lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistaminen ilman anim

Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistaminen

Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016

Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti,

Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL

Ø ravintoa, liikuntaa, lepoaØ tulla nähdyksi– omana itsenään, iloa tuottavanaØ tulla kuulluksi – ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja

ajatuksineenØ vapautta tutkia ja onnistua – ja epäonnistuaØ saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksistaØ saada merkitä omana itsenään: olla arvokas osa

kokonaisuuttaØ tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsäØ vireystilan yhteistä säätelyä– voidakseen pysyä

yhteydessä toisiin

Mitä kaikki lapset tarvitsevat kukoistaakseen

10.10.16 Jukka Mäkelä

Lapsen kehitys on aikuisten varassa

• Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa

Ø Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä – ulkoisesta syntyy sisäinen– kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen ympäristöissä

Ø Lapsen kehityssen tukeminen ja ohjaaminensen häiriintyminen ja korjaantuminen Ø tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä

olevien ihmisten kanssa


Monet kiinteät ihmissuhteet tukevat lapsen kehitystä

• Lasten kasvatus on aina ollut yhteisöllistä– yhteisöllinen kasvatus on edellytys pitkälle lapsuudelle– se on tehnyt meistä kyvykkäitä jaettuun kulttuuriin– ihmislajin vahvuuden perusta: älykkyys, kieli, empatia– kiintymyssuhteet ymmärretään usein rajallisesti– lapsi hyötyy useista aikuisista, jotka suhtautuvat häneen

kiinnostuneesti ja tukevasti• aikuisen sensitiivisyys on keskeisintä

• Ilon tuottaminen toiselle on tärkeää– kokemus omasta arvosta: merkitsen tuolle ihmiselle– jaettu ilo on mielenterveyden perusta


• Syrjään joutuminen uhkaa lapsen parasta– kasautuva kokemus siitä, ettei saa merkitä– alkaa varhain ja on ehkäistävä varhain– syrjään joutuminen lisää pahantahoisia ajatuksia

• toinen arvioidaan pahantahtoiseksi• toiselle haluaa pahaa

• Ihminen huomaa herkästi sen, ettei saa vastausta– samat aivoalueet hälyttävät kuin fyysisessä kivussa– syrjään jätetyksi tuleminen– häpeä lisää vihamielisyyttä ja masennusta

• Vastauksen saaminen tuntuu hyvältä– vähentää stressiä ja lisää kehityksen mahdollisuuksia– lisä hyväntahtoisuutta

Syrjään jättäminen sattuu


Stressin yhteissäätely • Stressi on biologinen valpastumisjärjestelmä

– hallittava stressi tukee oppimista ja luovuutta

• Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät varhaislapsuuden ja alakouluiän aikana– tänä aikana lapsen stressivasteet ovat erityisen herkkiä aikuisen

läsnäololle – kunhan aikuinen pysyy itse säädellyssä tilassa• Lapsen itsesäätely kehittyy vahvimmin yhteydessä aikuiseen

– yhteys vähentää stressiä ratkaisevasti– toistuvat kokemukset yhteisestä eli kanssasäätelystä ovat täysin

keskeisiä – niiden kautta lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta

hyvää oloa ja kestää pahaa oloa – yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi

mahdollisuuksiksi – ja ominaisuuksiksi


Sisäisen tilan säätely• Yhteyteen liittyminen kuvaa ihanteellista vireystilaa

– säätely toimii jatkuvana ja vuorovaikutteisena• Taistelu tai pako –käyttäytyminen käynnistyy kun stressi nousee

liian korkeaksi tai kestää liian kauan– stressi on säätelyn kuormittumisen tila– käyttäytyminen itsekeskeistä ja arvaamatonta– ei moraalia: näkökulmana oma selviytyminen

• Jähmettyminen on keino hallita hallitsematonta stressiä– pyrkimys pois näkyvistä– kivulias tila, joka usein jää huomaamatta

• Stressiä nostavat liian korkeat odotukset ja sivuutetuksi tuleminen– tulee helposti tulkituksi huonona käytöksenä, uhmana,

tahallisena kiusantekona…– keskeisintä on ymmärtää tuetun säätelyn tarve


Kiintymyksen tarve• Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut• Tarve saada vahvistusta omalle innokkuudelle ja

aloitteellisuudelle– tulla kuulluksi ja tuetuksi

• Itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä

• Omat varhaiset kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää suhdettamme lapseen– kehon ja mielen kokemus olemisesta läheisyydessä– valmius vastata lapsen kiintymystarpeisiin– kyky tukea lasta pettymyksissä

• Vanhemman kiintymyskokemusten uudelleen työstäminen tukee lapsen ja vanhemman hyvinvointia


Kiintymyssuhteet uudessa valossa• Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin

– säätelykyvyn kehittymisen suhteita– turvallisuus ja stressin säätely– vuorotteleva tunneviestintä lisää lapsen kykyä luottaa omiin

havaintoihinsa– ja tuntea empatiaa

• Kiintymyssuhteita muodostuu moniin– samanaikaisesti ja eri tavoilla– luottavainen kiintymys kehittyy kun aikuiset vastaavat lapsen

kanssasäätelyn tarpeisiin• Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin

ulottuvuuksiin– ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys perustuu

moniin suhteisiin– luottavaiset kiintymyskokemukset lisäävät lapsen kykyä myös

tukea toisia


• Joustava kestävyys auttaa selviämään kuormittavissa tilanteissa– edellyttää riittäviä ilon kokemuksia suhteessa toisiin

• Myönteiset tunnetilat nousevat aivoissa kolmea eri kanavaa pitkin

1) Utelias tutkiminen: kokeileminen ja löytäminen vahvistaa hallinnan tunnetta

2) Peuhaaminen: fyysinen riehakas leikki3) Kiintymys: kuulluksi tulemisen ja hoivan kokemuksetØ Kumppanuus yhdistää nämä: yhteistoiminta, anteliaisuus,

ystävyys, ryhmähenki

Ilo vahvistaa lapsen joustavaa kestävyyttä


Vanhemmuus tuo aina myös stressiä

• Pelko vahingoittumisesta tai menetyksestä– lapsen menetyksen pelko on suurin– oman hallinnan tai jatkuvuuden kokemuksen

• Yksilöllinen säätelykyky– temperamentti– kyky käyttää kiintymyksen kohteita säätelyn tukena

• Lievä stressi parantaa toimintaa– rohkeus ja innovaatio– lähesty ja hoivaa -toiminta


Liika stressi

• Oma toiminta jäykistyy– toiminnan vaihtoehdot rajautuvat– oma hallinnan tai jatkuvuuden kokemus

• Aivojen yhteen nivovat toiminnot lakkaavat– taistele, pakene tai jähmety -reaktiot

• Vaikeampi käyttää toisia säätelyn tukena– aiemmat kiintymyskokemukset keskeisiä

• Sosiaalinen tuki auttaa kestämään rankkaa stressiä– aikuisinakin tarvitsemme kiintymysjärjestelmää


Tuen puuttumisen kokemus

• Yksin jätetyksi tuleminen– ne, joilta odottaa tukea, eivät sitä anna– avun pyytäminen ja siinä torjutuksi tuleminen– yksin selviämisen kulttuurinen perusoletus

• Oletetaan pystyvän sellaiseen, johon ei pysty– ”ovathan sitä muutkin pystyneet”– ”sinullahan on vain yksi lapsi”– ”johan hän on ollut täällä vuosia, kyllä hänen jo pitäisi

osata”– stressi kohoaa toistuvasti traumaattiseksi– toimintamahdollisuudet supistuvat


Tuen kokeminen vanhempana• Käytännön apu

Ø sukulaiset ja tuttavatØ lapsiperheiden kotipalveluØ perhetyö – kun se on riittävän konkreettista

• Apu lapsen ja nuoren tarpeiden kohtaamisessaØ sukulaiset ja tuttavatØ harrastus- ja leiritoimintaØ kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa ja koulussa

• Kokemus kohdatuksi tulemisesta– kuulluksi tuleminen – ymmärretyksi tuleminenØ vertaisryhmät


Voimavarat löytyvät kun niitä tarvitaan

• Voimavaroja on jokaisen sisällä – paras apu on auttaa vanhempaa huomaan omat vahvuutensa

• parisuhteeseen sisältyvä arkinen mahdollisuus– voimavaroihin suuntautuva kuunteleminen ja havainnointi:

• ”juuri tuossa osoitat, että…”; “huomasitko, kuinka lapsesi rauhoittui / ilahtui / keskittyi kun sinä...”.

• Lempeä oman kokemuksen hyväksyntä – tietoinen hyväksyvä läsnäolo: mindfullness

• antaa itsensä olla itselleen turvallinen kiintymyksen kohde• vähentää stressiä, tuo luovuutta ratkaisuihin• auttaa seuraavassa tunnekuohussa


Lujita luottamusta omaan itseen• Onnistumista tukee, että ajattelu, tunteminen ja kehollisuus

pysyvät yhteen nivoutuneina– pidä huolta kehosta: ravinto, liikunta, lepo– pidä huolta tunteista: laulu, luonto, leikki– pidä huolta parisuhteesta: kuuntelu, hellyys, seksi, ilonpito– toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat– joustavuus on voimaa

• Henkinen terveys on kykyä joustavaan ja jäsentyneeseen toimintaan– mielen yhtenäisyyden ylläpitäminen on työtä– oman kehollisen kokemuksen huomaaminen auttaa– pitkä tietoinen uloshengitys tukee sosiaalisen liittymisen hermostoa– tunteiden siirtyminen lapsesta suoraan on kuormittavaa

• ymmärrys lapsen olemuksen vaihteluista voi auttaa:• missä tilassa lapsi kulloinkin on


• Lapsen näkeminen erityisenä– utelias kiinnostus– lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä

päämäärä– arvon ja merkityksen antaminen

• ”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika”

• Kunnioittaminen– vastuun ottamista omista virheistä

• ”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en huomannut”

• Myötä tunteminen– tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen

• ”onpa sinulla ollut rankkaa”, ”olipa ihana tarina”

Lapsen kehitystä tukeva asenne


• Todellisuuden sanoittaminen– ennakointi, jälkipurku ja kiitos– merkitykset syntyvät toiminnan sanoittamisen myötä

• Ryhmään uskominen– keskeisintä on varmistaa, että jokainen lapsi on hyväksytty

• Iloon uskominen– myönteiset tunnetilat kertovat siitä, että tilanne on turvallinen

ja energiaa voidaan käyttää uuden luomiseen– avaavat kehityksen mahdollisuuksia– yhteydet aivoissa lisääntyvät– syntyy uusia toimintamahdollisuuksia (Fredrikson B 2004)

Lapsen kehitystä tukeva asenne 2


• Terveen mielen ruokavalio (Siegel 2014)

– uniaika– liikunta-aika– keskittymisaika– sisäinen aika– yhteydenpitoaika– leikkiaika – lepoaika

• Sama ruokavalio vauvasta vaariin, määrät vain vaihtuvat

Aikaa kaikelle


Jatkolukemista Suomeksi• Mäkelä J:i Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim Timo

Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011

• Mäkelä J: Osallisuuden merkitys lapsen kehitykselle kirjassa Näyn ja kuulun, toim Suvielise Nurmi, Kais Rantala, Lasten keskus 2011

• Mäkelä J: Miksi lasten elämää hallitse yksin pärjäämisen pakko?

• ja: Mihin kosketus on hävinnyt aikuisten ja lasten suhteista? Kirjassa Kymmenen kysymystä kasvatuksesta, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto 2012

• Mäkelä J, Sajaniemi N: Vertaissuhteet muovaavat lapsen aivoja. Kirjassa: Väkälylä, Reivinen (toim) Ketä kiinnostaa, Gaudeamus 2013

• Rotkirch Anna Yhdessä - lasten kasvatsu ei ole yksilölaji WSOY 2014

• Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014

• Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015

• Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam 2015.

• Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014;

• Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014


Jatkolukemista englanniksi• Fonagy, P., Gergely, G., Jurist, E., (2002). Affect regulation, mentalization and the development of self. New

York, Other Press

• Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."Philosophical transactions-royal society of london series b biological sciences(2004): 1367-1378.

• Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1 Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard UP 2009

• Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and cognition 14.1 (2005): 30-80.

• Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 • Supplement 2 2009

• Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003

• Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985

• Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998

• Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant’s response to entrapment between contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17

• Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior while Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed), (2005). The social psychology of inclusion and exclusion. , (pp. 27-46). New York, NY, US: Psychology Press


lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistaminen ilman anim

Health & Medicine