SSUUUUNNNNIITTTTEELLUUOOHHJJEEEETT  

 

LammiAita 

 

   

2

SISÄLLYSLUETTELO  

1.  LAMMIAIDAN RAKENNE JA OMINAISUUDET ............................................ 4 

2.  KÄYTTÖKOHTEET ............................................................................................. 4 

3.  LASKENTAOTAKSUMAT .................................................................................. 5 

3.1 Yleiset suunnitteluperusteet ....................................................................................................... 5 

3.2 Materiaalien ominaisuudet ja laskentalujuudet .......................................................................... 6 

3.3 Routaeristäminen ....................................................................................................................... 7 

3.3.1 Yleistä ................................................................................................................................. 7 

3.3.2 Routasuojauksen mitoitus ................................................................................................... 8 

3.4 Maanpaine .................................................................................................................................. 9 

3.4.1 Anturan taivutus- ja leikkauskestävyys ............................................................................. 12 

3.4.2 Rakenteen kaatuminen ja liukuminen ............................................................................... 13 

3.4.3 Muurin kestävyys maanpaineelle ...................................................................................... 14 

3.5 Minimiraudoitus ....................................................................................................................... 15 

3.6 Mitoitustaulukoita .................................................................................................................... 16 

4.  MITTAJÄRJESTELMÄ ...................................................................................... 18 

4.1 Moduulit ................................................................................................................................... 18 

4.2 Labyrinth ja Wave .................................................................................................................... 18 

4.3 Dice .......................................................................................................................................... 19 

4.4 Käyntiportit ja ajoportit ............................................................................................................ 19 

5. MATERIAALIT ...................................................................................................... 22 

5.1 Muottiharkko ............................................................................................................................ 22 

5.2 Pilarit ........................................................................................................................................ 22 

5.3 Kaidejärjestelmä ....................................................................................................................... 22 

5.4 Pintavaihtoehdot....................................................................................................................... 22 

3

5.5 Puuosat LammiAidassa ............................................................................................................ 23 

6. PUTOAMISSUOJA ................................................................................................ 24 

päivitys 20.9.2011 

   

4

1. LAMMIAIDAN RAKENNE JA OMI‐NAISUUDET 

 LammiAita muodostuu anturasta, ladottavis‐

ta muottiharkoista ja kaideosasta. Julkisivu‐

pintana voidaan käyttää luonnonkivi‐ tai rap‐

pauspintaa. LammiAita kokonaisuuden ala‐

muuriosassa käytetään muottiharkkoa, joka 

on leveydeltään 200 mm (MH200). Pilarina 

voidaan käyttää 250 mm (PH250) tai vastaa‐

vasti 400 mm (PH400) leveää muottiharkkoa 

korostamaan aidan massiivista ulkonäköä. 

Muottiharkon päälle sekä pilarin hatuksi ase‐

tetaan luonnonkivestä valmistettu päällyskivi 

viimeistelemään kokonaisuus. 

 

Muottiharkot on valmistettu pakkasenkestä‐

västä, maakosteasta betonimassasta. Beto‐

nimassan lujuusluokka on 30 MN/m2, josta 

harkot valmistetaan. 

Tuotekokonaisuuden täydentää pilarien väliin 

ja muottiharkkoaidan päälle tuleva metalli‐ 

tai vaihtoehtoisesti puukaide, joka sopii eri‐

tyisesti puutalojen yhteyteen. 

 

LammiAidan ominaisuudet: 

• betonisuositus: K35‐2, 0‐16, S3, (XC3) 

• kaide‐elementti 

o pituudet 580 mm, 1180 mm ja 2380 

mm 

o korkeus 850 mm 

• muottiharkko MH200 

o koko 600x200x200 

o menekki 8,33 kpl/m2 

o paino 21 kg/kpl 

o betonin menekki 115 l/m 

o betonin Max raekoko 8…16 mm 

• pilariharkko PH250 

o koko 250x250x200 

o menekki 5 kpl/m 

o paino 13 kg 

o betonin menekki 36 l/jm 

• pilariharkko PH400 

o koko 400x400x200 

o menekki 5 kpl/m  

o paino 26 kg 

o betonin menekki 110 l/jm 

• Anturaan LammiTassu ‐

valmisanturamuotti 

 

 

2. KÄYTTÖKOHTEET  LammiAita on tarkoitettu pihamaata korista‐

maan, korostamaan yksityisen alueen rajaa 

tai toimimaan tukimuurina. Tukimuurina aita 

soveltuu hyvin esimerkiksi silloin, kun piha‐

maa on korkeammalla kuin katutaso. 

LammiMuuriin yhdistettynä aitamalli Dice 

sekä muurivalaisimet luovat tehokkaan ja 

kauniin kokonaisuuden pihamaiden korkeus‐

erojen hallintaan ja turvallisuuden lisäämi‐

seen. Myös vaakasuuntaiset puuosat voidaan 

liittää osaksi aitaa.   

5

3. LASKENTAOTAKSUMAT  3.1 Yleiset suunnitteluperusteet  

Rakenteet suunnitellaan sekä murto‐ että 

käyttörajatilat huomioonottaen. Harkkomuu‐

ri mitoitetaan erikseen sekä vaaka‐ että pys‐

tykuormille sekä niiden samanaikaiselle yh‐

teisvaikutukselle. Tosin ko. rakenteelle ei 

pystykuormia tule kuin omanpainon (pitkäai‐

kainen kuorma) sekä lumikuorman (lyhytai‐

kainen kuorma) verran. Riippuen toimiiko 

rakenne myös tukimuurina, tarkastellaan 

vaakakuormatkin tarkemmin sekä rannikolla 

vaikuttavaksi tulee myös tuulikuorma. 

 

Perustamistavan valintaan vaikuttavat useat 

eri tekijät, kuten korkeusasema, maaston 

korkeussuhteet, maapohja ja sen kantavuus 

sekä kokoonpuristuvuus (jäykkyys), kantavan 

kerroksen sijainti, pohjavedenpinnankorkeus, 

yms. rakennuspaikkaan liittyvät asiat. 

 

Rakenteen mitoituksessa noudatetaan: 

• RakMK B1 Rakenteiden varmuus ja 

kuormitukset 

• RakMK B4 Betonirakenteet 

• RakMK B9 Harkkorakenteet 

Tai vaihtoehtoisesti: 

• Eurokoodi 1 Rakenteiden kuormat 

(SFS‐EN 1991) 

• Eurokoodi 6 Muurattujen rakenteiden 

suunnittelu (SFS‐EN 1996) 

• Eurokoodi 7 Geotekninen suunnittelu 

(SFS‐EN 1997) 

 

Tässä suunnitteluohjeessa on käytetty RakMK 

mitoitusohjeita.  

Suunnittelijan on otettava huomioon myös 

betonin ja muottiharkkojen säilyvyys sekä 

raudoituksen korroosionsuojaus. Näin saavu‐

tetaan rakenteelle haluttu 50 vuoden käyt‐

töikä. 

 

6

3.2 Materiaalien ominaisuudet ja las‐kentalujuudet 

 

Rakenteen anturat vaativat laskelmien teke‐

mistä, koska alamuurin korkeus ja maanpaine 

ovat kohdekohtaisia. Vaivattomimmin se hoi‐

tuu Lammi‐perustuksen anturamuotin avulla. 

Lisätietoa saa Internet‐sivulta osoitteesta 

http://www.lammi‐perustus.fi/. 

 

Muottiharkkoseinä voidaan raudoittaa vaaka‐ 

sekä pystysuuntaan. Vaakateräkset asenne‐

taan kerroksittain harkossa olevaan uraan 

kutistumista vastaanottamaan. Pystyteräkset 

asetetaan mahdollisimman lähelle rakenteen 

ulkopintoja. Terästen sijoittelussa on huomi‐

oitava betonipeite, joka määräytyy RakMK B4 

taulukko 4.2 sekä lisäksi alla olevan kuvan 1 

vaatimusten mukaisesti. 

 

 

 

Kuva 1. Pysty‐ ja vaakatankojen sijoittaminen 

rakenteeseen 

 

Betonin ja raudoituksen lujuusarvot on esi‐

tetty taulukoissa 1 ja 2. Lisäksi tukimuurin 

takana olevan täyttömaan sekä anturan alla 

olevan ja perusmaan ominaisuudet löytyvät 

taulukosta 3. 

 

LammiAita voidaan tehdä 

• valamalla muottiharkot täyteen tai 

vastaavasti 

• ei‐valettavana noin 2 metriä korkeana 

rakenteena. Tällöin kiinnitys tapahtuu 

vain muottiharkkojen väliin tulevalla 

kiinnityslaastilla. (HUOM. Tämä rat‐

kaisu ei sovellu maanpaineseinäksi) 

 

Taulukko 1. Betonin lujuusarvot

Betonin lujuusluokka harkko paikallavalubetoni

K30-2 (C25/30) K35-2 (C25/30)

Puristuslujuus ominaislujuus laskentalujuus

fck = 0,6*K fcd

21,0 [MN/m2] 10,5 [MN/m2]

Vetolujuus ominaislujuus laskentalujuus

fctk=α*K2/3

fctd

1,60 MPa 0,80 MPa

Kimmokerroin Ec = 5000*k*?K 27400 MPaVarmuuskerroin Ηc 2,0

Taulukon merkinnät:K = betonin nimellislujuus [MN/m2]α = kerroin (tavallisesti käytetään 0,15 RakMK B9)k = kerroin (normaalibetonille =1)  

 

7

Taulukko 2. Betoniraudoituksen lujuusarvot 

 

Raudoitus A 500 HWOminaislujuus fyk 500 MpaLaskentalujuus fyd 417 MpaKimmokerroin Es 200000 MpaVarmuuskerroin ⎝ s 1,2  

 

 

Taulukko 3. Täyttömaan ja perusmaan omi‐

naisuudet 

TäyttömaaHiekka tai soraKitkakulma 35°Tilavuuspaino ≅maa = 19 kN/m3

PerusmaaHiekkaSallittu pohjapaine ≅sall ≅? 100 kN/m2

Pintakuorma q = 1,5…2,5 kN/m2  

  

3.3 Routaeristäminen  

3.3.1 Yleistä  

Perustukset ovat rakenteena rakennuksen 

tärkein osa. Siksi perustukset toteutetaan 

niin, ettei jäätymisrintama ulotu pakkaskau‐

den aikana anturoiden alapinnan tasolle. Tu‐

kimuurin täyttöaineksen tulee olla routima‐

tonta, jotta taustatäytön jäätyminen ei aihe‐

uttaisi muuriin routapainetta. Oheisesta ku‐

vasta 2 nähdään, miten syvällä Suomessa 

routa vaikuttaa. Näin ollen näissä maastoissa 

käytännössä lähes aina tarvitaan routaeris‐

tettä. 

 

 

Kuva 2. Suomessa esiintyvä roudan syvyys ja 

pakkasmäärät kerran 50 vuodessa toistuvana 

 

8

Tämä ko. rakenne luokitellaan kylmäksi ra‐

kenteeksi. Anturan alle tulevan rakenteen 

ratkaisee perusmaan routivuus. Soraa tarvi‐

taan vähintään 200–500 mm tiivistettynä 

kerroksena. Perusmaan ollessa erittäin routi‐

vaa, perustusten alle kannattaa laittaa puris‐

tusta kestävä eristelevy, mikä on yleisesti 

aina suositeltavaa Suomen olosuhteissa. Rou‐

taeristyksen mitoitus tapahtuu CEN/ISO 

standardin 13793 mukaisesti. 

 

Eristysmäärään vaikuttaa ilmasto‐olosuhteen 

(paikkakunnan) lisäksi myös perustamissy‐

vyys, mikä lisää rakenteen varmuutta. Routa‐

eriste sijoitetaan anturan alle sekä riittävän 

leveälle alueelle rakenteen ulkopuolelle. Lai‐

tetaan vähintään 500 mm anturan molemmil‐

le puolille, riippuen paikkakunnasta. Raken‐

teen varmistamiseksi suositeltavaa on kui‐

tenkin pistää huomattavasti enemmän. On 

myös syytä huomioida, että perustuksen alle 

tuleva eristelevyn puristuslujuuden on oltava 

riittävän suuri, jotta vältetään rakenteen hai‐

talliset painumat ja muut vauriot. Rou‐

tasuojaus tulee mitoittaa kerran 50 vuodessa 

esiintyvän pakkasmäärän mukaan. Näin rou‐

tasuojauksesta tulee riittävän paksu kestä‐

mään rasitukset.  

 

Tukimuurin taustan täyttöaineksen tulee olla 

myös routimatonta, jotta ei muuriin aiheutui‐

si routapainetta. Vedenpainetta ei yleensä 

mitoiteta tukimuurissa. Siksi tukimuurin taus‐

tatäyttö on tehtävä vettäläpäiseväksi sekä 

lisäksi tukimuurin alaosaan tehdään aukkoja 

mahdollista veden poistumista varten. Tarvit‐

taessa on varmistettava rakenteen toimivuus 

salaojituksella. 

 

3.3.2 Routasuojauksen mitoitus  

Routasuojauksen paksuuden pystyy itse hel‐

posti myös laskemaan ThermiSolin laskenta‐

ohjelmalla. Kyseinen ohjelma löytyy Ther‐

misolin Internet‐sivulta osoitteessa 

http://www.mittaviiva.fi/thermisol/. 

 

Suomi on jaettu pakkasmäärävyöhykkeisiin, 

jotka näkyvät kuvassa 3. Kun kyseessä on 

rakenne, joka ei saa vaurioitua roudan liik‐

keistä, käytetään pakkasmäärinä kuvan 3 

arvoja. Pakkasmäärävyöhykkeet on esitettynä 

I‐, II‐, ja III‐vyöhykkeellä. 

 

Huomaa, että aita kylmänä rakenteena on 

erityisen arka pakkasen aiheuttamille ongel‐

mille maaperässä. 

 

9

 

Kuva 3. Routasuojauksen ilmastovyöhykkeet. 

Kylmien rakenteiden routaeristyksen läm‐

mönvastus (m2K/W) määritetään taulukon 4 

avulla. 

 

Taulukko 4. Kylmän rakenteen perustuksen 

routaeristeeltä vaadittava lämmönvastus 

I II III0,2 m 2,8 (4,5) *)

0,4 m 2,2 3,8 *)

0,6 m 1,6 2,9 (5,0)0,8 m 1,3 2,2 3,81,0 m 1,0 1,7 2,8

Routaeristeen alla oleva routimaton maakerros

Routaeristeen lämmönvastus (m2K/W)

Ilmastovyöhyke

*) perustamissyvyyttä suurennettavaYleensä perustamissyvyyden suurentaminen kannattavampaa 

3.4 Maanpaine  

Maanpaineella tarkoitetaan maamassan 

oman tilavuuspainon tai ulkoisen kuormituk‐

sen synnyttämää painetta maassa. Ulkoisena 

kuormituksena voidaan pitää maan päällä 

olevaa pintakuormaa. Maanpainekuormista 

lisää löytyy RakMK B9 kohdasta 3.2.2. 

Mikäli aita toimii myös tukimuurina tukemas‐

sa maata, tulee ottaa huomioon maanpaine.  

Maanpaineseinä tehdään pelkillä muottihar‐

koilla yhtenäiseksi rakenteeksi, jolloin pilarit 

tehdään tukimuurin päälle terästolpista aita‐

elementin mukaisesti. 

 

10

Tässä tapauksessa, koska rakenne on siirty‐

mätön (liikkumaton), vaikuttaa maanpaine 

tukirakenteeseen lepopaineena ja merkitään 

symbolilla po [MN/m2]. Lepopaineen olete‐

taan vaikuttavan vaakasuoraan. Lepo‐

painekerroin saadaan yhtälöstä 1. 

1      (1) 

��= maan sisäinen kitkakulma 

 

Kuvan 4 tapauksen lepopaineen suuruus las‐

ketaan kaavasta (2). 

 

     (2) 

 

missä 

Ko = lepopainekerroin  

po = lepopaine syvyydestä 

� = maan tilavuuspaino 

z = rakenteen korkeus 

q = tasainen pintakuorma maanpinnalla 

 

 

 

Kuva 4. Lepopainejakautuma tasaisesta pin‐

takuormasta ja maan omasta painosta. 

Mikäli maanpinta on kalteva tukimuurin ta‐

kana, käytetään maanpainelukuna Koβ kaa‐

vasta (3). 

1      (3) 

β = maanpinnan kaltevuuskulma vaaka‐

tasoon nähden 

 

Tällöin lepopaineen suuruus lasketaan 

kaavasta (4) ja tapaus on kuvan 5 kaltainen. 

 

p γz q 1 sin β K    (4) 

 

missä 

po = lepopaine syvyydestä 

� = maan tilavuuspaino 

z = rakenteen korkeus 

q = tasainen pintakuorma maanpinnalla 

11

β = maanpinnan kaltevuuskulma vaaka‐

tasoon nähden 

 

 

Kuva 5. Lepopaine maanpinnan ollessa kalte‐

va. 

Koheesiomaassa sisäinen kitkakulma � = 0, 

koska seinäkitkakulmaa ei muodostu seinän 

ja maan välille. Tällöin lepopaineen maan‐

paineluku Ko = 1‐sin0 = 1. Tämä yksinkertais‐

taa tekijän Ko = 1 jäädessä täten tarpeetto‐

maksi. 

Lepopainetta on myös kokeellisesti tutkittu. 

Maanpaineluku riippuu maan laadusta ja tii‐

veydestä. Yleisesti näiden mittausten perus‐

teella voidaan sanoa, että kitkamaassa (rou‐

timaton maa‐aines) maanpaineluku Ko liikkuu 

0,4…0,6 ja koheesiomaassa 0,5…0,7 välissä. 

 

Maanpaine aiheuttaa rakenteeseen taivutus‐

ta. Taivutusmomenttia laskettaessa anturalle 

ja tukimuurille, maanpainolle käytetään osa‐

varmuuskerrointa �g���1,2 (pysyvä kuorma) 

ja pintakuormalle �q���1,6 (muuttuva kuor‐

ma).  

 

Pohjarakennusohjeet löytyvät RIL 121–2004 

taulukosta 6. 

 

Kaatumisvarmuutta tarkasteltaessa käyte‐

tään varmuuskerrointa 1,5 takaamaan raken‐

teelle riittävä kokonaisvarmuus. 

Maanpainekuorma tukimuurin yläreunassa 

lasketaan kaavasta (5). 

 

ρ        (5) 

 

missä 

ka = maanpainekertoimen ominaisarvo 

q = pintakuorma 

Vastaavasti maanpainekuorma tukimuurin 

alareunassa sekä anturan yläreunassa saa‐

daan kaavasta (6). 

 

ρ ρ k q k ρ H ä ö (6) 

 

missä 

  �� = maan painosta aiheutuva maan‐

paineen laskenta‐arvo 

�� = pintakuormasta ja koheesiomaassa 

aiheutuva maanpaineen laskenta‐arvo 

�maa = maan tiheys 

Htäyttö = täyttökorkeus 

12

 

Kuva 6. Maanpaineen aiheuttamat kuormat 

ja mittakäsitteitä. 

Rakenteen toiminnan kannalta mitoittavat 

kohdat ovat: 

• Anturan taivutuskestävyys anturan 

päällä olevasta maanpainosta, mikä 

lasketaan muurin ja anturan liitos‐

kohdassa 

• Rakenteen kaatuminen ja liukuminen 

vaakasuuntaisesta maanpaineesta 

• Muurin kestävyys vaakasuuntaiselle 

maanpaineelle 

 3.4.1 Anturan taivutus‐ ja leikkauskes‐tävyys  

Anturan päällä oleva maan paino otetaan 

huomioon anturan taivutus‐ ja leikkauskestä‐

vyyttä laskettaessa. Maan päälle oletetaan 

pintakuormaksi q = 2,5 kN/m2. Osavarmuus‐

kertoimet ovat �g���1,2 (pysyvä kuorma) ja 

pintakuormalle �q���1,6 (muuttuva kuorma). 

Mitoittava taivutusmomentti seinän takapin‐nassa saadaan kaavasta (7). 

 

M γ ρ H ä ö γ q

       (7) 

 

Mitoittava leikkausvoima on dant etäisyydellä 

seinästä, mikä saadaan kaavasta (8). Leikka‐

uskestävyys lasketaan RakMK B4 mukaisesti. 

 

V γ ρ H ä ö γ qb h d      (8)     

13

 3.4.2 Rakenteen kaatuminen ja liu‐kuminen  

Anturan alapinnan tasossa oleva taivutus‐

momentti pyrkii kaatamaan rakennetta 

maanpaineen aiheuttamasta pohjapaineen 

resultantin vaakapisteen ympäri. 

 

Momentteja aiheuttaa rakenteeseen kaatava 

momentti Mkaat sekä anturan päällä olevan 

maan painon momentti Mpyst vaikutuspisteen 

suhteen. Kaatumisen kokonaisvarmuus on 

vähintään 1,5. Tällöin ehtona on kaava (9). 

On kuitenkin huomattava, että momentit 

lasketaan ominaisarvojen perusteella, jolloin 

osavarmuuskertoimia ei oteta huomioon. 

 

M 1,5 M      (9) 

 

Pohjapaineen vaikutuspisteen suhteen ra‐

kennetta kaatava momentti kaavasta (10). 

 

M ρH ä ö H

ρ

H ä ö H     (10) 

 

Vastaavasti pohjapaineen vaikutuspisteen 

suhteen rakennetta pystyssä pitävä moment‐

ti saadaan kaavasta (11). 

 

M G e G e

G e      (11) 

 

missä 

Gmuu = tukimuurin paino 

emuu =   , seinän painon resultantti 

Gant = anturan paino 

eant =   , anturan painon resultant‐

ti 

Gmaa = anturan päällä oleva maan paino 

emaa =   , maan painon resultantti 

 

Pohjapainetta Ng syntyy pystykuormista. 

Kuormien jakautumispituus anturan leveys‐

suunnassa saadaan kaavasta (12). 

 

x G G Gρ

     (12) 

missä �sall on maaperän sallittu pohjapaine. 

 

Liukumisvarmuustarkastelulla osoitetaan, 

että rakenteella on riittävä varmuus liukumis‐

ta vastaan. Riittävä varmuus saavutetaan, 

kun kitkakertoimella kerrottujen pystykuor‐

mien summa on vähintään 1,5‐kertainen vaa‐

kakuormiin nähden kaava (13). 

 

F 1,5 F      (13) 

 

Anturan ja maan välinen kitkavoima saadaan 

kaavasta (14). 

14

 

F μ G G G    (14) 

 

μ = kitkakerroin anturan ja maan välillä (0,5) 

Maanpaineen resultantti voidaan laskea kaa‐

vasta (15), 

F ρ H ä ö H ρ

H ä ö H     (15) 

  

3.4.3 Muurin kestävyys maanpaineel‐le  

Vaakasuuntaiselle maanpaineelle kestävyys 

lasketaan anturan ja muurin liitoskohdassa. 

Muurin alareunaan syntyvä momentti laske‐

taan kaavasta (16). 

 

M ρH ä ö ρ

H ä ö    (16) 

 

Muurin puristuskestävyys kaavasta (17). 

N b h f      (17) 

 

Muurin raudoituksen vetovoima (18). 

N A σ A f      (18) 

 

missä 

  As = teräsmäärä (vetoraudoituksen 

poikkileikkausala) [mm2/m] 

   

kb = tartuntakerroin harjateräkselle 

(1,7) 

lb = ankkurointipituus 

fyd = raudoituksen laskentalujuus (ks. 

taulukko 2) 

fctd = betonin laskentalujuus (ks. tauluk‐

ko 1) 

��= terästangon halkaisija 

 

Taivutuskapasiteetti muurin alareunassa saa‐

daan täten kaavasta (19). 

M γ G 1γ G N

N

N 2γ G N

N   (19) 

missä 

  ����0,9 (omalle painolle käytettävä 

varmuuskerroin) 

hef = muurin tehollinen paksuus 

  d = muurin poikkileikkauksen tehollinen  

korkeus 

 

Leikkausvoima saadaan kaavasta (20). Se 

saadaan d:n etäisyydeltä muurin alareunasta. 

 

V ρ H ä ö d ρH ä ö  

      (20) 

 

Muurin leikkauskapasiteetti lasketaan kaa‐

vasta (21). Kaava löytyy RakMK B9 sovelletus‐

ti. 

 

15

V 0,3 0,9 G N    (21) 

Halkeaman leveys momentille käyttötilassa 

(ilman varmuuskertoimia) muurissa saadaan 

kaavasta (22). 

M ρH ä ö ρ

H ä ö    (22) 

 

Halkeaman ominaisleveys lasketaan kaavasta 

(23). Se tulee RakMK B4 mukaan. 

w ME A

s      (23) 

missä 

  Es = raudoituksen kimmokerroin (ks. taulukko 

2) 

  sr = harjateräksen tankoväli 

Halkeaman ominaisleveys wk ≤ 0,3 mm. 

 

Raudoituksen sallittu jännitys saadaan kaa‐

vasta (24). 

σM

Aσ ,      (24) 

 

 3.5 Minimiraudoitus  

Maanpaineseinä lasketaan kahteen suuntaan 

raudoitettuna. Pystyraudoituksena käytetään 

anturasta nousevia pystyhakoja. Oheisesta 

taulukosta 5 nähdään vähimmäisraudoituk‐

sen määrät MH200 muottiharkolle. Raudoi‐

tuksen teräslaatuna käytetään A500 HW. 

 

Taulukko 5. Vähimmäisraudoituksia.  

MH-200Asmin (mm2/m) ≥ 200Pystyraudoitus As (mm2/m)

φ 8 k 200 252

Vaakaraudoitus As (mm2/m)

φ 10 k 400 252

Asmin (mm2/m) ≥ 133Pystyraudoitus As (mm2/m)

φ 8 k 200 252

Vaakakuormitettu, raudoitettu seinä

Pystykuormitettu, vetoraudoitettu seinä

Kutistumasta aiheutuvan halkeilun rajoittamiseksi

Vaakaraudoitus

As (mm2/m)

φ 8 k 400 mol. pinn. 126 + 126

   

16

3.6 Mitoitustaulukoita Arvot ovat ohjeellisia. Rakennesuunnittelija määrää tarvittaessa tarkemmat arvot kohdekohtaises‐

ti. 

Taulukko 6. Valettavan LammiAidan raudoitus (A500 HW),  

Korkeus Hant

[mm]Leveys Bant [mm]

Raudoitus alapinta

400 200 400 3 φ 8 20600 200 500 3 φ 8 23800 200 500 3 φ 8 26

1000 200 600 3 φ 8 301200 200 700 3 φ 8 341400 200 700 3 φ 8 381600 200 800 3 φ 8 431800 200 900 3 φ 8 472000 200 1000 3 φ 8 52

Muurin korkeus H [mm]

Antura K25

Pohjapaine ρ [kN/m2]

 

Pilari

Tartunnat anturasta

Raudoitus vaaka

Raudoitus maanpaineseinä vaaka + pysty Raudoitus

400 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 8 k300 2 φ 8

600 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 8 k300 2 φ 8

800 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 8 k300

4 φ 8

1000 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 10 k300

4 φ 8 + Haat φ 6 k200

1200 2 φ 10 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 10 k300

4 φ 8 + Haat φ 6 k200

1400 2 φ 10 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 10 k300

4 φ 8 + Haat φ 6 k200

1600 2 φ 12 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 12 k300

4 φ 10 + Haat φ 6 k200

1800 2 φ 12 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 12 k300

4 φ 10 + Haat φ 6 k200

2000 2 φ 12 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 +    2 φ 12 k300

4 φ 10 + Haat φ 6 k200

Muuri

Täyttökorkeus H [mm]

 

17

Ankkurointipituudet harjateräkselle: 

 

8mm lb = 750 mm 

10mm lb = 950 mm 

12mm  lb = 1100 mm 

Kuva 7. Raudoituskuva käsitteineen. LammiTassu rakennesuunnitelman mukaisesti. 

   

18

4. MITTAJÄRJESTELMÄ

4.1 Moduulit LammiAita‐suunnittelussa  käytetään moduu‐

limitoitusta.  Pystysuunnassa  käytetään  2M‐

moduulia. Vaakasuunnassa alamuuri noudat‐

taa  myös  2M  moduulia.  Aitajärjestelmä  ja 

kivien  koko määräävät  yhdessä  järjestelmän 

mittamaailman.  

 

4.2 Labyrinth ja Wave  

Valittavana  on  580 mm,  1180 mm  ja  2380 

mm aitaelementit malleissa Labyrinth ja Wa‐

ve. Aitaelementtien korkeus on 900 mm. Ai‐

taelementit  asennetaan  pilarikivien  pintaan 

propattavien  kiinnityslaippojen  varaan  (koko 

197x55x6 mm).  Lisäkuvaus  aitamallien  Laby‐

rinth ja Wave mitoituksesta löytyy taulukosta 

7. 

 

Taulukko 7.  Pilariväli Labyrinth ja Wave aita‐

elementtien kanssa betonipilarin pinnasta 

pintaan (ilman pinnoitusta) 

Terä‐

sosan 

pituus 

mm 

Rappauspin‐

noite 

Luonnon‐

kivi Black 

Luonnon‐

kivi Dark 

580  610‐620  630‐640  650‐660 

1180  1210‐1220  1230‐1240  1250‐1260 

2380  2410‐2420  2430‐2440  2450‐2460 

 

Alamuurin mitoitus tehdään muottiharkko‐

mittojen mukaisesti. Alamuurin pituus voi 

olla aitalementeillä Labyrinth ja Wave 2400 

mm, 1200 mm ja 600 mm alamuurin päästä 

päähän. Nämä mitat on tuettu luonnonkivien 

mitoituksessa. Näitä mittoja toteuttamalla 

verhous onnistuu mahdollisimman vaivatto‐

masti minimoiden verhouskivien leikkaustar‐

peen.  

 

Alamuurin korkeus on vapaasti valittavissa 

kohteen korkeuserojen ja asiakkaan mielty‐

mysten mukaisesti. Hyvänä peruslähtökohta‐

na voidaan pitää maan päälle näkyväksi osak‐

si jäävää 400 mm korkuista osaa ja maan alle 

jäävää myös 400 mm korkuista osaa. Alle 

tulevan anturan kanssa tällöin perustussy‐

vyydeksi jää 600 mm. Näin aidan kokonais‐

korkeudeksi saadaan 800 mm alamuurin 

osalta ja 1800 mm pilarin osalta ( + verhouk‐

set) 

 

Kun rakenteeseen ei kohdistu maanpainetta, 

pilareita ja alamuuria ei valeta toisiinsa täysin 

kiinni, vaan jätetään liikuntavara rakenteiden 

väliin. Tämä liikuntavara myös helpottaa 

luonnonkiviverhouksen siistiä kiinnittämistä. 

Antura tehdään yhtenäiseksi koko aidan mi‐

talle erilaisten liikkumisten minimoimiseksi. 

 

 

19

4.3 Dice  

Aitamallissa Dice aitaelementtien pituudet 

ovat vastaavasti 580 mm, 1240 mm ja 1900 

mm. Aitamalli Dice noudattaa mitoituksessa 

vaakasuunnassa poikkeuksellisesti 330 mm 

moduulia, joka on ominainen LammiMuurille. 

Aitamalli Dice onkin ensisijaisesti tarkoitettu 

LammiMuurin päälle putoamissuojaukseen. 

Aitamalli Dice sisältää myös erillisen terästol‐

pan, jolloin kivipilaria ei tarvita ollenkaan.  

Käytettäessä kivipilareita ja alamuuria aita‐

malli Dicen yhteydessä tulee huomata, että 

alamuuri ei noudata moduulimitoitusta ja 

alamuuri pinnoitettaessa luonnonkivellä näi‐

den leikkaustarve lisääntyy.  Lisäkuvaus aita‐

mallin Dice mitoituksesta löytyy taulukosta 8. 

 

Taulukko 8.  Pilariväli Dice aitaelementtien 

kanssa pilarin pinnasta pintaan (mm). 

Aidan 

pituus 

mm 

Terästolppa   Luonnon‐

kivi Black 

Luonnon‐

kivi Dark 

580  590‐610  610‐640  610‐640 

1240  1250‐1270  1260‐1290  1260‐1290 

1900  1910‐1930  1920‐1950  1920‐1950 

 

Kiinnitysosien hahlojen liikkumavara antaa 

hieman asennusvaraa.  Aidat kiinnitetään 

teräspilareihin pulttiliitoksin. Kiinnityslaipat 

tarvitaan betonipintaan aitaa kiinnitettäessä. 

Aita kiinnitetään kiinnityslaippoihin pulttilii‐

toksin. 

Terästolpan koko on 80x80 mm ja pituus 

1450 mm. Alapäästään tolppa valetaan kiinni 

alle olevaan betonirakenteeseen siten, että 

250 mm tolpan alapäästä kiinnittyy betoniva‐

luun. Tolpassa kiinteänä oleva mansetti vii‐

meistelee tolpan juuren ulkonäön. Terästolp‐

pa valetaan lopuksi kokonaan täyteen beto‐

nimassaa, joka antaa myös tarvittavan suoja‐

uksen ruostetta vastaan pilarin sisäpinnalle 

sekä kiinnittää tolppahatun. 

 

Merkittävän maanpaineen kohdistuessa ra‐

kenteeseen ja maanpinnan korkeuserojen 

ollessa suuri tehdään antura ja tukimuuri 

yhtenäisenä (kuva 7) ja betonipilarit korva‐

taan teräspilareilla. Tällöin tulee kaidejärjes‐

telmäksi valita aitamalli Dice, joka soveltuu 

myös putoamissuojaukseen. Tämän aidan 

kokonaiskorkeus on 1200 mm. 

 

4.4 Käyntiportit ja ajoportit   

Järjestelmään kuuluvat myös käyntiportit 

sekä ajoportit malleissa Wave ja Dice. Perus‐

mitta pilarin betonipinnasta betonipintaan on 

3670 mm ajoporteilla ja 1040 mm käyntipor‐

tilla. Portin pilariin kiinnitettävän selkäraudan 

korkeus on 1200 mm, joten pilariin on varat‐

tava pituutta vähintään tämän verran.  

 

20

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 8. LammiAidan periaatekuva. Lammi‐Tassu anturaan rakennesuunnitelman mu‐kaan. Aitamallit Labyrinth ja Wave. Alamuu‐rin korkeus on valittavissa kohteen mukaan kuitenkin perustamisen minimisyvyys huomi‐oiden. 

 

   

21

 

Kuva 9. LammiAidan leikkauskuva maanpainetta vasten rakenteen toimiessa tällöin myös tuki‐muurina. Aitamalli on Dice. Kivipilarit on korvattu yhtenäisellä muottiharkkorakenteella ja aidan kiinnittämiseen käytetään alapäästään rakenteeseen valettavaa teräspilaria. Maanpainemitoitus taulukon 6 mukaisesti.   

22

5. MATERIAALIT   

5.1 Muottiharkko  

Muottiharkkona käytetään MH200. Halutta‐

essa hoikempi alamuuri voidaan käyttää 

myös MH150 harkkoa. Tällöin maanpainetau‐

lukointi ei ole voimassa. Tarkemmat materi‐

aaliominaisuudet löytyvät sivulta 3. 

 

Kuva 10. Muottiharkko 

5.2 Pilarit 

Aidan pilareissa suositellaan käytettävän 

PH250 tai PH400 muottiharkkoa. Tarkemmat 

materiaaliominaisuudet löytyvät sivulta 3. 

 

Kuva 11. Pilariharkko 

 

5.3 Kaidejärjestelmä  

LammiAidassa voidaan käyttää erilaisia kaide‐

järjestelmiä. Kaidejärjestelmän pilariväliksi on 

valittavissa useita eri vaihtoehtoja kohteen 

tarpeiden mukaan. 

 Aitamalleissa Labyrinth ja Wave elementtien 

pituudet ovat 580 mm, 1280 mm ja 2380 

mm. Elementtien korkeudet ovat 900 mm. 

Pilariharkkoina voi olla koot PH250 tai PH400, 

jolloin pilarin vapaa korkeus tulee olla vähin‐

tään 1000 mm. 

 

Aitamallissa Dice elementtien pituudet ovat 

580 mm, 1240 mm ja 1900 mm. Elementtien 

korkeudet ovat 1100 mm. Järjestelmän osana 

toimiva teräspilari on kokoa 80x80 mm ja sen 

korkeus 1450 mm. Myös 300 mm porrastuk‐

seen soveltuva pilarivaihtoehto on mukana 

valikoimassa. Tällöin pilarin kokonaiskorkeus 

on 1750 mm. 

 

 5.4 Pintavaihtoehdot  

Pintavaihtoehtona voidaan käyttää luonnon‐

kivi‐ tai rappauspintaa. Luonnonkivi asenne‐

taan muottiharkkoon siihen sopeutuvalla 

liimalaastilla valmistajan ohjeiden mukaisesti. 

Luonnonkivimahdollisuuksia on kahdenlaisia 

• pinnaltaan elävä Dark ja 

• virtaviivaisempi Black.  

23

Rappauspinta tehdään laastivalmistajan oh‐

jeiden mukaisesti. HUOM. Mikäli pilarihark‐

kona käytetään PH250 (250x250x200mm), 

tällöin on ainoana julkisivuvaihtoehtona rap‐

pauspinta. Tähänkin vaihtoehtoon löytyy kui‐

tenkin tolppahattu mallia Black 

(280x280x60). 

 

Luonnonkivet on mitoitettu valmiiksi PH400 

pilarikivien ympärille, 600 mm, 1200 mm ja 

2400 mm alamuureihin sekä pystypinnoille 

että alamuurin kanneksi. Alamuurin kannen 

paksuus 30 mm ja leveys 250 mm, joten se 

suojaa alamuuria päältäpäin ja antaa tasa‐

painoisen ulkonäön. 

 

Pilarihattujen koot ovat 550x550x70 (PH400 

kanssa) sekä 280x280x60 (PH250 kanssa). 

 

HUOM! Luonnonkivi Dark on käsin hakattu ja 

sisältää vaihtelua varsinkin paksuussuunnas‐

sa. Pinnoitustyötä tehtäessä on varauduttava 

joka tapauksessa kiven leikkaamiseen paikal‐

leen sovittamiseksi.    

 

5.5 Puuosat LammiAidassa  

LammiAitaan on saatavissa myös teräsaidan 

tilalle vaakarakenteinen puuaita. Tarvittavat 

teräksiset kiinnitysosat kuuluvat järjestel‐

mään. Vaihtoehtoina voidaan käyttää kivipi‐

lariin kiinnitettävää tai itsestään alustaan 

proppaamalla kiinnitettävää teräspilaria. Te‐

räspilarin mukana toimitetaan kulmarauta, 

jonka avulla teräspilari voidaan propata alus‐

taansa. Teräspilarin läpi pujotetaan toimituk‐

sen mukana tuleva lattateräs, jossa on ruuvi‐

en rei’ät valmiina.  Puuosat kiinnitetään te‐

räsosiin ruuviliitoksin (8 kpl ruuveja per lau‐

ta). Lautoja voi laittaa oman maun mukaisen 

määrän päällekkäin peittotarpeesta riippuen 

maksimissaan kymmenen lautaa. Puuruuvit ja 

laudat eivät sisälly toimitukseen.  

Pilarivälin mitoittavana tekijänä on valitun 

puumateriaalin dimensiot ja laatu. Yli 2,5 m 

pitkiä jännevälejä ei tässäkään tapauksessa 

kannata suosia, joten pilarivälien mitoituk‐

sessa voidaan esimerkiksi käyttää taulukon 

seitsemän arvoja (taulukko 7). Puuosat leika‐

taan paikan päällä tai tilataan kiinteiden osi‐

en mitoituksen varmistuttua työmaalla te‐

räsosien kiinnittämisen jälkeen. Lammin Be‐

toni ei toimita puuosia.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 12 Puuosien kiinnitys rapattuun pilariin. 

24

 

6. PUTOAMISSUOJA   

LammiAitaa voidaan käyttää putoamissuoja‐

na. Tällöin valitaan turvallisuusmääräykset 

RakMK F2 täyttävä kaide‐

elementtivaihtoehto. Nämä vaatimukset 

täyttää aitamalli Dice.