lappeenrannan energia oy:n vuosikertomus 2012

1Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem

Vuosikertomus 2012

2

3 ToimiTusjohTajan kaTsaus

4 konserni – avainluvuT ja henkilösTö

8 energiakauppa

12 lappeenrannan verkonrakennus oy

14 lappeenrannan energiaverkoT oy

16 lappeenrannan lämpövoima oy

19 halliTuksen ToiminTakerTomus

24 TulosTiedoT

36 TiivisTelmä

39 sammandrag

42 summary

45 Резюме

sisäLLys

2 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | sisäLLys

3Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tOimitusjOhtajan katsaus

kymmenes toimintavuosi sujui ilman suuria hallinnollisia tai

taloudellisia muutoksia. edelleen edellisvuonna tapahtunut

energia- ja vesiliiketoimintojen yhdistyminen aiheutti mer-

kittäviä haasteita toimintatapojen yhdistämisessä. konser-

nin investoinnit kasvoivat uudelle kymmenluvulle eli yli 30

miljoonan euron. mittavin investointi oli mertaniemen voi-

malaitoksen saneeraaminen kantaverkkoyhtiön tarpeisiin

sähköverkon varavoimaksi 2013 vuoden alusta. siihen liittyi

uusien kaukolämpökattiloiden rakentaminen lämmöntuo-

tantoa varmistamaan.

edellisvuoden lopulla saatiin kaakkois-suomen eLy-kes-

kukselta päätös, jonka mukaan Lappeenrannan tuli tehdä

ympäristövaikutusten arviointi koskien jätevesien purku-

paikkaa ja uuden jätevedenpuhdistamon paikkaa. pitkä ja

haasteellinen selvitystyö päästiin käynnistämään ulkopuo-

lisen konsultin avulla huhtikuussa 2012 ja tätä kirjoitettaes-

sa on hankkeen ohjelmaluonnos tulossa yleisesti nähtäville.

tavoitteena oli ja on edelleen, että yVa saataisiin valmiiksi

kuluvan vuoden loppuun mennessä mutta aikataulu on to-

della haastava.

Lappeenrannan energia konsernin taloudellinen tulos jäi

reilusti tavoitellusta 4,2 miljoonasta eurosta päätyen 0,9 mil-

joonaan euroon. Liikevaihto kasvoi 119,3 miljoonaan eu-

roon eli lähes 10 miljoonalla eurolla. emoyhtiön eli Lap-

peenrannan energia Oy:n tulokseksi muodostui tilin-

päätösjärjestelyjen jälkeen 1,8 miljoonaa euroa voitolliseksi.

sähkön hankintamääräksi muodostui 828,6 gWh. kaukoläm-

mön myyntimäärä kasvoi 613 gWh:iin eli kasvua tuli 7,0 %.

Lämpö tilaltaan vuosi oli hyvin lähellä ns. normaalivuotta.

Lappeenrannan energiaverkot Oy:n toimintavuosi su-

jui vaihtelevasti. Liikevaihto kasvoi yli 5 miljoonalla eurol-

la 47,8 miljoonaan euroon mutta liikevoitto jäi 7,4 miljoo-

naan euroon. tavoiteltu liikevoitto oli useita miljoonia eu-

roja suurempi. Budjetista poikkesivat erityisesti ulkopuolis-

ten palvelujen hankinta ja liiketoiminnan muut kulut. Vesi-

liiketoiminta oli edelleen tappiollista hintatarkistuksista

huolimatta.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto kasvoi

reippaasti jo toisena vuotena peräkkäin ollen nyt 16,8 mil-

joonaa euroa. kasvu selittyy erityisesti vesiverkkojen raken-

tamisen ja kunnossapidon volyymin noususta. Liikevoitto-

kin kasvoi merkittävästi ollen 1,5 miljoonaa euroa, joten yh-

tiön kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi noin

10 % 24,1 miljoonaan euroon. Vuotta väritti erityisesti

toimitusjohtajan katsaus

edellä kuvatut saneerausinvestoinnit mertaniemessä ja

jäteveteen liittyvän yVa:n, jonka vastuu yhtiönä Lappeen-

rannan Lämpövoima toimii, eteenpäin vieminen.

Osakkuusyhtiömme, kaukaan Voima Oy:n, tuottamasta

energiasta peräti 88 % tuotettiin puu polttoaineilla eli tur-

peen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin. tämä kehitys

varmistaa sen, että energian tuottamisessa tarvittava polt-

toainevarmuus on yhteistyömme kautta hyvällä mallilla ja

säätilojen heilahteluista riippumatonta.

energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa

247 henkilöä (243 v. 2011). henkilöstömäärää kasvattaa

suhteellisen suuri määräaikaisten (31) henkilöiden tar-

ve, joka johtuu sekä meneillään olevien kehitysprojek-

tien tarvitsemasta lisäpanoksesta että käytännöstäm-

me, jossa uudet asentajat otetaan palvelukseen oppi-

sopimuksien kautta.

kiitokset työntäyteisen vuoden läpiviemisestä kuulu-

vat ammattitaitoiselle henkilöstölle ja yhteistyökykyi-

selle hallitukselle.

reijo kolehmainen

toimitusjohtaja

kOnserni

5Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | kOnserni

Lappeenrannan energia Oy on Lappeenrannassa toimi-

va, kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. yhtiön

pääasiallinen toiminta on kaukolämmön, maakaasun,

sähkön ja veden jakelu ja myynti. kannamme vastuu-

ta ympäristöstämme, josta osoituksena ovat myynnis-

sä olevat ekoenergiatuotteemme metsävoima ja tuuli-

voima. tuotteet ovat suomen Luonnonsuojeluliiton

sertifioimat.

emoyhtiön lisäksi toimintaa hoidetaan kolmen tytär-

yhtiön voimin, jotka ovat Lappeenrannan Lämpö voima

Oy, Lappeenrannan energiaverkot Oy ja Lappeen-

rannan Verkonrakennus Oy. Lisäksi olemme osakkaina

kaukaan Voima Oy:ssä, suomen hyötytuuli Oy:ssä ja

Vainikkalan Vesi Oy:ssä.

sähkönjakeluverkkomme ulottuu Lappeenrannan, Le-

min, taipalsaaren ja savitaipaleen alueille. sähkön-

myynnissä palvelemme asiakkaita ympäri suomea.

Vesi huollosta huolehdimme asemakaavoitetuilla alueil-

la koko Lappeenrannan kaupungin alueella.

Lappeenrannan energia oy

Lappeenrannan Energia Oy vastaa asiakkaidensa vesi-

ja energiatarpeiden täyttämisestä kilpailukykyisesti ja

lisäarvoa tuottavasti toiminta-alueillaan. Toiminnan

perustana on osaava ja motivoitunut henkilökunta,

joka osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun,

tekemiseen ja parantamiseen.

avainlukuja (milj. €) 2010 2011 2012

Liikevaihto 97,3 109,4 119,3

Liikevoitto 11,1 9,2 11,6

tilikauden voitto/tappio 2,1 -0,2 0,9

investoinnit 16,5 20 30,8

taseen loppusumma 202 263 278

Omavaraisuusaste (%) 1,3 7,1 6,7

Vak. henkilöstö 31.12. (lkm) 184 243 247

6

henkiLöstö

konsernin henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopus-

sa oli 247. Vakituisessa työsuhteessa vuoden lopussa oli

216 ja määräaikaisessa työsuhteessa 31 henkilöä, joista

osa-aikaisia seitsemän henkilöä. konsernin henkilöstön

keski-ikä oli vuoden lopussa 47 vuotta. Vuoden lop-

puun mennessä eläkkeelle jäi koko konsernista 13 hen-

kilöä. määrä aikaisista työsuhteista vakinaistettiin viisi

ja uusia henkilöitä palkattiin viisi.

koulutus ja kehittäminenVuoden aikana järjestettiin koko henkilöstölle useita

koulutustilaisuuksia liittyen uusiin talousohjaus- ja do-

kumenttienhallintajärjestelmiin.

henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2012 yhteensä

1179 päivää, josta oppisopimuskoulutuksen osuus oli

57 %. keskimäärin koulutuspäiviä oli per henkilö 4,8.

uusia oppisopimuksia solmittiin 17 henkilön kanssa.

Oppi sopimuskoulutuksesta valmistui neljä henkilöä.

kevättalvella vietettiin yhteistä liikuntailtapäivää kau-

punginlahdella luistellen ja kävellen. mukana oli noin

70 liikkujaa yhtiön eri toiminnoista. tilinpäätöstapah-

tuma järjestettiin Linnoituksessa toukokuussa. tapah-

tumaan osallistui noin 120 henkilöä. Liikunta- ja kult-

tuuriseteleillä tuettiin henkilöstön omaehtoista virkis-

tystoimintaa. Lisäksi järjestettiin ohjattuja liikuntaryh-

miä. henkilökuntakerho tarjosi henkilökunnalle erilai-

sia harrastusmahdollisuuksia palloilulajien, kalastuksen

ja kulttuuriharrastuksen parissa. työpaikkojen välisiin

kilpailuihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan.

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | henkiLöstö

energiakauppa

9

uusiutuVaa ja ympäristöystäVäLListä energiaa – entistä enemmän

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | energiakauppa

myönteistä kehitystä energianhankinnassaLappeenrannan energia Oy:n uusiutuvien ja ympäris-

töystävällisten energialähteiden käyttö on jatkanut ta-

saista kasvua. myönteisen kehityksen taustalla olivat

kaukaan Voima Oy:n puuvaltainen tuotanto, hiilidiok-

sidivapaan kaukolämmön hankinta joutsenoon ja rau-

han alueen lähienergiaratkaisun toteuttaminen.

puupolttoaineet ylös, CO2-päästöt alaskaukolämmön hankinnassa saavutettiin ennätysluke-

mat puupolttoaineiden osuudessa 66,2 % ja CO2-omi-

naispäästöjen pienuudessa 90,1 tn CO2/mWh. molempi-

en ennätys lukemien taustalla oli pääosin kaukaan Voi-

ma Oy:n puupolttoaineiden käytön kasvaminen poik-

keuksellisen suureksi.

Lähienergiaa rauhaanyhtiö toteutti rauhan loma-asuntomessualueelle 2012

lähienergiaratkaisun. Lähienergiassa valtaosa, jopa 80 %,

alueen kiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan pai-

kallisesti uusiutuvalla energialla. Lämmöntuotanto pe-

rustuu maalämmön, aurinkoenergian ja maakaasun yh-

distelmään. Lähienergiassa yhdistetään asiakkaiden tar-

peet ja keskitetty, paikallinen energiantuotanto koko-

naisuudeksi, joka mahdollistaa mukavan ja ympäristö-

ystävällisen asumisen.

hiilidioksidivapaata lämpöä joutsenoonjoutsenoon hankittiin hiilidioksidivapaata kauko lämpöä

marraskuusta 2012 alkaen. hiilidioksidivapaan lämmön

arvioidaan kattavan 90 % joutsenon tarpeesta. kau-

kolämpö tuotetaan teollisissa prosesseissa syntyvän

ylijäämä lämmön talteenotolla ja polttamalla tuotanto-

prosessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä. Vedyn polt-

tamisen lopputuotteena syntyy puhdasta vesihöyryä.

kokonaisvaltaista kilpailukykyä hinnoista energianeuvontaanLappeenrannan energia Oy:n sähkön ja kaukolämmön

myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoittelu-

rakenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan.

sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisen keski-

arvon alapuolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky

on parantunut viime vuosina oleellisesti. uusiutuviin

energia lähteisiin sitoutumisen ansiosta kaukolämmön

hinta on lähes saavuttanut yhteistuotannon valtakun-

nallisen keskiarvon samalla kun ympäristövaikutukset

ovat olleet myönteiset.

yhtiö on sitoutunut avustamaan asiakkaitaan energian

ja veden säästäväisessä käytössä. henkilöstöä on kou-

lutettu energiansäästöneuvontaan ja yhtiö on rahoit-

tanut enne etelä-karjalan energianeuvonta-hanketta.

uusiutuvaan verkkopalveluun toteutetaan käyttäjä-

ystävällinen kulutusraportointi ja työkaluja oman kulu-

tuksen tarkasteluun.

10 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | energiakauppa

kaukolämmön energialähteet vuonna 2012

Turve9,4 %

maakaasu19,0 %

pok3,1 %

Teollisuuden sekundaarilämpö2,3 %

BiopolTToaineeT66,2 %

Lappeenrannan energian vuonna 2012 tuottaman kauko-lämmön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 90 g/kWh.

kaukolämmön hankinta energialähteittäin

gWh/a800

700

600

500

400

300

200

100

0

muuT

maakaasu

Turve

puupolTToaineeT2008 2009 2010 2011 2012

1000

800

600

400

200

0

sähkön hankinta hankintalähteittäingWh/a

sähköpörssi

öljy

Tuulivoima

maakaasu

Turve

BiopolTToaineeT

2008 2009 2010 2011 2012

11

250

200

150

100

50

0

2008 2009 2010 20122011

kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöjen kehitysg/kWh

12

Lappeenrannan Verkonrakennus oy

yhtiön toiminta muodostui edellisvuoden tapaan pää-

osin sähkö- ja vesiverkkojen rakentamis-, kunnossapito-

palveluista Lappeenrannan energiaverkot Oy:lle. Lap-

peenrannan kaupungin kanssa solmittiin kunnossapi-

don ja rakentamisen sopimus liikennevalojen huoltoon

ja rakentamiseen.

Varastot keskitetään simolantielleVuoden merkittävin muutos oli vesihuollon varasto-

palveluiden siirto Lappeenrannan kaupungin varas-

tosta omiin varastoihin simolantielle. sähköverkkojen

osalta tehtiin koko verkkoalueelle kunnossapitoa ja ra-

kennuskohteita.

aluekaapelointia ristiinassaulkoisista kaupoista merkittävin oli ristiinan alue-

kaapeloinnin tekeminen järvi-suomen energian verk-

koalueelle. tämän lisäksi tehtiin tievalaistuksen projek-

teja, joita saatiin kilpailutuksen kautta lähialueelle.

saneerauksissa hyvä vauhti päälläetäluenta eli amr-projekti työllisti merkittävästi useita

työryhmiä. keskitinasennukset jatkuivat ja niin sanottujen

vaikeiden käyttöpaikkojen lukumäärät kasvoivat loppu-

vuodesta merkittävästi, jotka työllistivät mittariasentajia.

Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit kasvoi mer-

kittävästi. saneerauksia tehtiin mm. tirilässä, pöyhiän-

tiellä ja soljantiellä. Villimiehenkatu keskustassa oli

näkyvin saneerauskohde. uutta verkkoa rakennettiin

ruoholammella.

Vuosi alkoi edellisvuoden lopun tykkylumen ja linjo-

jen tarkastusten osalta vauhdikkaasti. Lappeenrannan

Verkonrakennuksesta kymmenen henkilöä osallistui

elenian ja Fortumin verkkojen korjaamiseen, josta saa-

tiin kokemusta miten muualla toimitaan. joulukuises-

sa myrskyssä kova tuuli aiheutti laajoja katkoja koko

verkko alueelle, näiden töiden korjaamiseen osallistui

koko sähköalan koulutuksen saanut henkilökunta.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentaa ja kun-

nossapitää sähkö-, ulko valaistus-, vesi- ja jätevesiverkos-

toja sekä tuottaa energiamittausten asennus- ja ylläpi-

topalveluja. Tärkeimmät asiakkaat ovat Lappeenran-

nan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan kaupunki.

Yhtiön tavoitteena on kuitenkin laajentaa asiakas-

kuntaa mm. lähialueiden sähköverkko yhtiöihin.

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | Lappeenrannan VerkOnrakennus Oy


Liikevaihto 7,3 13,1 16,8


tilikauden tulos 0 -0,03 0

investoinnit 0,3 0,04 0,39

Vak. henkilöstö (lkm) 60 86 86

taseen loppusumma 5,0 5,3 5,2

yhtiön kalustoinvestoinnit olivat 0,39 (0,04) milj. euroa.

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem14

Vuosi 2012 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin Lap-

peenrannan energiaverkkojen vastuulla oli sähkön,

kaukolämmön ja maakaasun jakelun lisäksi vesihuolto-

verkostot ja vastuu veden asiakasrajapinnasta.

Vuoden aikana käynnistettiin toimenpiteitä, joilla pyrit-

tiin löytämään eri verkostojen parhaita käytäntöjä ja laa-

jentamaan niitä myös muiden toimintaan. tässä vaihees-

sa parhaita tuloksia saavutettiin yhteisten työmaiden

suunnittelussa ja toteutuksessa, verkkotietojen ja verkos-

tojen paikkatietojen hallinnassa sekä tiedottamisessa.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy vastaa verkosto-

omaisuuden (sähkö, lämpö, vesi ja maakaasu) hallin-

nasta ja verkostojen kehittämisestä ja operoinnista.

Lisäksi Energiaverkot vastaa sähkönjakelusta Etelä-Kar-

jalassa Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savi-

taipaleen alueella. Yhtiö hoitaa sähkönjakelua myös

Saimaan kanavan vuokra-alueella. Yhtiö huolehtii

myös kaukolämmön, maakaasun ja veden jakelusta,

sekä veden hankinnasta Lappeenrannan alueella.

Lappeenrannan energiaVerkOt Oy

*2011: 5,7 h, josta 4,26 h aiheutui Tapanin ja hannun päivien myrskyistä.*2012: 5,8 h, josta yli 2/3 aiheutui kahdesta suurhäiriöstä.

sähköhäiriöiden kehittyminen

20

15

10

5

0

h / asiakas

2006

16,03

2007

4,27

2008

5,0

1,42009

1,92010 2011 2012

5,7* 5,8*

15

energiaverkkojen hankkeitaetäluenta eli amr-hanke eteni vuoden alusta pilot -vauh-

dilla prosessien toiminnan varmistamisen ja järjestelmien

rajapintaongelmien takia. Varsinaiseen massa-asennus-

vauhtiin päästiin syksyllä, jonka seurauksena mittariasen-

nukset edistyivätkin hyvää vauhtia. hanke on tarkoitus

saada valmiiksi suunnitellussa laajuudessa kesällä 2013.

Lappeenrannan energiaverkot rakensi kaukolämmön

siirtoputkiston joutsenon kemiran tehtaalta joutsenon

keskustaan. samalla yhdistettiin Lampikankaan alue

joutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon. syy

verkostojen rakentamiselle oli kemiran kanssa solmi-

tussa lämmöntoimitussopimuksessa, jonka ansiosta lä-

hes koko joutsenon alueen kaukolämmön kulutus saa-

daan tuotettua prosessista vapautuvalla vedyllä.

Vesiverkostojen osalta vuoden aikana päivitettiin ja

laadittiin puuttuvia saneerausohjelmia. etenkin jäte-

vesipumppaamoiden osalta käynnistyi kriittisyyteen

perustuva saneerausohjelma kolmen pumppaamon

saneerauksella Lappeenrannan keskustaajaman alueel-

la. myös kaikkien pumppaamoiden automaation uusi-

minen aloitettiin keskittyen aluksi joutsenon kaupun-

ginosan pumppaamoihin. uutta vesihuoltoverkostoa

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | Lappeenrannan energiaVerkOt Oy


Liikevaihto 31,2 42,2 47,8


tilikauden tulos 0 0 -0,02



taseen loppusumma 125 186 196

rakennettiin noin 3,7 km ja vanhaa verkostoa saneerat-

tiin noin 3,5 km.

haapajärven kunnostushanketta jatkettiin viranomai-

sen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. sateinen

kesä heikensi pohjasedimentin tiivistymistä, joskin toi-

vottuja tuloksia saatiin myös aikaan. Loppuvuodes-

ta päätettiin edistää talvella tapahtuvaa pohjan jääty-

mistä pumppaamalla vettä jäälle ja tamppaamalla jään

päälle satanutta lunta. tästä saatiinkin koenäytteiden

perusteella positiivisia tuloksia.

sähköverkkojen osalta jatkettiin verkostostrategian to-

teuttamista painottaen maakaapelointia sekä uuden

verkon rakentamisessa että saneerauksissa. painopis-

tealueena oli taipalsaaren taajaman sähkönsyötön var-

mistaminen. sähköasematasolla uusittiin taipalsaaren

sähköasema ja Lemin sähköasemalle lisättiin maasulku-

virran kompensointi.

sähkönjakelussa koettiin kaksi suurhäiriötäsähkönjakelussa oli kaksi suurhäiriötä kuluneena vuon-

na. tammikuussa runsaat lumisateet aiheuttivat jakelu-

häiriöitä, joiden piirissä oli pahimmillaan noin 1500 asi-

akasta ja pisimmät katkoajat olivat noin 20 h.

Loppuvuodesta koettiin vastaava tilanne marraskuussa,

jolloin kova puuskittainen tuuli ja sähkölinjoille kaatu-

neet puut aiheuttivat häiriöitä koko jakelualueen ilma-

johtoverkostolle. häiriöiden piirissä oli yli 4500 asiakasta.

pisimmät katkoajat olivat tuolloin yli 40 h.

sähköverkossa siirretyn energian määrä oli 792 gWh, kau-

kolämpöverkossa 611 gWh, maakaasuverkossa 112 gWh.

puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 5,9 milj. m3 ja jäte-

vettä puhdistettiin 6,2 milj. m3.

16

Lappeenrannan LämpöVoima oy

mertaniemi 2 voimalaitos toimi varavoimalaitoksena

tammi-helmikuun ajan. maaliskuussa alettiin muuttaa

kaasuturbiineja Fingridin nopeaksi sähkön häiriöreser-

viksi. kevään aikana purettiin vanhat höyrykattilat ja sa-

vukanavat sekä ohjaus- ja sähköjärjestelmiä. uusien sa-

vukanavien, ohjausjärjestelmien sekä sähkö- ja automaa-

tiojärjestelmien asennukset alkoivat kesäkuussa. nopea

sähkön häiriöreservikäyttö aloitettiin alkuperäisen suun-

nitelman mukaisesti 1.1.2013. mertaniemen vanhaan

höyrykattilasaliin asennettiin kaksi uutta kaukolämpö-

kattilaa teholtaan 80 mW, jolla korvattiin käytöstä pois-

jäänyttä kapasiteettia kaukolämmöntuotannossa.

mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin no-

peaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilanteisiin.

Laitoksella tehtiin kymmenen koekäyttöä ja varsinai-

seen häiriöreservikäyttöön se käynnistettiin kolme ker-

taa. mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin kauko-

lämpöä 2544 (2417) tunnin aikana.

mertaniemen voimalaitoksella ja Lappeenrannan kanta-

kaupungin alueella olevilla lämpölaitoksilla tuotettiin läm-

pöä 114 gWh maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä. tuotan-

to oli 17 % koko kantakaupungin alueella käytetystä kauko-

lämmöstä. kaukaan Voima tuotti 81 % kaukolämmöstä.

FC powerilta kaukolämpöä joutsenon keskustan alueellejoutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon lii-

tettiin FC powerin kaukolämmön tuotanto. FC power

Oy:n kaukolämpö tuotetaan voimalaitoksella kemira

Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvän ylijää-

mälämmön talteenotolla ja polttamalla tuotantopro-

sessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä.

tavoitteena on hankkia FCp:lta 80 % joutsenon keskus-

tan ja Lampikankaan alueiden kaukolämmöstä. kauko-

lämmön vastaanotto aloitettiin syyskuussa. Lampikan-

kaan ja keskustan verkot yhdistettiin loppuvuonna. FCp

tuottaa verkkoon keskimäärin 4 mW, joka teho saavute-

taan noin -10 °C ulkoilman lämpötilassa. alueella olevia

omia lämpölaitoksia käytetään vara- ja huippulaitoksina.

Verkon maksimitehontarve on noin 9 mW.

Lähienergiaa rauhan loma-asuntomessuilla 2012rauhan loma-asuntomessuille 2012 osallistuttiin uu-

denlaisella alueellisella lämmitysratkaisulla, lähiener-

gialla. Lämmitys toteutettiin järvilämpöön perustu-

valla lämpöpumpputekniikalla, jonka lisäksi laitokses-

sa on aurinkopaneeleita lämmöntuotannossa 48 m2 ja

korkea hyötysuhteinen maakaasukondenssikattila, jolla

tuotetaan vara- ja huippulämpöä. Laitos on mitoitettu

lähialueen kasvupotentiaali huomioiden.

uusia pohjavedenottamoita tutkitaanVesihuollossa jatkettiin uusien pohjavedenottopaikkojen

etsintää kahdella alueella. taipalsaaren pönniälänkan-

kaan pohjoisen alueen maastoon tehtiin kaksi pohjavesi-

kaivoa. Vedenottopaikan etsintä nimettiin ranta-alueen

nimen mukaan sinisten aaltojen projektiksi. syyskuun ja

joulukuun välillä tehty koepumppaus osoitti, että alu-

eelta voidaan ottaa pohjavettä n. 3000 m3/vrk. toinen

alue sijaitsee joutsenon haukilahdessa. sinne tehtiin kak-

si pohjavesikaivoa, ja koepumppaus osoitti, että alueelta

voidaan ottaa pohjavettä n. 2000 m3/vrk.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy vastaa sähkön, kauko-

lämmön, höyryn ja puhtaan veden tuotannosta sekä jä-

teveden käsittelystä. Yhtiö vastaa myös tuotantolaitosten

käytöstä ja kunnossapidosta. Veden tuotannosta pää-

osa hoidetaan Huhtiniemen veden ottamolla, ja pääosa

jäteveden käsittelystä hoidetaan Toikansuon jäte veden

puhdistamolla.

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | Lappeenrannan LämpöVOima Oy

17Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem

jätevesiratkaisua suunnitellaanjätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi

käynnistettiin keväällä. eLy-keskus esitti loppuvuon-

na 2011, että Vuokseen suunnitellusta puhdistettujen

jätevesien purkupaikasta ja siirtoputken sijainnista on

tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. arviointiohjel-

maan haettiin mukaan useita uusia jätevedenpuhdista-

mon sijoituspaikkoja ja myös uusia purkupaikkoja. Lop-

puvuonna yVa-prosessin ensimmäinen vaihe oli lähes

valmis, mutta virallisen version valmistuminen venyi

vuoden 2013 puolelle. Varsinainen yVa valmistunee

vuoden 2013 lopulla.


Liikevaihto 19,1 22,0 24

Liikevoitto -0,01 -0,2 0,1

tilikauden tulos 0 0 0



taseen loppusumma 10,4 25,1 32,6

yhtiön investoinnit olivat 7 (2,7) milj. euroa ja ne kohdistuivat pääasiassa mertaniemi 2 -varavoimalaitostoiminnan vaati-miin modernisointeihin ja uusiin kaukolämpökattiloihin.

19

konsernin rakenne ja yhtiön osakkeetLappeenrannan energia -konsernin muodostaa Lap-

peenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeen-

rannan energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytär-

yhtiöt Lappeenrannan Verkonrakennus Oy, Lappeen-

rannan energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Lämpö-

voima Oy. Lappeenrannan energia Oy hankkii ja myy

vettä, sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa yhteistuo-

tantovoimalaitoksessaan sähköä ja kaukolämpöä emo-

yhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä

jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lap-

peenrannan energiaverkot Oy omistaa, käyttää, raken-

nuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö-

ja maakaasuverkkoja sekä siirtää niiden kautta vettä ja

energiaa asiakkaille. Lappeenrannan Verkonrakennus

Oy rakentaa, käyttää ja kunnossapitää edellä mainittu-

ja verkkoja sekä ulkovalaistusverkkoa. Osakkuusyritys,

kaukaan Voima Oy, tuottaa Lappeenrannan energia

Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä.

Vuosi 2012 oli Lappeenrannan energia Oy:n kymmenes

tilikausi.

Lappeenrannan energia Oy:n osakkeiden määrä on

1000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. yh-

tiöllä on yksi osakelaji.

kaukaan Voima Oy on Lappeenrannan energia Oy:n

osakkuusyhtiö (46 %).

Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan energia -kon-

sernin osakkuusyhtiö (45 %).

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lappeenrannan energia Oy:n osakkuusyhtiön kaukaan

Voima Oy:n biovoimalaitoksen toimintavuosi oli var-

sin tapahtumarikas. kuivasta puupölystä aiheutunut

räjähdys rikkoi maaliskuussa suuren osan turpeen kä-

sittelylaitteistosta, jotka saatiin korjattua vuoden lop-

puun mennessä. räjähdyksestä ei aiheutunut henkilö-

vahinkoja eikä vaurioista ollut tuotannollekaan haittaa,

sillä turvetta pystyttiin korvaamaan puupolttoaineilla.

ainoa pidempi suunnittelematon tuotantokatkos oli

marraskuussa, jolloin kattila jouduttiin pysäyttämään

puhdistuksen vuoksi noin viikon ajaksi. turpeen ja

maakaasun osuus polttoaineista jäi yhteensä vajaaseen

12 %:iin, joten biopolttoaineiden osuus nousi ennätyk-

selliselle tasolle eli 88,1 %:iin.

yhtiö on osakkaana hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoi-

malla tuotetun sähkön osuus säilyi kohtuullisen tuu-

livuoden ansiosta noin 12 gWh:ssa. sen sijaan uusia

tuulivoimapuistoja ei toteutettu vuonna 2012 useasta

selvitystyöstä huolimatta. yhtiö oli myös aktiivisesti

mukana tuulisaimaa Oy:n tuulivoimaselvityksissä, joi-

den tuloksena tehtiin investointipäätös muukon tuu-

lipuiston toteuttamisesta siten, että puisto valmistuu

keväällä 2013.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy investoi voimakkaasti

mertaniemen voimalaitokseen, jonka kaasuturbiinit oli

vuokrattu vuoden 2013 alusta Fingrid Oyj:lle varateho-

laitoksiksi. mertaniemi 2 kaasuturbiinien automaatio

uudistettiin täydellisesti ja lisäksi mertaniemeen raken-

nettiin kaksi maakaasukäyttöistä kaukolämpökattilaa

poistettujen pakokaasukattiloiden tilalle ja kaupungin

lämmön tarpeen turvaamiseksi.

pohjoismaisella tasolla sähkön tukkumarkkinalla vallitsi

vuonna 2012 edullinen ja maltillinen hintataso. edullisen

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | haLLituksen tOimintakertOmus

haLLituksen toimintakertomus VuoDeLta 2012

20

hintatason taustalla olivat poikkeuksellisen hyvä pohjois-

mainen vesivarastotilanne sekä heikon taloustilanteen ai-

heuttama sähkön kysynnän lasku ja päästöoikeuksien hal-

pa hintataso. suomen hinnat olivat kuitenkin pohjoismaista

tasoa korkeammat Venäjän tuonnin vähentymisen ja raja-

siirtoyhteyksien vikaantumisten ja huoltotoimien vuoksi.

sähkön tukkuhinta pohjoismaisella tasolla (ns. systee-

mihinta) oli 31,20 (47,05) €/mWh ja suomen hinta-alu-

eella 36,64 (49,30) €/mWh. heinäkuussa 2012 suomen

hinta-alueen hinta oli 13,67 €/mWh, mikä oli alhaisin

taso useaan vuoteen.

Vuonna 2012 sähkön kokonaishankinta oli 801,5 (779,4)

gWh ja kaukolämmön 690,2 (652,0) gWh. sähkön ko-

konaishankinta kasvoi 2,8 % ja kaukolämmön 7,2 %.

Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2012 oli lähes nor-

maalivuosi: vuoden 2012 lämmitystarveluku oli 4588,

kun se normaalivuonna Lappeenrannassa on 4612.

Lappeenrannan energia Oy:n sähkön ja kaukolämmön

myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoittelura-

kenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan. sähkön siirto-

hintoja tarkistettiin 5 %:lla ja veden hintoja noin 10 %:lla

vuoden alussa.

sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisen keski-

arvon alapuolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky on

parantunut viime vuosina oleellisesti. uusiutuviin ener-

gialähteisiin sitoutumisen ansiosta kaukolämmön hinta

on lähes saavuttanut yhteistuotannon valtakunnallisen

keskiarvon samalla kun ympäristövaikutukset ovat ol-

leet myönteiset.

taloudellinen kehityskonsernin liikevaihto kasvoi 9,1 % edellisvuodesta ol-

len 119,3 milj. euroa. emoyhtiön liikevaihto kasvoi 5,6 %

edellisvuodesta ja oli 75,4 milj. euroa.

konsernin liikevoitto kasvoi 2,3 milj. euroa edellisvuo-

desta ja oli 11,6 miljoonaa euroa. emoyhtiön liikevoit-

to oli 5,0 (3,3) milj. euroa. konsernin tilikauden tulos oli

0,9 (-0,2) milj. euroa ja emoyhtiön 1,8 (2,3) milj. euroa.

investoinnitkonsernin investoinnit olivat 30,8 (20,0) milj. euroa. in-

vestoinneista 5,2 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin,

0,9 milj. euroa sähköasemaan, 3,0 milj. euroa sähkö-

mittareihin. Lämpöverkkoihin investoitiin 1,8 milj. eu-

roa ja vesi- ja jätevesiverkkoihin 8,0 milj. euroa.


myynnin kehitys 2010–2012 (milj. €)

2010 2011 2012ero % 11–12

sähkön myynti (ulkoinen) 36,9 39,0 39,3 0,8

sähkön siirto 21,1 19,6 21,0 7,7

Lämmön myynti (ulkoinen) 24,5 23,3 25,4 9,0

Lämmön siirto 8,3 8,5 8,9 4,7

kaasun myynti 3,2 3,3 4,7 42,4

kaasun siirto 1,2 2,1 2,5 19,0

Vesi 10,3 13,6 32,0

21

rahoituskonsernin korolliset velat 31.12.2012 olivat 192,6 (183,0)

miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupun-

kikonsernille oli 123,5 (130,7) milj. euroa. Likvidit varat

olivat vuoden lopussa 1,4 (2,0) miljoonaa euroa.

henkilöstöVakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 215 (224) ja

määräaikaisia 31 (19), joista osa-aikaisia 7. henkilöstön

keski-ikä oli 46,8 (47,4) vuotta vuoden lopussa. koko

konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 13

(13) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 10

(9) henkilöä.

hallintoLappeenrannan energia Oy:n hallituksen jäseninä toi-

mivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt:

Voitto ampuja, timo haimila, tarmo häkkinen (vpj.),

jouni kemppi, kullervo Lehtonen (pj.), riitta munnuk-

ka, jorma nisonen, raila Oksanen, soile salla ja henki-

löstön edustajina ilpo hulkkonen ja pekka myyrä.

henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä

olivat: esko huttunen, markku nokelainen, Leila korte,

arto ylikotila, jerker Brandt, Leena kaijansinkko, pekka

heimala, kaija niiranen, erkki kämäräinen, sami Väi-

sänen ja heikki herranen. yhtiökokouksessa 26.4.2012

maksetut palkat ja palkkiot(milj. €) 2010 2011 2012

emo 3,6 2,3 2,2

konserni 7,8 10,0 10,2

henkilöstö keskimäärin2010 2011 2012

emo 84 60 56

konserni 193 238 250

hallituksen varajäseneksi valittiin sami jokelainen

eronneen jerker Brandtin tilalle.

hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kau-

pungin nimeämänä apulaiskaupunginjohtaja kari kor-

kiakoskella. hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä

ja sihteerinä toimitusjohtaja reijo kolehmainen.

yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimi kpmg Oy ab

päävastuullisena tilintarkastajanaan kht heikki tuomi.


yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

emo konserni

2010 2011 2012 2010 2011 2012

Liikevaihto milj. € 70,4 71,4 75,4 97,3 109,4 119,3

Liikevoitto milj. € 3,4 3,3 5,0 11,1 9,2 11,6

Liikevoitto/-tappio % 4,9 4,7 6,6 11,4 8,5 9,7

OpO:n tuotto % 25,9 2,6 7,9 163,5 -1,5 4,8

Omavar.aste % 3,1 12,3 11,8 1,3 7,1 6,7

22

rakenne ja rahoitusjärjestelytVoimakas investointitahti aiheutti vaikeuksia yhti-

ön kassavarojen riittävyyteen, jonka vuoksi yhtiö haki

omistajalta, Lappeenrannan kaupungilta, lainavaltuut-

ta ja takauspäätöstä yhteensä 36 miljoonan euron ra-

hoitukselle vuosille 2012–2015. kaupunginvaltuus-

to päätti takauksesta huhtikuussa 2012 ja yhtiö käytti

laina valtuutta kesäkuussa 20 miljoonan euron edestä.

merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallintaLappeenrannan energiassa toteutetaan riskienhallin-

taa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riski-

analyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakaupan

riskienhallintapolitiikkaan, toimintajärjestelmään sekä

poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuol-

lon valmiussuunnitelmiin.

energiakauppa altistuu sähkön markkinahinnan vaih-

telun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheuttamal-

le riskille. suojauksissa käytetään sähkötermiinejä ja

pitkäaikaisia sopimuksia. suojaustoiminnan päätar-

koitus on varmistaa loppuasiakasmyynnille tavoiteltu

kate. johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslas-

kentaa. suojaus instrumenttien nettoarvon tilitykset

kirjataan energianhankinnan oikaisuksi ja johdannais-

sopimusten arvo esitetään tilinpäätöksen liitetiedois-

sa. yhtiön hallitus hyväksyi uudet riskipolitiikan peri-

aatteet syksyllä 2012.

sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten

sääolojen riskille. yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiak-

kaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön

mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista mak-

settavia vakiokorvauksia. yhtiöllä on myös sähkön- ja

kaukolämmöntuotannon keskeytysvakuutukset ja voi-

malaitoksella konerikkovakuutus.

ympäristökonsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjes-

telmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti.

yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen

asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisi-

vat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.

Lappeenrannan energia Oy osallistuu elinkeinoelämän

energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toi-

menpideohjelmaan ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy

vastaavaan energiatuottajien toimenpideohjelmaan.

23

kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta ener-

gianhankinta oli entistä ympäristöystävällisempää.

mertaniemen voimalaitoksen uuden lainsäädännön

mukainen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2015.

Voimalaitoksen vuotuinen mitattu typenoksidipäästö

alittaa ympäristöviranomaisten vaatimukset.

Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluu

mertaniemen voimalaitos ja teholtaan yli 40 mW:n

lämpökeskukset.

suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Lappeen-

rannan energian puupolttoaineella ja tuulivoimalla

tuotetulle sähkölle ekoenergia-merkin.

tutkimus- ja kehitystoimintayhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pieni-

muotoista. suurin panostus on kohdistettu tuulivoima-

potentiaalin löytymiseen maakunnassa tuulisaimaa

Oy:n kautta. Lisäksi yhtiössä teetetään vuosittain 1–3

lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudellajätevesiratkaisuun liittyvän ympäristövaikutusten arvi-

oinnin saattaminen onnistuneesti kauaskantoiseen ja

kestävään lopputulokseen on koko konsernin kannalta

merkittävin tavoite kuluvalle vuodelle.

tulevaisuuden näkymätyhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehok-

kuuden ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. tämä

mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta-alueen

yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investoin-

tipaineet mm. vesiratkaisuihin aiheuttavat tilapäisesti

haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.

Lappeenrannan energia Oy:n osakkuusyhtiön kaukaan

Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energian-

tuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoainei-

siin perustuvaksi. tämä vakauttaa energian hinnoitte-

lun jatkossa ja edesauttaa yhtiön menestystä kovene-

vassa kilpailussa.

hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestätilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan energia Oy:n

tilikauden voitto on 1 757 717,67 euroa. jakokelpoiset

voittovarat ovat tämän jälkeen 13 382 159,61 euroa.

hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 1 738 euroa osa-

ketta kohti ja loput tilikauden voitosta siirretään edel-

listen tilikausien voitto/tappio-tilille.


24

tuLOstiedOt

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt 25

tuloslaskelma (1 000 €)konserni konserni emo emo

1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

liikevaihTo 119 308 109 370 75 393 71 387Valmistus omaan käyttöön 7 157 6 603Liiketoiminnan muut tuotot 239 364 4 767 5 093

materiaalit ja palvelutaineet ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana -66 607 -65 528 -67 647 -65 874Varastojen muutos -12 115

ulkopuoliset palvelut -13 104 -10 948 -1 585 -1 375-79 723 -76 362 -69 232 -67 249

henkilöstökulutpalkat ja palkkiot -10 184 -9 556 -2 166 -2 325henkilösivukulut

eläkekulut -2 189 -2 080 -727 -648muut henkilösivukulut -443 -420 -69 -103

-12 815 -12 055 -2 962 -3 076poistot ja arvonalentumiset

suunnitelman mukaiset poistot -12 257 -11 174 -837 -783konserniliikearvon poisto -1 383 -1 383

-13 639 -12 557

Liiketoiminnan muut kulut -9 379 -6 476 -2 158 -2 047Osuus osakkuusyritysten voitosta 440 362liikevoiTTo/-Tappio 11 588 9 249 4 970 3 325

rahoitustuotot ja -kulutmuut korko-ja rahoitustuotot 37 137 4 890 6 684korkokulut kaupungille -6 150 -8 354korkokulut ja muut rahoituskulut -10 074 -9 752 -1 268 -1 019

-10 036 -9 615 -2 528 -2 689

voiTTo/Tappio ennen saTunnaisia eriä 2 442 636

satunnaiset tuotot 0,00 1 900

voiTTo/Tappio ennen TilinpääTössiirToja ja veroja 1 552 -367 2 442 2 536

poistoeron muutos -107 1

voiTTo/Tappio ennen veroja 2 335 2 537

tuloverot -646 208 -577 -274 Tilikauden voiTTo/Tappio 906 -159 1 758 2 263

26 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt

tase (1 000 €)konserni konserni emo emo

vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet

Liikearvo 2 983 4 230 0 128Fuusiotappio 862 1 006konserniliikearvo 16 399 17 781muut pitkävaikutteiset menot 1 833 1 442 1 755 1 303

21 215 23 453 2 617 2 437aineelliset hyödykkeet

maa- ja vesialueet 1 729 1 719 846 846rakennukset ja rakennelmat 12 285 12 450 2 464 2 547Verkostot 157 592 150 255koneet ja kalusto 20 596 12 163 84 94

192 202 176 586 3 394 3 487sijoitukset

muut osakkeet ja osuudet 29 281 28 841 79 208 79 208palautuskelpoiset liittymismaksut 67 67muut saamiset 303 248

29 584 29 089 79 275 79 275vaihTuvaT vasTaavaTVaihto-omaisuus

aineet ja tarvikkeet 2 290 2 302pitkäaikaiset saamiset

saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 96 240 85 522Lainasaamiset 30 30 30 30

96 270 85 552Lyhytaikaiset saamiset

myyntisaamiset 20 735 19 262 12 169 10 345muut saamiset 1 163 1 014 6 123siirtosaamiset 1 939 2 593 1 518 1 971saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 5 129 6 211 6 155 4 335

28 967 29 081 19 848 16 774

Laskennalliset verosaamiset 1 871 1 525

rahat ja pankkisaamiset 1 399 1 988 1 385 1 974

vasTaavaa yhTeensä 277 558 264 055 202 790 189 498


tase (1 000 €)konserni konserni emo emo

vastattavaa 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2011oma pääoma

Osakepääoma 10 000 10 000 10 000 10 000sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 838 10 838 10 838 10 838edell. tilik. voitto/tappio -3 166 -1 157 786 373tilikauden voitto/tappio 906 -159 1 758 2 263

18 578 19 522 23 382 23 474

TilinpääTössiirTojen kerTymäkertynyt poistoero 706 598

vieras pääomaLaskennalliset verovelat 3 879 3 464pitkäaikainen

pääomalainat 30 003 30 003eläkelainat 303 363Lainat rahoituslaitoksilta 64 341 48 759 59 341 43 759Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 88 925 93 603 88 925 93 603muut velat 52 52 52 52

Liittymismaksut 37 396 34 438221 019 207 218

Lyhytaikaineneläkelainat 60 56Lainat rahoituslaitoksilta 4 419 3 196Ostovelat 9 694 7 608 4 189 4 180siirtovelat 3 313 3 276 1 185 987muut velat 6 940 5 850 7 468 5 823Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 9 656 13 864Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille 17 542 16 999

34 081 33 851 30 384 27 989

vasTaTTavaa yhTeensä 277 558 264 055 202 790 189 476


sähkön myynnin tuloslaskelma (1 000 €)

1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011liikevaihTo 41 675 41 604Liiketoiminnan muut tuotot

sisäiset tuotot 3 205 3 441muut liiketoiminnan muut tuotot 125 116

materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 38 342 38 669ulkopuoliset palvelut 1 042 861

henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 1 266 1 276henkilösivukulut

eläkekulut 544 466muut henkilösivukulut 407 468

poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot

suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 47 47suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 495 489

Liiketoiminnan muut kulutVuokrat 39 39sisäiset kulut 54 51muut liiketoiminnan muut kulut 1 393 1 350

kulut yhteensä -43 629 -43 716

liikevoitto (tappio) 1 376 1 445

rahoitustuotot ja -kulutkorkotuotot 1 673 2 025korkokulut kunnalle -1 951 -1 748muut korko- ja rahoituskulut -879 -545

-1 158 -268voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 219 1 177tilinpäätössiirrot

poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -82 -25

voitto (tappio) ennen veroja 137 1 151tuloverot

tilikauden ja ed.tilik.verot -34 -124 Tilikauden voitto (tappio) 103 1 027


sähkön myynnin tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet

Liikearvo 47Fuusiotappio 431 503muut aineettomat hyödykkeet 1 158 910

1 589 1 459aineelliset hyödykkeet

maa- ja vesialueet 541 541rakennukset ja rakennelmat 1 577 1 630koneet ja kalusto 61 64

2 179 2 236sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 41 541 41 541vaihTuvaT vasTaavaTsaamiset

pitkäaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 39 165 28 007saamiset muilta 30 30

saamisetLyhytaikaiset saamiset

saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 259 851saamiset kunnalta 175 2 905saamiset muilta 7 390 4 374

rahat ja pankkisaamiset 1 385 1 974vastaavaa yhteensä 95 714 83 378vastattavaa oma pääoma

Osakepääoma 4 800 1 600Osakepääoman lisäys 1.3.2011 0 3 200sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 6 936 6 936edell. tilik. voitto/tappio -2 296 -2 483tilikauden voitto/tappio 103 1 027

9 543 10 281TilinpääTössiirTojen kerTymä

poistoero 422 339vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma

pitkäaikainen korollinen vieras pääomarahalaitoslainat 42 175 24 748Velka kaupungille 26 767 30 389

pitkäaikainen koroton vieras pääomamuut velat 52 52Velka kaupungille 77

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääoma

rahalaitoslainat 2 573 1 791Velka kaupungille 3 623 3 623

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 6 875 7 414Velat kunnalle 342 394Velat muille 3 343 4 270

16 755 17 492vastattavaa yhteensä 95 714 83 378


sähkön siirron tuloslaskelma (1 000 €) 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011liikevaihTo 21 443 20 560Liiketoiminnan muut tuotot

sisäiset tuotot 180 155muut liiketoiminnan muut tuotot 2 90


Ostot tilikauden aikanahäviösähkö 1 191 1 517muut ostot tilikauden aikana 46 69

ulkopuoliset palvelutalueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 3 273 2 541muut ulkopuoliset palvelut 5 210 5 647

henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 631 536henkilösivukulut



suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 329 329suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä 4 319 4 097suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 128 128

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 21 20sisäiset kulut 106 107muut liiketoiminnan muut kulut 1 509 387

kulut yhteensä -17 253 -15 722liikevoitto/-tappio 4 372 5 084rahoitustuotot ja -kulut

muut korko- ja rahoitustuototkunnalta 2 6muilta 0 0

korkokulut ja muut rahoituskulutsaman konsernin yrityksille -2 853 -2 830kunnalle -3 -162muille -168 -29

voitto/tappio ennen satunnaisia eriä 1 350 2 069satunnaiset erät

satunnaiset kulutannetut konserniavustukset 0 -1 000

voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 350 1 069tilinpäätössiirrot

poistoeron muutospoistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä 845 -700poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä 10 22

Verot 0Tilikauden voitto/tappio 495 1 747


sähkön siirron tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet

Liikearvo 329sähköverkon aineettomat hyödykkeet 60 116

60 445aineelliset hyödykkeet

sähköverkon aineelliset hyödykkeet 78 884 75 127muut aineelliset hyödykkeet 2 231 2 310

81 115 77 437sijoiTukseT

Osakkeet ja osuudet 9 9muut saamiset 7 7

vaihTuvaT vasTaavaTsaamiset

Lyhytaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 764 537saamiset kunnalta 9 956 6 772saamiset muilta 11 792 11 189

22 512 18 499

vastaavaa yhteensä 103 702 96 396

vastattavaaoma pääoma

Osakepääoma 1 367 1 367sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 243 243edell. tilik. voitto/tappio 2 887 1 139tilikauden voitto/tappio 495 1 747


poistoero sähköverkon hyödykkeistä 10 687 9 828poistoero muista pys. vastaavien hyödykkeistä 140 144

vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma

pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 52 639 47 227

pitkäaikainen koroton vieras pääomaLiittymismaksut 27 742 26 193

80 381 73 421Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen korollinen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksilleVelka Lappeenrannan energialle 444 2 549

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 2 912 3 058Velat kunnalle 52Velat muille 4 095 2 900

7 059 5 958vastattavaa yhteensä 103 702 96 396


kaasun myynnin tuloslaskelma (1 000 €)1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

liikevaihTo 4 712 3 331

Liiketoiminnan muut tuototsisäiset tuotot 249 255muut liiketoiminnan muut tuotot 15 14


Ostot tilikauden aikana 4 018 2 956ulkopuoliset palvelut 60 53

henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 94 100henkilösivukuluteläkekulut 41 37muut henkilösivukulut 31 37


suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 0 0suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 22 19

Liiketoiminnan muut kulut

Vuokrat 5 5sisäiset kulut 7 6muut liiketoiminnan muut kulut 140 111


liikevoitto/-tappio 558 276

rahoitustuotot ja -kulutkorkotuotot 1 14korkokulut kaupungille -23 -53muut korko- ja rahoituskulut -28 -26

-50 -65

voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 508 211tilinpäätössiirrot

poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -12 -3Voitto (tappio) ennen verojatuloverot

tilikauden ja ed.tilik.verot -122 -22Tilikauden voitto/tappio 374 185


kaasun myynnin tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet

Liikearvo 0Fuusiotappio 22 25muut aineettomat hyödykkeet 85 27

107 53aineelliset hyödykkeet

maa- ja vesialueet 68 68rakennukset ja rakennelmat 197 204koneet ja kalusto 5 7

270 278sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 1 273 1 273vaihTuvaT vasTaavaTsaamiset

pitkäaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 782 880

Lyhytaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 239 82saamiset kunnalta 2 054 1 701saamiset muilta 908 1 059

vastaavaa yhteensä 5 633 5 325

vastattavaa oma pääoma

Osakepääoma 600 200Osakepääoman lisäys 1.3.2011 0 400sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 867 867edell. tilik. voitto/tappio 116 83tilikauden voitto/tappio 374 185


poistoero 33 21vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma

pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka rahoituslaitoksille 1 482 1 679Velka kaupungille 508

pitkäaikainen koroton vieras pääomaVelka kaupungille 11

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääoma

rahalaitoslainat 198 100Velka kaupungille 508 508

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 988 501Velat kunnalle 47 55Velat muille 420 206

2 161 1 370Vastattavaa yhteensä 5 633 5 325

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt34

kaasun siirron tuloslaskelma (1 000 €)1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

liikevaihTo 2 770 2 207Liiketoiminnan muut tuotot

sisäiset tuotot 16 11muut liiketoiminnan muut tuotot 0 0


Ostot tilikauden aikana 13 3ulkopuoliset palvelut

alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 1 727 1 524muut ulkopuoliset palvelut 126 151

henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 91 74henkilösivukulut



suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 12 12suunnitelman mukaiset poistot maakaasuverkon hyödykkeistä 170 163suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 4 4

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 3 3sisäiset kulut 16 17muut liiketoiminnan muut kulut 37 46


liikevoitto/-tappio 537 185

rahoitustuotot ja -kulutmuut korko- ja rahoitustuotot

kunnalta 0 1muilta 0

korkokulut ja muut rahoituskulutsaman konsernin yrityksille -96 -96kunnalle 0muille 0 -2

-96 -97

voitto/tappio ennen satunnaisia eriä ja tilinpäätössiitoja ja veroja 441 89tilinpäätössiirrot

poistoeron muutospoistoeron muutos kaasuverkon hyödykkeistä 140 15poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä 2 3

Tilikauden voitto (tappio) 299 71


kaasun siirron tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet

Liikearvo 1212

aineelliset hyödykkeetkaasuverkon aineelliiset hyödykkeet 2 455 2 438muut aineelliset hyödykkeet 119 122

2 574 2 560sijoitukset

muut saamiset 6 6

vaihTuvaT vasTaavaT

saamisetLyhytaikaiset saamiset

saamiset saman konsernin yrityksiltä 51 43saamiset kunnalta 496 0saamiset muilta 984 868

1 532 911

vastaavaa yhteensä 4 112 3 489vastattavaaoma pääoma

Osakepääoma 40 40sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 33 33edell. tilik. voitto/tappio 115 44tilikauden voitto/tappio 299 71

487 188TilinpääTössiirTojen kerTymä

poistoero kaasuverkon hyödykkeistä 523 383poistoero muista pys. vastaavien hyödykkeistä 15 13

vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma

pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka saman konsernin yrityksille 1 452 1 452

pitkäaikainen koroton vieras pääomaLiittymismaksut 1 058 972

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille 478 154Velat kunnalle 2 256Velat muille 97 70

576 480vastattavaa yhteensä 4 112 3 489

tiiVisteLmä

kymmenes toimintavuosi sujui ilman suuria hallinnol-

lisia tai taloudellisia muutoksia. edellisvuonna tapah-

tunut energia- ja vesiliiketoimintojen yhdistyminen ai-

heutti yhä haasteita toimintatapojen yhdistämisessä.

konsernin investoinnit kasvoivat yli 30 miljoonan eu-

ron. mittavin investointi oli mertaniemen voimalaitok-

sen saneeraaminen kantaverkkoyhtiön tarpeisiin säh-

köverkon varavoimaksi 2013 vuoden alusta. siihen liit-

tyi uusien kaukolämpökattiloiden rakentaminen läm-

möntuotantoa varmistamaan.

Vuoden 2011 lopulla saatiin kaakkois-suomen eLy-

keskukselta päätös, jonka mukaan Lappeenrannan tu-

li tehdä ympäristövaikutusten arviointi koskien jäte-

vesien purkupaikkaa ja uuden jätevedenpuhdistamon

paikkaa. tavoitteena on, että yVa saataisiin valmiiksi

vuoden 2013 loppuun mennessä, mutta aikataulu on

todella haastava.

Lappeenrannan energia konsernin taloudellinen tu-

los oli 0,9 (-0,2) miljoonaan euroa ja liikevaihto 119,3

(109,4) miljoonaa euroa. Lappeenrannan energia Oy:n

tulokseksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen

1,8 miljoonaa euroa voitolliseksi.

Osakkuusyhtiömme, kaukaan Voima Oy:n, tuottamas-

ta energiasta peräti 88 % tuotettiin puupoltto aineilla eli

turpeen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin.

energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihtees-

sa 247 henkilöä.

energiakauppaLappeenrannan energia Oy:n uusiutuvien ja ympäris-

töystävällisten energialähteiden käyttö on jatkanut ta-

saista kasvua. myönteisen kehityksen taustalla olivat

kaukaan Voima Oy:n puuvaltainen tuotanto, hiilidiok-

sidivapaan kaukolämmön hankinta joutsenoon ja rau-

han alueen lähienergiaratkaisun toteuttaminen.

kaukolämmön hankinnassa saavutettiin ennätys-

lukemat puupolttoaineiden osuudessa 67,3 % ja CO2-

ominaispäästöjen pienuudessa 90,6 tn CO2/mWh. mo-

lempien ennätyslukemien taustalla oli pääosin kau-

kaan Voima Oy:n puupolttoaineiden käytön kasvami-

nen poikkeuksellisen suureksi.

yhtiö toteutti rauhan loma-asuntomessualueelle

2012 lähienergiaratkaisun. Lähienergiassa valtaosa, jopa

80 %, alueen kiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan

paikallisesti uusiutuvalla energialla. Lämmöntuotanto

perustuu maalämmön, aurinkoenergian ja maakaasun

yhdistelmään.

joutsenoon hankittiin hiilidioksidivapaata kaukolämpöä

marraskuusta 2012 alkaen. hiilidioksidivapaan lämmön

arvioidaan kattavan 90 % joutsenon lämmön tarpeesta.

37Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tiiVisteLmä

Lappeenrannan energia Oy:n sähkön ja kaukoläm-

mön myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoit-

telurakenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan. sähkön

myyntihinnat olivat valtakunnallisen keskiarvon ala-

puolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky on paran-

tunut oleellisesti.

yhtiö on sitoutunut neuvomaan asiakkaitaan energi-

an ja veden säästäväisessä käytössä. henkilöstöä on kou-

lutettu energiansäästöneuvontaan ja yhtiö on rahoitta-

nut enne etelä-karjalan energianeuvonta-hanketta.

Lappeenrannan energiaverkot OyVuosi 2012 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin Lap-

peenrannan energiaverkkojen vastuulla oli sähkön,

kaukolämmön ja maakaasun jakelun lisäksi vesihuolto-

verkostot ja vastuu veden asiakasrajapinnasta.

etäluenta eli amr-hanke eteni massa-asennusvauhtiin

syksyllä. hanke on tarkoitus saada valmiiksi suunnitel-

lussa laajuudessa kesällä 2013.

Lappeenrannan energiaverkot rakensi kaukolämmön

siirtoputkiston joutsenon kemiran tehtaalta joutsenon

keskustaan. syy verkostojen rakentamiselle oli kemiran

kanssa solmitussa lämmöntoimitussopimuksessa, jonka

ansiosta lähes koko joutsenon alueen kaukolämmön ku-

lutus saadaan tuotettua prosessista vapautuvalla vedyllä.

jätevesipumppaamoiden osalta käynnistyi kriittisyy-

teen perustuva saneerausohjelma kolmen pumppaamon

saneerauksella Lappeenrannan keskustaajaman alueella.

myös kaikkien pumppaamoiden automaation uusiminen

aloitettiin keskittyen aluksi joutsenon kaupunginosasta.

haapajärven kunnostushanketta jatkettiin suunni-

telman mukaisesti. sateinen kesä heikensi pohjasedi-

mentin tiivistymistä. talvella tapahtuvaa pohjan jää-

tymistä ehkäistiin onnistuneesti pumppaamalla vettä

jäälle ja tamppaamalla jään päälle satanutta lunta.

sähköverkkojen osalta jatkettiin verkostostrategian

toteuttamista painottaen maakaapelointia sekä uuden

verkon rakentamisessa että saneerauksissa. painopiste-

alueena oli taipalsaaren taajaman sähkönsyötön var-

mistaminen. sähköasematasolla uusittiin taipalsaaren

sähköasema ja Lemin sähköasemalle lisättiin maasulku-

virran kompensointi.

sähkönjakelussa oli kaksi suurhäiriötä kuluneena

vuonna. tammikuussa runsaat lumisateet aiheutti jake-

luhäiriöitä. Loppuvuodesta oli vastaava tilanne marras-

kuun lopulla, jolloin kova puuskittainen tuuli ja sähkö-

linjoille kaatuneet puut aiheuttivat häiriöitä koko jake-

lualueen ilmajohtoverkostolle.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oyyhtiön toiminta muodostui edellisvuoden tapaan pää-

osin sähkö- ja vesiverkkojen rakentamis-, kunnossa-

pitopalveluista Lappeenrannan energiaverkot Oy:lle.

Lappeenrannan kaupungin kanssa solmittiin kunnos-

sapidon ja rakentamisen sopimus liikennevalojen huol-

toon ja rakentamiseen.

Vuoden merkittävin muutos oli vesihuollon varasto-

palveluiden siirto Lappeenrannan kaupungin varastos-

ta omiin varastoihin simolantielle.

sähköverkkojen osalta tehtiin koko verkkoalueelle

kunnossapitoa ja rakennuskohteita.

ulkoisista kaupoista merkittävin oli ristiinan aluekaape-

loinnin tekeminen järvi-suomen energian verkko alueelle.

etäluenta eli amr-projekti työllisti merkittävästi

useita työryhmiä. keskitinasennukset jatkuivat ja niin

sanottujen vaikeiden käyttöpaikkojen lukumäärät kas-

voivat loppuvuodesta merkittävästi, jotka työllistivät

mittariasentajia.

Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit kasvoi mer-

kittävästi. saneerauksia tehtiin tirilässä, pöyhiäntiellä,

soljantiellä, joista Willimiehenkatu keskustassa oli nä-

kyvin. uutta verkkoa rakennettiin ruoholammella.

Vuosi alkoi edellisvuoden lopun tykkylumen ja

linjojen tarkastusten osalta vauhdikkaasti. Lappeen-

38 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tiiVisteLmä

rannan Verkonrakennuksesta kymmenen henkilöä

osallistui elenian ja Fortumin verkkojen korjaami-

seen, josta saatiin kokemusta miten muualla toimi-

taan. joulukuisessa myrskyssä kova tuuli aiheutti

laajoja katkoja koko verkkoalueelle. näiden töiden

korjaamiseen osallistui koko sähköalan koulutuksen

saanut henkilökunta.

Lappeenrannan Lämpövoima Oymertaniemi 2 voimalaitos toimi varavoimalaitoksena

tammi-helmikuun ajan.

mertaniemi 2:n kaasuturbiinit siirtyivät Fingridin

sähkön nopeaan häiriöreservikäyttöön alkuperäisen

suunnitelman mukaisesti 1.1.2013. kaasuturbiinien

muutostyöt aloitettiin maaliskuussa 2012. Voimalaitok-

sen vanhaan höyrykattilasaliin asennettiin kaksi uutta

kaukolämpökattilaa yhteisteholtaan 80 mW. uudella

kapasiteetilla korvattiin käytöstä poisjäänyttä kapasi-

teettia kaukolämmöntuotannossa.

mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin

nopeaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilantei-

siin. Laitoksella tehtiin kymmenen koekäyttöä ja varsi-

naiseen häiriöreservikäyttöön se käynnistettiin kolme

kertaa. mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin kau-

kolämpöä 2544 (2417) tunnin aikana.

mertaniemen voimalaitoksella ja Lappeenrannan kan-

takaupungin alueella olevilla lämpölaitoksilla tuotettiin

lämpöä 115 gWh maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä.

tuotanto oli 18 % koko kantakaupungin alueella käy-

tetystä kaukolämmöstä. kaukaan Voima tuotti 82 %

kauko lämmöstä.

joutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon

liitettiin FC powerin kaukolämmön tuotanto. FC po-

wer Oy:n kaukolämpö tuotetaan voimalaitoksella ke-

mira Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvän

ylijäämä lämmön talteenotolla ja polttamalla tuotanto-

prosessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä.

tavoitteena on hankkia FCp:lta 80 % joutsenon kes-

kustan ja Lampikankaan alueiden kaukolämmöstä. kau-

kolämmön vastaanotto aloitettiin syyskuussa. Lampi-

kankaan ja keskustan verkot yhdistettiin loppuvuonna.

FCp tuottaa verkkoon keskimäärin 4 mW, joka teho saa-

vutetaan noin -10 °C ulkoilman lämpötilassa. alueella

olevia omia lämpölaitoksia käytetään vara- ja huippulai-

toksina. Verkon maksimitehontarve on noin 9 mW.

rauhan loma-asuntomessuille 2012 osallistuttiin

uudenlaisella alueellisella lämmitysratkaisulla, lähi-

energialla. Lämmitys toteutettiin järvilämpöön perus-

tuvalla lämpöpumpputekniikalla, jonka lisäksi laitok-

sessa on aurinkopaneeleita lämmöntuotannossa 48 m2

ja korkeahyötysuhteinen maakaasukondenssikattila,

jolla tuotetaan vara- ja huippulämpöä.

Vesihuollossa jatkettiin uusien pohjavedenottopaik-

kojen etsintää kahdella alueella. taipalsaaren pönniä-

länkankaan pohjoisen alueen maastoon tehtiin kaksi

pohjavesikaivoa.

jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioin-

ti käynnistettiin keväällä. eLy-keskus esitti loppuvuon-

na 2011, että Vuokseen suunnitellusta puhdistettujen

jätevesien purkupaikasta ja siirtoputken sijainnista on

tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Loppuvuon-

na yVa-prosessin ensimmäinen vaihe oli lähes valmis,

mutta virallisen version valmistuminen venyi vuoden

2013 puolelle. Varsinainen yVa valmistunee vuoden

2013 lopulla.

39Lappeenrannan energia Oy | ÅrsredOVisning 2012 | sammandrag

det tionde verksamhetsåret förlöpte utan större ad-

ministrativa eller ekonomiska förändringar. sammans-

lagningen av energi- och vattenverksamheterna förra

året gav fortfarande upphov till utmaningar angående

föreningen av tillvägagångssätt. koncernens investerin-

gar växte med över 30 miljoner euro. den största inves-

teringen var saneringen av kraftverket mertaniemi för

stamnätsbolagets behov av det som reservkraft för el-

nätet från och med början av år 2013. i samband med

saneringen byggdes nya fjärrvärmepannor för att sä-

kerställa värmeproduktionen.

i slutet av 2011 mottogs ett beslut av närings-, tra-

fik- och miljöcentralen i sydöstra Finland, enligt vilket

Villmanstrand ska genomföra en bedömning av miljö-

påverkan vid utloppsplatsen för spillvatten och platsen

för det nya avloppsreningsverket. målsättningen är att

bedömningen ska vara klar i slutet av 2013, men tidta-

bellen är mycket utmanande.

det ekonomiska resultatet för koncernen Lappeen-

rannan energia var 0,9 (-0,2) miljoner euro och omsätt-

ningen var 119,3 (109,4) miljoner euro. Bokslutet visade

att Lappeenrannan energia Oy:s resultat var en vinst på

1,8 miljoner euro.

till och med 88 % av energin som producerades av

vårt intressebolag kaukaan Voima Oy producerades

sammanDrag

med träbränsle, dvs. andelen torv och naturgas upp-

gick sammanlagt till 12 %.

Vid årsskiftet arbetade 247 personer inom koncernen.

energihandelLappeenrannan energia Oy:s användning av förnybara

och miljövänliga energikällor fortsatte att stiga i jämn

takt. Bakom den positiva utvecklingen stod kaukaan

Voima Oy:s trädominerade produktion, anskaffningen

av koldioxidfri fjärrvärme till joutseno och förverkli-

gandet av en lösning för närproducerad energi för rau-

ha-området.

inom anskaffningen av fjärrvärme uppnåddes re-

kord för andelen träbränsle (67,3 %) och andelen

specifika CO2-utsläpp (90,6 ton CO2/mWh). Bakom

de båda rekorden låg främst det faktum att kaukaan

Voima Oy:s användning av träbränslen har ökat ex-

ceptionellt.

Bolaget genomförde en lösning för närproducerad

energi av förnybara energikällor på mässområdet för

fritidsbostäder i rauha. Vid närproducerad energi pro-

duceras majoriteten, till och med 80 %, av värmebeho-

vet för bostäderna på området med lokal förnybar en-

ergi. Värmeproduktionen baseras på en kombination

av jordvärme, solenergi och naturgas.

joutseno försågs med koldioxidfri fjärrvärme från

och med november 2012. den koldioxidfria värmen

uppskattas täcka 90 % av joutsenos värmebehov.

Lappeenrannan energia Oy:s försäljningspriser för el

och fjärrvärme samt prissättningsstrukturen för för-

säljningen av naturgas förblev oförändrade under 2012.

Försäljningspriserna för el låg under det nationella ge-

nomsnittet och förmågan att konkurrera om fjärrvär-

mepriserna förbättrades betydligt.

Bolaget förband sig att ge sina kunder rådgivning om

sparsam användning av energi och vatten. personalen

utbildades i rådgivning om energibesparingar och bola-

get finansierade projektet enne etelä-karjalan energia-

neuvonta.

Lappeenrannan energiaverkot Oy2012 var det första fullständiga året som Lappeen-

rannan energiaverkot Oy ansvarade för vattenför-

sörjningssystemen och vattenverksamhetens kund-

gränssnitt utöver distributionen av el, fjärrvärme

och naturgas.

Fjärravläsningsprojektet (amr-projektet) fortskred

med massinstallationer under hösten. det är tänkt

att projektet ska vara klart i sin planerade omfattning

sommaren 2013.

40 Lappeenrannan energia Oy | ÅrsredOVisning 2012 | sammandrag

Lappeenrannan energiaverkot konstruerade under

året ett förflyttningsrörsystem från kemira-fabriken

i joutseno till joutsenos centrum. rörsystemet bygg-

des på grund av avtalet om värmeleverans som ingåtts

med kemira. tack vare avtalet kan man producera näs-

tan hela joutsenos förbrukning av fjärrvärme med vä-

tet som frigörs under processerna.

ett kritiskt saneringsprogram av pumpstationer-

na för spillvatten inleddes med saneringen av tre

pumpstationer i centralorten Villmanstrand. även

förnyelsen av alla pumpstationers automatik inled-

des och koncentrerades till en början till stadsdelen

joutseno.

underhållsprojektet av haapajärvi fortsatte enligt

planerna. den regniga sommaren försvagade kompri-

meringen av bottensedimentet. man lyckades förhin-

dra bottenfrysning under vintern genom att pumpa

vatten i sjön och packa snö ovanpå isen.

Vad gäller elnäten fortsatte förverkligandet av nät-

verksstrategin med betoning på jordkablar både vid

konstruktionen av nya nät och vid saneringar. tyngd-

punkten låg på att säkerställa elförsörjningen till cen-

tralorten taipalsaari. elstationen i taipalsaari förnyades

och elstationen i Lemi försågs med kompensering av

jordfelsström.

två stora störningar av eldistributionen skedde un-

der det gångna året. i januari orsakade de rikliga snö-

fallen avbrott i försörjningen. i slutet av året i novem-

ber inträffade en liknande situation, då den hårda byiga

vinden och träd som fallit över ellinjerna orsakade stör-

ningar som drabbade luftledningsnätet i hela distribu-

tionsområdet.

Lappeenrannan Verkonrakennus OyBolagets verksamhet utgjordes liksom föregående år i

huvudsak av konstruktions- och underhållsservice av

el- och vattensystem för Lappeenrannan energiaverkot

Oy. ett avtal om underhåll och konstruktion av trafikl-

jus ingicks med Villmanstrand stad.

Årets mest betydande förändring var flytten av la-

gertjänsterna för vattenförsörjningen från Villman-

strand stads lager till egna lager på simolantie.

underhåll och konstruktion genomfördes av elnätet

inom hela nätområdet.

det mest betydande entreprenadarbetet var monte-

ringen av kablar i ristiina inom järvi-suomen energias

nätområde.

Fjärravläsningen, eller amr-projektet, sysselsatte

många arbetsgrupper. installationen av hubbar fort-

satte och antalet så kallade svåra användningsplatser

ökade betydligt i slutet av året, vilket sysselsatte mätar-

montörerna.

Vad gäller vattennätverken ökade saneringsprojek-

ten avsevärt. saneringar genomfördes i tirilä, vid pöyhi-

äntie och soljantie. saneringen vid Willimiehenkatu i

centrum var den mest synliga. ett nytt nätverk byggdes

i ruoholampi.

Året började med många granskningar av elledningar

och träd som täckts med snön som fallit i slutet av förra

året. tio personer från Lappeenrannan Verkonrakennus

deltog i underhållet av elenias och Fortums nät, och lärde

sig därmed hur andra går till väga. den hårda blåsten un-

der decemberstormarna orsakade omfattande avbrott in-

om hela nätområdet, och alla personalmedarbetare med

utbildning inom elbranschen deltog i reparationsarbetet.

Lappeenrannan Lämpövoima Oykraftverket mertaniemi 2 fungerade som reservanlägg-

ning i januari och februari.

den 1 januari 2013 övergick gasturbinerna från mer-

taniemi 2 enligt den ursprungliga planen till Fingrid för

snabb reservanvändning vid elavbrott. Förändringsar-

betet av gasturbinerna startade i mars 2012. två nya

fjärrvärmepannor med en sammanlagd effekt på 80

mV installerades i kraftverkets gamla sal med ångpan-

41Lappeenrannan energia Oy | ÅrsredOVisning 2012 | sammandrag

nor. med den nya kapaciteten ersatte man nedlagd ka-

pacitet inom fjärrvärmeproduktionen.

gasturbinen i mertaniemi 1 reserverades som Fing-

rids snabba reserv vid störningar av stamnätet. tio

testkörningar genomfördes på anläggningen och gas-

turbinen startades tre gånger för användning som re-

serv vid avbrott. Fjärrvärme producerades med merta-

niemi 1:s gaspannor i 2544 (2417) timmar.

115 gWh värme producerades med naturgas och

lätt brännolja i kraftverket mertaniemi och i värmean-

läggningarna inom Villmanstrands stadskärna. produk-

tionen stod för 18 % av den förbrukade fjärrvärmen i

hela stadskärnan. kaukaan Voima producerade 82 % av

fjärrvärmen.

FC powers produktion av fjärrvärme anslöts till fjärr-

värmenätet i joutsenos centrum. FC power Oy:s fjärrvär-

me produceras i ett kraftverk genom att ta tillvara över-

skottsvärmen som bildas under processerna i kemira

Chemicals Oy:s fabrik och genom att bränna väte som

frigörs som biprodukt under produktionsprocessen.

målet är att skaffa 80 % av fjärrvärmen för joutse-

nos centrum och Lampikangas från FCp. mottagning-

en av fjärrvärme inleddes i september. näten i Lam-

pikangas och centrum förenades i slutet av året. FCp

producerar i genomsnitt 4 mW till nätet, vars effekt

uppnås vid en utomhustemperatur på ca -10 grader.

de egna värmeanläggningarna på området används

som reserv- och toppanläggningar. nätets maximala

effektbehov är ca 9 mW.

Vi deltog i mässan för fritidsbostäder i rauha 2012

med en ny lokal uppvärmningslösning: närproducerad

energi. uppvärmningen genomfördes med en värme-

pumpsteknik baserad på sjövärme. dessutom innehåller

anläggningen 48 m2 solpaneler för värmeproduktion och

en kondenspanna för naturgas med en stor verknings-

grad, med vilken reserv- och toppvärme produceras.

inom vattenförsörjningen fortsatte sökningen efter

nya platser för grundvatten inom två områden. i den

norra terrängen i pönniälänkangas i taipalsaari borra-

des två grundvattenbrunnar.

Bedömningen av spillvattenhanteringens miljöpåver-

kan inleddes under våren. närings-, trafik- och miljö-

centralen föreslog i slutet av 2011 att en bedömning av

miljöpåverkan vid utloppsplatsen för renat spillvatten

som planeras i Vuoksi och vid platsen för förflyttnings-

röret ska genomföras. i slutet av året var det första ske-

det av bedömningen nästan klar, men färdigställningen

av den officiella versionen drog ut till 2013. den egent-

liga bedömningen av miljöpåverkan färdigställs i slutet

av 2013.

42 Lappeenrannan energia Oy | annuaL repOrt 2012 | summary

summary

no significant changes occurred in Lappeenrannan

energia Oy’s management or economy during its

tenth operating year. The merger of energy and

water operations that was implemented last year

continued to pose challenges through the integration

of operating methods. The group’s investments

increased to over 30 million euros. The most

significant investment was the renovation of the

mertaniemi power plant to serve as a stand-by facility

of the electricity grid as of the beginning of 2013. This

included the construction of new district heating

boilers to secure heat production.

at the end of 2011, the Centre for economic

development, transport and the environment

in south-east Finland decided that the City of

Lappeenranta must implement an environmental

impact assessment (eia) on the planned location of

the waste water discharge pipe and the new waste

water treatment plant. The aim is to complete the eia

procedure by the end of 2013, although the schedule is

very tight.

Lappeenranta energia group’s financial result was

€0.9 (-0.2) million and turnover €119.3 (109.4) million.

Lappeenrannan energia Oy’s result after appropriations

was €1.8 million.

an astonishing 88% of the energy produced by our

partnership company kaukaan Voima Oy was produced

by using wood fuels, which means that the combined

proportion of peat and natural gas was only 12 %.

The energy group employed 247 persons at the turn

of the year.

energy salesLappeenrannan energia Oy has continued to steadily

increase its use of renewable and environmentally

friendly energy sources. The positive development is

based on kaukaan Voima Oy’s wood fuel dominated

production, the implementation of a carbon-free district

heat solution in joutseno, and the implementation of a

local energy solution in the rauha area.

records were broken in the acquisition of district heat

with regard to the proportion of wood fuels (67.3 %) and

low level of CO2 emissions (90.6 tonnes CO2/mWh).

Both results are mainly due to kaukaan Voima Oy’s

exceptionally high level of wood fuel use.

Lappeenrannan energia Oy implemented a local

energy solution at the holiday housing Fair 2012 in

rauha. now up to 80 % of the heat needed by the

area’s buildings is locally generated from renewable

sources, which are a combination of geothermal heat,

solar energy, and natural gas.

in joutseno, carbon-free district heating has been

used since november 2012 and is now estimated to

cover 90% of heat demand in the town district.

Lappeenrannan energia Oy’s electricity and district

heat sale prices and pricing structure remained unchanged

during 2012. electricity sale prices were below the national

average, resulting in a significant improvement in the

company’s ability to compete on price.

The company is committed to advising its clients on

energy and water conservation. The staff has received

training on the provision of energy saving consultancy

services, and the company has participated in the

funding of the enne project (south karelia energy

saving Consultancy services).

Lappeenrannan energiaverkot OyOperating year 2012 was the first full year when

Lappeenrannan energiaverkot Oy was responsible not

only for electricity distribution, district heating, and

natural gas, but also for the water service networks and

customer relations.

Within the amr (automatic meter reading) project,

mass installations began last autumn. The aim is to

complete the project as planned in summer 2013.

43Lappeenrannan energia Oy | annuaL repOrt 2012 | summary

Lappeenrannan energiaverkot Oy built a district

heat transmission pipe network from the kemira plant

in joutseno to the centre of joutseno, based on the

heat transmission contract signed with kemira. The

new network uses the hydrogen generated as a side-

product in the plant’s processes and serves most of the

joutseno area.

With regard to waste water pumping stations, a

renovation programme was begun by renovating

three pumping stations in the centre of Lappeenranta.

The renovations were completed in order of urgency.

automation at all pumping stations will also be

renewed. The project was started with the joutseno

stations.

The renovation of Lake haapajärvi continued

according to plan. Last year’s rainy summer made

sediment compaction difficult. Freezing of the bottom

during winter was successfully prevented by pumping

water on the ice and by compacting the snow deposits

on top of the ice.

With regard to the electricity network, the

implementation of the network strategy was continued

with the focus on ground cabling, construction of new

networks, and renovations. One of the main aims

was to secure taipalsaari power supply. taipalsaari

electrical substation was renewed and the Lemi

electrical substation was extended with compensation

to limit ground fault current.

There were two major disruptions of electricity

distribution during the past year. in january, heavy

snowfalls resulted in power failures. a similar situation

occurred at the end of november, when hard and gusty

wind and trees fallen on power lines caused damage to

overhead electricity lines in the entire area.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oysimilar to the previous year, the company’s operations

mainly consisted of the construction and maintenance

services of electricity and water networks that it provi-

ded to Lappeenrannan energiaverkot Oy. The company

also signed a maintenance and construction contract

with the City of Lappeenranta for construction and

maintenance of traffic lights.

The main change during the year was the transfer

of the water service warehouse from the City of

Lappeenranta’s premises to the company’s own

premises in simolantie.

With regard to electricity networks, maintenance

and construction projects were completed in the

entire network area.

The most significant external sale was the

implementation of local cabling in ristiina in järvi-

suomen energia’s network area.

The amr (automated meter reading) project

employed several teams. installation of concentrator

units was continued, and the number of difficult

installation sites increased towards the end of the year,

which provided employment to meter fitters.

With regard to water networks, the number

of renovation projects increased significantly.

renovations were completed in tirilä, pöyhiäntie,

soljantie, and most visibly in Villimiehenkatu in

the centre of Lappeenranta. a new network was

constructed in ruoholampi.

The year began briskly due to heavy winter snowfall

and the consequent need for power line inspections.

ten electricians from Lappeenrannan Verkonrakennus

Oy participated in the repairs of elenia’s and Fortum’s

networks, which provided valuable knowledge of other

companies’ methods. in december, heavy wind caused

major power failures throughout the entire network

area. all employees with electrical training participated

in their repair.

44 Lappeenrannan energia Oy | annuaL repOrt 2012 | summary

Lappeenrannan Lämpövoima Oymertaniemi 2 power plant served as a back-up facility

from january to February.

in accordance with the original plan of 1st january

2012, Fingrid Oyj transferred the power plant gas

turbines at mertaniemi 2 for use as a quick stand-

by power system. modification of the gas turbines

began in march 2012. two new district heat boilers,

with a combined capacity of 80 mW, were installed in

the power plant’s old gas turbine hall. These replace

some of the capacity that was lost from district heat

production.

mertaniemi 1 power plant’s gas turbine was reserved

to be used as a quick stand-by power system by Fingrid

Oyj in case of power failures in the main grid. ten test

runs were done at the facility. it was used three times as

a stand-by power system in real power failure situations.

mertaniemi 1 power plant’s gas boilers produced 2544

(2417) operating hours of district heating.

mertaniemi power plant and heating plants in the

Lappeentanta inner city area produced a total of 115

gWh of heat from natural gas and distillate fuel oil.

This accounted for 18 % of the total used in the entire

inner city area. kaukaan Voima produced 82 % of

district heating.

FC power Oy’s district heat production was

connected to the district heat network serving the

centre of joutseno. FC power Oy produces district heat

at its power plant by using heat recovered from kemira

Chemicals Oy’s processes and by burning the hydrogen

generated as a by-product during production.

The objective is that in future 80 % of the district heat

used in the centre of joutseno and the Lampikangas

area be acquired from FCp. The reception of district

heat from FCp started in september. The Lampikangas

and town centre networks were combined towards

the end of 2012. FCp’s input into the network is 4

mW on average. This is achieved when the outdoor

temperature is around -10 °C. The company’s own

heating plants in the area are used as a stand-by and

peak time reserve. The maximum power demand in the

network is around 9 mW.

The company produced an innovative local heat

solution for the holiday housing Fair 2012 in rauha,

based on heat pump technology and use of heat

energy from the nearby lake. in addition, the plant’s

heat production equipment includes 48 m2 of solar

panels and a natural gas condensation boiler with a

high efficiency ratio, which is used as a stand-by and

peak time reserve.

in water services, the search continued in two areas

for suitable locations for new groundwater pumping

stations. two groundwater wells were drilled in the

northern part of pönniälänkangas in taipalsaari.

preparation of an environmental impact assessment

on waste water management began in the spring.

at the end of 2011, the Centre for economic

development, transport and the environment stated

that an environmental impact assessment must be

conducted on the planned location of the waste water

discharge pipe from the treatment plant to the Vuoksi

river and the location of the transfer pipe. By the end

of the year, the first phase of the eia process was nearly

completed, though the official version was not released

until 2013. The actual eia process is due for completion

by year’s end.

45Lappeenrannan energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме

десятый год работы компании прошел без крупных

административных или экономических изменений.

объединение подразделений энергетики и водоснаб-

жения в предыдущем году поставило новые задачи

в порядке работы компании. Инвестиции концерна

превысили 30 млн. евро. Самой крупной инвестицией

стала реконструкция тЭЦ Mertaniemi для нужд глав-

ной электросети в виде организации резервной мощ-

ности с начала 2013 года. одновременно были уста-

новлены новые тепловые котлы для производства те-

пловой энергии.

в конце 2011 года у Центра экономического разви-

тия, транспорта и окружающей среды юго-восточной

Финляндии было получено решение, согласно которо-

му Лаппеенранте следует произвести оценку воздей-

ствия на окружающую среду места выброса сточных

вод и места размещения новых очистных сооружений.

Целью было подготовить оценку до конца 2012 года, и

график получился действительно строгим.

Результат финансово-хозяйственной деятельности

концерна Lappeenrannan energia составил 0,9 (-0,2) млн.

евро при торговом обороте 119,3 (109,4) млн. евро. По-

сле балансовых пересчетов результат деятельности

Lappeenrannan energia Oy стал прибыльным, при этом

прибыль составила 1,8 млн. евро.

Из энергии, произведенной нашей аффилированной

компанией Kaukaan Voima Oy, до 88 % было произведе-

но на древесном топливе, а доля торфа и природного

газа составила соответственно 12 %.

численность персонала концерна на конец года со-

ставила 247 человек.

тоРГовЛЯ ЭНеРГИейКомпания Lappeenrannan energia Oy продолжала рав-

номерно увеличивать использование обновляемых и

экологических источников энергии. На фоне положи-

тельного развития можно отметить преобладание дре-

весного сырья в производстве Kaukaan Voima Oy, при-

обретение энергии от источников, свободных от угле-

кислого газа, для йоутсено и реализация проекта ис-

пользования местной энергии в районе Рауха.

в сфере закупки тепловой энергии были достигнуты

рекордные показатели в доле древесного топлива (67,3

%) и низкие удельные выбросы углекислого газа (90,6 т

Со2 / мвтч). в основе обоих рекордных показателей ле-

жало исключительно большое потребление древесно-

го топлива на станции Kaukaan Voima Oy.

в дачном поселке Рауха компания реализовала в 2012

году проект использования местной энергии. основ-

ная часть энергопотребления, до 80 %, для теплоснаб-

жения домов региона обеспечивается использованием

обновляемых источников энергии. тепло производится

с использованием геотермальной и солнечной энергии,

а также природного газа.

для йоутсено с ноября 2012 года стали закупать те-

пловую энергию от источников, свободных от углекис-

лого газа. Предполагается, что тепло от них будет по-

крывать до 90 % потребности йоутсено в теплоэнергии.

отпускные цены Lappeenrannan energia Oy на элек-

троэнергию и теплоэнергию, а также структура расце-

нок природного газа в 2012 году сохранились на преж-

нем уровне. отпускные цены на электроэнергию были

ниже среднего по Финляндии уровня, и положение с

конкуренцией цен на теплоэнергию существенным об-

разом улучшилось.

Компания обязуется консультировать своих клиен-

тов в экономном потреблении энергии и воды. Персо-

налом получена подготовка для консультирования по

вопросам энергосбережения, и компания финансиро-

вала проект enne (Энергетическая консультация юж-

ной Карелии).

Lappeenrannan energiaVerKOT Oyв 2012 году компания Lappeenrannan energiaverkot

впервые несла ответственность как за распределение

РЕЗЮМЕ

46 Lappeenrannan energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме

электроэнергии, теплоэнергии и природного газа, так

и за водоснабжение.

Проект дистанционного считывания счетчиков

(aMr) достиг стадии массовой реализации осенью.

завершить проект в планируемом объеме предусмо-

трено летом 2013 года.

Компания Lappeenrannan energiaverkot проложи-

ла теплофикационную сеть от завода Kemira в йоут-

сено до центра йоутсено. Причиной прокладки сетей

был договор о поставке теплоэнергии, заключенный с

фирмой Kemira, благодаря которому почти все потре-

бление теплоэнергии в йоутсено может быть покры-

то за счет водорода, выделяющегося в ходе производ-

ственного процесса.

Была начата программа реконструкции насосных

станций по перекачке сточных вод, основанная на

критичной оценке существующего положения дел, в

виде реконструкции трех насосных станций на терри-

тории центра Лаппеенранты. С района йоутсено бы-

ла также начата модернизация автоматики всех насо-

сных станций.

Реализация проекта восстановления озера Хаапа-

ярви продолжалась по плану. дождливое лето замед-

лило уплотнение донных отложений. замерзание дна

в зимнее время было удачно предотвращено путем

перекачивания на лед воды и утрамбовывания выпав-

шего на лед снега.

в сегменте электросетей была продолжена реали-

зация стратегии с акцентом на прокладку подземных

кабелей, а также на прокладку новой сети и рекон-

струкцию сетей. Главным проектом было обеспече-

ние электроснабжения в населенном пункте тайпал-

саари. в сегменте электростанций была модернизи-

рована электростанция в тайпалсаари, и на электро-

станции в Леми была добавлена компенсация тока ко-

роткого замыкания на землю.

в минувшем году в распределении электроэнергии

произошло два крупных сбоя. в январе обильный сне-

гопад вызвал нарушения в системе распределения

электроэнергии. в конце года аналогичная ситуация

наблюдалась в конце ноября, когда сильный преры-

вистый ветер и упавшие деревья вызвали массовые

обрывы воздушных ЛЭП.

Lappeenrannan VerKOnraKennUS Oyдеятельность компании, как и в предыдущем го-

ду, состояла в основном из строительства и под-

держки электросетей и водопроводных сетей для

компании Lappeenrannan energiaverkot Oy. С му-

ниципалитетом Лаппеенранты был заключен до-

говор об обслуживании и установке светофоров.

основным изменением отчетного года стало пере-

мещение рабочих инструментов и шлангов, предна-

значенных для работ по водопроводной сети, со скла-

да города Лаппеенранта на собственный склад на ул.

Симолантие.

в части электросетей во всей системе были прове-

дены профилактические работы и построены новые

объекты.

в сегменте сторонних сделок наиболее важной ста-

ла прокладка местной кабельной сети в Ристийне в рас-

пределительной сети компании Järvi-Suomen energia.

Проект aMr – дистанционного считывания счетчи-

ков – занял плотной работой несколько рабочих бри-

гад. Работы по установке концентраторов продолжа-

лись, и количество технологически сложных мест уве-

личилось, обеспечивая работой монтажников.

в сегменте водопроводных сетей значительно уве-

личилось количество проектов по реконструкции. Ра-

боты проводились в тириле и на улицах Пёюхиянтие и

Сольянтие; из них самым заметным был проект рекон-

струкции в центре на ул. виллимиехенкату. Новая сеть

была проложена в районе Руохолампи.

Год активно начался с удаления накопившегося снега

с деревьев и осмотра ЛЭП. от компании Lappeenrannan

47Lappeenrannan energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме

Verkonrakennus 10 человек участвовало в ремонте се-

тей elenia и Fortum, где был получен опыт работы в сетях

других компаний. в декабре шторм вызвал массовые об-

рывы во всей сети, и в устранении последствий участво-

вал весь персонал с электротехническим образованием.

Lappeenrannan LÄMpÖVOiMa OyтЭЦ Mertaniemi 2 работала в резервном режиме в те-

чение января и февраля.

Газовые турбины тЭЦ Mertaniemi 2 с 01.01.2013 пе-

решли в быстрый резервный режим сети Fingrid в со-

ответствии с первоначальным планом. Работы по ре-

конструкции турбин были начаты в марте 2012 г. в ста-

ром котельном зале тЭЦ было установлено два новых

теплофикационных котла общей мощностью 80 мвт.

Новые мощности позволили компенсировать выве-

денные из эксплуатации мощности по производству

тепловой энергии.

Газовая турбина тЭЦ Mertaniemi 1 была зарезер-

вирована на быстрый резервный режим для сети

Fingrid на случай возникновения в ней сбоев. На

установке было проведено 10 пробных запусков, и

в резервный режим она запускалась 3 раза. На газо-

вых котлах Mertaniemi 1 производилось теплофика-

ционное тепло в течение 2544 (2417) часов.

На тЭЦ Mertaniemi и на тЦ, находящихся в цен-

тральной части города Лаппеенранта, было произ-

ведено 115 Гвтч теплоэнергии на природном газе и

легком мазуте. объем производства составил 18 % от

всего потребления тепла в центральной части города.

тЭЦ Kaukaan Voima произвела 82 % тепловой энергии.

К теплофикационной сети центральной части йо-

утсено было присоединено производство тепла от

FC power. тепловая энергия компании FC power Oy

производится на тЦ путем улавливания излишнего

тепла из процесса завода Kemira Chemicals Oy и сжи-

гания водорода, образующегося в процессе в виде

побочного продукта.

в плане имеется получение у FCp 80 % тепловой

энергии для центра йоутсено и района Лампикангас.

Прием тепловой энергии был начат в сентябре. Сети

Лампикангаса и центра были объединены в конце го-

да. FCp отдает в сеть в среднем 4 мвт, и данная мощ-

ность достигается при температуре наружного возду-

ха примерно -10 °С. Котельные установки, находящи-

еся в регионе, используются в резервном режиме и

для компенсации пиков. максимальная потребляемая

мощность сети составляет около 9 мвт.

в дачном поселке в районе Рауха в 2012 году ком-

пания представила новую концепцию регионально-

го отопления. отопление проводилось с использова-

нием тепловых насосов, извлекающих тепло из озе-

ра. Кроме того, на тЦ в производстве тепла исполь-

зуются гелиопанели общей площадью 48 кв.м и га-

зовый конденсатный котел на природном газе с вы-

соким КПд, работающий в резервном режиме и для

компенсации пиков.

в сегменте водоснабжения в двух местах продол-

жали поиск мест забора грунтовых вод. в северной

части Пённиялянкангаса, тайпалсаари, для забо-

ра грунтовых вод были введены в эксплуатацию две

скважины.

оценка воздействия на окружающую среду обра-

ботки сточных вод была начата весной. в конце 2011

года Центр экономического развития, транспорта и

окружающей среды предложил провести экологи-

ческую оценку по запланированному месту сброса

сточных вод в вуоксу и месту прокладки перекачива-

ющего трубопровода. в конце года первый этап оцен-

ки был почти завершен, но подготовка официальной

версии затянулась до 2013 года. основной отчет будет

готов к концу 2013 года.

Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem48

Lappeenrannan energia OyValtakatu 25 a

53100 Lappeenrantapuh. 020 177 6111fax 020 177 6069

www.lappeenrannanenergia.fi

täm

än v

uosi

kert

omuk

sen

pape

rin ra

aka-

aine

ena

käyt

etty

puu

on

tuot

ettu

vas

tuul

lises

ti ho

idet

uist

a m

etsi

stä.

puu

n tu

otta

min

en e

i ole

vah

ingo

itta

nut l

uonn

on m

onim

uoto

isuu

tta

eikä

eko

logi

sia

pros

esse

ja.

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

ClimateCalc CC-000025/FI

HIIL

INEU

TRAALI PAINOTUOTE

441 209Painotuote

lappeenrannan energia oy:n vuosikertomus 2012

Documents