PoPSTer‐hankeLapsi‐ ja perhepalveluiden työryhmän 

väliraportti

31.10.2016

Palvelukokonaisuuden kuvaus • Lasten ja perheiden (LAPE‐) palvelut jakaantuvat nykyisellään usean eri toimijan vastuulle ja toteutettavaksi. LAPE‐palveluja on viime vuosina kehitetty monissa eri hankkeissa ja niissä onkin syntynyt paljon yksittäisiä palveluinnovaatioita.  Pohjois‐Pohjanmaalla tätä kehitystyötä on tehty Lasten Kaste ‐hankkeissa sekä Lapset puheeksi ‐toimintakokonaisuudessa. 

• Koko palvelujärjestelmän uudistaminen kattaa koko maakunnan sosiaali‐ ja terveyspalvelut ja ulottuu varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja neuvolasta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Kustannuksia tarkasteltaessa huomataan, että kokonaisuudessaan sosiaali‐ ja terveydenhuollon osuus lasten ja perheiden palveluista on maakunnassamme huomattavasti alle viidenneksen.  Sen vuoksi lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden maakunnallisessa uudistamisessa myös varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kunnan muiden kuin sosiaali‐ ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden rooli on merkittävä. 

• Palvelukokonaisuuteen kuuluvat: neuvolat, koulu‐ ja opiskeluterveydenhuolto, perheiden sosiaalipalvelut (esim. perhepalvelut, kasvatus – ja perheneuvonta), lasten kehitysvamma‐ ja vammaispalvelut, lasten kuntoutus, lasten ja koulupsykologit , perustason mielenterveystyö, lastensuojelu, lasten‐ ja osin nuorisopsykiatria, lastentaudit.

• Lasten hyvinvointi syntyy siellä, missä lapset elävät arkeaan ja sen vuoksi myös hyvinvointia ja kasvua tukevat palvelut tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälle luonnollisissa kasvu‐ ja kehitysympäristöissä. Erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa. (Kts. seur. Dia/ kasvu‐ ja kehitysympäristön kuvaus!)

Lapsi‐ ja perhepalveluiden kehittäminenPohjois‐Pohjanmaalla

Lapsi ja perhe

Lapset puheeksi

Lähiverkosto

Suojaavat tekijät

Pärjäävyys

Toimiva arki

Kaikki palvelut ja maakunnalliset toimijat

Yhteiset toimintamallit

Erityispalvelut ja –osaaminen tukemassa

Järjestöt ja seurakunta

Lasten erityispalvelut

Perheiden palvelut

Aikuisten erityispalvelut

Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat 

• Yhdyspinnat kunnassa

varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta, nuoriso, kulttuuri

• Muut yhdyspinnat 

kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat

• Yhdyspinnat PoPSTerin palvelukokonaisuuksiin

aikuisten mt‐/päihdepalvelut, kuntoutus, vammaispalvelut, synnytykset

Työryhmän työskentelyyn osallistuneet 

• Puheenjohtajat: Hannu Kallunki (RASHKY), Arto Willman (Ouka/ siku‐palvelut), Hanna Ebeling (PPSHP, lasten psykiatria)

• Kummit: Leena Pimperi‐Koivisto (Oulunkaaren ky), Sirkka‐Liisa Olli (Ouka, hyve‐palvelut)

• Resurssit: Suvi Helanen ja Jaana Jokinen (PPSHP, PTH‐yksikkö/ LP‐toimintakokonaisuus)

Jäsenet: Teija Sulisalo (Oulun kaupunki), Pirjo Matikainen (PPKY Kallio), Vesa Anttila (Iin kunta), Birkitta Ala‐aho (RASHKY), Jarmo Salo (OYS), Mailis Mäkelä (OYS), Sirpa Juntunen (OYS), Tytti Raudaskoski (OYS), Ritva Kuorilehto (Oulun kaupunki), Pauliina Sarajärvi (Limingan kunta), Aini Naumanen (Kuusamon kaupunki), Eliisa Tornberg (Tyrnävän kunta), Riitta Alatalo (Nuorten Ystävät ry)/ Pertti Kukkonen (Auta Lasta ry), Jenni Uusitalo (TEHY), Melanie Rajavaara (Talentia), Tiina Eriksson (Perhepäiväkoti Nevalanmäki)/ Reijo Moilanen (Nuorten Ystävät ry), Kirsti Rahkola (Kalajoen kaupunki), Saija Kronqvist / Saija Kivelä (Oulun hiippakunnan tuomiokapituli), Merja Komulainen‐Aakko (Oulun kaupunki, SuPer), Teija Tuuliainen (Valtion koulukodit, Liminka)20 + 3 jäsentä (osa ei osallistunut kertaakaan työryhmän kokoontumisiin)

Työryhmän työskentely • Työryhmä on kokoontunut lokakuun loppuun mennessä 5 kertaa:  17.06.2016, 17.8.2016, 07.09.2016, 30.09.2016 ja 21.10.2016. Kukin kokous on ollut kestoltaan 2‐3 tuntia. Ensimmäinen kokous pidettiin OYS:ssaKiuru‐kabinetissa  yhteisen PoPSTeri‐infon yhteydessä ja muut kokoukset on pidetty Oulussa Von Baghin koulutuskeskuksessa.

• Kuvaus työryhmän työskentelystä muutoin, esim. puheenjohtajien kokoontumiset :                                             Ison työryhmän lisäksi puheenjohtajisto, kummit ja resurssit ovat kokoontuneet ennen jokaista kokousta suunnittelemaan koko työryhmän kokoontumiskertojen sisällön ja juoksutuksen, sekä lisäksi miettimään yhdessä joitakin erityiskysymyksiä, tiedottamista ja infotilaisuuksien ohjelmaa ja sisältöjä. (Yht. n. 10 krt.)

• Työryhmän kokoukset on toteutettu toisesta kokoontumiskerrasta alkaen ryhmätyöskentelynä jakautuen                         neljään ryhmään, työstäen ryhmissä toimeksiannon mukaista tehtävää ja aineistoa väliraportissa kysyttäviä kokonaisuuksia varten. Ryhmien työstöt on purettu kokoontumisen lopuksi ja aineistot on koottu muistion liitteeksi. Seuraavalla kerralla työstöä on jatkettu: nykytila kuvaus > haasteet > tavoitteet > keinot jne. Väliraportin koonti tehtiin resurssien toimesta.

• Kuvaus muiden palvelukokonaisuuksien kanssa tehdystä yhteistyöstä: Puheenjohtajisto ja kummit (sekä resurssit) ovat tehneet yhteistyötä muiden palvelukokonaisuuksien kanssa, ei varsinaisesti koko työryhmä. Mm. mielenterveys‐ ja päihdepalveluiden sekä Nuoret ja aikuiset –palvelukokonaisuuden kanssa on yhteydenpito ja keskustelu ollut tiiviimpää.

Lainsäädäntö ja kansalliset linjauksetTaustalla: Lapsen oikeudet (Lapsen oikeuksien sopimus/ YK, Unicef, Unicefin lapsiystävälliset kunnat ‐verkosto), Lastensuojelun käsikirja, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, sote‐ ja maakuntauudistus, Tulevaisuuden kunta ‐hanke

Keskeisin lainsäädäntö:

• Terveydenhuoltolaki (2010) 

• Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu‐ ja opiskeluterveydenhuollosta (2011)

• Lastensuojelulaki  (2007) 

• Sosiaalihuoltolaki (2014)

• Mielenterveyslaki (1990)

• Varhaiskasvatuslaki  (2015)

• Oppilas‐ ja opiskelijahuoltolaki (2013)

• Nuorisolaki (2006, uudistus voimaan 2017)

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992)

Asiakassegmentit ja erityiskysymykset ASIAKKUUDET JA PALVELUTARVEPÄRJÄÄVYYS YKSILÖN JA YMPÄRISTÖN VUOROVAIKUTUKSESSA : Perheellä toimiva arki, peruspalvelut riittävät ja niiden tarve on satunnainen. Palvelut: Perheen hyvinvointi saa tukea universaaleista peruspalveluista, matalan kynnyksen palveluista kuten sähköiset palvelut, perhekeskuksen verkostomaisella toimintamallilla ml. järjestöjen vertaisryhmät ja avoimet vapaa‐ajan palvelut. Perheelle tarjotaan kasvu‐ ja kehitysympäristöissä aktiivisesti Lapset puheeksi –keskusteluja ja tarvittaessa Lapset puheeksi ‐neuvonpitoja. Perhe tunnistaa omat voimavaransa ja vahvuutensa, ja ne vahvistuvat.      YHTEISTYÖLLÄ TOIMIVA ARKI: Perhe kokee tarvitsevansa useita peruspalveluja säännöllisesti, niiden tuella arki kuitenkin sujuu. Palvelut: Peruspalvelujen ohessa tarvitaan perhelähtöistä ja yhteen sovittavaa palvelusuunnittelua. Erityispalvelujen konsultaatiotukea hyödynnetään, mikäli perhe kokee siihen tarvetta.PÄRJÄÄVYYS VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA: Perhe kokee tarvitsevansa yhden tai useamman erityispalvelun, jotta arki toimii.  Palvelut: Peruspalvelujen ohella tarvitaan erityispalvelujen ja peruspalvelujen tiivistä ja perhelähtöistä yhteensovittamista ja vastuutyöntekijää koordinoimaan asiakkaan kanssa yhdessä palvelujen ja tuen kokonaisuutta. Perheen kanssa laaditaan yksi yhteinen palvelusuunnitelma. Erityispalvelut työskentelevät tarpeen mukaan työparina peruspalvelujen kanssa.   VAHVAA ERITYISOSAAMISEN TUKEA ARKEEN: Perhe tarvitsee säännöllisesti/ tietyn aikaa vahvaa erityispalvelun tukea (laitos‐/avohuolto, erikoissairaanhoito).  Palvelut: On huolehdittava siitä, että yhteys kasvu‐ ja kehitysympäristöihin säilyy hoidon/ huollon kaikissa vaiheissa. Erityis‐ ja peruspalvelujen yhteensovittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimivaan arkeen kuntoutuminen on perheen tavoite ja palvelujen keskeinen tehtävä. Sijoitetun nuoren kohdalla huomioidaan erityisesti oikeus suunnitelmalliseen jälkihuoltoon. 

Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi

Nykytilan analyysi Lähtökohtainen tilanne väestöllisesti,  maantieteellisesti ja palveluiden sisällön suhteen:• maakunnan noin 400 000 asukkaan väestöstä on 0‐24 –vuotiaita on 34% (2015) eli n. 136 000 lasta ja nuorta, alle 18‐

vuotiaita on noin 25% eli 100 000 lasta • Oulun kaupungin asukasluku on jo yli 200 000, eli Oulu muodostaa puolet maakunnasta, ja pienin kunta alueella on 

Hailuoto, n. 1000 as.• lapsiperheiden määrä on maakunnassa suuri ‐ paljon myös lapsirikkaita, useampilapsisia perheitä• ennusteen mukaan tilanne pysyy vuoteen 2030 mennessä ennallaan lasten ja nuorten kokonaismäärän osalta• kunnittaisia erojakin on: alle 24‐v asukkaiden määrän vaihtelu maakuntamme kunnissa 19‐46%• maantieteellisesti kyseessä on laaja ja pitkien etäisyyksien maakunta, eteläisimmästä kunnasta Reisjärveltä itäiselle 

Koillismaalle Kuusamoon on matkaa yli 400km• painopiste on liikaa korjaavissa palveluissa: lastensuojelutoimien sekä lasten ja nuorten psykiatrian käyttöä on paljon ja 

kustannukset ovat mittavia• Palvelutarjontaa on saatava siirtymään avohuoltopainotteisuuden ja varhaisemman tuen suuntaan , erityispalveluiden 

etävastaanottoja ja ‐konsultointia sekä sähköisiä palveluita tarvitaan lisää, erityisesti kauemmas maakuntaan• lasten ja nuorten ympärivuorokautisia laitoshoidon yksityisiä toimintayksiköitä on maakunnassa  56 , joissa yht. 489 

paikkaa  sekä Valtion Koulukodin 7 toimintayksikköä Limingassa, joissa yht. 28 paikkaa ja Oulun kaupungin Metsola‐yksikkö, 14 paikkaa. Yhteensä siis 531 paikkaa (Kainuussa 7 yksikköä ja 53 paikkaa.)

• Lapset puheeksi –toimintakokonaisuus: alueen kuntiin on koulutettu tähän mennessä noin 300 TLP‐menetelmäkouluttajaa ja noin 2500 TLP‐menetelmien käytön osaajaa eri palvelusektoreille, mukana maakunnan kunnista 27 (kaksi  kuntaa tulossa lisää). LP‐työn seuranta ja arviointi  on osoittanut mm. lastensuojelun toimintaluvuissa tapahtuneen pienentymistä ja painopisteen siirtymistä avohuollon tukitoimien suuntaan.

Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa• Yleisesti nykytilan vahvuuksista: Maakunnassa on jo yhteinen ymmärrys lasten kehitysympäristöjen ja toimivan arjen merkityksestä  pärjäävyyteen erilaisissa elämäntilanteissä (taustalla Lapset puheeksi –toimintakokonaisuus). Henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista, ja yhteistyö eri toimijoiden kesken toimii. Erikoissairaanhoito  on parhaimmillaan tehokasta ja laadukasta. Opetus ja tutkimustoiminta on korkeatasoista. Myös koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyö on tiivistä alueella. Pohjois‐Pohjanmaalla on jo kansallisesti vertaillen lasten ja perheiden palveluissa melko yhtenäiset käytännöt. 

• Toimivia hyviä käytäntöjä eri puolilla maakuntaa, joita halutaan vahvistaa: laajat terveystarkastukset äitiys‐ja lastenneuvolassa, palveluohjausmallit, maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyön ja lastenneuvolan yhdistäminen, lähetteettömyys, perheiden lähiverkoston mukaanotto, poikkihallinnollinen yhteistyö, erilaisia pilotteja (mm. HIT), hyvinvointikoulu ja ‐neuvolakonsepti, jälkihuollon nuorten arki puheeksi ‐malli, akuuttitilanteiden yksilölliset ratkaisut, koulutus puitesopimuksen omaaville sijaishuoltopaikoille, hyvinvointikeskukset, toimiva viranomaisyhteistyö, reaaliaikainen maakunnallinen tiedontuottaminen, aktiivinen järjestökenttä, avohoitopainotteisempi erikoissairaanhoito, hoitaja‐vastaanotto, terveydenhuollon toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja oikeuslaitoksen kesken, terveydenhuollossa sähköiset lähetteet, palautteet ja konsultaatiot sekä puhelinneuvonta perheille. Myös menetelmällinen osaaminen on vahvaa ja sitä kannattaa hyödyntää: mm. Lapset puheeksi, Ihmeelliset vuodet, ART,  raskaana oleville sähköinen taustatietolomake IPANA, henkilöstön täydennyskoulutukset 

Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet• Nykytilassa haasteellisuutta luovat: järjestelmälähtöisyys, ongelma‐ ja huolikeskeinen toiminta, päällekkäiset toiminnat, ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja arvostuksen puute, budjetoinnin painottuminen raskaisiin palveluihin, johdon ja työntekijöiden sitoutumattomuus tai hajautuminen, muutosvastarinta, pienempien kuntien haaste saada erityisosaajia, yhteisen kielen puuttuminen eri palvelusektoreiden välillä, nuorten ja vanhempien pahoinvoinnin lisääntyminen, liiallinen kustannustehokkuus, erityisentuen tarpeessa olevia perheitä ei huomioida ajoissa, monikulttuuristen perheiden kohtaaminen, isoissa organisaatioissa ei tunneta riittävästi yhteistyökumppaneita, palvelut ovat hajanaisia ja palveluiden ulkopuolelle jää esim. mielenterveys ja päihdeasiakkaita, riittävän ja vaikuttavan tuen järjestyminen, lastenpsykiatria ja somaattinen erikoissairaanhoito erillään, erittäin tiukka lain tulkinta tietosuoja‐asioissa, teknologian käyttöönoton kalleus ja nykyisten sähköisten työvälineiden kankeus. 

• Kehittämistarpeita em. haasteiden lisäksi: perus‐ ja erityispalveluiden yhteistyö, yhteistyön kehittäminen sosiaalipalveluiden kanssa (palveluohjaus) , tiedonkulun parantaminen, erilaisten tietojärjestelmien onnistunut yhdistäminen, pienten kuntien valinnanvapaus, pitkäntähtäimen investoinnit, henkilöstön ja asiakkaan osallisuus kehittämistyössä, muutoksessa päätöksenteon pysyminen lähellä käytännöntoimijoita, kilpailutus‐ ja hankintaosaaminen julkisissa palveluissa ja pienissä yrityksissä, yhteisöllisyyden vahvistaminen, kotisairaala pitkäaikaisille lapsipotilaille ja akuuttitilanteisiin, räätälöidyt palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti,  erityispalveluiden toimintojen yhtenäistäminen, yhteinen ajanvarauspohja eri toimijoille, sähköiset palvelut ylipäätään.

Nykyinen palveluverkko 

• Palvelurakenteissa on maakuntamme kunnissa edetty jo kohti lapsi‐ ja perhekeskeistä ajattelua, mutta nykytilanteessa on vielä parannettavaa. Lapsi on palveluiden keskiössä, kehitysympäristöinä vanhemmat ja perhe, varhaiskasvatus ja koulu. Lähellä kuntalaisia olevia toimijatahoja palveluverkossa ovat: järjestötyö, nuorisotyö, neuvola ja koulun terveydenhoitaja, perheiden kotipalvelut, perheneuvola ja perusterveydenhuollon palvelut. Maakunnallisesti sosiaali‐ ja terveydenhuollon erityispalvelut voivat olla kaukana perheiden arjesta ja lähiverkosto  saattaa jäädä usein huomioimatta lapsen ja perheiden tukea suunniteltaessa.

• Tavoiteltu palvelurakenne: Palvelut muodostavat verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi. Ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä missä lapsi elää arkeaan.  Lapsen tai perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään erityisosaamista vaativissa palveluissa. Silloinkin niin, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen kehitysympäristöihin säilyy. 

• Kts. Seuraavat liitediat nykyisestä ja tavoitellusta palvelurakenteesta!

varhais‐kasvatus Koulu

Lapsi, vanhempi perhe

Nuorisotyö

Työvoimapalvelut

Perusth‐palvelut

Neuvolan ja koulun th‐palvelut

Perheiden kotipalvelut 

Lähiverkosto

Järjestöt,palvelun‐tuottajat

Seura‐kunta

Erikois‐sairaanhoito

Perheneuvola

Toimeentulotuen palvelut

Lastensuojelu

Vanhemman mt‐ ja  

päihdepalvelutNykyinenPalvelurakenne

Vapaa‐aika

KouluVarhais‐kasvatus

Lapsi, vanhempi perhe

Seura‐kunta

Neuvolan ja koulun th‐palvelut

Perusth‐palvelutSis. mt‐ ja 

päihdepalvelut

Työvoima‐palvelut

Nuorisotyö

Perheiden koti‐palvelut 

Järjestöt,Vapaa‐ehtoistyö

Sosiaali‐palvelut

Taloudellisen tuen palvelut

Somaattinen erikois‐

sairaanhoito

Perhekeskus

Lastensuojelu

Lähiverkosto

Vammais‐palvelut

Sähköinen palvelu‐tarjotin

Yksityiset palvelun‐tuottajat

Sijais‐huolto

Sos.huoltolainmukaisetpalvelut

Esh, psykiatriaerikoisalat

Vaativat erit. palvelut

Tavoitteena Kehitys-ympäristöjä tukeva palvelurakenne

Palveluohjaus

Alustavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Alustavat toiminnalliset/rakenteelliset päätavoitteet järjestämisen näkökulmasta PALVELUT KASVU‐ JA KEHITYSYMPÄRISTÖSSÄ, LÄHELLÄ ARKEA

• Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu‐ ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. 

ASIAKASLÄHTÖISYYS; LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUS

• Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun.        

PÄRJÄÄVYYS  JA ARJEN SUJUVUUS TAVOITTEINA, ERITYISOSAAMINEN TARVITTAESSA TUEKSI    

• Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. 

ERITYISPALVELUT KOHDENNETUSTI JA PERHELÄHTÖISESTI

• Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.

ALATAVOITTEITA LAPE‐KOKONAISUUTEEN ON TARKENNETTU ERI TEEMOIHIN SEURAAVASTI:

1) PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS, 2)  SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT, 

3)   KOULUTUS JA OSAAMINEN, SEKÄ  4)  JOHTAMINEN   ‐> KTS. SEURAAVA LIITEDIA ALATAVOITTEISTA!

Lasten ja perheiden palvelukokonaisuus Pohjois‐Pohjanmaalla, alatavoitteet teemoittain

PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT KOULUTUS JA OSAAMINEN JOHTAMINEN

Perheet ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja osallistuvat palveluidensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Rakennetaan verkko väliinputoajia varten.

Perheet käyttävät tarvelähtöisesti ja joustavasti sähköisen palvelutarjottimen palveluja, ohjausta ja neuvontaa. Sähköiset palvelut tukevat perheiden omatoimisuutta ja itseauttamista.

Perhepalveluiden kokonaisuutta tuetaan myös koulutuksen avulla. Osaamisen kehittäminen, laventaminen ja jakaminen, uusien työntekijöiden perehdytys.

Luodaan lasten ja perhepalveluiden kokonaisjohtamisjärjestelmä, jossa mukana laadunvalvonta.

Perheet saavat tarvitsemansa perus‐ ja erityispalvelut riittävän ajoissa, ymmärrettävästi ja joustavasti läheltä perheen arkea.  

Tietojärjestelmät sovitetaan paremmin yhteen toimiviksi ja tieto siirtyy ammattilaisten välillä ja perheille itselleen paremmin. Perhe omistaa itseään koskevan tiedon.

Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjaus

Toimintaa arvioidaan järjestelmällisestisäännöllisen asiakaspalautteen avulla.

Perheet saavat koordinoidusti parhaan mahdollisen, ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön näyttöön perustuvat palvelut.

Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti; virtuaaliset palvelut yksilöille ja ryhmille.

Koulutuksessa huomioidaan yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta

Toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa mukana eri palveluiden edustajat ja kuntalaiset. 

Kokemusasiakkaat ja –asiantuntijat osallistuvat palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä tuottavat palveluita, esim. vertaistukea.

Säännöllinen tiedonkeruu, seuranta ja arviointi

Koulutusta sähköisten järjestelmien käyttöön

Tiedolla johtaminen

Alustavat taloudelliset tavoitteetPalvelukokonaisuudet Pohjois‐Pohjanmaan käyttökustannukset Tasapainotus‐

tavoite (M€)Lapset ja perheet 165 M€, sis. perustaso ja esh (skaalattu)

• Tästä lastensuojelun laitos‐ ja perhehoito 41 M€ ja muut lasten ja perheiden palvelut 28 M€ (todelliset tiedot)

3,5

* 3,5 miljoonan euron tasapainotustavoitteeseen päästään tulevien vuosien aikana , mikäli toimintakulttuurissa tapahtuu systeeminen muutos ja lasten ja perheiden palvelut saadaan lapsi‐ ja perhelähtöisiksi, yli peruskunnan ja sote‐maakunnan palveluyhdyspintojen toimivaksi kokonaisuudeksi. Yksittäinen palvelukokonaisuuden osa‐alue  ei tuota kustannussäästöä  tai leikkaa kustannusten kasvua yksinään; siksi lape‐palveluiden osalta on vaikea esittää tarkkoja kulurakenteen muutostavoitteita tiettyyn palveluun. (Esim. korjaavien erityispalveluiden kustannuksista, joista voi laskea kunnittain ja maakuntatasolla kulujen muotoutumista: sijaishuollon hoitovrk on 150‐250€, psykiatrian hoitopvä yli 500€, lastensuojelutarpeen selvitys n.  500€ /20 työtuntia. Kts. seuraava liitedia maakunnallisen Lapset puheeksi –työn seurantamittareista!)* Realistista on tavoitella 2017‐2018 aikana em. suunnan ja toimintakulttuurin muutosta ja sen myötä juurruttaa strateginen ja rakenteellinen muutos. Taloudellisessa tavoitteessa ollaan vuoteen 2025 mennessä, kun palvelut viedään lapsen kasvu‐ ja kehitysympäristöihin ja toimitaan pääosin siellä; kun lapsi ja perhe ovat keskiössä ja asiakaslähtöisyys  ja osallisuus toteutuvat; kun arjen tuki rakennetaan lähipalvelujen varaan, jota tuetaan erityisosaamisella ja erityispalveluiden konsultaatioita lisäämällä.

Pohjois‐Pohjanmaan lastensuojelun toimintalukuja 2012‐2015 (luvuista puuttuu PPKY Kallion luvut)

Vuosi Lastensuojelu‐ilmoitukset

Lasten‐suojelu‐tarpeenselvitykset

Aloitetutasiakkuudet

Kiireellisen sijoituksen päätökset

Avohuollon sijoitukset (sisältää myös jatkopäätöksiä)

Huostaanotto hakemukset hallinto‐oikeudelle

2012 5119 1529 1483 227 334 53

2013Maa‐kunnallinen työ

6832 1969 2097 296 372 69

2014 5855 2000 182+ 299 368 44

2015 4779 1489 837 228 227 41

2013‐2015Muutos %

‐30% ‐24 % ‐60 % ‐23 % ‐39 % ‐36 %

Muutos ‐2053 ‐480 ‐1260 ‐68 ‐145 ‐28

Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi

Palvelurakennemuutos

Keinoja tavoitteisiin (diat 12‐13) pääsemiseksi:

• Sähköinen palvelutarjotin, ohjausta ja neuvontaa, itsehoito, tarvittaessa palveluohjaus. Sähköinen hälytysjärjestelmä, jos peruspalvelu (esim. neuvola) jää väliin.

• Monialainen ja monituottajuuteen perustuva alueen tarpeista nouseva perhekeskusmalli, jossa myös somaattisen terveydenhoidon rinnalla psyyken puolen palvelut vahvemmin mukana. Myös taloudellisen tuen palveluita neuvolatyön yhteyteen, ja aikuissosiaalityö mukaan jo raskausaikana. Näin samasta paikasta saadaan palvelut eikä perhettä tarvitse ohjata aina eteenpäin toiseen paikkaan. Peruspalveluiden integroiminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin jne = TOIMIVA PALVELUOHJAUS, TOIMIVA ARKI

• Osaamisen varmistaminen yhteisistä toimintamalleista, uusien ammattilaisten kouluttaminen. Vastuutetaanpalveluohjausjärjestelmän ylläpito ja liitetään osaksi johtamisjärjestelmää. Paras asiantuntija eturiviin. Työntekijöiden pysyvyys on perheiden kannalta tärkeää.

• Luodaan aktiivisen osallisuuden malli rakenteisiin. 

• Kirkko ja järjestöt mukaan perheen jaksamista tukemaan.

Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 

Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi:

• Digitaalinen palveluohjaus, videovälitteiset palvelut, liikkuvat palvelut, helppokäyttöiset palveluntarjoajan nettisivut (sivuista vastaava työntekijä), yhteinen omahoitoalusta, joka ulottuu koko maakuntaan, on jokaiselle sama ja kaikilla käytössä

• Uudistetut tietosuoja‐määritykset, asiakkaille varmistettava mahdollisuus lukea omat asiakirjansa

• Tietojärjestelmien kansallinen kehittämisen tukeminen, toiminnanohjauksen ja –vaikuttavuuden välineenä käytetään tunnuslukujen seurantaa = tiedolla johtamisen vahvistaminen, chattipalvelut, ryhmätyöskentelyt online (Periscope‐video online‐ryhmät  perhevalmennuksessa jne).

Asiakastarpeet ja saavutettavuus

Keinoja tavoitteisiin (diat 12‐13) pääsemiseksi:

• Sähköinen palvelutarjotin, ohjausta ja neuvontaa, itsehoito, tarvittaessa palveluohjaus. Sähköinen hälytysjärjestelmä, jos peruspalvelu (esim. neuvola) jää väliin.

• Perhekeskusmalli, jossa myös somaattisen terveydenhoidon rinnalla psyyken puolen palvelut vahvemmin mukana. Myös taloudellisen tuen palveluita neuvolatyön yhteyteen, ja aikuissosiaalityö mukaan jo raskausaikana. Näin samasta paikasta saadaan palvelut eikä perhettä tarvitse ohjata aina eteenpäin toiseen paikkaan. Peruspalveluiden integroiminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin jne.

• Myös erityispalvelut saadaan lähelle perheen arkea, ”kotisairaala”

Monituottajuus

Työryhmässä todettua, ja keinoja monituottajuuteen liittyen:  

• Maakunnassa on monia vahvan ammattitaidon omaavia yksityisiä palvelun tuottajia, jotka voisivat olla mukana asiantuntijan roolissa esimerkiksi lastensuojelussa, esim. pienissä kunnissa, joissa erityispalvelut ovat usein kaukana tai ostetaan muualta. 

• Lastensuojeluun liittyvät ympärivuorokautiset lasten ja nuorten hoitopaikat ovat lähes yksinomaan yksityisten toimijoiden ylläpitämiä (kts. dia 10, Nykytilan analyysi!) ‐> sijaishuollon paikasta yhteydenpito ja kuntoutumisen tuki kotiin ja avohuoltoon sekä sijaishuollon aikana että jälkihuollon toimiin liittyen.

• Perhekeskus‐toimintamallissa monituottajuus ja monialaisuus on huomioitu

• Kirkko ja seurakunnat sekä lukuisat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja palveluiden yhdyspinnassa toimivat järjestöt halutaan ja otetaan aktiivisemmin mukaan perheen jaksamista tukemaan moninaisin palveluin, vertaisosaamista , pitkää kokemusta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen.

Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen

Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on myös tärkeä voimavara ja tavoitteita tukeva keino:

• Digitaaliset koulutustilaisuudet työntekijöille ja asiakkaille, Lapset puheeksi –koulutusten jatkosta huolehtiminen ja LP:n levittäminen kaikkien osaamiseksi, tutkinto‐opiskelijat mukaan maakunnalliseen LAPE‐kehittämiseen, lasten ja perheiden osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden huomioiminen koulutuksessa ja palveluiden suunnittelussa, myös erityisosaamisen vahvistaminen perustasolla, motivoiva kysely

• Vuorovaikutuskoulutusta, kulttuurimuutokseen liittyvää osaamista lisäävä pakollinen koulutus, alueellinen ammattikohtainen koulutus ja henkilökierto (järjestöt mukaan), tutkimuksen ja koulutuksen nivouttaminenkäytäntöön tiiviillä yhteistyöllä

• Oppilaitos‐yhteistyön tiivistäminen, koulutusten suunnittelun yhteistyön edelleen vahvistaminen, tutkimus‐ja opinnäytetöiden hyödyntäminen

Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus

Kts. dia 8: asiakkuuksien ja eri palvelutarpeiden määrittely!

Keinoja tavoitteisiin (diat 12‐13) pääsemiseksi:

• Vastuutetaan palveluohjausjärjestelmän ylläpito ja liitetään osaksi johtamisjärjestelmää

• Vahvistetaan tiedolla johtamista : reaaliaikainen tiedonkeruu, seuranta‐ ja arviointi, asiakaspalautejärjestelmät, kokemustieto

• Tieto lapsesta, perheestä, asiakkaasta kaikilla toimijoilla; varhainen tieto

• Tieto asiakkaalla itsellään

• PALVELUOHJAUSMALLI

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuu kuuluu tulevaisuuden peruskunnille, vaikka toki hyteonkin myös sote‐maakunnan ennaltaehkäisevien palveluiden ydintä. Hyvinvointityötä tehdään kaikilla kunnan toimialueilla ‐ varhaiskasvatus ja koulu, liikunta‐ ja kulttuuripalvelut sekä vapaa‐aikaan liittyvät palvelutarjonta (myös kolmannen sektorin toimijoiden tarjonta) nousevat merkittävään osaan. 

Hyte‐työn huomioivia keinoja lape‐palveluissa:

• Saumaton yhteistyö ja palveluketjut peruskunnan ja sote‐maakunnan välillä 

• Lapset puheeksi –toimintakokonaisuudessa käytössä olevat menetelmät, LP‐keskustelu ja LP‐neuvonpidot (toteuttavat universaalia varhaisen tuen mallia)

Taloudelliset ja toiminnallisetvaikutukset 

Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin

PROSESSITKerralla kuntoon vastuullisesti

Sähköistä aina kun mahdollista

IHMINENMielekästä elämää kotona

Vastuun ottoa ja osallisuutta

Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä

RESURSSIT JA TALOUSVastuullinen kustannustehokkuus

Kustannuskasvun puolittaminen

Palvelurakenteen optimointi

OSAAMINEN JA UUDISTUMINENVälitän ja otan vastuun

Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille

Ylpeys huippuosaamisesta

Mielekäs elämä– syntyy yhdessä

JOHTAMINENTieto hyötykäytössä

Proaktiivinen ennakointi

Muutoksen varmistaminen

Vaikutukset esitetään 

seuraavan dian taulukossa

MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN  RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT  OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN

Lapsi ja perhe keskiössä Vastuullinen ja mielekäs elämä arjen kehitysympäristöissä

Johdon sitoutuminenasiakaslähtöisyyteen Lapsivaik. arviointi, tiedolla johtaminen

Lapsilähtöisen muutostyön kustannusten huomiointi budjetoinnissa

Asiakaslähtöinen eri palveluprosessien  aukikirjoittaminen ja muutostyö

Henkilöstön koulutus, rakenteellinen työ, näyttöön perustuvat menetelmät (LP)Kehittävä työote

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte)

Osallisuuden tukeminen ja kuntalaisten lisääntyvä kiinnostus aktiiviseen toimijuuteenKulttuuri‐ ja järjestötoimijatvahvemmin mukana

Proaktiivinen ennakointi, ennakkovaikutusten arviointiJohdon linjaamat käytännöt ja palvelut hyten edistämiseen 

Budjetointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen,esim. palveluseteli

Hyte näkyy rakenteissaDigitalisaation keinot, kuntalaisten omavastuun kasvaminen

Osaamisen vahvistuminen verkkotyövälineiden käyttöönYhteistyön vahvistuminen (järjestöt, srk, yksityiset palv.tuottajat)

Palvelurakenteen muutos:Palveluiden toteutuminen lapsen kasvu – ja kehitys‐ympäristöissä

Mahdollisuus osallisuuteen Lähiverkosto on vahvasti mukana palveluprosesseissaKokemusasiantuntijat mukana palvelu‐järjestelmässä, toimiva  asiakaspalaute‐järjestelmä 

PalvelulupausMalli siirtynyt käytäntöönPalveluiden painopiste kehitysympäristöissä, perus‐ ja erityis‐palveluiden joustavat asiakaslähtöiset käytännöt

Palvelurak.  optimointiResurssien painopiste kasvu‐jakehitys‐ympäristöjen tukeen ja palveluohjauksen toteuttamiseenKustannusten kasvu on puolittunut

Palveluohjauksen mallit aukikirjoitettu ja juurrutettuina  rakenteisiin.Palvelut palveluohjauksen avulla lasten ja perheiden luokse ‐> lähetteettömyys

Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjausYhteistyöverkostot toimivatAsiakkaat mukana palveluiden kehittämisessä

Erityisosaamisen tuella lähipalveluiden varaan rakentuva arki

Erityispalvelut osana lähipalveluiden arkeaErityis‐ ja lähipalveluiden tiivis yhteistyöOsasto‐/laitoshoito tarpeenmukaista, mahd. lyhytkestoistaOsallisuuden tukeminen ja kokemusasiantuntijuus

Tieto hyötykäytössä, muutosta koskevat konkreettiset  päätökset tehty, huomio palveluiden saumakohdissa

Resurssien vastuullinen ja kustannustehokas käyttö, kustannuskasvun taittuminen.Liikkuvat erityispalvelut lähipalveluiden tukenaSähköiset palvelut, etäyhteydet hyötykäytössä

Palveluiden sauma‐kohtien vastuut ja työnjako selkeä, osallisuus omien palveluiden suunnittelussaErityispalveluilla tiivis yhteys perheen arkeen ja lähipalveluihin, ei päällekkäisyyttäEtäkonsultointi

Perus‐ ja erityispalveluiden työntekijät  on koulutettu: yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta, sekä omasta roolistaan siinä Palveluohjaajat on koulutettu

Sähköiset palvelut ”Digi, liki ja täsmä” Matalankynnyksen sähköinenpalvelutarjotin on käytössä, tiedotus, opastus, chatkokemus‐asiantuntijuus

Tarpeenmukaiset sähköisetpalvelut käytössä, jatko‐suunnitelma sähköisten palveluista laadittu

Kustannusten huomiointi budjetoinnissa Yhteistyötäjärjestö‐ ym toimijoiden kanssa

Virtuaaliset palvelut keskeinen osapalveluita ja  prosesseja

Koulutus ja tuki sähköisten palveluiden ja uusien järjestelmien käyttöön ottoon Yhteisiä sähköisiä palveluita eri toimijoilla