lapset, nuoret ja lapsiperheet suomessa - katsaus · lapset, nuoret ja lapsiperheet suomessa -...
TRANSCRIPT
Lapset, nuoret ja
lapsiperheet
Suomessa - katsaus
MLL:n liittovaltuusto24.5.2018/EI
Suomessa 1 066 000 lastaLapsia on 20 prosenttia väestöstä
• Suomessa asui 1 066 261 lasta (0-17-vuotiasta)
31.12.2017.
• Lasten osuus koko väestöstä (5 513 130) oli 19,3 %.
• Poikia on hieman tyttöjä enemmän.
- poikia 545 401 (51,2 % lapsista)
- tyttöjä 520 860 (48,8 % lapsista)
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta2
Lasten määrä 2000-2017Vuodesta 2000 vuoteen 2017 lasten määrä on vähentynyt 69 000:lla
Lasten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden lopussa:
• 2017 1 066 261
• 2016 1 071 905
• 2015 1 073 060
• 2010 1 084 296
• 2005 1 103 698
• 2000 1 135 359
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta
3
Lapset maakunnittain 31.12.2017Lapsista asuu Uudellamaalla 31 %, Pirkanmaalla 9 %, Pohjois-
Pohjanmaalla 9 %, Varsinais-Suomessa 8 % ja Keski-Suomessa 5 %
Uusimaa 329 121
Pirkanmaa 98 587
Pohjois-Pohjanmaa 97 681
Varsinais-Suomi 86 958
Keski-Suomi 53 458
Pohjois-Savo 44 685
Satakunta 39708
Etelä-Pohjanmaa 39 088
Pohjanmaa 37 509
Päijät-Häme 36 289
Kanta-Häme 33 027
Lappi 32 808
Kymenlaakso 29 735
Pohjois-Karjala 28 261
Etelä-Savo 23 486
Etelä-Karjala 21 702
Keski-Pohjanmaa 15 565
Kainuu 12 825
Ahvenanmaa 5768
KOKO MAA 1 066 261
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 4
Lapsiväestöltään suurimmat kunnat 2017Koko maan lapsista Helsingissä asuu 10 %, Espoossa 6 %,
Vantaalla 4 %, Oulussa 4 % ja Tampereella 3 %
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
100000
110000
5
Lasten kieli 31.12.201713 prosenttia lapsista on muun kuin suomenkielisiä
suomi 86,5 %
ruotsi 5,7 %
saame 0,05 %
muut kielet 7,8 %
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 6
Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamen-kielisten lasten määrä kasvanut merkittävästi
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 0001
99
01
99
11
99
21
99
31
99
41
99
51
99
61
99
71
99
81
99
92
00
02
00
12
00
22
00
32
00
42
00
52
00
62
00
72
00
82
00
92
01
02
01
12
01
22
01
32
01
42
01
52
01
62
01
7
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 7
Syntyneiden määrä laskussaVuonna 2017 syntyi 10 659 lasta vähemmän kuin vuonna 2010
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
50 000
55 000
60 000
65 000
70 0001
99
0
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 8
Syntyvyys kaikkien aikojen matalin Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet
• Vuonna 2017 syntyi 50 321 lasta, mikä on 2493 vähemmän kuin
vuonna 2016 ja 10 659 vähemmän kuin vuonna 2010.
• Syntyneiden määrä on pienentynyt seitsemänä vuonna peräkkäin.
• Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan jokainen nainen synnyttäisi
keskimäärin 1,49 lasta. Luku on kaikkein aikojen matalin. Vuonna
2010 luku oli vielä 1,87.
• Vuonna 2017 esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,2
vuoden ikäisiä. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 1,0 vuotta
kymmenessä vuodessa. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,9
vuotta ja se on noussut 0,8 vuotta kymmenessä vuodessa.
9
Syntyneet maakunnittain 2017Neljän suurimman maakunnan osuus syntyneistä oli 59 %
Uusimaa 16 562
Pirkanmaa 4697
Pohjois-Pohjanmaa 4487
Varsinais-Suomi 4179
Keski-Suomi 2370
Pohjois-Savo 2016
Pohjanmaa 1836
Satakunta 1815
Etelä-Pohjanmaa 1803
Päijät-Häme 1599
Lappi 1477
Kanta-Häme 1438
Pohjois-Karjala 1265
Kymenlaakso 1228
Etelä-Savo 1012
Etelä-Karjala 964
Keski-Pohjanmaa 749
Kainuu 545
Ahvenanmaa 279
KOKO MAA 50 321
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10
Kokonaishedelmällisyysluku 1970-2017 Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää
naista kohden – Vuonna 2017 kokonaishedelmällisyysluku oli
kaikkien aikojen matalin (1,49)
1
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
1,8
1,9
19
70
19
71
19
72
19
73
19
74
19
75
19
76
19
77
19
78
19
79
19
80
19
81
19
82
19
83
19
84
19
85
19
86
19
87
19
88
19
89
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 11
Suomessa 570 000 lapsiperhettäAvio- tai avopariperheitä oli 78 % lapsiperheistä
• Lapsiperheitä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 569 676.
Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi
Lapsiperheistä
• Aviopari ja lapsia –perheitä 58,8 %
• Avopari ja lapsia –perheitä 19,5 %
• Äiti ja lapsia –perheitä 18,6 %
• Isä ja lapsia –perheitä 3,0 %
• Rekisteröity pari ja lapsia –perheitä 0,1 %
Lähde: Tilastokeskus, Perheet 201612
Lapsiperheissä 39 prosenttia koko väestöstä
• Lapsiperheitä 569 676 vuoden 2016 lopussa
• Lapsiperheissä oli henkilöitä 2 139 737.
• Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä oli 38,9 %.
• Lapsiperheissä alle 18-v lapsia 1 051 285.
• Lapsiperheissä keskimäärin 1,85 alle 18-v lasta
HUOM! Perhetilastossa kuvataan tarkasteluhetken mukainen
poikkileikkaustilanne: Montako alle 18-v kotona asuvaa lasta perheessä
tarkasteluhetkellä keskimäärin on. Perheiden keskimääräinen lopullinen
lapsiluku on luonnollisesti tätä suurempi.
Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2016 13
Lasten ja nuorten asuminenLähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 - Yläkoululaisista kaksi kolmasosaa asuu
yhdessä molempien vanhempien kanssa
• 8.-9.-luokkalaista 67 % asuu yhdessä äidin ja isän luona.
• Lukion 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 70 % asuu yhdessä äidin ja
isän luona.
• Ammatillisten oppilaitosten 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 51 %
asuu yhdessä äidin ja isän luona
14
Yksinhuoltajaperheet, prosenttia lapsiperheistä Lähde: THL, Sotkanet - Yksinhuoltajaperheiden
osuus on kasvussa. Joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe
0
5
10
15
20
25
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2015 2016
15
Uusperheet ja uusperheiden lapset
• Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias
vain toisen puolison lapsi.
• Vuoden 2016 lopussa uusperheitä oli
51 636, joka oli 9,1 % kaikista lapsiperheistä.
• Uusperheistä oli 24 877 aviopariperheitä ja avopariperheitä.
• Uusperheissä oli 108 421 alle 18-vuotiasta lasta, joka oli 10,3 %
kaikista lapsista. Uusperheiden lapsista 64 280 oli äidin, 11 045
isän ja 33 096 yhteisiä.
Lähde: Tilastokeskus, Perheet 201616
Isyyden tunnustamisista yli puolet ennen lapsen syntymää
• Vuonna 2016 vahvistettiin 22 774 avioliiton ulkopuolella
syntyneen lapsen isyys. Lähes kaikissa tapauksissa isyys
vahvistettiin tunnustamisen perusteella.
• Tunnustamisista 55 prosenttia tehtiin äitiysneuvolassa tai
lastenvalvojalla ennen lapsen syntymää.
• Tämä on ollut mahdollista vuoden 2016 alusta.
Lähde: THL, Tilastoraportti Lapsen elatus ja huolto 2016 17
Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamis-oikeudesta vahvistetut sopimukset (1)
- Kuntien sosiaalitoimessa lapsen huollosta, asumisesta ja
tapaamisoikeudesta vahvistetiin 47 283 sopimusta vuonna 2016.
Luvussa ovat mukana myös sopimusten muutokset.
- Lapsen huollosta sovittiin 31 421, tapaamisesta 22 542 ja
asumisesta 17 347 sopimuksessa.
- Huoltosopimuksissa 93 %:ssa sovittiin yhteishuollosta, 6 %:ssa
yksinhuollosta äidille ja alle 1 %:ssa yksinhuollosta isälle.
Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto 2016
18
Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamis-oikeudesta vahvistetut sopimukset (2)
- Asumissopimuksista 82 % sovittiin lapsen asuvan äidin luona
ja 18 %:ssa isän luona (lapsella voi olla vain yksi virallinen
asuinpaikka).
- Erillään asuvien vanhempien lapsen asumisesta esim.
vuoroviikoin vanhempiensa luona sovittiin 2652 lapselle.
- Vuoroasumisjärjestelyiden osuus oli 15 prosenttia asumis-
sopimuksista.
Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto 2016
19
Vanhempainpäivärahat vuonna 2016Vanhempainpäivärahoista 90,5 prosenttia maksettiin äideille
• Vuoden 2016 aikana vanhempainpäivärahaa sai 92 912 äitiä
ja 61 817 isää.
• Vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 % korvattiin äideille ja
9,5 % isille.
• Keskimääräinen äideille maksettu päiväkorvaus oli 62,44
euroa ja isille 84,88 euroa.
• Vähimmäismääräistä päivärahaa (23,93 euroa/pv) sai 11,7 %
äideistä ja 2,8 % isistä.
Lähde: Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2016 20
Kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-v lasten osuus ikäryhmästä, prosenttiaKotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus pienentynyt
lähes 12 prosenttiyksiköllä 2000-2016
58 57,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49,9 50,5 49,3 48,1 46,9 46,2
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2016 21
Vanhempainpäivärahat, lastenhoidon tuet ja lapsilisät, vuoden 2016 rahana, milj. euroaLapsilisät ja niiden reaaliarvo ovat kutistuneet merkittävästi
Ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat ovat kasvaneet
-50100250400550700850
100011501300145016001750190020502200
1994 1998 2002 2006 2010 2014 2016
Vanhempainpäivärahat Lastenhoidon tuet Lapsilisät
Lähde: Kela. Vanhempainpäivärahat sisältävät vuosilomakokustannusten korvauksettyöntantajille ja erityishoitorahat. Lastenhoidon tuet ilman kuntalisiä.
22
Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut
• Neuvolapalveluilla on huikea kattavuus:
• raskaana olevista 99,3 % käyttää palveluita
• alle kouluikäisten lasten perheistä 99,5 %
• Perheet ovat tyytyväisiä palveluihin
• Tuttuus ja leimaamattomuus
• Lähipalvelu, jonne ei tarvitse jonottaa
• Vuorovaikutus terveydenhoitajan kanssa koetaan tasa-
arvoiseksi ja luottamukselliseksi
Lähde: Tuovi Hakulinen ja Ulla Korpilahti, THL, Powerpoint-esitys 15.5.201823
Varhaiskasvatus (1)
1-6-vuotiaista lapsista noin 68 % varhaiskasvatuksessa
• Suomessa oli kaikkiaan 243 946 lasta varhaiskasvatuksessa
vuonna 2016. Tämä oli 68,1 % 1–6-vuotiaista lapsista.
• Varhaiskasvatusta toteutetaan kunnallisessa päiväkotihoidossa
(76,2 % lapsista), kunnallisessa perhepäivähoidossa (9,6 %),
kunnan myöntämän palvelusetelin turvin (7,5 %) ja Kelan
yksityisen hoidon tuella (6,7 %).
• Kunnallisessa päiväkotihoidossa olleista lapsista 73 % ja
perhepäivähoidossa olleista lapsista 88 % oli kokopäiväisessä
varhaiskasvatuksessa.
Lähde: THL, Varhaiskasvatus 2016 24
Varhaiskasvatus (2)
• Vuorohoidossa oli noin 7 % kaikista kunnan järjestämässä
varhaiskasvatuksessa olevista lapsista vuonna 2016.
• Noin 10 % kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista
osallistuin varhaiskasvatukseen enintään 20 tuntia viikossa.
• Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista tehostettua
tai erityistä tukea saavia oli 7 %.
• Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli 9 % kaikista kunnallisessa
varhaiskasvatuksessa olleista lapsista.
Lähde: THL, Varhaiskasvatus 2016 – Kuntakyselyn osaraportti 25
Esiopetusoppilaat 2017Esiopetuksen oppilaista 83 prosenttia päivähoidon esiopetuksessa
10 600
50 400
61 000
Koulun esiopetuksessa Päiväkotien esiopetuksessa
Esiopetuksessa yhteensä
Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus 2017 26
Esiopetuksen toimeenpanon arviointiaLähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015,
www.patio.fi
• Lähes kaikki lapset osallistuvat esiopetukseen.
• Esiopetukseen osallistumattomuuden yleisimmät syyt:
huoltaja haluaa itse huolehtia esiopetuksesta kotona, lapsi on
huoltajien mukana ulkomailla, huoltaja ei pidä järjestettyä
esiopetusta tärkeänä.
• Suurin osa esiopetuksesta järjestetään päiväkotien
yhteydessä.
27
Peruskoulut vuonna 2017Peruskouluissa 557 000 oppilasta. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi
edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia
• Syyskuussa 2017 Suomessa oli toiminnassa 2384 peruskoulua,
joissa oli yhteensä 556 742 oppilasta.
• Peruskouluja oli 65 vähemmän kuin vuonna 2016.
• Peruskouluista 95 % oli kunnan ylläpitämiä.
• Peruskoulujen oppilasta oli
- esiopetusoppilaita 10 582
- vuosiluokkien 1-6 oppilaita 368 027
- vuosiluokkien 7-9 oppilaita 177 607
- lisäopetusoppilaita (10. lk.) 526
Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus 2017 28
Peruskoulujen määrä vähentynyt tuntuvastiTilastokeskus: Tilastollinen vuosikirja 2016 ja Esi- ja peruskouluopetus 2017
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
45002
00
0
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
29
Perusopetuksen saavutettavuudestaAluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015
• Koulujen lakkauttamis- ja yhdistämistahti on kiihtynyt. Koulujen
vähenemisen seurauksena perusopetuksen saavutettavuus on
heikentynyt. Kuntien väliset saavutettavuuserot ovat suuria.
• Vuonna 2015 keskimäärin 91 % 7–12-vuotiaista ja 79 % 13–15-
vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa
perusopetusta antavasta koulusta.
• Manner-Suomen peruskoululaisista reilu viidennes oli kuljetusedun
piirissä.
30
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1.-2. vlk:n oppilaista, prosenttia
40,743,6 43,7
46,4 48 49 50,853 54,1 54,7 54,6 55,2 54,5 55,6
22,525,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29,6 30 29,4 29,2
26,8 28,3
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat
Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit31
Peruskoulun oppilaista 16 % sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2015
• Perusopetuslaissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu
vuodesta 2011 lähtien yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
• Peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea
• 12,7 % vuonna 2012
• 13,8 % vuonna 2013
• 14,7 % vuonna 2014
• 15,7 % vuonna 2015
• 16,4 % vuonna 2016
Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2016 32
Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat 2016
• Tehostettua tukea sai 9,0 % oppilaista.
• Esiopetusoppilaista 2,0 %
• Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 9,6 %
• Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 9,0 %
• Pojista 11,4 % ja tytöistä 6,5 %
• Erityistä tukea sai 7,5 % oppilaista
• Esiopetusoppilaista 8,7 % (joista 93 % pidenn. oppivelvoll. piirissä)
• Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 6,6 %
• Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 9,1 %
• Pojista 10,2 % ja tytöistä 4,5 %
Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2016 33
Pitää koulunkäynnistä, prosenttia 8.-9.-luokan oppilaista
0
10
20
30
40
50
60
70
2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 2017
Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017 34
8.-9.-luokkalaista ollut koulukiusattuna taiei yhtään läheistä ystävää, prosenttia oppilaista
0
2
4
6
8
10
12
14
2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 2017
Koulukiusattunavähintään kerranviikossa
Ei yhtään läheistäystävää
Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017 35
Terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreita, 8.- ja 9.-luokan oppilaista, prosenttia
• Ei syö koululounasta päivittäin 2013: 34 %, 2015: 33 %, 2017: 30 %
• Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/vk
2013: 32 %, 2015: 22 %, 2017: 24 %
• Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus
2013: 11 %, 2015: 12 %, 2017: 12 %
• Ylipano 2013: 16 %, 2015: 16 %, 2017: 19 %
Lähde: SOTKAnet (Kouluterveyskysely) 36
Peruskoulun koulupudokkaiden määrä kasvanut Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet*,
prosenttia kevätlukukauden lopun 9.-luokkalaisten määrään verrattuna
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen keskeyttäminen 2016. * Ilman peruskoulunpäättötodistusta eronneet ovat oppivelvollisuusiän ohittaneita, jotka eivät ole
oppivelvollisuutensa aikana suorittaneet peruskoulun koko oppimäärää. 37
Toisen asteen koulutuksen saavutettavuusLähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015
• Nuorista aikuisista (20–24 -vuotiaista) lähes joka viides on ilman
perusopetuksen jälkeistä toisen asteen tutkintoa.
• Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus on hieman
heikentynyt aiemmasta. Lukiokoulutus on paremmin tavoitettavissa
kuin ammatillinen koulutus.
• Manner-Suomessa on alle 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta
tarjolla lukiokoulutusta 85 %:lle ja ammatillista koulutusta 78%:lle
peruskoulun päättäneistä.
• Alueelliset erot koulutuksen saavutettavuudessa ovat suuria.
38
Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys, euroa oppilasta kohden vuoden 2016 hintatasolla
Esiopetus Perusopetus LukiokoulutusAmmatillinen
koulutus
2012 6 000 8500 6000 11 100
2014 5 900 8600 6000 10 600
2016 5800 8700 6000 9 700
Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous 2016 39
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-v, prosenttia vastaavanikäisistä
0
2
4
6
8
10
12
14
162
00
0
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
Naiset
Miehet
Yhteensä
Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetKoulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta.
40
Kirjastopalveluiden saavutettavuus lapsille ja nuorille Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015
• Kirjastopalvelut ovat hyvin lasten ja nuorten saatavilla etenkin
taajamissa. 75 % alle 16-vuotiaista asuu enintään reilun neljän
kilometrin päässä kirjastosta.
• Kunnat ovat kuitenkin lakkauttaneet sekä kirjastoja että
kirjastoautoja ja vähentäneet aukioloaikoja ja kirjastoautopysäkkien
määrää. Tämä on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta etenkin
taajamien ulkopuolella.
• Kirjastolla on olennainen merkitys lasten ja nuorten
monilukutaidon ja lukuharrastuksen kehityksessä.
41
Kunnallisen nuorisotyön saavutettavuusLähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015
• Yli puolessa Suomen kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä
nuorisotyön palveluja monipuolisesti.
• Kunnat ovat resursoineet nuorisotyön palvelut hyvin vaihtelevasti.
• Pienten kuntien joukossa oli useita kuntia, joilla ei ollut joko
lainkaan varattuna käyttömenoja nuorisotyön palveluihin, tai joilla ei
ollut nuorisotyön henkilökuntaa tai nuorisotiloja.
• Yli 90 %:ssa kuntia kerätään palautetta palveluja käyttäviltä nuorilta.
42
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, prosenttia 8.-9.-luokan oppilaista19 prosenttia yläkoululaisista kokee terveydentilansa
keskinkertaiseksi tai huonoksi
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 2017
Lähde: SOTKAnet (Kouluterveyskysely) 43
8.-9.-luokkalaisten tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut, prosenttia oppilaistaTupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet
0
5
10
15
20
25
30
2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015
Tupakoi päivittäin
Tosi humalassavähintään kerrankuukaudessa
Kokeillut laittomiahuumeita ainkin kerran
Lähde: THL, Kouluterveyskysely 44
Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Lähde: Aluehallintovirastojen
toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015
• Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla mielenterveysongelmien ja -oireiden
esiintyminen on yleistä. Ahdistuneisuusoireilua on yli 10 prosentilla,
tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla.
• Viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoille tarjolla olevat palvelut
ovat pysyneet ennallaan tai niitä on lisätty. Puutteita on opiskelijoiden
mielenterveysongelmien hoidon järjestämisessä ja niiden verkottumisessa
opiskeluhuollon palveluihin.
• Opiskeluhuollon palvelut ovat aiempaa paremmin käytettävissä
peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on
heikentynyt. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on alueellisia eroja.
45
Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski
• Pienituloisissa kotitalouksissa oli 110 000 lasta vuonna 2016,
mikä oli 10,2 % kaikista lapsista (9,4 % vuonna 2015).
• Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (22 %) on kolme kertaa
korkeampi kuin kahden huoltajan perheissä (7 %).
• Kolme- tai useampilapsisten perheiden lapset kuuluivat selvästi
useammin pienituloiseen talouteen (reilut 15 %) kun kaksilapsisten
perheiden (hieman yli 6 %) tai yksilapsisten (9 %) perheiden lapset.
• Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun
lapset ovat 0-2-vuotiaita.
46Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2016, Pienituloisuus
Yksinhuoltajaperheissä korkea pienituloisuusaste
0
5
10
15
20
25
2000 2010 2014 2015 2016
Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia
Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2016, Pienituloisuus 47
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, prosenttia lapsiperheistäLapsiperheiden kunnallisen kotipalvelun määrä on murto-osa 1990-luvun tasosta
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
5,5
6
6,5
Lähde: THL, SOTKAnet 48
9-luokkalaisten uhrikokemukset viimeisen 12 kk:n aikana, prosenttia ikäluokasta 2016 (2012)
• Omaisuuden vahingoittaminen
15 % (23 %)
• Varastaminen 15 % (22 %)
• Uhkaamalla varastaminen 4 %
(6 %)
• Kiusaaminen 9 % (13 %)
• Sähköinen kiusaaminen 15 %
(16 %)
• Uhkailu 13 % (19 %)
• Fyysinen väkivalta 10 % (16 %)
• Vanhempien
kuritusväkivalta 5 % (8 %)
• Etnisyyteen tai mielipiteisiin
perustuva uhkailu ja väkivalta
4 % (4 %)
• Toisen nuoren tekemä
seksuaalinen häirintä 8 %
• Aikuisen tekemä
seksuaalinen häirintä 6 %
• (2012: Seksuaalinen häirintä
9 %)
Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY & Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos
49
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v) osuus kaikista lapsista, prosenttia Lähde, THL,SOTKAnet
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus pysynyt samana
0,91 1 1
1,1 1,11,2 1,2
1,3 1,3 1,31,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
50
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0-17-vuotiaista, prosenttiaHUOM! Lainsäädännön muutoksesta johtuen lastensuojelun
asiakkuudet vähentyneet 2014-2016 Lähde, THL,SOTKAnet
4 44,4
4,75 4,9 5
5,3 5,45,8
6,5 6,77,2 7,4 7,5
6
4,6
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
51
Perhe ja lapset –pääryhmän sosiaaliturvamenot
Perhe ja lapset –sosiaalimenot:
Toimeentuloturvana maksettavat etuudet:
äitiysavustus, vanhempainpäivärahat,
vanhempainpäivärahakauden palkat,
kodinhoitotuki, lapsilisä ja elatustuki.
Palveluina annettavat etuudet: päivähoito,
yksityisen hoidon tuki, lastensuojelun
laitos- ja perhehoito, lasten ja perheiden
avopalvelut, kodinhoitoapu lapsiperheille,
kasvatus- ja perheneuvonta, ensi- ja
turvakotien menot sekä RAY:n tuet
lastensuojelua ja nuorisokasvatusta
järjestäville yhdistyksille.
Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2016 52
• Perhe ja lapset -pääryhmän
sosiaalimenot olivat 6 632 milj. euroa
vuonna 2016, kun ne vuonna 2012
olivat 6 556 milj. euroa (vuoden 2016
hinnoin).
• Perhe ja lapset -ryhmän
sosiaalimenot olivat 9,6 % kaikista
sosiaalimenoista vuonna 2015,
kun ne vuonna 2012 olivat 10,6 %.
Perhe ja lapset –pääryhmän sosiaalimenot2016, milj. euroa Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2016
9
999
169348
1382
81 6
2295
101
681
254 307
0
500
1000
1500
2000
2500
53
MLL:n visio 2024
Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta,
jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja
jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.
www.mll.fi
Twitter @MLL_fi