin osin tehostetun tuen aikana laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogisen selvityksen yhteydessä kerättyjä tietoja. (Ks. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) Erityisen tuen aikana käytettävissä ovat erityisopetuksen lisäksi kaikki muut perusopetuksen tuki-muodot. Oppilaalla on edelleen oikeus tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilas saattaa tarvita tässä vaiheessa vahvempaa oppilashuollollista tukea tai avustajapalveluita. Opetuksessa käytetään oppilaiden erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Toimiminen yhteistyössä kodin kanssa on erittäin tärkeää. Erityisen tuen päätöksen saaneella oppilaalla on oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Opetuksen järjestäjän tulee selvittää erityisen tuen jatkamisen tarpeellisuus ennen päätöksen voimassaolon päättymistä. Oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys ja jos tarpeen todetaan jatkuvan, oppilaalle tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tuen järjestämisen lopettamisesta tulee tehdä hallintopäätös, jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea. Erityisen tuen piiriin siirretty oppilas voi opiskella integroituna kokonaan tai osittain yleisopetuksessa tarvittavien tukitoimien avulla tai erityisopetuksen pienryhmässä. Jos oppilaalla on yksilöllistetty opetussuunnitelma 1-3 oppiaineessa, hänen opetuksensa voidaan järjestää osittain erityisopetuksessa (osa-aikaisessa erityisopetuksessa) ja muilta osin yleisopetuksen ryhmissä. Mikäli oppilaalla on useampia oppiaineita yksilöllistetty tai koko oppimäärä yksilöllistetty, hänen opetuksensa järjestetään kokoaikaisessa erityisopetuksessa eli pienluokassa. Laihian kunnan opetustoimessa toimii kolme pienluokkaa ja niissä opiskeleville oppilaille on tehty erityisen tuen päätös. Kirkonkylän koulussa toimii vuosiluokkien 1-6 pienluokka, ja Perälän koulussa dysfasialuokka. Laihian keskuskoulussa toimii yläkoulun pienluokka. Pienluokkien oppilaita integroidaan yleisopetuksen ryhmiin jokaisen yksilölliset tarpeet ja kyvyt huomioon ottaen siten, että integraation avulla yritetään parantaa kunkin oppilaan yksilöllisiä oppimistuloksia ja itsetuntoa. Laihian kunta myös ostaa tarvittaessa erityiskoulupalveluja muista kunnista. Pienluokissa annetussa opetuksessa pyritään antamaan oppilaan kyvyn mukaisiin tietoihin ja taitoihin perustuvan yleissivistys. Opetuksessa korostetaan käytännön elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tiedollisten taitojen ohella on myös tärkeää, että oppilas omaksuu sosiaalisia taitoja. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. HOJKS:ia tehtäessä voidaan neuvotella oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelma laaditaan moniammatillisena yhteistyönä sen mukaan, kun oppilaan oppimisvaikeuksien huomioonottaminen edellyttää. 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti (arvosana 5) ei tuesta huolimatta ole mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärää voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot,

motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä eikä oppimäärää voida yksilöllistää ilman tätä päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys ja jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella ainetta yleisen vai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys (kts. 4.4.1) ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Pedagogisen selvityksen ja erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle tehdään HOJKS (kts. pedagoginen selvitys). Opetuksesta vapauttaminen Oppimäärän yksilöllistäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän opiskelusta vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18§:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvol-lisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alka-mista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiope-tukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi

vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta.

Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tule tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 5.1.5.1 Muutos koulun aloittamisiässä Perusopetuslain § 27 määrittelee ns. koululykkäyksen. Sen mukaisesti opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin tai myös aikaisemmin. Kyseessä ei ole erityisen tuen päätös kuten pidennetyssä oppivelvollisuudessa, vaan hallinnollinen päätös luvasta, jonka perusteella koulun aloittamisajankohtaa aikaistetaan tai lykätään. Päätöksen tekee sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja vanhempien anomuksen pohjalta (vanhemmille ohje menettelytavasta löytyy kouluun ilmoittautumislomakkeesta 1). 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveyden-tilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiaine-jaon sijaan toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot sekä kognitiiviset taidot. Laihialla ei opetusta järjestetä toiminta-alueittain, vaan oppilaat ohjataan Köpingin kouluun Vähäkyröön. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Perusopetuslaissa todetaan, että opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.(tuntijakoasetus 4§ 1mom.) Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen

tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdolli-suudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yksilötasolla kodin ja koulun välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa koulun henkilöstön yhteydenotoilla huoltajiin. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä koulun henkilöstöön. Lisäksi yksilötason yhteistyötä voidaan toteuttaa esim. oppilaan mukana kulkevan reissuvihon tai vanhemmille järjestettävien varhempain varttien muodossa tai oppilashuollollisissa keskusteluissa. Lisäksi sähköisten viestimien ja uuden teknologian kuten sähköpostin ja tekstiviestien käyttö apukeinona on mahdollista. esim Helmi –järjestelmä ja pedanet. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Yhteisötasolla yhteistyötä toteutetaan kunkin koulun omalle toimintakulttuurille ominaisella tavalla. Yhteisötason yhteistyö voi tällöin pitää sisällään esim. vanhempainiltoja ja lukukausitiedotteita. Laihialla on myös aktiivista vanhempainyhdistystoimintaa. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaan ohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itse-ohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusope-tuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään luvussa 7.21. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.

Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämä-tuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN LAIHIAN PERUSOPETUKSESSA 1. OHJAUSTOIMINNAN TAVOITTEET Ohjaustoiminnan tavoitteena on estää oppilaiden syrjäytyminen yhteiskunnassa ja ohjata oppilaita opintopolun aikana niin, että kaikki oppilaat saavat peruskoulun päättötodistuksen ja saavuttavat siten jatko-opintokelpoisuuden toisen asteen koulutukseen. Ohjaus on kaikkien tehtävä; jonka tavoitteena on tukea oppilaan oppimista ja ihmisenä kehittymistä.

Ohjauksen tehtävänä on: - auttaa oppilasta tunnistamaan itselleen merkityksellisiä kiinnostuksia ja auttaa häntä

kytkemään niitä itsensä kehittämiseen, koulunkäyntiin ja jatko-opintoihin - tukea oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä - tukea oppimista ja opiskelua - tukea oppilaan ammatti- ja urasuunnittelua

2. ALAKOULUN OHJAUS: Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla.

Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, pienluokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin, siirtymiseen kuudennelta yläkouluun. Ohjaus koulussa on kaksitasoista. Sitä toteutetaan opetussuunnitelman mukaan annettavana oppilaanohjauksena (7.21), joka muodostuu luokkaohjauksesta, henkilökohtaisesta ja pienryhmäohjauksesta sekä koko koulun antamana ohjauksena. Koko henkilökunnan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Osa ohjausta ovat oppilashuollolliset toimenpiteet, moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien kanssa.

Oppilaanohjaus toteutetaan 1–2 vuosiluokkien aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilas saa tarvittaessa myös henkilökohtaista ohjausta tarvitsemissaan asioissa. Vuosiluokkien 3-6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Henkilö-kohtainen ohjaus on osa ohjaustoimintaa jo vuosiluokilla 3–6. Oppilaanohjaus toteutetaan vuosi-luokkien 3–6 aikana pääsääntöisesti eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä, mutta siihen voidaan varata myös oppitunteja, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Vastuu oppilaanohjauksesta vuosiluokilla 1-6 on luokanopettajalla, joka voi käyttää ohjauksessa apunaan muita koulun opettajia sekä koulun piirissä toimivan moniammatillisen tukiverkoston asiantunte-musta (erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja muita oppilas-huoltotyössä mukana olevia) 2.1 Ohjaustoiminnan osa-alueet alakoulussa Ohjauksen osa-alueita ovat 1.) kasvun ja kehityksen tukeminen, 2.) oppimisen ja opiskelun ohjaus sekä 3.) ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus. Alakoulun ohjauksen tavoitteita ovat oppimaan oppimisen taitojen ja valmiuksien opettelu, vastuullisuus omasta työstä, tiedon- hankintataidot ja päätöksentekovalmiudet. Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi alakoulun aihekokonaisuudet tukevat ohjausta. 2.1.1 Kasvun ja kehityksen tukeminen Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllistä kehittymistä, kasvamista ryhmän jäseneksi ja sosiaalistumista koulutyöhön ja kouluympäristöön. Ohjauksessa seurataan oppilaan hyvinvointia ja huomioidaan hänen elämäntilanteensa sekä elämänhistoriansa. Ohjauksella pyritään ehkäisemään oppimis- ja/tai psykososiaalisia ongelmia ja puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa. Ohjauksella edistetään oppilaan sosiaalisia taitoja.

Kasvua ja kehitystä tukevia toimintamuotoja alakoulun aikana ovat esimerkiksi:

oppilaan tutustumishaastattelut tiedonsiirto oppilaiden kanssa toimivilta aikuisilta toiselle oppilaan ja huoltajan kanssa käytävät kehityskeskustelut, vanhempainvartit ryhmäytymisen tukeminen hyvien käytöstapojen harjoitteleminen työrauhan luominen joustava oppilaiden ja tiedon siirtyminen opetusryhmien ja luokkien välillä oppilaan tukeminen koulunkäyntitaitojen harjoittelussa ja tiedonhankinnassa,

omien vahvuuksien löytämisessä oppilashuoltoryhmän toiminta, koulunkäyntiavustajien toiminta, yhteistyö

mm. nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa kerhotoiminta KIVA koulu -toiminta

2.1.2 Oppimisen ja opiskelun ohjaus Ohjauksen tehtävänä on edistää koulunkäyntitaitoja, oppimaan oppimista, herättää tarvittaessa opiskelumotivaatiota ja ohjata oppilasta vahvuuksiensa löytämiseen. Osana ohjausta ovat myös

opiskelun merkityksen ymmärtäminen tulevaisuuden kannalta ja ohjaaminen rakentavaan itsearviointiin.

Oppimisen ja opiskelun ohjauksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi:

erilaisten oppimistyylien tunnistaminen tiedonhankintataitojen kehittäminen (mm. tietokoneen ja -verkkojen

turvallinen/vastuullinen käyttö) eri oppiaineissa käytettävät opiskelutekniikat (esim. läksyjenteko-ohjeet) monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen suotuisien oppimistilanteiden luominen oppimisvaikeuksien tunnistaminen: tarpeen mukaan mitoitetut yleisen, tehostetun

ja erityisen tuen toimet henkilökohtaiset keskustelut, yhteistyö huoltajien kanssa opiskelun etenemisen seuranta oppilaan tason mukaisten tavoitteiden asettaminen (ja harjoitteleminen) suunnitelmien tekeminen ja niiden toteutumisen seuraaminen oppilaan kannustaminen vastuunottoon omasta opiskelusta ja itsenäisestä työskentelystä yhteistyö erilaisten oppilasryhmien ja opettajien kanssa oppilaan motivoiminen

2.1.3 Ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus Ohjauksen tuella oppilas alkaa pohtia omia kykyjään ja kiinnostuksen kohteitaan sekä opiskelun ja koulunkäynnin yhteyttä tulevaan työhön ja ammattiin.

Ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksen osa-alueita ovat esimerkiksi:

yhteistyö vanhempien, koulun ulkopuolisten yhteisöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa

opinnoista ja koulutusjärjestelmästä tiedottaminen omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen ammatteihin ja työelämään tutustuminen: vierailut ja vierailijat, yhteistyö

elinkeinoelämän kanssa, työelämän sääntöihin tutustuminen koulun ja vanhempien ammatteihin tutustuminen ohjataan oppilaita vastuutehtäviin koulussa: ”järjestäjänä” toimiminen, ruokala-apulaiset,

työskentely koulun yhteisissä tapahtumissa (koulukohtaisesti suunniteltava)

2.1.3 Painopisteet 1.-2. luokilla

Esiopetuksesta perusopetukseen siirtymisen tukeminen (muualla opsissa? onko mahd. oppilashuollon suunnitelmassa: yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa) Kuvaus varmaan esiopetuksen suunnitelmassa?

Koulunkäyntiin liittyvien taitojen kehittäminen Kannustaminen vastuuseen koulunkäynnistä ja koulutehtävistä Sosiaalisen kasvun tukeminen Varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin Monipuolisiin työtapoihin ohjaaminen

2.1.4 Painopisteet 3.-6. luokilla Enenevään vastuuseen koulutyöstä ja opiskelusta kannustaminen

Itsearvioinnin harjoitteleminen Monipuolisiin työmenetelmiin ohjaaminen Tiedonhankinnan valmiuksien kehittäminen; (mm. tietotekninen osaaminen,

internetin käyttö ja tiedonhaku) Työelämään ja ammatteihin tutustuminen (esim. vanhempien ammatit, oman

kunnan työelämä, mahdolliset yritysvierailut) Kuudennelta seitsemännelle luokalle siirtymisen tukeminen

2.1.5 Siirtyminen alakoulusta yläkouluun

oppilastietojen siirtäminen yläkouluun; o oppilastietolomakkeen täyttäminen ja huoltajilla täytättäminen o oppilaan tarvitsemat tukitoimet tuodaan yläkoulun tietoon

yläkoulun rehtorin ja opon käynti 6-luokkalaisia ja heidän opettajiaan tapaamassa niveltämispalaveri, jossa mukana 6. luokan luokanopettaja, erityisopettajat ja

yläkoulun oppilashuoltoryhmä 6. luokkalaisten vierailu yläkoululla luokanopettajan kanssa tiedottaminen vanhemmille (mm. tulevien 7-luokkalaisten vanhempainillasta) ryhmäyttämispäivä, ns. Rajavuoripäivä erityisopettajat siirtävät HOJKS -lomakkeet yläkoulun erityisopettajalle kommentit luokanopettajilta yläkoulun esittämiin luokkajakoihin

2.1.5 Työelämään tutustuminen

Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti työpaikkoihin vierailemalla koulun lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla.

5.-6. luokan ohjaussuunnitelmissa voidaan kuvata miten työelämään tutustuminen toteutetaan käytännössä.

3. OHJAUKSEN TYÖNJAKO ALAKOULUSSA Vuosiluokilla 1-6 oppilaiden kasvatuksellisen ja opetuksellisen ohjauksen päävastuu on luokanopettajalla ja lapsen huoltajilla. Erityinen huomio ohjauksessa kiinnitetään erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjaukseen. Rehtori/koulunjohtaja

luo ohjauksen toimintamahdollisuudet ja edellytykset tukee ohjauksen suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa pyrkii järjestämään ohjaukselle riittävät resurssit pyrkii varmistamaan oppilaalle riittävän henkilökohtaisen ohjauksen etsii / antaa / tarjoaa vaihtoehtoja opettajille monimuotoisten työtapojen

järjestämiseen ja ohjaukseen (mm. opettajien ammatillisesta täydennyskoulutuksesta huolehtiminen)

vastaa oppilashuoltoryhmästä ja osallistuu siihen tiedottaa oppilashuoltotyöstä muille opettajille laatii luokkajaot ja mahd. luokkasiirrot laatii lukujärjestykset ja opetusryhmät tukee oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista osallistuu luokanopettajien ja huoltajien kanssa erityistä tukea tarvitsevien

oppilaiden ohjaukseen (esim. huoltajien tapaamiset) vastaa nivelvaiheiden toteuttamisesta ja tiedonsiirrosta huolehtii kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutumisesta pyrkii järjestämään ammatteihin ja elinkeinoelämään tutustumisen yläkouluilta tulevien TET-oppilaiden ohjaaminen yhteistyö yrityksiin

Luokanopettaja

suunnittelee ja toteuttaa oppilaanohjausta opetussuunnitelman ja ohjaussuunnitelman mukaisesti

huolehtii yksittäisen oppilaan ja koko luokan päivittäisen koulunkäynnin sujumisesta

tukee oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tutustuttaa oppilaansa kouluun ja sen käytänteisiin luo luokkaansa myönteistä yhteishenkeä nivelvaiheen yhteistyö päiväkoteihin huolehtii oppilaiden opiskeluun ohjaamisesta ja monipuolisesta opetuksesta on säännöllisesti yhteydessä huoltajiin oppilaiden koulunkäynnin sujumisesta käy kehityskeskustelut huoltajien ja oppilaan kanssa seuraa ja ohjaa oppilaan edistymistä yhdessä muiden opettajien kanssa seuraa oppilaan säännöllistä koulunkäyntiä huolehtii koulun asioiden tiedottamisesta oppilaille ja tarvittaessa koteihin tekee yhteistyötä koulun henkilöstön kanssa luokkaansa tai yksittäiseen

oppilaaseen liittyvissä asioissa osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokouksiin suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tarvitsemat tukitoimet yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa osallistuu tarvittaessa oppimissuunnitelman, pedagogisen arvion ja pedagogisen

selvityksen tekemiseen osallistuu tarvittaessa henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan

suunnitelman (HOJKS) laatimiseen yhteistyössä oppilaan, huoltajien, aineen- ja erityisopettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa

osallistuu tehostetun tuen toteuttamiseen luokanopettaja informoi kouluavustajaa tunnin kulusta ja antaa materiaalit

etukäteen avustajalle jos on mahdollista tekee ohjaustoiminnan yhteydessä yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän

edustajien kanssa ohjaa ja tukee oppilaita koulutuksen nivelvaiheissa, esimerkiksi koulun

aloittamisessa, valinnaisaineissa, yläkouluun siirtymisessä osallistuu niveltämispalaveriin oppilaan siirtyessä yläkouluun ohjaa oppilasta säännölliseen itsearviointiin arvioi säännöllisesti oppilaiden opintomenestystä

Aineenopettaja

huolehtii oman oppiaineensa opiskelun ohjaamisesta ja monipuolisesta opetuksesta

tukee oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista ohjaa oppilasta säännölliseen itsearviointiin arvioi säännöllisesti oppilaiden opintomenestystä tiedottaa luokanopettajalle ja sekä huoltajalle oppilaan opintomenestyksen

muutoksista tekee yhteistyötä luokanopettajan, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän

kanssa suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tarvitsemat tukitoimet yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa osallistuu tarvittaessa oppimissuunnitelman, pedagogisen arvion ja pedagogisen

selvityksen tekemiseen osallistuu tarvittaessa henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan

suunnitelman (HOJKS) laatimiseen yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa

osallistuu tehostetun tuen toteuttamiseen Erityisopettaja

ohjaa erityisoppilaita sekä tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita koulupolun aikana yhteistyössä luokanohjaajan ja opettajien kanssa

tekee lukemisen – ja kirjoittamisen sekä matematiikan testejä oppimisen tueksi. antaa tarvittaessa yksilöllistä oppimiseen oppimisohjausta. osallistuu oppilashuoltotyöryhmään vastaa HOJKS-palavereista ja kolmiportaisen tuen toimimisesta laatii lausuntoja joustavaa valintaa varten nivelvaiheissa vastaa siirto-HOJKSeista ja tiedottaa tuen tarpeesta opettajille tilaa erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille oppimateriaalit (mm. äänikirjat)

Koulunkäynnin ohjaaja/Koulunkäyntiavustaja

ohjaa yhteistyössä opettajan kanssa oppilaan oppimista, kannustaa, ja auttaa motivaation löytymisessä yksilöllisesti

ohjaa yhteistyössä opettajan kanssa oppilaan oppimista, kannustaa, ja auttaa motivaation löytymisessä yksilöllisesti

tukee oppilaan itsenäistymistä sekä hänen sosiaalisten taitojensa kehittymistä selvittää tarpeelliset tiedot ohjattaviensa HOJKS lausunnoista; tuen tarpeesta

ja suunnitelluista tukimuodoista löytää yhteistyössä opettajien kanssa tukea tarvitsevat oppilaat ottaa huomioon oppilaan toimintakyvyn ja koulun toimintaympäristön perehtyy mahdollisuuksien mukaan materiaaleihin etukäteen ja muokkaa

ne oppilaalle soveltuviksi on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa oppilaan tarvitsemia tukitoimia

yhteistyössä oppilaan opettajien sekä häntä ohjaavien tahojen kanssa toimii opettajien ja kouluyhteisön apuna tilanteen ja tarpeen mukaan

Kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja muu henkilökunta

toimivat kuten yläkoulun vastaavat henkilöt. (ks. yläkoulun työnjako ohjauksessa ) Huoltaja/koti

kodilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta yhteistyö opettajan ja koulun (esim. OHR) kanssa helpottaa yhteisten tavoitteiden

toteuttamista ja oppilaan kasvun tukemista yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen yhteydenpitoa molempiin suuntiin (esim. poissaoloista ja muista lapsen elämässä

tapahtuvista muutoksista ilmoittaminen)

Ohjaus siirtymävaiheissa alakouluun ja alakoulusta Oppilaan turvallista ja joustavaa siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea yhteistyössä kodin, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Siirtyminen ensimmäiselle luokalle:

Keskeistä nivelvaiheessa siirryttäessä alakouluun: kouluun tutustuminen, sekä oppilaat että huoltajat koulutyöhön perehtyminen huoltajien perehdyttäminen koulujärjestelmään, koululaisen kotijoukkona

olemiseen huoltajien kasvatusvastuun vahvistaminen koulunkäyntitaitojen oppiminen erilaisiin työtapoihin tutustuminen omiin vahvuuksiin ja harjoittelua vaativiin asioihin tutustuminen oppilasryhmään kuuluminen ja sen jäsenenä, koululaisena toimiminen tietojen siirto neuvolasta ja esikoulusta kouluun

Kuudennelta luokalta yläkouluun

Keskeistä kuudennella luokalla, ns. nivelvaiheessa, siirryttäessä alakoulusta yläkouluun: oppilaan ohjaaminen tavoitteelliseen työskentelyyn ja vastuunottoon yhteistyö tulevan yläkoulun henkilökunnan kanssa tutustuminen yläkoulun toimintatapoihin (työtavat, aineenopettaja- ja

jaksojärjestelmä) tutustuminen uusiin oppiaineisiin ja opiskelutekniikoihin kuudesluokkalaisten ja huoltajien vierailut yläkoulussa huoltajien kasvatusvastuun vahvistaminen murrosiän lähestyessä tulevista ainevalinnoista tiedottaminen

Ohjaus yläkoulussa Ohjaus muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon. Ohjaustyöhön osallistuvat kaikki oppilaan opintopolkuun ja nivelvaiheisiin liittyvät toimijat. Ohjauksentavoitteena on tukea oppilaan opiskelua, kasvua ja kehitystä sekä antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen. Ohjaus koulussa on kaksitasoista. Sitä toteutetaan opetussuunnitelman mukaan annettavana oppilaanohjauksena (7.21), joka muodostuu luokkaohjauksesta, henkilökohtaisesta ja pienryhmäohjauksesta sekä koko koulun antamana ohjauksena. Ohjaustyötä tekee koko koulun henkilökunta, ohjauksen päävastuu on oppilaanohjaajalla. Koulun ohjaussuunnitelma sisältää sisäisen työnjaon ohjauksen järjestämisestä. Opetussuunnitelman mukainen oppilaanohjaus:

Opetussuunnitelman kohdassa ”Oppilaanohjaus” on tarkemmin kerrottu oppilaanohjauksen tavoitteet ja toteutustavat vuosiluokilla 7-9. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukainen 7. – 9. vuosiluokkien oppilaanohjaus muodostuu:

- luokkamuotoisesta ohjauksesta - yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta - sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta - työelämään tutustumisesta

Luokkamuotoista ohjausta annetaan kaikille oppilaille muiden oppiaineiden tavoin opetussuunnitelmassa määrätty tuntimäärä, yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia, vuosiluokkien 7-8-9 aikana. Oppitunnit on jaettu eri vuosiluokille seuraavasti: 7-luokalla 0,8 tuntia, 8-luokalla 0.4 tuntia ja 9-luokalla 0,8 tuntia. Luokkatunnit sijoitetaan lukuvuoden eri jaksoihin siten, että ne mahdollistavat lukuvuoden aikana tapahtuvien koulun ulkopuolisten tahojen määräämien aikataulujen (esim. yhteishaku 9-luokilla) ja koulun oman työsuunnitelman järkevän toteuttamisen esim. työelämään tutustumisen osalta. Yläkoulun oppilaanohjaaja on mukana yhteistyössä tukemassa oppilaan luontevaa siirtymistä opiskelun nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun sekä yläkoulusta toiselle asteelle. Ohjaus koko koulua koskevana toimintana Ohjauksen osa-alueet yläkoulussa ovat:

kasvun ja kehityksen tukeminen oppimisen ja opiskelun ohjaus sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus (TET sekä jatko-opinnot ja ammatillinen

suuntautuminen) Kasvun ja kehityksen tukeminen Kasvua ja kehitystä tuetaan seuraamalla oppilaan hyvinvointia ja huomioimalla oppilaan elämäntilanne ja elämänhistoria. Ohjauksella pyritään ennaltaehkäisemään oppimis- ja/tai psykososiaalisia ongelmia ja puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa. Ohjauksella edistetään oppilaan sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Osa ohjausta ovat myös oppilashuollolliset toimenpiteet, monialainen yhteistyö ja yhteistyö kotien kanssa. Kasvua ja kehitystä tukevia toimintamuotoja yläkoulun aikana ovat esimerkiksi:

oppilaaseen tutustuminen: tiedonsiirto alakoulusta yläkoulun oppilashuoltoryhmälle (OHR) ja aineenopettajille, luokanvalvojan, oppilaan ja huoltajan väliset keskustelut (vanhempainvartit), oppilaanohjaajan ja kuraattorin haastattelut

ryhmäytymisen tukeminen: 7.lk ryhmäytymispäivä, luokanohjaajan ohjaustuokiot, yhteistyö mm. nuorisopalvelujen ja seurakunnan kanssa, tukioppilastoiminta

oppilaan tukeminen: ohjauskeskustelut, kodin ja koulun välinen yhteistyö (yhteydenpito, vanhempainillat), OHR-työ

Oppimisen ja opiskelun ohjaus Ohjauksen tehtävä on edistää oppimaan oppimista ja vahvistaa oppilaan opiskelumotivaatiota. Opiskelun merkityksen ymmärtäminen ja itsearviointiin ohjaaminen ovat osa ohjausta. Oppimisen ja opiskelun ohjauksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi:

oppimistyylien tunnistaminen tiedonhankintataitojen kehittäminen opiskelutekniikoiden harjaannuttaminen eri oppiaineissa

monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen oppimisvaikeuksien tunnistaminen: tarpeen mukaan mitoitetut yleisen, tehostetun

ja erityisen tuen toimet henkilökohtaiset keskustelut opiskelun etenemisen seuranta

Ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus Ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksessa peruskoulujen oppilaanohjaaja ja toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat toimivat yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään myös elinkeinoelämän kanssa. Oppilaan ja oppilaanohjaajan väliset henkilökohtaiset ja pienryhmäohjauskeskustelut sekä oppilaan motivointi luovat pohjaa oppilaan elämänsuunnittelulle. Ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksen osa-alueita ovat:

jatko-opinnot ja ammatillinen suuntautuminen: mm. valinnaisaineiden valinta, omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen, ammatinvalintaa tukevat testit, Suomen koulutusjärjestelmään, ja erityisesti toisen asteen koulutuksiin ja oppilaitoksiin tutustuminen

työelämään tutustuminen: mm. TET -jaksot, aloihin ja ammatteihin tutustuminen (esim. TET -tori, vierailut, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa), nuorta työntekijää koskeviin lakeihin, asetuksiin ja työelämän pelisääntöihin tutustuminen

Ohjaus kuuluu kaikille koulun aikuisille myös yläkoulussa. Vastuut ja työnjako eri toimijoiden kanssa yläkoulussa REHTORI

vastaa koulun toiminnasta, opetuksen ja ohjauksen suunnittelusta, resursoinnista ja eri työryhmien vetämisestä

vastaa 6.-ja 7.- luokan niveltämispalaverin toteutuksesta toimii oppilashuoltotyöryhmän puheenjohtajana tukee opettajaa kasvatus- ja opetustehtävissä vastaa ainevalinnoista ja lukujärjestysten laatimisesta vastaa ryhmien muodostamisesta yhteistyössä luokanohjaajien kanssa huolehtii poissaoloselvityksistä ja merkinnöistä (yhdessä luokanohjaajien kanssa) seuraa rangaistusten toteutumista rekrytoi ja perehdyttää lyhytaikaiset sijaiset huolehtii uusien opettajien perehdyttämisestä huolehtii hankkeiden ja projektien organisoinnista ja toteutuksesta vastaa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä

LUOKANOHJAAJA/-VALVOJA

huolehtii luokkansa ryhmäyttämisestä nivelvaiheessa eli ryhmähengen luomisesta, tutustumisesta omaan luokkaan ja ” meidän luokan” muodostamisesta siirtymävaiheessa kouluasteelta toiselle

oman 7. luokan ryhmäyttäminen vanhempainilta 6. luokan vanhemmille 7 lk vanhempainvartit, tarvittaessa myös myöhemmillä luokilla 7 lk vanhempainillat; (tutustuminen & valinnaisaineilta) vanhempainillat vähintään kerran lukuvuodessa kiusaamattomuussopimus yhteistyössä kuraattorin kanssa

ohjaa koulun käytäntöihin, opintojen suunnitteluun (oppimissuunnitelma) ja oman työn arviointiin (itsearviointi)

toimii luokan lähiohjaajana: luokanohjaajantuokiot, tiedottaminen, opintosuoritusten/ opintopolun seuranta, poissaolojen ja rangaistusten seuranta, yhteistyö henkilökunnan kanssa

vastaa kodin ja koulun yhteistyöstä, esim. yhteydenpito koteihin helmen ja puhelimen välityksellä, vanhempainvartit, mahd. perhepalaverit, vanhempainillat

osallistuu pedagogisten arvioiden tekoon, oppimissuunnitelma, HOJKS (henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma) –palavereihin ja tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmään

tekee yhteistyössä oppilaan ja perheen kanssa maahanmuuttajataustaisen oppilaan oppimissuunnitelman muiden aineopettajien kanssa yhteistyössä

OPPILAANOHJAAJA osallistuu 6.- ja 7. luokan nivelvaiheen saattaenvaihtoon 6.-luokkalaisten tutustuttaminen kouluun tukioppilaiden kanssa antaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi koulunkäyntiin, valinnaisaineisiin,

ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyvissä asioissa suunnittelee ja toteuttaa luokkamuotoista ohjausta 7-, 8- ja 9- luokilla konsultoi ja ohjaa 7. luokkamuotoisessa ohjauksessa pitää yllä ajantasaista ohjausmateriaalia / -kirjastoa sekä koulun oppilaanohjauksen sivustoa seuraa yhdessä luokanohjaajien ja opettajien kanssa opintojen edistymistä osallistuu oppilashuoltotyöryhmään ja tarvittaessa HOJKS-palavereihin keskustelee 4-varoituksen saaneiden oppilaiden kanssa ja toimii koulun yhteyshenkilönä

koteihin antaa henkilökohtaista ohjausta oppilaille (erityisesti painottuen 9. luokalla ammatinvalintaan

ja jatkokoulutukseen) järjestää oppilaiden tarpeiden mukaista pienryhmäohjausta (esim. opiskelun tehostaminen,

lukion ainevalinnat, soveltuvuuskokeisiin valmentautuminen) organisoi 8. ja 9. luokan työelämään tutustuttamisen (TET) sekä koulutuskokeilut ja

tutustumiskäynnit esim. 2. asteen oppilaitoksiin tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän sekä yritysten eri tahojen kanssa järjestää ja toteuttaa yhteishaun, joustavat valinnat toimii jatkuvassa yhteistyössä 2. asteen koulutuksen kanssa vastaa ilman opiskelupaikkaa jääneiden ohjauksesta kesällä ja huolehtii oppilaiden

tiedonsiirtolomakkeet 2. asteen oppilaitoksiin osallistuu oppilaiden saattaen vaihtoon sekä seuraa oppilaiden sijoittumista toiselle asteelle ohjaa pudokkaat muiden palveluiden piiriin (kuraattori/sosiaalitoimi)

AINEENOPETTAJA

perehdyttää oman aineensa tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin ohjaa oman aineensa oppimismenetelmiin vahvistaa ja tukee koulun käytänteiden noudattamista eriyttää opetusta tarvittaessa ja ottaa huomioon erityistä tukea tarvitsevien sekä

maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet tunnistaa oppimisvaikeuksia ja ohjaa erityisen tuen piiriin Kelpo-mallin mukaisesti

osallistuu HOJKS:ien ja oppimissuunnitelmien tekoon ja toteuttamiseen omien oppilaidensa osalta

laatii yhteistyössä perheen ja lo:n kanssa omille oppilailleen tarvittavat pedagogisen arviot ja oppimissuunnitelmat

informoi luokanohjaajaa, oppilaanohjaajaa ja huoltajaa oppilaan opintomenestymisen muutoksista

antaa oman oppiaineensa mahd. 4-varoitukset oppilaanohjaajan/koulusihteerin kautta oppilaalle informoi oman aineensa valinnaisaineista mm. vanhempainillassa tutustuttaa oppilaita oman aineensa ammatillisiin vaihtoehtoihin

ERITYISOPETTAJA ohjaa erityisoppilaita sekä tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita koulupolun

aikana yhteistyössä luokanohjaajan ja opettajien kanssa tekee lukemisen – ja kirjoittamisen sekä matematiikan testejä oppimisen tueksi. antaa tarvittaessa yksilöllistä oppimiseen oppimisohjausta. osallistuu oppilashuoltotyöryhmään vastaa HOJKS-palavereista ja kolmiportaisen tuen toimimisesta laatii lausuntoja joustavaa valintaa varten nivelvaiheissa vastaa siirto-HOJKSeista ja tiedottaa tuen tarpeesta opettajille tilaa erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille oppimateriaalit (mm. äänikirjat)

OPPILASHUOLTORYHMÄ

Oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, erityisopettaja/t, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja oppilaanohjaaja huolehtii oppilaiden hyvinvoinnista (terveydenhoito, kouluruokailu, ks.

hyvinvointisuunnitelma) vastaa oppimisen ja opiskelun erityistarpeisiin oppilashuoltoryhmän jäsenet voivat osallistua ”saattaenvaihtoon” nivelvaiheissa käsittelee pedagogiset arviot käsittelee kiusaamiseen liittyvät oppilaskyselyt kaksi kertaa lukuvuodessa ohjaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden hakuprosessissa (joustavat valinnat,

ammatinvalinta ja terveys sekä kuntoutussuunnitelmat) tarkentaa oppimissuunnitelmaa tarvittaessa

huolehtii kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat

KOULUTERVEYDENHOITAJA vastaa 8. luokan lomakkeen käytännöistä yhdessä luokanohjaajien kanssa vastaa ammatinvalintaan ja terveyteen liittyvästä tiedottamisesta ja ohjauksesta (lomakkeisto ja

vanhempainilta) suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää kouluterveydenhuoltoa osallistuu oppilashuoltotyöryhmään

KOULUKURAATTORI

osallistuu oppilashuoltotyöhön antaa kohdennettua yksilöllistä apua ja ohjaa tuen tarpeessa olevia oppilaita yhteistyössä koko

koulun henkilökunnan kanssa osallistuu nivelvaiheyhteistyöhön eri tahojen kanssa

osallistuu oppilaiden tutustumispäivän suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu 7.luokkien ryhmäyttämiseen tekee ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi pitämällä oppitunteja ajankohtaisista teemoista ja

ohjaamalla tukioppilaita haastattelee 8.luokan oppilaat kartoittaen oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavat asiat

KOULUPSYKOLOGI

suorittaa psykologisia tutkimuksia yksilöllisten oppimisedellytysten selvittämiseksi osallistuu koulujen oppilashuoltotyöhön osallistuu nivelvaiheyhteistyöhön eri tahojen kanssa osallistuu koulutulokaspäivään suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekee ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi pitämällä oppitunteja kaikille kuudesluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen on varattu mahdollisuus keskustella

koulupsykologin kanssa ja saada yksilöllistä ohjausta osallistuu vanhempainiltoihin

KOULUSIHTEERI

kirjaa uudet oppilaat hallinto-ohjelmaan huolehtii oppilaiden ja huoltajien yhteystietojen päivityksestä kokoaa lukuvuositiedotteen rehtorin ohjeiden mukaisesti päivittää valinnaisaineoppaan rehtorin ohjeiden mukaisesti huolehtii lukujärjestykset jaksojen vaihtuessa opettajien ja luokanohjaajien tietoon päättöluokkien tiedonsiirto KOULUTA –järjestelmään yhteishakua varten

TUKIOPPILAITA OHJAAVA OPETTAJA

järjestää tukioppilaiden valinnan ohjaa tukioppilastoimintaa

OPPILASKUNTAA OHJAAVA OPETTAJA

ohjaa oppilaskunnan toimintaa järjestää oppilaskunnan hallituksen jäsenten valinnan

KOULUN MUU HENKILÖKUNTA

tukee ja ohjaa oppilaita koulun kasvatustavoitteiden mukaisesti oman työnsä kautta Työnjako oppilaan opintopolun aikana nivelvaiheissa ja yläkoulussa: Luokka-aste

Tehtävät, menetelmät, työtavat

Vastuuhenkilö/t

6. luokka 6-lkien oppilaiden haastattelut kuraattori Oppilastietolomakkeet

alakouluille opo, luokanopettaja

Käynnit alakouluilla 6.lkien rehtori, opo 7. luokkien muodostaminen rehtorit (ala- ja yläkoulu), kuraattori,

luokanohjaajat, opo Vanhempainilta rehtori, kuraattori, luokanohjaajat, opo Tulevien seitsemäsluokkalaisten

tutustumispäivä, nuorisotoimi, seurakunta, terveydenhoitaja/kuraattori

(Rajavuoripäivä) Tutustumispäivä keskuskoululla

(yläkoulun oppilaat muualla) aineopettajat/opo

Siirtopalaveri luokanopettajat+ luokanohjaajat +oph 7. luokka

Ryhmäyttämiset kuraattori/luokanohjaajat

Tarvittaessa perhepalaverit; HOJKS, oppimissuunnitelmat, MMT-oppimissuunnitelma-palaveri

luokanohjaaja/erityisopettaja/aineenopettaja/oph tarpeen mukaan

Luokkakohtainen vanhempainilta

luokanohjaaja/rehtori

Tiedottaminen; Helmi-viestit luokanohjaaja/aineenopettajat/opo/ vanhemmat/oppilaat

Vanhempainvartit luokanohjaaja Vanhempainilta/valinnaiset

aineet rehtori/aineenopettajat/opo

8. luokka Tarvittaessa vanhempainvartit, perhepalaverit, HOJKS, oppimissuunnitelmat, MMT-oppimissuunnitelma-palaveri

luokanohjaaja/oppilashuolto tarpeen mukaan, erityisopettaja/aineenopettaja

Luokkakohtainen vanhempainilta

luokanohjaaja

Teema vanhempainpäivä Oppilaiden haastattelut kuraattori Henk.koht. ohjauskeskustelut opo 9. luokka Henk.koht. ohjauskeskustelut opo Vanhempainilta; yhteishaku+

jatko-opinnot opo/rehtori/terv.hoitaja

Luokkakohtainen vanh.ilta tarvittaessa

luokanohjaaja

TET-jaksot opo Tutustumiset 2. asteen

oppilaitoksiin opo

Tarvittaessa vanhempainvartit, perhepalaverit, HOJKS, oppimissuunnitelmat, MMT-oppimissuunnitelma-palaverit

luokanohjaaja/oppilashuolto tarpeen mukaan, erityisopettaja/aineenopettaja

Tarvittaessa kolmikantakeskustelut

luokanohjaaja/opo/oph/oppilas/huoltaja

Helmi-viestit luokanohjaajat/aineopettajat Tiedottaminen; yhteishaku,

toisen asteen vanhempainillat opo

Tiedonsiirto toiselle asteelle (HOJKS)

opo/erityisopettaja

2. aste Yhteishaun tulokset opo Jälkiohjaus opo Täydennyshaku Saattaen vaihtopalaveri toisen opo, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja

asteen koulutukseen TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN YLÄKOULUSSA Työelämään tutustumisen tavoitteet Työelämään tutustuminen tarjoaa oppilaille hyvän tilaisuuden tutustua työelämän sääntöihin ja erilaisten yritysten ja organisaatioiden toimintaan. TET -jaksojen tarkoituksena on herättää oppilaissa kiinnostusta urasuunnitteluun ja helpottaa jatko-koulutuspaikan valintaan. Työelämään tutustumisen toimintatavat Oppilaat saavat ohjausta työelämään liittyvissä asioissa oppilaanohjauksen tunneilla. Periaatteena on, että oppilas hankkii koulun ulkopuolella toteutettavan TET-paikan itse. Hän saa näin arvokasta kokemusta työpaikan hakemisessa ja oppii toimimaan itsenäisesti työnhakutilanteessa. Oppilas saa myös henkilökohtaista ohjausta TET-paikan hankkimisen onnistumiseksi. Huoltajat saavat tietoa työelämään tutustumisesta lukuvuositiedotteesta ja kotiin lähetettävien helmi-viestien ja paperitiedotteiden avulla. Huoltajat voivat olla lapsensa TET -paikan hankkimisessa hyvänä apuna. On myös mahdollista, että oppilas tutustuu huoltajansa työpaikkaan, ellei sitä jo ennestään tunne. TET -matkoihin sovelletaan koulumatkoja koskevia perusopetuslain periaatteita, joiden mukaan alle viiden kilometrin matkan kustannuksista ja järjestämisestä vastaa huoltaja. TET-paikka pyritään järjestämään siten, että TET on mahdollista toteuttaa jo käytössä olevilla kuljetusjärjestelyillä (linja-auto/taksikuljetus). Mikäli oppilas hankkii TET -paikan oman kunnan ulkopuolelta, huoltaja vastaa lapsensa matkakustannuksista ym. kuluista. Työelämään tutustuminen ja toimintatavat eri vuosiluokilla: Työelämään tutustumisen ajankohdat päätetään opettajainkokouksessa suunniteltaessa tulevan lukuvuoden ohjelmaa. 7-luokat: Kevätlukukaudella yhden työpäivän pituinen ns. yhteisö -TET tapahtuu lähinnä oman kunnan hallinnonalojen eri toimipisteissä. Oppilaille ilmoitetaan tarkempi ajankohta hyvissä ajoin ennen TET -päivää ja työelämään tutustumiseen liittyviä asioita käsitellään oppilaanohjauksen tunneilla. 8-luokat: Kahdeksasluokkalaiset osallistuvat yhden koulupäivän mittaiseen työharjoitteluun koulussa. Tällöin tutustutaan konkreettisesti oman koulun ja aikuisten töihin. Työkohteina ovat koulun ruokala vahti-mestarin työt. Tämä ”koulu-TET” aloitetaan toisen jakson alussa.Kevätlukukaudella on viikon mittainen työelämään tutustuminen, jolloin oppilaat työskentelevät työpaikoilla koulun ulko-puolella. Periaatteena on, että oppilas hankkii itse työelämään tutustumispaikkansa. 9-luokat Yhdeksännen luokan oppilailla on syyslukukaudella viikon mittainen TET –jakso, jolloin he työskentelevät pääasiassa Laihian ja lähialueen työpaikoilla. Mikäli huoltajat antavat suostumuksensa ja huolehtivat majoitukseen ja matkoihin liittyvistä kustannuksista voivat oppilaat suorittaa työelämään tutustumisen myös kauempana (esim. sukulaisten luona majoittuen). Työelämään tutustumisviikolla oppilaat voivat tutustua myös toisen asteen ammatilliseen koulutukseen oppilaitosten järjestämän ohjelman mukaisesti (esim. TEKNO-tet). TET-paikan hankinta tapahtuu saman periaatteen mukaisesti kuin 8-luokalla. Ts. oppilas hankkii itse TET -paikkansa. Näin hän saa tärkeätä kokemusta työnhausta ja oppii toimimaan itsenäisesti koulun ulkopuolella.

TET-paikan hankinnassa voidaan käyttää apuna TET-toria, joka on käynnistetty vuonna 2010 Opetushallituksen ohjaustoiminnan kehittämiseen myöntämällä rahoituksella. TET-tori toimii tiedonvälityskanavana TET-asioissa työnantajien, oppilaiden, huoltajien ja opon välillä. TET-torin kautta oppilaat pääsevät helposti tutkimaan kiinnostavia TET-paikkoja. Näin ollen TET-tori on myös työpaikoille mahdollisuus olla esillä ja tehdä omaa ammattialaa nuorten keskuudessa tunnetuksi. Sivuilta löytyy myös koulutukseen liittyvää monipuolista tietoa. Sivu löytyy osoitteessa: http://www.peda.net/veraja/tori/kyronmaa TET-sopimus Oppilas tekee TET-jaksosta TET-paikan kanssa kirjallisen sopimuksen, johon kirjataan mm. tetin tavoitteet. TET:n arviointi Oppilas ja työnantaja arvioivat TET-jaksoa kirjallisesti. Oppilas suorittaa tet-jaksolle annetut kirjalliset tehtävät, itsearvioinnin ja pyytää työnantajalta myös kirjallisen arvion omasta työskentelystään tet-jakson aikana. Oppilas palauttaa oman ja työnantajan arvioinnin tet-jakson päätyttyä oppilaanohjaajalle. Tiedottaminen ja yhteistyö huoltajien kanssa Oppilaalla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus saada tietoa opetussuunnitelmasta sekä opetukseen ja ohjaukseen kuuluvista seikoista. Opetuksen järjestäjä ja oppilaan oma koulu tiedottavat huoltajille lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista opintopolun eri vaiheissa monella eri tavoin. Ennen koulun aloittamista tiedottaminen mm. tapahtuu yleisillä ilmoituksilla paikallislehdessä esim. kouluun ilmoittautumiset ja koulujen alkamisajankohdat. Hyvä tiedonkulku koulun, oppilaan ja kodin välillä on yksi sujuvan koulunkäynnin perusele-menteistä. Tiedottaminen oppilaiden huoltajille alkaa jo ennen varsinaista koulun alkua. Koko koulunkäynnin ajan oppilas itse on tiedotuksen keskiössä. Hän on sekä tiedottamisen kohde, mutta hänellä on myös tärkeä tehtävä tiedon välittämisessä. Oppilas saa koulusta kotiin huoltajille vietäväksi erilaisia tiedotteita, kutsuja ja kyselyjä. Oppilas tuo kouluun opettajille ja luokan-ohjaajille huoltajien lähettämää tietoa (esim. vastauksia erilaisiin kyselyihin ja ilmoittautumisia erilaisiin tilaisuuksiin). Tiedottaminen alakoulussa: Oppilas saa omalta luokanopettajaltaan päivittäin koulunkäyntiä koskevaa tietoa. Huoltajille tieto kulkee useimmiten oppilaiden mukana erilaisten paperitiedotteiden avulla. Näiden lisäksi Laihian alakoulut käyttävät tiedottamisessaan monenlaisia muitakin välineitä. Lukuvuoden aikana alakoulut lähettävät oppilaiden mukana huoltajille erilaisia tiedotteita. Koko koulua koskeva tiedote lähetetään koteihin heti lukuvuoden alussa. Tämän ns. syystiedotteen lisäksi koulut voivat lähettää koteihin erilaisiin tapahtumiin ja vuodenaikoihin liittyviä tiedotteita lukuvuo-den aikana. Tällaisia voivat olla esim. joulu-, talvi- ja kevättiedote. Koko koulua koskevien tiedot-teiden lisäksi luokanopettajat lähettävät huoltajille oman luokkansa asioita koskevia tiedotteita aina tarpeen mukaan. Huoltajat saavat lapsensa koulunkäyntiä koskevaa henkilökohtaista kuin kaikkia koskevaa tietoa oppilaan mukana kulkevan ”reissuvihkon” avulla.

Alakouluissa on myös käytössä sähköisiä viestintävälineitä mm. www.peda.net/veraja/laihia -sivut, joilla oman koulun toimintaa esitellään tarkemmin. Myös puhelimien, sähköpostin ja tekstiviestien avulla voidaan ottaa yhteyttä yksittäisiin huoltajiin heidän lastensa asioissa. Vanhempainillat alakoulussa: Vanhempainiltoja järjestetään alakoulun aikana kaikilla vuosiluokilla vähintään yksi lukuvuoden aikana. Henkilökohtaisesti huoltajaa tavataan ns. ”vanhempainvarteissa” myös vähintään kerran lukuvuoden aikana. Tarvittaessa tapaamisia voi olla useampiakin lukuvuoden aikana. Tiedottaminen yläkoulussa: Oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun oppilaan vanhemmat pyritään saamaan mukaan kodin ja koulun väliseen toimintaan jo kuudennen luokan kevätlukukauden aikana. Huoltajille lähetetään täytettäväksi lomake, jolla kysytään jo kuudennen luokan kevätlukukauden alussa tietoa yläkouluun siirtyvästä oppilaasta ja hänen mahdollisesti tarvitsemistaan tukitoimista. Huoltajille järjestetään myös kuudennen luokan keväällä yläkoulussa vanhempainilta, jolloin huoltajille annetaan tietoa yläkoulun toiminnasta. Huoltajilla on myös mahdollisuus tutustua kouluun ja tuleviin luokan-ohjaajiin, mikäli nämä ovat jo tiedossa. Oppilaat saavat koulunkäyntiä koskevaa tietoa omalta luokanohjaajaltaan, joka tapaa luokkansa oppilailta viikoittain pidettävässä luokanohjaajatuokiossa. Tiedonkulun kannalta on oppilaalla keskeinen tehtävä myös yläkoulussa, koska tiedotteet kulkevat pääsääntöisesti oppilaan mukana kotiin. Koulun yhteisistä ja kaikkia oppilaita ja heidän huoltajiaan koskevista asioista tiedottamisvastuu on rehtorilla. Koulu tiedottaa lukuvuoden tapahtumista syyslukukauden alussa koteihin oppilaiden mukana lähetettävillä lukuvuositiedotteilla. Tiedottamistoiminnassa käytetään yläkoulun aikana kaikkia mahdollisia käytössä olevia välineitä; paperitiedotteita, koulun omaa kotisivua http://www.peda.net/veraja/laihia/keskuskoulu, Helmiviestejä ja vanhempainiltoja. Yhteyttä yksittäisiin huoltajiin pidetään tarvittaessa myös puhelimitse, sähköpostilla ja tekstiviesteillä. Luokanohjaajat tapaavat huoltajia vuosittain myös vanhempainvartti-tapaamisissa. Aineopettajat ottavat tarvittaessa yhteyttä huoltajiin myös edellä mainituilla tavoilla. Oppilaat ja huoltajat saavat tiedon kokeiden järjestämisajankohdista myös Helmen avulla. Samoin huoltajat voivat seurata lapsensa poissaoloja, kokeiden tuloksia ja muita lastaan koskevia asioita ed. mainitusta viestintävälineestä, Helmestä. Vanhempainillat yläkoulussa Vanhempainiltoja pidetään jokaisella vuosiluokalla 7-8-9. Aiheet vanhempainilloissa vaihtelevat ikäkauden ja ajankohdan vaatimusten mukaan. Kutsut vanhempainilloista lähetetään huoltajille sekä paperikutsuina oppilaiden mukana, mutta myös Helmiviestillä. 6-luokat Alakoulusta yläkouluun siirtyvien oppilaiden huoltajille pidetään vanhempainilta kevätlukukauden loppupuolella. Kutsut kuudensien luokkien huoltajille toimittaa alakoulun luokanopettaja. Kuudensien luokkien oppilaiden huoltajille järjestettävän vanhempainillan tehtävänä on tiedottaa huoltajille asioista, jotka muuttuvat oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Tällaisia ovat mm. aineopettaja- ja jaksojärjestelmä, opetussuunnitelman mukaan alkavat uudet oppiaineet, koulu-päivän pituus, koulukuljetukset ja koulun käytössä olevat tilat. Myös oppilashuollon toiminta ja jäsenet sisältyvät tiedottamiskohteisiin.

7-luokat Syyslukukauden alussa pidetään luokanohjaajan toimesta yksi luokkakohtainen vanhempainilta, jonka tarkoituksena on tutustuttaa huoltajat toisiinsa, luoda luokalle yhteiset toimintaperiaatteet ja sopia mahdollisista luokan yhteisistä tilaisuuksista ja tavoitteista. Kevätlukukaudella pidetään toinen vanhempainilta, jossa käsitellään kahdeksannella luokalla alkavia valinnaisia aineita. Tämän vanhempainillan tavoitteena on myös jo tiedottaa huoltajille ammatinvalintaan ja jatkokoulutukseen liittyvistä asioista, (mm. valinnaisaineiden vaikutus jatko-opintoihin ja valintaperusteet toiselle asteelle). 8-luokat Kahdeksannen luokan aikana pidetään huoltajille kasvatukseen liittyvä vanhempainilta, joka pyritään järjestämään yhteistyössä jonkun muun tahon kanssa (esim. seurakunta, nuorisotoimi). Tämän kaikille 8. luokkalaisten vanhemmille tarkoitetun yhteisen vanhempainillan lisäksi voivat luokanohjaajat pitää halutessaan luokkakohtaisen vanhempainillan. 9-luokat Yhdeksännen luokan oppilaiden huoltajille pidetään syyslukukauden aikana yhteishakua, jatko-opintoja ja ammatinvalintaa käsittelevä yhteinen vanhempainilta. Tällöin tilaisuuteen pyritään saamaan toisen asteen oppilaitosten esittelyjä. Tämän yhteisen vanhempainillan lisäksi huoltajille tiedotetaan lähialueella järjestettävistä toisen asteen oppilaitosten vanhempainilloista. Tämä tiedottaminen tapahtuu Helmiviesteillä sekä oppilaiden mukana lähetettävillä paperitiedotteilla. Oppilaiden huoltajille tiedotetaan myös koulutukseen liittyvistä muista tapahtumista, mikäli niiden katsotaan auttavan jatko-opintojen ohjauksessa ja helpottavan oppilaan päätöksentekoa jatkokoulutuksen valinnassa. Luokanohjaajat/aineopettajat voivat pitää tarvittaessa luokkakohtaisia vanhempainiltoja esim. luokkaretken tai jonkin muun tapahtuman suunnitteluun liittyen. Tiedottaminen yhteishausta Peruskoulun oppilaat hakeutuvat yhdeksännen luokan keväällä yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Huoltajille tiedotetaan yhteishaun aikataulusta ja muista opiskelijavalintaan liittyvistä seikoista ed. mainituissa yhteisissä vanhempainilloissa, joihin huoltajien on syytä osallistua. Tämän lisäksi oppilaanohjaaja lähettää huoltajille yhteishaun toimeenpanoa ja aikataulua koskevia tiedotteita yhdeksännen luokan aikana Opetushallituksesta tulevien ohjeiden mukaisesti. Tieto oppilaan pääsystä hakemaansa toisen asteen koulutukseen tulee hakijalle alkukesällä postitse. Mikäli oppilas ei ole saanut hakemaansa koulutuspaikkaa ja on jäämässä kokonaan ilman sitä, ottaa oppilaanohjaaja yhteyttä oppilaaseen ja tarvittaessa myös huoltajaan jatkotoimenpiteitä varten. Oppilasta ohjataan hakeutumaan kesällä järjestettävässä ns. täydennyshaussa avoinna oleviin koulutuspaikkoihin. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyötä tehdään peruskoulun aikana monen eri yhteistyötahon kanssa. Tällaisia yhteistyö-kumppaneita, joilla on ohjaukseen liittyvä funktio, ovat mm. nuorisotoimi, seurakunta, poliisi, alueella toimivat yritykset sekä lähialueen oppilaitokset. Toisen asteen oppilaitoksilla on ammatinvalinnan ja jatkokoulutuspaikan valinnassa keskeinen ohjauksellinen tehtävä. Koulu ja paikalliset yritykset tekevät yhteistyötä mm. kummiyritystoiminnan merkeissä. Nuorisotoimi, seurakunta ja poliisi ohjaavat oppilaita koulunkäynnin eri vaiheissa monissa yhteyksissä ja tilaisuuksissa, joita järjestetään yhdessä koulujen kanssa.

5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman, kielellisen erityisvaikeuden tai maahanmuuton takia. Avustajaa oppilas saattaa tarvita tarkkaavaisuusongelman tai oppimisvaikeuden vuoksi. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää sivistystoimenjohtaja. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Näiden palveluiden tarve saattaa lisääntyä siirryttäessä tehostettuun tukeen tai erityisen tuen piiriin. 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppi-laiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee harrastusten viriämistä ja sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannusta-minen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Joustava perusopetus (JOPO), tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillisena yhteistyönä. Opiskelussa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa, ja jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Opiskelulle on ominaista, että työssäoppiminen ja lähiopetus vuorottelevat.

5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen ”Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.” Perusopetuslaki 31 a (13.6.2003/477) Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Siihen sisältyy sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollolla edistetään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuolto-palveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa korostetaan lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa kuulemisen tärkeyttä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuolto koostuu jokapäiväisestä oppilaan huomioimisesta kouluyhteisössä, opettajien työstä luokissa, oppilashuoltoryhmän ja kotien yhteistyöstä sekä yhteistyöstä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tärkeä osa oppilashuoltotyötä on opettajan päivittäinen työ omassa luokassa. Oppilashuollon toiminta on osa koulun arkea ja perustoimintoja, johon kuuluvat ennaltaehkäisevä työ, kriisityö, huolen puheeksi ottaminen sekä ongelmiin puuttuminen. 5.4.1 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilahuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori, luokanvalvoja tai –opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä avustaja, koulupsykologi, koulukuraattori, opinto-ohjaaja, koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka lain-säädännön mukaan ovat salassa pidettäviä. Näittä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheen-jäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä,

poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä, ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehosteun ja erityisen tuen antamisesta, opetuskesta vapaut-tamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä sekä oppilaan koe-suoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poik-keuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia. Oppilashuoltotyöhön osallistuvalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaiseen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä mainittu lain tarkoittama peruste, on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- ja iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salapitosäännösten estämättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. 5.4.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Oppilashuollon palvelujen järjestäminen Laihian kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken Oppilashuolto koostuu jokapäiväisestä oppilaan huomioimisesta kouluyhteisössä, opettajien työstä luokissa, oppilashuoltoryhmän ja kotien yhteistyöstä sekä yhteistyöstä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tärkeä osa oppilashuoltotyötä on opettajan päivittäinen työ omassa luokassa. Koulupsykologin ja koulukuraattorin työ on pääosin oppilashuollollista työtä. Laihian kunnassa toimii yksi koulupsykologi ja koulukuraattori, jonka työajasta 70 prosenttia on sivistystoimen käytössä (30 prosenttia työajasta on sosiaalitoimen tehtäviä, pääosin lastensuojelun työparina toimimista). Kouluterveydenhoitaja tekee paljon myös oppilashuollollista työtä. Arkaluontoisia oppilashuollollisia asioita käsitellään oppilaan ja huoltajien kanssa siten, että läsnä on vähintään kaksi oppilashuollon toimijaa. Tällaisia ovat muun muassa epäilys päihteiden käytöstä kouluaikana, lastensuojelulliset huolet ja oppilaan oman terveyden ja kehityksen vaarantaminen ja väkivaltatilanteet kouluaikana. Oppilashuoltotyön organisointi eli oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiin.

Perusopetus, vuosiluokat 1-6 Oppilashuoltotyöryhmään kuuluu koulun rehtori, käsiteltävän luokan opettaja ja mahdollisesti koulunkäyntiavustaja, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat siten, että jokaisen luokan asiat tulevat lukuvuoden aikana käsiteltyä sekä tarpeen mukaan. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä mukana on oppilas itse ja hänen huoltajansa. Ryhmässä päätetyistä asioista tehdään oppilaskohtainen muistio. Ryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii rehtori. Perusopetus, vuosiluokat 7-9 Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori. Luokkakohtaisissa oppilashuoltoryhmissä mukana on myös luokanvalvoja. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä mukana on myös oppilas ja hänen huoltajansa. Yläkoulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Oppilashuoltotyöryhmä käsittelee muun muassa luokkatason asioita, yksittäisten oppilaiden asioita, suunnittelee opetustyön oppilashuollollista toteutta-mista ja osallistuu koulun kehittämiseen. Ryhmään voi ottaa yhteyttä huoltaja, oppilas tai opettaja. Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Vanhempainyhdistystoiminta Laihian kouluilla toimii aktiivisesti vanhempainyhdistykset kouluittain. Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on toimia koulua käyvien oppilaiden huoltajien ja koulun opettajien ja muun henkilökunnan välisenä yhteistyöelimenä. Vanhempainyhdistykset tukevat koteja ja kouluja pyrkimyksenään luoda oppilaille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää tasapainoista ja monipuolista kehitystä. Laihian alakoulujen yhteisöllistä toimintaa: Kummitoiminta 1.luokkalaisille oppilaille Lapsen ensimmäinen kouluvuosi luo pohjaa koko kouluajalle. Lapsi voi oppia vain, jos hänen on koulussa hyvä olla. Kummitoiminta on keino tukea koululaisia sosiaalisuuteen, yhteisöllisyyteen ja toisten huomioon ottamiseen. Kummitoiminta edistää uusien koululaisten turvallista ja pehmeää koulun alkua. Vanhemmat oppilaat toimivat ekaluokkalaisten kummeina auttamalla oppilaita sopeutumaan uuteen kouluun ja luomalla hyvää yhteishenkeä. Kummit saavat valmennuksen kummitehtävään. Tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta kouluissa ja vähentää koulukiusaamista. Kummitoiminta on väline edistää koulun turvallisuutta ja oppilaiden sosiaalisia taitoja sekä kasvattaa lapsista aktiivisia, osallistuvia ja yhteisöstä vastuuta kantavia. Laihian jokaisessa alakoulussa on kummitoimintaa. Kouluissa suunnitellaan kummitoiminta oman koulun näköiseksi ja kouluyhteisöön sopivaksi.

KiVa koulu- ohjelma, kiusaamista ennaltaehkäisevä toiminta Laihian Kirkonkylän ja Perälän koulu ovat mukana KiVa-hankkeessa, joka on valtakunnallinen kiusaamista ennaltaehkäisevä ohjelma. KiVa-ohjelma pitää sisällään monipuolisen materiaalin 1-6 luokille. Ohjelmaan kuuluu myös selkeä toimintamalli kiusaamisen puuttumiseen, jolla on tutkimuksissa todettu olevan kiusaamista vähentävä vaikutus. Teemapäivät, tapahtumat Kouluilla järjestetään erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia vuodenajan mukaan. Teemapäivien ja tapahtumien tavoitteena on opetuksellisten tavoitteiden lisäksi parantaa koko koulun yhteishenkeä ja ilmapiiriä, sekä tuoda iloa ja vaihtelua kouluarkeen. Alakouluissa järjestetään muun muassa konsertteja, kirjailijatapaamisia, urheilu- ja liikuntatapahtumia ja kilpailuja, toimintapäiviä ja pelipäiviä. Laihian Keskuskoulun yhteisöllistä toimintaa: Tukioppilastoiminta Laihian keskuskoulussa on tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminta on tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Laihialla tukioppilaina toimivat vapaaehtoiset 9.luokan oppilaat. Tukioppilas-toiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilaat auttavat uusia 7.luokkalaisia sopeutumaan yläkou-luun. Jokaisella 7.luokalla on omat kummitukioppilaansa. Tukioppilaat saavat toimintaan koulutuksen. Oppilaskuntatoiminta Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Luokkien valitsemat edustajat muodostavat hallituksen. Hallituksen kokouksissa pääsevät oppilaiden äänet kuuluviin hallituksen jäsenten kautta. Toiminnan tarkoituksena on edistää viihtyvyyttä koulussa, antaa oppilaille mahdollisuus vaikuttaa koulua koskeviin asioihin sekä opettaa oppilaita vastuuntuntoiseen yhteistyöhön muiden oppilaiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Hallitus luo toiminnallaan kouluun myönteistä me-henkeä. Moniammatillinen Yhdessä eteenpäin -työryhmä Ryhmään kuuluu edustajat nuorisotoimesta, Keskuskoulusta, sivistystoimesta, sosiaalitoimesta, seurakunnasta, liikuntatoimesta, poliisista ja te-keskuksesta. Yhdessä eteenpäin -työryhmä on keskusteleva ryhmä, jossa myös suunnitellaan ja organisoidaan kunnan lapsia ja nuoria koskevia asioita. Yhdessä eteenpäin -työryhmä päivittää myös kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Tapahtumat, teemapäivät Keskuskoululla järjestetään erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia vuodenajan mukaan. Teemapäivien ja tapahtumien tavoitteena on opetuksellisten tavoitteiden lisäksi parantaa koko koulun yhteishenkeä ja ilmapiiriä, sekä tuoda iloa ja vaihtelua kouluarkeen. Oppilailla on liikunta- ja ulkoilupäiviä, elokuva-päiviä ja konsertteja. Myös tukioppilaat järjestävät monenlaisia tapahtumia. Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa Kun oppilashuoltoryhmässä päätetään lapsen tai nuoren koulunkäyntiin liittyvästä asiasta, on lapsen huoltaja(t) aina paikalla. Huoltajilla sekä muilla asiantuntijoilla sekä paikallisilla tukiverkostoilla on myös mahdollisuus tuoda asioita koulun oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Tarvittaessa oppilas-huoltoryhmä kutsuu koulun ulkopuolisia asiantuntijoita kokoukseen mukaan. Yhteistyötä tehdään

Yhdessä eteenpäin -työryhmässä moniammatillisesti sekä muun muassa vanhempainyhdistysten kanssa, Mannerheimin Lastensuojeluyhdistyksen kanssa, urheilujärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua Jos koulun henkilökunnan tietoon tulee, että lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi vaarantua lapsen oman käytöksen tai kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi, on koulun henkilökunta velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen…palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. (Lastensuojelulaki 25§) Poliisille ilmoitettavat asiat: Alkoholi- ja päihde-epäilyjen selvittäminen kuuluu poliisille. Hätävarjelu- tai pakkotilanteessa oppilaalta on otettava päihteet pois. Päihteiden välitys- ja myyntiepäilyt ovat aina poliisin tutkittava asia, esimerkiksi jos oppilaalla on pullo tai huumetta koulussa. Vakavammat kiristystapaukset annetaan poliisille ja lastensuojeluviranomaisille. Lasten vanhemmilla on asianomistajina aina oikeus viedä asia edellä mainituille viranomaisille. Pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, josta koulun rehtori tai muu henkilökunta ovat oikeutettuja tekemään rikosilmoituksen poliisille. Oppilaiden välinen nahistelu ja lievät väkivalta-tapaukset voidaan selvittää koululla yhdessä oppilaiden ja huoltajien kesken. Huoltajalla on kuitenkin aina oikeus halutessaan ryhtyä jatkotoimiin esimerkiksi rikos- tai vahingonkorvausprosessin käynnistämiseksi. Koulussa tai koulualueella oppilaan tai henkilökunnan omaisuuteen kohdistuvissa näpistyksissä tai vahingonteoissa koulu yrittää välittömästi normaalein kuulemismenettelyin selvittää asiaa. Ellei tämä onnistu, asia ilmoitetaan poliisille. Koulun henkilökunta ei voi tehdä laukkuun tai henkilöön käyvää tarkastusta ilman asianosaisen lupaa. Ellei lupaa saa, jää siis mahdollisuudeksi kutsua poliisi, joka selvittää asian. Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä Oppilashuolto on kaikkia oppilaita koskevaa toimintaa ja sitä toteutetaan mm. siten, että eri aineiden tunneilla pyritään keskustelemaan opetussuunnitelmassa olevista aihekokonaisuuksista. Laihian kunnan turvallisuussuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.2.2010. Kouluilla on järjestyssäännöt, joiden noudattamista valvotaan. Oppilashuoltoon sisältyy terveen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittäminen koulussa. Perusopetuslain 29§:n mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (628/1998). Oppilashuollon tehtävänä on edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luoda edellytyksiä hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas tuntee olonsa koulussa turvalliseksi ja viihtyy työskentely-ympäristössään, tuntee yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta kouluyhteisöön, saa

ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta sekä apua mahdollisissa ongelmatilanteissa. Seurantaa ja arviointia toteutetaan säännöllisesti kokoontuvissa oppilashuoltoryhmien kokoontumisissa. Seurannassa käytetään apuna myös kiusaamiskyselyitä. Oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vireillepano ja käsittely Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koko kouluyhteisön tehtävänä on ohjata oppilasta opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat opetusryhmän ja kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtö-kohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä muun muassa määrittämällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tuen oikea-aikaisuus ja tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilashuollollista tukea on sekä yleisen tuen, tehostetun tuen että erityisen tuen kohdalla. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään tarpeen mukaan oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Koulun tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Jäljempänä kerrotaan pääpiirteittäin kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja koulukuraattorin toiminnasta oppilaiden kehityksen tukemisessa. Kouluterveydenhuollosta kerrotaan kohdassa oppilaan ja opiskelijan terveydenseuranta ja äkillisten sairauksien hoito, tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen. Seuraavassa selostetaan koulupsykologin ja koulukuraattorin osuutta oppilashuollossa. Koulupsykologi Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen tarjoamalle oppilaille, vanhemmille, opettajille, koulunjohtajille, koulun muulle henkilökunnalle ja sivistystoimelle psykologisia arviointi-, neuvonta-, konsultaatiopalveluja.

Koulupsykologin työ on sisällöltään laaja-alaista ja monimuotoista työtä. Työ on pääasiallisesti ennaltaehkäisevää, mutta jossakin määrin myös korjaavaa. Tärkeimmät tehtävät: 1. Oppilaskohtainen työ yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa, oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvät psykologiset tutkimukset ja arviot (muun muassa koulun aloittamisajankohdan muutokset, oppimisvaikeuksien ja käyttäytymisongelmien selvittely ja tukitoimenpiteiden suunnittelu) 2.Koulun henkilöstön konsultaatio/työnohjaus oppilaan kehitykseen, mielenterveyteen, kasvatukseen, opetukseen ja luokkayhteisöön liittyvissä asioissa 3.Vanhempien ohjaus ja neuvonta (neuvottelut vanhempien kanssa joko tutkimusten pohjalta tai koulun/ vanhempien aloitteesta) 4. Oppilaiden ohjaus ja neuvonta (tutkimukseen ja arvioihin liittyvä yksittäisten oppilaiden arviointi ja neuvonta Osana koulun ohjaustoimintaa on kaikille kuutosluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen varattu mahdollisuus keskustella koulupsykologin kanssa koulunkäyntiin ja lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvistä asioista ja muista asianomaisille tärkeistä ja mieltä askarruttavista asioista. 5. Kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen osallistuminen: oppilashuolto- oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittäminen, koulukiusaamiseen puuttuminen, kriisi-, päihde-, ja koulutustoimintamallien kehittäminen ja seuranta 6. Osallistuminen alueellisiin ja kuntakohtaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin Esiopetuksen oppilashuoltoa on pyritty viime vuosina kehittämään. Koulupsykologin osuus tässä esiopetuksen oppilashuollossa on tärkeä, koska se tarjoaa mahdollisuuden ehkäisevään työhön ja tarvittaessa varhaiseen puuttumiseen. Koulupsykologi suorittaa 6 –vuotiaille mm. kouluvalmius-tutkimuksia. Syksyn 2010 alusta on aloitettu käytäntö, että kaikilla esiopetuksen piirissä olevien lasten vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus käydä keskustelemassa esiopetukseen ja koulun aloitta-miseen liittyvistä asioista koulupsykologin luona Laihian kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. Peruskoulun 1.-6. vuosiluokilla työ painottuu erilaisiin tutkimuksiin mm. oppimisvaikeustutkimukset ja käyttäytymisongelmien selvittely. Yläkoululla on säännöllisesti toimiva oppilashuolto ja psykologin työ on osa oppilashuoltoa. Lisäksi koulupsykologi pitää vastaanottoa yläkoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Lukiolaisten koulupsykologin asiakkaaksi hakeutumisen ja ohjaamisen syyt ovat moninaiset mm. opiskelumotivaatio, opiskelutekniikka ja jaksamisongelmat. Koulukuraattori Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tavoitteellinen työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien ja muiden lapsen/nuoren psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa.

Laihian koulukuraattori on koko Laihian koululaitoksen käytettävissä, aina esikoululaisista lukiolaisiin asti. Koulukuraattorilla on työtehtäviä myös lastensuojelun työparina sosiaalitoimessa. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka auttaa ja tukee oppilaita ja heidän huoltajiaan erilaisissa koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin tehtävänä on vaikuttaa siihen, että lapsen ja nuoren on mahdollista kasvaa kohti hyvää nuoruutta ja aikuisuutta sekä iloita oppimisestaan koulussa. Koulukuraattori tekee yhteistyötä opettajien ja muiden viranomaisten kanssa. Koulukuraattori pyrkii yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään lasten ja nuorten oloja ja asemaa Laihialla. Koulu-kuraattori on jokaisen koulun oppilashuoltoryhmän jäsen ja koulukuraattori kuuluu kunnan moniam-matilliseen Yhdessä eteenpäin -työryhmään. Koulukuraattori toimii myös Laihia-Vähäkyrö -kriisiryhmässä. Koulukuraattorin työmenetelmiä ovat keskustelut, haastattelut, kartoitukset ja verkostotyön menetelmät. Koulukuraattori käy seuraamassa oppitunteja ja havainnoi tällöin luokka- ja ryhmä-tilanteita. Kuraattori pitää myös oppitunteja muun muassa kaveri- ja kiusaamisasioista. Koulu-kuraattori järjestää myös erilaisia ryhmiä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan. Esimerkiksi keväällä 2011 järjestetään ryhmä 1-4 luokkalaisille sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Ryhmä järjestetään yhteistyössä seurakunnan ja nuorisotoimen kanssa. Oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan sekä joustavassa perusopetuksessa olevan oppilaan tukeminen Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Mikäli tehostetun tuen keinot ovat oppilaan kehittymisen ja oppimisen kannalta riittämättömät, laaditaan hänestä moniammatillisena yhteistyönä tehtävä pedagoginen selvitys. Selvitykseen voivat osallistua oppilashuollon henkilöt, oppilaan opettaja/opettajat sekä huoltajat. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Joustavassa perusopetuksessa olevan oppilaan tukeminen Laihian kunnassa toteutuu Arpeetin kanssa yhteistyössä. Joku keskuskoulun henkilökunnasta nimetään yhdyshenkilöksi. Yhdyshenkilö suunnittelee opetusta yhteistyössä Arpeetin henkilökunnan kanssa ja toimittaa kokeet Arpeetiin. Yhdyshenkilö tuo myös palautetta koulusta Arpeetissa tai keskuskoululla käytäviin yhteisneuvot-teluihin oppilaalle ja huoltajalle. Oppilaalle järjestetään tarvittaessa myös psykososiaalista tukea. Oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa Mielenterveys on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta, johon kouluikäisten lasten useat terveysongelmat liittyvät. Mielenterveyden perusrakenteet kehittyvät voimakkaimmin varhais-lapsuudessa ja myöhemmin kasvuiässä. Mielenterveyskysymyksissä ennalta ehkäisevillä käytännöillä sekä varhaisella puuttumisella ja tuella on erityisen suuri merkitys, jotta vaikeuksien kasvaminen psykiatrisiksi ongelmiksi pystyttäisiin estämään. Koulun tasolla mielenterveyden edistämisen keskeisimpiä tavoitteita on oppilaiden itsetunnon ja minäkäsityksen kehityksen tukeminen. Minäkäsitys on merkittävä ihmisen psyykkisen eheyden ylläpitäjä ja pitkäaikaisen oppimisen tulos.

Mielenterveyden edistämistä kouluyhteisössä on myös suunnitelmallinen ja jatkuva keskustelu siitä, kuinka kouluyhteisössä vahvistetaan myönteistä yhteisöllisyyttä, edistetään turvallisuutta ja ehkäistään kiusaamista. Yksinäisyys ja eristetyksi tuleminen on merkittävä mielenterveyden riskitekijä, johon koulussa tulee aina puuttua. Luokissa tulee kiinnittää huomiota oppimista edistävän ilmapiirin luomiseen. Ryhmäytymistä pyritään edistämään koko perusopetuksen ajan. Kuudesluokkalaisille järjestetään Rajavuoressa oma tutustumispäivä. Oppilashuollollista tukea on erilaisten tutkimusten ja selvitysten tekeminen sekä tukikeskustelujen käyminen oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa ohjataan myös jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Nuori voi saada tukea koulukuraattorilta myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa kotitilanteesta tai kasvatusasioista. Ratkaisuja pulma-tilanteisiin etsitään yhdessä vanhempien ja koulun muiden aikuisten kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä alueen lastensuojelun, perheneuvolan ja terveydenhuollon kanssa. Koulupsykologi voi tarjota lapselle/nuorelle ja perheelle tukikäyntejä. Koulupsykologin kanssa voi sopia tapaamisesta esimerkiksi perhettä tai lasta kohdanneiden mahdollisten kriisitilanteiden hoita-miseksi. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa perheen esimerkiksi perheneuvolaan. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorin lisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen, sekä koulutervey-denhoitaja ja –lääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi, koska muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun henkilöstöä tai koulun ulkopuolisia tahoja kuten esimerkiksi lastensuojelu ja perheneuvola. Oppilashuoltoryhmän työskentelyyn osallistuvat voivat kertoa toisilleen vain sellaisia oppilasta ja hänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. Jokainen ryhmän työskentelyyn osallistuva vastaa omalta osaltaan siitä, mitä tietoja hän kertoo. Tarvittaessa pitää pystyä perustelemaan, miksi jokin salassa pidettävä tieto on annettu eteenpäin. Mikäli ryhmässä käsitellään muita salassa pidettäviä tietoja, tulee tähän olla huoltajan suostumus. Kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin kun opetuksen osallistuminen on evätty. Oppilasta, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Opetuksen järjestäjä huolehtii, ettei oppilas erottamisen aikana jää jälkeen opetuksesta. Oppilaalle annetaan opetusta ja ohjausta myös erottamisen aikana. Ennen oppilaan määräaikaista erottamista, kirjallisen varoituksen antamista tai epäämistä osallistua opetukseen, on yksilöitävä toimenpiteeseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta sekä hankittava tarpeellinen muu selvitys. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös. Ennen oppilaan erottamista tai kirjallisen varoituksen antamista on myös oppilaan huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.

Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa Oppilashuoltotyö muodostaa jatkumon esiopetuksesta lukioikään saakka Laihian oppilashuollon polun mukaisesti. Siirtymävaiheissa pidetään siirtokokoukset: neuvolasta esiopetukseen, esiopetuksesta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun. Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä.

Yhteistyö oppilaan ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Ohjauksella pyritään siihen, että jokainen peruskoululainen saa päättötodistuksen ja jatkokoulutuspaikan. Opinto-ohjaaja toimii oppilashuoltoryhmän jäsenenä ja vastaa 9-luokan asioiden esittelystä. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa on kuvattu luvussa 5.2.2. Oppilaan ja opiskelijan terveydenseuranta ja äkillisten sairauksien hoito, tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen. Kouluterveydenhuolto jatkaa lasten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, joka on aloitettu jo äitiys- ja lastenneuvolassa. Koulu-/opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden/opiskelijoiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaan/opiskelijan, vanhempien/huoltajan, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon toimintaa ohjaavat Kansanterveyslain 14§, Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM, 2004:8), Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:12) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (380/2009) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetus on kuntaa velvoittava kouluterveydenhuollon järjestämisestä. Koulu-/opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu oppilaan/opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Tämä on ennaltaehkäisevää työtä. Koulupäivän aikana tapahtuneiden tapaturmien ja äkillisten sairastumisien hoito/hoitoonohjaus kuuluu kouluterveydenhuoltoon. Opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitoa, esimerkiksi mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvää ohjausta. Koulu-/opiskeluterveydenhuollon tehtävät voidaan jakaa neljään alueeseen: 1. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Koulu-/opiskeluterveydenhuollon tulee yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa huolehtia siitä, että oppilaat/opiskelijat, vanhemmat ja kunnan viranomaiset ja päättäjät saavat riittävästi tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehityksestä ja oppilaiden/opiskelijoiden terveydentilasta sekä näiden suhteen koulussa havaituista ongelmista.

2. Koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen.

Työturvallisuus säännöt, työsuojelu ja työterveyshuolto koskevat suoraan kouluyhteisön

aikuistyöntekijöitä, mutta välillisesti myös koululaisia. Koulu-/opiskeluterveydenhuollon tehtävä on yhdessä muiden toimijoiden kanssa kolmen vuoden välein seurata ja arvioida koulun työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä erityisesti oppilaan/opiskelijan näkökulmasta sekä tuoda asiantuntemuksensa näiltä osin myös koulun kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun opetussuunnitelman valmisteluun lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin asiantuntijana.

3. Oppilaan/opiskelijan hyvinvoinnin, terveyden seuraaminen ja edistäminen sekä

terveysneuvonta. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaan/opiskelijan vuosittain tehtävässä terveystarkastuksessa. Terveystarkastukseen liittyy aina terveysneuvontaa. Koululääkärin tarkastus on ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella/yhdeksännellä sekä kerran lukio aikana, laajassa terveystarkastuksessa. Näihin toivotaan myös vanhempien osallistumista.

4. Osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja

selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön sekä vanhempien kanssa.

Kouluterveydenhoitaja osallistuu yhdessä varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmän kanssa oppivelvol-lisuuden alkaessa oppilaiden koulukypsyyden ja myöhemmin oppimisedellytysten arviointiin. Laihian kunta on tehnyt yhteistyösopimuksen sosiaali- ja terveystoimesta Vaasan kaupungin kanssa. Tällä hetkellä Laihian koulu-/opiskeluterveydenhuollossa toimii kaksi terveydenhoitajaa. Väestövastuulääkärit toimivat myös koululääkäreinä. Kunnassa on myös koulupsykologi ja koulukuraattori. Tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta Turvallisuuden perustan muodostavat myös koulujen järjestyssäännöt ja käytänteet. Myös tieto oppilaiden pitkäaikaissairauksista ja niiden edellyttämistä ensiapuvalmiuksista tulee päivittää aina tarvittaessa yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Jokaisella koululla on pelastussuunnitelma, joka on samalla myös turvallisuussuunnitelma. Se on laadittu kouluittain yhdessä kunkin koulun oppilas- ja opiskelijahuollon kanssa. Jokainen työyhteisö arvioi turvallisuutta vuosittain. Turvallisuuden arvioinnissa otetaan huomioon erilaiset vaara-, onnettomuus ja vahinkotilanteet, vaaratilanteet tapaturmien ehkäisemiseksi, poistumis- ja suojau-tumismahdollisuudet ja henkilökunnan ensiapuvalmius. Pelastussuunnitelmaan kirjataan poistumis-harjoitukset ja samassa yhteydessä testataan hälytyksen toimivuus. Rehtorin tehtävänä on pitää ajan tasalla pelastus- ja turvallisuussuunnitelma ja tiedottaa henkilökunnalle suunnitelmasta. Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen Poissaolojen seuranta ehkäisee poissaoloja. Poissaolojen seuraaminen on ensisijaisesti luokanopettajan/ -valvojan vastuulla. Poissaoloja ehkäistään seuraamalla ennalta oppilaiden koulunkäyntiä myös oppilas- ja opiskelijahuollon ryhmässä. Kodin ja koulun yhteistyö on tiivistä. Huoltaja tekee ilmoituksen oppilaan sairastumisesta kouluun heti, kun se on mahdollista. Poissaolojen seurannasta on toimintamalli (liite 2). Poissaolon syy ilmoitetaan luokanopettajalle/ - valvojalle. Huoltaja voi antaa selvityksen suullisesti, kirjallisesti, tekstiviestinä tai sähköpostilla. Muut kuin sairaudesta johtuvat poissaolot tulee anoa luokanopettajalta, - valvojalta tai rehtorilta.

Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Laihian kunnan kaikkien koulujen alueilla tupakointi on kielletty tupakkalain 693/1976 ja 1.10.2010 voimaan tulleen tupakkalain 698/2010 muutosten mukaan. Laki koskee oppilaitosten sisätiloja ja oppilaitosten käytössä olevia ulkoalueita. Tupakointirikokseen syyllistynyttä ojennetaan oppilashuol-lollisin toimenpitein ja koulun kurinpitokeinoin. Jos kyseessä on toistuva tupakointi-kieltojen rikkominen, asiasta ilmoitetaan rehtorille ja poliisille. Rehtori tai luokanopettaja/luokanvalvoja ottaa yhteyttä tarvittaessa kotiin alle 15-vuotiaiden kohdalla. Yli 15-vuotiaiden kohdalla annetaan asiasta ilmoitus poliisille, jos tupakointi jatkuu. Poliisi toimii asiassa 19.8.1994/765 32 § mukaan. Alkoholin ja päihteiden käytön ehkäisyssä on terveystiedon opetus keskeinen tekijä. Yläkoulussa myös Uskalla-hankkeen avulla tähdätään päihteitä vastaan. Jos kyseessä on huumeiden käyttö tai päihtymys asiasta ilmoitetaan rehtorille. Rehtori ottaa yhteyttä tarvittaessa yhteyttä kotiin (alaikäinen) ja/tai sosiaali- ja terveysviranomaiseen ja poliisiin. Asiattomat poistetaan koulun alueelta. Kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Kouluruokailu on osa oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Kouluruoka tarjotaan oppilaalle jokaisena työ-päivänä, ja se on maksuton. Kouluruokailu on järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja ohjatusti. Ateriako-konaisuudet ovat täysipainoisia. Kouluruokailun suunnittelussa otetaan huomioon terveys- ja tapakasvatus. Kouluruokailu järjestetään ravitsemussuositusten mukaan. Lääkärin tai terveydenhoitajat määräämät yksilölliset tukitoimet, kuten erityisruokavaliot otetaan huomioon. Oppilaille tarjotaan myös kasvisruokaa koulukeskuksessa. Ravitsemussuositusten mukainen malliateria on oppilaille esillä. Ruokailuun varataan riittävästi aikaa, vähintään puoli tuntia. Ruokapalveluhenkilöstö toimii yhteistyössä oppilas- ja opiskelijahuollon kanssa. Myös kodin ja koulun yhteistyö on keskeistä kouluruokailuasioissa. Ruokapalveluhenkilöstöllä on keskeinen rooli oheiskasvattajina. Henkilöstö voi osaltaan seurata oppilaiden päivittäistä hyvinvointia. Välipala tarjotaan siihen oikeutetuille oppilaille. Virvoitusjuomia ja makeisia ei ole kouluilla tarjoilla. Koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet Laihian kunnassa on koulukuljetusopas, joka määrittelee kuljetuksia koskevat periaatteet ja odotusajat. Odotuksen tulee olla valvottua ennen koulun alkua ja koulupäivän jälkeen. Yläkoulun oppilailla on mahdollisuus odottaa kuljetusta nuorisotoimen tiloissa. Henkilöstön, oppilaiden, ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan Rehtori johtaa kunkin oppilaitoksen oppilashuoltoa. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa henkilöstölle ja toimia yhteistyössä henkilökunnan, kotien ja muiden toimijoiden kanssa oppilashuollon järjestä-miseksi. Tärkeä oppilas- ja opiskelijahuollon toimija on luokanopettaja/luokanvalvoja, joka tekee yhteistyötä huoltajien kanssa. Toimintaohjeiden päivittäminen, toteuttamisen seuranta ja arviointi Toimintaohjeiden päivittäminen on jatkuvaa. Jokainen toimija vastaa seurannasta ja arvioinnista.

6. KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1 Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Osalle oppilaista saamen kieli on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan saamen kieltä. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä sekä kulttuurisena vähemmistönä ja romanien yhteiskunnallisen integroitumiseen liittyvät kysymykset tulee huomioida myös perusopetuksessa. 6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. 6.4 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan Laihian perusopetuksen opetussuunnitelmaa oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Lisäksi opetus pyrkii tukemaan oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuri-yhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Arvioinnin suorittavat oppilas, huoltaja, opettaja, sekä koulun muut asiantuntijat yhteistyössä. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella annetaan maahanmuuttajille tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahan-muuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotiutumis-suunnitelmaa. Mikäli on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, hyödynnetään alkuvaiheessa Vaasan kaupungin tarjoamaa valmistavaa opetusta. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat

tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista pyritään hyödyntämään opetuksessa.

7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. 1. Ihmisenä kasvaminen

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan • arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän • tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle • tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana • toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä • oikeudenmukaisuus, tasa-arvo • esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta • opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen • toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

TAVOITTEET Oppilas oppii • tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja

näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria • ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä • tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä • ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT • oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus • muita kulttuureita ja monikulttuurisuus • ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä • kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa • tapakulttuurien merkitys.

3. Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää • kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa • suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä • tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti • käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET KESKEISET SISÄLLÖT • omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa • viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus • median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen • yhteistyö median kanssa • lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus • viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta • muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen • osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä • kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti • toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia • tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

KESKEISET SISÄLLÖT • perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta • demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa • erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa • verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 • osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi • yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden • havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja • edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla • ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

KESKEISET SISÄLLÖT • ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä • yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista • ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa • ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari • oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot • toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäy-tymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET Oppilas oppii • tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi • edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti • toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti • toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä • vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen • tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

KESKEISET SISÄLLÖT • onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä • työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus • terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja • väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa • keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt

• muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet • lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen • turvallisuutta edistävät palvelut • kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. 7. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. 43 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä • käyttämään teknologiaa vastuullisesti • käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin • ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

KESKEISET SISÄLLÖT • teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä • teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina • teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari • tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö • teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset • tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuu-desta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdolli-suuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin.

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuus-tieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. AIHEKOKONAISUUKSIEN ILMENEMINEN LAIHIAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPPIAINEESSA 1. Ihmisenä kasvamista tukevat äidinkielessä monipuoliset viestintätilanteet, lukukokemukset ja

mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys on läsnä monissa aihepiireissä, esim. luetussa

kirjallisuudessa ja kielen tutkimisessa. 3. Viestintä- ja mediataito kehittyy, kun tutustutaan erilaisiin mediateksteihin ja laaditaan niitä. Lisäksi

tarkastellaan eri viestimiä vaikuttajina. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tulee esiin kielellisen vaikuttamisen kautta tuottamalla omia

autenttisia ja ajankohtaisia tekstejä ja puheenvuoroja. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ilmenee aineistopohjaisessa

kirjoittamisessa. Aihetta käsitellään myös luettavan kirjallisuuden kautta. 6. Turvallisuus ja liikenne näkyy eriteltävissä teksteissä. 7. Ihminen ja teknologia sisältyy tietojen hankkimiseen ja tekstien laatimiseen tietotekniikkaa apuna käyttäen. VUOSILUOKAT 1−2 Vuosiluokkien 1−2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas

tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin oppii kuuntelemaan keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja

mielipiteitään kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän

oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan

tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia

sopimuksia. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu Oppilas tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa

ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain,

tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja

luokkakeskusteluja keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla,

myös muihin taideaineisiin integroiden Lukeminen ja kirjoittaminen lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen

ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja

kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä) oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä

myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet

tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien

tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse

lukien

kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa

kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja

kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden

oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä

osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen

lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään

päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista,

hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös

tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa

lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän

etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa

on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen

pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. VUOSILUOKAT 3−5 Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.

Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu

osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia

strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien

herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu

arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta

tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan

keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen

kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen

perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja

keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua ilmaisuharjoituksia Tekstinymmärtäminen keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua

silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja

ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä,

muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja

havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen

ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin ja kappalejaon opettelua selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua Tiedonhallintataidot erilaisten tietokirjojen käyttöä erityyppisten tietotekstien avaamista kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta,

yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella taivutuksen tehtävä tekstilauseissa lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen

runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja –-paikka,

sekä niiden käyttöä kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä LAIHIAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLE 3 – 5 3. luokka - ilmaisutaidon kehittäminen ja toisen huomioonottavan kuuntelemisen harjoitteleminen - luku-, kirjoitustaidon ja käsialan varmentaminen - omien tekstien tuottaminen - tiedonhankinta; tutustuminen kirjaston perusluokitteluun - sanojen ja lauseiden tutkiminen sekä sanaluokkiin (substantiivit, adjektiivit ja verbit) tutustuminen - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. sadut, kertomukset, runot ja lorut) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. juoni, henkilöt)

- kirjallisuuteen tutustuminen ja oman lukuhalun ja -harrastuksen herättäminen 4. luokka - omien ajatusten ja mielipiteiden esittäminen - luetun ja kuullun arvioiminen ja päätelmien tekeminen - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen - oman tekstin muokkaaminen (ajatuskartta) - äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa - erilaisten tietokirjojen käytön harjoitteleminen ja kirjaston käytön monipuolistaminen - opitaan sanaluokat ja verbin persoonamuodot - lausetajun kehittäminen; päälause ja sivulause - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka) - erilaisten tekstien runsas lukeminen ja paikalliseen kirjallisuuteen tutustuminen (laihialaisvitsit) 5. luokka - itsensä ilmaiseminen eri tavoin kirjallisesti ja suullisesti - tekstin tiivistäminen ja pääasioiden erottaminen yksityiskohdista - tekstin otsikoiminen ja kappalejaon harjoitteleminen - puhe-esityksen valmistaminen - monipuolisiin tietoteksteihin tutustuminen - tiedon hakeminen tietoverkosta - opitaan verbin aikamuodot sekä nominien taipuminen (nominatiivi, genetiivi ja partitiivi) - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. teema, sanoma) - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - erilaisten tekstien runsas lukeminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää

ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän

pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä

pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä

lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia

erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen

käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja

mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto

ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen

muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja

tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella

tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin

tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin

osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa

ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja

ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa

lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. VUOSILUOKAT 6−9 Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja

vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia

näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja

kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-,

kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa

kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti

muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii

tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata

ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa

vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden

yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa

ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja

eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua

omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien

hallinnan varmentamista siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja

kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä

kokonaisuuksina tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen

rakentajina tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista,

erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja

arviointia Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinojen monipuolistamista Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden

ja käyttökelpoisuuden arviointia muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia,

ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen

merkityksestä suomen kielen vaiheita ja vaihtelua suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön

perusteiden pohdintaa kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä

Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien

käsittelyä

kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista LAIHIAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLE 6 – 9 6. luokka - luonteva suullinen ja kirjallinen ilmaisu - viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistaminen - monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen - monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen - luetun ohjattu analysoiminen ja lukukokemuksen jakaminen - tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen - oman puhe-esityksen havainnollistaminen - tietoverkon hyödyntäminen tiedonhaussa - yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttäminen - oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen - lause- ja virketajun syventäminen (mm. pää- ja sivulauseet sekä niiden lajit) - lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti ja objekti - nominien taivutus kokonaisuudessaan - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. nuortenkirjat) - kirjallisuuden käsitteiden syventäminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - erilaisten tekstien runsas lukeminen 7. luokka - Vahvistetaan viestintärohkeutta ja –varmuutta sekä tilannetajua. - Kehitetään ryhmäviestintätaitoja. - Varmennetaan ja syvennetään lukuprosessin hallintaa. - Syvennetään tiedonhankintataitoja ja arvioidaan lähteiden luotettavuutta. - Harjoitellaan referoinnin taitoja. - Eritellään fiktiota keskeisiä käsitteitä käyttäen. - Luetaan ja analysoidaan kertomuksia, runoja ja nuortenkirjoja sekä keskustellaan niistä. - Esitellään mielikirjoja ja –kirjailijoita. - Vakiinnutetaan tekstintekoprosessia. - Kirjoitetaan erilaisia tekstejä, mm. kuvauksia, kertomuksia, selostuksia. - Kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä (alkukirjain, yhdyssanat, välimerkit). 8. luokka - Perehdytään monipuolisesti kielen vaikutuskeinoihin. - Harjoitellaan muiden ajatusten kommentointia ja palautteenantoa. - Tuotetaan vaikuttavia kirjoituksia ja puheenvuoroja. - Käsitellään kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia-, scifi-, kauhu-, jännitys- ja dekkarikirjallisuus). - Käsitellään sanataiteen päälajeja (lyriikkaa, epiikkaa ja draamaa). - Perehdytään kirjallisuuteen vaikuttajana. - Tunnistetaan, eritellään ja tuotetaan keskeisiä tekstilajeja. - Harjoitellaan aineistosta kirjoittamista.

- Perehdytään erilaisiin mediateksteihin ja laaditaan niitä. - Harjoitellaan kuvan lukemista. - Tutkitaan eri viestimiä vaikuttajina. - Opiskellaan tapaluokat. - Opiskellaan lauseenjäsenet. 9. luokka - Tutustutaan suomen kielen sukuun, erityispiirteisiin ja asemaan kieliyhteisössä. - Perehdytään kielen alueelliseen ja sosiaaliseen vaihteluun ja havainnoidaan erityisesti oman murrealueen kieltä. - Opiskellaan nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita. - Tutustutaan kansanperinteeseen ja sen keräämiseen ja tarkastellaan oman seudun perinnettä. - Perehdytään Kalevalaan. - Tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden vaiheisiin. - Luetaan ja käsitellään kotimaisia merkkiteoksia. - Harjoitellaan novellin ja runon erittelyä ja tulkintaa. - Käydään teatterissa. - Kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä. - Käsitellään asiatyylin piirteitä. - Harjoitellaan pohtivan ja tietoa välittävän tekstin suunnittelua ja rakentamista. - Syvennetään aineistopohjaisen kirjoittamisen taitoja. - Tutustutaan tavallisimpiin asiakirjoihin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin

esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa

puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan

eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen,

vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan,

esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa

tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä

osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn

kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä

tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen

tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia,

kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella

valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita,

novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa

sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja

monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

7.3 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

A-KIELI

A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 1−2

Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEET Oppilas

tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa

VUOSILUOKAT 3−6

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana

kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin

viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla.

Opiskelustrategiat Oppilas oppii

toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan

työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet

koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa tilanteissa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista

Suomessa

Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan

Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito

Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitaidon

alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon

alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Muut kielet A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän

tilanteissa. Opiskelustrategiat

Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa

työskentelyään. VUOSILUOKAT 7−9

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

TAVOITTEET Kielitaito, muu kuin englanti Oppilas oppii

ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä

selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään

kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kielitaito, englanti Oppilas oppii

ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä

selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia

tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii

tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa

arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.

Opiskelustrategiat Oppilas oppii

käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa

hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja

tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3−6 esiin tulleen lisäksi

vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet

Rakenteet

verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet

Viestintästrategiat

kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja

lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

B-KIELI (B1)

VUOSILUOKAT 7−9

Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana

kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

ymmärtämään kohdekielen kielialueen elämänmuotoa viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille

luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii

käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä

tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät

harrastukset ja vapaa-ajan vietto koulu ja oppilastoverit sekä opettajat matkustaminen asuminen maalla ja kaupungissa ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö perustietoja omasta ja kohdekulttuurista

Rakenteet viestinnän kannalta kyseiselle kielelle ominainen keskeinen kielioppi

Viestintästrategiat

kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron

aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kieli

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen

Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelustrategiat

Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

VALINNAINEN KIELI (B2)

Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä

ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä

ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä

sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1−A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2−A1.3.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

Opiskelustrategiat Oppilas oppii

käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen perhe ja vapaa-aika selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja

matkustamisesta.

Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi

Viestintästrategiat

puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

A-KIELI

A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. A1-kieli on englanti, joka alkaa 3. luokalla. Vapaaehtoinen A2-kieli on saksa, joka alkaa 4. luokalla. A1-ENGLANTI

VUOSILUOKAT 3−6

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET

Kielitaito Oppilas oppii

kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana

kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin

viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla.

Opiskelustrategiat Oppilas oppii

toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan

työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

Keskeiset sisällöt

A1-Englanti Luokka Aihepiirit Tilanteet Rakenteet

3.lk luokassa käytettävää perussanastoa

numerot 1-100 värit eläimiä ruokia ja juomia harrastukset kehonosat viikonpäivät ajoneuvoja

tervehtiminen esittäytyminen iän kertominen ja

kysyminen itsestä kertominen ostaminen luokkahuone- ja

opiskelufraasit

be, have, can persoonapronominien

perusmuodot yksinkertaiset lauseet tutustuminen

foneettisiin merkkeihin

4.lk perhe lukusanat kotisanastoa kellonajat kuukaudet ja

vuodenajat vaatteet sää luontosanastoa maiden nimiä ammatteja sairauksia

perheestä kertominen

ruuan tarjoaminen hinnan kysyminen lääkärissä käynti mielipiteen

ilmaiseminen

in, on, under, behind ’s-genetiivi persoonapronominien

omistusmuodot kysymyssanoja

5.lk oppiaineet julkisten

paikkojen nimiä vapaa-ajan vietto luonnon- ja

ympäristönsuojelu Iso-Britannia

toisesta kertominen matkustaminen,

nähtävyydet tien kysyminen ja

neuvominen kirjeen

kirjoittaminen ravintolassa ja

postissa asioiminen puhelinkeskustelu

adjektiivien vertailu (lyhyet)

persoonapronominien kohdemuodot

myönteiset, kielteiset ja

kysyvät lauseet

6.lk englanninkielinen maailma (tapoja ja juhlia) kansainvälisyys atk-sanasto

tulevaisuuden suunnitelmat

suullinen ja kirjallinen ilmaisu

yleis- ja kestopreesens

imperfekti adjektiivien vertailu

(pitkät)

Viestintästrategiat

puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa

vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitaidon

alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon

alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. ENGLANTI (A1) VUOSILUOKAT 7 – 9 Englannin kielessä tavoitteita ja sisältöjä on niiden päällekkäisyyden takia hankala pilkkoa eri vuosiluokille. Oppikirjasta riippuen jotkut aihepiirit ja rakenteet voivat olla eri luokilla. Tietoja ja taitoja myös kerrataan ja harjoitellaan yhä uudelleen. 7.LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito Kielitaidon eri osa-alueiden kehittäminen jatkuu entisten taitojen pohjalta ja niitä vahvistaen. Oppilas oppii ikäkaudelleen sopivaa keskeistä sanastoa ja rakenteita. Hän oppii ymmärtämään arkipäivän tavallisiin tilanteisiin liittyvää puhetta ja tekstiä. Hän oppii itse selviytymään tällaisista pienistä keskustelutilanteista ja kirjoitustehtävistä. Kulttuuritaidot Oppimateriaalin kautta oppilas saa tietoa englantilaisesta kielialueesta ja sen erilaisista kulttuureista. Opiskelustrategiat Käytetään monipuolisia työtapoja. Työskennellään opettajajohtoisesti, itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä. Pyritään aktiivisuuteen ja kotitehtävien säännölliseen tekemiseen. Oppilas opettelee arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Käsitellään esim. seuraavia aiheita: koti, perhe, koulu, ystävät, harrastukset, matkustaminen, ruoka, vaatteet, ostokset. Esillä on englantia puhuvia maita ja joitain Euroopan maita. Rakenteet Opiskellaan mm. seuraavia rakenteita: yleispreesens, yleisimperfekti, perfekti, pluskvamperfekti, futuuri, 1.konditionaaali, adjektiivien vertailu, adverbeja, sanajärjestys, prepositioita ja pronomineja. Viestintästrategiat Oppilaskeskeisyys ja vuorovaikutustilanteet kehittävät viestintätaitoja. Suullista ja vähän kirjallistakin viestintää harjoitetaan koko ajan. Oppilas oppii päättelemään viestin sisältöä myös tilanteen tai kielellisten vihjeiden perusteella. 8. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii ymmärtämään pääajatuksia ja keskeisiä yksityiskohtia helpohkosta yleistietoa sisältävästä kuullusta ja kirjoitetusta selvästi jäsennellystä tekstistä. Hän oppii selviytymään vähän vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista ja oppii kertomaan ja kirjoittamaan englanniksi tavallisista arkisista aiheista. Hän oppii tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas saa lisää tietoa englanninkielisistä kulttuureista ja oppii ymmärtämään niitä sekä tiedostamaan eroja omaan kulttuuriin verrattuna.

Opiskelustrategiat Oppilas hallitsee useita kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja. Hän oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa esim. tiedonhankinnassa jotain projektityötä varten tai opiskellessaan vapaa-ajallaan englantia. Hän oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin sekä oppii muuttamaan työskentelytapojaan tarvittaessa. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Käsitellään mm. nuorten ja aikuisten suhteita, terveitä elämäntapoja, koulukiusaamista, idoleita ja sankareita. Opiskellaan perustietoja Suomesta ja Yhdysvaltojen historiaa, maantietoa ja kulttuuria. Rakenteet Opiskellaan mm. seuraavia rakenteita: laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit, artikkelit, yksikkö ja monikko, kestomuodot, ehtolauseet, passiivi, ing-muoto ,epäsuorat kysymykset, adjektiivit ja adverbit sekä niiden vertailu, lisää pronomineja, muodollinen subjekti, paljoussanat, liitekysymykset.

Viestintästrategiat Oppilas oppii käyttämään joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen, puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen ja palautteen antaminen. Hän oppii käyttämään kiertoilmaisuja puuttuvien sanojen asemasta. 9. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai kirjoitetusta selvästi jäsennetystä tekstistä. Hän oppii selviytymään jokapäiväisen elämän viestintätilanteissa ja tuottamaan kirjallista tekstiä. Hän oppii kuuntelemaan englannin kielen eri aksentteja. Kulttuuritaidot Oppilas oppii arvostamaan muita kulttuureita ja viestimään ja toimimaan englanninkielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla joissakin tyypillisissä arkielämän tilanteissa. Muihin kulttuureihin tutustuminen toivon mukaan vähentää ennakkoluuloja ja lisää suvaitsevaisuutta sekä toisaalta opettaa arvioimaan niiden ja oman kulttuurin eri piirteitä. Opiskelustrategiat Oppilas hallitsee erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita. Hän osaa käyttää hyväkseen äidinkielessä oppimiaan rakenteita ja osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä. Hän oppii työskentelemään vastuullisesti oppimistavoitteiden saavuttamiseksi ja pystyy tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan päästäkseen tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Käsitellään mm. opiskelua, työelämää, yhteiskunnan palveluita, ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, tiedotusvälineitä, mainontaa, nuorisokulttuuria, taidetta, viihdettä ja englantia puhuvia maita. Rakenteet Opiskellaan mm. seuraavia rakenteita: 2. konditionaali, ehtolauseet, infinitiivi, ing-muoto, passiivi, relatiivipronominit. Kerrataan edellisinä vuosina opittuja rakenteita. Viestintästrategiat Oppilas oppii tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään ja hyödyntämään vuorovaikutustilanteessa saamaansa palautetta. ARVIOINTI

Koetulosten lisäksi arvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely, kotitehtävien suorittaminen ja asennoituminen opiskeluun. Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon ja kuullun ja luetun ymmärtämiseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti B1.1

Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee englanninkielisen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Hän on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. AIHEKOKONAISUUDET ENGLANNIN OPISKELUSSA Englannin kielen opiskelussa aihekokonaisuudet toteutuvat tekstien sisällössä, monipuolisissa työtavoissa sekä opetusteknologian hyödyntämisessä mahdollisuuksien mukaan. Aiheita käsitellään myös englannin tunneilla kasvatuksellisissa keskusteluissa ja erilaisten koulun tapahtumien yhteydessä. Ihmisenä kasvaminen sisältyy jotenkin useimpiin teksteihin ja niiden työstämiseen. Oppilaita ohjataan säännölliseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn, toisten huomioonottamiseen ja yhteistyöhön. Opiskelussa tutustutaan englanninkielisten maiden kulttuureihin sekä englannin kielen eri variaatioihin. Oman ja muiden kulttuureiden erojen tiedostaminen lisää suvaitsevaisuutta ja helpottaa kansainvälistymistä. Kielen opiskelussa viestintätaitojen harjoittelu on keskeisellä sijalla. Median roolia käsitellään teksteissä. Niissä käsitellään myös joitakin yhteiskunnan rakenteita, ja oppilasta pyritään ohjaamaan tekstien ja työtapojen kautta osallistuvaksi ja yritteliääksi kansalaiseksi. Ympäristönsuojelu on yksi aihepiiri englannin opiskelussa. Oppilaita ohjataan arvioimaan oman toimintansa vaikutuksia ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Oppitunneilla pyritään turvallisen oppimisympäristön syntymiseen ja rauhanomaisen ja väkivallattoman maailmankuvan edistämiseen. Pohditaan myös teknologiaan liittyviä ongelmia ja opetetaan itsenäistä tiedonhakua ja kriittistä suhtautumista tarjolla olevaan informaatioon. RUOTSI B-KIELENÄ (B1)

VUOSILUOKAT 7-9

TAVOITTEET 7. LUOKKA Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.

Kielitaito Tekstien, kuullunymmärtämistehtävien ja muiden harjoitusten aihepiirit ovat oppilaiden jokapäiväisestä elämästä. Oppilaat harjoittelevat kertomaan itsestään, ympäristöstään, ajatuksistaan ja tunteistaan. Arkisten viestinnällisten tilanteiden avulla oppilaat oppivat ilmauksia, joita tarvitaan

toimitettaessa yksinkertaisia asioita ruotsiksi. Oppilaat harjoittelevat myös kirjoittamaan lyhyitä viestejä ruotsiksi. Harjoitellaan ruotsin kielen oikeaa ääntämistä.

Kulttuuritaidot Oppilaat saavat realistisen käsityksen elämästä ruotsinkielisissä kulttuureissa ja näkökulmia suomalaiseen, suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin. Tunneilla voidaan syventää tietoja ruotsinkielisestä kulttuurista esimerkiksi musiikin ja runojen keinoin sekä esitellään tärkeimpiä eroja suomenruotsin ja ruotsinruotsin sanastossa ja ilmauksissa.

Opiskelustrategiat Oppilaat harjoittelevat käyttämään kielitaitoaan monipuolisesti; sekä itsenäisesti että pareittain tai ryhmissä. Lisäksi opetellaan oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja omatoimista tiedonhankintavälineiden käyttöä. Oppilaat voivat itsenäisesti testata ja arvioida osaamistaan.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit Aihepiirejä ovat mm. perhe, asuminen, kaverit, harrastukset, vapaa-aika, koulu, ruoka, matkustaminen, tunteet, monikulttuurisuus, ympäristö, ammatit ja Pohjola. Arkipäivän viestintätilanteissa oppilaat oppivat kertomaan itsestään ja ympäristöstään sekä hankkimaan tietoja kysymällä toisiltaan vastaavia asioita. Tunneilla käsitellään myös kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa.

Rakenteet

Käsitellään -substantiivin taivutus -verbin perusmuoto ja preesens -apuverbit -adjektiivin taivutus -persoonapronominit -s-genetiivi -päälauseen sanajärjestys -prepositioita

Viestintästrategiat Tavoitteena on aktivoida oppilaita sekä antaa heille keinoja käsitellä tiettyjä aihepiirejä omassa arkipäivässään. Tekstien ja perustehtävien lisäksi harjoitetaan mahdollisuuksien mukaan kielen eri osa-alueita (esim. kuullunymmärtämistehtävien, suullisten harjoitusten sekä ääntämisharjoitusten avulla). TAVOITTEET 8. LUOKKA Kielitaito Tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät keskeisen sisällön tekstistä, joka käsittelee nuorten omaan elämänpiiriin liittyviä asioita sekä kommunikoivat arkipäivän tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa. Oppilaat pystyvät kirjoittamaan lyhyitä, aihepiiriin liittyviä viestejä.

Kulttuuritaidot Oppilaat tutustuvat pohjoismaisen nuorisokulttuurin ilmiöihin ja vaikuttajiin. Käsiteltävien aihepiirien kautta oppilaat kykenevät näkemään pohjoismaisen kulttuurin osana eurooppalaista kulttuuria sekä ymmärtävät ja arvostavat syitä Suomen kaksikielisyyteen.

Opiskelustrategiat Oppilaat työskentelevät vastuullisesti yksin, pareittain ja ryhmissä. He päättelevät sanojen merkityksiä aiemmin oppimansa perusteella sekä soveltavat oppimaansa omissa tuotoksissaan. Oppilaat osaavat arvostaa kehittyvää kielitaitoaan ja uskaltavat käyttää sitä rohkeasti.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit Aihepiirejä ovat mm. sää, ruokailu, vaatetus ja ostokset, luonto, ihmisen keho, sairastaminen, terveys, matkailu ja tutustuminen pohjoismaisiin nähtävyyksiin. Viestintätilanteissa oppilaat harjoittelevat mielipiteen ja tunteiden ilmaisemista, onnittelemista, tien neuvomista ja kysymistä sekä oman paikkakunnan ja Suomen esittelyä.

Rakenteet

Käsitellään -adjektiivin ja adverbin vertailumuodot -järjestysluvut -imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti -man-rakenne -persoonapronominien objektimuodot

Viestintästrategiat Tavoitteena on, että oppilaat pystyvät selvittämään viestin sisältöä myös päättelemällä (kielelliset tai tilannevihjeet). Oppilaita ohjataan tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään sekä hyödyntämään vuorovaikutustilanteissa saamaansa palautetta. TAVOITTEET 9. LUOKKA

Kielitaito Oppilaat ymmärtävät tekstiä yleisesti tunnetuista aiheista sekä ymmärtävät keskeisen sisällön arkipäivän tilanteita käsittelevästä puheesta. He kommunikoivat ymmärrettävästi arkipäivän tilanteissa ja tuottavat lyhyitä tekstejä tutuista, omaan elämänpiiriin liittyvistä aiheista.

Kulttuuritaidot Oppilaat osaavat toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi he arvostavat pohjoismaista yhteistyötä kansainvälisissä yhteyksissä sekä arvostavat monikulttuurista Pohjolaa.

Opiskelustrategiat Oppilaat ottavat itsenäisesti vastuun omasta opiskelustaan. He osaavat käyttää erilaisia, itselle sopivia kielenoppimismenetelmiä sekä kykenevät päättelemään merkityksiä asiayhteydestä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit Aihepiirejä ovat mm. monikulttuurisuus, kestävä kehitys, ympäristön suojelu, ammatin valinta, tulevaisuus ja tunteiden ilmaiseminen. Syvennetään tietoja Pohjoismaista ja niiden kulttuureista.

Rakenteet

Käsitellään -1. konditionaali -att + infinitiivi -imperatiivi -refleksiiviverbit -alistuskonjunktioita, sivulauseen ja päälauseen sanajärjestys

Viestintästrategiat Tavoitteena on, että oppilaat käyttävät kielitaitoaan monipuolisesti sekä pystyvät kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoa likimääräisellä ilmaisulla. Harjoitellaan myös joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmaisuja (kuten esim. puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä fraaseja). AIHEKOKONAISUUDET

1.Ihmisenä kasvaminen Oppilaat opiskelevat pareittain tai ryhmissä, kertovat itsestään, pelaavat ja leikkivät. Näissä työtavoissa jokainen oppilas on tärkeä, oppii vuorovaikutusta ja voi edetä omien edellytystensä mukaisesti. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tunneilla käsitellään suomenruotsalaista, ruotsalaista, suomalaista ja pohjoismaista kulttuuria. Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys kuuluvat luonnollisena osana oppisisältöihin. 3. Viestintä- ja mediataito Oppilaat harjoittelevat kysymään ja kertomaan sekä ilmaisemaan mielipiteitään ja tunteitaan. Eri tiedotusvälineet (esim. sanomalehdet, tietotekniikka, televisio ja radio) ovat aihepiireissä mukana. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Pyritään käyttämään oppilaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta edistäviä työtapoja. Oppisisällöissä tutustutaan mm. koulutukseen ja työelämään. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään aihepiirejä, joiden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. 6. Turvallisuus ja liikenne Aihepiirien kautta pyritään opastamaan oppilaita vastuulliseen käyttäytymiseen sekä ymmärtämään turvallisuuden merkitys. 7. Ihminen ja teknologia Pyritään rohkaisemaan oppilaita käyttämään tietotekniikkaa omissa tuotoksissaan ja tiedonhankinnassa.

ARVIOINTI Koetulosten lisäksi arvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely, kotitehtävien suorittaminen ja asennoituminen opiskeluun. Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon ja kuullun ja luetun ymmärtämiseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

SAKSA Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Aihekokonaisuudet saksan opiskelussa Aihekokonaisuudet näkyvät saksan opiskelussa seuraavasti: Ihmisenä kasvamisen osa-alueita käsitellään toimittaessa yksin ja ryhmässä kieltenoppimistilanteissa sekä oppilaan oppiessa ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä käsitellään oppilaiden tutustuessa saksankielisten maiden kulttuuriin ja oppilaiden opetellessa kertomaan omasta kulttuuristaan saksan kielellä. Viestintä ja mediataito tulee esiin saksan opetuksessa erilaisten viestintästrategioiden opettelun myötä sekä kuullun ja luetunymmärtämisen harjoituksissa. Myös erilaisia medioita kuten tietokonetta jne. opetellaan käyttämään tiedonhankinnassa ja tuottamisessa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tulee saksan opiskelussa esille vastuunottamisena omasta opiskelusta ja oman ryhmän opiskelusta esim. ryhmätöiden muodossa. Vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä saksan opetuksessa käsitellään aiheita sivuavin saksankielisten tekstien yms. avulla. Liikenne ja turvallisuus tulee myös esiin tekstien kautta sekä esim. tien kysymisen ja neuvomisen harjoitteluna. Ihminen ja teknologia aihekokonaisuus tulee esiin saksan opetuksessa esimerkiksi käytettäessä tietokonetta saksan opiskelun välineenä sekä mahdollisesti käsiteltävissä teksteissä.

A-kieli A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 3–6

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii • kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen • ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana • kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin • viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa • käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa • käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä • käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan • tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta • lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet • koulu ja oppilastoverit sekä opettajat • asuminen maalla ja kaupungissa • ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot • asioiminen erilaisissa tilanteissa

• perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa Rakenteet • viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi • tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan Viestintästrategiat • puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta • omien viestien suunnittelu • puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa • kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa A2-saksan tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain 4. luokka Tilanteet ja viestintästrategiat Tervehtiminen, esittäytyminen, iän kertominen ja kysyminen omasta ympäristöstä ja ihmisistä kertominen luokkahuone ja opiskelufraasit koulun arjesta kertominen Sanasto ja aihepiirit koulusanastoa lukusanat värit perheenjäsenet ajanilmauksia ruokailu harrastussanoja Oppimaan oppimisen taidot sanaston omaksumisen harjoitteleminen ryhmä- ja parityöskentelyyn totuttautuminen saksan kielen äänteiden ja lauserytmin harjoittelua pientä tekstin- ja kuullun ymmärtämisen harjoittelua oman kielenopiskelun arviointia Rakenteet verbit sein ja haben säännöllisten verbien preesenstaivutus persoonapronominit kysymyslauseita kieltäminen epämääräinen ja määräinen artikkeli, omistusartikkeleja

5. luokka Tilanteet ja viestintästrategiat ulkonäön kuvailu säästä kertominen matkustaminen ja nähtävyydet ohjeiden antaminen ja noudattaminen itsestä kertominen Sanasto ja aihepiirit adjektiiveja ympäristösanastoa terveys ja sairaus maita ja kansalaisuuksia Oppimaan oppimisen taidot itsenäisen kielen tuottamisen harjoittelua kielen sääntöjen soveltamisen harjoittelua tavoitteiden asettamista Rakenteet kysymyslauseiden vahvistaminen epäsäännöllisten verbien taivutus teitittely sanajärjestys, päälause modaaliapuverbejä akkusatiivi 6. luokka

Tilanteet ja viestintästrategiat

lomailu Suomesta kertominen ostoksilla käynti mielipiteen ilmaus

Sanasto ja aihepiirit

Suomi-sanastoa luontosanoja ostossanastoa

Oppimaan oppimisen taidot

itsenäistä kielen tuottamista itsearviointia ja tavoitteellista opiskelua sanakirjojen käyttöön tutustumista

Rakenteet

perfekti akkussatiivin vahvistus ja datiivi prepositioita

adjektiivien vertailua

Arviointi luokilla 4-6: numeroarviointi Keskeyttäminen: Erityistapauksissa opettajan suosituksesta rehtorin luvalla. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

_____________________________________________________________________________ KIELI KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN

YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN _____________________________________________________________________________________________

Englanti A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito _____________________________________________________________________________________ Muut kielet A1.3 Toimiva A1.2 Kehittyvä A1.3 Toimiva A1.2 Kehittyvä

alkeiskielitaito alkeiskielitaito alkeiskielitaito alkeiskielitaito _____________________________________________________________________________ Kulttuuritaidot Oppilas • tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja • pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas • käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa • ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. VUOSILUOKAT 7–9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilan-teisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito, muu kuin englanti Oppilas oppii • ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä • selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään • kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa • hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3–6 esiin tulleen lisäksi • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen • julkiset palvelut • opiskelu, työ ja elinkeinoelämä • kestävä kehitys • terveys ja hyvinvointi • tiedotusvälineet Rakenteet • verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot • substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö • keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet

Viestintästrategiat • kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • oman kielenkäytön tarkkailu • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö A2-saksan keskeiset sisällöt ja rakenteet vuosiluokittain 7. luokka Tilanteet ja viestintästrategiat jokapäiväiset viestintätilanteet itsestä ja tapahtumista kertominen kirjeen kirjoittaminen Suomesta kertominen

Sanasto ja aihepiirit perhesanastoa harrastuksia koulusanastoa kulttuuri- ja mediasanastoa lähiympäristöön liittyvää sanastoa Suomi - sanastoa Oppimaan oppimisen taidot vastuun ottamista omasta kieltenopiskelusta itsenäisen työn sekä pari- ja ryhmätyön harjoittelua kuullun ja luetun ymmärtämisen sekä suullisen ja kirjallisen tuottamisen harjoittelua Rakenteet luokilla 4-6 opitun kieliopin kertaus: akkusatiivi ja datiivi, prepositiot, preesens ja perfekti imperfekti ja pluskvamperfekti imperatiivi pää- ja sivulauseen sanajärjestys 8. luokka Tilanteet ja viestintästrategiat viestintätilanteita kotipiirin ulkopuolella pieniä ohjattuja kirjoitelmia nuorisokulttuurista kertominen ihmissuhteista kertominen mielipiteen ilmaus omasta ja kohdemaan kulttuurista kertominen

Sanasto ja aihepiirit

tunnesanastoa ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvää sanastoa Saksa-sanastoa Oppimaan oppimisen taidot erilaisten apuvälineiden hyödyntäminen saksan opiskelussa Rakenteet adjektiivien taivutus ja vertailu erilaiset lausetyypit 9.luokka Tilanteet ja viestintästrategiat tulevaisuudesta keskustelu ansioluettelon laatiminen hakemuksen täyttö Soveltuu tehtäväksi osittain projektina

Sanasto ja aihepiirit tulevaisuuteen liittyvää sanastoa opiskelusanastoa kulttuurisanastoa Oppimaan oppimisen taidot kuullun ja luetunymmärtämisen strategioita oman kirjallisen tuotoksen arviointi Rakenteet infinitiivi futuuri konditionaali ja konjuktiivin imperfekti passiivi Arviointi luokilla 7-9: numeroarviointi

Päättöarviointi: joko numeroarviointi tai huoltajan halutessa hyväksytty/hylätty Keskeyttäminen/vaihtaminen: Erityistapauksissa opettajan suosituksesta rehtorin luvalla. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: _______________________________________________________________________________________________ KIELI KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN

YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN _______________________________________________________________________________________________ Englanti B1.1 Toimiva A2.2 Kehittyvä B1.1 Toimiva A2.2 Kehittyvä peruskielitaito ________________________________________________________________________________________________ Muut kielet A2.2 Kehittyvä A2.1 Peruskieli- A2.2 Kehittyvä A2.1 Peruskieli- peruskielitaito taidon alkuvaihe peruskielitaito taidon alkuvaihe ________________________________________________________________________________________________ Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas • käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Valinnainen kieli (B2) Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii • kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa • ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja • lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä • kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1–A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2–A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään rohkeasti kielitaitoaan • hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta • tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa • itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen • perhe ja vapaa-aika • selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet • viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi Viestintästrategiat • puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta • omien viestien suunnittelu • oman kielenkäytön tarkkailu • puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa • kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

B2-saksan keskeiset tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain

8. luokka

Tilanteet ja aihepiirit Arkipäivän keskeisiä tilanteita kotona, koulussa ja kaupungilla. Toisen keskustelijan huomioiminen, aktiivinen kuuntelu, teitittely ja sinuttelu, mielipiteen ilmaiseminen, kohtelias kysyminen, pienten viestien laatiminen Rakenteet

Verbit: preesens, imperatiivi Substantiivit: artikkeli( epämääräinen, määräinen artikkeli, kieltoartikkeli,

omistusartikkeli (yksikkö), nominatiivi, akkusatiivi

Persoonapronominit, nominatiivi ja akkusatiivi Lukusanat Akkusatiiviprepositiot Päälauseen sanajärjestys, kysymys- ja kieltolause

9. luokka Tilanteet ja aihepiirit Nuorten arkea ja juhlaa saksankielisissä maissa ja Suomessa. Tutustumista saksankielisiin maihin, oman kotiseudun esittelyä, keskeisten viestintästrategioitten vahvistamista. Soveltuu tehtäväksi osittain projektina. Rakenteet

Edellisenä vuonna opittujen rakenteitten kertausta Verbit: perfekti, imperfekti (sein, haben) Nominatiivi, akkusatiivi, datiivi (substantiivit ja persoonapronominit) Datiiviprepositiot Sivulause

Arviointi luokilla 8-9: numeroarviointi

Päättöarviointi: joko numeroarviointi tai huoltajan halutessa hyväksytty/hylätty Keskeyttäminen/vaihtaminen: Erityistapauksissa opettajan suosituksesta rehtorin luvalla.

RANSKA Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

Aihekokonaisuudet ranskan opiskelussa

Ihmisenä kasvaminen - oppilas oppii huomioimaan toiset ja ottamaan vastuuta ryhmässä työskenneltäessä - oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan ja kehittämään itseään oppijana erilaisten

työskentelytapojen avulla

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - oppilas tutustuu kohdekielen kulttuuriin - erilaisia tilanteita ja aihepiirejä käsitellään oman ja opiskeltavan kielialueen

näkökulmasta

Viestintä ja mediataito - ilmenee harjoiteltaessa ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja suullisesti ja kirjallisesti

kohdekielellä - tiedotusvälineitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

- oppilas oppii toimimaan oma-aloitteisesti ja vastuullisesti työskennellessään yksin tai ryhmässä

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- ranskan opetuksessa käsitellään aihepiirejä, joiden kautta pyritään ohjaamaan oppilaita toimimaan ympäristön ja hyvinvoinnin puolesta

Turvallisuus ja liikenne

- harjoiteltaessa esim. tien kysymistä ja neuvomista oppilaita pyritään opastamaan vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen

Ihminen ja teknologia

- oppilasta rohkaistaan hyödyntämään vastuullisesti erilaisia tiedonhakuvälineitä opiskelussa

Valinnainen kieli (B2)

Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii • kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa • ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja • lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä • kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1–A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2–A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään rohkeasti kielitaitoaan • hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta • tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa • itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen • perhe ja vapaa-aika • selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet • viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi Viestintästrategiat • puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta • omien viestien suunnittelu • oman kielenkäytön tarkkailu • puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa • kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

B2-ranskan keskeiset tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain

8. luokka

Tilanteet ja aihepiirit

Keskeisiä aihealueita ovat jokapäiväisen toiminnan viestintätilanteet. Harjoitellaan mm. tervehtimistä, esittäytymistä ja anteeksipyytämistä. Muita aihepiirejä ovat esim. perhe ja koti. Tutustutaan ranskan kieleen, kulttuuriin ja ääntämiseen.

Rakenteet - verbit : preesens-muotoja - substantiivien ja adjektiivien muotoja - artikkeleiden käyttö yksikössä ja monikossa - kysymyslauseet - genetiivi - tavallisimmat prepositiot, pronomineja - lukusanat - kieltolause

9. luokka

Tilanteet ja aihepiiri

Aihepiirit käsittelevät nuorten elämää. Harjoitellaan erilaisia arkipäivän kielenkäyttötilanteita mm. matkailuun ja ruokailuun liittyen. Opetellaan myös kirjallisen viestin laadintaa.

Rakenteet - kerrataan edellisenä vuonna opittuja rakenteita - verbit : perfekti, lähifutuuri, imperatiivi, refleksiiviverbien preesens-muotoja - partitiivi - pronominien objekti- ja adverbiaalimuodot

7.4 Matematiikka

VUOSILUOKAT 3-5 Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. .

Vuosiluokkien 3–5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.

TAVOITTEET Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa. Oppilas oppii - tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - käyttämään matemaattisia käsitteitä - peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta - käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita - työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

KESKEISET SISÄLLÖT 3. luokka 4. luokka 5. luokka Luvut ja laskutoimitukset

- lukualue 0–10 000

- kymmenjärjestelmä- käsitteen varmistaminen

- kello

- lukujen luokittelu ja

järjestäminen - yhteen- ja vähennyslasku allekkain nelinumeroisilla luvuilla, nollan yli lainaaminen

- kertotaulu 2–10

- kertominen

yksinumeroisella luvulla allekkain

- sisältöjako, ositusjako

- murtoluvun ja sekaluvun

käsite - samannimisten murtolukujen

Suuruusvertailu

- desimaaliluvun käsite - murto- ja desimaaliluvun

yhteys

Luvut ja laskutoimitukset - lukualue 0–100 000

- kymmenjärjestelmä-

käsitteen varmistaminen

- aikalaskuja

- lukujen luokittelu ja järjestäminen

- kertolaskua

- kertominen kaksinumeroisella luvulla allekkain

- sisältöjako, ositusjako

- jakokulmassa jakaminen yksinumeroisella luvulla

- murtoluvun ja desimaali-

luvun yhteen- ja vähennyslaskua

- desimaaliluvun käsite - negatiivisen kokonaisluvun käsite (lämpömittari)

- tulosten arviointi, tarkistaminen ja

Luvut ja laskutoimitukset - lukualue 0–1000 000 000

- kymmenjärjestelmä-

käsitteen varmistaminen

- 60-järjestelmän

varmentaminen

- lukujen luokittelu ja järjestäminen

- kertolaskua

- jaollisuus

- kertomista allekkain

- jakokulmassa jakaminen moninumeroisella luvulla

- murtolukujen muunnokset

- murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteys

- murtoluvun ja desimaali-

luvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla

- tulosten arviointi, tarkistaminen ja

- tulosten arviointi,

tarkistaminen ja pyöristäminen

- laskujärjestyssopimus - päässälaskua

pyöristäminen

- laskujärjestyssopimus - negatiivisen luvun pohjustaminen - päässälaskua

pyöristäminen

- laskujärjestyssopimuksen soveltaminen

- negatiivisen kokonaisluvun käsite

- erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen

- päässälaskua

Algebra

- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

- helppojen

säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen

Algebra

- lausekkeen käsite - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen - helppojen

säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen

Algebra

- lausekkeen käyttöä

- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

- suhteita ja riippuvuuksia

- yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä

Geometria

- yhdenmuotoisuus - suurennoksia ja pienennöksiä

- peilauksia, symmetria ja yhtenevyys

- yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat

- monikulmioiden tutkiminen

ja luokittelu

- piiri - kappaleen geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu

- mittaamisen periaatteen vahvistaminen

- mittayksiköiden käyttö

Geometria

- yhdenmuotoisuus

- peilauksia, symmetria ja yhtenevyys konkreetein välinein

- yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat ja niiden soveltaminen

- monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu, kulmien luokittelu

- ympyrä ja sen osat

- mittaaminen

- mittayksiköiden käyttö - kappaleen geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu - mittatulosten arviointia ja

Geometria

- suurennokset, pienennökset ja mittakaava

- peilauksia yhden pisteen suhteen, symmetria ja yhtenevyys

- yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat ja niiden soveltaminen

- monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu, kulman mitta

- piiri ja pinta-ala

- ympyrä ja sen osia

- mittaaminen

- mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen

- kappaleiden geometristen

- mittatulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen

mittauksen tarkistaminen ominaisuuksien tutkiminen

- mittatulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen

Tietojen käsittely ja

tilastot sekä todennäköisyys

- tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen

ja esittäminen

- yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

Tietojen käsittely ja

tilastot sekä todennäköisyys

- tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen

ja esittäminen

- koordinaatiston ensimmäinen neljännes

- taulukoiden ja diagrammien lukeminen

Tietojen käsittely ja

tilastot sekä todennäköisyys

- tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen

ja esittäminen

- koordinaatiston kaikki osat

- taulukoiden ja diagrammien lukeminen ja tulkitseminen

- keskiarvon käsite ja laskeminen

- tietojen luokittelu, järjestäminen, tyyppiarvo ja mediaani

- kokemuksia klassisesta ja

tilastollisesta todennäköisyydestä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas - osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman

ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla

- pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla

- osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla

- osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä

- osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi

- osaa noudattaa sääntöjä.

Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas

- ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla

- osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden - osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

Geometria

Oppilas - osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten

geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta

- tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot

- ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä

- osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas

- osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja

- osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen.

VUOSILUOKAT 6–9

Vuosiluokkien 6–9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Matematiikan opiskelu antaa mahdollisuuden kehittää oivaltamista ja luovaa ajattelua. Se tarjoaa välineitä monien käytännöllisten ja tieteellisten ongelmien hahmottamiseen ja ratkaisemiseen. Lisäksi se tarjoaa tietoja ja taitoja, joiden avulla pystytään käsittelemään, jäsentämään ja käyttämään yhteiskunnassa yhä lisääntyvää informaatiota. Matematiikkaa voidaan pitää tieteellisen kehityksen ja modernin teknologian perustana.

TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan

ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - loogista ja luovaa ajattelua - soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan - ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella - näkemään säännönmukaisuuksia - työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä - sellaiset matemaattiset tiedot ja taidot, jotka luovat pohjaa jatko-opinnoille ja antavat valmiudet

selviytyä käytännön elämässä tarvittavista matemaattisista tehtävistä.

KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät - loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,

mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä - vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö - matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen - todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys,

vääräksi osoittaminen, suora todistus - luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna - kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä - ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä - matematiikan historiaa

6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka

Luvut ja

laskutoimitukset - kymmenjärjestelmän varmentaminen - lukualue

miljardeihin - lukujen luokittelu - suhde - jaollisuussääntöjä - koordinaatisto - murtoluvun laventaminen - erinimisten mlukujen yhteen- ja väh.laskua - murtoluvun

kertominen murtoluvulla

- desim.luvun kertominen ja jakaminen desim.luvulla - prosentit - potenssin käsite - laskimen käyttö - mittaaminen

Luvut ja

laskutoimitukset Kokonaisluvut

-järjestäminen -peruslaskutoimitukset -vastaluku -itseisarvo

Rationaaliluvut -murtolukujen peruslaskutoimitukset -murtolukujen supistaminen ja laventaminen -käänteisluku -desimaaliluvut ja niiden laskutoimitukset -desimaaliluvun esittäminen murtolukuna -jaollisuus, tekijät alkutekijät -likiarvo ja pyöristäminen

Potenssi -eksponenttina luonnollinen luku

Luvut ja

laskutoimitukset Prosenttilaskenta

Suhde

Potenssi

-eksponenttina kokonaisluku -samankantaiset potenssit -potenssin potenssi -potenssilausekkeita -juuren käsite -laskutoimituksia neliöjuurilla

Reaaliluvut

Luvut ja

laskutoimitukset Aikalaskuja

Algebra - lauseke ja sen sieventäminen - moninkertaiset sulkeet - yhtälöiden ja

epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä

Algebra Lausekkeet

-muuttujan arvon sijoittaminen -lausekkeiden yhteenlasku -perussievennykset

-lausekkeiden kertominen ja jakaminen luvulla

-lausekkeiden muodostaminen

Lukujonot Yhtälö

-yhtälön käsite -yksinkertaiset

ratkaisut

Algebra Polynomilaskentaa

-yhteen-, vähennys-ja kertolasku -kertominen ja jakaminen luvulla

Verrannollisuus

Yhtälön ratkaiseminen -lineaarinen yhtälö

-vaillinainen toisen asteen yhtälö

Algebra Yhtälöparin ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti Epäyhtälöt

Polynomilaskenta

-yhteen-,vähennys- ja kertolasku

-termien summan ja erotuksen tulo

-binomin neliö -murtolauseke Vaillinainen toisen asteen yhtälö

Funktiot

- lukuparien esittäminen

koordinaatistossa - lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen - säännönmukaisuuk

- sia, suhteita ja riippuvuuksia

Funktiot

- riippuvuuden havaitseminen ja esittäminen - lukupari koordinaatistossa - funktioiden

tulkitseminen ja piirtäminen

Funktiot

Funktiot

Riippuvuus muuttujien avulla Funktion käsite Lineaarinen funktio

-kuvaaja -arvojoukko -kulmakerroin -yhtälön muodostaminen -nollakohta

Toisen asteen polynomifunktio Verrannollisuus

Geometria

- mittaamisen periaatteen

vahvistaminen - mittakaava - ysinkertaisia

geometrisia konstruointeja

- suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus

Geometria

- kulmat ja suorat - ympyrä - monikulmiot - peilaus ja symmetria - koordinaatisto - tasokuvioiden piiri- ja pinta-ala - geometrista konstruointia

Geometria

Yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys Ympyrän kehän pituus ja pinta-ala Sektori ja segmentti Pythagoraan lause Trigonometria Suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

Geometria

Monitahokkaat -nimeäminen ja luokittelu -pinta-ala ja tilavuus -kappaleiden piirtäminen

Tilavuuden yksiköt

Todennäköisyys ja

tilastot - diagramminen tulkintaa

Todennäköisyys ja

tilastot Diagrammien tulkintaa

Todennäköisyys ja

tilastot Diagrammien tulkintaa

Todennäköisyys ja

tilastot Todennäköisyyden käsite

- todennäköisyyden käsite ja laskeminen

Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys Kombinaatio-oppia Diagrammit Tilastot

-frekvenssi -keskiarvo, moodi ja mediaani -hajonta -tietojen kerääminen, luokittelu ja esittäminen

Lisäksi kaikilla luokka-asteilla (6–9)

- peruslaskutoimintojen varmentaminen ja kertaaminen - prosenttilaskujen kertaaminen ja soveltaminen - pyöristäminen ja arviointi - laskimen käytön opetteleminen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas - huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet - osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa - osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon

- osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden

- osaa myös käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa - osaa tehdä systemaattisesti listan kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen.

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa

- arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

- korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä - ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta - käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien

ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa

- ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön - sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla - korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset - muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä

- käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen - arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

Funktiot Oppilas

- osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta - osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan - osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti - osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta

- tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.

Geometria Oppilas osaa

- tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet - soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja - käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen - löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa

- soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa - käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen - suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa; hän osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa

- määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa

- lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistostafrekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon

ARVIOINTI MATEMATIIKAN OPETUKSESSA

Oppilaan arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, kotitehtävien tekemiseen, tuntityöskentelyyn ja oppilaan itsearviointiin. Lopullisen todistusnumeron muodostumisen tärkein kriteeri on kokeiden keskiarvo. Lisäksi tuntityöskentely voi nostaa tai laskea lopullista arvosanaa yhdellä numerolla. TYÖTAVAT

- opetustuokiot: Uusi asia käsitellään havainnollistamalla, esittelemällä tai esimerkein

johdattelemalla siten, että oppilas oivaltaa itse mallin, yleisen kaavan tms.

- yksilötyöskentely: Hankkiakseen hyvän laskurutiinin oppilaan pitää laskea mahdollisimman paljon sekä oppitunneilla että kotona välittömästi opetustuokion jälkeen. Perustehtävistä siirrytään eriyttäviin tehtäviin. Yksilökohtainen ajatustyö korostuu. - työpistetyöskentely: esim. kertaus - parityöskentely: esim. tilastolaskenta - näpertelytyöskentely: geometrian havaintomallit

7.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

Vuosiluokat 3-4 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tukeminen ihmisten välisen tasa-arvon parantaminen opiskelutaitojen kehittäminen, omasta työskentelystään vastuun ottaminen ryhmätyötaitojen opiskelu

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

laihialaisena Suomessa suomalaisena Pohjoismaissa erilaisuuden hyväksyminen

Viestintä ja mediataito

viestintätaitojen kehittäminen, vastaanottajana ja tuottajana kuvan ja kartan viestien tulkintaa

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa, kunnassa ja Suomessa pitkäjänteinen toiminta päämäärän saavuttamiseksi Suomen vientituotteita

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

vesien ja ilman suojelu luonnossa liikkuminen rahan järkevä käyttö

Turvallisuus ja liikenne

koululaisen liikennesäännöt turvallinen liikkuminen vesillä ja jäillä onnettomuuksilta suojautuminen ja toiminta onnettomuuden sattuessa lähiympäristön vaaranpaikat ja turvallisuuden parantaminen kiusaamisen ehkäisy koululaisen säännöt

Ihminen ja teknologia

teknologiaa arkielämässä tietoteknisten välineiden käyttöön ja sovelluksiin tutustumista

TAVOITTEET

Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita

koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä

tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita

hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä

tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan

tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita

kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja

sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

SISÄLLÖT 3. LUOKKA 4. LUOKKA

ELIÖT JA ELIN-YMPÄRISTÖT

Elottoman ja elollisen luonnon erityispiirteet

Eliökunnan jaottelua lähiseudun esimerkein:

- kasvi - hämähäkki - nilviäinen - matelija - hyönteinen - nisäkäs

Eläinten sopeutuminen talveen - lintujen talvi - nisäkkäiden talvi

Kasvien ja eläinten kevät - perhoset - sipulikasvit - muuttolinnut - puiden kukinta

Kasvien ja eläinten elämänvaiheita ja rakenteiden tarkastelua

- kasvien rakenne - siemenestä kasvaa kasvi - pölytys - hyönteisten ja hämähäkkien rakenne - muodonvaihdos

Erilaisia elinympäristöjä: kasvi-, sieni- ja eläinlajistoa sekä ravintoketjuja.

- metsä mm. suurpedot, metsän taloudellinen merkitys, puulajit - pelto, piha, puisto ja niitty tunnistaminen ja lajistoa

Talvi Suomen luonnossa: kasvien ja eläinten sopeutuminen kylmään

MAANTIETO

Lähiympäristö, kotiseutu Suomi ja maapallo Kartan peruskäsitteitä

- ilmansuunnat - kartan värikieli - tutustutaan erilaisiin karttoihin lähiseudulta pallokarttaan

Suomi

Pohjoismaat ja Baltia - Pohjoismaiden erityispiirteitä - pääkaupungit, rajanaapurit - Golfvirran vaikutus - manner- ja meri-ilmasto - kartan käytön harjoituksia:

etäisyyden mittaaminen, kartan lukeminen ja

- hallitusmuoto ja pääkaupunki - rajanaapurit - aluemaantietoa painottaen omaa lähiseutuamme - muutamia Suomen kaupunkeja ja niiden erityispiirteitä esim. satama-, puuteollisuus- ja muita alueiden tärkeitä kaupunkeja - jääkauden esittely - maaperä, maalajit - vesistö

päätelmien teko karttakuvan perusteella

SISÄLLÖT

3. LUOKKA 4. LUOKKA

YMPÄRISTÖN AINEET JA ILMIÖT

- sääilmiöitä ja veden kiertokulku luonnossa - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita : kiila, vipu, pyörä, jousi - rakenteiden lujuuden tutkimista

- ilman ominaisuuksia ja ilmakehä - palaminen tarvitsee happea - ukkonen

TERVEYS JA TURVALLI-

SUUS

Ihminen ja terveys -lapsen toimiminen hätätilanteessa, hätänumeroon soittaminen, yksinkertaisia ensiaputoimenpiteitä huomioiden luokan tilanne ( esim. luokkatoverin epilepsia, diabetes jne. )

Turvallisuus - liikennekäyttäytyminen, jalankulkijan ja polkupyöräilijän liikennesääntöjä

- kodin turvallisuusnäkökohtia - turvallinen liikkuminen vesillä ja jäillä - kiusaamisen ehkäisy ja erilaisuuden hyväksyminen

- paloturvallisuus ja toiminta tulipalon sattuessa - ensiapu pikkuhaavereissa ja luokalle ajankohtaisissa sairastapauksissa - sopimukset ja säännöt - hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen - rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot

Oppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen

olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten

ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja

rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja

piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt

Oppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen

kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä

tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä

ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään

osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden

maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon

ihmisen elinpaikkana.

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas

osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia,

sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia

erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa

käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti

tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen

tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti

osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa

ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita

osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys Oppilas

osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja

tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.

Turvallisuus Oppilas

osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä

tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa

liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

7.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO

Vuosiluokat 5─6 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen

fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tukeminen ja ymmärtäminen tunteiden tunnistaminen ja murrosiän muutosten ymmärtäminen erilaisten opiskelumenetelmien harjaannuttaminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

suomalaisena Euroopassa erilaisuuden hyväksyminen monikulttuurisuus

Viestintä ja mediataito

viestintätaitojen kehittäminen, vastaanottajana ja tuottajana kuvan, diagrammien ja kartan viestien tulkintaa ajatusten ja tunteiden ilmaisu

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa, kunnassa, Suomessa ja Euroopassa pitkäjänteinen toiminta päämäärän saavuttamiseksi

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja

elinympäristössä maapallon ympäristöarvoja

Turvallisuus ja liikenne

terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta edistävä toiminta päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä koululaisen säännöt ja laki

Ihminen ja teknologia

tietoteknisten välineiden käyttöä ja sovelluksia opiskelun välineenä

TAVOITTEET

Oppilas oppii

tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä

hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan

lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan

murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen

vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä

ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja

sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista

maapallolla perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

5. luokka Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

ihmisen kehon rakenne: luusto, lihaksisto, keskeiset elintoiminnot: hengitys- ja verenkiertoelimistö aistit

ihmisen lisääntyminen oman kehon arvostus ja suojelu: päihteet, liikennekäyttäytyminen, seksuaaliterveys yms. murrosiän fyysiset ja psyykkiset muutokset erilaisuuden hyväksyminen, huolenpito, toisen näkökulman tarkastelu ja tunteiden

ilmaisun säätely (= miten elän toisten kanssa ) Eurooppa osana maailmaa

maailmankartan keskeinen nimistö: maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot Eurooppa maailman kartalla valtiot ja pääkaupungit kartalla monenlaista elämää Euroopassa esimerkkivaltioin ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet karttojen ja diagrammien tulkinta- ja laatimisharjoittelua: mm. mittakaavoja ja

karttamerkkejä Luonnon monimuotoisuus

jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnon monimuotoisuuden, eli ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden merkitys ihmisen

toiminnalle: maataloudelle, asuinalueiden valinnalle yms. ( Euroopan kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeiden yhteydessä )

6. luokka

Eliöt ja elinympäristöt

piha ja pientareen eliölajiston tunnistaminen ohjattu kasvien keruu joko omaksi tai luokan yhteiseksi kasvistoksi yhteyttäminen kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen siemenestä metsien ja soiden eliöitä ja ravintoketjuja metsien hyötykäyttö elintarvikkeiden alkuperä, maatalouden merkitys puutarhan antimet kasvien ja eläinten lisääntyminen tutuin esimerkein

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

kartan ja diagrammien tulkintaa ja laadintaa maailmankartan nimistöä : maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot, sademetsä- ja

aavikkoalueet Afrikka tai Aasia esimerkkinä ihmisen sopeutumisesta elämään erilaisilla maapallon

alueilla: sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet

ihmisen toiminnan vaikutukset ympäristössä mm. kaupungistumisen, teollistumisen ja liikalaiduntamisen vaikutus luontoon

Nuoren ( 12 v ) oikeudet ja vastuut

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä

tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden

mukaisesti.

Eliöt ja elinympäristöt Oppilas

tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä

tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen

luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja

suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas

osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää

murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä

osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. Karttataidot Oppilas

osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja

osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä

osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Eurooppa osana maailmaa Oppilas

tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas

tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet

tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä

osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä

osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. BIOLOGIA

vuosiluokat 7-9

BIOLOGIA on oppi elämästä sen ilmiöistä ja edellytyksistä.

Biologian opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja luonnon perusilmiöiden ymmärtämistä tutustuttaa oppilaan evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin ohjaa oppilasta huomioimaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta ja ihmisen vastuuta luonnosta Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen. Opiskelu kehittää oppilaan taitoja havainnoida, tutkia ja tehdä johtopäätöksiä sekä havainnollistaa biologista tietoa. Erilaiset oppilastyöt, laboroinnit, maastotyöskentelyt ja retket kehittävät biologialle tyypillistä tieteellistä ajattelua sekä tarjoavat mahdollisuuksia elämyksiin.

TAVOITTEET

Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan

myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään

seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään

ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön

periaatteet.

SISÄLLÖT

7. luokka (1h/viikko)

VESIEKOSYSTEEMIT vesiekosysteemien tyypillisten kasvi- ja eläinlajien tunnistaminen vesiekosysteemien ominaispiirteet sekä niiden tutkiminen (esim. plankton) vesiluonnon monimuotoisuuteen perehtyminen ihmisen vaikutus vesiekosysteemeihin eliökunnan järjestelmään ja evoluutioon tutustuminen

8. luokka (1h/viikko)

METSÄEKOSYSTEEMI ( ja mahdollisesti suoekosysteemi aikaresurssin puitteissa) kotiseudun metsäekosysteemin keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen kotiseudun metsä- tai suoekosysteemin ohjattu kasvien kerääminen metsäekosysteemin rakenne, toiminta ja ominaispiirteet sekä sen tutkiminen metsäluonnon monimuotoisuuteen perehtyminen metsänhoitoon tutustuminen ihmisen vaikutus metsäekosysteemiin kasvisolu sekä kasvin rakenne ja toiminta

9. luokka (2h/viikko)

IHMINEN JA IHMISEN VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ solun rakenne ja toiminta ihmisen rakenne ja elintoiminnot ihmisen lisääntyminen perinnöllisyys eliökunnan kehitys ja ihmisen evoluutio ekologisesti kestävä kehitys oman elinympäristön tilan seuraaminen ja tutkiminen sekä oman ympäristökäyttäytymisen

pohtiminen Sisältöjen keskinäiseen sijoitteluun eri vuosiluokille voidaan tehdä muutoksia.

AIHEKOKONAISUUDET

Biologian opetus kehittää vastuuntuntoa ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kaikilla vuosiluokilla. Oppilasta autetaan kasvamaan kestävään kehitykseen sitoutuneeksi kansalaiseksi, joka haluaa myös arkielämässään toimia luontoa säästävällä tavalla. Myös ihmisenä kasvaminen toteutuu kaikilla vuosiluokilla, koska biologiassa käsitellään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteisyyteen ja tavoitteelliseen itsensä kehittämiseen sekä erilaisiin yhteistoimintatapoihin. Oppilasta ohjataan toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä huomioimaan liikenteessä turvallisuusnäkökohdat (esim. maastoretket). Laborointitöissä huomioidaan työturvallisuus sekä ihminen ja teknologia.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa

käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä

kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa

jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja. kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen

kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa

kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

Ihminen Oppilas osaa

kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet

selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden

kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

MAANTIETO

vuosiluokat 7-9

MAANTIEDON opetuksessa tutkitaan maapalloa planeettana sekä sen erilaisia alueita ja alueellisia ilmiöitä.

Maantiedon opetuksessa

pyritään kehittämään oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa sekä maantieteellisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä kiinnitetään huomiota luonnon ja ihmisen toiminnan väliseen vuorovaikutukseen sekä opitaan tuntemaan erilaisia kulttuureja tuetaan oppilaiden kasvua suvaitsevaisiksi, aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi

Opiskelussa käytetään ja tulkitaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja. Tietolähteinä käytetään myös diagrammeja, tilastoja, valokuvia, ilmakuvia, satelliittikuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä ja sähköisiä viestimiä. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä.

TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita

maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja

muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista

tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin

tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä

tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.

SISÄLLÖT 7. luokka (1h/viikko) MAA – IHMISEN KOTIPLANEETTA maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset (endogeeniset) tapahtumat

vyöhykkeisyys kahden maanosan (Pohjois- ja Etelä-Amerikka) luonnonolojen, ihmisen toiminnan ja kulttuuristen piirteiden tarkastelua ja vertailua

8. luokka (1h/viikko) EUROOPPA Euroopan karttakuva, luonnonolot, maisemat ja ihmisen toiminta sekä niiden välinen vuorovaikutus Euroopan eri alueilla maanpintaa muokkaavat ulkoiset (eksogeeniset) tekijät Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa

9. luokka (1h/viikko) SUOMI MAAILMASSA JA YHTEINEN YMPÄRISTÖ

Suomi osana maailmaa Suomen karttakuva ja luonnonmaisemien muotoutuminen sekä Suomen ilmasto luonnon ja ihmisen toiminnan välinen vuorovaikutus Suomen eri alueilla Suomen väestö ja rakennettu ympäristö paikalliset ja globaalit ympäristöongelmat ihminen luonnonvarojen kuluttajana

Sisältöjen keskinäiseen sijoitteluun eri vuosiluokille voidaan tehdä muutoksia. AIHEKOKONAISUUDET Maantieto oppiaineena kehittää vastuuntuntoa ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Opetuksessa pyritään tukemaan oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan huomaamaan omien valintojen vaikutus yhteiseen tulevaisuuteen. Maantieto oppiaineena vahvistaa kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä sekä suvaitsevuutta, koska maantiedossa tutustutaan Suomen sekä eri puolilla maapalloa oleviin kulttuuriympäristöihin.

Maantiedon opetuksessa pyritään kaikilla vuosiluokilla kehittämään oppilaiden yhteistyökykyä, vastuullisuutta ja suvaitsevuutta (ihmisenä kasvaminen). Monipuolisen lähdemateriaalin (kirjallisuus, kartastot, lehdet, tietoverkot) avulla kannustetaan oppilaita itsenäiseen tiedonhankintaan sekä ohjataan löydetyn tiedon kriittiseen käsittelyyn (viestintä ja mediataito). PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi

karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa

tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa

havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse

ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja

kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten

uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää

Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on

vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen

Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat

vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista

Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat

kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä

suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun

ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden

vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja

koko maailman kanssa.

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat,

kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä

voidaan ratkaista.

7.7. FYSIIKKA JA KEMIA VUOSILUOKAT 5-9 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Fysiikan ja kemian opetuksen tulee tukea oppilaan yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon kehittymistä. Tarkoituksena on herättää mielenkiintoa luonnontieteellisiä ilmiöitä kohtaan ja antaa luonnontieteellinen perussivistys. Opetuksen tulee edistää yhteistyökykyä ja kriittistä tiedonhankintaa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Fysiikan ja kemian opiskelun tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Turvallisuus ja liikenne Fysiikan ja kemian opiskelu auttaa oppilasta tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Lisäksi oppilas saa valmiuksia toimia vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. Ihminen ja teknologia Fysiikan ja kemian opiskelu auttaa oppilasta ymmärtämään nykyaikaista teknologiaa ja näkemään sen merkityksen arkielämässämme. VUOSILUOKAT 5-6 TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan

annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon

luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja

kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden

ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia

käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä

ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden.

KESKEISET SISÄLLÖT Vesi ( 5. lk ) luonnon kiertolainen olomuodot ja niiden muutokset sekä muita veden ominaisuuksia esim. noste, paine, pintajännitys,

kapillaari-ilmiö, lämpölaajeneminen, liuotin käyttövesi, jätevesi ja niiden käsittely Ilma ( 5.lk ) ilman koostumus ilmakehä, ilmanpaine, tuuli palaminen Avaruus ( 5. lk ) Maan vetovoima Maan ja Kuun liikkeet vuorokausi-, kuukausi- ja vuodenaikojen rytmittäjänä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivaan peruskäsitteitä Voima ( 5. lk )

kitka ja painovoima vipu ja kalteva taso liike, nopeus ja tasapaino

Energia ja sähkö ( 6. lk ) tavallisimmat sähkön ja lämmön tuotantotavat lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sähköturvallisuus Maaperän aineita ( 6. lk ) aineiden luokittelua ja erottelumenetelmiä Elinympäristön aineet ( 6. lk ) aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja säästäminen elinympäristön aineiden turvallinen käyttö Päihteiden ja huumeiden haitat ( 5-6 lk ) vaikuttavia ja riippuvuutta aiheuttavia aineita Kierrätys ( 6. lk ) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja

ohjeita tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä kohdistaa havaintojen teon

kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi

taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä

syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen

käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelemisessa

koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö Oppilas tuntee eri jännitelähteitä, kuten pariston ja akun, sekä tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon,

lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla, sekä osaa luokitella

luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Luonnon rakenteet Oppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja

vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja

liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat sekä Kuun

vaiheet ja pimennykset, sekä tuntee aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä. Aineet ympärillämme Oppilas tuntee ilman koostumuksen ja osa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää

ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä

sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista

tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta

tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista. VUOSILUOKAT 7-9 TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen • käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto-

ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä • tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia • aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle • tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä • aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja • kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla • soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa • tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Kemiaa tutkimaan (7 lk) • tuotteiden turvallinen käyttö, turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen. (7 lk, kertausta myös muulloin) • maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä esimerkiksi tislaus ja uuttaminen. Aine ja reaktio (7 lk) • aine koostuu atomeista. • alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen kemiallisten merkkien avulla. • kemiallinen reaktio ja yhdiste. • kemiallisen reaktion nopeus ja reaktioyhdisteiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen, reaktionopeuksien vertailu. • aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä, paloturvallisuus. Ilma ja vesi (7-8 lk) • ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle. • ilmakehän ympäristöongelmat. • vesi ja veden ominaisuuksia. • vesien puhdistus. Aineiden kemiaa (8 lk) • alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla. • kemiallinen sidos. • aineiden happamuus ja emäksisyys sekä näiden ominaisuuksien tutkiminen. • suolan muodostus. • luonnon happamoituminen. Elollinen luonto ja yhteiskunta (8 lk) • energialähteet, fotosynteesi ja palaminen. • alkaanit, alkeenit ja alkyynit, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita. • orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö. • hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina.

Metallien kemiaa (8 lk) • malmista metalliksi. • metallien ominaisuudet ja reaktiokyky. • metallien jännitesarja. • sähkökemiallisia ilmiöitä. • elektrolyysi ja sähköpari. Tuotteiden elinkaari (8 lk) • elinkaariarviointi. • puusta paperiksi. • öljystä muoviksi. • pesu- ja kosmeettiset aineet. • tekstiilikuidut ja niiden pesu. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas • osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä • osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen

palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta • osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi

hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi

fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana • osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi

happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia • osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa,

tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit • osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen • osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön • osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai

alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä • yhden asian laajempi hallitseminen kompensoi heikompia taitoja toisessa

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

TAVOITTEET Oppilas oppii

työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen

havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen

suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia

muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita

arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden

tekemisessä ja ongelmanratkaisussa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia

luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

KESKEISET SISÄLLÖT Fysiikkaa on seitsemännellä luokalla yksi vuosiviikkotunti ja yhdeksännellä luokalla kaksi vuosiviikkotuntia.

Värähdys- ja aaltoliike (7. luokka)

värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöt aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen ja havaitseminen pitkittäinen ja poikittainen aaltoliike ääni ja sen merkitys ja sovellukset valon ominaisuuksia valon heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait optisten laitteiden toimintaperiaatteita, esimerkiksi silmälasit ja kamera

Lämpöoppi (7. luokka)

lämpötila ja sen mittaaminen kappaleiden ja aineidenlämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt, niiden kuvaaminen

käsitteiden ja lakien avulla lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset lämpöenergia ja sen siirtyminen energian säilyminen ja huononeminen

Liike ja voima (7.– 9. luokka )

liike, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä liike vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä

niiden esiintyminen ympäristössä voiman tekemä työ mekaaninen energia ja teho

Sähköoppi ( 9. luokka )

sähkövaraus

kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri virtapiirin perusilmiöt ja niiden soveltaminen turvallisesti sähkömagneettinen induktio energian siirtäminen sähkövirralla sähköturvallisuus erilaisia sähkölaitteita ja kytkentöjä, esimerkiksi lamppujen kytkentä sarjaan ja rinnan

Luonnon rakenteet (9. luokka)

luonnon rakenteet ja mallit luonnon mittasuhteet rakenneosia koossa pitävät voimat energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa fissio ja fuusio ionisoiva säteily ja sen vaikutukset elolliseen luontoon säteilyltä suojautuminen radioaktiivinen hajoaminen

Lisäksi valinnaiset aiheet opettajan harkinnan mukaan. ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella

yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima Oppilas

osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima

osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike Oppilas

tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

Lämpö Oppilas

tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä

osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö Oppilas

osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia

ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää

energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet Oppilas

tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä

hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily

ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

Muut arvosanat suhteutetaan arvosanan kahdeksan (8) kriteereihin. Alimman hyväksytyn arvosanan (5) voi saada, jos oppilas on läsnä oppitunneilla työvälineet mukanaan, työskentelee turvallisesti,

noudattaa ohjeita, tekee annettuja teoria- ja työtehtäviä omien kykyjensä mukaan ja antaa osaamisestaan kirjallista näyttöä. 7.8 TERVEYSTIETO VUOSILUOKAT 7–9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottu-muksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa.

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. TAVOITTEET Oppilas oppii

• tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä • ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidonmerkityksen ihmisten hyvinvoinnissa • ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja

sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä • kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä

sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja • huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa • tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja • arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta • käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi • ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

Kasvu ja kehitys

Tavoitteet

- oppilas ymmärtää ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

- oppilas ymmärtää murrosiän erityispiirteet - oppilas oppii ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä ihmissuhteiden ja

keskinäisen huolenpidon merkityksen hyvinvoinnille - oppilas tietää keinoja oman henkisen hyvinvoinnin huolehtimiseksi ja ylläpitämiseksi - oppilas tuntee terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen sekä tarkoituksenmukaisen

liikunnan perusteet ja ymmärtää niiden sekä levon merkityksen terveydelle - oppilas suhtautuu kriittisesti terveyttä koskevaan tiedonvälitykseen - oppilas osaa tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja

Sisällöt 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka

- fyysinen kasvu ja kehitys

- psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, tunteet

- sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitse-vaisuus, välittäminen ja huolenpito

- vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus

- terveyttä edistävä liikunta

- ravitsemus ja terveys

- ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema

- mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino

- nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä

seksuaalisuus

- omasta terveydestä huolehtiminen

Terveys arkielämän valintatilanteissa Tavoitteet

- oppilas harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja tietää keinoja selviytyä sosiaalista painetta tuottavissa tilanteissa

- oppilas tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa ehkäistä niitä - oppilas tiedostaa erilaisia ravitsemuksellisia ongelmatilanteita ja osaa toimia

tarkoituksenmukaisesti - oppilas tietää päihde- ja vaikuteaineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen - oppilas ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen - oppilas pohtii seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä ymmärtää

vastuullisen seksuaalisen käyttäytymisen merkityksen - oppilas osaa tunnistaa, ennaltaehkäistä ja hoitaa tavallisimpia nuorten sairauksia ja vaivoja - oppilas osaa toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa sekä antaa tilanteen vaatimaa ensiapua - oppilas tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteet

Sisällöt 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka

- ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen

- kiusaaminen ja väkivalta

- ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot

- tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat

- seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit

- tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito

- vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu (Ensiapukurssi 1)

- liikenneturvallisuus ja –käyttäytyminen

Voimavarat ja selviytymisen taidot Tavoitteet

- oppilas harjaantuu itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa sekä vuorovaikutustaidoissa

- oppilas pohtii läheisten ihmissuhteiden merkitystä itselleen - oppilas tunnistaa henkisen tasapainon ja stressin eron sekä tietää keinoja oman

hyvinvointinsa ylläpitämiseksi sekä elämänkulun muutoksista selviytymiseksi Sisällöt 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka

- tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot

- terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana,

- henkilökohtaiset voimavarat

- kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Tavoitteet

- oppilas tietää tavallisemmat kansantaudit ja niiden riskitekijät - oppilas ymmärtää ideaalin työympäristönmerkityksen ja osaa käyttää terveyttä edistäviä

työtapoja - oppilas tietää keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja ja osaa hakeutua niihin

tarkoituksenmukaisesti - oppilas osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja

seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä - oppilas ymmärtää ympäristöterveydenhuollon merkityksen osana terveyden edistämistä

Sisällöt 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka - työhyvinvointi, kulttuuri

ja terveys - keskeiset

terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ

- terveellisen ympäristön merkitys hyvinvoinnille

- kansantaudit

- lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

AIHEKOKONAISUUDET TERVEYSTIEDON OPETUKSESSA

1. Ihmisenä kasvaminen: tämä aihekokonaisuus on keskeisessä roolissa lähes kaikissa terveystiedon sisältöalueissa ja se toteutuu myös menetelmien ja työtapojen kautta.

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: oppilas vahvistaa myönteistä kulttuuri-identiteettiään

tutustumalla suomalaiseen ja kansainväliseen terveyskäyttäytymiseen. 3. Viestintä ja mediataito: oppilas oppii suhtautumaan median luomiin mielikuviin kriittisesti ja

terveyttä edistävästi ja tietää median mahdollisuudet terveyden edistämisessä.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: oppilas ymmärtää terveyden merkityksen yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä omaksuu aloitteellisuuden ja yrittäjyyden tavakseen toimia yksilönä ja ryhmässä lähiyhteisön terveyden edistämiseksi.

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: oppilas rohkaistuu ottamaan

vastuuta ja toimimaan opiskeluyhteisönsä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan oppilaana, kuluttajana ja myöhemmin aktiivisen kansalaisena.

6. Turvallisuus ja liikenne: oppilas tunnistaa ja osaa huomioida liikenteen vaarat ja käyttäytyy

vastuullisesti itsensä ja muiden kannalta. Tämä aihekokonaisuus on myös yhtenä terveystiedon opetuksen sisältöalueena.

7. Ihminen ja teknologia: oppilasta ohjataan seuraamaan terveyteen liittyvää teknologista kehitystä ja hyödyntämään sitä arkielämän tilanteissa. Lisäksi oppilasta ohjataan arvioimaan teknologian vaikutuksia elämäntapaan, hyvinvointiin ja tasa-arvoon.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas • tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta • osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia • osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista • tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään • osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas • tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä • osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta • osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään • tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas • osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla • osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet • osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja • osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas • tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä • osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään • tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti • osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 7.9 USKONTO

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 1−5

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.

TAVOITTEET

Oppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. KESKEISET SISÄLLÖT

3. luokka

Luottamus ja turvallisuus • Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Raamatun kertomuksia ja opetuksia • alku- ja patriarkkakertomukset • Egyptistä Luvattuun maahan Luterilaisen kirkon elämä • seurakunta oppilaan elämässä • luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta • seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä • kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja • kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja

4. luokka Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaan elämään Raamatun kertomuksia ja opetuksia • alku- ja patriarkkakertomukset Eettisyyteen kasvaminen • ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta • kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä • yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Luterilaisen kirkon elämä • luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta • kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja

5. luokka Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä • toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus Raamatun kertomuksia ja opetuksia • alku ja patriarkkakertomukset Raamatun kertomuksia ja opetuksia • Jeesuksen elämä ja opetukset Eettisyyteen kasvaminen • yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Luterilaisen kirkon elämä • kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja

VUOSILUOKAT 6-9

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEET Oppilas • tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä • perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana • perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä • perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT 6. luokka

Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattu • Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä

Kirkko • keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä • kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet Suomalainen katsomusperinne • yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen • uskonnonvapaus • suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonnonpuhdistus ja sen jälkeinen

aika Ihminen eettisenä olentona • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen • kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

7. luokka MAAILMANUSKONNOT • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin RAAMATTU • Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä • Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta • Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä • Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö • Raamatun kulttuurivaikutuksia 8. luokka KIRKKO • keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä • kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia • kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit • kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään OPPILAAN MAAILMANKATSOMUKSELLINEN POHDINTA • elämän merkitys ja rajallisuus • uskon ja tiedon suhde

9. luokka SUOMALAINEN KATSOMUSPERINNE • suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika • yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja • luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne • uskonnonvapaus

IHMINEN EETTISENÄ OLENTONA • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen • kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen vuorisaarna ja vertaukset • kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana Eri luokkien uskontokurssien sisällöt voivat osittain vaihtua luokka-asteiden välillä, jos oppikirjaa vaihdetaan.( Esim. raamattutiedon osuus voidaan opiskella joko seitsemännellä, kahdeksannella tai vasta yhdeksännellä luokalla.)

AIHEKOKONAISUUDET USKONNONOPETUKSESSA

Ihmisenä kasvaminen • oikea ja väärä • anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen • ystävyys • lähimmäisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • suvaitsevaisuus • vieraiden uskontojen ja Raamatun vaikutus kulttuuriin • suomalaisen uskonnollisuuden vaikutukset tapakulttuuriimme sekä kulttuuri- identiteettiimme Viestintä ja mediataito • sanomalehtien, television ja internetin käyttö uskonnollisten asioiden seuraamisessa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • ekumenia Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • ympäristöetiikka Turvallisuus ja liikenne • elämän kunnioittaminen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja luterilaisesta kirkosta Oppilas • tuntee Raamatun keskeisen sisällön • tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet • tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen • ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas • ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta • tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa • tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen • hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas • kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan • tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia 7.10 HISTORIA

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

AIHEKOKONAISUUDET

Ihmisenä kasvaminen

Historian opetuksessa ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuutta toteuttamaan tuomalla historian tapahtumien ja menneiden polvien tekemien valintojen kautta eettisiä valintatilanteita. Näiden avulla oppilasta voidaan ohjata puntaroimaan omaan toimintaansa ja omia eettisiä valintojaan. Oppilasta pyritään ohjaamaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon merkityksen ymmärtämiseen. Taide- ja kulttuurihistoriallisten aiheiden ja teemojen avulla oppilas tutustutetaan eri aikakausien esteettisiin käsityksiin ja ohjataan sitä kautta esteettiseen havainnointiin, esteettisten ilmiöiden tulkintaan, sekä ymmärtämään esteettisten kokemusten tärkeys elämänlaadun kannalta. Monipuolisten opiskelutapojen tarjonnalla oppilasta ohjataan löytämään omaa oppimistyyliään ja kehittämään itseään oppijana. Tähän liittyy myös ryhmän ja yhteisön jäsenenä toimimiseen opettaminen esimerkiksi historian tunneilla tapahtuvan ryhmätyöskentelyn avulla. Historian opiskelussa opiskellaan siis samalla myös erilaisia yhteistoiminnan tapoja. Oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus peilata myös omia tuntojaan historiasta löytyvien ryhmien ja yhteisöjen kuvauksia vasten. Oppilasta pyritään ohjaamaan toisten huomioimiseen, oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtämiseen, sekä vastuun ottamiseen ja kantamiseen ryhmässä.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Historian opiskelussa oppilasta autetaan historian vaiheiden kautta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin syntyvaiheita, sekä olemusta. Tutustumalla historian avulla muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin kehitetään oppilaiden valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen, monikulttuurisessa yhteisössä toimimiseen, sekä kansainvälisyyteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Historian kautta oppilas tutustutetaan kulttuuri-identiteetin erilaisiin osatekijöihin ja selvennetään sitä kautta niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Historiaan tutustumalla oppilas oppii ymmärtämään omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään, sekä näkemään oman kulttuurisen viitekehyksensä, Laihialaisen-, pohjalaisen- ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. Historian avulla oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja niiden monimuotoisuutta., sekä näkemään itsensä ja oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä.

Viestintä ja mediataito Historian opiskelun kautta kehitetään oppilaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja mm. monipuolisella opetusmenetelmien käytöllä. Tällöin voidaan painottaa esimerkiksi osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää opetustilanteessa. Samalla voidaan mahdollisuuksien mukaan myös opetella tuottamaan ja välittämään erilaisia viestejä, sekä käyttämään näihin liittyviä medioita monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Samoin voidaan opettaa viestinnän ja median välineiden käyttöä tiedon hankinnassa, välittämisessä ja jopa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa .Mediataitoja harjoitellaan historian opiskelussa sekä viestien vastaanottajan, että tuottajan ominaisuudessa. Näin oppilas oppii ilmaiseman itseään monipuolisesti, ymmärrettävästi ja vastuullisesti. Oppilas oppii myös tulkitsemaan ja ymmärtämään muiden viestintää. Historian opiskelu edistää myös median aseman ja merkityksen ymmärtämistä eri medioiden historian kautta. Tällä tavoin tulevat esille median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, sekö median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen. Näillä keinoilla kehitetään oppilaan median käyttötaitoja. Vahvasti asiasisältöisenä oppiaineena historian opiskelu kehittää oppilaan tiedonhallintataitoja. Historian opiskelussa oppilas oppii vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa. Koska historian tutkimus aina perustuu lähteisiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin, tulee historian opiskelussa opettaa kriittisyyttä, paitsi historian tulkintoja, niin myös sitä kautta median välittämiä sisältöjä kohtaan. Tämä on omiaan edistämään lähdekritiikkiä, tietoturvaa ja sananvapautta myös jokapäiväisessä medioiden käytössä. Tällä edistetään viestintään liittyvien eettisen ja esteettisten arvojen pohdintaa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuvaksi kansalaiseksi ja kohti yrittäjämäisiä toimintatapoja autetaan oppilasta historian opiskelussa havainnoimalla yhteiskuntaa eri aikakausina sen eri toimijoiden näkökulmista. Historian opiskelussa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, pitkäjänteiseksi, yritteliääksi, innovatiiviseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Näin oppilasta pyritään ohjaamaan ottamaan vastuuta omien asioiden hoitamisesta niin kouluyhteisössä, kuin myös paikallisyhteisössä ja sitä kautta Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Näin korostetaan demokratian merkitystä yhteisössä ja yhteiskunnassa ja voidaan historian kautta tuoda tutuksi erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja omassa koulussa ja koko kansalaisyhteiskunnassa. Oppilasta historian eri aikakausien, sekä länsimaisen yhteiskuntamme kehittymisen kautta oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän – sekä työelämän, että yritystoiminnan – ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja erityispiirteitä, tarpeita ja keskinäistä työnjakoa tämänkin päivän Laihialla, Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ihmisen toiminnan vaikutukset ympäristölle voidaan tuoda tutuksi historian opiskelun kautta. Havainnoimalla ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia historian eri vaiheissa, sekä selvittämällä näiden muutosten syitä ja seurauksia, oppilaat oppivat itsekin toimimaan elinympäristönsä hyväksi. Näitä muutoksia tarkastellaan sekä lähellä että kaukana, jolloin oppilaille selviää ympäristöongelmien samaan aikaan vaikuttavat lokaali ja globaali taso. Oppilaat voivat oppia ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin välisen yhteyden. Näin voidaan lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta ja kasvattaa heistä ympäristötietoisia, kestävään kehitykseen sitoutuneita kansalaisia, jotka ymmärtävät omien valintojensa merkityksen. Turvallisuus ja liikenne Historian opiskelun kautta oppilas tutustuu menneiden aikojen liikenteeseen, sekä siihen sisältyneisiin ongelmiin ja riskeihin. Hyvinvointipalvelujen historian kautta oppilaille tehdään tutuksi myös tämän päivän hyvinvointipalveluita. Eri historian aikakausina ilmenevän väkivallan käsittelyn kautta oppilas saa tuntumaan sen merkitykseen myös tämän päivän lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. Näin historian opiskelu omalta osaltaan on kannustamassa oppilaita väkivallattomuuteen ja sitä kautta turvallisen kouluympäristön luomiseen. Oman terveyden ja sen edistämisen merkitystä historian opiskelussa tuodaan esille esittelemällä lääketieteen, sen muodostaman ihmiskuvan, sekä lääketieteellisten edistysaskelten merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Ihminen ja teknologia Historian opiskelun kautta oppilas oppii ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja sen kehitykseen historian eri vaiheissa, sekä teknologian merkitystä ihmisten elämässä. Historian opiskelu antaa tietoa teknologian kehittymisestä ja sen vaikutuksista arkielämässä, yhteiskunnassa ja myös paikallisessa pohjalaisessa ja laihialaisessa elämässä, sekä hyödykkeiden tuotannossa. Historian opiskelussa tuodaan esille teknologian kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina. Näin oppilaiden on jatkossa mahdollista ottaa kantaa myös tuleviin teknologisiin valintoihin ja arvioida tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutusta tulevaisuuteen. Näin historian opiskelu ohjaa myös pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Pyrkimyksenä on ohjata oppilaita vastuulliseen teknologian käyttöön. Historian opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan myös teknologiaa ja sen eri osa-alueita hyväksi opetuksen apukeinoina, hyödyntäen esim. tietotekniikkaa ja tietoverkkoja. VUOSILUOKAT 5–6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

TAVOITTEET Oppilas oppii

ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika

tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä

tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä.

Historian opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan yksilöllisyyttä ja itsetunnon kehittymistä siten, että oppilas huomaa olevansa osana historiallisessa ketjussa. Opetuksen tulee auttaa ja ohjata oppilasta jäsentämään nykyaikaa ja antaa aineksia oman ja kansallisen identiteetin sekä monipuolisen ihmiskäsityksen muodostamiseksi.

Opetuksen tavoite on myös mielenkiinnon herättäminen historiallisia asioita ja tapahtumia kohtaan ja opettaa tarkastelemaan miten tapahtumat ovat vaikuttaneet oppilaan omaan elämään, kehittäen historiallista ajantajua ja opettaa historiallisia peruskäsitteitä. KESKEISET SISÄLLÖT

VUOSILUOKKA 5 Omat juuret ja historiallinen tieto

oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

* Suomen historia, jossa yleistavoitteena oman kansallisen identiteetin kehittäminen. Tutkimalla oman suvun ja kotiseudun historiaa. Tutkimustapoina mm. esineet, valokuvat, rakennettu ympäristö ja haastattelut. Integrointimahdollisuus äidinkieleen ja Kalevalaan.

Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit

kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena

maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään

Muinainen Egypti ja Faaraoiden aika. Antiikin Kreikka ja Rooma jumalineen sekä legendoineen mm. Ilias ja Odysseia. Eurooppalaisen sivilisaation synty

antiikin heijastuminen tähän päivään VUOSILUOKKA 6 Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Suomen elämää keskiajalla

o tässä mahdollisuus ritaritarinoihin sekä huomioi myös viikingit ja heidän retkensä sekä ristiretket.

Suomi Ruotsin valtakunnan osana elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina Ruotsin laajentuminen ja isovihan aika suomessa.

Uuden ajan murros

eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä

löytöretket ja uudet keksinnöt. Vapauden aate voittaa alaa Itsevaltiuden aika Ranskassa. Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset.

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:

a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b) kaupankäynnin kehitys c) kulttuurin kehitys d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) väestössä tapahtuneet muutokset

Opettajalla on oikeus muuttaa käsittelyjärjestystä perustellusta syystä, kuten esim. koulun painotuksesta historian opetukseen tai vuorokurssijärjestelmästä yhdysluokilla.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas

osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas

tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.

tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.

Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas

osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta

tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. Arviointi: Arvioinnissa tietojen ohella tulee ottaa huomioon oppilaan mielenkiinto ja asioiden oivaltaminen sekä jäsentely historiallisessa näkökulmassa.

Opetuksen lähtökohta: Historiaa opetettaessa on tärkeää, että opiskeltava aines olisi mahdollisimman konkreettista ja toiminnallista. Lisäksi historian integrointimahdollisuudet muihin oppiaineisiin olisi hyödynnettävä, jotta historia ei jäisi irralliseksi oppiaineeksi vaan osaksi kokonaisuutta.

VUOSILUOKAT 7–8

Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–8 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin Muiden kulttuureja vaikutuksineen käsitellään maailmanlaajuisesti ja suomen tasolla, mutta myös paikallisella tasolla.

TAVOITTEET

Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä

niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa.

VUOSILUOKKA 7

KESKEISET SISÄLLÖT

Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

elämää 1800-luvun Suomessa o Tätä aihealuetta syvennetään käsittelemällä 1800-luvun elämää myös Pohjanmaan ja

mahdollisuuksien mukaan myös Laihian osalta. 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa

kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa

Teollinen vallankumous teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään

o Aihepiiriä käsitellään sekä maailman, että Suomen teollistumisen kautta. kaupungistuminen

o Myös tätä aihepiiriä käsitellään sekä muun maailman, että Suomen kaupungistumisen kautta.

Murrosten aika Suomessa

sääty-yhteiskunnan mureneminen o Sääty-yhteiskunnan murenemista voidaan käsitellä Pohjanmaan osalta esim.

puukkojunkkareiden tai herätysliikkeiden historian kautta. Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset VUOSILUOKKA 8

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota.

o Sisällissodan tapahtumiin voidaan Pohjanmaan ja Laihian näkökulmasta tuoda paikallista väritystä käsittelemällä esim. Hulmin taistelua.

Laman ja totalitarismin aika

Elämän modernisoituminen 1900-luvun alkupuoliskolla. maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan.

o Paikallista sävyä aiheen käsittelyyn voidaan ottaa tarkastelemalla erityisesti Lapuanliikkeen nousua ja tuhoa aikakauden vasemmistolaisvastaisuuden ilmentymänä Suomessa ja erityisesti Pohjanmaalla.

elämää demokratioissa ja diktatuureissa o Myös Suomen ja suomalaisten suhtautumista näihin ilmiöihin on syytä tuoda esille

esim. edellä mainitun Lapuanliikkeen kautta. Toisen maailmansodan aika

toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen.

o Aihepiiriin voidaan ottaa paikallista väritystä tarkastelemalla sitä oppilaille kenties läheisten laihialaisten henkilöhistorioiden kautta. Elämää Pohjanmaalla ja Laihialla sodan aikaan voidaan ottaa esille rintamatapahtumien ohella myös siviiliväestön näkökulmasta.

o Jälleenrakentamisen näkymistä Pohjanmaalla ja Laihialla tyyppitaloineen, sekä rintamamiestiloineen voidaan soveltaa tässä yhteydessä paikallisen näkökulman esille tuomiseen.

o Käsittelemällä karjalaisen siirtoväen asuttaminen Pohjanmaalle voidaan myös avata aiheeseen paikallisia näkökulmia.

Suomi 1950-luvulta nykypäivään

elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään o Muuttoliikettä maalta kaupunkeihin voidaan tarkastella myös paikallisen näkökulman

sävyttämänä, eli miten se on näkynyt Pohjanmaalla ja Laihialla. suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

o Hyvinvointiyhteiskunnan merkitystä voi konkretisoida oppilaille hakemalla esimerkkejä sen tänä päivänä laihialaisille tarjoamista palveluista.

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun

kylmä sota maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

o Ongelmaa voi tuoda lähemmäs oppilaiden arkipäivää pohtimalla oppilaiden oman asemaa tässä kuviossa, sekä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan tilanteen korjaamiseen.

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön.

o Tämäkin aihe voidaan tuoda lähemmäs oppilaiden omaa arkea pohtimalla heidän asemaansa ja vaikutusmahdollisuuksia.

tiedonvälityksen kehitys Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:

a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas

osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas

kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.

osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas

pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota

pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 7.11 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opiskelun kautta oppilasta ohjataan omaksumaan niitä arvoja, jotka yhteisesti on hyväksytty Laihian perusopetuksen arvopohjaksi. Näitä arvoja ovat sosiaalisuus, hyvät käytöstavat ja suvaitsevaisuus. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetus pyrkii antamaan myös tarvittavat perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle mahdollisuuksien mukaan kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta Laihialla, Pohjanmaalla, Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa.

AIHEKOKONAISUUDET

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Yhteiskuntaopin opiskelun tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Opiskelussa esille tulevien teemojen kautta tuetaan yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon kehitystä, samalla kun ohjataan asenteita myös kohti tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Pyrkimyksenä on, että jokainen oppilas oivaltaisi oman, ja sitä kautta myös muiden ainutlaatuisuuden, ja oppisi arvostamaan sitä. Muun muassa oikeuslaitoksen toimintaa, yhteiskunnallista eriarvoisuutta, sekä ympäristöasioita käsittelemällä oppilasta ohjataan myös oman toimintansa eettiseen arviointiin ja valintojen tekemiseen. Yhteiskuntaoppi pyrkii siis kasvattamaan oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä käyttämällä oppilasta voidaan auttaa tunnistamaan oma oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana. Ryhmätyöskentely esimerkiksi on omiaan edistämään oppilaan toisten huomioimista, toimintaa ryhmän ja yhteisön jäsenenä, sekä vastuun ottamista ja velvollisuuksistaan huolehtimista. Opiskelutaitojen kehittäminen tähtää siihen, että oppilas enenevässä määrin voisi ryhtyä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kehittämään itseään.

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Yhteiskuntaopin opiskelu auttaa ymmärtämään omaa ja myös erilaisia kulttuuri-identiteettejä, sekä kansainvälistyvää maailmaamme. Suomalaisen yhteiskunnan, kuten myös siihen kuuluvien vähemmistöjen tarkastelun kautta autetaan oppilasta löytämään ja ymmärtämään omaa kulttuuri-identiteettinsä, sekä kehittämään valmiuksiaan eri kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Yhteiskuntaopin opiskelun kautta oppilas oppii ymmärtämään länsimaista, eurooppalaista, pohjoismaista, suomalaista, pohjalaista ja myös laihialaista kulttuuria. Suomalaisen yhteiskunnan tarkastelun kautta tutustutaan maassamme vaikuttaviin erilaisiin kulttuureihin, sekä autetaan ymmärtämään suomalaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja sukupolvien välistä jatkumoa. Näin lisätään oppilaiden valmiuksia tutustua jatkossakin muihin kulttuureihin, sekä toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Ihmisoikeudet kuuluvat myös oleellisena osana yhteiskuntaopin sisältöihin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen taas luo pohjan ihmisryhmien välisen luottamukselle, keskinäiselle arvostukselle ja onnistuneelle yhteistyölle. Kansainvälisenkin vuorovaikutuksen edellytyksiä parannetaan kaiken opetustoiminnan ohessa tapahtuvalla tapakulttuurin merkityksen huomioimisella. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa järjestyssääntöjen ja hyvien käytöstapojen noudattamista.

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito –aihekokonaisuus tulee yhteiskuntaopin opiskelussa esille mm. medioihin, niiden toimintaan, merkitykseen, vaikutukseen ja muutoksiin perehtymällä. Näin kehitetään myös oppilaiden median käyttötaitoja, sekä kykyä eritellä sieltä saatua informaatiota ja viestinnän aikaansaamia tunteita. Monipuolisten opiskelumenetelmien, kuten esim. ryhmätyöskentelyn käytöllä edistetään oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Näin voidaan opiskelussa korostaa osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää, sekä opettaa median ja viestinnän välineiden käyttöä tiedonhankinnassa, tiedonvälityksessä, sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilas pääsee siis harjoittelemaan

mediataitojaan sekä viestien vastaanottajana, että niiden tuottajana. Näin edistetään sitä, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään ja tunteitaan selkeästi, tarkoituksenmukaisesti, monipuolisesti ja vastuullisesti. Samalla edistetään myös oppilaiden kykyjä ja taitoja tulkita muiden viestintää. Yhteiskuntaopissa opiskeltavat aiheet sisältävät runsain mitoin vaihtoehtoja, joiden parissa oppilaat pystyvät kehittämään tiedonhallintataitojaan, sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa. Viimeksi mainittua tarkoitusta palvelee jo sekin, että yhteiskuntaoppi jo oppiaineena sinällään pyrkii selventämään oppilaille sitä yhteiskuntaa, jonka keskellä he itse elävät. Medioiden toiminnan esittelyn, sekä tiedonvälityksestä otettujen erilaisten esimerkkien avulla voidaan kehittää oppilaiden kriittistä asennetta median välittämiin sisältöihin, sekä auttaa heitä pohtimaan myös niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja. Tähän liittyvät sellaiset yhteiskuntaopissa käsiteltävät aiheet, kuten lähdekritiikki, tietoturva, sananvapaus ja miksei tänä päivänä myös verkkoetiikka. Tällä voidaan selventää oppilaiden kannalta median luoman kuvan suhdetta todellisuuteen.

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille luodaan yhteiskuntaopin opiskelussa, kannustamalla omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, päämäärätietoisuuteen, yhteistyökykyisyyteen, sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen, mm. antamalla oppilaalle itselleen vastuuta oman opiskelunsa etenemisestä. Yritteliästä, aloitteellista, innovatiivista ja pitkäjänteistä asennetta tukemalla autetaan oppilaita arvioimaan omaa toimintaansa ja sen seurauksia, sekä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja elämässään. Suomalaista yhteiskuntaa käsiteltäessä oppilaille tulevat tutuksi siinä vaikuttavat erilaiset toimijat. Yhteiskuntaopin opiskeluun kuuluu koulujärjestelmän, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnan ja työnjaon yhteiskunnallisen merkityksen esittely. Oppilas tutustuu siis sekä työelämän, että yritystoiminnan piirteisiin, ja sitä kautta ymmärtää näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Tässä yhteydessä on hyvä korostaa myös verkostoitumisen merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa. Näin edesautetaan realistisen kuvan muodostumista oppilaalle hänen omista vaikutusmahdolli-suuksistaan yhteiskunnassamme, sekä annettaan eväitä oman kriittisen mielipiteen muodostamiselle. Tällä oppilaita kannustetaan osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon tarkoituksen-mukaisilla tavoilla, sekä ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa opiskeluryhmässä, omassa koulussa, Laihialla, Pohjanmaalla, Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa. Oppilaita kannus-tetaan myös oman toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Toiminnan tarkoituksena on osoittaa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa, sekä teroittaa demokratian merkitystä. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

Yhteiskuntaopissa annetaan tietoa ympäristön tilasta, ympäristön suojelusta ja kestävästä kehityksestä. Tällä autetaan oppilaita ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyys ja sen yhteys ihmisen hyvinvoinnin edellytyksiin. Oppilaita kannustetaan näin havainnoimaan myös oman elinympäristönsä muutoksia, selvittämään niiden syitä, sekä toimimaan oman elinympäristönsä hyvinvoinnin hyväksi. Oppilaita ohjataan ympäristöteemoja käsiteltäessä arviomaan omaa kulutustaan ja arkikäytäntöjään niiden ympäristövaikutusten kannalta. Tämän tarkoituksena on auttaa oppilaita ymmärtämään, että hekin rakentavat sekä omaa, että muiden tulevaisuuden maailmaa omilla valinnoillaan. Tämä on keino kasvattaa ympäristötietoisia ja kestävään elintapaan sitoutuneita yhteiskunnan jäseniä, jotka pyrkivät rakentamaan tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkai-suille. Auttamalla ymmärtämään hyvinvoinnin ekologisia, taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia uhkia

Laihialla, Pohjanmaalla, Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa voidaan lisätä oppilaiden motivaa-tioita ja valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta sekä paikallisella, että glo-baalilla tasolla. Tavoitteena on sekä yksilön, että yhteisön vastuun oivaltaminen. Oppilasta kannustetaan tämän vastuun kantamiseen omissa elämän valinnoissa.

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuuden ulottuvuuksia yhteiskuntaopin opiskelu auttaa ymmärtämään selventämällä oppilaille mm. oikeuslaitoksen, poliisin, puolustusvoimien, sekä muiden viranomaistahojen toimintaa ja yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. Yhteiskuntaopin opiskelu auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin myös omaa oikeudellista asemaansa, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Vastuulliseen käyttäytymiseen oppilaita ohjataan monipuolisten opiskelumenetelmien käytöllä, sekä kiinnittämällä huomioita fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön turvallisuuteen. Turvallisuutta pyritään konkreettisesti parantamaan myös kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä, missä yhteiskuntaopin opettaja voi toimia aloitteellisena osapuolena. Yhteiskunnallisten teemojen kautta huomiota kiinnitetään myös työturvallisuuteen ja ympäristöturvallisuuteen. Näillä keinoin pyritään edistämään myös väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamista ehkäisevästi. Oppilaille pyritään tuomaan esille myös väkivallan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Poliisin ym. viranomaisten toimintaa esittelemällä edesautetaan oppilaiden tarkoituksenmukaista toimintaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Yhteiskunnan eri ilmiöitä tarkastelemalla oppilaita voidaan ohjata kiinnittämään huomiota myös omaan elämäänsä liittyviin turvallisuus- ja terveysriskeihin. Oppilaiden oikeudellisen aseman käsittelyyn kuuluvat myös erilaiset ikärajat ja sitä kautta myös näiden vaikutus liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen esim. mopokortin ja/tai ajokortin saamisen kautta. Näin ollen yhteiskuntaopin opiskelussa sivutaan myös liikenneturvallisuuteen liittyviä teemoja. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Yhteiskuntaoppi tarjoaa oppilaille perustietoa teknologian eri osa-alueista ja niiden merkityksestä tämän päivän maailmassa, niin arkielämässä, yhteiskunnassa, kulttuurissa, kuin tuotantoelämässäkin. Teknologiaa käsitellään niin paikallisella tasolla, kuin globaalilla tasollakin. Tämä käsittely edellyttää myös sitä, että teknologian kehittymistä nykyiseen pisteeseen valotetaan hieman. Yhteiskuntaopin opiskelu tarjoaa oppilaille eväitä omien teknologiaa koskevien valintojen tekemiseen, sekä kannustaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia, sekä tasa-arvoon ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Oppilaita pyritään siis ohjaaman teknologian vastuulliseen käyttämiseen, sekä ottamaan kantaa teknologiaan liittyviin valintoihin. Mahdollisuuksien ja olemassa olevien resurssien mukaan yhteiskuntaopin opiskelussa hyödynnetään erilaisia välineitä kuten tietotekniikkaa, tutustuttaen oppilaita näiden välineiden, ohjelmien ja tietoverkkojen käyttöön.

VUOSILUOKKA 9

TAVOITTEET Oppilas

saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta o Yhteiskunnallisen tiedon muuttuva luonne tuodaan esille.

oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti

ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana

o Tätä voidaan toteuttaa esim. sellaisten tehtävien ja esimerkkien avulla, missä muodossa tai toisessa saatua informaatiota pitää tehtävässä soveltaa.

oppii tuntemaan julkiset palvelut o Tässä voidaan käyttää esimerkkejä erityisesti paikallistasolta.

saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan

hyvinvoinnin tekijänä o Näiden tavoitteiden toteuttaminen edistää erityisesti aihekokonaisuuden aktiivinen

kansalaisuus ja yrittäjyys –toteutumista. oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään

o Tätä voidaan toteuttaa sekä paikallistason, että valtakunnallisen ja jopa EU:n tason esimerkkien kautta.

kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena

toimijana o Myös näissä tavoitteissa ilmenevät aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -

aihekokonaisuuden tavoitteet. tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

o Oppilaat saavat näin oikeuskasvatusta, joka taas liittyy mm. aihekokonaisuuteen ihmisenä kasvaminen.

KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä

perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit o Tämän aihepiirin tarkastelussa voidaan lähteä liikkeelle vaikkapa oppilaan omasta

perheestä. yksilön mahdollisuudet toimia Laihialla, Pohjanmaalla, Suomen kansalaisena, Pohjoismaissa,

EU:ssa ja koko maailmassa.

Yksilön hyvinvointi hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet

o Hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan erityisesti ajankohtaisten palveluiden ja niiden rahoituksen ja rakenteen muuttumisen kannalta.

tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi o Opiskelun tavoitteena tulisi olla kestävän kehityksen periaatteiden omaksuminen ja

myös niiden toteuttaminen omassa elämässä. o Tasa-arvon käsittelyssä voidaan ottaa seuraavat teemat erilliseen tarkasteluun:

1. Sukupuolten välinen tasa-arvo 2. Varallisuuden jakaantuminen 3. Alueellinen eriarvoisuus 4. Globaali näkökulma tasa-arvoon

Vaikuttaminen ja päätöksenteko

kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa demokratia, vaalit ja äänestäminen politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

1. Kaikki nämä teemat kuuluvat myös aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys –aihekokonaisuuteen.

2. Median yhteydessä voidaan käsitellä myös mainontaa ja sen keinoja. Tällöin erityisesti mainonnan merkitykset ja piilovaikutukset nuorten elämässä

ja valinnoissa on syytä ottaa esille. Kansalaisen turvallisuus

oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu liikenneturvallisuus turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus

o Nämä teemat liittyvät oleellisesti aihekokonaisuuksiin turvallisuus ja liikenne, sekä ihmisenä kasvaminen.

Taloudenpito

yksityisen taloudenpidon periaatteet työnteko ja yrittäjyys

o Myös työmarkkinajärjestelmä ja sen merkitys on syytä selvittää oppilaille. o Nämä teemat liittyvät oleellisesti aihekokonaisuuteen aktiivinen kansalaisuus ja

yrittäjyys.

Kansantalous yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina

ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys o Näitä merkityksiä on hyvä tarkastella sekä Laihian ja Pohjanmaan, mutta myös

Suomen ja koko EU:n näkökulmista, unohtamatta koko maapallon kattavaa globaalia näkemystä. Myös oppilaiden itsensä vaikutusmahdollisuuksia kehitykseen on hyvä pohtia.

o Globaalitaloutta tulee tällöin käsitellä monipuolisesti ja kriittisesti. Talouspolitiikka talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin

o Näiden vaikutus julkisen sektorin toimintaa ja sen palveluihin on syytä tuoda esille. julkinen talous ja verotus

o Verotusta käsiteltäessä on syytä täsmentää sen merkitystä hyvinvointipalveluiden rahoituspohjana.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas

kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja

niiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas

ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja

ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

7.12 MUSIIKKI 1. OPPIAINEEN TEHTÄVÄT Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun-välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Musiikinopetuksen tehtävänä on myös tutustuttaa oppilaat laihialaiseen musiikkiin ja musiikinteki-jöihin historiasta nykypäivään. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkityk-selliset kokemukset. Musisoinnin edellyttämiseksi koulujen musiikkivälineistö ja soittimet ovat sillä tasolla, että ne mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisten harjoitusten toteutumisen. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Pitkäjänteinen työskentely ja integrointi muihin oppiaineisiin edellyttää, että musiikin perusvälineistö on luokanopettajan saatavilla jokaisen omaan luokkaan. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Koulun musiikkiluokassa on internet-yhteyksillä varustettu tietokone, joka mahdollistaa multimedian käytön musiikin opetuksessa. 2. OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET Musiikin keskeinen sisältö koostuu seuraavista osa-alueista: musisointi, musiikin kuuntelu ja musiikin tuntemus. Musiikinopetuksen tavoitteena on , että oppilas oppii

o käyttämään ääntään, kehoaan ja soittimia musiikillisen ilmaisun ja keksinnän välineinä o jäsentämään ja kuvaamaan musiikillista kokemustaan musiikin käsitteillä, erilaisilla

merkintätavoilla sekä eri taideaineiden ilmaisutavoilla o toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana o musisoinnin ja kuuntelun kautta ymmärtämään musiikin ajallisesti ja paikallisesti muuntuvana

sekä ilmaisun alueisiin kytkeytyvänä ilmiönä, löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa ja mahdollisuudet niiden aktiiviseen toteuttamiseen omassa elämässään.

o rohkaistuu esiintymään ja oppii kunnioittamaan toisten esityksiä

Äänitteiden ja elävän musiikin kuuntelulla on tärkeä asema musiikkitunneilla luokkatasosta riippumatta. Tavoitteena on saavuttaa keskittyneen kuuntelun taito. Koko perusopetuksen ajan musiikin terminologian käyttöä, musiikin historian tuntemusta sekä musiikin kuuntelua laajennetaan spiraaliperiaatteen mukaisesti. Yleisesti ottaen alemman tason tavoitteet sisältyvät aina seuraaviin tavoitteisiin. Musiikin todistusarvosana muodostuu eri osa-alueiden; soitto, laulu, teoria, ym., arviointien keskiarvosta. 3. LUOKKAKOHTAISET TAVOITTEET VUOSILUOKAT 1–4 Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. TAVOITTEET Oppilas oppii

käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin

kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.

KESKEISET SISÄLLÖT

äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja

sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin

keinoin musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja

muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä

laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista

1. – 2. Rytmi ja tempo

1. – 2. Melodia ja harmonia

1. – 2. Muoto 1.– 2. Dynamiikka ja sointiväri

1. – 2. Laulu ja soitto

- perusrytmi - sanarytmi - kaikurytmi - tasa- ja kolmi jakoinen - hidas ja nopea - lyhyt ja pitkä sävel - rytmin lukemi- nen

- korkea ja matala sävel - nouseva ja laskeva sävelkulku - nuottiviivasto - duuri ja molli - kaanonlaulu

- soolo ja tutti - A – B - A

- ääni ja hiljaisuus

- hiljentyvä ja voimistuva ääni

- p – f - p

- keho- ja rytmisoittimiin tutustuminen - tutustutaan nokkahuilun tai jonkin muun soittimen soittamiseen - lauluja ja laululeikkejä - musiikkiliikuntaa

3. – 4. Rytmi ja tempo

3. – 4. Melodia ja harmonia

3. – 4. Muoto 3. – 4. Dynamiikka ja sointiväri

3. – 4. Laulu ja soitto

- rytmitavut ja rytmimerkit:

- taa-aa-aa-aa

- taa-aa - taa - ti-ti - tiri-tiri - ti-tiri

- vastaavia nuotteja ja

taukoja

- erilaisia tempo- merkintöjä:

- allegro - andante - largo

- tahti

- iskusävel

- nuottiviivasto ja nuottien paikat viivastolla C - D2

- G-avain - kaanonin sovelluksia

- säe - säkeistö - A – B - A – B – A - kertausmerkit ja maalit

- voimavaihtelua koskevia symboleita: - crescendo ja diminuendo - p, pp - f, ff

- soittimien tunnistusta sointivärin perusteella.

- koulusoittimiin tutustumista - monipuolisia yhteissoit- toon valmentavia harjoi- tuksia keho- , rytmi- ja melodiasoittimilla, sekä yhteissoitto-ohjelmistoa - nokkahuilun soittoa sävelalueella C – D2 - ikäkauteen sopivaa laulustoa, joista osa ulkoa. ( esim. Maamme- laulu ja Vaasan marssi)

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas

osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun osaa laulaa laulun melodisesti ja rytmisesti lähes oikein hallitsee opetuksessa käytettävien soittimien perustekniikan osaa soittaa nokkahuilulla helppoja melodioita (C1 – D2) hallitsee ja osaa soveltaa musisointiin oppimiaan musiikin peruskäsitteitä hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun

ja yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia keskittyneesti hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,

kuvallisesti tai liikkeen avulla osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. kokeiden ja kirjallisten tehtävien arvosanat 7 – 9, hyvät tiedot ja taidot, puutteita

yksityiskohdissa VUOSILUOKAT 5–9 5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. TAVOITTEET Oppilas

ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien

oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan

oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä

rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin.

KESKEISET SISÄLLÖT

äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa

yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa

monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi

ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen .

5. – 9. Rytmi ja tempo 5. – 9. Melodia ja harmonia

5. – 9. Muoto 5. – 9. Dynamiikka ja soitinväri

5. – 9. Laulu ja soitto

- rytmitavut ja rytmimerkit: - tiri-ti - ti-taa-ti

- taa-ati - tii-ri

- vastaavia nuotteja ja taukoja, kaari

- erilaisia tahtilajeja

- tempomerkinnät syventäen - rock- ja beat - komppi soittimin

mahdollisuuksien mukaan - synkooppi

- sekvenssi

- intervallit - musiikin eri tyylilajeja

- muunnesävelet

- rondo, teema ja muunnelmat - intron tunnistaminen - oopperaan ja musikaaliin tutustumista

- dynamiikkavaihtelut välillä pp – ff - desibelit

- äänen sähköinen vahvistaminen - orkesterisoittimet ja perinteiset

soitinluokitukset

- ihmisäänityypit - kuorotyypit

- nokkahuilun soittoa sävel- välillä C-D2,

lisäksi Fis ja B

- bändisoittimiin tutustumista

- yhteissoittotaitoa kehittäviä harjoituksia ja eri musiikkityylejä ja kulttuureja

edustavaa soitto- ohjelmistoa - ikäkaudelle sopivaa laulu- ohjelmistoa laajentaen - kirkkovuoden eri juhliin liittyviä virsiä - puhtaaseen laulutapaan ja moniäänisyyteen tähtääviä harjoituksia, laulustosta jotkut ulkoa

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas

osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti, lähes oikein

hallitsee opetuksessa käytettyjen soittimien perustekniikan osaa soittaa nokkahuilulla helppoja melodioita (C1 – D2) hallitsee ja osaa soveltaa musisointiin oppimiaan musiikin peruskäsitteitä hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy

osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia keskittyneesti ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja

näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan

yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja

ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. kokeiden ja kirjallisten tehtävien arvosanat 7 – 9, hyvät tiedot ja taidot., puutteita

yksityiskohdissa. 4. AIHEKOKONAISUUDET MUSIIKINOPETUKSESSA Ihmisenä kasvaminen Musisointi ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja, vaatii vastuullisuutta, kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Esteettiset kokemukset musiikillisen toiminnan kautta auttavat ymmärtämään omaa ainutkertaisuutta ja vahvistamaan itsetuntoa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oman yhteisön, ympäristön ja kulttuurin arvostaminen on lähtökohta laihialaisen peruskoululaisen kulttuuri-identiteetin laajentumiselle tutusta ympäristöstä tuntemattomaan. Musiikin opinnoissa on mahdollisuus kulttuuriperinnön ymmärtämiseen, siirtämiseen ja luomiseen. Musiikin opinnot sisältävät laihialaisten musikanttien historiaan ja nykypäivään perehtymistä. Viestintä ja mediataito Oppilaan omien musiikillisten taitojen karttuminen luo pohjan kriittiselle suhtautumiselle median tuottamaan musiikkitulvaan. Musiikki ilmaisukielenä antaa oppilaalle mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen eri tavoilla. Musiikin avulla voidaan viestiä asioita ja tunnetiloja, joita on vaikea pukea sanoiksi. Musiikin tekijänoikeusasioiden hallitseminen kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin. Opetetaan kriittistä suhtautumista jatkuvasti soivaan taustamusiikkiin sekä musiikin manipuloivaan ja ylikaupalliseen asemaan.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Musiikin opetuksessa oppilasta ohjataan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti, yhteistyökykyisesti ja päämäärätietoisesti. Nämä yhdessä luovat pohjaa yrittäjyydelle. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan musiikilliseen yrittäjyyteen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Musiikki on hyvä valistusväline informaatioon, joka liittyy vastuuseen ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Soitinten ja muun musiikkivälineistön oikea käyttö ja huoltaminen ovat tärkeitä kestävän kehityksen näkökulmasta. Oppilas ymmärtää vastuunsa musiikin kuluttajana ja kuuntelijana elinympäristöstään ja sen hyvinvoinnista. Omia sanoituksia tekemällä oppilaalle avautuu väylä ottaa kantaa esim. kestävän kehityksen globaaleihin ongelmiin. Turvallisuus ja liikenne Ennaltaehkäisevä kuulonhuolto on olennainen osa musiikin kuuntelun opetusta. Siihen liittyy turvallisuus- ja terveysriskien tunnistaminen vapaa-aikana ja liikenteessä. Musiikin asema valistusvälineenä korostuu myös turvallisuuden ja liikenteen kohdalla. Ihminen ja teknologia Perehdytään teknologian kehitykseen musiikin historian kautta. Opetuksessa sovelletaan nykyteknologian antamia mahdollisuuksia. 7.13 KUVATAIDE Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan havaintokyvyn, kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteis-kunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde ja kiinnostus taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen, oppilaan oman ja hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Opetuksen tavoitteena on myös tutustuttaa oppilaat kuvataiteen keskeisiin osa-alueisiin sekä menetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin. Kuvataiteen opetuksessa oppilasta rohkaistaan havaintojen tekoon ja mielikuvien luomiseen sekä tuetaan kokemuksellista oppimista ja omaa ilmaisua. Oppilaita rohkaistaan myös itse havainnoimaan ja arvioimaan sekä omaa työskentelyään ja tuotoksiaan että toistensa työskentelyä ja tuotoksia. Kuvataiteen opetuksen aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin ja sisältöihin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Oppiaineelle on ominaista leikinomaisuus, kokeellisuus ja tutkiva lähestymistapa. Ominaista on myös

teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Visuaalisia ilmiötä tutkitaan omissa töissä sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. Aihekokonaisuudet kuvataiteessa 1. Ihmisenä kasvaminen Kuvataiteen opetuksen keskeinen päämäärä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän-hallinnan kehittymistä. Oman tekemisen ja vuorovaikutustilanteiden avulla oppilas kehittää itsetuntemustaan. Tavoitteena on itseään yksilönä arvostava ihminen, joka osaa myös hyväksyä ja arvostaa muiden ihmisten erilaisuutta. Kuvallinen tuottaminen on itseilmaisua suhteessa muihin ja ympäristöön. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on opettaa oppilasta tuntemaan oman ympäristönsä kulttuuria ja tutustuttaa häntä muihin kulttuureihin kuvien ja visuaalisen ympäristön kautta. Oppilas oppii hahmottamaan itsensä osana häntä ympäröiviä kulttuureja. 3. Viestintä ja mediataito Kuvataiteen opetuksena tarkastellaan median merkitystä oppilaan omassa elämässä. Opetuksena korostuvat median kriittinen tarkastelu ja analysointi sekä todellisen ja kuvitteellisen maailman erojen ymmärtäminen. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kuvataidekasvatuksessa oppilasta rohkaistaan keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksistä kuvallisten viestien tulkitsemisen avulla. Oppilasta ohjataan omien mielipiteiden ilmaisuun kuvallisessa tuottamisessaan. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opetuksessa tarkastellaan luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta. Oppilasta ohjataan eettiseen ja ekologiseen vastuuseen ympäristöstään. 6. Turvallisuus ja liikenne Kuvataiteessa oppilas tutustutetaan liikenteessä käytettävään symbolikieleen. Olennaista opetuksena ovat muodot ja värit. 7. Ihminen ja teknologia Kuvataiteessa oppilasta opetetaan käyttämään tietotekniikkaa tietojen hankintaan sekä tekstin ja kuvan käsittelyyn.

Itseilmaisu

Itsearvostus Itsetuntemus

YmpäristöKulttuuri ja

kansainvälisyys

Toiset ihmiset

Kuva 1. Kuvaamataito minäkuvan rakentajana. VUOSILUOKAT 1─4 1.-4. vuosiluokkien kuvataiteen opetukselle on ominaista leikinomaisuus, toiminnallisuus, kokeellisuus ja tutkiva lähestymistapa. TAVOITTEET Oppilas oppii - kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua - kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta - tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä - tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua - arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta - tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään - kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman

eroja.

KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Kuvasommittelun perusasioita ovat tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva. Kuvailmaisun osa-alueita ovat piirustus, maalaus, grafiikka, muovailu ja rakentelu. Kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskusteltaessa. Piirtämisen välineinä käytetään piirustus- ja grafiittikyniä, hiiltä sekä erilaisia väriliituja. Maalaamisen välineinä käytetään vesi-, peite-, sormi- ja valmisvärejä sekä öljypastellivärejä. Grafiikan välineinä käytetään vesiliukoisia painovärejä, erilaisia leimasimia ja kaavioita, press-print-laattaa sekä linolevyä. Muovailun materiaaleina käytetään lähinnä erilaisia vahoja ja massoja sekä savea ja kipsiä. Rakentelun materiaalia ovat lähinnä paperit ja pahvit sekä erilaiset luonnonmateriaalit ja jätemateriaali. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - oman paikkakunnan museo- ja taidenäyttelyvierailut tai taiteilijan työhön tutustuminen - taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista - Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - lähiympäristön luonto, rakennukset ja ympäristön muutosten tunnistaminen - esineet, esineiden suunnittelu ja valmistaminen - kolmiulotteinen rakentaminen, ympäristösuunnitelmien valmistaminen ja pienoismallit Media ja kuvaviestintä - kuvitus, sarjakuva, mainoskuva - valokuvaus sekä video, digitaalinen kuva mahdollisuuksien mukaan - tarinasta kuvaksi, kuvakoot, kuvan ja tekstin yhdistäminen sekä liikkeen syntyminen - television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas - osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi - osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia - osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua

työskentelynsä apuna - osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan - osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja

käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä - tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua - osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä - osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua

ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa - tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa - tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä - osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan - osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja - osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä - osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. VUOSILUOKAT 5─9 Vuosiluokilla 5─9 kuvataiteen opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. Tavoitteena on avoin, suvaitsevainen ja samalla kriittinen suhtautuminen taiteen moninaisiin ilmiöihin. TAVOITTEET Oppilas oppii - tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan - nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti - ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua - arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä

ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä - hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä - tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta

- tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa

- ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

- työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide, taide ympäristössä ja

ympäristötaide, kuvallisen ajattelun syventäminen - kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva - erilaisten sommittelun sääntöjen yhdistely - kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa - omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa - tutustutaan vanhojen tyylikausien ja uuden taiteen väliseen vuorovaikutukseen, ajatus ”kuvat

syntyvät kuvista” tutuksi - tarkastellaan miten omaa lähiympäristöä on kuvattu kuvataiteessa - ohjattuja näyttely- ja museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä

- mahdollisuuksien mukaan tutustutaan laihialaisten taiteilijoiden työskentelyyn - kuvien analysointia, tulkintaa ja taidekritiikkiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta

- ihminen, taide ja ympäristö kolmikanta-ajatuksesta mahdollisuuksien mukaan omien ympäristötaideteoksien toteuttaminen

- arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista - suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista. (tarkastelussa mukana oma laihialainen lähiympäristö)

- tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua

Media ja kuvaviestintä - kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia eli välineitä median kriittiseen tarkasteluun

- valokuvaus, valokuvan kehittäminen, videokuvaus, videon siirto sekä digitaalinen kuva ja sen käsittely

- kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjakuva ja liikkuvan kuvan erityispiirteet - graafinen suunnittelu: kuva ja sana, typografian ja taiton perusteita, mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja

- elokuvien ja TV-ohjelmien analysointia - pohdintaa miten Laihia näyttäytyy mediassa, millaista kuvaa kotiseudulta ja sen ihmisiltä välitetään muille

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin - osaa käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita

- osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita - osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin - tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen

- osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia - osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja - osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia

- tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään - tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä - osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua

- osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta - osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään

- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa - pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa

- osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

7.14 KÄSITYÖ Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. VUOSILUOKAT 1–4 Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1–4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perus-valmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkä-jänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja

oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä

ja menetelmiä omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja

laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä

taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa

oppimisympäristöissä oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. KESKEISET SISÄLLÖT keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien

tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista

kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, -välineitä, -materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä

oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia

materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö

3. vuosiluokka

Keskeiset sisällöt Yhteiset sisällöt - Tietoa välineistä ja materiaaleista erilaisten tekniikoiden ja töiden yhteydessä - Tutustuminen yksinkertaisten töiden suunnitteluun ja valmistukseen ohjatusti - Työskentely turvallisesti - Oppilas tutustuu erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja menetelmiin - Oppilas kokeilee käsityön perustekniikoita - Oppilas harjoittelee oman työn arviointia - Oppilas kokee tekemisen iloa ja saa onnistumisen elämyksiä Tekstiilityö Tekninen työ Ompelu - ompelukoneeseen tutustuminen

Puu Opetetaan ja tutustutaan

- langoittaminen ja perusompeleet (siksak ja suoraommel)

- huolittelu - yhdyssauma ja käänne - harjaantuminen saksien, mittojen,

merkitsemisvälineiden, erilaisten neulojen ja ratkojan käytössä

- kankaan oikean ja nurjan puolen erottaminen - kankaan leikkaaminen mittojen tai

yksinkertaisen, valmiin kaavan mukaan - silitysraudan käyttöön tutustuminen Koneompelun lisäksi tutustutaan vähintään yhteen alla olevista tekniikoista. Vaihtoehtoiset tekniikat ovat: Lankatyöt - lankamaisiin materiaaleihin tutustuminen esim.

nyörejä kiertämällä, solmeilemalla tai punomalla

- neulonta (työote, oikea silmukka, edestakaisneule, neuleen päättäminen ja lankojen päätteleminen)

Kankaan kuviointi - yksinkertaisten kankaan kuviointitapojen

(esim. leimasinpainannan tai kankaan maalaamisen) kokeileminen

Huovutus - tasomainen tai kolmiulotteinen tuote

Kudonta - kehys- tai nauhakudonnan kokeileminen

Kirjonta - käsinkirjontaa erilaisilla pistoilla

- poikkisahaaminen - poraaminen - naulaaminen - liimaaminen - värittäminen - mittaaminen - hiominen Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan muihin materiaaleihin

4. vuosiluokka

Keskeiset sisällöt

Yhteiset sisällöt - Tietoa välineistä ja materiaaleista erilaisten tekniikoiden ja töiden yhteydessä - Työskentely turvallisesti, painotetaan työturvallisuutta - Omien töiden suunnittelu - Oppilas oppii ymmärtämään työprosessinsa kokonaisuutena (suunnittelu, toteutus ja

lopputulos)

- Oppilas ymmärtää työvälineistä ja työturvallisuudesta huolehtimisen merkityksen - Oppilas soveltaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja yhdistettynä omiin ratkaisuihinsa - Oppilas vahvistaa aiemmin opittuja tietojaan ja taitojaan Tekstiilityö Tekninen työ Ompelu - ompelun perusteiden vahvistaminen - päärme - yksinkertaisen kaavan piirtäminen (esim.

tyynyliina) - kangasliidun ja mittanauhan käyttö - kuvallisen ja sanallisen työohjeen

hahmottaminen ja ymmärtäminen Koneompelun lisäksi tutustutaan vähintään yhteen alla olevista tekniikoista. On järkevää tutustua johonkin muuhun vaihtoehtoiseen tekniikkaan kuin 3. luokalla on tutustuttu. Vaihtoehtoiset tekniikat ovat: Lankatyöt - lankamaisiin materiaaleihin tutustuminen esim.

nyörejä kiertämällä, solmeilemalla tai punomalla

- neulonta (työote, oikea silmukka, edestakaisneule, neuleen päättäminen ja lankojen päätteleminen)

- virkkaus (ketjusilmukka ja kiinteä silmukka) Kankaan kuviointi - yksinkertaisten kankaan kuviointitapojen

(esim. leimasinpainannan tai kankaan maalaamisen) kokeileminen

Huovutus - tasomainen tai kolmiulotteinen tuote

Kudonta - kehys- tai nauhakudonnan kokeileminen

Kirjonta - käsinkirjontaa erilaisilla pistoilla

Puu Opetetaan - naulauksin vahvistettu liimaliitos - höyläykseen tutustuminen - vuolemiseen tutustuminen - harjoitellaan talttaamista - pintakäsittely vesiohenteisilla aineilla Tutustutaan - poraamiseen penkkiporakoneella

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella

toteuttamiskelpoisen tuotteen

työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen

hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä

käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä

ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. VUOSILUOKAT 5–9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5–9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. TAVOITTEET Vuosiluokkien 1–4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita

sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja

teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä

perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä

oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa

oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. KESKEISET SISÄLLÖT Käsityön yhteiset sisällöt tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet

käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan

erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista

kulttuureista oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen

tarkasteluun Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri

tekniikoin rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä

niiden sovelluksia Valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja

työstäminen monipuolista laiterakentelua kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

5. vuosiluokka Tavoitteet Esineen suunnittelua Oppilas - noudattaa työskentelyssään työturvallisuusohjeita ja ylläpitää oppimisympäristön järjestystä - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa työtään - soveltaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja yhdistettynä omiin ratkaisuihinsa - tutustuu kaavoihin ja piirustuksiin mahdollisuuksien mukaan

Tekninen työ Opetetaan - muotosahaaminen - ruuviliitos tai pyörötappiliitos - höylääminen Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan metallitöihin

6. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa työtään. - soveltaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja yhdistettynä omiin ratkaisuihinsa.

- käyttää perustyövälineitä vastuullisesti ja omatoimisesti. - käyttää työssään erilaisia työtapoja

Tekninen työ Opetetaan - saranointi - sorvaus mahdollisuuksien mukaan - tutustutaan perinteisiin puuliitoksiin Lisäksi tutustutaan mahdollisuuksien mukaan - yksinkertaisiin elektroniikan komponentteihin - muovitöihin - metallitöihin - polkupyörän huoltoon 7. vuosiluokka Keskeiset sisällöt

Tekninen työ - Työturvallisuus. Perehdytään työturvallisuuteen TN - tiloissa ja muissa eri ympäristöissä.

Ymmärretään työturvallisuuden merkitys työskentelyn osana. - Suunnittelu. Tutustutaan suunnittelun merkitykseen sen hetkisen resursseiden mukaan.

Suunnitellaan jokin työ tai osa siitä. Kehitetään oppilaan omaa ajattelua ja ideointia. - Puutyö. Opetetaan ja tutustutaan puuteknologian perusteisiin - Metallityö. Opetetaan ja tutustutaan metalliteknologian perusteisiin - Sähköoppi. Tutustutaan elektroniikan ja sähköopin perusteisiin. - Tutustutaan oman alueen kulttuuriperintöihin. - Syvennetään alemmilla luokilla opittuja käsityötapoja – ja tekniikoita. - Oppii ymmärtämään yrittäjyyttä ja teollisia prosesseja - Luovan työskentelyn merkitys ja oma-aloitteisuus. - Ajan haasteisiin vastaaminen

Valinnainen Tekninen työ 8-9 luokilla Tekninen työ jakaantuu kolmeen osa-alueeseen puutyöhön, metallityöhön ja elektroniikkaan. 8-9 luokan tavoitteet - Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta suunnitteluprosessin hallintaan.

- Kehittää oppilaan teknisiä tietoja ja valmiuksia. - Luoda laaja-alainen käsitys nykyteknologian mahdollisuuksista. - Kehittää oppilaan ongelmaratkaisukykyä. - Kehittää motorisia taitoja - Antaa yrittäjän perspektiivi teknologian alalta - Kehittää oppilaan itsetuntoa. - Antaa valmiutta tuleviin jatko-opintoihin.

Keskeiset sisällöt

Tekninen työ 8-9 luokan keskeiset sisällöt

- Käytettävissä olevat materiaalit ja resurssit ohjaavat oppilaan suunnittelua - Tutkitaan ja työstetään eri materiaaleja - Rohkaistaan oppilasta luovaan ja oma-aloitteeseen työskentelyyn, opittuja tietoja ja taitoja

hyödyntäen. - Tutustutaan oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen. - Perehdytään oman alueen kulttuuriperintötöihin. - Syvennetään alemmilla luokilla opittuja käsityötapoja ja tekniikoita. - Työturvallisuuden merkitys

Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien

yhteydessä sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri

tekniikoin Valmistaminen tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta

käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja

työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

5. vuosiluokka Keskeiset sisällöt

Tekstiilityö Ompelu - ompelukoneen käyttötaitojen vahvistaminen ja itsenäinen työskentely koneella - päällitaskun ompeleminen - helpon vaatteen valmistaminen - kaavan käyttöön tutustuminen - kaavamerkkeihin LS, taite, KE ja KT tutustuminen - leikkuusuunnitelman hahmottaminen - vaatteen työjärjestyksen ymmärtäminen - puuvillaan ja sen hoitoon tutustuminen

Lankatyöt - kerrataan tai opetellaan neulonnan työote - kerrataan tai opetellaan silmukoiden luominen, oikea ja nurja silmukka - tehdään tasoneuleesta tai suljetusta neuleesta rakentuva tuote - mahdollisuuksien mukaan voidaan kokeilla myös neuleen leventämistä ja kaventamista sekä

harjoitella pudonneen silmukan nostamista - kerrataan tai opetellaan neuleen päättäminen ja lankojen päätteleminen - lankavyöte - neulepintaa voidaan rikastaa esimerkiksi silmukoita jäljentämällä tai langasta valmistetuilla

koristeilla - virkkauksessa voidaan kokeilla pylväitä, leventämistä ja kaventamista Koneompelun ja lankatöiden lisäksi tutustutaan vähintään yhteen alla olevista tekniikoista. On järkevää tutustua sellaiseen vaihtoehtoiseen tekniikkaan, johon ei ole aiemmin tutustuttu tai johon on tutustuttu aiemmin vain vähäisesti. Vaihtoehtoiset tekniikat ovat: Kankaan kuviointi - erilaisten kankaan kuviointitapojen kokeileminen (esim. leimasinpainanta, kaaviopainanta,

estovärjäys

Huovutus - tasomainen tai kolmiulotteinen tuote - villaan ja sen hoitoon tutustuminen - mahdollisuuksien mukaan voidaan kokeilla myös neulahuovutusta

Kudonta - palttinasidoksinen työ - mahdollisuuksien mukaan voidaan tutustua myös helmi- tai nauhakudontaan

Kirjonta - käsinkirjontaa erilaisilla pistoilla - mahdollisuuksien mukaan voidaan kokeilla myös konekirjontaa (esim. päällikeompelu tai erilaisten

koneompeleiden käyttäminen)

6. vuosiluokka Keskeiset sisällöt

Tekstiilityö Ompelu - kaavamerkkien LS, KE, KT, EK, TK ja taite tunteminen - joustavan materiaalin ompelemiseen tutustuminen (mahdollisuuksien mukaan saumurin käyttö) - vetoketjun ompeleminen (esim. meikkikassiin) Kirjonta - kerrataan tai opetellaan tavallisimpia kirjontapistoja - konekirjonnan kokeileminen (esim. päällikeompelu tai erilaisten koneompeleiden käyttäminen) - kirjonnan yhteydessä voidaan mahdollisuuksien mukaan tehdä tilkkutöitä Koneompelun ja kirjonnan lisäksi tutustutaan vähintään yhteen alla olevista tekniikoista. On järkevää tutustua sellaiseen vaihtoehtoiseen tekniikkaan, johon ei ole aiemmin tutustuttu tai johon on tutustuttu aiemmin vain vähäisesti. Vaihtoehtoiset tekniikat ovat: Lankatyöt - tasoneuleesta tai suljetusta neuleesta rakentuva työ - oikean ja nurjan silmukan käyttäminen neuletyössä - kerrataan tai opetellaan pudonneen silmukan nostaminen, leventäminen ja kaventaminen - neuletyön sanalliseen ja kuvalliseen ohjeeseen tutustuminen Kankaan kuviointi - erilaisten kankaan kuviointitapojen kokeileminen (esim. leimasinpainanta, kaaviopainanta,

estovärjäys

Huovutus - tasomainen tai kolmiulotteinen tuote - villaan ja sen hoitoon tutustuminen - mahdollisuuksien mukaan voidaan kokeilla myös neulahuovutusta

Kudonta - palttinasidoksinen työ - mahdollisuuksien mukaan voidaan tutustua myös helmi- tai nauhakudontaan

7. vuosiluokka Keskeiset sisällöt

Tekstiilityö Ompelu - ompelukoneen monipuolinen käyttö ja puhdistus - saumurin käytön harjoittelu - vaatetukseen liittyvää kaavoitusta, kaavamuutokset - vartalon perusmitat, mittojen ottaminen vaatetta varten, mittataulukko - valmiin kaava-arkin käyttö - kaavamerkit (ls, taite, KE, KT kerrataan, uutena muotolaskos, napinläpi, kohdistusmerkki) - erilaiset leikkuusuunnitelmat - hahmottaa yksinkertaisen perusvaatteen (esim. huppari) järkevän työjärjestyksen - työohjeen sujuva käyttö - napinläpi/vetoketju vaatteessa - käsitteet: hulpio ja langansuunta

Neulonta - kirjoneule, mallikerran suunnittelu ja sen sovittaminen silmukkamäärään - sukan neulominen - erilaisia kavennuksia neuleessa - tavallisimmat neulemerkit ja lyhenteet ja sanallinen ohje - lankavyöte kertauksena - neuletiheyden laskeminen mallitilkusta – työhön tarvittavan silmukkamäärän laskeminen Kirjonta - mahdollisuuksien mukaan kirjovan ompelukoneen käyttö - konekirjontaa tai käsinkirjontaa oppilaiden lähtötason mukaan Erikoistekniikat - esim. kankaanpainanta, huovutus tai marmorointi riippuen aikaisemmista opinnoista Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus - syvennetään tietoja luonnonkuiduista sekä tekokuiduista - kankaan rakenne, kudoksen ja neuloksen ero - tekstiilien hoito-ohjemerkinnät Valinnainen Valinnaisen tekstiilityön tavoitteena on syventää ja laajentaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Lisäksi voidaan tutustua uusiin aihepiireihin ja tekniikoihin. Valinnaistunneilla oppilaalle annetaan aikaisempaa paremmat mahdollisuudet eriytyvälle, yksilölliselle erityisosaamisensa ja suuntautumisensa mukaisesti.

Keskeiset sisällöt

Tekstiilityö

Valitaan esimerkiksi seuraavista aihepiireistä: Lapsen vaatetus, sisustus ja kodintekstiilit, uudistaminen/muodistaminen, erilaiset lankatyöt, asukokonaisuudet, kankaan koristelu, kankaan kudonta ja erikoistekniikat. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti

tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai

muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä

huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,

ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä,

järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja

tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 7.15 LIIKUNTA Liikuntakasvatuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Sosiaalisten taitojen, liikunnallisen ilmaisun ja luovuuden kehittäminen ja harjoittaminen on osa ihmisenä kasvamista.

Oppilaalle tulee luoda mahdollisuuksia kokea liikunnan iloa ja onnistumisia kannustavassa ilmapiirissä hänen omien edellytyksensä mukaisesti. Opetusta eriytetään tarpeen mukaan ottaen huomioon koulun käytettävissä olevat tilat ja resurssit liikunnassa olevien opetusryhmien mukaan (esim. luokat 3-6) unohtamatta liikunnan riemua. Perusopetuksen luokilla 1-4 liikunta on edellytysten luomista monipuoliselle liikunnalle ja myöhemmin hankittaville lajitaidoille. Oppilaita ohjataan alusta asti oikeisiin suoritustekniikoihin. Perusopetuksen 5-9 luokkien opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Tavoitteena on innostaa oppilaita päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Liikunnan opetuksessa otetaan huomioon vuodenaikojen vaihtelu sekä koulun tilat, resurssit, teemat ja tapahtumat. Leikit, pelit ja erilaiset ryhmätilanteet kehittävät oppilaan yhteistoiminnan taitoja sekä antavat tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivallukselle ilman keskinäisen kilpailun vaatimusta. Liikuntatuntien yhteydessä oppilaita ohjataan hoitamaan omaa hygieniaansa. Tämä tarkoittaa asianmukaista vaatetusta ja peseytymistä liikuntatuntien jälkeen. Yleistavoitteet -jaksaminen; kestävyys, lihaskunto, asenne -osaaminen; perusliikunta, lajitaidot, säännöt -sosiaalisuus; reilu peli, toisten huomioiminen -luovuus Keskeiset tavoitteet Oppilas - kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä monipuoliseen liikunnan harrastamiseen

- oppii tiedostamaan liikunnan terveydellisen merkityksen sekä kehittämään omaa hyvinvointiaan ja toimintakykyään

- harjaantuu motorisissa taidoissa kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaidoissa

- oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa - oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon sekä turvallisen liikennekäyttäytymisen

- oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteutumista

- oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa

- tottuu peseytymiseen ja pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten - oppii käyttämään yhteiskunnan tarjoamia liikuntapalveluja Arvioinnin perusteet Liikunnan arviointikriteereinä ovat jaksaminen, osaaminen, sosiaalisuus sekä luovuus. Jaksaminen: kestävyys ja lihaskunto testataan vuosittain luotettavilla mittareilla ( luokat 7-9 ), terveyskäyttäytyminen, asenne ja aktiivisuus havainnoidaan. Osaaminen: havainnoidaan lajitaidot ops:n tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalisuus: ryhmässä toimiminen, vuorovaikutustaidot ja reilu peli sekä suhtautuminen palautteeseen, onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Luovuus: yksilöllinen lähestymistapa eri liikuntatilanteissa.

Opettajan tärkeä rooli arvioinnin ohjauksessa on realististen tavoitteiden asettaminen oppilaan lähtötaitojen perusteella. Arviointiin liittyy ohjaavan ja korjaavan palautteen antaminen, mikä tukee lapsen taitojen oikeasuuntaista kehittämistä. Palautteen tulisi olla kannustavaa, välitöntä ja korjaavaa. Palautteen tulisi pohjautua myös oppilaan itsearviointiin, jossa oppilas arvioi suorituksen onnistumisia omaksumiensa suoritustekniikoiden ja tuntemuksen mukaan. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet - Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

-suomalainen urheilukulttuuri esim. pesäpallo, kansantanssi, retkihiihto, paini

- Viestintä ja mediataito -kehonkieli, kriittinen suhtautuminen liikunnan lieveilmiöihin esim. doping, sopupelit jne.

- Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -liikuntatapahtumien suunnittelu, osallistuminen ja toteutus - Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -luonto- ja lähipaikkaliikunta - Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen -liikenneturvallisuus, tarkoituksenmukainen pukeutuminen ja varusteet - Teknologia ja ihminen -oman lajin löytäminen ja liikuntapalveluiden hyödyntäminen Paikallisuuden huomioiminen ja ulkopuolisten palvelujen käyttö opetuksessa Laihian kunta tarjoaa käyttöön erilaisia liikuntapalveluja. Opetuksessa voidaan käyttää hyväksi mm. kuntoratoja, jääkenttiä, yleisurheilukenttää, palloilukenttiä, uimahallia, Rajavuoren erä- ja retkeilykeskusta ja erilaisia luontopolkuja (esim. Jakkulan luontopolku). Uinninopetuksessa voidaan käyttää Laihian kunnan uinninopettajia. Lisäksi on mahdollista tehdä yhteistyötä Laihian Lujan eri jaostojen kanssa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös esim. Vaasan tarjoamia vaihtoehtoja hyväksi tutustuttaessa erilaisiin liikuntamuotoihin. (Esim. keilahalli, tennis) Vuosiluokat 3-4 Vuosiluokkien 3-4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen tulee antaa tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivalluksille. Vuosiluokat 5-9 Vuosiluokkien 5-9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset sekä kasvun että kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä ja itsetunnon kehittymistä. Siirryttäessä 6:lta 7:lle luokalle tulee huomioida oppilaiden heterogeenisyys.

SISÄLLÖT 3. - 4. LUOKKA OPETUKSEN PAINOPISTE: aktiivisuus, taitojen oppiminen, hygienia, sosiaalisuus A. Voimistelu Perus- ja kuntovoimistelu: monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä, hyppelyitä ja hyppyjä Välinevoimistelu: välineiden tyypillisiä liikkeitä esim. seuraavilla välineillä: hyppynaru, voimistelupallo, vanne, nauha, omat välineet. Lisäksi omia kokeiluja; temppuja välineillä. B. Telinevoimistelu Permanto: pyörimis- ja tasapainoliikkeitä esim. kuperkeikka taaksepäin, niskaseisonta, alkeiskäsinseisonta, kärrynpyörä. Penkki ja puomi: hyppyjä ja hyppelyitä, tasapainoliikkeitä, alastuloja esim. polvennostohyppy, kulmaistunta, kerähyppy.

Hyppy: (hyppyarkku, pukki, 50 - 60 cm korkea mattokasa) ponnistuslaudalta esim. jänisloikka, haarahyppy, lentokuperkeikka.

Köydet, renkaat, rekki: heilunta- ja riipuntaliikkeitä esim. kiipeäminen, kievahdus, heiluntaa korkealla rekillä. C. Yleisurheilu Juokseminen: pikajuoksu (pystylähtö ja juoksurytmi) Hypyt, loikat: perustekniikat, pituushyppy Heitot: vauhditon ja vauhdillinen heitto (pallonheitto, turbokeihäs). D.Uinti Selkäuinti Kroolin hengitys, krooliuinti Alkeisrintauinti E. Suunnistus/ Kartan suuntaaminen ja olinpaikan määrittäminen maastoliikunta Kartan värit ja tavalliset karttamerkit Karttaretkeily F. Palloilu Koripallo Perussyötöt, - heitot Kuljetus, pysähtyminen (tukijalka) Viite- ja pienpelit, yhden korin koris Lentopallo Sormilyönti, heitto- ja sormilyöntialoitus Liikkuminen Viite- ja pienpelit eri kosketuksilla (koppipeli) Jalkapallo Sisäteräsyöttö ja -potku Kuljetukset ja haltuunotto jalalla Peliajatuksen kehittäminen Viite- ja pienpelit Pesäpallo Peruslyönti, pystymailanäpäys Yläheitto, kiinniotto ilmasta ja maasta Viite- ja pienpelit, Pitsku

Muut Sulkapallo, käsipallo, tennis, salibandy (tutustuminen mahdollisuuksien mukaan) G. Hiihto Pukeutuminen Eri tyylien tekniikat Rytmi (työntö, potku, liuku, painonsiirto) Nousu- ja laskutekniikka H. Luistelu/ Luistelun perustekniikka (luistelupotku, liuku, painonsiirto)

jääpelit Kaarreluistelu/kehäkierto eteenpäin, taaksepäin luistelu suoraan, jarrutukset

Alkeishypyt ja pyörimiset Pienpelit I. Tanssi/ Piirileikit musiikkiliikunta Lastentanssit ja luovan liikunnan harjoitteet SISÄLLÖT 5. - 6. LUOKKA OPETUKSEN PAINOPISTEET:

taitavuus, kestävyys, hygienia, sosiaalisuus A. Voimistelu Perus- kuntovoimistelu: monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä,

hyppelyitä ja hyppyjä Välinevoimistelu: välineiden tyypillisiä liikkeitä esim. seuraavilla välineillä: hyppynaru, voimistelupallo, vanne, keilat, omat välineet. Lisäksi omien sarjojen keksiminen. B. Telinevoimistelu Permanto: pyörimis- ja tasapainoliikkeitä esim. haarakuperkeikka,

päälläseisonta, käsinseisonta, kärrynpyörä. Penkki ja puomi: hyppyjä ja hyppelyitä, tasapainoliikkeitä, alastuloja esim. laukkahyppy, vaaka, arabialainen

Hyppy: (hyppyarkku, pukki, 50 - 60 cm korkea mattokasa) ponnistuslaudalta esim. kuperkeikkahyppy, haarahyppy, lautakaato

Köydet, renkaat, rekki: heilunta- ja riipuntaliikkeitä esim. turma- ja haarataittoriipunta, heiluntaa polviriipunnassa, kieppi C. Yleisurheilu Juokseminen: pikajuoksu ja aitajuoksun alkeet, kestävyysjuoksu Hypyt, loikat: korkeushyppy Heitot: kuula, turbokeihäs (esim. Parviaisen harjoituskeihäs) D. Uinti Rintauinti Uintilajien kertaus Vesipelastus ja 200m uintisuoritus E. Suunnistus/ Reitinvalinta maastoliikunta Mittakaava Kompassinkäytön ja maastoliikunnan alkeet F. Palloilu Koripallo Heitto- ja syöttötekniikat

Kuljetus ja tukijalan käyttö, set-up Hyökkäyksen ja puolustuksen alkeet, paikkapuolustus Viite- ja pienpelit Lentopallo Hihalyönti, ala-aloitus Peli-idea, liikkuminen Viite- ja pienpelit Jalkapallo Perustaitojen kehittäminen

Peliajatuksen ymmärtäminen (seinäsyöttö, vapaan paikan hakeminen) Viite- ja pienpelit Pesäpallo Perustaidot: vauhdillinen lyönti, vaakanäpy Liikkuminen, peliajatuksen kehittäminen Viite- ja pienpelit, säännöt Muut Sulkapallo, käsipallo, tennis, salibandy (tutustuminen mahdollisuuksien mukaan) G. Hiihto Eri hiihtotyylien tekniikan harjoittelu Nousu- ja laskutekniikan hiominen H. Luistelu/ Kehäkierto(T)/kaarreluistelu taaksepäin jääpelit Käännökset: esim. kolmoiskäännös, askelhyppy Omien sarjojen kehittelyä Mailatekniikka: laukaisu liikkeestä ja syötöstä I. Tanssi/ Luovan liikunnan harjoitteita sekä suomalaisia ja musiikkiliikunta ulkomaalaisia kansantansseja mahdollisuuksien mukaan

SISÄLLÖT 7. LUOKKA OPETUKSEN PAINOPISTEET: taitavuus, kestävyys A. Voimistelu Lihaskuntoliikkeiden suoritustavat Kuntopiiriharjoittelu Aerobicin perusaskeleet Tanssillinen voimistelu (liikesarjat) B. Telinevoimistelu Monipuolisia telineratoja Permanto Hyppy Rekki C. Yleisurheilu Pikajuoksu Kestävyysjuoksu Pituus / korkeushyppy Kuula D. Uinti Uintitekniikan kehittäminen Hengenpelastus Merkkisuoritukset (uimakandidaatti) E. Suunnistus / Pelkistävä kartanluku maastoliikunta Kompassin käyttö Rastin haku F. Palloilu Koripallo Perustekniikan kehittäminen Pelaajavartiointi Set-up pelitilanteessa Pienpelit Lentopallo Perustekniikan kehittäminen Pienpelit Yläaloitus Jalkapallo Perustaitojen- ja peliajatuksen syventäminen Pienpelit Pesäpallo Perustaitojen syventäminen: erilaiset lyönnit, lyönnin suuntaaminen Ulkopeli, varmistaminen Pienpelit Muut Sulkapallo Käsipallo Tennis Salibandy Ultimate

G. Hiihto Välinehuollon alkeet Kunto- ja virkistyshiihto Eri hiihtotyylien tekniikan kehittäminen H. Luistelu / Luistelutekniikan kehittäminen jääpelit Kehäkierto, hypyt Muodostelma- ja jumppaluistelu soveltaen (T) Mailatekniikka: laukaisu I. Tanssi / Seuratanssit (esim. valssi, tango, rock-roll) musiikkiliikunta Muotitanssit Luovan liikunnan harjoitteet SISÄLLÖT 8. LUOKKA OPETUKSEN PAINOPISTEET: taitavuus, kestävyys, lihaskunto, itsetunto A. Voimistelu Lihaskuntoharjoittelua Kuntopiiriharjoittelua Aerobic Tanssillinen voimistelu (liikesarjat) B. Telinevoimistelu Monipuolisia telineratoja Permanto Hyppy Rekki C. Yleisurheilu Pikajuoksu Kestävyysjuoksu (esim. Cooperin testi) Kolmiloikka, pituus, korkeus Keihäs, kiekko D. Uinti Uintitekniikan kehittäminen Hengenpelastus Merkkisuoritukset (uimakandidaatti) E. Suunnistus / Oman reitin suunnittelu maastoliikunta Rastivälisuunnittelu Maastosuunnistus F. Palloilu Koripallo Harhautukset Nopea hyökkäys Pienpelit Lentopallo Passipeli Yläaloitus Juju Pienpelit

Jalkapallo Peliajatus Erikoistilanteet Pienpelit Pesäpallo Perustaitojen syventäminen Peliajatuksen kehittäminen Pienpelit Muut Sulkapallo Käsipallo Tennis Salibandy Ultimate G. Hiihto Hiihtoa monipuolisesti Retkihiihto H. Luistelu / Syventäen 7. luokan taitoja jääpelit I. Tanssi / Syventäen 7. luokan taitoja musiikkiliikunta Muotitanssit Luovan liikunnan harjoitteet SISÄLLÖT 9. LUOKKA OPETUKSEN PAINOPISTEET: lihaskunto, itsetunto, terveys, jaksaminen A. Voimistelu Kuntoharjoittelu / aerobic Kuntosaliharjoittelu Luovuus Tanssillinen voimistelu B. Telinevoimistelu Syventäen 7. - 8. luokan taitoja C. Yleisurheilu Aitajuoksu Moniottelut Syventäen 7. - 8. luokan tekniikoita D. Uinti Kuntouinti Vesijumppa ja vesipelit E. Suunnistus / Kuntosuunnistus maastoliikunta F. Palloilu Koripallo Pelitaitojen soveltaminen Taktiikka Pienpelit Lentopallo 6 - puolustus Torjunta

Iskulyönti Pienpelit Jalkapallo Pelitaitojen soveltaminen Taktiikka Pienpelit Pesäpallo Pelitaktiikka Merkkipeli Pienpelit Muut Sulkapallo Käsipallo Tennis Salibandy Ultimate G. Hiihto Retki- ja kuntohiihto H. Luistelu / Syventäen 7. - 8. luokan taitoja jääpelit I. Tanssi / Seuratanssit musiikkiliikunta Muotitanssit 7.16 KOTITALOUS

VUOSILUOKAT 7−9

Kotitalouden opiskelun tarkoituksena on ohjata oppilasta selviytymään arkipäivän tilanteissa. Opiskelussa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät häntä itseään, kotia ja perhettä ja koko yhteiskuntaa. Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.

Opetuksen painopiste on käytännön työskentelyssä, johon yhdistyy teoreettisia perusteita, suunnittelua, päätöksentekoa ja oman työn arviointia. Rakentava palaute ja onnistumisen kokemukset ryhmässä edistävät terveen itsetunnon kehittymistä ja vahvistumista. 7. luokka

Tavoitteet

Oppilas - osaa toimia ryhmässä tasa-arvoisesti ja huomioida käytöksellään toiset oppilaat - oppii ottamaan vastuuta työskentelystään ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä - osaa ohjatusti valmistaa terveellistä suomalaista perusruokaa - oppii arvostamaan suomalaista ruokakulttuuria - tuntee tapakulttuurimme ja osaa käyttäytyä ruokapöydässä - harjoittelee käytännössä kodin, oman asun ja tekstiilien hoitoa

- kehittyy arvioimaan kriittisesti omaa kulutustaan ja omia valintojaan - osaa lajitella tavanomaisimmat jätteet ja ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen valintoja

tehdessään - omaksuu myönteisen asenteen kodin talouden hoitoon ja oppii huomaamaan ja arvostamaan arkielämän pieniä, hyviä asioita.

Keskeiset sisällöt

Perhe ja yhdessä eläminen

hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelua kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä

Valinnainen kotitalous 8. ja 9. luokka Tavoitteet Valinnaisen kotitalouden tavoitteena on laajentaa ja syventää seitsemännellä luokalla opittuja kotitalouden tietoja ja taitoja.

Sisältö 8 lk Maukasta tarjottavaa nopeasti ja helposti (0,5 viikkotunnin valinnainen)

Valmistetaan nopeasti syntyviä salaatteja, pikkuruokia, ja leivonnaisia suolaisen- ja makeannälkään. Tutustutaan tarjolla olevien puolivalmisteiden monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Vinkkejä ja ohjeita arki- ja juhlatarjoiluun. Vertaillaan itse valmistetun ruoan ja valmisruoan hintoja ja laatutekijöitä.

8. luokalla sisältöalueita voivat olla:

säilöntä erityisruokavaliot ravitsemusasioiden kertaus elintarvikkeiden turvallisuus teolliset elintarvikkeet suomalainen ruokaperinne ateriasuunnittelu vaatehuolto huonekasvien hoito perhe- ja kalenterivuoden juhlat

9. luokalla sisältöalueita voivat olla:

säilöntä lihavalmisteet maustaminen sienet juustot juhlakulttuuri - ateriasuunnittelu kansainvälinen ruokakulttuuri asumisen suunnittelu kodin koneiden hankinta ja hoito lastenruoat

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet kotitaloudessa 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne

Arviointi kotitalouden opetuksessa Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas

osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä

tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.

Käytännön työtaidot Oppilas

tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa

osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti

osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä

huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas

osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta

osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa

tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. 7.17 VALINNAISAINEET

Valinnaisaineita opiskellaan Laihian kunnan perusopetuksessa perusopetuksen rakenteen yhteydessä esitetyn tuntijakokaavion mukaisesti. Vuosiluokilla 1─6 opiskeltavat valinnaisaineet valitsee opettaja yhdessä rehtorin kanssa. Näitä valinnaisaineita ovat valinnan mukaan kaikki perusopetuksessa siihen mennessä opetetut oppiaineet. Perusopetuksen vuosiluokilla 7─9 opiskeltavat valinnaisaineet ovat oppilaan ja hänen vanhempiensa valittavana. Ainoan poikkeuksen tästä muodostaa 0,5 vuosiviikkotunnin opintokokonaisuus tietotekniikkaa seitsemännellä vuosiluokalla. Tämä oppimäärä on oppilaalle käytännössä pakollinen, koska Laihian perusopetus haluaa taata kaikille oppilaille vähintään perustason osaamisen tietotekniikan kansalaistaidoissa.

Seitsemännen vuosiluokan aikana rehtorin päättämällä tavalla ja valitsemana ajankohtana oppilaat valitsevat vanhempiensa hyväksynnällä opiskeltavakseen 6 ½ vuosiviikkotunnin verran valinnaisia aineita. Valinnaisaineet kuuluvat oppivelvollisuuteen sen jälkeen, kun ne on valittu opiskeltavaksi. Kahden vuosiviikkotunnin laajuiset kokonaisuudet arvostellaan numeroin 5─10 ja nämä opinnot merkitään arvosanoineen myös oppilaan päättötodistukseen. Muissa valinnaisaineissa arviontina on suoritusmerkintä hyväksytysti suoritetusta valinnaisaineen opintokokonaisuudesta. Tämä merkintä ei näy oppilaan päättötodistuksessa. Kahdeksannella vuosiluokalla opiskeltavat valinnaisaineet koostuvat seuraavista kokonaisuuksista.

Oppilas valitsee yhden 0,5 vuosiviikkotunnin laajuisen ns. minivalinnan. Oppilas valitsee kaksi 1 vuosiviikkotunnin mittaista ns. lyhytvalintaa. Oppilas valitsee toisen seuraavista vaihtoehdoista:

1. Yksi 2 vuosiviikkotunnin laajuinen ns. keskipitkä valinta. 2. Yksi 2 vuosiviikkotunnin laajuinen ns. pitkävalinta, jonka opiskelu jatkuu edelleen

yhdeksännellä luokalla kahden vuosiviikkotunnin verran. Näiden lisäksi oppilas opiskelee vuosiluokalla 8 taito- ja taideaineita 2 vuosiviikkotunnin

verran. Tämän oppimäärän valinnan suorittaa opettajakunta yhdessä rehtorin kanssa.

Yhdeksännellä vuosiluokalla opiskeltavat valinnaisaineet koostuvat seuraavista kokonaisuuksista Oppilas valitsee kaksi 1 vuosiviikkotunnin mittaista ns. lyhytvalintaa. Oppilas valitsee toisen seuraavista vaihtoehdoista:

1. Yksi 2 vuosiviikkotunnin laajuinen ns. keskipitkä valinta. 2. Oppilas jatkaa kahdeksannella vuosiluokalla valitsemansa 2 vuosiviikkotunnin

laajuisen ns. pitkävalinnan opiskelua. Näiden lisäksi oppilas opiskelee vuosiluokalla 9 taito- ja taideaineita 2 vuosiviikkotunnin

verran. Tämän oppimäärän valinnan suorittaa opettajakunta yhdessä rehtorin kanssa.

Näiden valinnaisaineiden lisäksi oppilas voi valita saksan ns. A2-kieleksi, jolloin oppilas aloittaa saksankielen opiskelun neljännellä vuosiluokalla ja jatkaa sitä tuntijakoa kuvaavan kaavion mukaisin tuntimäärin yhdeksännen vuosiluokan loppuun saakka. Saksan valinneiden oppilaiden viikottainen kokonaistuntimäärä on suurempi, kuin muiden oppilaiden. Valinnaisaineet

Osa valinnaisaineista liittyy niin itsestään selvänä osana kyseisen oppiaineen pakollisen oppimäärän opintokokonaisuuksiin, joten näiden oppiaineiden osalta valinnaisaineiden sisällöt on kuvattu kyseisen oppiaineen yhteydessä. Tällaisia oppiaineita ovat saksa ja ranska, sekä kotitalous. Muilta osin valinnaisaineiden oppisisällöt, tavoitteet ja arvostelun periaatteet kuvataan tässä kappaleessa.

BIOLOGIA

1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 8. vuosiluokalle

Pica pica vai Motacilla alba? Kurssilla opetellaan tunnistamaan Suomen ja erityisesti Laihian linnustoa. Tutustumme koulumme laajaan kokoelmaan. Teemme havaintoretkiä lähiympäristöön ja mahdollisuuksien mukaan kauemmaksikin. Tarkkailemme talvilintuja ja seuraamme kevätmuuton edistymistä kiikarein ja internetin välityksellä. Kurssi lisää lajituntemusta ja on siten mielenkiintoinen lisämauste luonnosliikkujalle ─ laulaako luonnossa lintu vai peippo? Maatalous

1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinta 9. vuosiluokalle

Metsätalous

EKONOMIA Valinnaisaine ekonomian voi oppilas valita opiskeltavakseen seitsemännellä luokalla. Tällöin oppilas valitsee 2 vuosiviikkotuntia ekonomiaa opiskeltavaksi 8. luokalla. Kahdeksannen luokan aikana oppilaat valitsevat yhdeksännellä luokalla opiskelemansa valinnaisaineet. Tällöin on oppilaan mahdollista valita 2 vuosiviikotunnin verran ekonomiaa opiskeltavaksi myös yhdeksännellä luokalla. Ekonomia on ns. keskipitkä valinnaisaine, jossa kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan oppisisällöt muodostavat oman kokonaisuutensa. Jomman kumman opintokokonaisuuden valitseminen ei siis edellytä toisen kokonaisuuden valitsemista. Nämä opintokokonaisuudet on tässä kuvattu sisältöineen ja tavoitteineen vuosiluokittain.

Ekonomian opiskelun tehtävänä on antaa oppilaille monipuolisesti perustietoja ja taitoja erilaisissa talouden alaan liittyvissä asioissa. Käsiteltävät teemat ja niiden opetusmenetelmät pyrkivät tukemaan oppilaan kasvua itsenäiseksi, tavoitteelliseksi ja vastuulliseksi toimijaksi myös taloudellisessa mielessä niin Laihialla, Pohjanmaalla ja Suomessa, kuin myös EU:n alueella ja koko maailmassa. Ekonomian opiskelussa ja työskentelytavoissa sitoudutaan ohjaamaan oppilaan kasvua kohti niitä arvoja, jotka yhteisesti on hyväksytty Laihian perusopetuksen arvopohjaksi. Näitä arvoja ovat sosiaalisuus, hyvät käytöstavat ja suvaitsevaisuus. AIHEKOKONAISUUDET

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Ekonomian opiskelun tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Opiskelussa esille tulevien teemojen kautta tuetaan yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon kehitystä, samalla kun ohjataan mahdollisuuksien mukaan asenteita myös kohti tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Pyrkimyksenä on, että jokainen oppilas oivaltaisi oman, ja sitä kautta myös muiden ainutlaatuisuuden, ja oppisi arvostamaan sitä. Muun muassa ympäristöasioita käsittelemällä oppilasta ohjataan myös oman toimintansa eettiseen arviointiin ja valintojen tekemiseen, sekä siten kasvattamaan oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä käyttämällä oppilasta voidaan auttaa tunnistamaan oma oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana. Ryhmätyöskentely esimerkiksi on omiaan edistämään oppilaan toisten huomioimista, toimintaa ryhmän ja yhteisön jäsenenä, sekä vastuun ottamista ja velvollisuuksistaan huolehtimista. Opiskelutaitojen kehittäminen tähtää siihen, että oppilas enenevässä määrin voisi ryhtyä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kehittämään itseään.

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Ekonomian opiskelu auttaa ymmärtämään omaa ja myös erilaisia kulttuuri-identiteettejä, sekä kansainvälistyvää maailmaamme. Oppilaan oman, laihialaisen, pohjalaisen, suomalaisen, pohjoismaisen, sekä eurooppalaisen identiteetin rakentumista käsittelemällä edistetään oppilaiden itsetuntemuksen ja itseymmärryksen kasvua. Näin luodaan kasvualustaa myös vieraiden kulttuurien ymmärtämiselle, sekä lisätään ymmärrystä oppilaan omaan rooliin oman kulttuurinsa välittäjän osana sukupolvien ketjun muodostamaan jatkumoa. Suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta ja monikulttuurisuuttakin tehdään oppilaille tutuksi. Vieraiden kulttuurien ja näiden kohtaamisiin liittyviä erityispiirteitä käsittelemällä edistetään vieraiden kulttuurien hyväksymistä, vieraiden kulttuurien kohtaamista, sekä toimimista vieraassa kulttuuriympäristössä ja monikulttuurisessa yhteisössä, sekä kehitetään valmiuksia eri kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansain-väliseen yhteistyöhön. Tällä pyritään edistämään myös ihmisoikeuksien kunnioitusta, joka luo pohjan ihmisryhmien välisen luottamukselle, keskinäiselle arvostukselle ja onnistuneelle yhteistyölle. Kansainvälisen vuorovaikutuksen edellytyksiä parannetaan huomioimalla myös tapakulttuurin merkitystä niin omassa, kuin vieraammissakin kulttuureissa. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa koulussa järjestyssääntöjen ja hyvien käytöstapojen noudattamista. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito –aihekokonaisuus tulee ekonomian opiskelussa esille mm. käsittelemällä mainontaa ja sitä kautta eri medioiden toimintaa ja vaikutusta. Näin kehitetään myös oppilaiden median käyttötaitoja, sekä kykyä eritellä sieltä saatua informaatiota ja viestinnän aikaansaamia tunteita. Monipuolisten opiskelumenetelmien, kuten esim. ryhmätyöskentelyn käytöllä edistetään oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Näin voidaan opiskelussa korostaa osallistuvaa,

vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää, sekä opettaa median ja viestinnän välineiden käyttöä tiedonhankinnassa, tiedonvälityksessä, sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilas pääsee siis harjoittelemaan mediataitojaan sekä viestien vastaanottajana, että niiden tuottajana, esim. esitelmää laatiessaan. Näin edistetään sitä, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään ja tunteitaan selkeästi, tarkoituksenmukaisesti, monipuolisesti ja vastuullisesti. Samalla edistetään myös oppilaiden kykyjä ja taitoja tulkita muiden viestintää. Ekonomiassa opiskeltavat aiheet sisältävät runsain mitoin vaihtoehtoja, joiden parissa oppilaat pystyvät kehittämään tiedonhallintataitojaan, sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankki-maansa tietoa. Viimeksi mainittua tarkoitusta palvelee jo sekin, että ekonomia jo oppiaineena sinällään pyrkii selventämään oppilaille sitä yhteiskuntaa ja maailmaa, jonka keskellä he itse elävät. Medioiden ja mainonnan, sekä sen erilaisien tehokeinojen esittelyn avulla voidaan kehittää oppilaiden kriittistä asennetta median ja mainonnan välittämiin sisältöihin, sekä auttaa heitä pohtimaan myös niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja. Tällä voidaan selventää oppilaiden kannalta median luoman kuvan suhdetta todellisuuteen.

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille luodaan ekonomian opiskelussa, kannustamalla omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, päämäärätietoisuuteen, yhteistyökykyisyyteen, sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen, mm. antamalla oppilaalle itselleen vastuuta oman opiskelunsa etenemisestä. Yritteliästä, aloitteellista, innovatiivista ja pitkäjänteistä asennetta tukemalla autetaan oppilaita arvioimaan omaa toimintaansa ja sen seurauksia, sekä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja elämässään. Yrittäjämäistä toimintatapaa ja yritteliäisyyteen kasvua tuetaan esim. tukemalla oppilaita mahdollisimman omatoimiseen työskentelyyn esim. esitelmiä laatiessa tai paikallisia yrittäjiä haastatellessaan. Ekonomian opiskelun kautta oppilaille tulevat tutuksi talouselämässä vaikuttavat erilaiset toimijat. Julkisen sektorin, elinkeinoelämän, ja työnjaon esittelyn kautta oppilas tutustuu sekä työelämän, että yritystoiminnan piirteisiin, ja sitä kautta ymmärtää näiden merkityksen sekä yksilölle, että yhteiskunnalle. Tässä yhteydessä on hyvä korostaa myös verkostoitumisen merkitystä tämän päivän taloudellisessa toiminnassa. Näin edesautetaan realistisen kuvan muodostumista oppilaalle hänen omista vaikutusmahdollisuuksista, sekä annettaan eväitä oman kriittisen mielipiteen muodostamiselle. Tällä oppilaita kannustetaan osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon tarkoituksenmukaisilla tavoilla, sekä ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa opiskeluryhmässä, omassa koulussa, Laihialla, Pohjanmaalla, Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa. Oppilaita kannustetaan myös oman toiminnan vaikuttavuuden arviointiin.

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

Ekonomian opiskelussa annetaan myös tietoa ympäristön tilasta, ympäristön suojelusta ja kestävästä kehityksestä. Tällä autetaan oppilaita ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyys ja sen yhteys ihmisen hyvinvoinnin edellytyksiin. Oppilaita kannustetaan näin havainnoimaan myös oman elinympäristönsä muutoksia, selvittämään niiden syitä, sekä toimimaan oman elinympäristönsä hyvinvoinnin hyväksi. Oppilaita ohjataan ympäristöteemoja käsiteltäessä arviomaan omaa erityisesti omaa kulutustaan ja arkikäytäntöjään niiden ympäristövaikutusten kannalta, sekä ylipäänsä kaupallisen toiminnan ja talouselämän roolia ympäristöongelmissa ja niiden hoitamisessa. Tämän tarkoituksena on auttaa oppilaita ymmärtämään, että hekin rakentavat sekä omaa, että muiden tulevaisuutta omilla valinnoillaan. Tämä on keino kasvattaa ympäristötietoisia ja kestävään elintapaan sitoutuneita yhteiskunnan jäseniä, jotka pyrkivät rakentamaan tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Auttamalla ymmärtämään hyvinvoinnin ekologisia, taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia uhkia Laihialla, Pohjanmaalla,

Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa voidaan lisätä oppilaiden motivaatioita ja valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta sekä paikallisella, että globaalilla tasolla. Tavoitteena on sekä yksilön, että yhteisön ja taloudellisten toimijoiden vastuun oivaltaminen. Oppilasta kannustetaan tämän erityisesti tämän vastuun kantamiseen omissa elämän valinnoissa. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuuden ulottuvuuksia ekonomian opiskelu auttaa ymmärtämään selventämällä oppilaille mm. oikeuslaitoksen roolia esim. kuluttajainsuojalainsäädännön ja kilpailurajoitusten osalta. Näin ekonomian opiskelu auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin myös omaa oikeudellista asemaansa, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Vastuulliseen käyttäytymiseen oppilaita ohjataan monipuolisten opiskelumenetelmien käytöllä, sekä kiinnittämällä huomioita fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön turvallisuuteen. Turvallisuutta pyritään konkreettisesti parantamaan myös kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä, missä yhteiskuntaopin opettaja voi toimia aloitteellisena osapuolena. Yhteiskunnallisten teemojen kautta huomiota kiinnitetään myös työturvallisuuteen ja ympäristöturvallisuuteen. Näillä keinoin pyritään edistämään myös väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamista ehkäisevästi.

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ekonomia tarjoaa oppilaille perustietoa teknologian eri osa-alueista ja niiden merkityksestä tämän päivän talouselämässä, arkielämässä ja tuotannossa. Teknologiaa käsitellään niin paikallisella tasolla, kuin globaalilla tasollakin. Ekonomian opiskelu tarjoaa oppilaille eväitä omien teknologiaa koskevien valintojen tekemiseen, sekä kannustaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraa-lisia, sekä tasa-arvoon ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Oppilaita pyritään siis ohjaaman tekno-logian vastuulliseen käyttämiseen ja ottamaan kantaa teknologiaan liittyviin valintoihin, sekä ymmärtämään jo tehtyjen teknologisten ratkaisujen merkitystä heidän omassa elämässään. Mahdollisuuksien ja olemassa olevien resurssien mukaan ekonomian opiskelussa hyödynnetään erilaisia välineitä kuten tietotekniikkaa, tutustuttaen oppilaita näiden välineiden, ohjelmien ja tietoverkkojen käyttöön.

2 vuosiviikkotunnin pitkävalinta 8. vuosiluokalle

TAVOITTEET

Oppilas Saa perustietoa talouteen ja yhteiskuntaan liittyvistä eri osa-alueista. Näitä ovat muun muassa: Oppii hankkimaan ja soveltamaan talouselämää koskevaa informaatiota, sekä suhtautumaan

siihen kriittisesti. Oppii tuntemaan yksityisen ja julkisen sektorin tarjoamia palveluita. Saa valmiuksia erilaisten työtehtävien ja toimenkuvien ymmärtämiseen ja sitä kautta työnteon ja

yritteliäisyyden arvostamiseen ja kunnioittamiseen. Oppilaita kannustetaan mahdollisuuksien mukaan yrittäjämäisten toimintatapojen

omaksumiseen ja yritteliäisyyteen. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edistää erityisesti aihekokonaisuuden aktiivinen kansalaisuus

ja yrittäjyys –toteutumista. Oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten ja rakenteiden, sekä talouselämän rakenteiden,

käytänteiden ja lainalaisuuksien vaikutuksia kansalaisten elämään. Oppii talouselämän vaikutuksista ihmisten elämään Laihialla, Pohjanmaalla, Suomessa, EU:ssa

ja koko maailmassa.

Tällä pyritään lisäämään oppilaiden kiinnostusta myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Oppii tarkastelemaan ja kehittämään omaa osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja talouselämän toimijana.

KESKEISET SISÄLLÖT

Oman talouden hoito, sekä rahan ja eri maksutapojen käyttö. Pankkitoiminta ja maksuliikenne. Sijoittaminen ja säästäminen. Tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Ulkomaankauppa, kansantalous ja globaalitalous. Erilaiset ostosympäristöt. Kuluttajansuoja. Ympäristötietous ja vastuullinen kuluttaminen, sekä kestävän kehityksen periaatteet. Postin ja teleoperaattoreiden tarjoamat palvelut. Oman kulttuurin ja identiteetin rakentuminen, sekä vieraiden kulttuurien kohtaaminen. Matkailun eri ulottuvuudet. Sosiaalivakuutukset ja yksityisvakuutukset. Perustietoa verotuksen eri muodoista, sekä verotuksen roolista julkisen sektorin

rahoituslähteenä.

2 vuosiviikkotunnin pitkävalinta 9. vuosiluokalle

TAVOITTEET Oppilas

Saa tietoa yrittäjyydestä ja yrittäjien elämästä, sekä koko maassa erityisesti Laihialla. Saa perustietoa yrityksen perustamisesta, yritysmuodoista ja rahoituksesta. Oppii ymmärtämään yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan ja yksilön kannalta. Yrittäjyyden merkitys sekä yrittäjän itsensä, että toisien työllistäjänä. Oppilaita kannustetaan mahdollisuuksien mukaan yrittäjämäisten toimintatapojen

omaksumiseen ja yritteliäisyyteen. Saa valmiuksia erilaisten työtehtävien ja toimenkuvien ymmärtämiseen ja sitä kautta työnteon ja yritteliäisyyden arvostamiseen ja kunnioittamiseen.

o Näiden tavoitteiden toteuttaminen edistää erityisesti aihekokonaisuuden aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys –toteutumista.

Oppii perustietoja markkinoinnista ja mainonnasta. Oppii ymmärtämään ja käyttämään mainoksissa käytettyä viestintää. Oppii ymmärtämään ja käyttämään mainonnassa käytettyjä erilaisia tehokeinoja. Oppii suhtautumaan mainontaan ja mediaan kriittisesti. Oppii perustietoja kirjanpidosta Ketkä ovat kirjanpitovelvollisia. Mikä on kirjanpidon tarkoitus ja hyöty. Yhdenkertainen ja kahdenkertainen kirjanpito. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käytännön läheisiä tehtäviä ja

esimerkkejä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan opettaa myös tilinpäätöksen tekemistä, sekä

tilintarkastukseen liittyviä asioita.

KESKEISET SISÄLLÖT Perustietoa yrityksen perustamisesta. Tietoa yritysmuodoista ja niiden eroista. Yrityksen rahoitus ja toiminta. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan ja yksilön kannalta. Yrittäjyyden merkitys sekä yrittäjän itsensä, että toisien työllistäjänä. Tutustuvat paikalliseen yrityselämään esim. vierailujen ja haastattelujen avulla Oppii perustietoja markkinoinnista ja mainonnasta. Mainoksissa käytetyn viestinnän muodot, tehokeinot ja tarkoitukset. Oppii myös käyttämään näitä muotoja, tehokeinoja tarkoituksenmukaisesti. Oppii suhtautumaan mainontaan ja mediaan kriittisesti. Perustiedot kirjanpidosta Ketkä ovat kirjanpitovelvollisia. Mikä on kirjanpidon tarkoitus ja hyöty. Yhdenkertainen ja kahdenkertainen kirjanpito. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käytännön läheisiä tehtäviä ja

esimerkkejä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan opettaa myös tilinpäätöksen tekemistä, sekä

tilintarkastukseen liittyviä asioita.

Ekonomian tiedon ymmärtäminen Oppilas

Ymmärtää talouteen liittyvää toimintaa. Ymmärtää oman talouden hoitamisen merkityksen. Ymmärtää että taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja Ymmärtää taloudellisen toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia, sekä niihin liittyviä eettisiä ja

ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Saa käsityksen talouselämästä ja siihen liittyvän tiedon luonteesta. Oppii hankkimaan ja soveltamaan talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti.

o Tätä voidaan toteuttaa esim. sellaisten tehtävien ja esimerkkien avulla, missä muodossa tai toisessa saatua informaatiota pitää tehtävässä soveltaa.

Oppii tuntemaan yksityisen ja julkisen sektorin elinkeinoelämään liittyvää toimintaa. o Tässä voidaan käyttää esimerkkejä erityisesti paikallistasolta.

Saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen Oppii yrittäjyyden ja yritystoiminnan perusteet, sekä ymmärtää yrittäjyyden merkityksen

yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä o Näiden tavoitteiden toteuttaminen edistää erityisesti aihekokonaisuuden aktiivinen

kansalaisuus ja yrittäjyys –toteutumista. Oppii ymmärtämään talouteen liittyvien päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään

o Tätä voidaan toteuttaa sekä paikallistason, että valtakunnallisen ja jopa EU:n ja globaalin tason esimerkkien kautta.

Kiinnostuu talouselämästä ja omasta taloudesta huolehtimisesta. Oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena

toimijana o Myös näissä tavoitteissa ilmenevät aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -

aihekokonaisuuden tavoitteet.

Arviointi Ekonomian opiskelussa suoritetaan numeroarvionti, asteikolla 5─10. Arvosana tulee näkyville oppilaan päättötodistukseen. Sekä kahdeksannen, että yhdeksännen vuosiluokan opintokokonaisuudet arvioidaan erillisinä

kokonaisuuksina. Arvosanan saa kahdeksannen tai yhdeksännen vuosiluokan opintokokonaisuudesta, tai

molemmista. Arvioinnin kriteereinä toimivat, sekä oppiaineen sisällöt ja keskeiset tavoitteet. Oppilaan

arvosana määräytyy sen mukaan, missä määrin hän on omaksunut näitä sisältöjä ja tavoitteita.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 8. vuosiluokan opintokokonaisuus Taloutta koskevan perustiedon omaksuminen Oppilas

tuntee ja omaan talouteen ja sen hoitamiseen liittyvät keskeiset piirteet o tuntee pankkien toiminnan ja kaupankäynnin periaatteet o tuntee erilaiset maksutavat o tuntee posti- ja puhelinliikenteen käytön ja toimintaperiaatteet o ymmärtää erilaisten kulttuurien ja niiden ominaispiirteiden olemassaolon o tuntee perusasiat matkailualalta o tuntee sekä sosiaali- että yksityisvakuutuksien toimintaperiaatteen o tuntee verotuksen peruspiirteet ja tarkoituksen

pystyy esittämään ja perustelemaan käsityksiään talouteen liittyvistä ja yhteiskunnallisista asioista

osaa vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.

Taloutta koskevan tiedon ymmärtäminen Oppilas

ymmärtää omasta taloudesta huolehtimisen tärkeyden ymmärtää taloudellisen toiminnan merkityksen koko yhteiskunnalle ymmärtää, että yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa erilaisia

vaihtoehtoja ymmärtää taloutta koskevien valintojen olevan myös eettisiä ja ympäristöä koskevia valintoja. Ymmärtää ja hyväksyy erilaisten kulttuurien olemassaolon oikeutuksen. 9. vuosiluokan opintokokonaisuus

Yrityksiä, markkinointi ja kirjanpitoa koskevan perustiedon omaksuminen Oppilas

tuntee eri yritysmuodot ja niiden ominaispiirteet tuntee markkinoinnin eri osa-alueita ja vaikutuskeinoja tuntee paikallista yrityselämää tuntee kirjanpidon peruskäsitteet

Taloutta koskevan tiedon ymmärtäminen Oppilas

ymmärtää yritysten monimuotoisuuden ymmärtää yritystoiminnan merkityksen yksilölle, paikallisyhteisölle, koko suomalaiselle

yhteiskunnalle, EU:lle ja koko maailmalle. ymmärtää markkinoinnin ja mainonnan merkityksen

o ymmärtää mainonnassa käytettävät tehokeinot o osaa suunnitella mainontaa o osaa suhtautua mainontaan kriittisesti

ymmärtää kirjanpidon tarkoituksen hallitsee sekä yhdenkertaisen, että kahdenkertaisen kirjanpidon perusasiat ENGLANTI 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 9. vuosiluokalle. Englannin kertauskurssi Englannin tukikurssi niille, jotka haluavat parantaa kielitaitoaan. Kerrataan perusrakenteita. Englannin lisäkurssi Englannin lisäkurssi kielestä kiinnostuneille. Luetaan tekstejä, kirjoitetaan omia juttuja, kuunnellaan ja puhutaan englantia. HISTORIA 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinta 8. vuosiluokalle Historiaa verkossa Kurssilla perehdytään mm. internetin tarjoamiin mahdollisuuksiin historian tutkimisessa ja opiskellaan tiedon ja materiaalin etsimistä, valikoimista sekä arvioimista. Tällä kurssilla opiskellaan nimenomaan historian tutkimista omakohtaisesti erilaisten lähteiden avulla. Tärkeää on myös oppia suhtautumaan kriittisesti saatavilla olevaan tietoon. Kurssilla aikaansaadut oppilastyöt tulevat myös kaikkien nähtäville, sillä ne julkaistaan internetissä Laihian keskuskoulun historia-aiheisilla sivuilla.

KUVATAIDE 0,5 vuosiviikkotunnin minivalinnat 7. vuosiluokalle Seinämaalauksen työpaja Tutustumme kurssilla sekä suomalaisiin että ulkomaalaisiin seinämaalauksiin. Emme unohda tarkastelussa myöskään nuorisokulttuuriin kuuluvia grafitteja ja niiden herättämää keskustelua. Suunnittelemme ja toteutamme pienissä työryhmissä kurssilla omia seinämaalauksiamme, jotka ripustetaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi koulun ruokalaan tai muihin tiloihin tuomaan iloa ja virkistystä koko kouluyhteisölle. 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 8. vuosiluokalle Luova kuvallisen itseilmaisun työpaja Kurssi antaa sinulle loistavat mahdollisuudet kehittää itseäsi ja taitojasi kuvallisessa ilmaisussa. Monipuolistamme sinun taitojasi piirtää ja maalata perustekniikoilla mutta opit myös uutta. Voimme esimerkiksi keskittyä oljyvärimaalaukseen tai taidegrafiikan perusteisiin. Kurssin painopiste voi olla myös savityöskentelyssä. Valitsemme siis yhdessä kurssin sisällön ja työskentelemme laajasti sen perusteella. Sinulla on nyt hieno tilaisuus vaikuttaa kurssin sisältöön. Valokuva, video ja sarjakuva taiteena Opit käyttämään monipuolisesti sekä perinteistä järjestelmäkameraa että nykyaikaista digikameraa valokuvauksessa. Voimme myös kehittää ottamamme mustavalkokuvat koulun pimiössä itse. Videokameran käyttö tulee sinulle tutuksi kun toteutamme erilaisia videokuvausharjoituksia ja pienimuotoisen videoelokuvan. Taitosi sarjakuvapiirtäjänä kehittyvät ja monipuolistuvat. 2 vuosiviikkotunnin keskipitkät valinnat 8. vuosiluokalle Havainnosta kuvaksi Opit ilmaisemaan itseäsi monipuolisesti kuvallisin keinoin. Piirtäminen ja maalaaminen eri välineillä tulevat tutuiksi. Opit uusia tekniikoita kuvien tekemiseen kuten mustekynän käyttö, musteella maalaaminen, piirustusliidulla ja peitevärillä työskenteleminen. Kurssille voidaan valita yhdessä jokin kattava teema esimerkiksi myytit, värit, rakkaus, ihmiset, eläimet johon tutustutaan perusteellisesti. Tilan kuvaamisen arvoitus Opit kuvaamaan esineitä ja asioita kolmiulotteisesti sekä piirtäen ja maalaten että myös muotoilun ja rakentelun kautta. Harjoitustöissä tutustut perspektiivin käyttöön tilavaikutelman synnyttämiseksi paperille tai maalausalustalle. Muotoilussa opit toteuttamaan muun muassa pienoisveistoksia savesta ja rakentelussa opit yhdistelemään luovasti erilaisia materiaaleja. 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinta 9. vuosiluokalle Minä, media ja kuvien viestit Opit ymmärtämään kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa ja arvioimaan median luomaa kuvaa maailmasta. Kurssilla kerrataan sarjakuvailmaisun, valokuvauksen ja videokuvauksen perustiedot, joita pääset soveltamaan muun muassa pienoiselokuvan toteuttamisessa. Animaatioiden tekeminen on myös mahdollista tällä kurssilla. Opit käyttämään tarkoituksenmukaisesti valokuva-, digi- ja videokameraa dokumentoinnin ja oman ilmaisusi välineenä.

Taidemaalauksen työpaja Tällä kurssilla toimit kuin oikea taiteilija, sillä käytössäsi on taiteilijalaatuiset materiaalit niin piirtämisessä kuin maalaamisessakin. Keskitymme erityisesti akvarelli-, liitu- ja öljyväri-tekniikoihin. Opit tekemään erilaisille maalausalustoille oikeat pohjustustoimenpiteet ja saat paljon vinkkejä kuva-aiheidesi toteuttamiseen eri menetelmin. Tutustumme myös taiteilijoiden erilaisiin tapoihin ilmaista itseään maalaamalla. 2 vuosiviikkotunnin keskipitkät valinnat 9. vuosiluokalle Taide tutuksi Tutustut oman työskentelyn (piirustus, maalaus, taidegrafiikka jne.) kautta taidehistorian ja nykytaiteen erilaisiin tyylisuuntiin ja kuva-aarteisiin. Opit ymmärtämään taidehistorian ja nykytaiteen välistä monipuolista vuorovaikutusta sekä hyödyntämään taidehistorian laajaa materiaalia omassa työskentelyssäsi. Tutustumme mahdollisuuksien mukaan taidenäyttelyihin ja –museoihin. Kuvataide omaksi ilmaisukanavaksi Tavoitteenamme on löytää jokaiselle omat vahvat alueet taiteen tekemisessä ja kuvallisessa ilmaisussa. Omat mielikuvasi, tunteesi ja ajatuksesi ovat keskeisiä lähtökohtia harjoitustöiden ideoinnissa. Harjoitustöiden koko suurenee ja toteutustavat monipuolistuvat. Opit työskentelemään pitkäjänteisesti ja –kestoisesti kuvallisen projektisi kanssa. LIIKUNTA 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 8. vuosiluokalle Mailapelit Mailalla taitavaksi pingiksestä golfiin mahdollisuuksien mukaan. 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 9. vuosiluokalle Mailapelit Mailapelitaitojen kehittäminen, syventäminen ja monipuolistaminen ryhmän valinnan mukaan. MATEMATIIKKA 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinta 8. vuosiluokalle Matematiikan lisäkurssi 1 Lasketaan syventäviä ja laajentavia tehtäviä. 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 9. vuosiluokalle Matematiikan tukikurssi Kerrataan aiemmin opittua matematiikan perusainesta sekä vahvistetaan uutta oppiainesta. Matematiikan lisäkurssi 2 Kurssi sisältää syventäviä tehtäviä lukioon aikoville.

RANSKA Oppisisällöt on kuvattu luvussa 6.3. RUOTSI 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 9. vuosiluokalle. Ponnahduslauta lukioon Kurssin tavoitteena on antaa oppilaalle lisävalmiuksia ruotsin kielen opiskeluun lukiossa kertaamalla ja laajentamalla sanastoa ja rakenteita. Mukana on myös uusia rakenteita. Kurssia suositellaan lukioon aikoville. Ruotsin kielen kertauskurssi Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kerrata pakollisilla kursseilla opittuja perusasioita. Sanastoa kerrataan helpohkojen tekstien avulla ja käydään läpi peruskielioppiasioita. SAKSA Oppisisällöt on kuvattu luvussa 6.3. TIETOTEKNIIKKA 7. lk 0,5 vuosiviikkotuntia Kokonaisuuden tavoitteena on tutustuttaa oppilaat koulumme tietokoneiseen ja sen oheislaitteisiin sekä antaa käsitys siitä mihin mikrotietokonetta voidaan käyttää. Lisäksi tutustutaan keskeisimpiin mikrotietokoneen sovellusohjelmiin. Oppilaiden kanssa käydään läpi myös vastuullista tapakulttuuria, kun liikutaan verkossa ja käytetään sähköisiä viestimiä. 8. lk ja 9. lk 2 vuosiviikkotuntia Tietotekniikka on ns. pitkävalinta: 8. lk valitaan 2h jatkuen 9. luokalla myös kahtena tuntina numeroarvostelu Tietotekniikan kurssit on laadittu siten, että ne vastaavat tietokoneen A-ajokorttivaatimuksia ja oppilaat voivat halutessaan suorittaa ajokorttitutkinnon 1. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET -osassa käsitellään tietotekniikan historiaa, peruskäsitteet ja tietotekniikan vaikutukset ja sen avulla saavutettavat mahdollisuudet. Myös mikrotietokoneen rakenne ja toimintaperiaate selvitetään käyttäjän näkökulmasta tarkasteltuna. 2. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ-osassa opitaan Windows XP-käyttöjärjestelmän hyödylliset toiminnot, tiedostojen ja kansioiden käsittely sekä ylläpito ja tietoturvatoimet. 3. TEKSTINKÄSITTELY-osassa käsitellään Word-ohjelman ja tekstinkäsittelyn perusteet. 4. TAULUKKOLASKENTA-osassa opitaan tuottamaan selkeitä ja havainnollisia laskentataulukoita. Peruslaskutoimitusten, funktioiden ja erilaisten tilastojen käsittely ja ylläpito sekä havainnollisten diagrammien laatiminen kuuluvat tässä osassa opittaviin asioihin.

5. TIETOKANNAT EXCEL-OHJELMASSA johdattaa oppilasta hyödyntämään Excel-ohjelmaa tietokantasovelluksissa. Tietojen lajittelut, suodatukset ja haku ovat tämän osion keskeisiä asioita. 6. ESITYSGRAFIIKKA-osassa opitaan PowerPoint-ohjelman hyödylliset perustoiminnot ja esityksen suunnittelu ja kokoaminen. 7. INTERNET JA SÄHKÖPOSTI -osassa tutustutaan Internetin hyötykäyttöön ja opitaan sähköisen asioinnin perusteet. Lisäksi selvitetään sähköpostin oikeaoppinen käyttö ja erilaisten liitetiedostojen käsittely. Tavoitteena on ohjata oppilasta turvalliseen ja hyödylliseen tietoverkkojen käyttöön. USKONTO 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinta 8. vuosiluokalle Uskonnot tutuiksi Tällä kurssilla laajennetaan eri maailmanuskontojen (esim. islam, hindulaisuus, buddhalaisuus jne.) tuntemusta. Tutustutaan eri uskontojen oppeihin ja tapoihin. Opitaan ymmärtämään eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Erilaisten kulttuurien tuntemus kasvaa. 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinta 9. vuosiluokalle Etiikka Mitä Biblia opettaa seksistä, seurustelusta, avioliitosta , alkoholista, valehtelusta, näpistämisestä jne. Mikä on oikein ja mikä on väärin? Tällaisiin jokaista elämässä vastaantuleviin kysymyksiin etsimme vastauksia tällä etiikan kurssilla. YHTEISKUNTAOPPI 1 vuosiviikotunnin lyhytvalinta 9. vuosiluokalle Rikos ja rangaistus – Oikeustietoa peruskoululaisille Kurssilla tutustutaan erityisesti nuorten oikeudelliseen asemaan. Kurssilla perehdytään myös poliisin ja tuomioistuinten työhön. Oikeustietoa tehdään tutuksi mm. vierailujen ja mahdollisimman lähellä oppilasta itseään olevien käytännön esimerkkien kautta. Kurssilla päästään siis seuraamaan myös supisuomalaista oikeudenkäyntiä, joka taitaa poiketa jonkin verran amerikkalaisista oikeussalidraamoista. ÄIDINKIELI 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 8. vuosiluokalle Kirjallisuuskurssi Kurssilla käsitellään eri tavoin pääasiassa uutta nuorisokirjallisuutta. Luettavat tekstit valitaan oppilaiden toiveiden mukaan, esim. fantasiaa, scifiä, elämänkertoja tai nuorten ongelmia käsitteleviä kirjoja. Ilmaisutaidon kurssi Ilmaisutaidon kurssi n tavoitteena on rohkaista oppilaita itseilmaisuun. Kurssi on takoitettu sekä ilmaisemisesta ja esiintymisestä kiinnostuneille että sellaisille oppilaille, jotka kaipaavat rohkeutta

omaan esiintymiseensä. Tavoitteena on saavuttaa luonteva esiintyminen tutussa ryhmässä ja saada myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta. 1 vuosiviikkotunnin lyhytvalinnat 9. vuosiluokalle Kieliopin kertauskurssi lukioon aikoville Tempuksetko hukassa? Kurssilla vahvistetaan kielen rakenteen tuntemusta, joka on pohja lukion äidinkielen sekä vieraiden kielten opiskelulle. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen kurssi Haluatko sinä kirjoittaa novelleja tai runoja? Kirjoitamme kurssilla erilaisia tekstejä tarkoituksena tuottaa julkaisu. Perehdymme monenlaiseen kirjallisuuteen, että saamme virikkeitä omaan kirjoittamiseemme. Tutustumme tekstin rakenteeseen, kirjallisuuden symboleihin ja unien maailmaan. 7.18 OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tarjota oppilaalle oppimisen ja opiskelun sekä oman elämän ja uran suunnittelun ohjausta koko opintopolun ajan. Oppilaanohjauksen avulla pyritään tukemaan oppilaan psykososiaalista kasvua ja kehitystä, edistämään hänen opiskeluvalmiuksiaan ja kehit-tämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tapahtuu yhteistyössä oppilaanohjaajan, opettajien, huoltajien ja kaikkien oppilaan hyvinvointia edistävien koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaanohjauksessa noudatetaan yksilön itse-määräämisoikeutta ja tietoa eri valintamahdollisuuksista annetaan tasapuolisesti oppilaan tavoitteet huomioiden. Peruskoulun vuosiluokilla 1-6 oppilaanohjauksen päävastuu on luokan-opettajalla ja vuosiluokilla 7-9 koulun oppilaanohjaajilla, mutta ohjaus kuuluu kaikkien opettajien tehtäviin. Erityisen tärkeää on huolehtia oppilaan turvallisesta siirtymisestä oppi-laitoksesta toiseen ns. nivelvaiheissa, jolloin yhteistyötä on tehtävä lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välillä. OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEET Oppilas - oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen - oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja - oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan, opiskelutaitojaan, päätöksentekotaitojaan ja oman

toiminnan arviointitaitojaan - oppii tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan ja etsimään apua ongelmatilanteissa - oppii tunnistamaan erilaiset oppimistyylit - saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen aikana ja perusopetuksen

päättövaiheessa - oppii hankkimaan tietoja ja taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen apuna myös tieto- ja viestintäteknologiaa

- pystyy toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan - saa tukea ja ohjausta sekä ammatillisessa suuntautumisessa että sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa

- oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä - kasvaa monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen

VUOSILUOKAT 1 – 2 Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä, tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä näin osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Oppilasta ohjataan vastuulliseen koulutyöhön ja tehtävien tekemiseen. Oppilaanohjaus toteutetaan 1–2 vuosiluokkien aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilas saa tarvittaessa myös henkilökohtaista ohjausta eri asioissa. VUOSILUOKAT 3 – 6 Oppilaanohjauksen tavoitteena on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta ohjataan kehittämään tiedonhankinnan taitoja ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Lisäksi oppilasta ohjataan hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Myös vuosiluokkien 3-6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Henkilökohtainen ohjaus on ohjaustoimintaa myös vuosiluokilla 3–6. Oppilaanohjaus toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääsääntöisesti eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä, mutta siihen voidaan varata myös oppitunteja, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. VUOSILUOKAT 7 - 9 Perusopetuksen 7. – 9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu:

- luokkamuotoisesta ohjauksesta - yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta - sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta - työelämään tutustumisesta

Yläkoulun oppilaanohjaaja on mukana yhteistyössä tukemassa oppilaan luontevaa siirtymistä opiskelun nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opintovalinnoissa koko kouluyhteisön voimin. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös kotien kanssa. Oppilaat ja heidän vanhempansa tutustutetaan toisen asteen jatkokoulutusmahdollisuuksiin esimerkiksi järjestämällä oppilaille tutustumiskäyntejä ja vierailuja sekä tiedottamalla 2. asteen oppilaitosten vanhempain-illoista. Samoin oppilaat tutustutetaan työvoimahallinnon tarjoamiin ohjaus-, työvoima- ja tieto-palveluihin. Yhteishaun järjestäminen on pääasiassa oppilaanohjaajan vastuulla. Hän tiedottaa aikatauluista, oppilaaksi ottamisen perusteista ja käytännönjärjestelyistä niin oppilaille kuin heidän huoltajilleenkin. Ajanmukaista tiedotus- ja koulutusmateriaalia on oltava kaikkien oppilaiden saatavilla. Oppilaalla on oltava mahdollisuus keskustella valinnoistaan ja suunnitelmistaan henkilökohtaisen ohjauksen muodossa ennen yhteishakua ja tarvittaessa myös tulosten julkistamisen jälkeen ns. jälkiohjauksessa. Oppilaan ohjauksessa ja valintojen tukemisessa noudatetaan eettisiä ja yksilöä kunnioittavia periaatteita. Yhteishaun jälkeen oppilaanohjaajan tehtävänä on oppilaiden sijoittumisen seuranta ja ohjauksen arviointi. Oppilaan turvallista siirtymistä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pyritään tukemaan aktiivisessa yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen kanssa. Huomio kiinnitetään etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden siirtymävaiheeseen, jota pyritään helpottamaan tiiviillä yhteistyöllä vastaanottavan oppilaitoksen kanssa.

LUOKKAMUOTOISEN OHJAUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN: Vuosi-luokka

Sisällöt:

1-6 Toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä Opiskelu- ja tiedonhankintataidot, projektityöskentely, arviointi ja itsearviointi Valinnoista tiedottaminen Yläkoulu tutuksi Tutustuminen ammatteihin ja työelämään

7 Koulu tutuksi; kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, työskentely aineopettajajärjestelmässä, opintojen eteneminen, itseohjautuvuus, oma vastuu ja oppilaan arviointi

Opiskelu- ja tiedonhankintataidot ja niiden kehittäminen Itsetuntemus Valinnaisuus Työelämätietous Tulevaisuudensuunnittelu

8 Opiskelu- ja tiedonhankintataitojen kehittäminen Valinnaisuus Suomen koulutusjärjestelmä Työelämätietous, elinkeinorakenne, työelämään tutustuminen Työ- ja koulutusalat Tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot

9 Työ- ja koulutusalat Työelämään tutustuminen Tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot Opiskelu ja työskentely ulkomailla Ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tiedonhankinnassa Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen Hakeutuminen jatko-opintoihin: yhteishaku

Luokkamuotoisten tuntien sijoittuminen lukuvuoden eri jaksoille ja vuosiluokille 7-9 Luokkamuotoisten oppilaanohjaustuntien tarkoituksenmukainen sijoittaminen eri jaksoihin ja oppilaan lukujärjestykseen on ohjauksen onnistumisen kannalta tärkeää. Tunnit on hyvä sijoittaa eri jaksoihin niin, että ne tukevat ajankohtaisia aiheita ja työsuunnitelman mukaisia tapahtumia (esim. työelämään tutustuminen, valinnaisaineiden valinta, yhteishaun aikataulu jne.) Luokkatuntien sijoituksesta sovitaan lukuvuoden suunnittelun yhteydessä. Henkilökohtainen ohjaus Henkilökohtaista ohjausta pyritään antamaan aina, kun oppilaalla on siihen tarvetta. Ohjausta voivat antaa kaikki koulun aikuiset; luokanvalvoja, rehtori, oppilaanohjaaja, psykologi, erityisopettaja ja aineopettajat. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan urasuunnitteluun, jatko-opiskelu- ja ammatinvalintaan sekä elämäntilanteeseensa liittyvissä kysymyksissä. Henkilökohtaisessa ohjaustilanteessa keskitytään jokaisen oppilaan yksilöllisiin tavoitteisiin ja pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin.

Pienryhmäohjaus Pienryhmäohjauksessa voidaan käsitellä kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan henkilökohtaisia, mutta kuitenkin muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Työelämään tutustuminen Oppilaanohjauksen tavoitteena on tarjota oppilaalle aitoja työelämäyhteyksiä esimerkiksi tutustumisten ja vierailujen kautta korostaen oppilaan roolia tiedon ja kokemusten hankkijana. Yhtenä työelämään tutustumisen painopistealueena on yrittäjyys. Työelämään tutustuminen (TET) kuuluu erityisen tärkeänä osana työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun väliseen yhteistyöhön. TET-jakson käytännönjärjestelyjen päävastuu on koulun oppilaanohjaajalla, mutta jakson aikana kaikilla opettajilla on velvollisuus osallistua tutustumisen seurantaan ja ohjaukseen oppilaiden työpaikoilla. Työelämään tutustumista pyritään kehittämään ajan haasteita vastaavaksi ja TET-jaksojen ajankohdat sovitaan työsuunnitelman yhteydessä. Työelämään tutustuminen voidaan toteuttaa esim. seuraavasti: 7-luokat: 1 päivä ns. yhteisö -TET. Tapahtuu esim. kunnan ja seurakunnan eri toimialoilla ja työpisteissä. 8-luokat: 1 päivä koulussa esim. koulun ruokalaan, siivoukseen tai vahtimestarin työhön tutustuen ja 1 viikko työpaikoilla. 9-luokat: 1 viikko työpaikoilla. AIHEKOKONAISUUDET OPPILAANOHJAUKSESSA 1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Oppilaanohjauksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ihmisenä. Se näkyy terveen itsetunnon kehittämisenä ja tukemisena sekä pyrkimyksenä kasvattaa oppilaasta toiset ihmiset hyväksyvä, yhteistyökykyinen ja vastuuntuntoinen ihminen. Oppilasta autetaan tunnistamaan oma oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan ja –valmiuksiaan. Yhtenä oppilaanohjauksen tehtävä on omalta osaltaan herättää oppilaassa halu oppia ja kehittää itseään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Tähän pyritään myös korostamalla hyvien ja terveellisten elämäntapojen merkitystä ihmisen tulevaisuuden ja elämänhallinnan kannalta. ”Mens sana in corpore sano.” (”Terve sielu terveessä ruumiissa.”) Oppilaanohjauksessa ihmisenä kasvamiseen perehdytään seuraavien aiheiden avulla: * kouluyhteisössä toimiminen * hyvät harrastukset * luokkahenki * säännölliset elämäntavat * työrauha * hyvä opiskeluympäristö * itsenäistyminen * nuoruusikä * itsetunto * ryhmän jäsenenä toimiminen * vastuun ottaminen * oppimistyylit ja – taidot sekä niiden kehittäminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Oppilaanohjauksessa aihealue kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys näkyvät parhaiten kansainvälisten yhteyksien lisääntymisenä niin koulutuksen kuin työelämän alueilla. Oppilas voi esim. saada luokkatoverikseen vieraan maan kansalaisen tai hän voi itse lähteä jossain vaiheessa koulutustaan ulkomaille suorittamaan esim. työssäoppimisjaksoja tai hän voi viettää lukuvuoden vaihto-oppilaana missä päin maapalloa tahansa. Näihin tilanteisiin pyritään oppilasta valmentamaan resurssien puitteissa esim. seuraavien teemojen avulla:

* yritysvierailut * vapaa-aika ja nuorisotoimi * kummiyritystoiminta * peruskoulusta eteenpäin * opiskelijavaihto * työskentely ulkomailla 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Oppilaanohjauksessa voidaan käyttää erilaisia viestintävälineitä sekä median tarjoamia mahdollisuuksia. Oppilasta autetaan kehittämään tiedonhankintataitojaan sekä valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa. Parhaiten oppilaanohjaukseen soveltuu Internetin välityksellä avautuvat tietolähteet, joita voidaan hyödyntää ammatin ja uran suunnittelussa sekä tehtäessä koulutusvalintoja. Myös työelämäyhteyksien ylläpidossa (esim. TET) voi oppilas käyttää tietoverkkoja. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Oppilaan kehittymistä oma-aloitteiseksi ja yrittäjämäisiä toimintatapoja harjoittelevaksi ihmiseksi pyritään vahvistamaan työelämään tutustumisen avulla. Oppilasta kannustetaan hankkimaan TET -paikkansa itsenäisesti työelämän pelisääntöjä noudattaen. Näin hän saa hyödyllistä kokemusta työnhausta tulevaisuutta varten. Oppilas oppii myös tuntemaan ja ymmärtämään työelämää sekä yritystoimintaa TET –jaksoilla. Oppilaanohjauksessa hän saa perustietoja yrittäjyydestä ammattina. Yrittäjyyteen tutustutaan myös kummiyritystoimintaan kuuluvien yritysvierailujen ja muun mahdollisen yritysyhteistyön avulla. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Oppilasta pyritään ohjaamaan ymmärtämään ja arvioimaan henkilökohtaisten valintojen merkitys oman hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Tämä tulee esille jokapäiväisissä käytänteissä, mutta myös erityisesti henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat oppilaan omaan tulevaisuuteen (esim. ainevalinnat). Oppilasta ohjataan kantamaan vastuuta myös toisista ihmisistä (esim. kiusaamisen ennalta ehkäisy) ja omalta osaltaan pitämään huolta yhteisön hyvinvoinnista. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Oppilaanohjauksessa korostetaan turvallisen oppimisympäristön merkitystä koulumenestyksen peruselementtinä. Turvallisuutta pyritään edistämään ennakoimalla esim. mahdolliset kiusaamistilanteet, keskustelemalla niihin liittyvistä ilmiöistä ja korostamalla jokaisen oppilaan oman toiminnan merkitystä ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä toisten huomioimista. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia käytetään hyödyksi tiedon hankinnassa (mm. tietoverkkojen käyttö). Oppilaanohjauksessa tutustutaan myös teknologiateollisuuden eri aloihin, ammatteihin, tutkintoihin ja alan oppilaitosten koulutustarjontaan. 8. luku Oppilaan arviointi

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.

8.1 Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

ARVIOINNIN PERIAATTEET Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arvioinnin perusteista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille esim. vanhempainillassa tai lukuvuositiedotteessa Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Laihian kunnan perusopetuksessa oppilaat arvioidaan sanallisesti ensimmäisestä vuosiluokasta alkaen aina kolmannen vuosiluokan välitodistukseen asti. Tämän jälkeen oppilaat arvioidaan numeroin 5─10. Numero 4 merkitsee sitä, ettei oppilas ole hyväksytysti suorittanut ko. oppiaineen opintoja. Myös käyttäytymistä arvostellaan numeroin 4─10. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimis-prosessia. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.

Oppilaan kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle valitsemat valinnaisaineet arvostellaan siten, että yhden vuosiviikkotunnin kokonaisuuksista oppilas saa suoritusmerkinnän. Mikäli oppilas ei suorita hyväksytysti valitsemansa valinnaisaineen opintoja, hän ei saa todistukseen merkintää hyväksytystä suorittamisesta. Tämän merkinnän puuttuminen voi toimia perusteena oppilaan luokkallejättämiselle. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisista oppilas saa numerollisen arvostelun. Oppilas arvostellaan numeroin 5─10. Kunkin valinnaisaineen opetussuunnitelman kohdalla on tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi kerrottu hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle 8. Oppilaan saama arvosana 4 tarkoittaa sitä, ettei oppilas ole hyväksytysti suorittanut valinnaisaineen opintoja. Tällöin se saattaa olla peruste oppilaan luokalle jättämiselle. Luokallejättämisestä päätöksen tekee opettajakunta yhdessä rehtorin kanssa.

Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Välitodistuksen ja lukukausitodistuksen saamisen esteenä voivat olla suorittamattomat tehtävät tai velvoitteet. Tällaisia voivat olla esim. rangaistukseksi annetut ja vielä suorittamatta olevat jälki-istunnot. Tällöin oppilas saa todistuksen vasta velvoitteet ja tehtävät suoritettuaan.

OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN

Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet.

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuun-nitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Tämän arvioinnin tekevät ko. aineen opettaja yhdessä rehtorin kanssa. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Hyväksyttävien tietojen ja taitojen osoittamisen ajankohdan päättää kyseisen aineen opettaja yhdessä rehtorin kanssa.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Kyseistä oppilasta opettavat opettajat tekevät tämän ehdollisen päätöksen yhdessä rehtorin kanssa lukuvuoden aikana. Oppilas voidaan jättää opettajakunnan ja rehtorin päätöksellä luokalle, mikäli hän ei onnistu lukuvuoden päätyttyä ilmoitettuna ajankohtana antamaan erillisessä kokeessa riittäviä näyttöjä osaamisestaan.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetus-suunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonai-suuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1−4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnon-tieto. Vuosiluokilla 5−6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7−9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä arvioidaan erikseen vain sanal-lisessa arvioinnissa. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen numeroarvostelun kriteerit ovat seuraavat:

Koulutyöhön suhtautuminen ja rehellisyys Toisten huomioon ottaminen Arvosana 10─9

- Oppilas asennoituu myönteisesti tehtäviinsä ja pyrkii oma-aloitteisesti koulutyön tavoitteisiin.

- On rehellinen sanoissaan ja teoissaan. - Ei ole tahallisesti tai syytä ilmoittamatta

poissa koulusta ja huolehtii poissaoloselvitykset ajallaan.

- Pitää hyvää huolta opiskeluvälineistä. - Käyttäytyy koulun järjestyssääntöjen ja

ohjeiden mukaan. - Ei ole saanut rangaistuksia.

- On kohtelias, huomaavainen ja avulian

tovereitaan, opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa kohtaan.

- Vaikuttaa myönteisellä käyttäytymisellään myös luokan yhteishenkeen.

Arvosana 8 - On myönteinen koulutyölle, mutta voi

joskus häiritä käyttäytymisellään tai levottomuudellaan.

- On huomautuksin ojennettavissa. - Ei tahallaan turmele koulun omaisuutta. - Myöhästyy joskus.

- Käyttäytyy tovereita, opettajia ja muuta

henkilökuntaa kohtaan pääosin kohteliaasti ja asiallisesti.

Arvosana 7 - On melko myönteinen koulutyölle, mutta

ei aina jaksa osallistua työskentelyyn. - Myöhästelee, on luvatta poissa koulusta tai

- Haittaa häiritsevällä käyttäytymisellään

muiden keskittymistä ja työskentelyä. - Myötäilee kiusaajia.

tekee vilppiä. - Suhtautuu välinpitämättömästi koulun

sääntöihin ja toisen omaisuuteen.

Arvosana 6 - Asennoituu kielteisesti koulutyöhön. - Myöhästelee jatkuvasti. - Käy epäsäännöllisesti koulua. - Rikkoo koulun sääntöjä ja omaisuutta. - Tupakoi koulun alueella tai koulupäivän

aikana.

- Käyttäytyy usein häiritsevästi. - Käyttää sopimatonta kieltä. - Kiusaa toisia.

Arvosana 5 - Toimii koulun tavoitteiden vastaisesti. - Syyllistyy varasteluun tai muuhun

rangaistavaan tekoon. - Tekee ilkivaltaa koulussa tai

kouluympäristössä.

- Käyttäytyy muita kohtaa törkeästi

esimerkiksi kiusaten, kiristäen tai nimitellen.

Arvosana 4 - Hylätyn arvosanan saava oppilas on

eritystoimenpiteiden tarpeessa.

OPPILAAN ITSEARVIOINTI

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edisty-mistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI

Erityisopetusta saavan oppilaan arviointi on jatkuvaa ja kannustavaa. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppimisvaikeudet, työskentely, edistyminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoit-tamaan osaamisensa kaikilla vuosiluokilla. Jos oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, oppilas arvioidaan yleisen tai yksilöllisen oppimäärän mukaan, siten kun oppilaan HOJKS:iin on kirjattu. HOJKS:in toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti ns. nivelvaiheissa eli esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai hänelle tehtyyn HOJKS:iin. Samoin oppilaiden, joiden opetus on järjestetty toiminta-aloittain, edistymistä arvioidaan toiminta-alueittain. Arvioitavia

toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arviointi perustuu oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppilaalle. Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilasta arvioidaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviointia kaikilla luokka-asteilla.

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuutta-jaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. 8.2 Päättöarviointi

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

ARVIOINNIN PERIAATTEET Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perus-opetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perus-opetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

8.3 Todistukset

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä. Oppilas ei saa todistusta siinä tapauksessa, että hänellä on opiskeluun liittyviä velvoitteita suorittamatta. Näitä velvoitteita voivat olla esim. suorittamattomat jälki-istunnot. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely

arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä (arvosana 5). Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppi-määrä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosi-viikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numero-arvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättö-todistukseen. Tällaisen liitteen antamisesta päättää rehtori. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numero-arvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

MUUT TODISTUKSET Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat

1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosi-luokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppi-määrästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.